Ruutiset
3-4/2024
Runosmäen, Aurinkolaakson, Kiikun ja Pallin asukaslehti
Ruutiset 47. vuosikerta
3-4/2024
JULKAISIJA
Runosmäkiseura ry
PÄÄTOIMITTAJA
Tiina Koski, pjrunosmakiseura@gmail.com
TAITTO JA TOIMITUS
Pihla Koski
JAKELUALUE
Runosmäki, Aurinkolaakso, Kiikku, Palli
PAINOSMÄÄRÄ
5500 kpl
PAINOPAIKKA
Keuruun Laatupaino KLP Oy
KANSIKUVA
Pihla Koski
MAINOSMYYNTI
Pihla Koski, ruutisetlehti@gmail.com Mediakortin löydät runosmakiseura.fi
Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan.
Palautetta lehdestä voi antaa osoitteeseen: ruutisetlehti@gmail.com
Puheenjohtajalta
Vapaaehtoistyö.fi teki tänä vuonna neljättä kertaa vapaaehtoisille valtakunnallisen kyselyn. Kyselyssä kysyttiin vapaaehtoisilta muun muassa motivaatiosta ja vapaaehtoisten hyvinvoinnista.
Vapaaehtoisten ikäjakauma kallistuu selkeästi 63-79-vuotiaisiin 63:lla prosentilla. Alle 30-vuotiaista vapaaehtoistyötä tekee alle 5%, mikä selittynee ruuhkavuosilla. Naisten osuus kyselyn perusteella on yli 70% ja miesten alle 20%. Erilaisissa järjestöissä vapaaehtoistyötä tekee 81% vastanneista, seurakunnissa 25% ja kuntapuolella 16%. 52% vastanneista tekee vapaaehtoistyötä viikoittain tai useammin ja kuukausittain 32%.
Kyselyyn vastanneita motivoi itselle saatu hyvä mieli ja halu auttaa. Lisäksi vapaaehtoistyö on harrastus, sen kautta saa ystäviä ja arvostusta ja pystyy vaikuttamaan. Jotkut kokevat sen velvollisuutena, josta myös saa kokemusta, kielitaito karttuu ja työllistymiseenkin sillä on positiivinen vaikutus. Yleisesti ottaen vapaaehtoistyön koetaan tuovan iloa elämään ja positiivista vaikutusta omaan hyvinvointiin. Negatiivisiakin puolia vapaaehtoistyössä tuli esille, kuten oman ajankäytön rajaaminen, aiheutuneiden kulujen kattaminen sekä perehdytyksen, kiitoksen ja arvostuksen puute.
Vapaaehtoistyöntekijöitä löydät täällä Runosmäessäkin erilaisista paikoista. Heitä ovat esimerkiksi eläkkeensaajat, MLL-toimijat, Hradecký-kentän vapaaehtoiset valmentajat ja Runosmäkiseura ry:n hallitus.
Itse olen tehnyt vapaaehtoistyötä 16-vuotiaasta asti, aloittaen Runosmäen vanhuskeskuksessa SPR:n vanhusten ystäväpalvelussa. Minä kuuluin siihen ryhmään, joka halusi työkokemusta ja kartuttaa omaa osaamista. Aikaa minulta on mennyt vapaaehtoistyöhön vaihtelevasti. Joskus viikoittain, joskus kuukausittain. Sittemmin olen ollut erilaisissa vapaaehtoistehtävissä jalkapallon parissa, vanhempainyhdistyksessä ja sotilaskotisisarena. Itse olen päätynyt vapaaehtoistyöhön mielenkiinnosta oppia jotakin uutta, tehdä jotain uutta, auttaa ja vaikuttaa.
Haasteena olen kokenut ja koen jatkuvuuden takaamisen. Meidän pitäisi aina muistaa pyytää mukaan toimintaan uusia ja nuorempia antaen heille vastuutehtäviä.
Olisiko sinulla aikaa vapaaehtoistyölle? Tunti tai useampi? Löydät varmasti itsellesi sopivan kohteen, jolle voit aikaasi antaa täältä Runosmäestäkin.
Minulla tulee nyt viides vuosi täyteen Runosmäkiseuran hallituksessa ja kaksi vuotta sen puheenjohtajana. On aika siirtyä eteenpäin ja antaa tilaa uusille tuulille ja näkemyksille. Haluan kiittää lämpimästi yhteistyöstä erityisesti hallituksen väkeä ja sen vastuuhenkilöitä sekä lukuisia yhteistyökumppaneitamme. Muistetaan, että yhteistyössä on aina voimaa ja muistetaan antaa myös uudelle tilaa.
Kiitos ja oikein hyvää joulua ja vuoden 2025 alkua sinulle sekä uudelle Runosmäkiseuran hallitukselle!
Tiina Koski Runosmäkiseura ry:n puheenjohtaja
Riimi on Runosmäen sydän
Teksti: Eeva-Kaisa Ahlamo
Kuvat: Timo Jakonen, Tero Niemi
Kirkot sijaitsevat perinteisesti usein kirkonmäellä, hieman erillään kylästä ja kaupungista. Niitä voi olla vaikea mieltää osaksi jokapäiväistä arkea, ja monen mielikuvissa ne ovatkin edelleen vain sunnuntaita varten. Riimin kohdalla seurakunnan tilat ovat kuitenkin kiinteä osa kokonaisuutta, johon kuuluu paljon myös kaupungin ja hyvinvointialueen palveluja. Ajattelutavan muutosta siis tarvitaan: Seurakunta voi tarjota luontevasti palveluja myös siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat. Kirkkoja ei tarvitse rakentaa irti yhteiskunnasta.
Riimi onkin monella tapaa kiehtova talo. Sen rakentumista on ollut ilo seurata, ja sen toimintaa on ollut mukava olla polkaisemassa käyntiin. Kirkkosali muotoutui asteittain. Ensin tyhjään tilaan tulivat alttari ja penkit, sen jälkeen alettiin rakentaa urkuja. Itävaltalaisen urkurakentamo Köglerin rakentamat urut kasvoivat rivakasti täyteen kukoistukseensa, jonka jälkeen ne vielä äänitettiin pilli pilliltä. Urkujen äänitys tarkoittaa, että jokainen pilli käsitellään lopulliseen muotoonsa, ja äänet asetetaan soimaan kauniisti yhteen. Lopuksi seinälle nostettiin vielä alttaritaulu. Kirkkosali onkin nyt täynnä taidetta. Santeri Tuorin lasimaalaukset sekä alttaritaulu henkivät Runosmäen metsän läheisyyttä. Kirkkotekstiilit ovat tekstiilitaiteilija Anna-Mari Leppisaaren käsialaa. Niissäkin toistuvat luonnon tekstuurit.
Seurakuntasaleja Riimissä on kaksi. Ison seurakuntasalin saa tarvittaessa osaksi kirkkosalia, pienempi sali on toisessa kerroksessa. Kerho- ja kokoontumistiloja löytyy useita. Myös diakonialla on omat tilansa Friskinpolun puolella. Puitteet Riimissä ovat siis kohdillaan, mutta toimintaakin talossa on ollut jo alkukesästä lähtien. Riimin messuja vietetään sunnuntaisin klo 15, ja kesän ja syksyn aikana niiden jälkeen on kuultu muutamia esitelmiä ja luentoja. Riimissä on pohdittu uskontojen jumalkäsityksiä, vietetty kirjallisuusiltapäivää ja kuultu taideteosten esittelyjä. On pidetty konsertteja ja kasteita, siunauksiakin.
Erilaisissa lasten kerhoissa pieniä pilttejä aktivoidaan sekä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa, että myös yksin seurakunnan järjestämänä. Nuorisotyössä kohdataan aikuisuuden alkutaipaleella tasapainottelevia nuoria ja pohditaan elämää. Onpa Riimissä oma bänditilakin. Elämän ongelmakohtiin on kaikenikäisille tarjolla keskustelutukea. Papin kanssa käytävät luottamukselliset keskustelut voivat käsitellä kaikkea maan ja taivaan väliltä. Myös iloja saa tulla jakamaan. Maksuttoman keskustelutuen ajanvaraus löytyy seurakuntien sivuilta.
Monitoimitalo on nimensä mukainen: Riimin seurakuntatilat ovat osin vuokrattavissa myös yksityisten, yhdistysten, jne. toimintaan. Kirkkosalin varauksissa yhteyttä tulee ottaa ensin seurakuntasihteeriin, mutta muita tiloja voi vuokrata Turun kaupungin Timeworks-varausjärjestelmän kautta (turku.timeworks.fi/shop). Kastekahveille varauksen voi tehdä suoraan Riimissä toimivalta seurakunnan vahtimestarilta. Itse kirkolliset toimitukset varataan seurakuntien varauspalvelun (vihkimiset, kasteet) sekä hautatoimiston (siunaus) kautta. Monimutkainen varausjärjestelmä voi hämmentää, mutta tällä tavalla kahden suuren toimijan, kaupungin ja seurakunnan, varausjärjestelmien yhteensovittaminen mahdollistaa kuitenkin vuokrauksen myös ulkopuolisille.
Uunituoreessa talossa on paljon opittavaa. Me seurakunnan työntekijät olemme opetelleet uusia käytäntöjä ja tekniikkaa. Haasteitakin on ollut, mutta niistä on selvitty yhteistyöllä, viestinnällä ja avoimella mielellä. Vikoja ja puutteita niin talossa kuin toimintatavoissakin on korjailtu, välillä tehty virheitäkin, korjattu niitä ja vieläpä opittu niistä. Eri toimijoiden järjestelmien ja toimintatapojen yhdistäminen onnistuneeksi kokonaisuudeksi on haastavaa! Se on kuitenkin myös palkitsevaa, sillä voimme oppia toisiltamme samalla valtavasti.
Olemmekin onnellisia siitä, että voimme nyt toivottaa runosmäkeläiset ja kauempaakin tulevat tervetulleiksi Runosmäen omaan olohuoneeseen, Riimiin. Olette lämpimästi tervetulleita myös Maarian seurakunnan puolesta! Nähdään Riimissä!
”Siunatkoon
kolmiyhteinen Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki tämän Riimin kirkon ja kaikki jotka tänne tulevat ja olkoon tämä kirkko pyhitetty Jumalan huoneeksi ja seurakunnan kodiksi.”
Hradecký Cup toi lasten riemua
Runosmäkeen
Teksti ja kuvat: Rauli Kolehmainen
Joulu lähenee kovaa vauhtia ja nyt onkin aika kiittää vielä kaikkia tekijöitä koskien elokuun jalkapalloturnaustamme.
Kiitos kaikille ilmoittautuneille pelaajille, heidän taustajoukoilleen sekä toimihenkilöille. Kiitos myös meidän oman alueen asukkaille, jotka sankoin joukoin lähtivät kentän laidalle kannustamaan pelaajiamme. Erityiskiitos kaikille turnauksen tekijöille, alueemme pelaajien perheille sekä kaikille meidän alueen yrityksille ja yksityishenkilöille. Kiitos kaikille, jotka olivat mukana toteuttamassa näin isoa ja mahtavaa tapahtumaa meidän omassa Runosmäessä. Jokainen aikuinen, joka antaa aikaansa näille lapsille ja nuorille, on korvaamatonta. Ilman heitä asiat eivät toimi näin upeasti.
Turnaus järjestettiin ensimmäistä kertaa Runosmäen uudella tekonurmella. Turnaukseen osallistui yhteensä 240 pelaajaa. Mahtavat kelit suosivat, lapsilla oli hauskaa ja viikonlopun ajan kentän täyttivät lasten naurut, hymyt sekä katsojien kannustushuudot. Molempina päivinä riitti vipinää kentän laidalla ja sen läheisyydessä.
Turnauksemme sai hyvää palautetta sekä osallistujilta että osallistuneilta yrityksiltä. Moni osallistunut joukkue tuli kiittämään ja kehumaan järjestelyjä. Vaatimattomasti turnaustamme kehuttiin parhaaksi turnaukseksi mihin joukkueet olivat osallistuneet. Nöyränä otamme kiitokset vastaan. Lasten takia näitä turnauksia järjestetään. Tarkkanäköisemmät saattoivat bongata kentän laidalta myös valokuvaajan ikuistamassa pelejä. Mikäli haluat vielä palata muistoihin ja lämpimiin keleihin, voit tehdä sen seuraavassa osoitteessa: Jälkipeli.net. Sieltä löydät iloisia tunnelmia ja onnistumisia turnauksesta.
Turun Nappulaliigan kauden päättäjäisissä alueeltamme palkittiin vuoden vapaaehtoinen sekä Runosmäki valittiin vuonna 2024 vuoden alueeksi. Edellisen kerran tunnustus on tullut Runosmäkeen vuonna 2008. Aluepalkinto kertoo enemmän kuin 1000 sanaa siitä, miten alueellamme kehitetään ja suunnitellaan toimintaa joka päivä. Alueemme tekemisestä ja yhteishengestä kertoo paljon myös se, että pelaajamme tuovat kavereitaan joukkueisiimme tasaiseen tahtiin.
Odotellessamme pysyvää lunta maahan, taustalla tehdään jo töitä seuraavan turnauksemme eteen. Elokuussa järjestetään taas uusi tapahtuma Runosmäkeen.
Mikäli oman alueen toiminnan kehittäminen kiinnostaa sinua joko yksityishenkilönä tai yrityksenä, ota rohkeasti yhteyttä. Luodaan yhdessä Runosmäkeen jotakin sellaista lapsille, mistä voimme olla ylpeitä tulevaisuudessa ja samalla saadaan luotua alueellemme yhteisöllisyyttä ihmisten ja yritysten välille. Kohotetaan Runosmäen profiilia ja näytetään muille, että kyllä täälläkin osataan tehdä yhdessä asioita hyvin.
Turnauksen järjestäminen vaatii yllättävän paljon työtä ennen tapahtumaa ja itse turnauspäivät menevät hetkessä ohitse. Ilman lukemattomia tekijöitä sekä paikallisten yritysten tukea emme olisi onnistuneet tapahtumassamme niin hyvin.
Joten vielä kerran KIITOS kaikille, ketkä olivat tukemassa meitä ja mahdollistivat kahden päivän turnauksen osallistujille.
As Oy Raskinahde juhli 50 vuotta
Teksti: Pauli Koski
Kuvat: Patrik Koski
Runosmäen sydämessä sijaitseva Asunto oy Raskinahde on kuulunut asuinalueen kuvaan heti lähiön alkutaipaleesta lähtien. Vuonna 1974 ensimmäiset asukkaansa saanut yhtiö juhli 50-vuotistaivaltaan luonnonläheisellä pihamaallaan tämän vuoden elokuussa. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tarja Oksa iloitsi juhlien runsaasta osanotosta, vaikka säiden haltijat eivät tällä kerralla tarjonneetkaan aivan parastaan. Hän on myös itse asunut yhtiössä koko sen olemassaolon ajan, kuten myös juhlien grand old lady, rapiat yli 90-vuotias Arja Kääriä. He molemmat mainitsivat yhtiön vahvuudeksi asukkaiden hyvän yhteishengen, mikä ilmenee esimerkiksi siten, että pihanhoitoon löytyy porukkaa. Tilaisuuden runsaasta ja herkullisesta tarjoilusta vastasi Kivikylän kotipalvaamo.
Iloinen iltapäivä Runosmäen vanhuskeskuksessa!
Teksti ja kuvat: Seija Laiho
Torstaina 3.10.2024 vietimme iloisen iltapäivän yhteislaulun merkeissä Runosmäen vanhuskeskuksen kauniissa juhlasalissa. Yhteislaulutilaisuus oli Runosmäen Eläkkeensaajien järjestämä. Paikalla oli yhdistyksemme jäseniä ystävineen sekä vanhuskeskuksen asukkaita ja henkilökuntaa – tupa oli täynnä!
Musiikista huolehti harmonikkamestari Mauno Kuusisto ja esilaulajina toimivat yhdistyksemme jäsenet Esko Ahven sekä Jarmo Tuusa. Laulut, joita lauloimme, olivat suurimmalle osalle tuttuja. Laulu raikasi, nimittäin kaikille halukkaille jaettiin laulukirjat tilaisuuteen tullessa.
Myös muutama asukkaiden toivoma laulu mahtui mukaan, se oli iloinen asia! Yhteislaulupäivänä sattui olemaan Raimon nimipäivä - paikalla oli yksi nimipäiväsankari, hänelle kajautimme onnittelulaulun!
Iloiseen iltapäivään osallistui itsekin lauluista nauttien myös Varhan aluevaltuutettu Kristiina Hellstén, joka tervehti yleisöä muistuttamalla tällaisen yhdessäolon tärkeydestä. Hän kiitti Runosmäen Eläkkeensaajia aktiivisuudesta ikäihmisille suunnattujen tapahtumien järjestämisessä ja eri harrastusvaihtoehdoista tiedottamisessa.
Laulujen jälkeen yhdistyksen jäsenet jäivät rupattelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Tarjolla oli mehua ja pullaa omakustanteisesti.
Mielestäni yhteislaulutilaisuus oli onnistunut tapahtuma. Toivottavasti lauluhetki toi iloa vanhuskeskuksen asukkaille.
Runosmäen Eläkkeensaajat kiittää hyvästä yhteistyöstä Runosmäen vanhuskeskuksen kanssa.
Hyvällä mielellä läpi elämän!
Harmonikkamestari
Mauno Kuusisto soittaa, Esko Ahven ja Jarmo Tuusa laulelevat. Pöydän vieressä puheenjohtaja Seija Laiho.
MLL:n kuulumisia
Teksti: Ulla Ratia-Järvinen
Mannerheimin lastensuojeluliiton Runosmäen paikallisyhdistys ry on perustettu 17.3.1994. Tänä vuonna olisi ollut juhlien aika, kuitenkin keväällä menetimme kokoontumispaikkamme ja olemme nyt ilman kokoontumispaikkaa. Riimin tultua käyttöön suljettiin nuorisotalo ja järjestöt joutuvat etsimään uudet tilat. Tilojen hinnat ovat kuitenkin niin kalliita, että emme pysty niitä maksamaan. Toivomme elää vielä ensi vuoteen, jos voisimme toimia yhteistyössä esimerkiksi avoimen päiväkodin kanssa? Lasten kanssa toimiessa myös tilan koko ja lelujen säilytys tuovat omat haasteet. Toivomme myös uusia nuoria idearikkaita henkilöitä toimintaamme mukaan, onhan Runosmäen ympäristössä paljon lapsia.
Rauhaisaa joulunaikaa kaikille! Tervetuloa mukaan toimintaamme.
Runosmäkiseuralle on valittu uusi hallitus
Teksti ja kuva: Pihla Koski
Runosmäkiseura ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin monitoimitalo Riimissä 11.11.2024. Kokouksessa valittiin yhdistykselle hallitus vuodelle 2025. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Taimi Linna ja hallituksen jäseniksi Eila Hannula, Milla Järvinen, Kari Kemppainen, Soile Lahtonen-Kiviranta, Linda Nurmi, Ulla Ratia-Järvinen, Terttu Ruohonen, Terhi Seppänen, Abigail-Tiffany Suomela ja Leo Suominen
Riimin toiminta on päässyt käyntiin
Teksti: Kristiina Hellstén
Kuvat: Heikki Räsänen
Monitoimitalo Riimin rakennustyöt alkoivat alkuvuonna 2022. Hanke valmistui keväällä 2024 suunnitelmien mukaisesti ja se pysyi tilaajan määrittelemässä kokonaisbudjetissa. Monet toiminnot käynnistyivät jo ennen kesää.
Piiparinpolulla sijaitsevaan rakennukseen sijoittuu monipuolisia palveluita. Talossa on päiväkodin lisäksi neuvola, perhekeskus, kirjasto ja nuorisotila. Lisäksi Riimiin on sijoitettu seurakunnan tiloja: kirkkosali, seurakuntasalit, sakaristo, diakonian vastaanottotila ja kerhotilat.
– Yksi tärkeimmistä tavoitteista on ollut se, että rakennus on helposti saavutettavissa, esteetön ja kaikille avoin. Riimi toimii alueen kohtaamispaikkana ja tuo monipuoliset palvelut saman katon alle, sanoo Turun kaupungin tilapalvelujohtaja Leevi Luoto.
Monitoimitalossa on runsaasti tiloja, jotka ovat ulkopuolisten varattavissa. Näitä ovat muun muassa hyvin varustetut neuvottelutilat, kerhotilat, yhteiskeittiö, monitoimisali ja seurakuntasalit.
Riimin käyttäjien kokemuksia
Monitoimitalo Riimin päiväkoti
Riimin päiväkodin toiminta käynnistyi osittain jo kesäkuun alussa, mutta uuden toimintakauden alkaessa elokuussa toiminta pyörähti kunnolla käyntiin. Päiväkodin kahdeksan ryhmää ja kerhotoiminta ryhtyivät opettelemaan kulkemista ja toimimista uusissa tiloissa.
Aikaisempien Piiparinpolun ja Munterinkadun tiloistamme poiketen, opettelimme käyttämään nyt yhteistä ruokailutilaa, monitoimisalia, kokoustiloja, kirjaston palveluja ja niin edelleen. Päiväkodin piha uusine telineineen ja leikkiympäristöineen on innostanut lapsia leikkimään pihalla päiväkotipäivän aikana, mutta perheet ja alueen asukkaat ovat löytäneet piha-alueen myös iltaisin ja päiväkodin sulkemisajan ulkopuolella.
Uudet tilat ovat syksyn aikana tulleet tutuiksi, ja tiloista on muokkautunut lasten tarpeisiin sopiva oppimisympäristö. Seinän takana toimivan kirjaston kanssa yhteistyö on ollut moninaista ja rikastuttanut päiväkodin toimintaa. Leikki- ja perhekerhot toimivat omissa tiloissaan ja asiakkaat löytäneet avoimen varhaiskasvatuksen palvelut jo mukavasti. Monitoimitalossa toiminta on sanan mukaisesti moninaista ja talossa on elämää: Talon muille käyttäjille ja asiakkaille on ainakin päiväkodin elämä tullut konkreettiseksi, kun lasten ilot ja surut kantautuvat korkeissa tiloissa läpi talon.
Anne Lehto, päiväkodinjohtaja
Terveiset Runosmäen kirjastosta
Runosmäen kirjasto aukesi ensimmäisenä toimijana uudessa monitoimitalo Riimissä toukokuun puolivälissä. Olemme siis palvelleet uusissa tiloissa nyt reilut puoli vuotta. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Alussa rutiinit olivat vähän hakusessa, kun niin moni asia piti miettiä uudelleen uusiin tiloihin sopivaksi. Asiakkaat kommentoivat tiloja hienoiksi, viihtyisiksi ja avariksi. Myös erillinen lukusali on saanut kiitosta. Tiloissa näkyvästä taiteesta on pidetty ja siitä on kyselty lisätietoja. Äänimaisema kirjaston puolella on puhuttanut, kun naapurissa olevan päiväkodin arjen äänet kantautuvat välillä meille saakka.
Teknisiä haasteita on ollut pitkällisesti omatoimisuuden käyttöönotossa. Meno on ollut kuin Beckettin näytelmässä ”Huomenna hän tulee”. Ehkäpä joulupukki tai uusi vuosi viimein toisi meille omatoimisuuden! Ilmoitamme sitten, jos ja kun.
Omat haasteensa toivat myös kalustehankintamme, kun osaa uusista kalusteista saimme odottaa pitkään: viimeiset saapuivat marraskuun puolenvälin jälkeen. Soveltamalla on silti päästy pitkälle!
Meitä ilahduttaa, kun kirjaston kävijämäärät ovat lisääntyneet ja uusia kirjastokortteja on tehty paljon niin lapsille kuin aikuisillekin. Tuntuu, että kirjastoon ovat löytäneet niin uudet kuin vanhatkin käyttäjät.
Runosmäen kirjaston henkilökunta
Nuorisotyöntekijöiden ajatuksia ja tunnelmia
Nuorisotila OTSO aukaisi ovensa nuorille 25.8.2024 Pari ensimmäistä päivää oli hiljaista, kunnes nuoret löysivät uuden nuorisotilan, sen jälkeen kävijöitä on ollutkin 20–40 henkeä päivässä. Nyt meillä onkin jo aika vakiintunut kävijäkunta niin pienissä kuin isoissakin, eli hyvin ovat nuoret paikan löytäneet. Aktiviteetit, jotka eniten ovat nuorten käytössä, ovat tutut biljardi ja Playstation.
Nuorisotila on kaiken kaikkiaan viihtyisä ja toimiva. Alussa piti totutella ns. suljettuun tilaan, muutamiin säännöksiin sekä useisiin teknisiin ongelmiin, mutta kaikkiin asioihin tulee pikkuhiljaa parannuksia. Nuoria hieman harmittaa liikuntasalin käytön rajaus, siellä kun ei saa pelailla esimerkiksi sählyä tai futsalia, mikä entisessä tilassa oli mahdollista.
Uuden nuorisotilan mahdollisuudet alkavat kuitenkin pikkuhiljaa muotoutumaan ja onhan uudessa talossa käytössä myös monia kerhohuoneita, joita voi hyödyntää.
Yhteistyö Maarian seurakunnan nuorisotyön kanssa on tiivistynyt ja kirjaston kanssa on myös suunnitelmissa yhteistyötä entiseen tapaan. Lisäksi päiväkodin ruokailusta jäävää hävikkiruokaa on tarkoitus alkaa jakamaan nuorisotilassa nuorille ensi vuoden aikana ja se on odotettu uusi toimintamuoto.
Nuoriso-ohjaajat Ana Kuusisto ja Maisa Fyrqvist
Aikamatka 20360 etenee
Teksti ja kuvat: Terhi Seppänen
Runosmäen vanhassa nuorisotalossa avataan 15.2.2025 kokonaistaideteos nimeltään Aikamatka 20360.
Idea yhteisötaideteokseen sai alkunsa Turun kaupungin suunnitelmista myöhemmin purettavaan nuorisotaloon. Pia Bartsch työskenteli aiemmin Koneen Säätiön kautta Mynä-Mynä-Maa-projektissa yhteisötaitelijan roolissa projektin vetäjänä ja hänen tyttärensä Sophia osallistui kyseiseen projektiin vapaaehtoisena työntekijänä. Tätä kautta Pia ja Sophia pääsivät myös Turun kaupungin suunnitteleman yhteisötaideteoksen vetäjiksi, jonka teemaksi tuli Aikamatka 20360.
Näyttelyssä on tekijöitä kaikkiaan noin 200. Teosta toteuttamassa olleet ovat työssäkäyviä, työttömiä, eläkeläisiä, koululaisia, opiskelijoita ja muita. Tekijät ovat olleet sitoutuneita ja innostuneita näyttelyn tekemisestä. Teosten taso on vaikuttava, vaikka vain pieni osa on ammattitaiteilijoita. Teoksia tekemään tulevilla oli vapaus valita aikakauden aihe ja kaikki ovat tulleet mielellään tekemään huoneita.
Aikamatka 20360 on postinumero sekä vuosiluku. Teos alkaa alkuräjähdyksestä hamaan tulevaisuuteen. Aikamatka-teeman tarkoitus oli antaa jokaiselle inspiraation omalle tekemiselle. Aikamatkan päätepysäkki sijoittuu vuoteen 20360.
Teoksessa on kaikkiaan aikajärjestyksessä useita eri osioita. Alkumeri, hiilikausi, jääkausi, kivikausi, Egyptin hautakammio, antiikin kausi, rautakausi, 1800-luku, 1900-luku, sienikäytävä, tietoisuuden evoluutio, terrakottasotilaat, neljän sukupolven naiset, luonnon valtakausi ja dystopia.
Ristikoita ja kynsitaidetta
Teksti: Tiina Koski
Kuvat: Tiia Puputti
Tiia Puputti on asunut pitkään Runosmäessä, käynyt siellä Piiparinpolun päiväkotia ja ollut perhepäivähoidossa. Peruskoulun hän kävi Steiner-koulussa. Ammatiltaan hän on graafinen suunnittelija. Tällä hetkellä hän asuu Pallissa perheensä kanssa. Päätyönsä ohella Tiia on monivuotinen ristikon tekijä Ruutiset-lehteen.
Innostus ristikoiden tekemiseen alkoi jo lapsena hänen seuratessaan äidin ja isoäidin ristikoiden tekemistä. He käyttivät vanhaa sovelluskirjaa; ristikkosanakirjaa, johon myös Tiia tutustui. Tiia on tehnyt ristikoita Ruutisten lisäksi myös muun muassa Mynämäki-lehteen.
Kynsien tekeminen lähti liikkeelle harrastuksesta tehdä kynsitaidetta. Aluksi Tiia teki kynsitaidetta Hieroja Sari Lohvan kanssa samassa liiketilassa Runosmäessä, siirtyen siitä keskustaan omaan liiketilaan. Tällä hetkellä yritys työllistää neljä henkilöä. Tiia itse on palkittu SM-tason kilpailija kynsialalla ja jutun teon aikaan myös muut yrityksen työntekijät valmistautuvat Helsingissä pidettäviin kilpailuihin. Kategoriana on taide, jossa tehdään yksilöllistä kynsitaidetta.
Asiakaskunta koostuu kaikenikäisistä. Puolet ottavat ns. rakennekynsiä ja toiselle puolelle lakataan heidän omia kynsiään. Rakennekynsien laittamisessa on suositellut alaikärajat, joista Tiia neuvoo pitämään kiinni. Suositeltu alaikäraja rakennekynsien laittamiselle on 16 vuotta. Tiia kertoo, että nuoret pilaavat valitettavasti usein omia kynsiään tekemällä ne itse, tuntematta kynnen rakennetta ja käytettäviä aineita tarpeeksi. Netin kautta tilatut tuotteet eivät useinkaan ole EU:n tarkastamia ja valvomia tuotteita. Tämä voi aiheuttaa vakavia kemikaalialtistuksia aiheuttaen elinikäisiä allergioita myös muiden kemikaalien käyttämiselle esimerkiksi hiustuotteissa. Alan kilpailu on kovaa ja Tiian yritys haluaakin erottautua turvallisilla ja testatuilla tuotteilla ja yksilöllisellä kynsitaiteella.
Tiia toimii myös kynsialan kouluttajana ja ammattilaistuotteiden tukkumyyjänä. Yrityksen verkkokauppasivujen kautta pääsee myös kouluttautumaan kynsiteknikoksi, mikä antaa myös kansainvälisen pätevyyden. Koulutukseen sisältyy harjoittelua ja osaamisen näytöt, jotka pisteytetään.
Tutustu lisää www.tpartnails.fi
Lahjavinkki: Runosmäki - Maarian takamaasta asumalähiöksi -kirja
Runosmäki - Maarian takamaasta asumalähiöksi -kirja kertoo lähiörakentamisen kiihkeästä ajasta. Kerrostalolähiöt olivat vastaus maaltamuuttoon ja yhteiskunnan suureen rakennemuutokseen. Petri Aallon kirjoittama ja runsaasti kuvitettu kirja on aikamatka 1970-luvulta nykypäivään. Kirjassa kerrotaan muun muassa Runosmäen kaupallisten palvelujen kehittymisestä, mutta myös monesta muusta mielenkiintoisesta Runosmäkeen liittyvästä seikasta. Kirjan hinta on 20€ + mahd. postikulut 10€.
TILAUKSET Terhi Seppäselle terhi65@gmail.com tai puh. 044 974 7249
Liity Runosmäkiseuran jäseneksi!
Liity nyt jäseneksi, saat loppuvuoden jäsenyyden ilmaiseksi! Vuoden 2025 jäsenmaksu on 12 euroa.
Jäsenenä tuet yhdistyksen toimintaa, olet äänivaltainen yhdistyksen kokouksissa sekä saat jäsenetuja, kuten alennusta retkistä.
Miten liittyä?
Ota yhteyttä jäsenasiainhoitaja Terhi Seppäseen terhi65@gmail.com tai puh. 044 974 7249
TAI
Täytä K-Market Runoksen aulasta löytyvä jäsenlomake ja pudota se aulassa olevaan Runosmäkiseuran postilaatikkoon.
Yhdistysten talousasiat ja varainhankinnan merkitys
Teksti: Linda Nurmi
Yhdistysten toiminta perustuu usein aktiivisten jäsenten panokseen, mutta myös taloudellisten resurssien hallinta on avainasemassa. Monet yhdistykset tarvitsevat rahoitusta toimintansa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Taloudenhoito ja varainhankinta ovatkin tärkeitä osia yhdistysten arkea.
Talousasioiden hallinta
Yhdistysten taloudenhoito perustuu vastuulliseen ja huolelliseen suunnitteluun. Budjetointi on keskeinen osa tätä prosessia. Yhdistykset laativat vuosittain budjetin, jossa arvioidaan tulot ja menot. Tämä auttaa ennakoimaan, kuinka paljon rahaa tarvitaan yhdistyksen toimintaan ja kuinka paljon varoja on kerättävä varainhankinnan kautta. Budjetti, tai talousarvioehdotus, kuten sitä usein kutsutaan, käsitellään yhdistyksen syyskokouksessa.
Tilinpäätös on toinen tärkeä osa yhdistyksen taloushallintaa. Tilinpäätös laaditaan vuosittain, ja se antaa selkeän kuvan yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta. Yleisesti ottaen tilinpäätökset tarkastetaan riippumattomien tilintarkastajien toimesta, mikä varmistaa, että talous on hoidettu asianmukaisesti ja läpinäkyvästi. Tilinpäätös käsitellään yhdistyksen kevätkokouksessa.
Jäsenlehti: tiedottamisen ja varainhankinnan väline
Monilla yhdistyksillä on jäsenlehti, joka toimii tärkeänä tiedotuskanavana. Jäsenlehden painatuskustannukset voivat kuitenkin olla merkittävä kuluerä budjetissa. Huolellinen suunnittelu ja budjetointi ovat välttämättömiä, jotta jäsenlehti voidaan julkaista säännöllisesti.
Mainosten myynti jäsenlehteen on keskeinen tapa rahoittaa sen julkaisua. Myymällä mainostilaa paikallisille yrityksille ja yhteistyökumppaneille yhdistykset saavat katettua osan painatuskustannuksista. Tämä ei ainoastaan tue lehden julkaisemista, vaan myös vahvistaa yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Mainostulot mahdollistavat usein jäsenlehden tarjoamisen edulliseen hintaan tai jopa ilmaiseksi jäsenille, mikä lisää sen lukijakuntaa ja tukee yhdistyksen tiedottamistyötä. Lisäksi lehdessä olevat mainokset tarjoavat jäsenille tietoa paikallisista palveluista ja tuotteista.
Varainhankinta: yhdistysten toiminnan elinehto
Varainhankinta on yhdistysten toiminnan elinehto. Ilman riittäviä varoja yhdistykset eivät pysty tarjoamaan monipuolista toimintaa jäsenilleen tai tukemaan yhteisöjään. Varainhankinta voi olla monimuotoista, ja yhdistykset kehittävät jatkuvasti erilaisia tapoja kerätä varoja.
Perinteiset tavat, kuten jäsenmaksut ja lahjoitukset, ovat edelleen tärkeitä tulonlähteitä. Jäsenmaksut tuovat jatkuvaa tuloa, ja lahjoitukset mahdollistavat suurempien projektien toteuttamisen. Lisäksi monet yhdistykset järjestävät erilaisia tapahtumia, kuten myyjäisiä, arpajaisia ja konsertteja, jotka paitsi keräävät varoja myös tuovat yhteisön jäseniä yhteen.
Nykyään myös digitaalinen varainhankinta on kasvattanut
merkitystään. Monet yhdistykset hyödyntävät verkkosivujaan ja sosiaalisen median kanavia lahjoitusten ja varojen keräämiseen. Tämä on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi tavoittaa laajempi yleisö ja saada uusia tukijoita.
Yhteistyö paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa
Yhteistyö paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa on myös tärkeä osa varainhankintaa. Sponsorit ja yhteistyökumppanit tarjoavat yhdistyksille paitsi taloudellista tukea myös näkyvyyttä ja mahdollisuuden kehittää toimintaansa. Paikalliset yritykset ovat usein kiinnostuneita tukemaan yhdistyksiä, jotka edistävät yhteisön hyvinvointia.
Tulevaisuuden näkymät
Yhdistysten talouden ja varainhankinnan suunnittelu on jatkuvaa työtä, ja monet pyrkivät jatkuvasti löytämään uusia keinoja tukea toimintaansa. Taloudenhoidon ja varainhankintatapoja kehittämällä yhdistykset voivat jatkossakin tarjota laadukasta toimintaa jäsenilleen ja edistää yhteisöjensä hyvinvointia. Yhdistykset myös toivottavat tervetulleiksi ideat ja ehdotukset tulevaisuuden toiminnan ja talouden turvaamiseksi, ole yhteydessä omaan yhdistykseesi, mikäli sinulla on ajatuksia näiden suhteen.
Tekstin tuottamisessa on hyödynnetty tekoälyä.
Läsnäoloa ja arvokkuutta elämän
viimeisellä
Teksti ja kuva: Tiina Koski
matkalla
Nousiaisten Hautauspalvelu Oy perustettiin vuonna 2009 Nousiaisten keskustaan. Yrittäjä Joonas Hyppönen oli tutustunut alaan kuljetusalan työtovereidensa kautta tehden keikkaluonteisesti töitä alalla ja häntä kiinnosti alan asiakaspalvelu ja hyvä asiakaskokemus. 2015 yritys muutti Raisioon luopuen sittemmin Nousiaisten liiketilasta. Yritys työllistää tällä hetkellä kolme kokoaikaista ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Yrittäjä Joonas Hyppönen ja kuljetussuunnittelijana toimiva Teemu Jaskara, joka on toiminut alalla nyt 8 vuotta, antoivat hautausalasta ja asenteestaan tehdä tätä työtä sellaisen kuvan, että itse pitkään sosiaalialalla työskennelleenä, mykistyin ja ihastuin. He kuvailevat itseään asiantuntijoiksi, jotka auttavat vainajan läheisiä hautajaisjärjestelyissä. Suruprosessin tunteminen auttaa kohtaamaan vainajan läheisiä, joilla voi olla hyvin erilainen tapa ja elämäntilanne käsitellä asiaa. Puhuimme pitkään myös siitä, miten eri kulttuureissa ylläpidetään vanhoja hautausperinteitä Suomessa ja toisaalta siitä, miten nuoret vieraantuvat perinteistä.
Hyppönen ja Jaskara suhtautuvat kuolemaan luonnollisena osana elämän kulkua. Omasta jaksamisestaan he pitävät huolta puhumalla. Vaikeampia tilanteita ovat olleet lapsivainajat. Työstään saamansa välittömän palautteen he kokevat olevan arvokasta. Asiakaspalautetta kerätään hienovaraisesti verkkosivun palautelomakkeella, johon ajanvarauksen tehneille asiakkaille lähetetään linkki sähköpostilla muutama viikko asioinnin jälkeen.
Työn fyysisyys on suurta ja siihen valmistaudutaan pitämällä huolta omasta kunnosta käymällä esimerkiksi kuntosalilla. He käyttävät tarvittaessa nostovaljaita ja kärryjä. Kaikissa nostoissa ja siirroissa pyritään hyödyntämään apuvälineitä kuormituksen rajoittamiseksi. Työ on monimuotoista aina peruskuljetuksista vainajan kotiutumismatkoihin esimerkiksi ulkomailta. Muiden uskontokuntien ja kulttuurien kohtaamiseen heillä on vain yksi neuvo: kohtaa ihminen ihmisenä ja kuuntele mitä heillä on mielessään.
Tulevaisuudessa heidän arvionsa mukaan tullaan kiinnittämään enemmän estetiikkaan. Omien hautajaisten suunnittelu etukäteen oli muutama vuosi sitten yleisempää kuin tällä hetkellä. EU:n alueella kehittyy myös koko ajan muun muassa yksilöllinen vainajavaatemallisto ja muu estetiikka. Hyppösellä on kattavat verkostot myös kansainvälisesti ja hän osallistuu aktiivisesti hautausalan Euroopan keskusjärjestön (EFFS) ja maailmanlaajuisen koulutusjärjestön (FIAT-IFTA) toimintaan. Keväällä hän osallistui Barcelonassa järjestetylle Thanatopraxy-kurssille ja hänestä tuli ensimmäinen suomalainen, joka on suorittanut balsamointi- ja vainajaestetiikka -kurssin sen nykyisessä muodossaan. Vainajaestetiikasta kiinnostuneena Hyppönen valittiin myös syyskuussa Krakovassa perustetun FIAT-IFTA, embalming committeen jäseneksi.
Vasemmalla yrittäjä Joonas Hyppönen ja oikealla kuljetussuunnittelija Teemu Jaskara.
Toiveena Hyppönen ja Jaskara esittävät hyvän yhteistyön hoitavien tahojen kanssa. He toivovat kaikkien vainajatyötä tekevien tahojen muistavan vainajan olevan tärkeä ja ainutlaatuinen läheisille ja läheisten toiveita ja tahtoa tulee kunnioittaa hautajaisjärjestelyissä. Hyppönen ja Jaskara ottavat osaa myös tulevien hautausalan työntekijöiden kouluttamiseen Linnasmäkiopistolla Turussa. Siellä voi suorittaa seurakunta-hautauspalvelualan ammattitutkinnon suuntautumalla seurakuntapalvelun osaamisalaan (suntio) tai hautauspalveluosaamisalaan.
Runosmäen SDP:n väki toivottaa lämpöä ja rauhaa joulun aikaan ja onnea vuoteen 2025!
