Neliveto päälle ja menoksi

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

NELIVETO PÄÄLLE

JA MENOKSI R I I H I M Ä E N - H YV I N K Ä Ä N K AU P PA K A M A R I NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

1

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

RiihimäenHyvinkään talousalueen kilpailukyky ja vetovoima

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

Strategian työn taustavoimina ovat toimineet

•

Timo Aro, MDI, esitys alueen muuttoliikkeestä

•

Sirpa Vuorimaa, Director, Retail, Leasing & Asset Value Optimisation, JLL, esitys tyhjenevä kaupunkikeskusta

•

Aarne Mustakallio, strateginen konsultointi, JLL, esitys tyhjenevä kaupunkikeskusta

•

Mika Nurminen, Rentto Oy, monitoimihalli osana Hyvinkään keskustakehittämistä

eri alojen yrityksiä sekä viestimiä edustavat henkilöt.

•

Timo Heikkilä, Kesko Oy, vähittäiskaupankehitys

Kokosimme yhteen talousalueemme yritysten ja kun-

•

Vetovoimavaliokunta puheenjohtajansa Kari Moisiolan johdolla

•

Aluekehitysvaliokunta puheenjohtajansa Matti Rantalaisen johdolla

•

Valiokunta Forumiin osallistuneet luottamushenkilöt fasilitaattorina, Joose Luukkanen, Huippumyynti

•

Hyvinkään kaupungin liiketoimintajohtaja Annukka Lehtonen ja Taru Härkönen, esitys Hyvinkään muuttoliikkeestä

•

OP-Häme toimitusjohtaja Mika Helin, esitys Riihimäen muuttoliikkeestä

•

Tarja Haili, kaupan ja palvelujen valiokunta, esitys tulevaisuuden kaupungista

•

Kaavoituksesta vastaavat Marko Kankare, Hyvinkään kaupunki

•

Riihimäen keskustan kehittäminen, vs. kaavoituspäällikkö Jari Jokivuo

•

Lopen kehittäminen Pekka Säteri maankäyttöpäällikkö

•

Hyvinkään keskustan kehittäminen Annukka Lehtonen

Kilpailukyky- ja vetovoimastrategian ehdotuksia on valmisteltu Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin kokoamassa työryhmässä, jonka jäseninä ovat pääasiassa alueen kuntia ja niissä toimivia erikokoisia ja

tien näkemyksiä alueestamme.

KUVA: © RIIHIMÄEN KAUPUNKI

2

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

Neljä kuntaa tulevaisuutta ja kasvua rakentamassa Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin tavoitteena on edistää talousalueemme elinvoimaan vaikuttavia tekijöitä huomioiden kuntiemme erilaiset lähtökohdat.

Talousalue on maantieteellinen alue, jossa henkilöt, tavarat, palvelut ja pääoma liikkuvat vapaasti. Riihimäen-Hyvinkään talousalueeseen kuuluvat Hausjärvi, Hyvinkää, Loppi ja Riihimäki.

Sijaitsemme logistisesti mainiolla alueella ja erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Alueellamme asuu miltei 100 000 asukasta. Yhdessä olemme merkittävä talousalue. Keskeistä sijaintiamme kuvaa hyvin se, että tavoitamme enemmän ihmisiä 100 km säteellä, kuin mikään muu alue Suomessa.

Sijaintimme Uudenmaan ja Hämeen lääninrajalla, antaa meille laajan tarkastelunäkökulman ja rikastuttaa monipuolisella kulttuurilla. Olemme talous-

KUVA: OSMO LAMPINEN, © HYVINKÄÄN KAUPUNKI

alue, joka koostuu lukuisista erilaisista toimijoista.

Menestymisemme on kiinni meistä, toiminnastamme ja toimintamme kärjistä ja suunnasta.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin tavoitteena on edistää talousalueemme elinvoimaan vaikuttavia tekijöitä huomioiden kuntiemme erilaiset lähtökohdat.

Halusimme Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarilla tarttua kysymykseen, Miten vahvistamme alueemme houkuttelevuutta ja kilpailukykyä?

Pyrimme löytämään yhteisen näkemyksen ja sen pohjalta määrittelemään, mistä löytyy kasvua alueen elinvoimaisuudelle. Projekti on jatkoa jo aiemmin toteutetulle Neliveto päälle ja menoksi.

(2011-2017).

Työmme pohjautuu alkustarttiin 2020 ValiokuntaFo-

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

rumissa. Timo Aron avasi tilannekuvaa talousalueen vetovoimasta, väestönkehityksestä, muuttoliikkeen määrästä ja muuttajien rakenteen näkökulmasta.

Taustalla vaikuttavia merkittäviä isoja muutoksia ovat kaupungistumis- ja keskittymiskehitys, alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen sekä väestö- ja ikärakenteen demograafinen muutos.

Timo Aron mukaan 20- ja 30-luvulla tulee nousemaan ratkaistavaksi samanaikainen demograafinen neloskierre: • syntyvyyden aleneminen • iäkkäiden yli 75-vuotiaiden suuri muutos • työikäisen väestön väheneminen • keskittävä, polarisoiva ja valikoiva muuttoliike • + tekemättä jääneet uudistukset

3

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

Sykkivän elinvoiman tekijät Talousalueemme on Suomen keskeisin paikka.

Tunnin matkan säteellä asuu enemmän ihmisiä kuin missään muualla Suomessa. Pystyäksemme säilyttämään nykyisen palvelutason ja kehittämään sitä, tarvitsemme uusia asukkaita ja uusia yrityksiä.

Tarvitsemme vetovoimaa. Mutta mikä saa sen aikaan?





Ensimmäinen: Tietoisuus ja

Toinen: Vetovoimaa luovat jär-

Kolmas: Asioinnin helppous

maine. Tiedetäänkö alueem-

kevä veroprosentti, edulliset

sekä yrityksille että asuk-

me ulkopuolella, miten hieno

asuntojen hinnat, hyvät kulku-

kaille. Yritysten täytyy voi-

alue tämä on? Tarvitsemme

yhteydet ja palvelut. Niin julki-

da löytää helposti tontti tai

panostusta markkinointiin,

set, kuten koulut ja museot kuin

toimitila, yhdenluukun pe-

joka vetoaa potentiaalisiin

yksityisetkin, kuten ravintolat ja

riaatteella. Myös luvittami-

muuttajiin. Lukujen sijaan ta-

teatteri. Liian korkea veropro-

sen nopeus on merkittävää.

rinoita. Yrityksienkin brän-

sentti ja liian heikot palvelut

Asukkaille tärkeää on saa-

däyksessä keskeistä on tari-

toimivat työntövoimatekijöinä.

vutettavuus, koskien palve-

nallistaminen. Oleellista on,

Vanha sanonta ”leipää ja sirkus-

luita, asumista, työpaikkaa

että kuulija voi samaistua ta-

huveja” pitää edelleen paikkan-

ja vapaa-ajanviettomahdol-

rinaan, että se vetoaa häneen

sa myös vetovoimatekijöissä.

lisuuksia.

ja aiheuttaa tunteita. Asukasluku, perustamisvuosi ja veroäyri eivät tätä tee.

4

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

KUVA: TEEMU HEIKKILÄ © HYVINKÄÄN KAUPUNKI

Vetovoima ja samalla myös pitovoima; innostus,

Verkostossa on voimaa, yhden menestys on mei-

aktiivisuus ja elävyys tuo alueellemme ja pitää

dän kaikkien menestys. Elinvoima on tekijä, jota

täällä yrityksiä, työntekijöitä, asukkaita, opiskeli-

ei voi kopioida. Sitä joko on tai ei ole. Se on vai-

joita ja matkailijoita. Näiden kohderyhmien veto-

kea löytää, mutta kilpailuvalttina se on ehdoton.

ja pitovoimatekijät ovat osin samoja, mutta myös eroja löytyy. Mitä useamman osalta onnistumme,

Merkittävin sykkivän elinvoiman tekijä on - oma

sitä paremmin alue kasvaa ja kukoistaa.

into ja tekeminen alueemme hyväksi.

Hyvä kello kauan kuuluu, huono paljon kauemmaksi

Myöhemmin tässä materiaalissa käydään tarkemmin läpi vetovoimatekijöitä sekä toimenpiteitä, joilla niitä saataisiin kasvatettua.

Kirjoittaja Kari Moisiola, Vetovoimavaliokunnan puheenjohtaja

Oma uskomme ja arvostuksemme omaan talousalueeseemme on ensisijaisen tärkeää. Kun näytät, että arvostat omaa aluettasi, myös ulkopuoliset arvostavat sitä. Puheet eivät riitä, on aika miettiä: Mitä me itse tai alueemme yritykset voivat tehdä, jotta alueemme menestyisi?

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

5

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

Kasvupotentiaali Nykytila tarjoaa monipuolista kasvupotentiaalia, väestömäärän kasvu vahvistaa mahdollisuuksia Talousalueen kunnista Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki kuuluvat Kanta-Hämeeseen ja Hyvinkää Uuteenmaahan. Näin talousalue kuuluu hallinnollisesti kahteen maakuntaan, seutukuntaan ja ELY-keskusalueeseen sekä kahteen vaalipiiriin.

Talousalueen asukasluku on etenkin 2000-luvulla kasvanut tasaisesti ja lähentelee vuonna 2021 hiljalleen 100 000. Yhteenlaskettuna asukasluku vastaisi Suomen 10. suurinta kaupunkia. Asukasmäärä on suurempi kuin naapurillamme Hämeenlinnalla ja kolmannes Keski-Uudenmaan ns. KUUMA-kuntien asukasluvusta.

Työpaikkaomavaraisuus on parantunut 2000-luvulla, sillä työpaikat ovat lisääntyneet enemmän kuin työllisten määrä. 2020-luvulla haasteeksi on noussut työvoimankohtaanto. Työpaikkaomavaraisuuden osalta erot kuntien välillä ovat kuitenkin suuria.

Talousalueella toimii noin 6100 (2021) yritystä ja yritystoimipaikkaa. Yritystoimipaikkojen henkilöstö oli v. 2020 noin 23 000 työntekijää ja liikevaihto 6,8 miljardia euroa. Alueen kokonaistuotannon kasvu on ollut viimeisen seitsemän vuoden aikana varovaisessa kasvussa.

Palveluiden osuus on kunnasta riippuen 60,0– 71,9 prosenttia ja jalostuksen 25,1–28,5 prosenttia. Talousalueella on vahva teollinen perinne. Alueen erityispiirteenä on keskimääräistä suurempi riippuvuus metalli- ja konepajateollisuuden menestyksestä vientimarkkinoilla. Henkilöstöllä ja liikevaihdolla mitattuna tärkein teollisuuden toimiala on nosto- ja siirtolaitteiden valmistus.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen mukaan palveluiden työpaikkojen osuus on kunnasta riippuen 60,0– 71,9 prosenttia ja jalostuksen työpaikkojen 25,1–28,5 prosenttia.

KUVA: © VISIT HÄME

6

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

RiihimäenHyvinkään talousalue 2020 Loppi

•

pinta-ala 1517,06 km 2, josta vesistöä 86,97 km 2

•

taajama-aste 77,85 % (55,3 - 97,3 %)

•

asukasluku: 91 314

•

ulkomaan kansalaisten osuus 3,07 % (2,0 - 4,3 %)

•

asukasluku: 7861

•

ruotsinkielisten osuus väestöstä 0,55 % (0,4 - 0,9 %)

•

elinvoimaindikaattori 8,05

•

asuntokuntien lukumäärä 45 559

•

ulkomaan kansalaisten osuus: 2 %

•

vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneistä 27,05 % (68,9 – 73,1 %)

•

työpaikkaomavaraisuus: 61,3 %

korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 27,03 % (22,6 - 31,5%)

•

tuloveroprosentti 21,5 %

•

työttömyysaste heinäkuu 6 %

•

•

•

pinta-ala 655,97 km 2, josta vesistöä 58,28 km 2

(2018)

(TEM) (2021)

alueella asuvan työllisen työvoiman määrä 40 253

•

velkaa per asukas 2660 eur (2019)

Hausjärvi •

9,35 km 2 •

asukasluku: 8245

•

elinvoimaindikaattori -3,85

•

ulkomaan kansalaisten osuus 2,5 %

•

työpaikkaomavaraisuus v. 2018, 55,2 %

•

tuloveroprosentti 2020 21,5 % (2020)

•

työttömyysaste heinäkuu 8% (TEM) (2021)

•

Hyvikää •

pinta-ala 336,77 km 2, josta vesistöä 14,8 km 2

•

asukasluku: 46 572

•

elinvoimaindikaattori 11,89

•

ulkomaan kansalaisten osuus 4,3 %

•

työpaikkaomavaraisuus v. 2018, 94 %

•

tuloveroprosentti 20,25 % (2020)

•

työttömyysaste heinäkuu 2021 12,7%

KUVA: KUUSISTO,

•

velkaa per asukas 3003 eur (2019)

pinta-ala 398,77 km 2, josta vesistöä

velkaa per asukas 2825 eur (2019)

Riihmäki •

pinta-ala 125,55 km 2, josta vesistöä 4,54 km 2

•

asukasluku: 28 781

•

elinvoimaindikaattori 16,37

•

ulkomaan kansalaisten osuus 3,5 %

•

työpaikkaomavaraisuus: 90,8 % (2018)

•

tuloveroprosentti 20,5 %

•

työttömyysaste heinäkuu 2021 11,3 % (TEM) (2021)

•

velkaa / asukas 2662 eur (2019)

© HYVINKÄÄN KAUPUNKI

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

7

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

Tulevaisuus rakentuu ympärillemme Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin alue, Hausjärvi, Hyvinkää, Loppi ja Riihimäki on kasvava, erityisesti teknologiateollisuuteen painottuva keskittymä. Talousalueemme sijaitsee metropolialueen ulkokehällä ja Suomen kasvukäytävän keskellä. Alueellamme toimii lukuisia suomalaisia vientitilastoissa esiintyviä, tunnettuja huippuyrityksiä.

Sijaitsemme liikenteellisesti ihanteellisesti pääväylien välissä, saavutettavuus ja tavoitettavuus on erinomainen. Sijainti tukee alueemme elinvoiman kehittymistä ja seudun kilpailukyvyn vahvistumista. Alueemme kehityskuva on rakenteellisesti kohtalainen, mutta dynaamisessa kehityksessä olemme takamatkalta haastamassa suuria ja keskisuuriakin kaupunkiseutuja. Kilpailu kiristyy, aktiivisella yhteistyöllä ja kaupunkipolitiikalla voimme vaikuttaa alueemme kehittymiseen.

Sijaitsemme Suomen kasvukäytävällä, ja olemme osa maan suurinta työssäkäynti- ja talousaluetta.

Pääkaupunkiseudun kasvu suuntautuu ylös ja pys-

KUVA: © HAUSJÄRVEN KUNTA

tymme toiminaan elinkeinoelämän ja ihmisten tulevaisuuden sijaintipaikkana.

järjestelmät vanhenevat, eivätkä toimi yhteiskunnassa, joka edellyttää nopeutta ja tehokkuutta. Vastak-

Yhdessä ja yhteistyöllä pystymme tuomaan

kainasettelu voi osoittautua kohtalokkaammaksi, kuin

alueemme esille suuruuden mittakaavalla, toi-

nyt tiedämme. Vastakkainasettelu on kaikkien häviö,

siaan täydentävänä kokonaisuutena.

se hidastaa kehitystä ja rikkoo luottamuksen.

Kehittäminen edellyttää kartoitusta niistä havain-

Tulevaisuudessa ei välttämättä ole yhteistä sanotta-

noista, joilla tunnistetaan osa-alueita, jotka vie-

jaa, mikäli nyt ei tehdä oikeita asioita, emme ole val-

vät aluetta eteenpäin. Tulevaisuusnäkökulma pe-

miina muutokselle. Elämäntapamuutos ja työn mo-

rustuu nykytilaan, mutta kehitys edellyttää kykyä

nipaikkaisuus muokkaa kansalaisten elämää, lisäksi

tarkastella uudelleen nykytilannetta ja suunna-

muuttuvana tekijänä on ajankäytön muutos. Tarvit-

ta katse kohti tulevaa. Kysymys on, missä ja mi-

semme alueelle muuttajia, joilla alueen aktiivisuutta

hin asioihin haluamme olla vaikuttamassa, missä

ylläpidetään. Elinvoimainen kunta herättää kiinnos-

olemme nyt ja missä meidän pitäisi olla.

tusta. Hyvä kysymys on, kuinka paljon kansalaisten

Kehityksen edellytys on yhteistyö elinkeinoelä-

elämään voidaan tehdä interventiota ulkopuolelta.

män ja julkisensektorin välillä. Institutionaaliset

8

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

KUVA: © HAUSJÄRVEN KUNTA

Identiteetin rakentamista lähimatkailun keinoin

ymmärtää matkailun merkityksen alueellisena vetovoimantekijänä ja on valmis toimimaan yhteisen edun mukaisesti.

Ei riitä, että me tiedämme. Miksi emme ylpeästi

Sijaintimme lähellä suuria kasvukeskuksia on hienosti piilotettu ja tunnistamaton mahdollisuus.

Pystymme tarjoamaan kompaktilla alueella laajan joukon niin kulttuuria, liikuntaa kuin luontoakin.

Usein se, mikä on lähellä jää huomamatta. Lähimatkailu antaa mahdollisuuden matkustaa vihreästi ja vähin kustannuksin. Anna kotiseudullesi lupa yllättää, ja se tekee niin. Tutustu ja tutustuta myös muut kotiseutusi kauneuteen ja siellä piileviin kohteisiin.

kerro kaikesta upeasta, mitä meillä on tarjolla.

Yksin vähän, yhdessä enemmän. Luomalla yhtenäinen tarjonta, vaikkapa kulttuurimatkailu-, urheilu- tai ulkoilupaketin, pystymme pidentämään viipymää, jolloin omansa saisivat myös hotellit, ravintolat sekä muut liikkeet.

Lähelle pääset helposti.

Sirpaleita vai synergiaa?

Innostus lähimatkailuun on kasvussa. Se on myös

Kokoamalla resurssit yhteen ja luomalla aluees-

keino rakentaa ja kehittää alueellista indentiteet-

tamme yhtenäinen esittely, saamme houkuteltua

tiä. Aktiivisuus tuo alueellista elinvoimaa ja li-

matkailijoita viipymään alueella pidempään. Lop-

sää kerrannaisvaikutuksia, kuten mm. työllisyyt-

pukäyttäjänäkökulma on tärkeä, miksi emme teki-

tä matkailuyritysten lisäksi useille toimialoille ja

si tätä kokonaistarjoomaa houkuttelevaksi ja veto-

paikallisille kivijalkayrityksille. Se laajentaa myös

voimaiseksi paketiksi?

merkittävästi paikallisten asukkaiden palveluiden tarjontaa

Tehdään yhdessä talousalueesta matkailukokonaisuus, jossa asiakas viipyy viikon, ei vain tunteja.

Lähimatkailu on uutta ja vastuullista kuluttajakäyttäytymistä, tunnistetaan että omilla valinnoilla voi vaikuttaa. Lisäpanostuksia ja investointeja tarvitaan laajalla rintamalla. Valveutunut päättäjä

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

9

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

NELIVETOPÄÄLLE JA MENOKSI VALIOKUNTAFORUM 2022 - 2026

Valiokunta Forum nosti merkittävimmiksi tekijöiksi Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin alueella asukkaiden näkökulmasta tarkasteltuna seuraavat tekijät:

10

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

Muuttovetovoima

Paikkavetovoima

•

Luonto

•

Kuitu kaikkialle

•

Asunnot

•

Houkutteleva verotus

•

Hyvät tietoliikenneyhteydet

•

Tarinat/referenssit

•

Kansainvälisyys

•

Monipuolisia ravintoloita ja palveluita

•

Arjen helppous

•

•

Liikenneyhteydet ja saavutettavuus

Profiloidaan ja markkinoidaan alueen teollista kv-osaamista/keskittymää

Lisäksi muita huomioituja tekijöitä olivat:

Lisäksi muita huomioituja tekijöitä olivat: •

Toimivat ja hyvät tietoliikenneyhteydet

•

Alueen palvelujen tarjonta

•

Kunnon kauppakassipalvelu

•

Toimiva työterveyshuolto

Kaupungin vireys, kulttuuri, ravintola jne palvelut

•

Koiran hoitopalvelut

•

Yritystontit

•

Pääkaupunkiseudun läheisyys

•

Alueen kompaktius, tuttuus ja sosiaalinen ympäristö

•

Kattava lounastarjonta (kotiinkuljetuksella)

•

Matala byrokratia (joustavuus)

•

Paikallinen sopimus

Sijaintivetovoima

•

Oheispalvelut esim lounastarjouksia

•

Hyvät liikenneyhteydet

•

Palvelujen läheisyys

Tunnevetovoima

•

Vireä keskusta, palvelut ja tarjonta

•

Hyvä asuntotarjonta

•

•

Hyvät päivähoitopalvelut ja lasten kerhotoiminta

•

Edulliset asunnot

•

Lähituki-palvelu erilaissa työn ja arjen haasteissa liittyen IT jne.

•

•

Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus (esim. yritysten ja oppilait. yhteistyö)

Yhteydet ja välineet

•

Yhteenkuuluvuus

•

Harrastusmahdollisuudet

•

Yhteistyö yritykset ja seurat -> tapahtumia

•

Liikkuminen ja sen vaihtoehdot

•

Laadukas ja houkutteleva tonttitarjonta

•

Koulutus suunniteltava tarpeiden mukaan

•

Edulliset yhteiskäyttö- ja etätyöpisteet

•

Korkeakouluyksikkö alueelle

Lisäksi muita huomioituja tekijöitä olivat:

•

Luodaan Pk-yrityksille mahdollisuuksia verkostoitua

•

Yhteistyö eri toimijoiden kanssa (Tilat ja Palvelut)

•

Lasten ”hoitorinkejä” satunnaiseen tarpeeseen

•

Liikkeet, joista saa nopeasti ostettua esim. web-kameran, jos omaa haluaa

•

Oheistuotteet (Etä) työskentelylle esim. ruuan tilaus kotiin

•

Etätyöklubi ”sosiaalinen verkosto”

•

Korostetaan ”etäilyn” hyötyjä (ilmasto ja ajansäästö) Kannustetaan työnantajia tarjoamaan etätyömahdollisuutta

•

Muuttuvat työtilat,yhteiskäyttö- ja etätyöpiste mahdollisuus

•

Luontomatkailu

•

Julkisen liikenteen ”pakettihinnoittelu”

•

Parempi alueen sisäinen liikenne

•

Ruuhkakuntien kokoa tukeva rakentaminen

•

Palvelut

•

Tapahtumat

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

Lisäksi muita huomioituja tekijöitä olivat:

11

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys, alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen sekä väestö- ja ikärakenteen demograafinen muutos ovat olleet 2010-luvin isoja muutoksia. Seuraavina vuosikymmeninä meillä on vastassamme niin kutsuttu demograafinen neloskierre, johon kuuluu syntyvyyden aleneminen, yli 75-vuotiaisen ikäluokan kasvu, samanaikaisesti tapahtuva työikäisen väestön määrän väheneminen sekä keskittävä, polarisoiva ja valikoiva muuttoliike. Tätä kirittää vielä lisäksi aiemmin tekemättä jääneet uudistukset.

Aktiivisuuden ja kehityksen takaajaksi ei riitä elinkeinopolitiikka, siihen tarvitaan elinvoimaa. Työpaikkoja tarjoavia yrityksiä ja asukkaita, mutta näiden lisäksi myös yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta. Ennenkaikkea tarvitaan uskoa omaan alueeseen ja katsetta kohti tulevaisuutta.

Elinvoimapolitiikka on yksittäisen kunnan johdon vastuulla, mutta toteuttaminen on järkevää tehdä osin ylikunnallisena yhteistyönä. Siihen tarvitaan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden vuorovaikutusta, sekä elinkeinoelämän mukaan haastamista.

Timo Aron (MDI) mukaan alue ja väestön kehitys etenee seuraavasti: •

•

•

uuttoliike suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseuduilM le, korkeakoulukaupunkeihin ja eräisiin maakuntakeskuksiin jatkuu.

Muuttoliikkeen volyymit vähenevät määrällisesti kuntien ja alueiden välisessä muuttoliikkeessä 20- ja 30-luvuilla nuorten muuttoalttiiden ikäluokkien pienentyessä. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa väestöennusteen mukaan noin 390 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä Vieraskielisten määrä kasvaa ennusteiden mukaan noin 480 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.

Alueiden resilienssi korostuu eli millainen on toipumis-, sopeutumis- ja uusiutumiskyky välittömästi kriisin jälkeen ja keskipitkällä aikavälillä.

Kokosimme ehdotuksia toimista, joilla edetään kohti elinvoimasta aluetta.

•

Muuttuvaan toimintaympäristöön liittyvien tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen.

•

Talousalueen merkittävien luontaisten vahvuuksien viestiminen niin alueella kuin ulkopuolelle. Alueellisen viestintä- ja markkinointisuunnitelman, sekä sen toimenpiteiden luominen.

•

Luonnon ja luontomatkailun suunnitelmallinen esilletuonti, alueellisten jo olemassa olevien verkostojen hyödyntäminen, Neliveto yhteistyö.

•

Arjen helppouden ja alueen kompaktiuden esiintuominen. Turvallinen liikenne ja erilasten perhekokojen huomiointi.

•

Aktiivisen elämän edellytysten ylläpito, ihmisen arki sujuu palvelutarpeen muuttuessa.

•

Tarvittavat palvelut kompaktissa paketissa ja liikenteelliset yhteydet kaikkialle maailmalle, 30 minuutissa lentokentälle.

•

Hyvät harrastusmahdollisuudet ja laaja lajivalikoima.

•

Monipuolinen asuntotarjonta ja keskustan vetovoima, omakotitaloja keskustassa.

•

iikkuva työ ja monipaikkaisuus, yhteiskäyttötyöpisteet L ja co-working tilat.

•

Tapahtumatarjonnan tarinallistaminen: • Erämessut • Luonto, Kytäjä-alue • Museot, teatterit ja muu kulttuuri • RockFest • RedCarpet • Robotiikka

KUVA: KARI PAUKOLA, © LOPEN KUNTA 12

• Urheilu ja liikuntatapahtumat

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

13

KUVA: TEEMU HEIKKILÄ, © HYVINKÄÄN KAUPUNKI

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

Yhdessä saavutamme enemmän Alueellisen yhteistyön avulla, aiheeseen liittyvien useiden keskustelujen, esitysten ja materiaalien pohjalta saimme tulokseksi tämän asiakirjan, joka pyrkii nostamaan esiin tavoitetilan talousalueemme tulevaisuudesta ja välineistä, joilla se pysyttäisiin tavoittamaan.

Tässä materiaalissa esitellään Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin aloitteesta ryhmätyönä vuoden 2020-2021 aikana tehdyn strategiasuunnitelman tuloksia. Tämä on tiivistetty laajasti jaettava yleistajuinen julkaisu, joka sisältää tärkeimmät päätelmät.

Työssä on paneuduttu seikkoihin, jotka on arvioitu talousalueen menestykselle merkityksellisimmiksi viiden vuoden aikajänteellä. Käytettävissämme olleista materiaaleista on johdettu menestystekijät ja kiinnitetty huomiota sellaisiin asioihin, joilla työssä mukana olleet näkevät voitavan vaikuttaa talousalueen kilpailukykyyn ja vetovoimaan.

Kerromme ehdotukset, joihin päätyimme pohtiessamme toimenpiteitä, joilla voitaisiin lisätä Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen muodostaman talousalueen kilpailukykyä ja vetovoimaa tulevina vuosina.

Vahvuuksiemme, ongelmiemme ja mahdollisuuksiemme tunnistamisella, kohdennetuilla tavoitteilla sekä sisäisellä tehokkuudella ja ennen kaikkea yhteistyöllä voimme parantaa talousalueemme kilpailukykyä ja vetovoimaa sekä sen myötä edistää kuntien ja niissä toimivien yritysten tavoitteita.

Muuttoliikkeen vaikutukset tulevat näkymään kasvavillakin alueilla, jolloin merkitys korostuu.

Suurten kaupunkien kehysalueelle ja kaupunkien läheiselle maaseudulle suuntautuu kaupungeista muuttovirtoja. Suunta on erityisesti KUVA: AULIS LINDFORS, © LOPEN KUNTA

14

sijaintiin ja yhteyksiin perustuva. Suuret kau-

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

punkikeskukset eivät välttämättä enää vedä.

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

Isot avoimet kysymykset liittyvät työn murroksen, tekniseen kehitykseen, ilmastomuutoksen ja

Suomi ikääntyy, asumiseen ja paikkaan liittyvil-

muun muassa asumispreferenssien muutosten

lä valinnoilla on nykyistä suurempi merkitys. Ky-

vaikutuksiin alueellisiin kehityskulkuihin. Kaik-

symys on, minne seniorit hakeutuvat, kuntataa-

kien tekijöiden voidaan olettaa joko vauhdittavan

jamiin, keskuksiin vai lähemmäksi lapsia muualle

keskittymistä tai johtavan tasoittumis- ja hajau-

maahan?

tumiskehitykseen.

Vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa puolella ja maahanmuuttajien muutot ovat keskittymis-

Esitetyt tulokset ovat ehdotuksia. Ne eivät pakota

hakuisimpia kuin kantaväestön. Vieraskielisten

mihinkään, mutta toivomme, että talousalueem-

osuus alueiden sisäisissä ja välisissä muutoissa

me yhteisö näkisi yhdessä tekemisen mahdolli-

kasvaa merkittävästi nykyiseen verrattuna.

suudet julkaisun otsikon hengessä: Yhdessä saavutamme enemmän.

KUVA: MATTI VASSINEN, © HYVINKÄÄN KAUPUNKI

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

15

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

Kannanotot Päätöksissä arvioitava aina vaikutukset yrityksiin Alueemme elinvoimaisuuden ja kehittymisen kulmakiviä ovat työvoimatarpeita tukeva koulutus, sujuvat liikenneyhteydet, toimijoiden yhteistyö, väestön kasvua edistävä perhepolitiikka sekä yritysten toimintaedellytysten turvaaminen.

Yritystoiminta ei saisi koskaan häiriintyä osaavan työvoiman puutteen vuoksi. Alueen oppilaitosten laadukkaan koulutustarjonnan puolesta on taisteltava, sillä ammattitutkinnon suorittaneet nuoret usein jäävät paikkakunnalle.

Yritykset, työntekijät ja asukkaat tarvitsevat sujuvia liikenneyhteyksiä, niin radoilla kuin maanteillä. Investoinnit pääradan parantamiseen ovat ensisijaisen tärkeitä.

Kuntien ja maakuntien väliset rajat eivät saisi muodostua esteeksi yhteistyölle. Oman kunnan vetovoimaisuus kasvaa, jos ympäröivät kunnatkin menestyvät. Siksi on tärkeää ennakkoluulottomasti poistaa rajaesteitä palveluiden ja koulutuksen järjestämiseltä sekä työvoiman liikkumiselta.

Syntyvyyden vähentyminen heikentää tulevina vuosina niin työvoiman tarjontaa kuin ve-

Päivi Räsänen, kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd)

ronmaksukykyä. Onkin tärkeää edistää lapsi- ja perheystävällistä politiikkaa, jotta lapsiper-

Elinvoimaisuuden rakentavat alueellamme toimivat yrit-

heet pysyisivät ja myös hakeutuisivat asumaan

täjät. Työnteon ja yrittäjyyden kannustavuutta on lisättä-

alueelle. Tarvitaan myönteisiä viestejä: kaikki

vä ja luotava edellytyksiä yksityisen sektorin uusille työ-

vauvat ovat tervetulleita!

paikoille.

KUVA: © VISIT HÄME

16

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

KUVA: © MATTI VASSINEN, HYVINKÄÄN KAUPUNKI

Päärataa ei saa tuhota Helsinki - Hämeenlinna -junarata juhlii pian 160-vuotispäiviään. Alueemme viimeisen reilun vuosisadan kasvu on nojannut tukevasti ja luottavaisesti päärataan. Junarata on tuonut alueellemme kasvua ja elinvoimaa, niin asukkaita kuin yrityksiäkin. Pääradasta on pidetty myös pitkään hyvää huolta. 2000-luvulla rataa on peruskorjattu ja perusparannettu silmällä pitäen radan välityskyvyn parantaminen. Tavoitteenamme on ollut, että pääradalle Helsinki-Hyvinkää-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere -välille rakennettaisiin uusi raidepari.

Tätä silmälläpitäen aiemmin päätettiin mm. Riihimäen kolmioraiteen rakentamisesta, ratapihan remontista, eri rataosuuksien sähköistämishankkeista ja myös erilaisten pullonkauloiksi muodostuneiden rataosuuksien korjauksista mm.

Riihimäeltä etelään. Myös pääradan tekniikkaa on uudistettu ja päivitetty jne.

Timo Heinonen, kansanedustaja valtiovarainvaliokunnan vastaava (kok) puolustusvaliokunnan jäsen

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituskausi on kuitenkin synkistänyt pilviä pääradan yllä. Päära-

että junia kulkisi harvakseltaan vaikkakin kovaa ja tämä tar-

dan kehittäminen on muuttunutkin ohitusradan

koittaisi taasen sitä, että miljardihanke palvelisi huonosti ja

suunnitteluksi ja pitkällä olleet välityskyvyn pa-

hyvin pientä väkimäärää. Siksi haihattelu ja kallis puuhaste-

rantamisen suunnitelmat Riihimäen ja Hämeenlin-

lu ohitusradan suhteen tulee pian haudata ja siirtää panokset

nan kautta on siirretty vähintäänkin sivupöydälle

takaisin vanhan ja maineikkaan pääradan kehittämiseen. Li-

ja jopa mappiin. Kuinka kauan ne ovat mappi Ö:ssä

säraidepari nykyiseen raidekäytävään tarvitaan ja lentokent-

ratkaisee lopulta sen, miten monta rahoitushakua

täyhteys sitten vasta Keravalta Helsinki-Vantaalle. Näin linjat-

ja kuinka paljon EU-rahaa menee meiltä sivusuun.

tuna lentokentän raide palvelisi niin päärataa Riihimäeltä ja Hyvinkäältä, mutta myös Lahdesta tulevaa oikorataa.

Ohitusrata Tampereelta suoraan lentokentälle ohi Hämeen ja Hyvinkäänkin ei tulisi koskaan olemaan

Katse siis pitää kääntää takaisin päärataan. Se on Hyvin-

kannattava. Väkimäärä uuden raiteen päissä ei riit-

kää-Riihimäen talousalueen yhteinen etu, mutta myös koko

täisi riittäviin matkustajamääriin ja se tarkoittaisi,

Suomen yhteinen etu.

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

17

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

Hyvinkää sijaitsee Etelä-Suomen logistisena keskipisteenä.

Meidät tavoittaa helposti ja meiltä on selkeät, nopeat yhteydet muualle Suomeen ja kansainvälisille reiteille. Metropoli ja kehä-III, jossa sijaitsee elinkeinoelämän suurimpia keskittymiä, ovat alle 30 minuutin päässä. Kotimaan Etelä-Suomen logistinen solmukohta sijaitsee Hyvinkäällä; Helsinki-Tampere ja Helsinki-Lahti moottoriteiden läheisyys sekä näiden em. logististen valtaväylien väliin sijoittuu yhdistävä valtatie 25 eli kehä-V. Väylät rajaavat Hyvinkään mukavasti alueeksi, joka on helppo saavuttaa.

VT-25 on tulevaisuuden kehittyvä kehä, joka tarjoaa Hyvinkäälle sijoittuville yrityksille reitin pohjoisen ja etelän lisäksi myös länteen ja itään. VT-25 tavoittaa kansainväliset satamat Hangosta ja Kotka-Haminasta. Nämä satamat tukevat hyvin Hyvinkään lähisataman, Helsingin Vuosaaren sataman palveluita ja tarjoavat kolme kansainvälistä kuljetusreittiä Hyvinkäältä maailmalle. Myös rautatie ja tavaran lastauksen mahdollisuus tukee kaupunkimme edellytyksiä tukea yritysten toimintaa ja kehittymistä. Pian saamme Hanko-Riihimäki radan

Johanna Luukkonen, kaupunginjohtaja, Hyvinkään kaupunki

myös sähköistyksen alle. Lisäksi Helsinki-Vantaa lentokenttä on lähellä. Se saavutetaan Hyvinkäältä 30minuutissa.

Tarjolla on logistista mahdollisuutta, miksi Hyvinkään kehittyminen elinkeinon saralla uusien sijoittuvien yritysten näkökulmasta on loistava, sijaitessa lähellä Metropolin kasvua ja dynamiikkaa. Olemme Uudenmaan alueella työpaikkaomavaraisuudessa kolmanneksi paras kaupunki sitten Helsingin ja Vantaan.

Olethan matalalla kynnyksellä yhteydessä, haluamme auttaa yritystänne…. Ja uudet yritykset, tiedustelkaa rohkeasti Hyvinkään yritystonttitarjontaa ja kertokaa niihin liittyviä toiveitanne.

ILMAKUVA JA KESÄINEN KESKUSTA KUVA: TEEMU HEIKKILÄ, © HYVINKÄÄN KAUPUNKI

18

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

Konecranes Oyj on hyvinkääläinen pörssiyhtiö, jolla on pitkät perinteet erilaisten nosturien, nostinten ja nostolaitteiden valmistamisessa ja huoltamisessa.

Sen lisäksi Konecranes investoi myös digitalisaatioon ja teknologiaan, sekä materiaalivirtoja tehostaviin ratkaisuihin, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä ja edistävät kiertotaloutta. Monikansallinen Konecranes Oyj on edustettuna 50:ssä eri maassa ja sillä on yli 16 000 työntekijää, joista noin 1 000 työskentelee Hyvinkäällä.

Vastuullisuus on merkittävässä roolissa Konecranesissa. ”Pyrimme pienentämään oman toimintamme hiilidioksidipäästöjä ja tukemaan asiakkaitamme saavuttamaan omat päästötavoitteensa. Olemme sitoutuneet puolittamaan tuotteidemme hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä yhteistyössä toimittajien kanssa, jotka täyttävät vastuullisuuskriteerimme.

Kestävyyden lisäksi vastuullisuustyömme ytimessä on turvallisuus, työyhteisön monimuotoisuus ja vastuulliset liiketoimintakäytännöt .”,kertoo Konecranes Oyj:n vastuullisuusjohtaja Anniina Virta-Toikka.

Konecranes Finland Oy:n HR-johtaja Sanna Knuuti pitää tärkeänä, että yrityksellä ja sen työntekijöillä on mahdollisimman hyvät olosuhteet työn tekemiseen. Kannustava ja osallistava työilmapiiri, toimivat

Anniina Virta-Toikka ,kestävän kehityksen johtaja, Konecranes

työtilat ja työturvallisuuden maksimointi ovat asioi-

Vetovoimainen Hyvinkää on tärkeä seikka, millä

ta, joihin vahvasti panostamme. Valtaosa Hyvinkään

saadaan työntekijät viihtymään myös työajan ulkop-

henkilöstöstä asuu kaupungissa, mutta vetovo-

uolella. ”Hyvinkään luonto, harrastusmahdollisuudet

imatekijät työpaikassa ovat nopea työmatka, kohtuu-

sekä optimaalinen sijainti ovat niitä tekijöitä, mitkä

hintainen asuminen sekä lyhyet etäisyydet palve-

ovat saaneet vienninrahoituksesta vastaavan johtajan

luihin. Etätyössä IT-yhteyksien toimivuus on myös

Matti Malmisen viihtymään Hyvinkäällä koko ikänsä.

noussut merkittävään rooliin.

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI

19

RIIHIMÄEN-HYVINK ÄÄN K AUPPAK AMARI

WWW.RIHYK AUPPAK AMARI.FI

Hausjärvi

Loppi

Riihmäki Hyvikää

20

NELIVETO PÄÄLLE JA MENOKSI