1921 Oppivelvollisuuslaki astuu voimaan.
1948 Maksuton kouluruoka tarjoillaan kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille.
1967 Ensimmäiset kokeilukoulut perustetaan.
1968 1972– 1977
Laki yhdeksän vuotta kestävästä, kaikille pakollisesta peruskoulusta astuu voimaan.
Peruskouluuudistus toteutetaan, ensin Lapissa ja viimeisenä muun muassa Helsingissä.
1977 Vuoteen 1977 mennessä kaikissa kunnissa on siirrytty peruskouluun ja maksuttomaan kouluruokailuun.
16 PIRKKA p i r k k a . f i
Draaman käyttö opetuksessa jakaa vanhempien ja lasten mielipiteitä. Jos oppilas on tottunut passiiviseen rooliin, uudet keinot voivat aluksi hämmentää. Draamaa perustellaan sillä, ettei kaikkea opita kirjasta. Leikin ja näyttelemisen avulla aktivoidaan myös kehollista muistia ja harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Toiminnalliset opetusmenetelmät korostavat oppilaan omakohtaista oppimiskokemusta. – Opetus draaman keinoin voi olla aluksi monelle kauhistus, mutta uskon sen helpottavan oppimista ja tuovan samalla esiintymisvalmiutta osaksi arkea, Riikka Hollo miettii. Aaro Holloa, 11, ei draaman keinoin oppiminen niin innosta, koska hän ei oikein pidä esiintymisestä. – Pääasia on kuitenkin se, että koulussa opitaan ne asiat, mitkä pitääkin oppia. Oppilaan kuunteleminen on järkevää eli mielestäni vuorovaikutus on hyvä juttu. Pianhan sen näkee sitten koulussa, millaisia muutokset ovat, hän pohtii. Ryhmätöitä tehdään entistä enemmän. Lähihoitaja Marika Sorja kertoo neljännen luokan aloittavan tyttärensä tehneen jo koulussaan pienryhmissä eri projekteja. Viimeksi lapset tekivät ryhmätöitä Suomen kaupungeista. – Olen iloinen siitä, että muuallekin tulee tätä työskentelymallia. Hienoa, että pänttääminen ja ulkoa opettelu jäävät pikkuhiljaa historiaan ja oppimisesta tehdään hauskempaa. Onnistunut ryhmätyöskentely edellyttää turvallista työilmapiiriä ja luottamusta. Kouluissa on herätty tunnekasvatuksen merkitykseen, jossa moni aikuinenkin voisi petrata. Fiona Sorja, 10, ei muista kuulleensa vielä tunneopetuksesta tai draamasta, mutta innostuu niistä kovasti. – Me saimme jo valita ylimääräisistä kursseista. Käyn ruotsinkielistä koulua ja valitsin Opi espanjaa leikkien – Lär dig spanska genom lek -kurssin. Lisäksi valitsin designin, joka sisältää käsitöitä ja askartelua. Rakastan niitä, hän kertoo. ENTISAJAN KOULUSSA pyrittiin viimeiseen asti välttämään virheitä nolatuksi tulemisen pelossa. – Nyt korostetaan onnistumisia ja sitä, että virheitäkin on hyvä tehdä, sillä niistä oppii aina jotain. Onnistumisten myötä oppilaan itsetunto kasvaa, joka näkyy tekemisessä, motivaatiossa ja vaikuttaa koko luokkaan, Riika Kotka sanoo. Monialaiset oppimiskokonaisuudet, toiminnallisuus, tutkiva lähestymistapa ja arkielämän taitojen korostaminen vastaavat tulevaisuudessa tarvittavia taitoja. – Oppilaat myös kehittävät vuorovaikutustaitojaan ja heitä rohkaistaan kertomaan mielipiteitään rakentavasti ja ottamaan niitä vastaan toisilta. Lapsia kannustetaan ajattelemaan itsenäisesti ja olemaan aktiivisia, Riika Kotka kertoo. Vapautta on tarjolla uuden opsin myötä paitsi oppilaille, myös entistä enemmän kouluille. – Paikalliset opetussuunnitelmat uudistetaan valtakunnallisten perusteiden pohjalta, mutta kouluilla on paljon valtaa miettiä, mitä mahdollisuuksia ne tarjoavat oppilailleen. Koulut saavat toimia paikallisten olojen ja tarpeiden mukaan. Helsingissä ja pienellä maaseutupaikkakunnalla on erilaisiakin tarpeita, Jorma Kauppinen kertoo. Lukujärjestyksen laatiminen on väljempää kuin ennen. Kaikki oppiaineet on silti käsiteltävä, vaikka keinot ovat vapaammat. Se tuo haasteita esimerkiksi ajankäyttöön.