Kasvu ei synny sattumalta. Se vaatii tahtoa, rohkeutta ja kykyä nähdä mahdollisuudet – myös oman tutun toimintaympäristön ulkopuolella. Kansainvälistyminen ei ole vain kasvun väylä, vaan myös välttämättömyys alati verkottuvassa maailmassa.
Riihimäen-Hyvinkään seutukunta tarjoaa tähän erinomaiset lähtökohdat. Logistisesti olemme vahvassa asemassa, ja alueella toimii monipuolinen yrityskenttä, joka on valmis kasvuun ja kehittymiseen. Teknologiateollisuuden ja valmistavan teollisuuden rinnalle nousee nyt yhä vahvemmin uusia kasvualueita – kuten puolustusala ja siihen liittyvät kaksikäyttötuotteet, joissa yhdistyvät huippuosaaminen, vastuullisuus ja kansainvälinen kysyntä. Myös kiertotalousyritysten sijoittuminen alueellemme ja vihreän siirtymän ratkaisut avaavat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia yrityksille.
Kansainvälistyminen ei aina tarkoita perinteistä vientiä – se voi alkaa yritysten välisestä yhteistyöstä, alihankinnasta, teknologiakumppanuuksista tai vaikkapa digitaalisista palveluista, jotka palvelevat globaaleja asiakkaita. Kaksikäyttötuotteiden kenttä tarjoaa esimerkin: siinä yhdistyvät siviili- ja turvallisuustarpeet, ja skaalautuvuus markkinoilla syntyy kansainvälisyydestä.
MARJA HEINIMÄKI
TOIMITUSJOHTAJA
RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARI
Kasvu ei ole pelkästään taloudellista. Se on myös osaamisen kehittämistä, uusien kumppanuuksien rakentamista ja kestävän liiketoiminnan vahvistamista. Se, että yrityksillä on kyky toimia ketterästi, vastuullisesti ja ennakoivasti, on tulevaisuuden kilpailuetu.
Me kauppakamarissa tuemme jäseniämme tässä kehityksessä – tarjoamme tietoa, yhteyksiä ja näkemyksiä. Yhteistyön voima korostuu entisestään, kun rakennetaan uutta: kasvuun tarvitaan verkostoja, joissa yritykset, kaupungit, oppilaitokset ja muut toimijat tukevat toisiaan.
Nostetaan katse horisonttiin. Kasvu alkaa uskalluksesta – ja onnistuu yhdessä.
Komposiittimateriaalit varastoidaan pääosin Belgiassa, josta toimitus kestää noin kaksi viikkoa Suomeen. Tyypillinen tilaus-toimitusaika on neljästä kuuteen viikkoa, eli Tervastasolle jää noin 2–4 viikkoa aikaa tuotteiden valmistukseen.
Tilauksien ennustettavuus pitkällä aikavälillä on heikkoa, mutta Tervastason liiketoiminta on onnistuttu suunnittelemaan niin, että se kestää toimintaympäristön muutoksia. Laherto kertookin, ettei yrityksen ole tarvinnut sopeuttaa tuotantoaan, vaikka rakentaminen onkin vähentynyt rajusti viime vuosina. Hiljaisina hetkinä Tervastasolla on keskitytty tuotekehitykseen, kuten omien allasmallien suunnitteluun ja valmistukseen.
Kädentaitoja että teknologian ymmärrystä
Tervastaso rekrytoi ja kouluttaa työntekijänsä itse. Laherton mukaan tulevaisuuden osaajalta vaaditaan sekä kädentaitoja että teknologista ymmärrystä. Hän kritisoi ammatillisen koulutuksen heikentymistä ja toivoo, että perinteiset käsityöalat kehittyisivät teknologian hyödyntämisen kautta.
Tervastasolla tuotteiden kehittäminen koetaan menestyvän yritystoiminnan kivijalaksi. Vuonna 2016–2017 toteutettu PRO-Tervas-hanke, jonka rahoitukseen osallistui Euroopan aluekehitysrahasto, kehitti Tervastason tuotantoa ja osaamista. Hankkeessa otettiin käyttöön muun muassa Lean-järjestelmä ja selvitettiin hukkamateriaalin uusiokäyttöä. Myös altaiden hiontaa testattiin robottijyrsinnällä yhteistyössä HAMKin kanssa, mutta kokeilu jäi kesken lukuvuoden päättyessä. Tavoitteena on mahdollisesti jatkaa yhteistyötä. Nyt keskustelussa on yhteistyö suomalaisen yrityksen kanssa, joka valmistaa tuotteita vedenkestävästä puukomposiitista.
Laherton mukaan yhteiskunnan tulisi tukea yritysten tuotekehitystä etenkin silloin, kun kehitystyö pohjautuu asiakkaiden käytännön tarpeisiin. Tuotekehitys vie aikaa ja rahaa, ja riskinä on aina myös epäonnistuminen. Julkisen tuen avulla voitaisiin pienentää tätä riskiä ja mahdollistaa innovatiivisten tuotteiden synty. Tuotemallin kehitys vie aikaa jopa puoli vuotta, mutta valmiin mallin monistaminen on helppoa. Kehitystyön haastavuudesta huolimatta, tulevaisuuden tavoitteisiin kuuluu tuotannon kasvattaminen ja altaiden valmistaminen osana omaa tuotantoa.
LUKUSUOSITUS
Maahanmuton yhteiskuntasopimus
Maahanmuutto on kaikille länsimaille, niin myös Suomelle, sekä yhteiskunnallinen ongelma että täysin välttämätön ratkaisu.
Suomi on ison haasteen edessä. Miten luoda maahanmuuttopolitiikkaan riittävä konsensus oloissa, jossa pakolaisten määrä maailmalla todennäköisesti kasvaa ja kilpailu osaajista kiristyy?
Yrityselämälle maahanmuutto on välttämätöntä. Sosiaali- ja terveyspalveluita ei voida ylläpitää ilman maahanmuuttoa. Suomen julkisella taloudella ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että työllisten määrä vähenee Suomessa, kuten väistämättä kävisi Suomessa.
Keskuskauppakamarin ja Akava Worksin Osmo Soininvaaralta ja Jussi Pyykköseltä tilaama julkaisu Maahanmuuton yhteiskuntasopimus pureutuu aiheeseen ratkaisukeskeisesti: tarvitaan sopimus, parlamentaarinen konsensus maahanmuuttopolitiikasta.
Soininvaara ja Pyykkönen esittävät raportissa maahanmuuton yhteiskuntasopimusta, joka koostuu kolmesta kohdasta:
• Pisteytysmalli ja työnhakuviisumi: Korkean työllistymistodennäköisyyden omaavien maahanmuuttajien määrää tulee kasvattaa.
• Humanitaarisen maahanmuuton painopisteet: Turvapaikanhakijoiden määrää pitää vähentää ja kiintiöpakolaisten määrää lisätä.
• Kotoutumisen kannusteet. Kotoutumisen pitää perustua työllistymiseen tai työllistymistodennäköisyyksien kasvattamiseen. Segregaatiota pitää torjua kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Lue lisää kauppakamari.fi
2x
Tuoretta tietoa
VIENTIJOHTAJAKYSELY
Kauppakamarien vientijohtajakyselyn mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toimiin liittyvät epävarmuudet heikentävät nyt merkittävästi suomalaisten vientiyritysten näkymiä kuluvalle vuodelle.
Maaliskuun alussa tehtyyn kyselyyn vastanneista yrityksistä peräti 80 prosenttia kertoi Trumpin politiikan heikentävän vientinäkymiä. 28 prosenttia yrityksistä kertoi Yhdysvaltain markkinoiden merkityksen kasvavan, kun vielä joulukuun kyselyssä kasvua markkinassa näki 45 prosenttia. Yhdysvaltain merkityksen koki hiipuvan nyt 16 prosenttia vastaajista, kun joulukuussa vastaava luku oli kolme prosenttia.
Päivi Pohjanheimo, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja & Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja
NAISJOHTAJAKATSAUS
Suomen sijoitus naisten osuudessa hallitusten jäsenistä on kansainvälisessä vertailussa pudonnut hiljalleen ja tänä vuonna Suomi putosi ensimmäistä kertaa kärkikymmenikön ulkopuolelle, selviää Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta. Johtoryhmävertailussa Suomen sijoitus on vielä kärkikymmenikössä, mutta silläkin puolella kärkisijoista kamppailemaan on tullut uusia maita.
Ville Kajala, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija
Uusi vaihde elintarvikevientiin
Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite, jonka mukaan Suomi tuplaa elintarvikevientinsä vuoteen 2031 mennessä. Tavoite on kova ja se edellyttää, että alan toimijat ja koko vientikoneisto puhaltavat entistä vahvemmin yhteen hiileen.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT JUHA MUSTONEN
Suomi kaipaa kipeästi uusia vientituloja ja yhdeksi potentiaaliseksi kasvualaksi on nousemassa elintarviketeollisuus.
Idea ei suinkaan ole uusi. Sinivalkoisen ruokaviennin ja laadukkaan suomalaisruoan kansainvälisestä läpimurrosta on puhuttu vuosikymmeniä. Lisälöylyä ovat lyöneet ulkomaiset julkkiskokit ja kulinaristituristit, jotka ovat ylistäneet täkäläisiä raaka-aineita maasta taivaisiin.
Tulokset ovat kuitenkin jääneet odotuksia laihemmiksi.
Takavuosina viennin valopilkkuna oli Venäjä, jonka siivu elintarvikeviennin koko kakusta parhaimmillaan noin kolmannes. Itäviennin alamäki alkoi kymmenen vuotta sitten Krimin valtauksen ja EU:n vientirajoitusten jälkeen.
Lopullinen niitti tuli vuonna 2022, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Myös lupaavasti käynnistynyt Kiinan-vienti on kärsinyt Ukrainan kriisistä ja rajasulusta, kun suora junayhteys itärajalta Venäjän halki sulkeutui.
Isoilla ruokataloilla ja pienemmillä pk-yrityksillä on ollut jo pitkään suoria vientikontakteja eri puolille Eurooppaa. Elintarvikeviennin kokonaisvolyymi on kuitenkin kasvanut hitaasti ja kauppatase jäänyt roimasti alijäämäiseksi.
Viennin arvo on ollut viime vuosina noin 2,2 miljardia euroa, mutta tuonti lähestynyt jo kuuden miljardin euron rajaa.
Vienti tuplaksi muutamassa vuodessa
Petteri Orpon hallitusohjelmassa on kuitenkin päätetty tarttua härkää sarvista. Tavoitteena on kaksinkertaistaa suomalainen elintarvikevienti vuoteen 2031 mennessä.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin valtiosihteeri Päivi Nerg sanoo, että tavoite on kova, mutta realistinen. Toisaalta myös vaihtoehdot ovat nyt vähissä. Elintarvike- ja ruokateollisuuden kasvu on jatkossa haettava vientimarkkinoilta.
”Kyse on pitkälti siitä, että elintarvikealan yritykset, ministeriöt ja vientiä edistävät organisaatiot saadaan puhaltamaan aidosti yhteen hiileen. Tähän saakka on toimittu liikaa yksittäisten projektien tai yritysten omien vientiavausten varassa. Toki myös Ukrainan kriisi on ollut herättäjänä. Venäjän tilalle on nyt pakko hakea muita markkinoita”, Nerg toteaa.
Pari vuotta sitten päättyneen ja Business Finlandin pyörittämän Food from Finland-vientiohjelman tilalle rakennetaankin nyt uutta toimintamallia, jossa päävastuu on ulkoministeriöllä. Business Finlandin ja eri maiden lähetystöjen lisäksi yritysten apuna ovat ely-keskukset sekä Ruokavirasto. Ruokaviennin rahoitus pysyy silti maa- ja metsätalousministeriössä.
Uudistuksen taustalla ovat viennin kasvattamistavoitteen lisäksi myös valtiontalouden säästöt ja hallituksen tehostus-
ohjelma. Niukentuvien resurssien myötä palveluja on keskitettävä entistä enemmän yhden luukun taakse.
”Tämä on yksi hallituksen kärkihankkeista, jolle on korvamerkitty kymmenen miljoonan euron rahoitus vuosittain. Tulevina vuosina oli saatava aikaan selkeää kasvua”, Nerg kertoo.
Paljon potentiaalia
Sinivalkoisen elintarvikeviennin pääartikkeleita ovat maitotuotteet, kala sekä alkoholi- ja virvoitusjuomat. Kolme neljännestä viennistä suuntautuu EU-alueelle, pääasiassa Ruotsiin, Viroon, Saksaan ja Puolaan.
Luonnonvarakeskus Luken kartoituksen mukaan suomalaisella ruoalla olisi kosolti vientipotentiaalia myös EU:n ulkopuolella. Ensin on kuitenkin selvitettävä ne sektorit, joihin rajalliset panokset kannattaa kohdistaa.
”Massamarkkinoiden sijaan on keskityttävä tuotteisiin, joissa meillä on aidosti kilpailuetua. Puhtaista raaka-aineista vastuullisesti valmistetulle ruualle on kysyntää, kun vain löydämme yritysten kannalta parhaat kohdemaat ja markkinat”, Nerg muistuttaa.
Luken kartoituksen ohella on tehty muutakin pohjatyötä. Valtiosihteeri on kiertänyt joukkueensa kanssa eri puolilla Suomea ja tutustunut alan yrityksiin ja yrittäjiin. Kiertueella kumppanina ovat olleet myös kauppakamarit.
”Palaute on ollut positiivinen ja näkemykset kasvustrategioista sekä huoltovarmuudesta ovat varsin yhteneväisiä. Se on hyvä merkki, sillä yritykset ovat tässä lopulta vetureina”, Nerg muistuttaa.
Kiitosta tulee myös Hyvää Suomesta -merkistä tunnetulle Ruokatiedolle sekä Suomen elintarvikevientiyhdistykselle (Suvi ry). Alan isojen toimijoiden Ruokatieto on perustanut vientivaliokunnan ja nimittänyt vientijohtajan, Suvi puolestaan lisännyt neuvontapanoksia kasvuhakuisiin pk-yrityksiin.
”Yritykset ovat ottaneet vientihaasteesta kiitettävästi koppia”, Nerg kehuu.
Työ vasta alussa
Vientiorganisaatioiden uudelleenjärjestelystä ja eri toimijoiden tiiviimmästä yhteistyöstä huolimatta haasteena on tuotteiden myynti ja markkinointi. >>
Vuokraa toimitila!
veera.saves@villatehdas.fi
Tiesitkö, että meillä on juuri sopiva tila
Sinun yrityksesi tarpeisiin? Samaa mieltä ovat 80 muuta meillä toimivaa yritystä, monet urheiluharrastajat ja taitelijat sekä Hyvinkään Kaupunki. Tervetuloa tutustumaan!
p. 019 431 465, info@harlekiini.com Kauppatori 1, Hyvinkää munckin kulma.fi
s munckin kulma.fi
Katso lisää » www.brayhtiot.fi
Kyllä, meillä ne kuuluu kokouspakettiin. Varaa nyt kokous- tai tapahtumatila Quality Hotel Sveitsiin.
· Plasmaleikkaus
· Laserleikkaus
· Polttoleikkaus
· Särmäys
· Vesileikkaus
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
· Laserleikkaus
· Plasmaleikkaus
· Viimeistely
· Vesileikkaus
Laserleikkaus
· Polttoleikkaus
· Vesileikkaus
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
· Plasmaleikkaus
· Plasmaleikkaus
· Särmäys
· Laserleikkaus
· Vesileikkaus
· Polttoleikkaus
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
Laserleikkaus
· Särmäys
· Polttoleikkaus
· Plasmaleikkaus
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
· Viimeistely
· Viimeistely
· Särmäys
· Polttoleikkaus
svlgroup.fi
Vesileikkaus
· Laserleikkaus
· Särmäys Viimeistely
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
· Laserleikkaus
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
Hyvinkää Service Center Hikiäntie 1303, 05820 Hausjärvi
· Viimeistely
Plasmaleikkaus
· Vesileikkaus
· Plasmaleikkaus
· Laserleikkaus
· Polttoleikkaus
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
· Vesileikkaus
svlgroup.fi
· Plasmaleikkaus
Polttoleikkaus
· Vesileikkaus
· Särmäys
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
svlgroup.fi
· Laserleikkaus
Särmäys
· Plasmaleikkaus
· Vesileikkaus
· Polttoleikkaus
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
· Laserleikkaus
· Polttoleikkaus
· Vesileikkaus
· Särmäys
· Plasmaleikkaus
· Polttoleikkaus
· Viimeistely
Viimeistely
· Särmäys
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
· Plasmaleikkaus
svlgroup.fi
· Laserleikkaus
· Viimeistely svlgroup.fi
· Polttoleikkaus
· Viimeistely
svlgroup.fi
· Särmäys
· Vesileikkaus
· Laserleikkaus
· Plasmaleikkaus
· Vesileikkaus
· Plasmaleikkaus
· Polttoleikkaus
Särmäys
svlgroup.fi
· Särmäys Viimeistely svlgroup.fi
· Polttoleikkaus
· Särmäys
svlgroup.fi
· Särmäys
· Viimeistely svlgroup.fi
Viimeistely svlgroup.fi
· Viimeistely
Viimeistely
svlgroup.fi
Lonkeron ja löylyn liitto
Amerikkalainen unelma, jossa autotalliinnovaatiosta kasvatetaan miljoonabisnes, on onnistunut sikäläisillä markkinoilla vain harvalta suomalaisyrittäjältä. The Finnish Long Drink Companyn omistajatrio on tuon tempun tehnyt.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI
Armottoman kovaa jalkatyötä, oikeaa ajoitusta, sopivat yhteistyökumppanit ja niiden päälle vielä aimo annos hyvää tuuria.
Näin tiivistää The Long Drink Companyn perustajakolmikkoon kuuluva Mikael Taipale yhtiön tähänastisen taivalluksen Yhdysvaltain jättimäisille, mutta lopulta varsin konservatiivisille juomamarkkinoille.
Suomalais-amerikkalaisen yhtiön tämän vuoden tavoitteena on rikkoa lonkeron myynnissä sadan miljoonan dollarin raja. Potti voi kuulostaa suomalaiskorvissa isolta, mutta on sikäläisillä markkinoilla vasta marginaalia.
Tämän tunnustaa Taipale itsekin. Alueelliset erot ovat suuria ja monessa osavaltiossa suomalaislonkero on edelleen täysin tuntematon tuote.
Matkan varrella lonkerolle ovat tuoneet näkyvyyttä muun muassa Kim Kardashianin ja Miles Tellerin kaltaiset julkimot. Viimeksi mainittu on rap-tähti Jay Z:n tavoin myös yksi yhtiön omistajista.
Taipaleen mukaan supertähtien somepostaukset herättävät toki huomioita ja avaavat uusia ovia. Ne eivät kuitenkaan korvaa perinteistä jalkatyötä ja face-to-face -tapaamisia.
”Lonkeron kaltaisen juomasekoituksen myyminen aivan toisenlaisiin >>
Sivutuotteena saunakulttuuria
Finnish Long Drink Companyn idea syntyi aikanaan saunaillassa, eivätkä nämä juuret ole Mikael Taipaleen mukaan mihinkään kadonneet. Myös suomalaisuus on vahvasti esillä.
Yhtiö maistattaa ja tarjoaa tuotteitaan edelleen saunomisen ohessa ja puhuu aidon suomalaisen saunakulttuurin puolesta. ”Yhdysvalloissa on kova saunabuumi ja kaikille saunomiseen liittyville tuotteille ja palveluille riittää kysyntää”, Taipale kertoo.
Amerikkalaisissa saunoissa ja saunomistavoissa olisi sen sijaan petrattavaa. Esimerkiksi hotelleissa joutuu totuttelemaan infrapunasaunoihin, puolikylmiin kiukaisiin tai löylynheittokieltoihin. ”Tässä kohtaa olisi kulttuuriviennin paikkaa ja myös markkinarakoa, onhan sauna vakiintunut termi monessa muussakin kielessä”, Taipale vinkkaa.
KUKA: Mikael Taipale, Finnish Long Drink Companyn perustajaosakas.
KOULUTUS: Kauppatieteiden maisteri, Aalto Yliopisto
PERHE: Avoliitossa
HARRASTUKSET: Saunominen, jääkiekko, golf, tennis ja squash
juomiin tottuneille amerikkalaisille on kova haaste, mutta kulutustottumukset muuttuvat täälläkin. Vahvimpia myyntialueita ovat tällä hetkellä Michigan, Pohjois-Kalifornia ja New Englandin alue. Jos tahti olisi sama muuallakin, olisi myynti jo miljardiluokassa”, Taipale ynnäilee.
Ajoitus kohdallaan
Mikael Taipaleen, Sakari Mannisen ja Ere Mannerin yrittäjätaival sai alkukipinänsä kymmenen vuotta sitten, kun kolmikko maistatti saunaillassa lonkeroa opiskelijavaihdossa tutuksi tulleille amerikkalaisille ystävilleen.
Juoma maistui sen verran hyvin, että mielessä alkoi muhia idea lonkeronviennistä rapakon taakse. Kolmikko kävi asian tiimoilta keskusteluja alan suomalaisyritysten kanssa, mutta päätyivät omaan tuotteeseen
”Tölkitetyn ja lopulta varsin painavan tuotteen kuljettaminen Suomesta Yhdysvaltoihin tiedettiin liian kalliiksi”, Taipale toteaa.
Ratkaisuksi rakentui malli, jossa sikäläiset pienpanimot hoitavat tuotteiden tölkittämisen. Suomalais-amerikkalainen Finnish Long Drink Company näki päivänvalon vuonna 2017 ja ensimmäisten tuotelanseerausten jälkeen yhtiön osakkaaksi lähti Hollywood-tähti Miles Teller.
”Sikäläinen alkoholimarkkina oli muuttumassa haluamaamme suuntaan eli eräänlaisiin limuviinoihin eli ajoitus oli kohdallaan. Tellerin mukaantulo kuitenkin käynnisti todellisen lumipalloefektin”, Taipale muistelee.
”Yhteisyritys on vuosien saatossa osoittautunut onnistuneeksi ja järkeväksi ratkaisuksi. Trumpin asettamien hurjien tullien jälkeen perinteinen vientikauppa olisi nyt muutenkin mahdotonta”, hän lisää.
Suomi on hyvässä nosteessa Yhtiön menestystarinalla on ollut perisuomalaiseen tapaan myös kadehtijoita. Osa on pohtinut, voiko sen kohdalla edes puhua varsinaisesta vientituotteesta, kun tuote valmistetaan ulkomailla ja yhtiökin toimii Yhdysvalloissa.
Taipale on kritiikkiin jo tottunut ja muistuttaa, että juo-
sinun
TEKSTI LEA MUSTONEN, LEHTORI/HAMK & JYRI LEINONEN, STARTUP-ASIANTUNTIJA/HAMK KUVA MARIKA TAMMINEN
Yritysyhteistyö ja yrittäjyyden edistäminen on ammattikorkeakoulun ytimessä. Nyt Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) panostetaan lisää myös opiskelijalähtöisten startup-toiminnan kasvattamiseen.
HAMKES eli HAMK Entrepreneurship Society ry on Riihimäellä alkuvuodesta perustettu opiskelijavetoinen yhdistys, joka tähtää yrittäjähenkisyyden edistämiseen. Toiminta on vielä alussa. Mukaan on lähtenyt erityisesti kansainvälisiä opiskelijoita englanninkielisistä koulutuksista: ICT Robotics, Mechanical Engineering and Production Technology sekä Sustainable Urban Design. Toimintaa laajennetaan koko HAMKin alueelle.
Alkuvaiheessa HAMKES on alkanut toimia yhdessä Define hubin kanssa, joka on Riihimäen kaupungin käynnistämä turvallisuusalan toimijoita yhdistävä hanke. Uusin liikkeelle lähdössä oleva innovatiivinen toimintamuoto on Riihimäelle sijoittuva yhteiskäyttöinen autoiluun liittyvä tila, jossa edistetään kilpa-autoprojekteja mutta jossa olisi myös korjaamotyötila maahanmuuttaja-automekaanikoille. Lisäksi startup-yrittäjyyttä on lähdetty kokeilemaan opiskelijavoimin toteutetuissa erityyppisten catering-palveluiden järjestämisessä.
Opiskelijat oppivat startup-toiminnassa laajasti liiketoimintaan liittyviä asioita: yritysidean arviointia ja kehittämistä, kilpailija-analyysin tekoa, liiketoimintaskenaarioiden laskemista, arvonlisäveroasioita, markkinointisuunnitelman
laadintaa jne. He oppivat myös metataitoja, kuten yhteistyö- ja viestintätaitoja eri kulttuureista peräisin olevien opiskelijoiden kanssa. Kansainvälisille opiskelijoille tärkeitä oppeja tulee myös siitä, kuinka suomalainen yhteiskunta toimii ja kuinka siihen integroidutaan, ja myös suomen kieli vahvistuu. Startup-toimintaa tuetaan myös henkilöstön voimin auttamalla yritysideoiden hiomisessa sekä yritystoimintaan liittyvien sääntöjen ja ohjeiden opastamisessa.
Riihimäen kaupunki on tullut mukavasti mukaan tukemaan toimintaa, mutta koko seutukunnalta toivotaan mukaan sellaisia yrityksiä ja yhteisöjä, jotka näkevät kansainvälistymisessä hyötyä ja mahdollisuuksia oman toimintansa edistämiseen. Tällaisia hyötyjä voivat olla uusien markkinoiden avaaminen, uudenlaiset alihankintaketjut, erilaisten haasteiden avaaminen opiskelijoille ja heidän kehittämiensä ratkaisujensa testaaminen jne. Heitämme haasteen: Mihin sinun yrityksesi tai yhteisösi ongelmaan kansainvälisistä opiskelijoista koostuva ryhmä voisi esittää ratkaisuja?
HAMKissa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden lisäksi mahdollisuuksia luo myös kansainvälinen koulutusvientimme. Esimerkiksi Aasiaan tehdään koulutusvientiprojekteja, joissa kehitetään parhaita käytänteitä koulutuksen järjestämiseen. Viennin lisäksi sieltä voidaan luoda myös tuontia: saada osaavia opiskelijoita HAMKiin, jotka voivat hyödyntää aluettamme ja/tai toimia yhteistyökumppaneina yrityksillemme omassa maassaan.
Kierros Kytäjällä
Kytäjä sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Hyvinkäältä. Alueen historialliset maat yhdistävät modernin, elävän maaseudun, upean golfkentän sekä laadukkaat juhla- ja majoituspalvelut. Maisemaa halkoo kaunis Kytäjärvi – tervetuloa kierrokselle sen ympäri.
Kierros alkaa punatiilisestä Kartanon Tallista, jonka historia hurmaa. Aikoinaan siellä kopisivat ratsujen kaviot – nykyisin restauroidussa vanhassa hevostallissa askeltavat juhlavieraat. Tallin juhlatila avautuu kesäkauden juhliin ja se soveltuu monenlaisiin tilaisuuksiin: häihin, syntymäpäiville, yritysjuhliin, ristiäisiin, hautajaisiin, kokouksiin ja luentoihin.
Kytäjän kartanon (ruots. Nääs) juuret ulottuvat 1500-luvulle. Se oli aikanaan Suomen suurin yksityinen maatila, jolla oli oma raha, meijeri, kauppa, koulu, sähkölaitos, viinitehdas ja jopa junarata. Nykyään kartanon paikalla on nähtävillä vain kivimuurit ja pengerrykset.
Kartanon puistossa, aivan Kytäjärven rannalla, sijaitsee rantasauna Huvitus, joka on peruskorjattu muutama vuosi sitten. Sen löylyistä ei kukaan ole poistunut pettyneenä.
Aikoinaan kartanon maita halkoi Hyvinkää–Karkkila-rata, joka purettiin 1960-luvulla. Vanhan ratapohjan jäljet ovat yhä nähtävissä. Entisessä asemarakennuksessa toimii nykyään Kytäjä Resortin toimisto.
Järven toisessa päässä kohtaavat Kytäjärvi ja Suolijärvi. Niiden välissä sijaitsee pato, jonka kautta vettä johdetaan pääkaupunkiseudulle. Rannalla sijaitsevat myös Jerusalem ja Betlehem – kaksi jälleenrakennettua vierastalorakennusta 1900-luvun alusta. Ne toimivat aikoinaan työväen asuinrakennuksina.
Aivan järven perältä löytyy luonnonkauniilla paikalla sijaitseva leirikeskus Rytkönniemi sekä vuonna 1874 perustettu Kytäjän koulu. Koulu on nykyään suomenkielinen alakoulu, jossa opiskelee 74 oppilasta luokilla 1–6. Koulun vieressä sijaitsee Kytäjä Golf, joka on tunnettu ja monin tavoin palkittu – se kuuluu Suomen parhaiden golfkenttien joukkoon. Kenttä on vaativa, mutta tarjoaa hienon haasteen kokeneille pelaajille. Klubitalon läheisyyteen on rakennettu noin viisi vuotta sitten kolme Uni Villaa, joista avautuu kaunis näkymä Kytäjärvelle. Kytäjäntien varressa seisoo uudistettu vanha pehtoorintalo Mäntylä, joka otettiin uudelleen käyttöön viime kesänä.
Ehkä tunnetuin rakennus Kytäjällä on arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema ja rakennuttama Törölä. Vähäkallio halusi estää parhaiden piikojen ja renkien muuttamisen Helsinkiin paremman asumisen perässä, joten taloon asennettiin jo aikanaan keskuslämmitys. Pitkään tyhjillään ollut Törölä on nykyisin kunnostettu majoituskäyttöön Yrjö ja Merja Laakkosen toimesta. Rakennus kätkee sisäänsä 18 upeaa ja uniikkia huonetta.
SARI TANI MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, KYTÄJÄ RESORT
GLOBAL PLAYER
Y R I T TÄ J Ä , O L E M M E PUOLELLASI - PAIKALLISESTI
Yritysasiakkaanamme saat meiltä henkilökohtaista palvelua.
Yritysten välisessä EU-kaupassa otetaan käyttöön pakollinen sähköinen laskutus 2030
EU-alueella siirrytään yritysten välisessä kaupassa digitaaliseen raportointijärjestelmään sekä sähköiseen laskutukseen heinäkuussa 2030, kun EU:n arvonlisäverodirektiivin uudet säännökset otetaan käyttöön.
Muutos perustuu niin sanottuun VIDA (VAT in the digital age) -pakettiin. Uudistuksella pyritään tekemään EU:n arvonlisäverojärjestelmästä entistä yksinkertaisempi sekä tehokkaampi veropetosten torjunnassa. Erilaisten järjestelmien testaaminen on aloitettu ja järjestelmän toiminnan tarkempi suunnittelu on käynnistynyt EU:n komission ja jäsenvaltioiden kesken.
Uusi sähköinen laskutusjärjestelmä tuo yhdenmukaisen reaaliaikaisen sähköisen raportointivelvoitteen koko EU:n alueelle yritysten välisissä rajat ylittävissä myynneissä. Järjestelmällä pyritään mahdollistamaan jäsenvaltioiden nopea reagointi veropetoksiin. Lisäksi e-laskutuksen esitetään nopeuttavan yritysten digimurrosta ”virtaviivaistamalla toimintoja ja tukemalla skaalautumista”.
Veropetosten ehkäisemiseksi on välttämätöntä, että tiedot saapuvat verohallinnolle viipymättä. Sen vuoksi rajat ylittäviä liiketoimia koskevan laskun antamisen määräajaksi asetetaan 10 päivää tavaran luovutuksesta tai palvelun suorituksesta. Sähköinen lasku on kytketty verohallinnon järjestelmään siten, että tieto myynnistä siirtyy sähköisen laskujärjestelmän kautta laskun antohetkellä myös jäsenvaltioiden verohallinnolle. Järjestelmä mahdollistaa nykyisen yhteenvetoilmoituksen poistumisen asteittain.
Jäsenvaltioilla on mahdollisuus ottaa sähköinen digitaalinen raportointi- ja laskujärjestelmä käyttöön myös kansallisessa kaupassa. Monet jäsenvaltiot ovat ottaneet jo käyttöön omia kansallisia digitaalisia raportointijärjestelmiä. Jäsenvaltioiden, joilla on kansallinen digitaalisten reaaliaikaisten liiketoimien raportointivelvoite, on yhdenmukaistettava järjestelmänsä EU:n standardien kanssa 1. tammikuuta 2035 mennessä. Myöhemmin EU:n yhteinen sähköinen laskujärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön myös kuluttajille ja muille oikeushenkilöille tapahtuvaan myyntiin.
MARJA HOKKANEN
ASIANAJAJA, TYÖELÄMÄPROFESSORI, OTT, KTL KAUPPAKAMARIMME JEESAAJA
Muut uudistukset
VIDA paketti sisältää myös muita muutoksia arvonlisäverolainsäädäntöön kaikissa EU-valtioissa. Muun muassa henkilökuljetuksia ja lyhytaikaisten majoituspalveluita tarjoavat alustat asetetaan myyjänä vastuuseen henkilökuljetuspalvelun tai majoituspalvelun myynnistä ellei palvelun suorittaja ole arvonlisäverovelvollinen ja ilmoita perivänsä itse myynnistä arvonlisäveroa viimeistään 2030 alussa koko EU:ssa. Jo olemassa olevaa niin sanottua One Stop Shop -järjestelmän (OSS) ja IOSS:n käyttöä tarkennetaan 2027 vuoden alussa. Heinäkuussa 2028 niin sanotun käännetyn verovelvollisuuden ”reverse charge” soveltamista EU-alueella laajennetaan koskemaan lähtökohtaisesti kaikkea myyntiä, jossa myyjä ei itse ole rekisteröitynyt verovelvolliseksi valtiossa, jossa myynnistä on arvonlisävero suoritettava. Omien tuotantohyödykkeiden siirto EU-valtiosta toiseen siirtyvät One Stop Shop-järjestelmään ja niin sanottu Call of stock -järjestely poistuu 30.6.2029.
Kerron mielelläni, miten muutokset vaikuttavat yrityksenne liiketoimintaan. Uudistuksesta löydät lisätietoa EU:n komission sivuilta: www.taxation-customs.ec.europa.eu/taxation
Ammattitaitoista LVI-osaamista vuodesta 1973
Riihimäen Öljypoltinhuolto Oy
Putkityöt saneeraus- ja uudiskohteisiin • Kaukolämpökeskusasennukset • Öljypoltinhuollot ja -myynti • Öljysäiliöiden tarkastukset • Asbestin purkutyöt
Soita 010 6667 910 I www.roph.fi
Hämeen Metsäenergia Oy
Puunkaadot ja nostot sekä muut metsään kohdistuvat työt. Soita ja kysy lisää: 0400
Tällä hetkellä selkeä palkkausjärjestelmä on käytössä melko harvoissa yrityksissä. Epätietoisuus ja läpinäkyvyyden puuttuminen aiheuttaa sen, että työntekijät eivät voi tietää, mistä palkka muodostuu ja miten sen kehittymiseen voi vaikuttaa.
Hallitus antoi huhtikuussa esityksen tasa-arvolain muuttamisesta EU:n palkkaläpinäkyvyysdirektiivin mukaiseksi. Uudistus parantaa työnhakijoiden ja työntekijöiden oikeuksia saada tietoa palkoista.
Lakiuudistus: Laki on tarkoitus hyväksyä syksyllä 2025 ja se tulee voimaan viimeistään kesäkuussa 2026.
Oikeudet: Työtä hakiessa on oikeus saada tietää tehtävän palkkahaitari tai aloituspalkka viimeistään ennen työhaastattelua.
Tiedonsaanti: Työpaikoilla on annettava tieto, millaisilla kriteereillä palkkatasot ja palkan kehittyminen määritellään.
Raportointi: Yli sadan henkilön organisaatioissa työnantajan tulee raportoida sukupuolten palkkaerosta monelta eri kantilta.
Hyödyt: Lakiuudistus kannustaa yrityksiä ottamaan käyttöön palkkausjärjestelmiä ja kehittämään olemassa olevia käytäntöjä. Tavoitteena ei ole tasapäistää palkkoja, vaan edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja palkkauksen läpinäkyvyyttä.
Lähde Hyyppä Kosti, Suomen ekonomien erityisasiantuntija, työmarkkinat- ja yhteiskuntapolitiikka
RiHy Ekonomit Ry on osa Suomen Ekonomien alaisuudessa toimivaa kokonaisuutta ja edustaa alueella asuvia ekonomeja ja kauppatieteilijöitä.
Suomen Ekonomit on aktiivisesti mukana Suomessa tapahtuvissa muutoksissa ja uudistuksissa, ja paikalliset yhdistykset, kuten meidän, ovat tärkeä osa tätä prosessia. Ydinajatuksemme on edistää ekonomien yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötä, tukea sivistystä ja taloudellista tietämystä maakunnissa. RiHy Ekonomien hallitus edustaa otantaa talouselämän eri puolilta, tilintarkastuksesta talousjohtoon, markkinoinnista rahoitukseen.
Viime vuonna järjestimme lähes 20 erilaista tilaisuutta, jotka vaihtelivat liikunnasta kulttuuriin ja yritysvierailuihin.
Yhtenä kantavana ajatuksena on tutustua lähialueen toimijoihin ja yrityksiin, ja olemmekin päässeet vierailemaan monissa merkittävissä yrityksissä. Tavoitteenamme on jatkaa tätä työtä ja vierailla entistä useammissa kiinnostavissa yrityksissä alueellamme.
Me kaikki tarvitsemme verkostoja ja yhteistyökumppaneita, ja mottonamme on ”Yhdistämällä voimat ja osaaminen, saavutetaan enemmän”. Yhteistyön kautta jaamme resursseja, tietoa ja kokemuksia, mikä auttaa meitä kasvamaan ja kehittymään. Yhdessä tekeminen luo myös yhteisöllisyyttä ja vahvistaa suhteita.
Yhteistyöllä kohti parempaa työelämää. Ihanaa ja aurinkoista kesää! RiHy Ry:n puolesta Sari Wuorinen
Kansainvälistymispalveluita yrityksille
Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin jäsenenä saat maksutonta neuvontaa Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijoilta ja juristeilta. Neuvontapalvelun piiriin kuuluvat myös kansainväliset asiat. Helsingin seudun kauppakamarin kansainvälisten asioiden asiantuntijat kuuluvat Enterprise Europe Network -verkostoon. Voit olla heihin suoraan yhteydessä tai laittaa sähköpostia een@helsinki.chamber.fi
Helsingin seudun kauppakamarin kansainvälistymisneuvonnan Enterprise Europe Network EEN -asiantuntijoita ovat mm:
Maija Kärkäs 09 2286 0301 EU-oikeus ja European IP Helpdesk
Mika Lahtinen 09 2286 0316 Sopimus, yhtiöoikeus- ja työsuhdeasiat, EU-asiat ja kansainvälistyminen
Johanna Niemistö 09 2286 0238 Kansainvälistyminen, maa- ja markkinatieto ja kansainväliset yrityskontaktihaut
Johanna Marin-Hyppönen 09 2286 0306 Kansainvälistyminen, maa- ja markkinatieto, kansainväliset yrityskontaktihaut ja EU-rahoitus
Enterprise Europe Network (EEN) kansainvälistymispalvelut
Enterprise Europe Network (EEN) on Euroopan komission vuonna 2008 käynnistämä asiantuntemusta ja kansainvälistymispalveluita maksuttomasti pk-yrityksille tarjoava verkosto. Verkosto toimii yli 50 maassa, myös EU-maiden ulkopuolella, kuten Norjassa ja Japanissa. Suomessa verkoston toimijoita ovat Helsingin seudun kauppakamarin lisäksi Business Finland ja Business Turku.
EU-rahoitusneuvonta
Välitämme tietoa EU:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista ja -ohjelmista ja autamme yrityksiä selvittämään, mitkä rahoitusohjelmat voisivat olla käyttökelpoisia juuri niiden yritystoiminnassa. Yleinen maa- ja markkinatieto
• Selvitämme asiakkaan puolesta esimerkiksi organisaatioiden yhteystietoja eri maista, haemme niistä verkoston avulla tietoa eri aihealueista, ja selvityksiä toiminnasta. Tarjoamme myös perustietoa yrityksen perustamisesta toiseen maahan.
• Välitämme Euroopan komissiolle tietoa ongelmista, joita yritykset kohtaavat sisämarkkinoilla toimiessaan.
Lakineuvonta kansainvälisissä kysymyksissä
• Tarjoamme yleistä lakineuvontaa mm. EU-säädösten vai-
kutuksista ja täytäntöönpanosta, eri maiden kansallisesta lainsäädännöstä, kv-kaupan sopimuksista ja riitatilanteista, kuljetusehdoista, verotuksesta ja julkisista hankinnoista.
Innovaatiokyvyn analysointi- ja kehittämispalvelu
• Palvelu sopii innovatiivisille yrityksille, joiden tuotteet, palvelut tai bisnesmalli voi mahdollistaa kilpailuedun ja huomattavan kansainvälisen kasvun. Palvelu sisältää mm. innovaatiostrategiaa, -kulttuuria ja -prosessia sisältävän analyysin, kehittämissuunnitelman sekä asiantuntijan neuvonnan.
Ajankohtaisseminaarit ja infot
• Järjestämme vuosittain tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista yhteistyössä paikallisten kauppakamareiden, ELY-keskusten ja muiden toimijoiden kanssa.
Yrityskontaktipörssi
• Yrityskontaktipörssi tarjoaa mahdollisuuden etsiä kansainvälisiä teknologia-, liiketoiminta- ja tutkimusyhteistyökumppaneita yhdestä keskitetystä paikasta. Yrityskontaktipörssistä voit hakea esimerkiksi myyntikanavia, franchising-partnereita, alihankintaa tai vaikkapa kartoittaa mahdollisuuksia yhteisyrityksen perustamiseen.
Lue lisää www.een.fi
Verkostoidu ja saa uusia näkökulmia Vientikillassa
Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin Vientikilta on yritysten kansainvälistymisestä vastaavien henkilöiden aktiivinen ryhmä, jossa jäsenet auttavat toisiaan kasvamaan viennin menestystarinoiksi.
Vientikilta toimii viennin verkostojen edistämiseksi ja kehittämiseksi, järjestää maainfoja, tekee yritysvierailuja ja etsii ratkaisuja viennin haasteisiin.
Vientikilta sopii niin vientiä jo tekeville, sitä kehittäville tai aloittaville. Mikäli toiminta kiinnostaa, kysy lisää marja.heinimaki@rihykauppakamari.fi
Voit myös ilmoittautua Vientikillan tapahtumaan, vaikka et kuuluisi valiokuntaan. Ilmoittaudu siis matalalla kynnyksellä mukaan ja vinkkaa tapahtumistamme myös kollegalle.
Vientikillan ja muiden valiokuntien tapahtumat löydät kalenteristamme www.rihykauppakamari.fi/tapahtumat
Hyrian palvelut yrityksellesi
Autamme yritystäsi henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja räätälöimme koulutuksia yrityksesi tarpeisiin. Lisäksi autamme sinua löytämään osaavaa työvoimaa.
Joustavaa ja osaavaa työvoimaa kaikille toimialoille
Hämeenkatu 44, 11100 Riihimäki
Ota yhteyttä ja kysy lisää!
myynti @hyria.fi
p. 020 690 159
Torikatu 6-8, 05800 Hyvinkää
Hyvinkää ja Riihimäki
Joustavaa ja osaavaa työvoimaa kaikille toimialoille
Joustavaa ja osaavaa työvoimaa kaikille toimialoille
Hämeenkatu 44, 11100 Riihimäki
Hämeenkatu 44, 11100 Riihimäki
Torikatu 6-8, 05800 Hyvinkää
Torikatu 6-8, 05800 Hyvinkää
Mari Pöysti, asiakkuusjohtaja
mari.poysti@hyria.fi
p. 044 901 4472
Jukka Korhonen 040 307 5701 jukka.korhonen@eezy.fi
Tammi VIESTINTÄ
Jukka Korhonen 040 307 5701 jukka.korhonen@eezy.fi
TammiViestinnältä saat tarvitsemasi markkinointija viestintämateriaalin logosuunnittelusta ja taittotöistä verkkosivustoihin ja -palveluihin.
Jukka Korhonen 040 307 5701 jukka.korhonen@eezy.fi
verkkosivuston suunnittelu ja toteutus, webhotelli, verkkotunnukset
Viestintäpalvelut Graafinen suunnittelu Verkkosivustot logot, esitteet, käyntikortit, rollupit, julisteet, tarrat
