263
merimailia eli 487 kilometriä istä on matka Helsing n kautta Maarianhamina Tukholmaan.
”LAIVALLA OLEN SAATAVILLA 24/7” TUKHOLMAN TALVIAAMU ON vielä harmaa. Antti Rossi luo komentosillan valtavista ikkunoista silmäyksen kaupungin suuntaan ennen kuin laskeutuu rappuja kerroksen alaspäin toimistoonsa. Kun Silja Serenade seisoo satamassa, kapteeni tekee toimistotöitä. Kapteeni on laivan päällikkö, käytännössä kuin toimitusjohtaja. Hän vastaa siitä, että laiva toimii teknisesti ja matkustajien palvelut pelaavat. – Ensimmäisen kerran lähdin laivalle vuonna 1976. Seikkailumielellä päätin kokeilla, sopiiko työ merillä minulle. Sen jälkeen en ole muuta tehnyt, Antti kertoo. Hän aloitti kansimiehenä eli jungmannina. Viiden vuoden jälkeen hän valmistui perämieheksi ja myöhemmin merikapteeniksi Turun Merenkulkualan oppilaitoksesta. Kapteenina Silja Linen laivoilla Antti aloitti vuonna 1996.
– Kun ikää tulee, ajatusmaailma muuttuu: enää työ ei tunnu seikkailulta. Olen siirtynyt lähemmille vesille, sillä haluan olla lähellä perhettäni, Kaarinassa asuva Antti sanoo. KAPTEENI TEKEE TÖITÄ kymmenen päivää putkeen. Sitä seuraa kymmenen päivän vapaa. Työjakso alkaa, kun Antti saapuu laivalle aamupäivällä. Aluksi hän katsoo sääennusteen ja päivittää akuutit asiat vapaalle siirtyvän kollegan kanssa. Vaikka reitti pysyy samana, työpäivät eivät. Päivän aikana kapteeni vastaa sähköposteihin ja käsittelee tilauksia ja laskuja. Tarvittaessa hän palaveeraa kansi-, koneja cateringosaston osastopäälliköiden kanssa. Palavereissa käsitellään teknisiä, taloudellisia, hallinnollisia tai henkilöstöasioita. – Kun olen laivalla, olen saatavilla ja käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa.
Ylhäällä komentosillalla työskentelevät saaristoalueella linjaluotsi, perämies ja tähystäjä, avomerellä kaksi jälkimmäistä. Kapteeni on puikoissa lähinnä silloin, kun laiva lähtee satamasta ja saapuu satamaan. – Tietysti olen mukana komentosillalla muulloinkin, esimerkiksi huonon sään aikaan, mutta kapteenin työstä vain yksi osa on laivan ajamista. Viime yönä sää oli suotuisa, mutta toisinaan kova tuuli tuo muutoksia rutiineihin. Jos pohjoiselle Itämerelle on luvattu voimakasta merenkäyntiä, alkumatka ajetaan vauhdikkaammin. Kun aallokko nousee, voidaan nopeutta laskea ja matka on tasaisempaa. Reitti saattaa muuttua myös pahimman jäätalven aikana. Tuulet liikuttelevat jäälauttoja, jotka kasautuvat ahtojääksi. Silloin kapteeni pitää yhteyttä jäänmurtajien väkeen, joka kertoo helpoimman reitin koordinaatit.