RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARI
NRO 1 / 2025
Minna Karhunen Elinvoima etusijalle
Juha Kostiainen Kehityskatse keskustoihin
Logistiikkakeskus Onnela
Suomen suurin käynnissä oleva rakennusprojekti
Ekologista energiansäästöä
Kotimaisen Air Termicon avulla ikkunan
hukkalämpö ja aurinkotehot talteeen
naan aiheuttavat monissa tilanteissa alipainetason liiallisen nousun huoneistossa. Asumisterveysasetuksen mukaan tason kuuluisi olla alle -15 Pascalia.
Kovassa alipaineessa ilma tulee epäpuhtaana rakenteiden läpi saastuttaen sisäilmaa ja lisäten energiakustannuksia. Huonoa sisäilmaa voidaan parantaa
Air Termico tuloilmaikkunaventtiileillä.
Air Termico tuloilmaikkunaventtiilin avulla ilma lämpenee ikkunan välitilassa ja sisään puhaltuva tuloilma on pakkassäässä jopa 20 astetta ulkoilmaa lämpimämpää.
Tuloilman lämpenemisen takia vedon tunne vähenee ratkaisevasti, myös huoneilman laatu paranee riittävän korvausilman saannin ja tehokkaan suodatuksen vuoksi.
Air Termico
Lämpövertailu:
Air Termico ja perinteinen karmiventtiili
Laboratorio / Marraskuu 2019
Aikajakso: 1.-30.11.2019
Tuloilmaikkunaventtiilin edut taloyhtiölle
Asennus ikkunaan rakenteita rikkomatta
Vedoton ja puhdas korvausilma = parempi sisäilma
Ekologinen tuloilman esilämmitys säästää energiaa
Tutkitusti tehokas lämmöntalteenotto
Tehokas ilmansuodatus parantaa asumisterveyttä
Helposti vaihdettavat suodattimet
Pieni investointi taloyhtiölle ja nopea takaisinmaksu
Koneelliseen ja painovoimaiseen poistojärjestelmään
Valmistettu Suomessa
Lisätiedot ja tarjouspyynnöt:
Riihimäen-Hyvinkään KAUPPAKAMARI
www.rihykauppakamari.fi
PÄÄTOIMITTAJA
Marja Heinimäki
TOIMITUSSIHTEERI
Inka Hakala
TAITTO
Inka Hakala
PALAUTTEET inka.hakala@rihykauppakamari.fi
ILMOITUSMYYNTI
Inka Hakala Norcall
JULKAISIJA
Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari
Kankurinkatu 4-6 05800 Hyvinkää
ILMESTYMINEN
Neljä kertaa vuodessa
OSOITTEENMUUTOKSET inka.hakala@rihykauppakamari.fi
PAINO
Japeri Oy, Hyvinkää
JAKELU
700 kpl
SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.rihykauppakamari.fi
ISSN 2670-3394 (painettu) ISSN 2670-3408 (verkkojulkaisu)
Edunvalvonta - Yritysten menestyksen tukipilari
Toimimme alueellamme jäsenistömme edunvalvojana ja toiminnan kehittäjä. Tavoitteemme on edistää yritysten toimintaympäristöä, lisätä alueen elinvoimaa ja varmistaa yrityksille parhaat mahdolliset edellytykset kasvuun ja menestykseen.
Kauppakamarimme hallitus on linjannut strategisiksi tavoitteiksi vuosille 2023–2025 neljä tärkeintä painopistettä, joiden avulla vaikutamme laajemmin talousalueemme kehitykseen.
Työvoiman kohtaannon edistäminen Koulutukseen liittyvien kannanottojen lisäksi tuomme esiin sidosryhmissämme sekä osaamisen että työmarkkinoiden parempaa yhteensovittamista. Osaamisvaliokunnalla on huomattava rooli työnantajien ja työntekijöiden kohtaamisen mahdollistajana.
Kansainvälistymisen vauhdittaminen Globaalien markkinoiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää yrityksiltä tietoa ja osaamista, että oikeita yhteyksiä. Vientikilta on sparrari, joka tukee tiedon lisäämistä ja rohkeutta laajentua kansainvälisille markkinoille.
Logistinen saavutettavuus
Edistämme osaltamme sidosryhmäyhteistyössä alueemme liikennejärjestelmän sekä tärkeimpien liikenneinvestointien rahoitusten turvaamista. Liikenne- ja logistiikkavaliokunta osallistuu alueelliseen ja liikenteeseen vaikuttavaan suun-
MARJA HEINIMÄKI TOIMITUSJOHTAJA
RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARI
nitteluun tuoden jo suunnittelun alkuvaiheessa esille elinkeinoelämän tarpeita ja näkemyksiä.
Elinvoimaisuuden lisääminen
Yritysten menestyessä, myös koko alue menestyy. Elinvoimavaliokunnassa teemme tiivistä yhteistyötä alueen päättäjien, oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa varmistaaksemme, että elinkeinoelämälle suotuisat olosuhteet säilyvät ja kehittyvät.
Yhdessä tekemällä ja vaikuttamalla synnytetään mahdollisuuksia Alueellinen yhteistyö on avainasemassa, elinkeinoelämä, eurot ja työntekijät eivät tunne maakuntarajoja. Kauppakamarimme on vaikuttamisen areena ja tuomme jäsentemme äänen kuuluviin paikallisessa ja valtakunnallisessa päätöksenteossa. Luomme foorumeita, joissa yritykset voivat kohdata toisiaan, jakaa osaamistaan ja rakentaa yhteistyöverkostoja.
Tervetuloa mukaan vaikuttamaan!
Hyvinkääläinen
kokemuksella
RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARI
Lehti 1/2025
3
6
12
16
18
22
PÄÄKIRJOITUS
Kauppakamarin toimitusjohtaja
Marja Heinimäki
SUOMEN SUURIN KÄYNNISSÄ OLEVA
RAKENNUSPROJEKTI
Logistiikkakeskus Onnela
KEHITYSKATSE KESKUSTOIHIN
YIT:n johtaja Juha Kostiainen
KUNTAVAALIT JA TALOUSALUEEMME ELINVOIMAISUUS
ELINVOIMA ETUSIJALLE
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen
KAUPPAKAMARIN JÄSENYYS
ILMOITUSTAULU
12
18
JÄSENEN KYNÄSTÄ:
27
MITEN SELVIYTYÄ “IT-VIIDAKOSSA”
Ville Viitala / Vivicon
YRITYSMUOVIEN KIERRÄTYSASTEEN PARANTAMINEN
Mikko Kokkonen / Syklo
Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja Mika Sivula
Vierailulla Suomen suurimmalla käynnissä olevalla työmaalla
Logistiikkakeskus Onnela rakentuu vauhdilla Hyvinkäällä. Kävimme tutustumassa rakennusprojektiin ja sen vaikutuksiin talousalueellamme.
TEKSTI MARJA HEINIMÄKI KUVAT INKA HAKALA
Talotekniikan määrä on jatkuvassa kasvussa ja vihreän siirtymän tuotteilla on merkittävä rooli Onnisen ja K-auton varastolla. Onnisella vihreän siirtymän tuotteiden kappalemäärä on kolmikertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Suunnittelussa ja rakentamisessa onkin kiinnitetty erityisesti huomiota energiankulutuksen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Logistiikkakeskus onkin osa Keskon kasvustrategian toteuttamista ja investointi tulevaisuuden kasvuun. Korkea automaatioaste ja keskitetty varastointi tukevat asiakkaiden tehokasta toimintaa. Uuteen logistiikkakeskukseen investoidaan noin 300 miljoonaa euroa.
Huomattava rakennus
Onnelan tontti on kooltaan 42 hehtaaria ja sijaitsee Hyvinkäällä Pohjoisen Kehätien läheisyydessä. Rakennuksen koko on noin 300 metriä leveä ja 200 metriä syvä, neliöitä rakennuksessa 85 000 ja se vastaa kooltaan 12 jalkapallokenttää. Perusvaraston korkeus on 12 metriä. Kiinteistön mittasuhteet ovat valtavat ja tekniikan määrä huomattava. Suunnittelu on edellyttänyt laajan osaajajoukon huippuammattitaitoa ja yhteistyökykyä. Rakennusprojektissa on lähes 100 osaurakkaa. Onnelassa varasto- ja automaatiopaikkoja on 150 000. Varastoinnin ohella uudet tilat mahdollistavat muun muassa lisäarvopalvelut. Varaston, toimistotilojen ja koulutuskeskuksen lisäksi tiloihin tulevat työntekijöille sosiaaliset tilat, kuntosali sekä henkilöstöravintola. Onnelan käyttöönotto alkaa syksyllä 2025. Tulevaisuudessa Onnelassa työskentelee 400-500 ammattilaista.
Huomio energiankulutukseen
Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota energiankulutuksen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen, mikä vähentää kustannuksia ja päästöjä pitkän elinkaaren aikana. Perustusosista yli 50 prosenttia on vähähiilistä betonia ja talotekniikassa on energiaa säästävää automatiikkaa.
Päälämmitysmuotona on maalämpö, maalämpökentässä on yli 100 kaivoa. Onnelassa on Suomen suurin kaukolämmön paluulämmitysratkaisu. Kiinteistön lämmittämiseen paluulämmön hyötykäyttäminen pienentää energian kulutusta huomattavasti. Lisäksi kaikki käytettävä sähkö on uusiutuvaa, alueella on myös oma aurinkovoimala.
Optimaalinen logistiikka prosessi
Logistiikkakeskus on suunniteltu huomioiden mahdollisimman optimaalinen läpivirtaus varastoinnin, keräilyn ja toimitusten suhteen. Hyvällä suunnittelulla pyritään välttämään
tavaroiden turha liikuttelu, lisäksi työntekijöiden alueella kulkemiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tällä pyritään luoman turvallisia kulkureittejä ja välttämään riskejä.
Sijainti
Hyvinkäätä sijaintikohteena tuki jo aiempi toiminta kaupungissa, logistinen vyöhyke on oikea, lisäksi Hyvinkään kaupungilla oli osoittaa nopeasti riittävän kokoinen tontti. Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja Mika Sivula kiittääkin Hyvinkään kaupunkia erinomaisesta yhteistyöstä ja asioiden nopeasta etenemisestä.
Vaikutukset talousalueen liikenteeseen
Päivässä tulee lähtemään 2500 asiakastoimitusta. Onninen-K-Auto toiminta käynnistyy portaittain syksystä 2025 alkaen ja päivittäistavarakaupan logistiikkakeskuksen rakentuminen Nurmijärvelle käynnistynee lähivuosien aikana.
Tähän mennessä asennettu
• 85 paalulaattaa, yhteensä 73 500 m²
Betonia valettiin 50 000 kuutiota
Lähes 24 tuhatta kuutiota vähähiilistä betonia, vähensi hiilidioksidipäästöjä yli 2,5 miljoonaa kiloa normaaliin betoniin verrattuna
Betoni toimitettiin alle 7 kilometrin päästä työmaalta
Kokonaisuudessaan paalulaattoihin käytettiin terästä 4,4 miljoonaa kiloa
• Kattojen eristemateriaalia noin 18 200 m3 (vastaa noin 150:tä täysperävaunullista rekkakuormaa)
• 21 000 metriä sadevesiputkia
• 20 pumppaamoa
• Yli 800 sadevesi-, salaoja- ja viemäkaivoa
• Aurinkopaneelipuisto 6 400 m²
Suurimmat lisäykset tulevat olemaan valtatielle 3, joka moottoritienä pystyy hyvin välittämään tämän liikenteen.
Keskon keskittäessä toimintojaan talousalueellemme, vaikuttaa se myös valtatiellä 25 erityisesti raskaan liikenteen määriin. Raskaan liikenteen määrän kasvu tulee kolminkertaistumaan Hyvinkään ja Mäntsälän välillä verrattuna vuodelle 2040 laaditussa liikenne-ennusteessa olevaan kasvuun. Keskon toimintojen synnyttämä liikenne lisää raskasta liikennettä myös vähäisesti valtatiellä 25 Hyvinkäältä Hankoon.
Destian valtatie 25 selvitys
Lokakuussa julkaistussa Destian tekemässä selvityksessä todetaan, ettei pääosin 1960- ja 70-luvuilla rakennettu valtatie 25 vastaa nykyisiin eikä tuleviin vaatimuksiin, mikä näkyy turvallisuus- ja sujuvuusongelmina. Valtatie 25 kunto ja kapasiteetti aiheuttavat jo nyt huolestuneisuutta, mutta erityisesti raskaan liikenteen liikennemäärien kasvettua.
Jo tällä hetkellä valtatie 25 on suomen vaarallisimpia valtateitä. Vuosien 2019–2023 aikana valtatiellä 25 on tapahtunut yli 200 liikenneonnettomuutta, joista 16 kuolonkolareita. Joka kolmannessa onnettomuudessa oli mukana raskas ajoneuvo. Onnettomuudet heikentävät kuljetusten toimintavarmuutta ja mittavia kustannuksia yhteiskunnalle. Liikenneonnettomuuksien lisäksi valtatiellä 25 tapahtuu lähes 300 riistaonnettomuutta vuodessa.
Keskon lisäksi myös muita
investointeja
Valtatie 25 varren alueen elinkeinoelämä on kasvuhakuista ja vyöhykkeelle onkin suunnitteilla yli 7 mrd. € arvosta investointeja. Poikittaisyhteytenä valtatie 25 on merkittävä tavarakuljetusten reitti ei vain talousalueen sisäiselle liikenteelle, vaan myös koko Suomelle.
Valtatien 25 sisäpuolisella alueella asuu lähes 1,5 miljoonaa ihmistä. Tien parempi toimivuus keventää pääkaupunkiseudun kehäväylien kuormitusta ja turvaa alueen saavutettavuutta poikkeustilanteissa.
Elinkeinoelämän kasvu tulee lisäämään kuljetuksia ja liikennettä valtatiellä 25. Tämän vuoksi Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari on ottanut logistisen saavuttavuuden yhdeksi strategiseksi toimintatavoitteeksi lähivuosille.
Onninen Oy
Mikä: Suomalainen lvi- ja sähköalan tukkukauppaa harjoittava yritys, jonka toiminta on alkanut vuonna 1913. Onninen Oy siirtyi perheomistuksesta Keskolle 2016 ja on nykyään osa K-ryhmän kansainvälistä rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialaa.
Toimipisteet: Päätoimipaikka sijaitsee Kesko Oyj:n pääkonttorissa Helsingissä ja logistiikkakeskus Hyvinkäällä. Voimakas kansainvälistyminen alkoi 1990-luvulla. Nykyään toimintaa on Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Eestissä, Latviassa, Liettuassa ja Kiinassa.
Henkilöstö: Työllistää yhdessä K-kauppiaiden kanssa kansainvälisesti 10 000 alan ammattilaista, joista Suomessa on noin 1450.
Liikevaihto: Vuonna 2023 4193 miljoonaa euroa.
Onninen Express
Hyvinkään Express myymälä siirtyy Onnelan yhteyteen syksyllä 2025. Myymälä tila kasvaa 1000 neliöstä 1810 ja hyllyjen nimikkeiden määrä 7000 yli 10 000.
Yli 50 Express myymälää tarjoavat yritysasiakkaille laajan taloteknisen tuotevalikoiman LVI-, sähkö-, kylmä- ja energia-alan tuotteita teollisuuden ja infran tarpeita unohtamatta. Paikan päällä palvelevat tekniset myyjät sekä myymäläpalveluun erikoistuneet sähköja LVIK-myyjät.
Lisäksi Express palvelee ammattilaisia kattavasti sähköisten kanavien kautta. Myymälöistä löytyy noutopiste, johon tilatut tuotteet voidaan toimittaa.
GLOBAL PLAYER
IN
Riihimäki Akaa Graz Kangasala Kokemäki Kunshan Molde Sandefjord Troisdorf
Autan mieluusti verotuksen koukeroissa
Marja Hokkanen, asianajaja, OTT, KTL, OTK 0400 439 855 www.marjahokkanen.fi
Y R I T TÄ J Ä , O L E M M E
PUOLELLASI - PAIKALLISESTI
Yritysasiakkaanamme saat meiltä henkilökohtaista palvelua.
Tutustu asiantuntijoihimme osoitteessa saastopankki.fi/lammin-yrityspankki
LUKUSUOSITUS
Talouskysely
Kauppakamarien tuore talouskysely osoittaa kotimaisen suhdanteen asteittaista paranemista. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan kehitys on pääosin positiivista, mutta ristiriitaisuus varjostaa kokonaiskuvaa – mikä on tyypillistä suhdannekäänteille.
Tilauskantojen ja liikevaihdon odotukset ovat kohentuneet, mutta yritysten yleiset tunnelmat ovat synkentyneet. Pitkään jatkunut heikko suhdannejakso alkaa syödä osan yrityksistä uskoa paranemiseen, vaikka kyselyn tulokset antavat toivoa tulevasta.
Tammikuussa tilauskantansa kasvua odotti jo 33 prosenttia vastaajista, kun lokakuussa osuus oli 27 prosenttia. Heikkenemistä odottavien osuus laski 22 prosentista 19 prosenttiin.
Yrityksissä löytyy siis uskoa siihen, että pitkään vaikeana jatkunut tilauskantatilanne on tulevaisuudessa helpottamassa. Tammikuun kyselyssä kasvuodotukset olivat selvästi valoisampia suuremmissa yrityksissä. Erityisen vahvaa uskoa tilauskantojen paranemiseen löytyy teollisuudesta. Sen sijaan rakentamisessa on vielä jonkin verran enemmän niitä vastaajia, jotka uskovat tilauskantansa heikkenevän entisestään seuraavan puolen vuoden kuluessa.
Suurten yritysten painoarvo kokonaistuotannon suunnalle on ratkaiseva, joten edellytykset bruttokansantuotteen elpymiselle ovat vahvempia kuin tulosten pintapuolinen analyysi antaisi ymmärtää.
Lue katsauksesta lisää kauppakamari.fi
2x
Tuoretta tietoa
KAUPPAKAMARIKYSELY
Kauppakamarien alkuvuonna tehdyn talouskyselyn perusteella yritykset odottavat hallitukselta puoliväliriihessä huhtikuussa uusia kasvua vauhdittavia päätöksiä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 79 prosenttia piti erityisen tärkeänä sitä, että verotuksen rakennetta muutetaan kasvuhakuisemmaksi. Työmarkkinoiden vapauttamista piti tärkeänä 53,2 prosenttia vastaajista ja 40,2 prosenttia nosti esiin osaavan työvoiman varmistamisen merkityksen. Yritykset saivat valita kolme tärkeintä osa-aluetta.
Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari
KAUPPAKAMARITILASTOT
Yritysten vientikauppaa varten tarvitsemia alkuperätodistuksia haettiin kauppakamareilta viime vuonna 4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vaikka pudotusta oli edelleen, ei se ollut läheskään niin suuri kuin vuotta aiemmin, jolloin vienti supistui alkuperätodistusten määrällä mitattuna 14 prosenttia edellisvuodesta. Viime kevään lakkoilu näkyy vuoden 2024 tilastoissa isompana pudotuksena. Ilman lakkoa olisi tänä vuonna todennäköisesti päästy taantumasta huolimatta hyvin lähelle edellisvuoden määriä.
Hannele Visuri, kansainvälisen kaupan asiantuntija, Keskuskauppakamari
Lyhyesti lukuina
4 %
Kansallisen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden (TKI) tiekartta 2030 -julkaisu asettaa Suomelle tavoitteen TKI-menojen nostamiseksi 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä (2021).
TKI-investoinnit ovat avain mm. elinkeinoelämän uudistumiseen, tuottavuuden kasvuun, uuden tiedon ja osaamisen luomiseen sekä hyvinvoinnin lisäämiseen.
3,09 %
Suomen T&K-menojen suhde BKT:hen 2023.
3,16 %
Vuoden 2024 T&K-menoiksi Tilastokeskuksessa arvioidaan 8,8 miljardia ja menojen BKTosuudeksi 3,16 %.
Lähde: Tilastokeskus
Kehityskatse keskustoihin
Monen kaupunki- ja kuntakeskuksen katukuvaa hallitsevat tyhjät toimitilat sekä asiakas- ja asukaskato. YIT:n johtajan Juha Kostiaisen mukaan vähittäiskaupasta ei ole enää entiseen tapaan KESKUSTOJEN pelastajaksi ja elävöittäjäksi. Siksi kehityskatse on siirrettävä asuntorakentamiseen ja kulttuuripalveluihin.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT YIT
Missä on ihmisiä, siellä on myös elämää.
Tämän perustotuuden äärellä ollaan tulevien neljän vuoden aikana entistä useammalla paikkakunnalla. Perinteisten keskusta-alueiden vetovoima on hiipunut ja palvelut siirtyneet asteittain hieman sivummalle keskustakortteleista, muihin kaupunginosiin – tai mikä kaikkein pahinta – naapurikunnan puolelle.
Monet maakuntakeskukset ovat olleet viime vuosina myös ikääntyvän väestön, muuttotappioiden ja työpaikkakadon muodostamassa kierteessä, johon on vaikea löytää nopeaa viisastenkiveä. Tämän tunnustaa myös YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen, joka on työurallaan toiminut mm. entisen kotikaupunkinsa Tampereen elinkeinojohtajana.
Samaan hengenvetoon hallintotieteiden tohtori ja diplomi-insinööri painottaa, ettei kirvestä saa heittää synkkänäkään hetkenä kaivoon. Muuttuva toimintaympäristö voi joskus avata myös uusia ja jopa yllättäviä mahdollisuuksia, mutta ne on vain oivallettava ajoissa.
Samalla käsissä olevat kehityspanokset ja niiden pohjalle rakennettavat visiot on keskitettävä pitkäjänteisesti ja yksituumaisesti muutamaan elinkeinopoliittiseen keihäänkärkeen. Monikärkiohjuksena tai haulikkoammunnalla eurot menevät todennäköisesti täysin hukkaan.
”Voin itsekin tunnustaa, että ajatus Kajaanista jättimäisten palvelinkeskus- ja supertietokoneinvestointien kotipaikkana tuntui vielä kymmenen vuotta sitten kaukaiselta ajatukselta”, Kostiainen naurahtaa.
”Kainuun elinvoimaa lisää matkailu- ja kulttuuritarjonta. Brittituristeille lienee lopulta yhdentekevää, viettävätkö he päivälomansa Sotkamossa vai Rovaniemellä. Molemmista löytyy joulupukki ja lunta”, hän lisää.
Tehokkaammin, mutta myös viihtyisämmin Vuosikymmenen vaihteeseen ja pandemiakriisiin asti kaupunkikehittäjillä oli vahva usko kaupungistumisen ja entistä tiiviimmän yhdyskuntarakenteen voimaan. Hyvien julkisten liikenneyhteyksien äärelle tiivistyvä rakentaminen, sinne keskittyvät palvelut ja uljaat tornitalot nähtiin myös ilmastotekoina.
Tampereen yliopiston aluetieteen dosentin ja Aalto-yliopiston kunniatohtorin mukaan kyseisiä globaaleja trendejä vastaan on edelleen turha taistella, vaikka meillä Suomessa onkin vedetty suhdannesyistä hieman henkeä.
”Itse asiassa olemme Suomessa vasta kehitysvaiheessa, jossa hajaantuminen on saatu pysähtymään. On edelleenkin luotava tehokkaita, mutta myös aiempaa viihtyisämpiä asuinja työympäristöjä. Tässä meillä kaikilla on vielä parannettavaa”, Kostiainen tunnustaa.
Sijainti, liikenneyhteydet ja hyvä tavoitettavuus ovat asuin- ja työssäkäyntialueiden keskeisiä suunnittelukriteerejä myös tulevina vuosina. Samalla tavoite 20 minuutin kestävästä kaupungista elää edelleen. Sen ideana on, että kaikki arjessa tarvittava on lähellä kotia tai kitkattomien yhteyksien päässä.
”Nyt tuo optimiaika on lyhentynyt jo varttiin”, Kostiainen toteaa.
Toimivan infrastruktuurin, hyvän palvelutason ja asuntokannan lisäksi on huolehdittava myös lähiluonnosta ja sen monimuotoisuudesta.
”Biodiversiteetin paikallinen merkitys tulee jatkossa vain kasvamaan”, Kostiainen toteaa.
Keskustoihin uutta elämää
Mutta entä ne kaupunkien perinteiset ydinkeskusta ja torien
ympäristöt, jotka tuntuvat tänä päivänä kituvan jopa Helsinkiä myöten?
Viisastenkiveksi on vuosien saatossa tarjottu muun muassa autoliikenteeltä blokattuja kävelykatuja, keskustatunneleita sekä liiketilojen muuttamista asunnoiksi. Kaikkia niitä on myös kokeiltu – ja varsin vaihtelevin tuloksin. Se mikä onnistuu elävöittämään yhtä kaupunkikeskustaa, ei välttämättä toimi sellaisenaan jossain muualla.
Oman lisänsä tuovat myös poliittiset näkemyserot, joiden vuoksi lupaavatkin kehitysideat voivat jämähtää vuosikausiksi lähtökuoppiin ja ajautua veronmaksajien silmissä suorastaan loputtomalta tuntuvaan selvityskierteeseen.
Pulma on tullut vuosien saatossa tutuksi myös Kostiaiselle. Hän toteaa verkkokaupan muuttaneen ihmisten kulutus- ja liikkumistottumuksia peruuttamattomasti. Samalla on muut- >>
tunut myös kaupunkikeskustojen rooli. Nopean asioinnin sijaan ne ovat paikkoja, jonne tullaan viihtymään ja viettämään aikaa.
”Tästä syystä vähittäiskaupasta ei ole enää entiseen tapaan keskustojen elävöittäjäksi ja pelastajaksi. Niiden sijaan keskustakortteleihin on houkuteltava lisää asukkaita ja muuta palvelutarjontaa, kuten kahviloita, ravintoloita, kulttuuria ja tapahtumia”, Helsingissä asuva Kostiainen listaa.
Kevennystä kaavoitusbyrokratiaan
Parhaiten keskusta-alueiden elävöittäminen onnistuu sujuvoittamalla ja keventämällä kaavoituskäytäntöjä. Sen myötä toimisto- ja liiketiloja voidaan muuttaa nopeasti ja joustavasti myös asuntokäyttöön.
”Keskustakortteleissa niiden hyödyntäminen on myös taloudellisesti järkevää, sillä ne ovat kaikkein arvokkaimpia rakennuspaikkoja.”
Sekin on toisaalta oivallettava, ettei vanhasta ja perinteisestä ydinkeskustasta kannata pitää loputtomiin kiinni. Jos palvelut ovat vuosien saatossa siirtyneet muutaman korttelin verran toisaalle ja ihmisten liikkumisen kannalta luontevampaan paikkaan, kannattaa kehityspanoksetkin suunnata sinne.
”Kuntien on joka tapauksessa otettava alue- ja kaupunkikehityksessä aiempaa enemmän omaa etunojaa ja panostettava uusiin kumppanuuksiin. Valtiota on enää turha huutaa avuksi”, Kostiainen muistuttaa.
Kiskot ovat kasvun moottori
Monen kaupunkiseudun kasvun moottorina ovat olleet raideliikennehankkeet. Espoo on saanut metron myötä aivan uuden kasvuvaihteen, ratikka on puolestaan satanut mannaa Tampereelle.
Seuraavaksi ratikkakiskoja sovitellaan Vantaalle ja Aurajoen rantamilla Turussa odotellaan sielläkin rakentamispäätöksiä.
Vanhalle kotikaupungilleen Tampereelle Kostiainen jakaa kehuja siitä, että raiteet ja joukkoliikennehankkeet on osattu sitoa osaksi laajempaa kaupunkikehitystä ja isoja rakennushankkeita. Niiden myötä ydinkeskusta ja varsinkin rautatieaseman seutu ovat muokkautuneet aivan uuteen uskoon.
”Kaupunkirakenne on tiivistynyt, mutta samalla raiteiden varrelle ja varsinkin joukkoliikenteen risteyskohtiin on syntynyt valtavasti uutta toimeliaisuutta. Myös Turun Kupittaalle on rakentumassa todella mielenkiintoinen yritysten, tutkimuksen ja asumisen keskittymä”, Kostiainen kiittelee.
Monikulttuurisuus käännettävä
vetovoimaksi
YIT:n kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen tunnustaa, etteivät rakentajien ja suunnittelijoiden takavuosien visiot ole osuneet kaikilta osin kohdalleen. Perheasuntoja on rakennettu niukalti ja lisäksi valtaosa tuotannosta on ollut vuokra-asuntoja, mikä on muokannut asuinalueiden profiilia ja mainetta oletettua heikompaan suuntaan.
”Tästä on otettava jatkossa opiksi. Vuokra-asuntojen ohella meillä on oltava riittävästi myös kovan rahan rakentamista”, Kostiainen toteaa. Lisäksi on opittava ja totuttava monikulttuurisuuteen. Esimerkiksi Vantaalla vieraskielisten asukkaiden osuus nousee 2040-luvulle tultaessa jo 45 prosenttiin.
”Muutos tulee olemaan iso monella muullakin paikkakunnalla. Monikulttuurisuus, monipuolinen osaamispohja ja kansainvälinen liikkuvuus ovat kuitenkin tulevina vuosina meidän selkeitä vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä.”
Vuokraa toimitila!
Tiesitkö, että meillä on juuri sopiva tila
Sinun yrityksesi tarpeisiin?
Samaa mieltä ovat 80 muuta meillä toimivaa yritystä, monet urheiluharrastajat ja taitelijat sekä Hyvinkään Kaupunki.
Tervetuloa tutustumaan!
Hyvinkään
Palvelutori
on avautunut vuoden 2025 alussa
Palvelutorin palvelut:
• Alkavan yrittäjän palvelut, yritysten neuvonta-, kehitys- ja kasvupalvelut
• Koulutukset ja osaamisen kehittämisen palvelut yrityksille, työntekijöille ja työnhakijoille
• Yrityksille neuvontaa ja tukea osaavan ja soveltuvan henkilöstön rekrytoimiseen
• Erilaiset yritysrahoituspalvelut ja tuet
• Henkilöasiakkaiden, kuten nuorten, vieraskielisten ja työnhakijoiden palveluohjaus ja valmentaminen sekä työmarkkinoille sijoittumisen tukeminen
• Henkilöasiakkaiden etuuksien, työttömyysturvan ja palkkatuen tuki.
Lue lisää osoitteessa www.hyvinkaa.fi/palvelutori
Popparia ja pehmistä?
Kyllä, meillä ne kuuluu kokouspakettiin. Varaa nyt kokous- tai tapahtumatila Quality Hotel Sveitsiin.
Enemmän kuin odotit.
Kankurinkatu 4-6, 05800 Hyvinkää p. (019) 8712 200 www.villatehdas.fi
Tilakyselyt: veera.saves@villatehdas.fi
Kasvun rakentajat
Yritykset eri puolilla maata rakentavat kasvun ja hyvinvoinnin. Kuntien ja kaupunkien on osaltaan varmistettava, että yritysten toimintaympäristö on kilpailukykyinen. Sellainen, joka houkuttelee yrityksiä työllistämään ja investoimaan uuteen.
Kunnissa päätetään monista yritysten toimintaa ja alueen elinvoimaa mahdollistavista asioista kuten esimerkiksi kaavoituksesta ja luvituksesta sekä paikallisesta liikenneinfrasta.
Kunnilla on myös rooli siinä, että alueen yrityksille on tarjolla riittävästi osaavaa työvoimaa. Kuntien vastuulla on huolehtia lasten ja nuorten koulutuksesta varhaiskasvatuksesta aina lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.
Kuntien rooli osaavaan työvoimaan liittyen myös kasvoi, kun julkiset työvoimapalvelut siirtyivät kuntien järjestettäväksi vuoden alusta. Parhaimmillaan työllisyyspalvelut ovat yritysyhteistyötä, joka auttaa työnhakijoita työllistymään ja alueen yrityksiä löytämään tarvitsemiaan työntekijöitä.
Kuntien toimintaympäristö on myllerryksessä. Väestörakenteen muutokset haastavat kuntien taloutta. Toisissa kunnissa lasten määrä vähenee ja ikäihmisten määrä nousee, kun taas toisissa kunnissa otetaan vastaan voimakastakin muuttoliikettä ja tarvitaan esimerkiksi lisää palveluinfraa. Samalla Suomi kansainvälistyy, kun maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa.
Kuntien on uudistettava rakenteitaan rohkeasti. Tarvitaan uudenlaisia tapoja toteuttaa palveluita niin, että kuntien toiminta tehostuu ja laatu paranee. Uudistuksia tarvitaan nyt, jotta myös tulevaisuudessa on varaa investoinneille.
Kunnissa käytetään asukkaiden ja yritysten työstä ja toimeliaisuudesta syntyneitä ja maksamia verotuloja. Siksi verorahoja käytettäessä tulee tuottavuuden ja tehokkuuden toimia rahankäytön punaisena lankana. Tämä sama pätee myös hyvinvointialueille.
Yhteistyön kuntien ja yritysten välillä tulee olla tiivistä ja vuoropuhelun jatkuvaa. Kuntien tulee tarkastella palveluverkkojaan kokonaisuutena, mukaan lukien yritykset. Kuntien tulee edistää toimivia markkinoita alueellaan ja yritysvaikutukset tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Yhteistyötä kuntien ja yritysten välillä esimerkiksi laajemmissa alueiden kehittämiseen ja investointeihin liittyvissä hankkeissa tulee myös lisätä. Yhteistyöllä ja erilaisilla allianssimalleilla voidaan varmistaa, että kuntien kehitys ei hidastu vaan että hankkeita saadaan edistettyä, elinvoimaa kasvatettua ja työllisyyttä parannettua.
Elinvoima rakentuu positiivisena kasvun kierteenä. Kasvava kunta rakentaa houkuttelevaa ilmapiiriä yrityksille, uusille osaajille, ideoille ja innovaatioille.
KOLUMNI KUNTAVAALIT
KESKUSKAUPPAKAMARIN JOHTAJA
JOHANNA SIPOLA
Talousalueemme elinvoimaisuus
Riihimäki
Hyvinkää
Alueiden kasvu ja hyvinvointi syntyvät yhteistyössä yritysten kanssa. Kasvu edellyttää, että kunnat ja kaupungit takaavat yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön, joka kannustaa investointeihin, kasvuun ja työllistämiseen. Alla on kuusi Ratkaisut kunnille -teesiä, joista olemme tehneet kolme nostoa Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin talousalueen elinvoimaisuuden edistämisen näkökulmasta.
1. Osaamisen ja osaavan
työvoiman saatavuus
● Taataan sujuva siirtyminen opintoasteelta toiselle
● Oppisopimus vahvistaminen toisen asteen koulutuksen rinnalle
● Toimiva yhteistyö työllisyysalueiden kesken
2. Verorahojen tehokas käyttö ja kestävä talous
● Kuntien rakenteiden rohkea uudistaminen
● Kuntien on tarkasteltava tehtäviään ja hallintoaan
● Verokorotusten tie on kulutettu loppuun, veroja ei pidä kiristää
3. Toimivat markkinat ja yhteistyö alueen yritysten kanssa
● Yritykset laajemmin tuottamaan kuntien palveluita
● Reilusta kilpailusta huolehtiminen, toimintaa markkinoilla vain perustellusti
● Kustannuksista läpinäkyvyys ja vertailtavuus reilun kilpailun varmistamiseksi
Ratkaisut kunnille -julkaisun löydät www.rihykauppakamari.fi/julkaisut
4. Alueen saavutettavuus ja toimivat liikenneyhteydet
● Infra palvelemaan elinvoiman kasvua, poikittaisteiden vt 25 ja kt 54 turvallisuustason nosto
● Kaupunkikeskustojen saavutettavuus kaikilla kulkutavoilla
● Käyttövoimamurroksen edistäminen
5.
Kasvua edeltävä kaavoitus ja sujuvat lupaprosessit
● Riittävästä rakennuskelpoisesta tonttimaasta huolehtiminen
● Lupaprosessien sujuvoittaminen
● Liian yksityiskohtaisten kaava- ja rakennusmääräysten purkaminen
6. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen ja puhtaan siirtymän edistäminen
● Kiertotalouden edistäminen yhteistyössä yritysten kanssa
● Energiainfran ja -tuotannon rakentaminen ja puhtaan siirtymän investointien mahdollistaminen
● Luontokohteiden ja retkeilyn edistäminen sekä matkailun kehittäminen
Hausjärvi
Loppi
Elinvoima etusijalle
Monella kuntapäättäjällä on vaalien jälkeen edessä yhtälö, jossa väestö ikääntyy, verotulot kutistuvat ja euroja on entistä niukemmin. Minna Karhunen korostaa, että tehokkain ratkaisu olisi panostaa kunnan elinvoimaan ja paikalliseen yritystoimintaan.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT KUNTALIITTO
Sote-uudistus, väestön ikääntyminen ja kutistuvat verotulot, kasvava velkataakka ja talousvaikeudet, kaupungistuminen, muuttoliike ja hiipuva vetovoima, työttömyys ja työvoimapula, yleinen kustannusten nousu, koulu- ja palveluverkon kehitystarve, nuorten syrjäytymisuhka, ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä.
Siinä työlistaa, joka ensi keväänä löytyy jossain muodossa jokaisen kuntapäättäjän pöydältä. Samalla kirkastuu konkreettisesti myös se, että jatkossa kuntien on keskityttävä entistä selkeämmin koulutuksen ja infrastruktuurin kehittämiseen sekä huolehdittava kunnan yleisestä elinvoimasta ja houkuttavuudesta.
Samalla päätöksenteon on oltava entistä strategisempaa, pitkäjänteisempää – ja mieluusti myös yksituumaisempaa.
Yritykset mukaan työllisyystoimiin
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toivookin, että tulevissa vaaleissa keskityttäisiin poliittisten irtopisteiden ja katteettomien palvelulupausten sijaan konkreettisiin keinoihin, joilla turvataan kunnan oma elinvoima.
Lisäksi sanoista olisi päästävä myös tekoihin. Työttömyystilanne näyttää edelleen synkistyvän, mikä tuo kunnille lisäkustannuksia ja >>
KUKA: Kuntaliiton toimitusjohtaja helmikuusta 2019. Toiminut sitä ennen mm. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajana, Järvenpään kehitysjohtajana ja Karkkilan kaupunginjohtajana. Kokoomuksen kansanedustaja 1991-1999.
KOULUTUS: Hallintotieteiden maisteri
PERHE: Naimisissa, kaksi aikuista lasta aiemmasta avioliitosta
HARRASTUKSET: Partio, moottoripyöräily ja golf
nakertaa auttamatta myös tuloveropohjaa.
”Tilanne on hankala, mutta valtiota on enää turha huutaa avuksi. Sen sijaan on tehtävä päätöksiä, joilla tehostetaan kuntataloutta ja palvelutuotantoa. Samalla on satsattava työllisyyden ja elinvoiman kehittämiseen yhdessä paikallisten yritysten kanssa”, Karhunen evästää.
Samalla hän muistuttaa, ettei nykytilanne ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Väestö- ja palvelurakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksesta kuntien elinvoimaan on puhuttu vuosikaudet, mutta konkreettiset teot ovat jääneet monessa kohtaa puolitiehen. Myös sote-uudistuksen parissa on pähkäilty monta vuotta.
”Toki moni valtuutettu on voinut olla myös aidosti neuvoton ja pelätä vaikeita päätöksiä. Nyt ne ovat joka tapauksessa edessä”, Karhunen toteaa.
Kunnat talousvetureiksi?
Ekonomistien mukaan Suomessa ei ole nähty aitoa talouskasvua sitten Nokian viimeisten menestysvuosienkäytännössä aikaa on vierähtänyt lähes kaksi vuosikymmentä.
Kuntia on huudeltu talouskasvun hiipuessa harvakseltaan apuun. Fakta kuitenkin on, että elinvoimainen, yritysmyönteinen ja uusia asukkaita houkutteleva kunta on koko kansantalouden kivijalka.
Karhunen kannustaakin kuntapäättäjiä tekemään tiivistä yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän kanssa.
”Sen myötä selviävät esimerkiksi kulloisetkin työvoima- ja koulutustarpeet sekä kunnan yleinen houkuttavuus asuinja toimipaikkana. Teollisuutta ja vähittäiskauppaa kiinnostaa myös kaavoitus- ja lupakäytäntöjen sujuvuus”, toimitusjohtaja listailee.
Joissakin kunnissa uusia tulokkaita on houkuteltu ilmaisilla tonteilla ja lapsiperhebonuksilla. Karhunen ei niistä kuitenkaan innostu.
”Niillä ei luoda kestävää kasvua, houkutella investointeja tai rakenneta aidosti dynaamista ja vetovoimaista kuntaa.”
Hyvä elämä on myös reuna-alueiden oikeus
Kaupungistumisen kiihtyessä keskustelu syrjäisempien kuntien tulevaisuudesta ja koko Suomen pitämisestä asuttuna on saanut selkeästi lisävirtaa. Itä-Suomen pelastajaksi on nousemassa Nato-jäsenyys, mutta mikä on kituvien kuntien kohtalo muualla Suomessa? Onko edessä uusi kuntaliitosten aalto?
Minna Karhusen mukaan kuntaliitokset eivät ratkaise peruspulmaa, sillä kuntien on tarjottava palvelut myös syrjemmässä asuville – tavalla tai toisella. Kuntaliitosten myötä nuo välimatkat kasvavat usein entisestään, mikä käytännössä tarkoittaa sähköisten palvelujen ja etäyhteyksien hyödyntämistä.
”Kuntien on huolehdittava, että myös reuna-alueilla asuvilla ihmisillä on mahdollisuus hyvään elämään. Kaupungistuminen jatkuu, mutta kyllä kasvun eväitä löytyy muualtakin kuin Etelä-Suomesta. Siitä ovat viime vuosien tuuli- ja aurinkovoimalat sekä Googlen jätti-investointi Kajaaniin esimerkkejä”, hän toteaa.
Hetken hengähdys uudistusrumbaan
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen on työurallaan istunut mm. kaupunginvaltuustossa, eduskunnassa, kaupunginjohtajana ja aluehallintoviraston virkamiehenä. Samalla on kertynyt kokemusta ja ymmärrystä siitä, millaisiin pakkorakoihin poliitikot ja virkamiehet voivat ajoittain joutua.
Ikävät päätökset ovat osa tätä toimenkuvaa.
”Tulin kuntapäättäjäksi 1990-luvulla, jolloin alkoivat lamavuosien säästöohjelmat, eikä kunnissa ole ollut paljon jaettavaa sen jälkeenkään. Useimmiten syynä on se, ettei asioihin reagoida ajoissa tai kustannusarviot ovat pielessä”, Karhunen toteaa.
Viime vuosina tuota reagointiaikaa on ollut kuntakentällä entistä vähemmän, sillä Arkadianmäeltä on tullut uusia laki- ja säädösmuutoksia lähes taukoamatta. Karhusen mielestä nyt kannattaisi painaa hetkeksi jarrua, sillä osa uudistuksista näyttää säästöjen sijaan vain lisäävän kustannuksia.
”Hengähdystauko olisi paikallaan, jotta vanhoista lakimuutoksista saataisiin riittävästi kokemusta. Nykyvauhdissa eivät kunnat enää pysy mukana.”
Kunnanjohtajat liian kovilla
Monessa kunnassa ja kaupungissa avoimena ollut kaupunginjohtajan paikka on saattanut kiinnostaa vain muutamia hakijoita. Joissakin tapauksissa haku on pitänyt laittaa sopivien kandidaattien puuttuessa kokonaan uusiksi.
Yksi ajankuva on myös se, että vastavalitut johtajat jättävät paikkansa yllättävän nopeasti joko omasta tahdostaan tai valtuuston irtisanomana –joskus jopa alle puolen vuoden päästä valinnasta.
”Kunnanjohtajien pestit ovat muuttuneet entistä työläämmiksi ja myös tuulisemmiksi. Eduskunnassa yleistynyt riitelykulttuuri näyttää rantautuvan myös kuntiin, vaikka niissä perinteisesti on vältytty oppositio-hallitus -asetelmalta”, Minna Karhunen harmittelee.
Samalla hän muistuttaa, että riitaisat eroprosessit tuovat auttamatta kolhun myös kunnan yleiseen imagoon. Sen myötä hyvien kandidaattien löytäminen voi olla entistä vaikeampaa muihinkin johtotehtäviin.
”Tilanne on huolestuttava, sillä kuntajohtajia eläköityy lähivuosina kiihtyvää vauhtia ja uusia tarvitaan kipeästi.”
Elinkeinoelämän verkosto
Apua puhelinsoiton päässä
● Neuvontapalvelu
Jäsenillemme maksuton, asiantunteva ja nopea neuvontapalvelu on apunasi – saat vastauksen jopa samana päivänä! Neuvontatiimi keskustelee kanssasi avoimesti ja ymmärrettävästi, olipa kyse sitten työsuhdeasioista, sopimuksista, verotuksesta, kirjanpidosta, vastuullisuudesta tai kansainvälisistä asioista. Kokeile neuvontapalvelua matalalla kynnyksellä.
● Kauppakamarimme Jeesaajat
Kauppakamarimme Jeesaajat ovat kokeneita, aktiivisesti liike-elämässä toimivia henkilöitä, jotka haluavat jeesata jäsenyrityksiämme kasvun polulla. Soita Jeesaajalle ja kysele kokemuksista ilman laskun pelkoa!
● Sidosryhmät
Kauppakamarimme asiantuntijuusverkostomme on laaja ja yhteistyö eri sidosryhmien, päätöksentekijöiden ja muiden kauppakamareiden kanssa on merkittävää, joten älä epäröi olla yhteydessä. Mikäli emme osaa heti auttaa, niin selvittelemme asiaa ja palaamme siihen.
Ajantasaista yritysmaailmassa tarvittavaa tietoa
● Tapahtumat ja koulutukset
Järjestämme vuosittain erilaisia tapahtumia ja koulutuksia, jotka ovat oiva tilaisuus verkostoitua talousalueemme yritysten kanssa, saada uutta osaamista sekä tarkastella asioita uuden näkökulman kautta. Teemat ovat ajankohtaisia ja käsittelevät laajasti yrityselämän eri aihealueita.
● Oppaat, selvitykset ja tutkimukset
Kauppakamari julkaisee vuosittain useita tutkimuksia, selvityksiä ja oppaita mm. taloudesta, alueiden kilpailukyvystä, viennistä, työvoimasta ja johtajuudesta.
www.rihykauppakamari.fi
KAUPPAKAMARIN JÄSENYYS
Joukkovoimaa vaikuttamiseen
Vastaa kyselyihin
Vastauksista saamme arvokasta tietoa talousalueemme jäsenyritysten tilanteesta, tulevaisuudesta, huolenaiheista ja toiveista. Otamme vastaukset huomioon mm. edunvalvonnan ja toimintastrategiamme suunnittelussa, sekä teemme niiden pohjalta kolumneja ja tiedotteita medioille. Jokainen vastaus on tärkeä – vain siten saamme talousalueemme yritysten äänet kuuluviin!
Tiesitkö?
Kauppakamarimme näkyi vuonna 2024 80 kertaa printtija verkkomediassa. Tasaisesti vuodelle jaettuna tämä tarkoittaa, että olimme esillä lähes neljän päivän välein.
Tule mukaan valiokuntatoimintaan
Valiokunnassa pääset nostamaan esille merkittäviä asioita, ottamaan osaa keskusteluun ja vaikuttamaan talousalueemme yritysten toimintaedellytysten kehittymiseen. Valiokuntien vaikuttavuustyö näkyy laajasti alueen liiketoiminnan kilpailukyvyn paranemisena ja alueen lisääntyneenä houkuttelevuutena, veto- ja pitovoimana. Mihin asioihin sinä haluat vaikuttaa?
● Elinvoimavaliokunta
Tehtävänä yritysten liiketoiminnan kasvun ja elinvoiman kehittäminen. Edistämme yritysten mahdollisuutta sijoittua talousalueelle ja vaikutamme alueen infrastruktuurin kehittämiseen.
● ICT- ja digivaliokunta
Vaikuttaa alueella alan yleiseen kehittymiseen, työvoiman ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja yhteistyön edistämiseen oppilaitosten ja liike-elämän välillä.
● Liikenne- ja logistiikkavaliokunta
Edistää ja luo edellytyksiä liikenteen ja logistiikan alan toiminta-alueilla. Osallistuu alueelliseen ja liikenteeseen vaikuttavaan suunnitteluun, tuo jo suunnittelun alkuvaiheessa esille elinkeinoelämän tarpeita ja näkemyksiä.
● Osaamisvaliokunta
Tavoitteena ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen ja alueen kilpailukyvyn parantaminen osaamisen kehittämisen ja ennakoinnin avulla.
● Teollisuusvaliokunta
Vaikutamme teollisuudelle kilpailukykyisen toimintaympäristön turvaamiseksi ja oppilaitosyhteistyöhön ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Ennakoimme teollisuuden toimintaedellytysten turvaamista pitkällä tähtäimellä.
● Vientikilta
Vientikilta on yritysten kansainvälistymisestä vastaavien henkilöiden aktiivinen ryhmä, jossa jäsenet auttavat toisiaan kasvamaan viennin menestystarinoiksi.
Kyselyt lähetetään yrityksen yhteyshenkilön sähköpostiin, joka on oletuksena toimitusjohtaja. Jos haluat vaihtaa yhteyshenkilöä, ole yhteydessä inka.hakala@rihykauppakamari.fi Kysy valiokunnista Marja
Hämeen Metsäenergia Oy
Puunkaadot ja nostot sekä muut metsään kohdistuvat työt. Soita ja kysy lisää:
0400 207 088
Täyden palvelun autotalo
Osallistu tilaisuuksiimme ja verkostoidu
Järjestämme vuosittain erilaisia tapahtumia ja koulutuksia vaihtelevilla teemoilla. Nämä tilaisuudet ovat keino verkottua talousalueemme jäsenyritysten kanssa, saada uutta osaamista ja tarkastella asioita uuden näkökulman kautta. Lisäksi olemme avanneet suurimman osan valiokuntien tilaisuuksista avoimiksi, ne ovat maksuttomia eivätkä edellytä valiokuntaan kuulumista. Alla nostoja tämän vuoden tilaisuuksistamme – lämpimästi tervetuloa mukaan!
25.03.2025 Kuka perii yrityksesi
MicrosoftTeams tai Villatehdas, Hyvinkää
09.04.2025 Naisverkoston kevättapaaminen
Salonkiravintola Neilikka, Hyvinkää
09.05.2025 Ajankohtaista vientisopimusten juridiikasta
MicrosoftTeams tai Villatehdas, Hyvinkää
TAPAHTUMA 16.05.2025 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin kevätkokous
Punainen Talo, Riihimäki
TAPAHTUMA 27.05.2025 Vientiasiakirjapalvelun käyttäjien aamutilaisuus
Hotel Sveitsi, Hyvinkää
KOULUTUS 18.09.-14.10.2025 HRA Hyväksytty rekrytoinnin asiantuntija -koulutus
Verkkokoulutus
KOULUTUS 16.10.2025 Vientikaupan ajankohtaiskoulutus
Hotel Sveitsi, Hyvinkää
KOULUTUS 22.10.-19.11.2025 HHJ Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi
Villatehdas, Hyvinkää
TAPAHTUMA 04.11.2025 Naisverkoston syystapaaminen
Villatehdas, Hyvinkää
KOULUTUS 11.-12.11.2025 HHJ-puheenjohtajakurssi
Villatehdas, Hyvinkää
KOULUTUS 26.11.2025 Tilinpäätös- ja veroaamu
Hotel Sveitsi, Hyvinkää
TAPAHTUMA 05.12.2025 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin syyskokous
Hotel Sveitsi, Hyvinkää
Löydät kaikki
TAPAHTUMA
TAPAHTUMA
TAPAHTUMA
Lattiatyöt ammattitaidolla
www.epa-lattiat.fi
www.nicomnet.fi
Granlund Häme
Hämeenlinna - Riihimäki - Forssa
Monipuolisen talotekniikkasuunnittelun asiantuntija
>>granlund.fi
Ammattitaitoista LVI-osaamista vuodesta 1973 Riihimäen Öljypoltinhuolto Oy
Putkityöt saneeraus- ja uudiskohteisiin • Kaukolämpökeskusasennukset • Öljypoltinhuollot ja -myynti • Öljysäiliöiden tarkastukset • Asbestin purkutyöt
Soita 010 6667 910 I www.roph.fi
Jo vuodesta 1990 lähtien
www.kekkonenvuorento.fi
| puhelin 010-666 9030 | | etunimi.sukunimi@kekkonenvuorento.fi | ASIAKASLÄHTÖISTÄ SUUNNITTELUA
Miten selviytyä “IT-viidakossa”?
IT-alalla keskusteluja dominoi tällä hetkellä lähes pelkästään tekoäly ja miten se tulee muuttamaan maailmaa, mikä on täysin ymmärrettävää. Tekoälystä huolimatta yritysten ns. perusasioiden tulee silti toimia, muuten seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Siksi yritysten on syytä pysähtyä miettimään myös niitä asioita, jotka eivät välttämättä olekaan uutisten kaikkein mehukkaimpia aiheita.
Ajan saatossa yrityksen käyttämien IT-palveluiden lukumäärä tuppaa kasvamaan ja “IT-viidakkoa” saattaa olla aiempaa haastavampi hallinnoida. Myös yrityksen tarpeet muuttuvat ja teknologian kehityksen myötä aiemmin käytössä olleet ratkaisut eivät enää ole parhaiten yrityksen tarpeita palvelevia. Koska IT:n merkitys yritysten toiminnassa kasvaa koko ajan, tulee yrityksen johdon myös säännöllisesti tarkastella tilannetta, että käytössä ovat varmasti liiketoiminnan kannalta soveltuvimmat palvelut. Myös kustannusten seuraaminen on yksi oleellinen osa tätä tarkastelua ettei yritys maksa turhaan sellaisista palveluista, joista ei oikeasti ole sille konkreettista hyötyä.
Muutamia aiheita, joita yritysten on syytä säännölliseen tarkasteluunsa sisällyttää:
1. IT-toimittajia/järjestelmiä/ratkaisuja on runsaasti ja palvelut ovat hajautuneet monelle eri toimittajalle Kustannusten seuraaminen saattaa olla haastavaa, jos IT-palveluihin liittyviä veloituksia tulee lukuisilta eri tahoilta. Olisiko tarvittavia palveluita mahdollista keskittää pienemmälle määrälle toimittajia, minkä kautta kustannusten seuraaminen olisi helpompaa ja asioiden hoitaminen tehokkaampaa?
2. Käytössä saattaa olla tuotteita tai ratkaisuja, joissa päällekkäisiä toiminnallisuuksia keskenään, mikä aiheuttaa ylimääräisiä kuluja ja ylläpitämistä Yrityksellä tulisi olla selkeä listaus käytössä olevista tuotteista ja palveluista sekä mihin käyttötarkoitukseen niitä käytetään. Jos käytössä on esimerkiksi sekä Googlen että Microsoftin tuotteita, voisiko kaiken tarvittavan hoitaa vain toisella ja luopua toisen palveluista?
VILLE VIITALA
YRITTÄJÄ, VIVICON
KAUPPAKAMARIMME JEESAAJA
3. Julkisten pilvipalveluiden käytön politiikat puuttuvat (esim. missä yrityksen tieto sijaitsee, mitä tietoa palveluihin saa tallentaa, kuka tietoja saa käsitellä jne.) Erityisesti julkisista pilvipalveluista tarjottavia SaaS (Software-as-a-Service) -palveluita on markkinoilla lukematon määrä. SaaS-palveluita hankittaessa tulisi aina selkeästi ohjeistaa työntekijöille mitä tietoja tällaisiin järjestelmiin saa tallentaa ja mitä ei ja mitä varten juuri kyseistä palvelua käytetään. Viranomaismääräykset voivat myös asettaa tiettyjä rajoituksia palveluiden käytölle. Erityisesti pilvipalveluiden osalta on se vaara, että palveluissa on päällekkäisyyksiä toistensa kanssa, mikä tulee ottaa huolellisesti huomioon.
4. Vakaviin vika- ja ongelmatilanteisiin ei ole varauduttu, mikä saattaa aiheuttaa koko liiketoiminnan pysähtymisen Yrityksen tulee etukäteen miettiä, mikä palvelu on liiketoiminnan kannalta niin kriittinen, että sen vikaantuminen pysäyttää liiketoiminnan. Nämä palvelut tulee listata ja sitten miettiä, miten vikatilanteessa tulee toimia, jotta vahingot saadaan minimoitua.
Eri yrityksillä on erilaiset tarpeet IT-palveluille. Tarpeet myös muuttuvat ajan myötä ja siksi on tärkeää pysähtyä säännöllisesti miettimään, onko kaikki kunnossa ja miten varautua tulevaan. Myös siihen tekoälyyn, kun sen aika koittaa.
· Plasmaleikkaus
· Laserleikkaus
· Polttoleikkaus
· Särmäys
· Vesileikkaus
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
· Laserleikkaus
· Plasmaleikkaus
· Viimeistely
· Vesileikkaus
Laserleikkaus
· Polttoleikkaus
· Vesileikkaus
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
· Plasmaleikkaus
· Plasmaleikkaus
· Särmäys
· Laserleikkaus
· Vesileikkaus
· Polttoleikkaus
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
Laserleikkaus
· Särmäys
· Polttoleikkaus
· Plasmaleikkaus
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
· Viimeistely
· Viimeistely
· Särmäys
· Polttoleikkaus
svlgroup.fi
Vesileikkaus
· Laserleikkaus
· Särmäys Viimeistely
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
· Laserleikkaus
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
Hyvinkää Service Center Hikiäntie 1303, 05820 Hausjärvi
· Viimeistely
Plasmaleikkaus
· Vesileikkaus
· Plasmaleikkaus
· Laserleikkaus
· Polttoleikkaus
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
· Vesileikkaus
svlgroup.fi
· Plasmaleikkaus
Polttoleikkaus
· Vesileikkaus
· Särmäys
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
svlgroup.fi
· Laserleikkaus
Särmäys
· Plasmaleikkaus
· Vesileikkaus
· Polttoleikkaus
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
· Laserleikkaus
· Polttoleikkaus
· Vesileikkaus
· Särmäys
· Plasmaleikkaus
· Polttoleikkaus
· Viimeistely
Viimeistely
· Särmäys
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
· Plasmaleikkaus
svlgroup.fi
· Laserleikkaus
· Viimeistely svlgroup.fi
· Polttoleikkaus
· Viimeistely
svlgroup.fi
· Särmäys
· Vesileikkaus
· Laserleikkaus
· Plasmaleikkaus
· Vesileikkaus
· Plasmaleikkaus
· Polttoleikkaus
Särmäys
svlgroup.fi
· Särmäys Viimeistely svlgroup.fi
· Polttoleikkaus
· Särmäys
svlgroup.fi
· Särmäys
· Viimeistely svlgroup.fi
Viimeistely svlgroup.fi
· Viimeistely
Viimeistely
svlgroup.fi
Yritysmuovien kierrätysasteen parantaminen on tärkeä osa vastuullisuustyötä
Yritysmuovien kierrätysaste on ollut pitkään huolenaihe, sillä suuri osa muovijätteestä päätyy edelleen poltettavaksi. Tämä ei ainoastaan kuormita ympäristöä, vaan myös hukkaa arvokkaita resursseja ja entisestään vauhdittaa neitseellisen muovituotannon kasvua. Yritysmuovien kierrättämisen odotetaankin kehittyvän nopeasti tulevaisuudessa. Yksi vauhdittava tekijä on EU:n lainsäädäntö, joka ohjaa kierrätyksen tehostamiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä on PPWR (Packaging and Packaging Waste Regulation), joka asettaa velvoitteita muovipakkausten kierrätysmateriaalien käyttöön ja pakkausten kierrätettävyyteen vuoteen 2030 mennessä.
Yritysmuovien kierrätyksen perinteiset haasteet
1. Lajittelun puute Monissa yrityksissä muovijätettä ei lajitella riittävän tarkasti. Eri muovilaatujen sekoittuminen tekee kierrätyksestä vaikeampaa ja kalliimpaa.
2. Tietämättömyys Yrityksillä ei aina ole riittävästi tietoa siitä, miten muovijätettä tulisi käsitellä ja kierrättää tehokkaasti.
3. Logistiikka Kierrätyksen logistiikka voi olla haastavaa, erityisesti pienemmille yrityksille.
4. Taloudelliset kannustimet Kierrätys ei aina ole taloudellisesti kannattavaa, mikä vähentää yritysten motivaatiota panostaa siihen.
Yritysmuovien kierrätysasteen parantaminen vaatii monipuolisia toimenpiteitä ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Avainasemaan nousee tiivis yhteistyö kierrätysyhtiöiden kanssa sekä innovatiiviset teknologiset ratkaisut muovien kierrätyksessä. Positiivista on, että muoviteollisuudessa toimivien yritysten tahtotilana on toimia vastuullisesti ja pienentää oman tuotantonsa hiilidioksidipäästöjä hyödyntämällä kierrätysmuovia omassa tuotannossaan. Tämä taas luo painetta muovinkierrätykseen liittyvien haasteiden ratkaisemiselle. Kuinka saada muovi kiertoon ja kuinka valmistaa siitä laadukasta lopputuotetta, joka ratkaisee muoviteollisuuden tarpeet?
MIKKO KOKKONEN HEAD OF OPERATIONS, SYKLO
Hyvinkäälle Suomen suurin muovinkierrätyslaitos
Me Syklolla rakennamme Suomen suurinta muovinkierrätyslaitosta Hyvinkäälle, joka valmistuessaan vuoden 2026 alussa lisää Suomen muovinkierrätyskapasiteettia jopa 50 prosenttia. Laitoksella hyödynnettävä teknologia mahdollistaa huomattavasti tehokkaamman jätevirtojen hyödyntämisen kuin tavanomainen muovinkierrätysteknologia. Laitoksella tullaan käsittelemään niin sekalaisia kalvo- kuin kovamuovejakin. Erityisesti sekalaisten kovamuovien käsittelykapasiteettia Suomesta ei ole löytynyt tähän mennessä riittävästi vastaamaan kasvavia kierrätystavoitteita. Prosessissa hyödynnetään kahta eri patentoitua teknologiaa, joista toisen avulla kierrätysprosessissa voidaan erotella eri muovilaadut toisistaan hyvin pienillä tiheyseroilla. Tiheyseroihin perustuva erottelu mahdollistaa myös aiemmin hankalasti kierrätettävien mustien muovien kierrätyksen. Samalla teknologia mahdollistaa huomattavasti parempilaatuisen lopputuotteen, kierrätysmuovigranulaatin, valmistuksen.
Olethan yhteydessä, olipa kyseessä yritysmuovin kierrätykseen liittyvä haaste tai innovatiivisella teknologialla valmistetun kierrätysmuovigranulaatin hyödyntäminen uusien tuotteiden tuotannossa.
LEHDEN SITAATTI:
Johanna Sipola
”Yritykset eri puolilla maata rakentavat kasvun ja hyvinvoinnin. Kuntien ja kaupunkien on osaltaan varmistettava, että yritysten toimintaympäristö on kilpailukykyinen. Sellainen, joka houkuttelee yrityksiä työllistämään ja investoimaan uuteen.”
Tervetuloa uudet jäsenet
• Asianajotoimisto Naturata Oy
• Syklo Oy
• Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry
• K-Citymarket Hyvinkää
• Viitala Yhtiöt Oy
• Mikko-Market Oy
• Maatalousyhtymä Laakkonen
• PARASKE OY
• ON Power / Suomen Sähköenergia Oy
• Hyvinkään viher- ja maanrakennus Oy
• Laitila Tooling Oy
• Hämeen Vuokrakone Oy
• Valueqon Oy
• Mainosreaktio Oy
• CXX-Asennus Oy
Uusimmat katsaukset, ratkaisut ja selvitykset
● Talouskatsaus 1/2025 23.01.2025
● Maakatsaus Intia 31.01.2025
● Kilpailuetua Suomelle -kasvuohjelma 31.01.2025
● Kasvua rakentamassa -kuntavaaliohjelma 12.02.2025
Ota rohkeasti yhteyttä
Kuulemme mielellämme ajatuksianne ja ideoita palveluistamme ja niiden kehittämisestä. Ole yhteydessä matalalla kynnyksellä etunimi.sukunimi@rihykauppakamari.fi.
Toimitusjohtaja
Marja Heinimäki 040 547 8563
Koulutukset
Pirjo Kurki 040 197 9823
Markkinointi
Inka Hakala 040 197 7225
Lue julkaisut www.kauppakamari.fi/julkaisut
Matkasi menestykseen
PODCAST AMMATTILLISESTA OSAAMISESTA
Podcastissa johtajat, valmentajat ja yrittäjät jakavat omakohtaisia tarinoita, oppeja ja vinkkejä itsensä johtamisesta, osaamisen tunnistamisesta ja tulevaisuuden taidoista.
Juontajana
Joonas Nordman
KUUNTELE SPOTIFYSSA
Matkasi menestykseen
ELÄMÄSI HELPOIN
KEITTIÖREMONTTI
Keittiönostajallenyt ETUJAyli100tuotteesta!Tutustuetuihin:kampanja.puustelli.fi
Puustellilta saat halutessasi yhden sopimuksen ratkaisun, joka sisältää kaiken suunnittelusta asennukseen mukaan lukien LVIS- ja pohjatyöt. Kaikki takuutyönä.
Tibnorin laajasta valikoimasta teräkset rakentamiseen ja teräsrakenteisiin
Esivalmistetut teräsprofiilit nopeuttavat projektisi läpimenoa
• Lyhyempi läpimenoaika
• Vähemmän omia investointeja
• Korkea tehdaslaatu
• Pienempi hiilijalanjälki
Tutustu Tibnor Hyvinkään teräspalvelukeskukseen
Katso miten Tibnorin sahaporalinja voi olla avuksi työssäsi!
Nyt saatavilla, kysy lisää!
Etelä: puh. 020 593 0930 terasmyynti.etela@tibnor.com
Pohjoinen: puh. 020 593 0933 terasmyynti.pohjoinen@tibnor.com
Itä: puh. 020 593 0931 terasmyynti.kouvola@tibnor.com tibnor.fi