DIGI- JA TAIDEPROJEKTEJA , yritysvierailuja, työelämätaitoja ja kestävää kehitystä. Ne ajat, kun opiskeltiin tiettyä akateemista taitoa ja pysyteltiin hiljaa luokkahuoneessa, alkavat olla historiaa. Suomalainen peruskoulu on taas muutoksessa, sillä tänä syksynä on otettu käyttöön uusi opetussuunnitelma luokilla 1–6 eli 7–12-vuotiaiden parissa. Vuosiluokat 7–9, eli 13–15-vuotiaat siirtyvät uuteen opetussuunnitelmaan seuraavan kolmen vuoden aikana. – Uusi opetussuunnitelma korostaa ilmiölähtöistä tutustumista opittaviin asioihin. Oppilaiden kanssa lähdetään yhä useammin luontoon, kaupungille tai tehdään vierailuja yrityksiin, luokanopettaja Riika Kotka espoolaisesta Lintulaakson koulusta kertoo. Mittavampi opetussuunnitelman uudistus tehdään Suomessa noin kymmenen vuoden välein. Edellisen kerran opetussuunnitelmaa muokattiin 2004. – Maailma koulun ja opetuksen ympärillä muuttuu, ja sitä muutosta on seurattava. Nyt oli aihetta katsoa, millaisia asioita tulevaisuudessa tarvitaan ja mitä taitoja koulussa pitäisi opettaa, yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen johtaja Jorma Kauppinen Opetushallituksesta sanoo. Se, mitä lisätään, mitä vähennetään tai jätetään kokonaan pois on huolellisen tutkimuksen ja suunnittelun tulos. Uuden opetussuunnitelman työstäminen alkoi vuonna 2012. Liki 500-sivuinen suunnitelma hyväksyttiin joulukuussa 2014. Linjausten tekemiseen osallistui laaja joukko eri alojen asiantuntijoita. Opetussuunnitelman luonnostekstit olivat kehitysjakson aikana kolme kertaa kaikkien kiinnostuneiden nähtävillä Opetushallituksen verkkosivuilla. – Kenellä tahansa oli mahdollisuus vaikuttaa. Saimme kommentteja paitsi opettajilta, myös vanhemmilta ja kunnilta. Useat järjestötkin kertoivat toiveitaan, joita on hyödynnetty opsin laadinnassa, Jorma Kauppinen kertoo. Uudessa opetussuunnitelmassa on määritelty seitsemän laaja-alaisen osaamisen aluetta. – Puhutaan 21. vuosisadan taidoista. Niitä on toki ollut jo edeltävissä opseissa, mutta nyt ne ovat määritelty selkeästi. Merkittäviä, nykyaikaa seuraavia muutoksia ovat esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen, Jorma Kauppinen luettelee. Tulevaisuuden koulu tarvitsee uusia taitoja. Esimerkiksi kieltenopetus aikaistuu. Päätökseen on vaikuttanut kansainvälistyminen sekä lapsen herkkyys oppia kieliä jo nuorena. Toisen kotimaisen kielen suomen tai ruotsin opetus aikaistuu seitsemänneltä luokalta kuudennelle. Muun kieltenopetuksen aikaistamisesta koulut voivat päättää paikallisesti. Ensimmäinen vieras kieli voi alkaa entiseen tapaan kolmannella luokalla tai jo ensimmäisellä tai toisella luokalla. Perheissä suuri osa muutoksista otetaan vastaan innolla. Viestintäalan yrittäjän Riikka Hollon pojat aloittavat tänä syksynä neljännen ja viidennen luokan.
Riika Kotka
”YRITTÄJYYDEN JA TYÖELÄMÄTAITOJEN OPETUS ON TÄRKEÄÄ TULEVAISUUTTA AJATELLEN.” – Yrittäjyyden ja työelämätaitojen opetus on tärkeää tulevaisuutta ajatellen. Vaikka ei aikoisikaan yrittäjäksi, yrittäjämäinen asenne on hyvä valtti työelämässä, Riikka Hollo pohtii. Muutoksista on tiedotettu koulujen vanhempainilloissa, ja lapsille asiasta on kerrottu koulussa. – Muutokset tuntuvat ihan kivoilta eivätkä jännitä minua. On kiva oppia uutta. En tiedä työelämästä vielä oikein mitään, mutta on hyvä, että koulussakin puhutaan siitä ja yrittäjyydestä, Atte Hollo, 10, tuumaa. MYÖS OPETUSTEKNIIKAT muuttuvat. Sen sijaan, että istuttaisiin nenä kiinni kirjassa tai seurattaisiin opettajan pitämiä kalvosulkeisia, uuden ajan koulussa korostetaan ihmettelyä, kokemuksellisuutta, oivaltamista ja erilaisten tietolähteiden käyttöä. Opettaja ei enää vain opeta, vaan ohjaa oppimaan eri tavoin. – Äidinkieltä ja kirjallisuutta voidaan oppia esimerkiksi esittämällä kirjallisuuden hahmoja. Kasvien yhteyttämistä taas voidaan käsitellä draaman kautta. Osa oppilaista eläytyy vaikka auringoksi, osa hiilidioksidiksi, Riika Kotka kertoo.
p i r k k a . f i PIRKKA 15