Ruutiset 2/2025 by Ruutiset- lehti

Ruutiset

2/2025

Runosmäen, Aurinkolaakson, Kiikun ja Pallin asukaslehti

Ruutiset 48. vuosikerta 2/2025

JULKAISIJA

Runosmäkiseura ry

PÄÄTOIMITTAJA

Taimi Linna, pjrunosmakiseura@gmail.com

TAITTO JA TOIMITUS

Pihla Koski

JAKELUALUE

Runosmäki, Aurinkolaakso, Kiikku, Palli

PAINOSMÄÄRÄ

6000 kpl

PAINOPAIKKA

Keuruun Laatupaino KLP Oy

KANSIKUVA

Seija Laiho

MAINOSMYYNTI

Pihla Koski, ruutisetlehti@gmail.com Mediakortin löydät runosmakiseura.fi

Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Palautetta lehdestä voi antaa nettilomakkeella tai osoitteeseen pjrunosmakiseura@gmail.com

SISÄLLYS

Pääkirjoitus.....................................................................3

Maalaistytöstä Runosmäen asukkaaksi.......................4

Esteettömyys - saavutettava ympäristö........................6

Pohjoisen Turun Eläkkeensaajat...................................8

Tuulikki Pekkalaisen muisteluita..................................9

Yhdessä-yhdistys on eloisa kohtaamispaikka...........10

Koiran elämää Runosmäessä......................................12

Kierrätys kunniaan.......................................................14

Runosmäen alueolohuone...........................................15

Runosmäkeläisenä jo 50 vuotta..................................16

Ristikko..........................................................................17

Menneitä tapahtumia...................................................18

Lasten sivut....................................................................20

Runosmäessä tapahtuu................................................22

RUNOSMÄKISEURA

Runosmäkiseura ry. perustettiin 16.11.1972 edistämään lähiötoimintaa Runosmäen alueella. Yhdistyksen tarkoituksena on Runosmäen ja sen lähialueiden viihtyvyyden lisääminen ja asumisedellytysten parantaminen. Runosmäkiseura liittyi Turkuseuraan ja sitä kautta Suomen kotiseutuliittoon vuonna 1985. Omaa lehteä yhdistys on julkaissut vuodesta 1978.

LIITY RUNOSMÄKISEURAN JÄSENEKSI

Maksamalla Runosmäkiseuran jäsenmaksun, olet mukana edistämässä asuinalueemme tiedotusta ja yhteishenkeä. Jäsenmaksu on henkilöjäseneltä 12 €, kannatusjäseneltä 30 € ja yhteisöjäseneltä 55 €. Voit liittyä jäseneksi ilmoittamalla yhteystietosi info.runosmakiseura@protonmail.com tai nettilomakkeen kautta sivuilla www.runosmakiseura.fi. Meitä voi seurata myös Facebookissa ja Instagramissa!

RUNOSMÄKISEURAN HALLITUS 2025

Taimi Linna, puheenjohtaja

Soile Lahtonen-Kiviranta, varapuheenjohtaja

Abigail-Tiffany Suomela

Eila Hannula

Milla Järvinen

Kari Kemppainen

Linda Nurmi

Ulla Ratia-Järvinen

Terttu Ruohonen

Leo Suominen

Puheenjohtajalta

Hei vaan hei, runosmäkeläiset!

Ruutiset-lehti on ilmestynyt jo vuodesta 1978. Oma kaupunginosalehti vahvistaa alueellista identiteettiä, lisää yhteisöllisyyttä ja tiedottaa alueen asioista asukaslähtöisesti. Ruutiset toimii foorumina paikallisille kirjoittajille, järjestöille ja yhteistyökumppaneille. Paperisen ja sähköisen Ruutiset-lehden lisäksi Runosmäkiseuralla on kotisivut ja tiedotamme alueen toiminnasta myös Facebookissa ja Instagramissa. On ollut mielenkiintoista olla toimittamassa tätäkin käsissäsi tai näytölläsi olevaa lehteä. Artikkelien aiheita on loputtomasti, on lehtityöryhmän käsissä mitkä niistä päätyvät julkaistavaksi, ja mitkä jäävät odottamaan uutta näkökulmaa tai uutta kirjoittajaa.

Ympäristön siisteys ja viihtyisyys on jokavuotinen puheenaihe kaikissa kaupunginosissa. Roskaaminen on huono tapa ja monista luontoon päätyneistä jätteistä on vaaraa ihmisille ja eläimille. Kun tämä lehti on jo painossa, järjestämme siivoustalkoot Mustalammella yhdessä Turun kaupungin kanssa. Jos vapaaehtoisia riittää, voimme järjestää uudet talkoot syksyllä. Siivota voi myös omatoimisesti, mutta yhdessä se on mukavampaa. Roskaaminen ja muu ympäristölle vahingollinen toiminta on syytä ottaa puheeksi oppilaitoksissa ja muissa yhteisöissä. Taustalla voi olla ajattelemattomuutta tai huomiontarvetta, johon voidaan vastata keskustelulla ja paremmilla aktiviteeteillä. Myös koirankakat kuuluu siivota lemmikin omistajan toimesta! Ei tunnu reilulta, että viihtyisyyttä arvostavat asukkaat siivoavat roskaajien jälkiä, mutta toisaalta siisti ja turvallinen elinympäristö vaatii meiltä tahtotilaa ja yhteistyötä. Roskaaminen on vastuutonta.

Turun kaupunginosaviikot ovat vuosittain järjestettävä tapahtumasarja, joka esittelee Turun kaupunginosien paikallista toimintaa. Pääosin maksuttomat ja kaikille avoimet tapahtumat levittäytyvät eri puolille kaupunkia keväästä syksyyn, ja ohjelma koostuu muun muassa musiikista, työpajoista, markkinoista, kiertotaloustapahtumista ja perheille suunnatusta ohjelmasta. Turun kaupunginosaviikkojen avajaisia juhlittiin lauantaina 24.5. DaisyLadies ry:n tiloissa Linnankadulla. Sain kutsun avajaisten paneelikeskusteluun, jossa teemoja olivat muun muassa yhteisöllisyyden lisääminen, yksinäisyyden vähentäminen ja Turku 800 -juhlavuoden tapahtumien ideointi. Meidän alueellamme osallistuttiin kaupunginosaviikkoihin jo 22.5. viettämällä perinteistä Runosmäkipäivää monitoimitalo Riimin tapahtumapihalla. Tapahtuma oli onnistunut ja houkutteli ihmisiä paikalle, vaikka sää olikin osin sateinen ja kolea. Runosmäkipäivästä ja muista menneistä tapahtumista on tehty kuvakoosteet tähän lehteen. Myös tulevat tapahtumat, kuten ReTurku-kiertotalouskarnevaalit 9.–15.6. ja RunosRaiku 9.8., kannattaa jo laittaa kalenteriin. Nähdään tapahtumissa!

Kiitos sinulle jäsenyydestäsi, vain jäsenet mahdollistavat Runosmäkiseuran toiminnan. Muita tuloja ovat Turun kaupungin toiminta-avustus ja Ruutiset-lehden mainostulot. Tämäkin lehti on suunniteltu, tehty ja jaettu pääasiassa talkootyönä, kiitos kaikille tekijöille! Jos haluat tulla mukaan kirjoittamaan, valokuvaamaan, organisoimaan, ideoimaan tai esiintymään tapahtumissa, ota yhteyttä. Erityiskiitokset taas Turun Nappulaliigalle, he jakavat merkittävän osan Ruutiset-lehdistä!

Kesäterveisin,

Taimi Linna

Runosmäkiseura ry:n puheenjohtaja

Maalaistytöstä Runosmäen

tyytyväiseksi ja aktiiviseksi asukkaaksi

Teksti ja kuva: Kristiina Hellstén

Sirkka Sipilä kertoo olevansa maalaistyttö, jonka lapsuuteen ja nuoruuteen ovat kuuluneet maatalon työt ja eläimet, erityisesti hevoset, joilla ratsastettiinkin, mutta ennen kaikkea tehtiin raskaita kylvö- ja sadonkorjuutöitä. Elämä maalla oli raskasta, mutta kuitenkin mukavaa. Kaupunkiin muutto ei siis ollut toivelistalla, mutta tuli kuitenkin aikanaan myös Sirkalle eteen.

Kyläillessään tuttavansa luona Runosmäessä, Sirkka tutustui Mustalampeen ja metsäiseen ympäristöön, josta hän oivalsi, että kaupungissa ja erityisesti Runosmäessä on palvelujen lisäksi muitakin hyviä asioita. Täällä voi kokea luonnonläheisyyttä ja ihmiset ovat ihmisiä täällä niin kuin muuallakin. Sirkka muutti Runosmäkeen vuonna 1991 ja on viihtynyt erinomaisesti. Alueelta on löytynyt tuttavia, ystäviä ja ihmisiä, joiden kanssa ja hyväksi voi tehdä monenlaisia asioita. Sirkka mainitsee, ettei itsekään ole ujo, eikä hiljainen ja uusiin ihmisiin tutustuminen käy helposti.

Sirkka on ihminen, joka mieluusti on erilaisissa toiminnoissa mukana. Erityisen lähellä sydäntä on liikunta. Tällä hetkellä hän on Pohjoisen Turun Eläkkeensaajien liikuntavastaava. Kirjoittajakin on tutustunut Sirkkaan juuri näiden liikunta-asioiden tiimoilta. Tapaamme viikottain vanhuskeskuksen alakerrassa kuntosalin ovella. Sirkka on käynyt liikuntatoimen järjestämän vertaisliikuttaja-koulutuksen omien sanojensa mukaan kahteen kertaan; ensimmäisen vuonna 2012 ja uudelleen 2020, jonka jälkeen hän on toiminut Voitas-ryhmässä vertaisveturina ja aiemmin mainitun eläkeläisryhmän vetäjänä Runosmäen vanhuskeskuksen kuntosalilla. Hienoa, pyyteetöntä työtä, joka tarjoaa monelle ikääntyvälle mahdollisuuden korkeatasoiseen liikuntaan omassa lähiössä. Sirkka täyttää tulevana syksynä 80 vuotta, mitä iloinen reipas olemus ei kylläkään näytä. Sirkka itse toteaa, että ikää tulee, tulis vaan järkee, ja nauraa iloisesti päälle. Toisten liikuttaminen antaa ilmeisesti puhtia myös liikuttajaan itseensä.

Kysyessäni, mitä Sirkka toivoo Runosmäkeen, hän vastaa kaipaavansa laboratoriota takaisin. Ja tämähän on varmaan alueen asukkaiden yhteinen toive. Aiemmin toivelistan ykkössijalla oli kahvila. Sittemmin kahvila on saatu alueelle, mutta laboratorio menetettiin. Parasta alueella on Sirkan mukaan yhteisöllisyys ja hyvät naapurit. Jos apua tarvitsee, niin sitä myös saa.

Esteettömyys – näkökulmia saavutettavaan ympäristöön

Teksti: Terhi Seppänen

Osallistuin Runosmäkiseuran edustajana VR:n järjestämään Esteettömyysfoorumiin 7.5.2025, joka pidettiin Tallink Siljan Baltic Princess -laivalla. Esteettömyysfoorumi järjestettiin jo kolmannen kerran, tarkoituksena lisätä tietoisuutta esteettömyydestä. Tein koosteen siellä käsitellyistä aiheista, esittelijöinä aiheesta olivat VR, Eläkeliitto ja Hengitysliitto.

Saavutettavaa ja esteetöntä junamatkustusta

VR lähestyi esteettömyysteemaa näkyvien ja näkymättömien toimintarajoitteiden kautta. VR:llä nämä esteettömyyteen liittyvät asiat ovat päivittäistä arkea ja he pyrkivät kehittämään palvelua paremmaksi myös apuvälineitä käyttäville matkustajille. VR:n tavoite on esteettömien matkaketjujen kehittäminen yhteistyössä kaupunkien ja yhteisöjen kanssa osana turvallista ja sujuvaa joukkoliikennettä. Eriarvoisuutta vähennetään kattavilla ja saavutettavilla palveluilla erityisryhmät huomioiden. VR tarjoaa puhelinpalvelua, josta maksutonta palvelua voi tilata matalalla kynnyksellä vuorokausi ennen matkaa. Digitaaliset palvelut ovat nykypäivää, netin kautta voi varata esteettömän junamatkan. Tarjolla on erilaisia ostokanavia lippujen hankintaan. Lisäpalveluita tarjoavat R-kioskit, konduktöörit, lippuautomaatit, sovellukset, asiakaspalvelu ja VR:n nettisivut.

Digitalisoituminen on sekä helpottanut että osittain vaikeuttanut palvelujen käyttöä, riippuen asiakkaan digitaidoista. Palveluiden hyvä saavutettavuus ja käytettävyys hyödyttää lopulta kaikkia käyttäjäryhmiä. Informaation selkeyteen kiinnitetään huomiota, myös näkövammaiset pyritään huomiomaan entistä paremmin.

Esteettömyys ikääntyneiden näkökulmasta

Eläkeliitto toi esiin ikääntyneiden tarpeita esteettömyydessä. Ikääntyminen tuo useita haasteita, erityisesti heikko näkö voi luoda esteitä matkustamisessa. Kaikki tiedotteet pitäisi olla selkeästi kirjoitettuja ja kuulutukset riittävän

kuuluvalla äänellä. Yhä useampi tarvitsisi avustajaa. Digitaaliset palvelut ovat monelle vanhukselle hankalia, joko omia digilaitteita ei ole tai niitä ei osata käyttää. Monet haluaisivat aikataulut vanhaan tapaan paperisena.

Ikääntyneellä ihmisellä on Suomessa oikeus odottaa esteettömiä palveluja liikennealan toimijoilta. Oikeus esteettömyyteen perustuu sekä lainsäädäntöön että kansainvälisiin velvoitteisiin. Myös muistisairaudet vaikuttavat liikkumiseen, ajatus saattaa pätkiä tai uudet käytännöt eivät jää muistiin. Lisäksi ongelmaksi voidaan kokea pitkät odotusajat, wc-tilojen tarve, tasapainon heikkeneminen sekä turvallisuus asemilla ja junissa. Ikääntyvät tarvitsevat enemmän esteettömiä palveluita, jotta he pystyvät toimimaan turvallisesti.

Raikas ja hajusteeton sisäilma tukee aistiesteettömyyttä

Hengitysliitto korosti esitelmässään oikeutta turvalliseen hengittämiseen. Aistiesteettömyydellä tarkoitetaan ympäristön, tilojen ja viestinnän suunnittelua ja toteuttamista siten, että ne ovat mahdollisimman saavutettavia ja miellyttäviä myös henkilöille, joilla on herkkyyttä aistiärsykkeille tai aistien toiminnan rajoitteita. Tämä voi koskea esimerkiksi henkilöitä, joilla on neurokirjon häiriöitä, aistiyliherkkyyksiä tai -alijäämiä, kuten kuulon tai näön heikentyminen. Turvallinen hengittäminen pitää nähdä osana aistiesteettömyyttä. Esimerkiksi passiivinen tupakointi, sähkösavuke eli vape ja passiivinen vapettaminen ovat haitallista ja altistavat hengityssairauksille. Monilla hengityssairailla hajusteet, pöly, home tai huono ilmanvaihto voivat pahentaa oireita. Siksi hajusteeton, puhdas ja hyvin ilmastoitu tila tukee myös heidän turvallista ja esteetöntä osallistumistaan. Lapsille passiivinen tupakointi on vielä vaarallisempaa, koska lasten elimistö ei pysty suojautumaan yhtä hyvin kuin aikuisen. Varsinaista turvarajaa savunhengittämiseen ei ole, mutta suositeltavaa on vähintään 10 metrin etäisyys sauhuttelijoihin.

Arjen esteettömyys on perusoikeus

Teksti: Terhi Seppänen

Kuvat: Taimi Linna ja Terhi Seppänen

Monet mieltävät esteettömyyden pelkiksi teknisiksi ratkaisuiksi, kuten liuskoiksi tai itseavautuviksi oviksi. Todellisuudessa esteettömyys on paljon laajempi kokonaisuus. Siihen kuuluu ennen kaikkea mahdollisuus liikkua vapaasti erilaisissa tiloissa ja tilanteissa. Kynnykset on poistettava, ja asuinympäristön on mahdollistettava helppo pääsy kaikkialle. Usein pyörätuolilla ja muilla apuvälineillä liikkuvilla on edessään suurimmat ongelmat. Haastattelin Runosmäessä asuvaa sähköpyörätuolia käyttävää Abigail-Tiffany Suomelaa siitä, miten hän kokee esteettömyyden.

Abigailin mukaan Runosmäen esteettömyydessä on vielä tehtävää.

Mitä esteet tarkoittavat sinulle ja miten esteettömyys helpottaisi sinun liikkumistasi?

”Kaikissa kynnyksissä pitäisi olla liuskoja. Sähköavautuvat ovet ovat paremmat, koska niistä pääsee helpommin sisälle. Kaupoissa on usein liian ahtaat kulkuväylät. Tavallisista ovista on hankala kulkea, koska en pysty avaamaan ovea ja kulkemaan siitä samalla. Jos rakennuksissa on useampia kerroksia, pitäisi olla myös riittävän tilavat hissit, joihin pääsee helposti tällä laitteella. Pyörätuolilla kulkevalle kerrosten nousu ei onnistu ilman hissiä”, Abigail toteaa.

Mitä parannuskeinoja ehdottaisit?

”Taloissa ja muissa tiloissa tulisi olla sähköpumput oviin sekä liuskat, jotka mahdollistavat helpon pääsyn sisään. Kynnyksiä ei pitäisi olla ollenkaan, koska niiden yli on vaikea kulkea pyörätuolilla. Mikäli kynnyksiä on, niiden korkeus ei saisi ylittää 3 cm, sillä korkeammat kynnykset tekevät liikkumisesta pyörätuolilla hankalaa ja vaativat paljon voimia ilman apua. Paras ratkaisu olisi joko kaarevat kynnykset tai kynnyksettömät sisäänkäynnit. Lisäksi tarvitaan lisää paikkoja, joissa on riittävästi tilaa pyörätuoleille. Opasteita tulisi lisätä, jotta pyörätuolilla kulkeminen olisi helpompaa ja selkeämpää. Toivottavasti Runosmäkeen saataisiin tällainen esteetön ilman täyttöasema, hän toivoo.

Mikä on osoittautunut suurimmaksi ongelmaksi esimerkiksi liikenteessä liikkuessa?

”Jalkakäytävien kivitykset ovat usein liian korkeita, niiden pitäisi olla viistoja. On hankalaa kulkea, kun esimerkiksi Auransillan kaltaisilla alueilla on muureja ja korkeita kivityksiä. Molemmin puolin on vaikea liikkua, koska ei pääse kiertämään esteitä järkevästi mistään suunnasta.”

Tästä kynnyksestä vielä pääsee hyvin sisälle Can-kahvilaan.

Pohjoisen Turun Eläkkeensaajatmeidän kerhomme!

Teksti: Pirjo-Riitta Ristimäki ja Kristiina Hellstén Kuvat: Sirkka Sipilä ja Kristiina Hellstén

Tulee lähdettyä kotoa, näkee ihmisiä, kuulee vitsejä ja saa nauraa, kertovat Pohjoisen Turun Eläkkeensaajien kerholaiset. Tänne tullaan kauempaakin tapaamaan iloisia ystäviä, ei tarvitse olla yksin!

Pohjoisen Turun Eläkkeensaajat perustettiin vuonna 1976, joten ensi vuonna vietämme 50-vuotisjuhlia. Kerhossamme on vuosien saatossa ollut monia aktiiveja henkilöitä toteuttamassa toimintaa ja kokoontumispaikatkin ovat vaihdelleet. Nykyisin kokoonnumme monitoimitalo Riimissä kerhohuone Kyllikissä tiistaisin kello 12.30. Bocciaa pelaamme Runosmäen vanhuskeskuksessa, jossa käymme myös kuntosalilla.

Kerhon aktiiviset vetäjät Paula Lehtonen ja Terttu Päiviö luotsaavat monipuolista toimintaa. Ohjelmassa on bingoa, arpajaisia, visailuja, sketsejä ja pikku näytelmiäkin. Nautimme kulttuuritarjonnasta ja kuulemme vierailevien asiantuntijoiden ajankohtaisia puheenvuoroja. Niin, ja omat ”taiteilijamme” Alma ja Meeri kera Mirri-lemmikkinsä viihdyttävät aina välillä omilla kuulumisillaan!

Ajan mittaan ikä ja vointi ovat verottaneet jäsenistöämme. Toivotamme siis uudet jäsenet, myös miehet, tervetulleiksi iloiseen joukkoomme! Toivomme, että kerhomme toimii vielä toisetkin viisikymmentä vuotta. Toivotamme kaikille hyvää kesää!

Pohjoisen Turun Eläkkeensaajilla on monta aktiivista kerholaista.

Kiitos luottamuksestanne, työ reilumman huomisen puolesta jatkuu!

Ruutiset-lehden entisen päätoimittajan Tuulikki Pekkalaisen muisteluita ja kuulumisia

Teksti ja kuva: Kristiina Hellstén

”Oli kiva soittaa ihmisille ja keskustella heidän kanssaan. Ihmiset soittelivat kuulumisia myös minulle. Mitä Runosmäessä tapahtui, se kerrottiin sitten Ruutisissa.” muistelee pitkäaikainen Ruutisten toimittaja VTM, toimittaja ja tietokirjailija Tuulikki Pekkalainen.

Ruutiset-lehti on ilmestynyt lyhyitä taukoja lukuun ottamatta vuodesta 1979 alkaen. Tuulikki Pekkalainen tuli Ruutiset-lehden toimitukseen vuonna 1982, aloitti päätoimittajana vuonna 1986 ja jatkoi tehtävässä 25 vuotta. - Tein juttuja, otin kuvia ja keräsin mainoksia, kuvaa Pekkalainen tehtäväänsä.

Toimittajan työ oli Mikkelissä syntyneen Pekkalaisen haaveensa nuoresta saakka. Hänen isänsä oli Savon Lehden toimittaja ja tästä lehdestä tuli tyttärenkin ensimmäinen harjoittelutyöpaikka. Oppikoulun Pekkalainen kävi Helsingissä. Sieltä tie johti Turkuun ja laboranttikurssille. Hän työskenteli laboranttina 30 vuotta mm. Turun yliopiston farmakologian laboratoriossa. Tiedotusopin luennot valmistivat sitten toimittajan työhön.

”Toimin eri lehtien kolumnistina, mutta Ruutiset-lehden teko oli minulle lähes elämäntyö”, kertoo Pekkalainen. Toimittamiseen ja mainosten hankkimiseen kului paljon aikaa ja uutta lehteä alettiin tekemään heti, kun edellinen lehti lähti ulos. Lehden normaali painosmäärä oli jo tuolloin 4000 kappaletta, erityistilanteissa 6000 kappaletta eli samaa luokkaa kuin nykyisinkin.

”Ruutiset-lehden merkitys oli ja on varmaan edelleenkin suuri alueen ihmisille”, pohtii vuonna 1972 Runosmäen lähiöön puolisonsa Matin kanssa muuttanut Pekkalainen. Lehden mainostuloilla pyöritettiin Runosmäkiseuran toimintaa ja pystyttiin järjestämään retkiäkin esimerkiksi Tampereelle. Toisinaan niin seuran toimintaa kuin lehden tekoakin haittasi toimijoiden vähäisyys, mutta aina mentiin eteenpäin.

Pekkalainen luopui Ruutiset-lehden tekemisestä vuoden 2005 lopulla, kun edessä olivat uudet haasteet vapaana tietokirjailijana. Hänen kirjansa liittyvät 1918 vuoden tapahtumiin, joihin hänen viittä vaille valmis oikeushistorian väitöskirjansakin sijoittuu. Kirjoittamista Pekkalainen ei ole jättänyt, vaikka liikkumiskyvyn heikkeneminen pakotti muuttamaan jatkuvan avun piiriin hoivakotiin. Apuna kirjoitustyössä toimii saneluohjelma.

86-vuotias Pekkalainen seuraa aikaansa ja huolehtii edelleen tulevaisuuden osaamisista. Terveisinä Runosmäkeen hän lähettää toiveen, että lapset oppisivat kirjoittamaan hyvin suomen kieltä. Hän suunnittelee myös koulutusta eri maista tulleiden hoitajien oman ammatin arvostuksen lisäämiseksi. ”Liian moni lähihoitaja sanoo: ”mää olen vaan…” ja tästä pitää päästä”, lopettaa Pekkalainen keskustelutuokion.

Tuulikki Pekkalainen muistelee Ruutiset-lehden tekoa lämmöllä.

Runosmäen Yhdessä-yhdistys on eloisa kohtaamispaikka

Teksti ja kuvat: Taimi Linna

Yhdessä-yhdistys on toiminut Runosmäessä vuodesta 2019. Yhdistyksen tehtävänä on edistää eri kulttuuriryhmien vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Kaikille avoin toimitila sijaitsee osoitteessa Friskinkatu 4, ovi on piilotettu apteekin ja K-marketin väliin liikekeskuksen aulaan. Pitkä käytävä vie sinut sisään eläväiseen kohtaamispaikkaan, joka tarjoaa vapaa-ajan toimintaa, tapahtumia, kulttuuria, kohtaamisia ja keskusteluja. Voit nauttia kupin kahvia, istahtaa sohvalle ja halutessasi jutella paikalla päivystävien ohjaajien ja muiden läsnä olevien kanssa.

”Tänne saa aina pistäytyä ilman sen suurempia suunnitelmia”, kertovat yhdistyksen toiminnanohjaajat Olavi Helenius ja Tom Pesch. Etukäteen ei tarvitse tietää mikä kiinnostaa, toiminta elää ja kehittyy osallistujien toiveiden mukaan. Molemmat ohjaajat ovat toimineet yhdistyksessä suurin piirtein yhtä kauan eli syksystä 2023 asti.

”Toiminta on hyvin asiakaslähtöistä, meillä on päivittäin ohjattua toimintaa, mutta monia toiveita saa lukea myös rivien välistä. Lautapelikerhoa ei kukaan toivonut, mutta se on osoittautunut hyvin suosituksi”, kertoo Tom. Viikoittain on tarjolla kädentaitoihin, tanssiin ja liikuntaan, kielitaitojen kehittämiseen ja keskusteluun liittyvää toimintaa.

”Parasta on, kun ihmiset löytävät täällä toisiaan kuin puolivanhingossa”, sanoo Olavi. Syntyy kohtaamisia ja ystävyyksiä, spontaania kanssakäymistä.

K E S Ä K A L E N T E R I K E S Ä K A L E N T E R I

R U N O S M Ä K I

ttiistai iistai maanantai maanantai keskiviikko keskiviikko

perjantai klo 10 - 12 klo 13 - 15 klo 13 - 15 klo 13 - 15 klo 13 - 15 klo 13 - 15 neuvontaa ja ohjausta neuvontaa ja ohjausta pihapelejä lautapelikerho korjauspaja kesäkahvila yhteislenkki piirustus ja maalaus Asahiterveysliikuntaa pallopeli klo 10 - 12 klo 10 - 12 klo 10 - 12 klo 10 - 12

Friskinkatu 4, 20360 Turku Friskinkatu 4, 20360 Turku info@yhdessa.fi info@yhdessa.fi 0401881261 0401881261 Välitämme yhdessä - onnistumme yhdessä Välitämme yhdessä - onnistumme yhdessä

Lisäksi: Kesäretki Kuhankuonoon 19.6. (ilmoittautuminen!)

Yhdessä-yhdistys saa rahoitusta toimintaansa pääasiassa STEA:lta eli sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta sekä Turun kaupungilta. Yhdistys on perustettu jo vuonna 1998 ja se on toiminut Varissuolla vuodesta 2012. Runosmäen toimintaa ovat olleet starttaamassa osin samat ihmiset vuonna 2019. Nykyinen toiminnanjohtaja Hasan Habib kuuluu yhdistyksen perustajajäseniin, nykyään hän luotsaa niin Varissuon kuin Runosmäenkin toimintaa. Habib on ollut myös mukana perustamassa Sondip ry:tä, joka on yksi Lounais-Suomen suurimmista monikulttuurijärjestöistä. Vuonna 2010 Turun kaupunki nimesi Habibin vuoden uusturkulaiseksi tunnustuksena hänen pitkäaikaisesta työstään maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välisen vuorovaikutuksen edistämiseksi.

”Tärkeintä tässä työssä on lisätä vuoropuhelua ja yhteistyötä maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välillä. Integraation eli kotoutumisen onnistuminen on kaksisuuntainen prosessi, tarvitsemme dialogia ja rasisminvastaista työtä ylläpitääksemme yhteiskuntarauhaa”, kertoo Hasan Habib. ”Olemme pohjiltamme samanlaisia, meitä koskettavat elämän erilaiset ilot ja murheet kulttuuritaustasta riippumatta”, hän lisää.

”Täällä Runosmäessä erityisesti vapaaehtoiset ovat olleet suuressa roolissa toiminnan käynnistämisessä, kuten myös yhteistyökumppanit Runosmäen Lämpö ja Runosmäkiseura, Habib toteaa. ”Nykyisten tilojen löytäminen oli todellinen haaste, jossa myös rahoittajat tulivat hyvin vastaan. Tiloja ei ollut juuri tarjolla ja tarve oli akuutti vuonna 2022”, hän kiittelee.

Yhdessä-yhdistyksen tiloissa oli kahvittelemassa myös ukrainalainen opiskelija Irina Vashek Hän on käynyt Friskinkadun kohtaamispaikassa jo reilun puolen vuoden ajan.

Ohjaajat Olavi Helenius ja Tom Pesch toivottavat kaikki tervetulleiksi Friskinkatu neloseen!

Yhteistyössä: Runosmäkiseura Runosmäen eläkkeensaajat Maarian seurakunta

esittää

RUNOSRUNOSRAIKU RAIKU

MUSIIKKIA, TANSSIA PURTAVAA, YHDESSÄOLOA, TYÖPAJOJA

”Käyn täällä pääasiassa suomen kielen opiskelun takia, täällä on myös helpompi tutustua ihmisiin”, kertoo Irina. Tykkään juoda kahvia, puhua suomea ja tavata uusia ihmisiä, Irina kertoo hymyillen. RIIMIN TAPAHTUMAPIHA (STOLTINKATU 9) 9.8.2025 KLO 15-18

Koiran elämää Runosmäessä

Teksti: Taimi Linna

Kuva: Dani Linna

Koira on suomalaisten suosituin lemmikkieläin. Kissoja on Suomessa todennäköisesti koiria enemmän, mutta niiden vähäisempi rekisteröinti tekee tarkkojen vertailulaskelmien tekemisestä hankalaa. Suomen Kennelliiton mukaan meillä on koiria koko maassa noin 800 000, eli laskennallisesti Runosmäessä olisi reilu tuhat koiraa. Koirarotuja on yli 300, eli koirien moninaisuus on suurta ja niiden tehtävät ovat muuttuneet paljon vuosien aikana. Koirien kesyttäminen villistä sudesta ihmisen parhaaksi ystäväksi alkoi noin 15 000–40 000 vuotta sitten, koiran tehtävät ovat liittyneet perinteisesti metsästykseen, vartiointiin ja karjanhoitoon. Nykyään koiria jalostetaan pääasiassa seurakoiriksi, jolloin niiden sosiaaliset taidot ja tasapainoinen luonne korostuvat. Koiria koulutetaan myös hyötykoiriksi, kuten opaskoiriksi, terapiakoiriksi sekä virkakoiriksi poliisin, rajavalvonnan ja kadonneiden etsinnän avuksi. Ainutlaatuisen hajuaistinsa vuoksi koiria voidaan kouluttaa myös diagnosoimaan sairauksia, kuten diabetesta tai syöpää. Suomessa on viisi kotimaista koirarotua, niitä ovat karjalankarhukoira, lapinporokoira, suomenajokoira, suomenlapinkoira sekä suomenpystykorva, joka on kansalliskoiramme.

Ihmisten ja koirien rauhanomainen yhteiselo Runosmäen kokoisessa isossa lähiössä edellyttää vastuullisuutta koirien omistajilta sekä sopeutumista koirattomilta asukkailta. Suurin osa koirattomista tykkää koirista tai vähintään sietää niitä, mutta osa meistä on allergisia tai pelkää varsinkin isokokoisia koiria. Allergiaa aiheuttaa erityisesti koiran hilse. Jotkut oireilevat vain lievästi, mutta allergia voi aiheuttaa rajuja kohtauksia erityisesti astmaatikoille, joten oireita ei kannata vähätellä. Kerrostalossa koirien haukkuminen voi häiritä muita asukkaita, varsinkin jos haukkuminen jatkuu tuntikausia. Silloin haukkumisen syy pitää selvittää ja asia ratkaista jollain tavalla. Usein koira haukkuu yksinäisyyttä tai poikkeuksellista stressiä. Lyhytaikainen haukkuminen taas on normaalia lajityypillistä käyttäytymistä, koira reagoi rappukäytävästä kantautuviin ääniin ja raportoi asiasta omistajalleen.

Koirien ulosteet aiheuttavat eniten murhetta ihmisten ja koirien yhteiselossa. Koirankakat voivat levittää tarttuvia tauteja ja loisia muihin eläimiin sekä ihmisiin. Esimerkiksi suolinkaiset ja giardia voivat levitä keräämättömistä koirankakoista. Järjestyslain (27.6.2003/612) mukaan koiranpitäjän on otettava talteen koiran kiinteä uloste tai muutoin huolehdittava, ettei se jää ympäristöön taajaan rakennetulla alueella. Tällaista tarvetta ei ole metsässä tai muualla rakentamattomalla alueella, mutta tässäkin koiranomistaja voi käyttää harkintaa. Koirankakat kuuluvat polttokelpoiseen jätteeseen. Koirankakka ei sovellu biojäteastiaan, sillä sen sisältämät bakteerit aiheuttavat hygieniahaittaa käsittelylaitoksella. Maatuneenakin koirankakan bakteerit säilyvät vuosia. Lemmikkikoira kakkaa päivässä keskimäärin 150 grammaa, vuodessa kakkaa kertyy noin 55 kiloa. Yhteensä suomalaiset koirat kakkaavat noin 44 miljoonaa kiloa vuodessa.

Jos järjestyslakia ei noudata, kyseessä on järjestysrikkomus - siitä voi saada rikesakon, jonka suuruus on yleensä 40 euroa. Periaatteessa poliisi voi antaa sakot myös videokuvan perusteella, mutta poliisihallituksen mukaan tilanne on ongelmallinen, mikäli ihmiset alkavat ruuhkauttamaan rikostutkintaa koirankakkavideoilla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että mikäli jätät koirasi jätökset keräämättä, toimit lain vastaisesti ja sinusta voidaan tehdä rikostutkintapyyntö.

Runosmäen koirapuisto on yksi Turun kaupungin ylläpitämästä kahdestakymmenestä koirapuistosta. Turussa on myös kaksi koirien uimarantaa Uittamolla ja Saaronniemessä. On mukavaa antaa välillä koiran juosta vapaana ja tutustua muihin hyvätapaisiin koiriin ja niiden omistajiin. Kyselin Runosmäen asukkailta koirapuistoon liittyvistä kokemuksista ja kyselin kehitysideoita. Kävi ilmi, etteivät kaikki käyttäjät noudata koirapuiston sääntöjä. Omien koirien jätökset tulee tietenkin korjata pois ja omistajan tulee tarkkailla koiransa käyttäytymistä, ettei tapahdu ikäviä kohtaamisia. Koirapuistoon ei saa tuoda rokottamatonta, sairasta, kiimaista tai vihaista koiraa. Sinne ei ole

myöskään sallittua tuoda leluja tai jättää myrkyllisiä tupakantumppeja jälkeensä. Koiran kaivamat kuopat pitää peittää, lapio ja harava kuuluvat varusteluun. Jos viihdyt pitkään puistossa, ota huomioon myös muut tulijat, että kaikilla on mahdollisuus käyttää puistoa. Mikäli koirasi ei tule toimeen muiden koirien kanssa, on sinulla väistämisvelvollisuus – voitte palata puistoon, kun siellä on rauhallisempaa. Koirapuiston kehittämisen kannalta toivottiin erityisesti eteistilaa ja korkeampia aitoja. Laitan tästä palautetta kaupungille ja niin kannattaa sinunkin tehdä, kun tulee mieleen kehittämisideoita. Kiitos kaikille viestejä ja palautetta antaneille.

Aurinkoista kesää koirallisille ja koirattomille tasapuolisesti! On myös hyvä aloittaa säännölliset punkkitarkastukset, ne veijarit lymyilevät jo pusikoissa ja heinikoissa.

Kierrätys kunniaan – karnevaalit lähestyvät!

Teksti: Taimi Linna

Kuva: Petri Tuohimaa, Fern Orchestra

Edellisessä Ruutiset-lehdessä tutustuimme kiertotalouden uusiin tuuliin Turun kaupungin yhteistyöhankkeiden kautta. ReTurku-kiertotalouskarnevaalit järjestetään Turussa kahdessa lähiössä, Halisissa toukokuussa ja Runosmäessä 9.–15.6. Karnevaalit kokoavat yhteen joukon tapahtumia, jotka juhlistavat kiertotaloutta, kulttuuria ja arkipäiväisiä tapoja elää iloisesti kestävää elämää.

Karnevaalit järjestetään osana Creative Circular Cities -hanketta, jossa on Suomen lisäksi mukana viisi Itämeren maata. Hanke kokoaa yhteen yhteisöjä, yrityksiä, oppilaitoksia ja muita toimijoita. Yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan kiertotalouden, kulttuurin, yhteisöllisyyden ja luovan liiketoiminnan välillä. Valonia ja CCC-hanke koordinoivat ReTurku-karnevaalien kokonaisuutta, mutta osatapahtumien järjestäjät vastaavat itse omista sisällöistään. ”Kulttuurilla on ehdottomasti potentiaalia edistää kiertotaloutta”, sanoo CCChankkeen projektikoordinaattori Emil Kusnetsoff Turun kaupungilta. Hän on työskennellyt hankkeen parissa puolisen vuotta ja pitää kiertotalouden edistämistä merkityksellisenä tavoitteena.

”Kiertotalous voi parantaa arkea lisäämällä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta yhdessä tekemisen kautta”, Kusnetsoff kiteyttää. Hänen tärkein ekotekonsa on aktiivinen arkipyöräily ja kaikenlainen korjaaminen on suuressa arvossa koko perheessä. Kusnetsoff on suuri kirjaston ystävä, hän arvostaa sitä, miten monipuolisia palveluja kirjastot pystyvät meille tarjoamaan. ”Kiertotalous voi olla sanana vaikea, mutta sen toteuttaminen arjessa voi olla kuitenkin helppoa ja hauskaa”, jatkaa Valonian projektiasiantuntija Ella Metsälä. ”On ollut hienoa huomata miten aktiivisesti ihmiset ja organisaatiot ovat lähteneet tähän projektiin mukaan. Työskentely kiertotalouden, kulttuurin ja siinä piilevän voiman ympärillä on ollut todella antoisaa, Metsälä toteaa. Tämän työn tuloksista voimme nauttia lähestyvillä kiertotalousfestivaaleilla.

Runosmäkeen kiertotalouskarnevaalit 9.–15.6. tuovat muun muassa työpajoja, yhteisötaidetta,

kesäpäivän tapahtuman Riimin pihalla, kasvitreffit ja Fern Orchestran Kasvijamit – lue lisää tulevista tapahtumista ja seuraa Runosmäkiseuran somesivuja. Kiertotalous on arjen kekseliäisyyttä!

Alueolohuoneella laulu ja nauru raikaa

Teksti: Ulla Ratia-Järvinen

Mannerheimin lastensuojeluliitto on ylläpitänyt alueolohuonetoimintaa Runosmäen monitoimitalo Riimin tiloissa vuoden 2025 alusta. Järjestöt, yksityiset ihmiset ja Turun kaupunki järjestävät olohuoneissa aktiviteetteja, harrastuksia, kulttuuritoimintaa, kokouksia ja alueellisia teemapäiviä. Olohuoneita on Turun alueella yksitoista. Hyvin on osallistujia jo löytänyt toimintaan mukaan!

Riimin alueolohuoneella ovat kohdanneet niin vanhat kuin uudetkin kävijät. Tarjolla on monipuolista toimintaa kaikenikäisille. Aikuisille on tarjolla vertaistukea, kahvia ja uusia ystäviä, lapsille on leikkejä, askartelua, pelejä ynnä muuta mikä milloinkin heitä kiinnostaa. Riimin alueolohuone tarjoaa mukavan ja maksuttoman ympäristön, jossa alueen asukkaat voivat kohdata, osallistua ja viettää aikaa yhdessä. Jokaisen kuukauden viimeinen tiistai on lauluhetki klo 16–17, tule sinäkin laulamaan!

Toimintamme jatkuu juhannukseen asti ja syksyn aloituksesta kerromme tarkemmin elokuun Ruutisissa. Kerro meille mikä sinua kiinnostaa, mitä haluaisit oppia tai mitä oppimaasi haluaisit jakaa toisille? Voimme harrastaa yhdessä esimerkiksi kädentaitoja, kuten kudontaa, virkkausta ja

askartelua. Olemme avoinna joka tiistai klo 16–19, toimimme Avoimen päiväkodin tiloissa osoitteessa Piiparinpolku 19 (ovi D3, piha-aidan sisäpuolelta).

Yhdessä olemme enemmän - tervetuloa joukkoomme!

T: Ohjaajat

Runosmäkeläisenä jo 50 vuotta

Teksti: Taimi Linna

Kuvat: Eila Hannulan kotialbumi

Runosmäkeläinen Eila Hannula on asunut samassa talossa jo 50 vuotta. Vaikka maailma on ympärillä muuttunut, hänen kotikulmansa ovat muuttuneet paljon vähemmän. Hannula muutti Runosmäkeen vuonna 1975 samana vuonna rakennettuun kerrostaloon. Yksinomaan kerrostaloalueeksi suunniteltu Runosmäki oli Turun suurin rakennuskohde 1970-luvulla. Piiparinpolku on Runosmäen kävelykatumainen keskuskatu Turun Lyseon ja Mustalammen välillä.

”Muutin tänne Turun keskustasta, jossa asuin kuutisen vuotta. Alun perin olen kotoisin Rovaniemeltä, josta lähdin vuonna 1969 Turkuun töiden perässä,” Hannula muistelee. ”Työt vaatetusalalla jatkuivat koko työurani ajan, silloista ompelimoa ei ole enää olemassa. Runosmäkeen muutettaessa esikoisemme oli juuri syntynyt. Myöhemmin syntyi vielä toinen lapsi, nykyään on jo viisi lastenlastakin”, Hannula muistelee.

Hannula on ollut eläkkeellä jo reilun vuosikymmenen, nykyään aikaa riittää enemmän myös yhdistystoimintaan ja politiikkaan. Hän on aktiivinen muun muassa seurakunnan alueneuvostossa ja Runosmäkiseurassa. Tekemistä riittää yllin kyllin.

”Minulla on sosiaalisena ihmisenä paljon ystäviä ja tuttuja täällä. Runosmäki on hieno ja viihtyisä lähiö, vaikka aina löytyykin kehitettävää. Runosmäkiseurassa toimimisen koen erityisen mielekkääksi, koska toiminta lisää yhteisöllisyyttä ja ottaa kantaa palveluiden toiminnan jatkumiselle. Varsinkin erilaiset tapahtumat, talkoot, kesätapahtumat ja muut, lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä ja vuoropuhelua. Vuosien varrella on ollut myös mielenkiintoisia retkiä eri kohteisiin, ja nykyään monitoimitalo Riimi kokoaa ihmisiä ja toimintoja saman katon alle”, Hannula listaa.

”Olisihan se kiva, jos vielä saataisiin tänne ulkopelikenttä ikäihmisille. Siellä voisi pelata mölkkyä ja muuta mukavaa. Tuossa palloiluhallin päässä olisi sille sopiva paikkakin. Toivon, että Runosmäen asukkaat ottavat Runosmäkiseuran omakseen ja liittyvät jäseneksi, kaikki ovat tervetulleita myös toimintaan mukaan. Toivotan hyvää kesää kaikille Ruutisten lukijoille”, Eila Hannula toivottelee hymy huulilla.

Runosmäen elämää 80-luvulta. Maisema on muuttunut, mutta tuttujakin piirteitä on nähtävillä.

Eila Hannula viihtyy Runosmäessä vielä 50 vuoden jälkeenkin.

Runosmäen kevätkekkerit 30.3.2025

Teksti ja kuvat: Taimi Linna

Perinteiset kevätkekkerit houkuttelivat runsaasti vaalihumusta nauttivia runosmäkeläisiä Riimin tapahtumapihalle maaliskuun lopulla. Tarjolla oli monenlaista syötävää, tekemistä lapsille sekä elävää musiikkia. Tapahtuman avasi Runosmäkiseuran puheenjohtaja Taimi Linna. Musiikista vastasi trubaduuri Dani Linna Vaalipaneelia ohjasi Aamuset-lehden päätoimittaja Lasse Lehtinen, panelisteja oli kaikista tapahtumaan osallistuneista poliittisista ryhmistä: Henna Lempiäinen (Keskusta), Johannes Yrttiaho (Asukkaiden Turku), Jyrki Åland (Perussuomalaiset), Kari Jakobsson (Vihreät), Kristiina Hellstén (SDP), Mika Närhi (Kokoomus) ja Sara Koiranen (Vasemmistoliitto). Kiitos kaikille vapaaehtoisille järjestäjille ja tapahtumaan osallistuneille!

Neulegraffitit ilahduttavat kaduilla

Kuvat: Kristiina Hellstén

Jo perinteeksi muodostunut tapa koristella Piiparinpolun puita neulegraffiteilla äitienpäivän kunniaksi toteutui tänäkin vuonna. Runosmäen kirjasto haastoi mukaan yhteisöjä, kaveriporukoita, koululuokkia ja työpaikkoja tähän yhteisölliseen taideteokseen.

Karjalan kaihoa ja sota-ajan lauluja vanhuskeskuksessa

Teksti ja kuvat: Kristiina Hellstén

Täysi sali Runosmäen vanhuskeskuksen asukkaita ja muuta yleisöä nautti toukokuun alussa Turun KaraokeKlubin esittämästä laulunäytelmästä Karjalan kaihoa ja sota-ajan lauluja. Näytelmä perustuu Kristiina Hellsténin ja sisarensa Maija Finnemanin Kenttäpostia Liljalle – sota-ajan kirjeiden välittämiä tunnelmia, huolia, ilonpilkahduksiakin -kirjaan, josta Eeva-Liisa Suominen poimi tarinat ja valitsi niihin sopivat laulut. Laulut olivat tuttuja iäkkäälle yleisölle, niihin eläydyttiin ja yhdyttiin ja niiden tahdissa tanssahdeltiinkin. Esitystä kiiteltiin ja uusintaakin toivottiin.

Runosmäkipäivä 22.5.2025

Teksti ja kuvat: Taimi Linna

Runosmäkipäivä avautui harmaana ja sateisena. Onneksi tihku taukosi ja Riimin tapahtumapihalle kokoontui asukkaita ja paikallisia toimijoita nauttimaan puheista, musiikista, herkuista ja lasten leikeistä. Tapahtuman avasi Runosmäkiseuran puheenjohtaja Taimi Linna. Puheita pitivät kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Maaskola sekä Riimin päiväkodin johtaja Julia Kerola. Musiikista ja äänentoistosta vastasi laulajakitaristi Dani Linna. Runosmäen Eläkkeensaajat myivät kahvia ja pullaa. Runosmäkiseuran arpajaisissa kaikki voittivat. Kiitos kaikille mukana olleille!