Jäsenlehti 3/2022

Kytäjä Golfin järjestämä Johtamisseminaari kokoaa jälleen syksyllä 2022 kokeneet liikeelämän ja urheilumaailman vaikuttajat yhteen verkostoitumaan ja kuulemaan ajankohtaisia näkemyksiä esimiestyön haasteista.

Toista kertaa järjestettävän Johtamisseminaarin näyttämönä marraskuun 1. päivänä on Hyvinkääsali. Mielenkiintoisten pu heenvuorojen lisäksi aikaa on varattu keskusteluille ja uusien kontaktien luomiselle.

Tule kuulemaan tuoreita ajatuksia, miten menestyvä tiimi rakennetaan ja miten lähestyt omaa joukkuettasi johtajana sa maan aikaan kun organisaatioiden ja yhteiskunnan kiihtyvä muuttuminen luo uusia haasteita.

ohJelma

08.00 Aamukahvit 09.00 Tilaisuuden avaus, Jukka Koivu, tj, Kytäjä Golf

09.10 Hyvinkään kaupungin terveiset Johanna Luukkonen, kaupunginjohtaja

09.30 Menestyvän joukkueen rakentaminen, Markku Kanerva

10.30 Kahvitauko 11.00 Kasvuvaiheen johtaminen: Ykköstiiltä 18 viheriölle, Kati Levoranta

11.45 Johtamisen mysteeri. Mitä johtaminen on? Jukka Koivu

12.30 Lounas + kahvi 13.15 Myyntibattle: Asiakkuuksien moderni johtaminen. Mika D. Rubanovitsch vs Tero T. Nieminen

14.00 Valmentava johtaminen Jukka Jalonen & Markku Kanerva (haastattelee Tero T. Nieminen) 14.45 Päätöskahvit

Riihimäen-Hyvinkään KAUPPAKAMARI

www.rihykauppakamari.fi

PÄÄTOIMITTAJA

Marja Heinimäki

TOIMITUSSIHTEERI

Tuija Hämäläinen

TAITTO

Tuija Hämäläinen

Oona Paukkola

PALAUTTEET: tuija.hamalainen@rihykauppakamari.fi

ILMOITUSMYYNTI

Tuija Hämäläinen Norcall

JULKAISIJA

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Kankurinkatu 4-6 05800 Hyvinkää

ILMESTYMINEN

Neljä kertaa vuodessa PAINO

Japeri Oy, Hyvinkää JAKELU 800 kpl

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO

www.rihykauppakamari.fi/viestinta

ISSN 2670-3394 (painettu)

ISSN 2670-3408 (verkkojulkaisu)

Onko positiivisuus tässä ajankuvassa yltiöoptimismia?

Meiltä kysytään näinä aikoina häm mästyttävää sitkeyttä ja rohkeutta ajatella positiivisesti ajassa, jos sa inflaatio jyllää, työvoimapoliitti nen kenttä on sekaisin ja luottamus laskee. Ajassa, jossa ilmassa ei ole selkeitä merkkejä tasapainoisem masta ja positiivisemmasta toimin taympäristöstä. Maailmantalous on edelleen epävakaa. Syyt tiedämme, niitä on turha toistaa.

Menestyminen ja kilpailukyvyn säi lyttäminen muuttuneessa toimin taympäristössä vaatii suunnitel mallista panostamista uuteen. Ne vaativat yrityksiltä kykyä uusiutua ja julkiselta sektorilta toimia uusiu tumisen turvaamiseksi. Valtio voi talous- tai finanssipolitiikan keinoin tasoittaa suhdannevaihteluita muun muassa työllisyyden ja yritysten kannattavuuden turvaamiseksi.

Yritykset tarvitsevat vakautta, tie toa toimiympäristön muutoksista ja sen riskeistä voidakseen ennakoida. Politiikka, joka kasvattaa sijoitet tua euroa, on merkittävä elinvoiman edistäjä ja työllisyyden nostaja. Ta louskasvu, kilpailukyvyn parantumi nen ja hyvinvointi syntyvät yritysten tuottavuuden kasvusta ja palkan maksukyvystä.

Työn tuottavuuden kasvu on keskei sessä asemassa Suomen elinvoiman kannalta. Ratkaisuksi tarvitsemme yritysmyönteistä toimintaympäris töä, joka mahdollistaa investoinnit ja

joka innovaatioiden kautta kehittää tuottavampaa toimintaa.

Työttömyysasteen lasku on positii vista, mutta kohtaanto on haaste. Työmarkkinat pohjautuvat jäykkään sopimuskulttuuriin ja tiukkoihin irti sanomis- ja työttömyysturvajärjes telyihin. Työllisyysasteen nostami nen edellyttää uudistuksia, ja suurin huomio tulisi kiinnittää eri toimenpi teiden vaikutuksiin.

Julkinen sektori ei pysty paranta maan työttömyyden haastetta, eikä näennäisten työpaikkojen luomiseen pitäisi käyttää julkisia varoja. Niiden vaikutukset ovat marginaalisia ja jäävät vähäisiksi. Työllistävät yrityk set löytyvät pk-sektorilta.

Toiveikkaasti kohti tulevaa!

MARJA HEINIMÄKI

TOIMITUSJOHTAJA

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARI

Ei tarvitse Juha Ojalan miettiä kahta sekuntia kauempaa, mikä Työtehoseu ran masinoimista kehityshankkeista pyörii hänen mielessään eniten juuri nyt, syksyllä 2022.

”Ruoka Akatemia. Se on kutsuvieras systeemillä toimiva keskustelufoorumi, jonka osanottajiksi on koottu viitisen kymmentä suomalaisen ruokaket jun asiantuntijaa. Ruoka Akatemian tarkoituksena ei ole jankata, missä mallissa ruoan tuotanto ja jalostus on nyt. Sitä vastoin se pyrkii tuomaan uusia

ajatuksia ja näkökulmia siihen, miten ja millaiseksi ruokaketjua voisi kehittää tulevaisuudessa”, Ojala sanoo.

Työtehoseura järjesti ensimmäisen Ruoka Akatemiansa koronakauden kyn nyksellä vuonna 2019 ja toisen kahdes sa osassa tämän vuoden syyskuussa. Osanottajakatras oli tälläkin kerralla vaikuttava: listalta löytyi sellaisia kaik kien tuntemia kovanaamoja kuin maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen, työ- ja elinkeinoministeriön kanslia päällikkö Raimo Luoma, nuoren polven futuristi Perttu Pölönen ja historian tuulispäätohtori Teemu Keskisarja

Kaikki lähtee työn tuottavuudesta

Jonkun mielestä voi olla vaikuttavaa jo se, että tuollaisen tilaisuuden järjestäjä nä esiintyy Työtehoseura.

Vaikka Työtehoseura täyttää kohta jo sata vuotta, harva kadunmies tietää, mistä kaikesta sen toiminta koostuu.

Moni osaa varmaan sanoa, että se kou luttaa kuorma-autokuskeja ja neuvoo kuluttajaa käyttämään tiskirättiä oikein. Vähemmän on niitä, jotka pystyvät kertomaan Työtehoseuran tutkimus- ja kehityshankkeista esimerkiksi maata louden, talonrakennuksen ja puutarhan hoidon saralla – tai vaikkapa siitä, miten se edistää kaivosteollisuuden sovelta maa varastoteknologiaa.

Ojala tiivistää Työtehoseuran toimin ta-ajatuksen sanomalla, että kaikki tähtää työnteon tehostamiseen ja työn parempaan tuottavuuteen. Mihin ikinä Työtehoseura ryhtyykin, se tekee sen yritysten ja toimialojen tarpeesta ja aina käytännönläheisin keinoin. Niin kuin Ojala sanoo, ”meillä ei kirjoiteta väitöskirjoja, mutta meillä on tohtoreita käytännön hankkeita toteuttamassa”.

”Ei meidän olemassaolomme ole itse tarkoitus. Sitäkin tärkeämpää on saada tuloksia aikaan. Se tapahtuu yhteistyöl lä, jota teemme yritysten ja toimialojen kanssa”, sanoo Ojala ja lisää vielä, että Työtehoseura pitää jatkuvasti yhteyttä

kymmeniin eri etujärjestöihin, esimerk keinä MTK, Metsäteollisuus ja kuljetusja logistiikka-alan yhdistys Skal.

Paikallinen ja valtakunnallinen Työtehoseura syntyi Helsingissä vuonna 1924. Asialla oli liuta vuorineuvoksia ja professoritason älykköjä, jotka kantoivat huolta suomalaisen työn tuottavuudes ta ja ryhtyivät miettimään keinoja sen parantamiseksi.

Tuohon aikaan tuottavuuden kehitys hankkeet keskittyivät aurojen, kirveiden ja pokasahojen tyyppisiin työkaluihin. Nyt vastaavia kohteita ovat läppärit, robotit ja muut digitalisaation poikimat laitteet ja järjestelmät.

Ojala kertaa vielä historiaa sanomalla, että kun aikojen alussa Työtehoseura painottui ensin maa- ja metsätalouteen ja lähti sitten laajentumaan kotitalouk sien puolelle, nyt sen ominta aluetta ovat logistiikka, maanrakennus, talotek niikka ja puutarhatalous.

Työtehoseura on yhdistys, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää 33-päinen valtuuskunta. Nykyään valtuuskuntaa johtaa kansanedustaja Matti Vanhanen Yhdistyksen hallituksessa on seitsemän jäsentä. Puheenjohtajan nuijaa heiluttaa tällä kaudella Isku-Yhtymän toimitus johtaja Arto Tiitinen

Yhdistyksen virallinen kotipaikka on Helsinki. Käytännössä se toimii neljässä eteläisen Suomen pisteessä: Nurmi järven Rajamäellä, kahdessa paikassa Vantaalla eli Viinikkalassa ja Varistossa sekä Turussa Rautatehtaankadulla viisi kilometriä tuomiokirkolta länteen.

Ojala sanoo, että Työtehoseura toimii ”sekä paikallisesti että valtakunnalli sesti”. Vaikka sen omat toimipisteet sijoittuvat ruuhka-Suomeen, yksittäisiä hankkeita sillä on joka puolella tasaval taa Perämerta ja Lappia myöten.

Työtehoseura työllistää noin 200 ihmistä ja tekee reilut 20 miljoonaa

euroa liikevaihtoa vuodessa. Neljän neksen kakusta haukkaa tutkimus ja kehitystoiminta ja toisen neljänneksen asiakaskohtaisesti räätälöity koulutus. Loppuosa koostuu aikuisten ammatilli sesta opetuksesta. Työtehoseura ei siis ole oppivelvollisten ammattikoulu vaan lähinnä varttuneemmalle polvelle tarkoi tettu jatkuvan oppimisen laitos.

Muutoksiin reagoitava heti

Seitsemän vuotta Työtehoseuraa vetänyt Juha Ojala on maatalous- ja metsätie teiden maisteri, joka ehti tehdä ennen nykyistä pestiään pitkän ja näyttävän uran erityyppisissä johtotehtävissä valtio-

neuvostoa, Oulun kaupunkia ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä myöten.

Työtehoseurassa Ojala sanoo tähtäävän sä siihen, että yhdistyksen talous pysyy kunnossa ja henkilöstön ilmapiiri hyvänä ja dynaamisena. Se tosin on helpommin sanottu kuin tehty nyt, kun geopoliittinen hullunmylly ravistelee Suomenkin talous kehitystä ja muuttaa täkäläisten yritysten toimintaympäristöä.

”Meidän tehtävämme on kouluttaa ihmisiä yritysten tarpeisiin, ja jos tulee voimakas taantuma, tarpeet voivat vaihtua hyvinkin nopeasti. Siihen meidän on sopeuduttava. Korona-aikana nähtiin, mitä voi tapahtua esimerkiksi bussikus kien kysynnälle. Ensin heistä oli pulaa, ja sitten mentiin kaksi vuotta niin, että heitä

ei tarvittu ollenkaan. Ja nyt uusia kuljet tajia kysytään taas.”

Omat kommervenkkinsä Ojalalle ja kumppaneille aiheuttaa myös alati kiristyvä energiakriisi. Tosin Työtehoseura on liputtanut aina kestävän kehityksen ja energiansäästön puolesta, joten kriisi voi jopa lisätä sen tarjoamien neuvojen ja palvelujen menekkiä.

Ojala kehaisee vielä Työtehoseuraa sanomalla, että ”me olemme työn tuottavuuden kehittäjänä Suomen paras ruohonjuuritason toimija”. Yhdistys on myös asiakkaalle edullinen vaihtoehto, sillä se ei yritä vain kerryttää kassaansa tai paisuttaa tasettaan vaan pyrkii sijoit tamaan kaikki tuotot oman toimintansa kehittämiseen.

Mikä: Yleishyödyllinen yhdistys, joka tar joaa valtakunnallisesti koulutus-, tutki mus- ja kehittämispalveluja Perustettu: 1924

Kotipaikka: Helsinki

Toimipisteet: Nurmijärven Rajamäellä, Turussa ja 2 paikassa Vantaalla Liikevaihto 2021: 21,5 milj. euroa Henkilöstö: 200 Toimitusjohtaja: Juha Ojala

JUHA OJALA

Kuka: Työtehoseuran toimitusjohtaja Syntynyt: Huittisissa 1959

Koulutus: Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, metsänhoitaja, eMBA

Ura: Metsähallituksen johtotehtävissä eri puolilla Suomea 1984-2001, Mercuri Urvalin ja HAUS Oy:n johdon konsultti na 2001-2004, Oulun kaupunkikonsernin strategiapäällikkönä 2004-2007, HUS:n strategia- ja liiketoimintajohtajana 20072009, työ- ja elinkeinoministeriön stra tegisen ohjelman johtajana 2009-2010, maa- ja metsätalousministeriön luon nonvaraosaston ylijohtajana 2010-2015, Työtehoseuran toimitusjohtajana vuodes ta 2015

Perhe: Vaimo ja 2 aikuista lasta

Asuu: Nurmijärvellä

Harrastaa: Metsästystä ja siihen liittyvää koiranhoitoa

Isoveli valvoo kuskin kuntoa

Yksi mielenkiintoinen ja erittäin konkreetti nen esimerkki Työtehoseuran tutkimus- ja kehityshankkeista on järeän luokan kuor ma-auto, jota tietotekniikan ja logistiikan ekspertit varustavat ja testaavat yhdistyk sen pääkallonpaikalla Rajamäellä.

Auto on osa EU:n rahoittamaa projektia, jossa pyritään parantamaan liikenneturval lisuutta kuljettajan terveydentilaa tarkkai lemalla. Jos järjestelmä hoksaa, että kuski ei ole syystä tai toisesta vireimmillään, se ryhtyy ohjailemaan ajoneuvon toiminto ja. Raflaavimmillaan se voi tarkoittaa, että kuljettajan nukahtaessa rattiin systeemi painaa jarrut pohjaan ja kurvaa kärryn tur vallisesti pientareen puolelle.

Työtehoseuran varatoimitusjohtaja An na-Maija Kirkkari sanoo, että hankkeessa on mukana 32 toimijaa yhdeksästä Euroo pan maasta. Suomesta siihen on sitoutu nut muiden muassa VTT.

”VTT vastaa terveysmonitoroinnista, jossa havainnoidaan kuljettajan tilaa esimer kiksi sykettä ja silmänräpsäyksiä mittaa malla. Työtehoseura rakentaa vuorostaan järjestelmiä, jotka reagoivat VTT:n anta miin raja-arvoihin ja pystyvät tarvittaessa vaikka pysäyttämään auton. Meidän osana on myös selvittää, miten tällaiset uudet

Anna-Maija Kirkkari toimii autohankkeen projektipäällikkönä.

Hanke on kolmevuotinen ja päättyy syk syllä 2023. Kirkkari tosin sanoo, että sille on jo jatko-osa vireillä. Meneillään olevan projektin budjetti nousee yli 50 miljoonaan euroon. Siitä Työtehoseuran siivu on reipas miljoona.

ajamista avustavat järjestelmät pitää ottaa huomioon kuljettajien tulevassa koulutuk sessa”, Kirkkari sanoo.

Puhdasta sisäilmaa ekologisesti ja säästäen

Varmista raittiin sisäilman saanti taloyhtiössäsi ja paranna asumisterveyttä.

Maailmanlaajuinen pandemiatilanne on opettanut meille kuinka tärkeää raitis sisäilma on, monen viettäessä normaalia enemmän aikaa sisätiloissa. Raitis ja happirikas sisäilma parantaa asumisterveyttä ja viihtyvyyttä, mutta vaikuttaa myös esimerkiksi kotona työskentelevän vireystilaan.

On tärkeää varmistaa että ilmanvaihto toimii suunnitellusti. Hyvä ilmanvaihto takaa tarvittavan happi-

Air Termico on nyt

tason sekä poistaa hiilidioksiidia ja epäpuhtauksia hengitysilmasta.

Juuri nyt on oikea aika tarkistaa tuloilmaikkunaventtiiliesi suodattimet ja vaihtaa ne tarvittaessa.

Mikäli taloyhtiössäsi ei vielä ole tuloilmaikkunaventtiileitä, otathan yhteyttä niin autamme tilannekartoituksessa!

Air Termico tuloilmaikkunaventtiili on uudistunut!

Uudistettu malli on muotoiltu uudelleen ja sen ääni- ja ilmatekniikkaa on entisestään parannettu. Lisäksi Air Termico Superin asennus on helpompaa ja nopeam-paa. Uuden muotoilun ja ominaisuuksien ansioista venttiili ja suodatinpalkki ovat lähes huomaamattomia.

Ota

Uusi säätöominaisuus venttiilissä, sekä suodatinpalkissa mahdollistaa tarkan ilmamäärän säädön. Yhdessä suodatinpalkin ja venttiiliosan uusilla ominai suuksilla saavutetaan parempi äänenvaimennus, sekä huippuunsa hiottu energian säästö.

Air Termico Oy / Dir Air Oy | Kivikonkierto 12, 05460 Hyvinkää

www.airtermico.fi | asiakaspalvelu@airtermico.fi | +358 50 3005 474 www.dir-air.fi | asiakaspalvelu@dir-air.fi +358 10 4215 700

Turvallisuus ei ole vain uhkia ja riskejä

Turvallisuusasiat ja turvallisuuspolitiikka kiinnostavat tässä hetkessä yritysjohtoa poikkeuksellisen paljon. Vastaavaa kiin nostusta en ole nähnyt, vaikka turvalli suusasioiden parissa olen työskennellyt 25 vuotta. Turvallisuusympäristömme on muuttunut merkittävästi ja lyhyessä ajassa.

Mutta puhe ja arviot turvallisuudes ta eivät saa olla ainoastaan turvatto muutta ilmentäviä, eli puhetta uhkista ja riskeistä. Turvallisuus on ensisijaisesti nähtävä tämän päivän yritystoiminnassa positiivisena ja mahdollistava asiana –luottamuksen perustana. Turvallisuus ja luottamus kulkevatkin käsi kädessä. Uh kien oikeanlainen tiedostaminen ja niihin varautuminen lisäävät luottamusta, ja asiakkaan luottamuksesta huolehtimi nen on hyvin keskeinen arvo yrityksen liiketoiminnan menestymiselle. Turval lisuus työpaikalla on puolestaan yksi edellytys osaajien pysyvyydelle.

Muuttunut turvallisuustilanne avaa myös uudenlaisia mahdollisuuksia suomalai sille yrityksille, erityisesti pian realisoi tuvan Nato-jäsenyyden myötä. Nato on kehittämässä uudenlaisia sotilaallisia ky vykkyyksiään ja uuden strategisen kon septinsa myötä panostamassa aiempaa enemmän yhteistyöhön jäsenmaiden sa yrityksien kanssa. Tarpeet ovat hyvin moninaiset ja tässä suomalaisten yrityk sien ja poliittisten päättäjien kannattaa olla aktiivisia. Esimerkiksi suomalaiset kyberratkaisut ja -palvelut sekä laajem

min innovatiiviset teknologiaratkaisut saavat Nato-jäsenyyden myötä selkeästi aiempaa laajemman markkinamahdol lisuuden.

On hyvä muistaa, että Suomea on pi detty vakaana ja turvallisena valtiona, jossa on nimenomaan turvallista tehdä liiketoimintaa. Nato-jäsenyyden myötä turvallisuutemme uskottavuus vahvistuu entisestään, millä on myönteinen vai kutus esimerkiksi sijoittamistoiminnalle. Nato-jäsenyys vahvistaa kansainvälistä asemaamme ja pienentää maariskiä.

Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys − sen eteen on tehtävä jatkuvasti töitä. Meillä on erinomainen mahdollisuus profiloitua turvallisuudella ja vakaudel la sekä kyvyllämme vastata nouseviin uhkiin. Suomen profiloituminen kiin nostavana ja turvallisena sijoittautumis paikkana sekä investointien kohteena on yrityksille ja Suomelle merkittävä kysymys.

Globaalissa teknologiakamppailussa Suomi ja yrityksemme ovat jatkossa yhä vahvemmin mukana, halusimme sitä itse tai emme. Tässä kamppailussa me nestyminen on Suomen kilpailukyvyn tulevaisuudelle elintärkeä asia. Tarvit semme lisääntyvissä määrin osaajia ja teknologisia innovaatioita, mutta juuri teknologian turvallisuuden huomioimi sessa ja luottamuksen rakentamisessa on mittava mahdollisuus Suomelle. Mei hin voi luottaa.

JARNO LIMNÉLL, ST INNOFACTOR OY AALTO-YLIOPISTO

LUKUSUOSITUS

EU-katsaus

Keskuskauppakamarin uusimmassa EU-katsauksessa kä sitellään Suomen ja suomalaisten yritysten näkökulmasta merkittävien asioiden etenemistä Tšekin uudella EU-pu heenjohtajuuskaudella. Pakolaiskriisin hallinta ja Ukrainan elpyminen sodan jälkeen, sekä demokraattisten instituutioi den kriisinsietokyky ja EU:n talouden strateginen häiriönsie tokyky ovat isossa osassa puheenjohtajuuskautta. Tehtävää riittää myös energiaturvallisuuden ja energiasektorin uudis tamisen parissa, kun riippuvuutta venäläisestä fossiilienergi asta katkaistaan.

Päivi Wood, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari

Maakatsaus: Intia 2022

Keskuskauppakamarin Intia-katsaus on ajankohtainen tie topaketti yrityksille Intiasta. asiantuntijoiden kirjoituksissa käsitellään Intian, Suomen ja EU:n kauppasuhteita, niiden kehittämispotentiaalia sekä Intian ulkopolitiikkaa ja taloutta.

Lenita Toivakka, kansainvälisten asioiden johtaja, Keskuskauppakamari

Tuoretta tietoa

NAISIA ENNÄTYSMÄÄRÄ

PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUKSISSA

Keskuskauppakamarin selvityksen mu kaan markkina-arvoltaan suurissa pörs siyhtiöissä naisten osuus hallituksen jä senistä nousi kolmella prosenttiyksiköllä 35 prosenttiin.

Naisten osuus hallituksissa on muu taman edellisvuoden suvantovaihetta lukuun ottamatta kasvanut tasaises ti. Tänä vuonna vain kolmella pienellä pörssiyhtiöllä on pelkästään miehistä koostuva hallitus. Tieto käy ilmi Keskus kauppakamarin tuoreesta naisjohtaja katsauksesta.

Ville Kajala, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari

ILMOITUSKANAVA KÄYTTÖÖN MYÖS BELGIASSA

Keskuskauppakamari on aloittanut bel gialaisten kauppakamareiden kans sa yhteistyön, jonka kautta suomalainen Ilmoituskanava-palvelu saatetaan myös Belgiassa toimivien organisaatioiden käyttöön.

EU:n whistleblowing-direktiivi tulee velvoittamaan kaikkia yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä kautta Euroopan ottamaan käyttöön ilmoituskanavan. Ilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa ha vaitsemistaan väärinkäytöksistä organi saation toiminnassa.

Stina Wikberg, johtaja, Keskuskauppakamari

Asianajotoimisto Magnusson - autamme suomalaisia yrityksiä menestymään maailmalla

Keskustelemme usein asiakkaidemme kanssa investoinneista, kasvuhaluista, kansainvälistymisestä ja uusista mahdollisuuksista. Asiakkaamme ovat oman alansa huippuosaajia – pieniä, keskikokoisia, suuria, suomalaisia ja kansainvälisiä toimijoita. Tarjoamme kokonaisvaltaista palvelua ja panostamme laatuun. Olemme asiakkaan kumppani ja mukana tukemassa asiakkaidemme liiketoimintaa.

Tyypillisiä toimeksiantojamme ovat mm. sopimusoikeus, yrityskaupat ja yritysjär jestelyt, työoikeus, riidat, maksukyvyt tömyys ja kansainvälinen kauppa. Omat toimistomme sijaitsevat kuudessa maassa (Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Liettua, Lat via) ja meillä on rajat ylittävä kontaktiver kosto kansainvälisiin asianajotoimistoihin. Suomessa meidän palvelutarjontaamme kuuluvat myös Kiinan ja Lähi-Idän alueiden toimeksiannot.

Juridinen neuvonta – yrityksen kan sainvälistyminen, kasvu ja kilpailukyky Kansainvälinen tiimimme avustaa yrityksiä valmistautuessa kansainvälisille markki noille, toimiessa kansainvälisillä markki noilla sekä mahdollisissa riitatilanteissa. Erityisosaamistamme ovat muun muassa:

• Sopimusoikeus: kansainvälisen kau pan sopimukset, vastuukysymykset ja riitatilanteet

• Kilpailuoikeus: säännökset koskien tuotteiden jakelua ja rajoittavat ehdot

sopimuksissa

• Yrityskaupat ja -järjestelyt: osake kauppa, liiketoimintakauppa, pää omasijoituskauppa, MBO-järjestely, Joint Venture -järjestely

• Työoikeus kansainvälisen työvoiman erityiskysymyksissä

Jeesaaja-palvelua Magnussonilta Toimitusjohtajamme Tomi Merenheimo on liikejuridiikan ammattilainen. Hän on ollut mukana satojen kansainvälisten yrityskauppojen suunnittelussa ja toteut tamisessa. Tomi on itse myös yrittäjä ja tietää mitä yrittäminen vaatii. Hänen työs sään korostuvat ennen kaikkea kokemus ja tietämys tehtävästä toimeksiannosta sekä sujuva yhteistyö asiakkaan kanssa.

”Kannattaa rohkeasti pyytää apua, me avustamme yrityksen kasvuun, kansainvä listymiseen ja riskinhallintaan liittyvissä ju ridisissa kysymyksissä”, sanoo Tomi. ”Neu vonanto voi liittyä yhteistyöhön jo teidän

olemassa olevan kumppanin kanssa tai esimerkiksi isompia resursseja vaativaan yritysjärjestelyyn”, jatkaa Tomi.

Magnussonin asiakaslupaus ja arvot Kartoitamme aina tarkasti työn alle tule van toimeksiannon ja varmistamme, että missä oikeasti tarvitaan apua. Mietimme, että mitä lisäarvoa voimme tuoda asiak kaalle. Toimintaamme ohjaavat läpinäky vyys, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, te hokkuus ja avoimuus.

Meihin voi olla yhteydessä matalalla kyn nyksellä ja olipa kyseessä pieni tai iso asia, hoidamme kaikki toimeksiantoihin liittyvät toimenpiteet olennaiseen keskittyen.

Yhteystiedot

Tomi Merenheimo

Toimitusjohtaja, osakas, asianajaja tomi.merenheimo@magnussonlaw.com M: +358 40 560 6101

TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVAT: MEERI UTTI

Hyvishakkeri tulppaa tietoturva-aukkoja

Laura Kankaala suuntasi aikanaan lukion jälkeen hoiva-alalle, mutta päätyi lopulta opiskelemaan tietojenkäsittelyä. Nyt työpäivät täyttyvät asiakasyritysten tietoturvapulmista, seminaariesitelmistä ja omista podcasteista. ”Larpan” missiona on tehdä internetistä parempi ja turvallisempi paikka sekä kannustaa nuoria naisia tietotekniikan tarjoamille urapoluille.

Hakkeri-sana herättää helposti mielikuvan nuoresta mie hestä, jonka pakkomielteenä on murtautua tietyn yrityk sen tai julkisyhteisön tietojärjestelmään.

Heitä löytyy hakkerijoukosta edelleen, mutta yksittäisten tekijöiden sijaan taustalla on entistä useammin järjestäy tynyttä rikollisuutta ja jopa valtiollisia toimijoita.

Samalla on toisaalta kasvanut myös tietoturva-aukkoja tulppaavien ja nettirikollisia metsästävien ”hyvishakkerei den” joukkue. Yksi heistä on helsinkiläinen Laura ”Larppa” Kankaala, joka on kansantajuisella ja arkisella lähestymis tavallaan noussut nopeasti tietoturva-alan kysytyimpien konsulttien joukkoon.

Kankaalaa on ajanut eteenpäin halu rakentaa internetistä nykyistä turvallisempi ja helppokäyttöisempi. Samalla on tullut ratkottavaksi myös tietoturvaan liittyviä haasteita.

Vaikka tietoturvakonsultin ura on ollut nopea ja nousujoh teinen, on sen alku hieman poikkeava: heti lukion jälkeen Kankaala näet suuntasi hoiva-alan opintoihin.

Jo peruskouluvuosina alkanut tietokone- ja peliharras tus veti kuitenkin lopulta pidemmän korren ja Kankaala päätti vaihtaa ensimmäisen vuoden jälkeen opintosuun taa tietojenkäsittelyyn.

”Alojn tehdä nettisivuja jo ala-asteella ja halusin kokeilla, miltä siihen asti hieman etäiseltä tuntunut it-ala mahtaisi tuntua. Ja hyvin se on maistunut”, Kankaala naurahtaa.

Vastaamo soitti herätyskelloa

Kankaalan arkista työsarkaa on ratkoa yritysasiakkaiden tietoturvahaasteita, hakea heidän järjestelmistään tieto turva-aukkoja ja rakentaa asiakkailleen strategioita, joilla riskejä taklataan jo ennakolta.

Hakkeroinnista hän kertoo kiinnostuneensa opiskeluvuo sina, kun siihen tarjoutui erillisen kurssin myötä mah dollisuus.

”Samalla aloin treenata sitä myös itsekseni”, Kankaala kertoo.

Hyvishakkerille onkin ollut viimeisen parin-kolmen vuo den aikana kasvavaa kysyntää. Korona-aika ja etätyö ovat lisänneet tietoturvariskejä ja herätyskelloja ovat soittaneet myös muutamat isot tietomurrot lunnasvaatimuksineen.

Tuoreimmat esimerkit ovat kesällä julkisuuteen tulleet

Wärtsilän ja STT:n tietomurrot, joiden takana oli sama hakkeriryhmä.

”Todellinen herättäjä oli taannoinen Vastaamon tapaus, joka osoitti järjestelmien haavoittuvuuden. Samalla se antoi esimerkin, että tietomurto voi kaataa koko yrityk sen”, Kankaala muistuttaa.

Prosessit ja vastuut kuntoon Pandemia-aikana hakkerit olivat aiempaa aktiivisemmin etätyöläisten kimpussa. Nyt pandemia on jo helpottanut, mutta kyberrikolliset eivät suinkaan lepää – päinvastoin.

”Etätyö on ollut kaikille iso muutos. Nyt palaillaan ta kaisin työpaikoille ja moni saattaa miettiä, että toimis toympäristössä ollaan paremmin turvassa. Se ei kui tenkaan anna mitään syytä tinkiä omasta tarkkuudesta”, Kankaala painottaa.

Suomalaisten tietämys ja ymmärrys tietoturvariskeistä on lopulta kohtuullisen hyvä. Suurimmat riskit liittyvät kin usein prosesseihin ja vastuunjakoon.

”ETÄTYÖ ON OLLUT KAIKILLE ISO MUUTOS. NYT PALAILLAA TAKAISIN TYÖPAIKOILLE JA MONI SAATTAA MIETTIÄ, ETTÄ TOIMISTOYMPÄRISTÖSSÄ OLLAAN PAREMMIN TURVASSA. SE EI KUITENKAAN ANNA MITÄÄN SYYTÄ TINKIÄ OMASTA TARKKUUDESTA”

Missä organisaation kannalta elintärkeitä tietoja säilyte tään ja kenellä on niihin pääsy? Kuka vastaa siitä, että kaikki päivitykset ovat varmasti ajan tasalla? Kehen tai minne otan yhteyttä, jos havaitsen jotain epäilyttävää, saan epämääräisen viestin tai ehdin klikata sen auki?

”Näistä löytyy edelleen valitettavan usein harmaita aluei ta. Kun järjestelmät ovat riittävän helppokäyttöisiä ja vastuunjako selkeää, ei kenenkään tarvitse kokeilla esi merkiksi salasanojen kohdalla oikopolkuja. Se on olen nainen osa tietoturvaa. ”

Miehiset mielikuvat edelleen rasitteena Monen muun toimialan tavoin ICT-sektori kärsii kroo nisesta työvoimapulasta. Tilanteeseen ei näytä olevan luvassa nopeaa helpotusta, vaikka toimialan kasvu- ja työllisyysnäkymät ovat kiistatta valoisat: digitalisaatio etenee ja sen tarjoamat ratkaisut rantautuvat entistä laajemmin eri toimialoille.

Alalle on yritetty houkutella myös lisää naisia, mutta isom paa invaasiota ei oppilaitoksissa ole vieläkään nähty. Suunta on toki verkkaisesti parempaan päin.

Tilanne harmittaa myös Kankaalaa, jonka mukaan naiset saattavat vierastaa tietoteknisiä aloja vanhojen, jo vuositu hannen vaihteessa rakentuneiden mielikuvien vuoksi. Työ kuvitellaan kovatahtiseksi, stressaavaksi ja edelleen myös varsin miehiseksi.

”Voin toki tunnustaa, että itselleni ja monille muillekin alan ammattilaisille tämä on eräänlaista kutsumustyötä, jos sa ei kelloa aina katsota. Silti myös muutosta tarvitaan ja sitä saadaan uusien osaajien, asenteiden ja naisten kautta”, Kankaala tähdentää.

Tieturva-ala tarjoaa edelleen myös paljon mahdollisuuksia kasvuyrityksille.

”Tietoturvaa tarvitaan kaikkialla, missä vain on tietokoneita ja tietoteknisiä laitteita. Se voi olla myös oheistuote, kun vanhoja järjestelmiä modernisoidaan tai käyttäjille tarjotaan aiempaa helpompi tapa tehdä asioita turvallisesti”, Kankaa la muistuttaa.

Samalla hän heittää vastuupalloa myös vanhempien ja su kulaisten suuntaan: Jos tuore ylioppilas ilmoittaa suuntaa vansa vastoin lähipiirin ennakko-odotuksiaan tietotekniikan pariin, tuota päätöstä pitää kummastelun ja käännytysyri tysten sijasta tukea ja kunnioittaa.

Entä hoiva-ala? Millaisia mietteitä vähän yli kolmekymppisellä tietoturva-ekspertillä on alkuperäisestä unelma-ammatista?

”Sekin on kutsumustyötä ja arvostus hoitoalan ammattilaisia kohtaan on koronan myötä vain kasvanut. Toivottavasti tuon työn arvo saataisiin näkymään myös heidän palkassaan.”

Työsuhdejuridinen

Ollaankotjo uttuja?

olen Henna Riikka. Minä ja 30 hengen tiimini autamme HR työhön ja työsuhdejuridiikkaan liittyvissä asioissa. Mitä apua tarvitset juuri nyt? Laita viestiä hrl@hrlegal.fi

Palvelumme ja asiantuntijamme sinua varten osoitteessa h r l e g a l s e r v i c e s . f i

Johtaminen on palveluammatti

Aloittaessani työurani 1980-luvun alussa johtaminen oli kovin erilais ta nykypäivään verrattuna. Vähän karrikoiden, johtaja kertoi miten asiat tulee tehdä ja ihmisten teh tävä oli palvella johtajaa. Tänä päi vänä menestyvä johtaja ymmärtää olevansa palveluammatissa. Joh tajan tehtävä on palvella eli auttaa ja mahdollistaa ihmisten onnis tuminen tehtävässään. Erityisen tärkeää on hyödyntää ihmisten osaamista ja kokemusta toimin nan kehittämisessä, sen sijaan että itse kertoo miten asiat kan nattaa tehdä.

Olen työskennellyt useammassa organisaatiossa, joissa tekemistä on leimannut vahvasti epäonnis tumisen pelko. Tämä johtaa väis tämättä siihen, että turhia riskejä vältellään ja harvoin syntyy kovin mullistavia tuloksia. Epäonnistu neen projektin päätteeksi etsitään syylliset ja asia on sillä kuitattu.

JUKKA KOIVU TOIMITUSJOHTAJA KYTÄJÄ GOLF OY

Hyvä johtaja ymmärtää vastuun sa ja onnistuu luomaan organi saatioon rohkeuden kulttuurin ja innostuksen ilmapiirin. Tämän luo misessa on tärkeää poistaa epä onnistumisen pelko, joka useassa organisaatiossa estää toiminnan täysimääräisen kehittämisen. Joku viisas on osuvasti sanonut, että hyvän johtajan seurassa on turval lista pelätä. Tällaisessa ilmapiirissä syntyy varmuudella innovaatioita ja menestystä.

Hyvällä johtamisella ei epäonnis tuminen ole edes vaihtoehto, vaan positiivisessa ilmapiirissä joko onnistutaan tai opitaan. Roviolla työskennellessäni opin miten iso vaikutus tällaisella asenteella on lopputulokseen. Meillä oli sisäinen slogan ”scale fast, fail fast” eli ko keiltiin rohkeasti uusia asioita ja koska kaikki ei tietenkään onnistu nut, niin kuitenkin joka kokeilusta opittiin uutta ja yritettiin taas uu della tavalla.

Mitä jos sinäkin lähtisit johtami sessa siitä, että kaikessa uudessa tekemisessä vain joko onnistutaan tai opitaan?

Kestävä liiketoiminta ja kasvu rakennetaan ymmärryksen ja prosessien varaan

prosesseja ja ohjeistuksia tulisi päivit tää säännöllisesti yrityksen strategian ja henkilömäärän sekä ulkopuolelta tulevien säännösten mukaisiksi.

Toiminto, jolle ei luoda yhteisiä prosesse ja ja toimintatapoja, ei ole hallittava eikä skaalattava toiminto. Tällöin riskinä on että:

• Yritys menettää kontrollin ja tulee riippuvaiseksi yksittäisistä henki löistä tai kumppaneista.

Tämä neuvo olisi hyvä pitää mielessä niin perinteisessä ulkoistamisessa kuin sisäi sessäkin ulkoistamisessa, jossa tehtäviä ja vastuita annetaan eteenpäin talon sisällä.

Prosessien luomisen tulisi aina alkaa ko konaiskuvan ymmärtämisestä. Mitä toi mintoja meillä on, ja mitä vastuita niihin liittyy? Onko toimintoihin vaikuttaviin lain säädäntöihin tullut päivityksiä? Mitä me toiminnoillamme tavoittelemme?

Kun kiireisen johtajan eteen tulee toistu vasti erilaisia töitä, hän alkaa jakaa vas tuuta eli ulkoistaa tehtäviä ympärillä ole ville ihmisille sekä kumppaneille. Pienissä organisaatioissa ja yksiköissä prosesseja ei ole vielä useinkaan mietitty, saatikka kirjattu kovin pitkälle. Niinpä tehtävät ja vastuut siirtyvät ilman syvempää keskus telua prosesseista tai tavoitteista.

Nykyajan itseohjautuvuuteen kannusta vassa työkulttuurissa tällaisella harmitto malta vaikuttavalla vastuunjaolla voi olla ikäviäkin seurauksia: vastuut yrityksen eri toiminnoista jakautuvat hallitsematto masti ympäri yritystä, ja jokainen toteut taa tehtäviään omalla tavallaan.

Kirjattujen prosessien ja toimintatapo jen avulla varmistetaan yhteinen suun ta ja jatkuvuus.

Henkilöstömäärän kasvaessa johtajan tehtävänä on pysähtyä ja varmistaa, että tehtäville ja toiminnoille luodaan pro sessit sekä ohjeistukset. Jatkossa näitä

Jos toimintoon sisältyviä prosesseja ja työnkulkuja ei ole kirjattu mihin kään ylös, miten sitä voisi hoitaa kukaan muu kuin se ihminen, jon ka päässä prosessit ovat? (Koskee muuten myös toimitusjohtajia.)

• Toiminnon tavoitteet eivät enää kulje käsi kädessä yrityksen ta voitteiden kanssa.

Jos jokainen hoitaa toimintoja omal la tavallaan, miten voidaan varmis taa, että kaikki tekeminen tukee yrityksen tavoitteita, eikä esimerkiksi pelkästään yksilön tai yksittäisen tii min tavoitteita?

• Toiminnosta tulee yrityksen kasvun este.

Jos prosessit ja toimintaohjeet puut tuvat, johdolla on yhtäkkiä johdetta vanaan keittiö, jossa jokainen kokki keittelee omaa soppaansa. Volyymin lisääntyessä kokit, kattilat ja kauhat vain lisääntyvät.

Sanotaan, että ”jos et pysty ymmärtä mään prosessia riittävän hyvin, et ole valmis ulkoistamaan sitä”.

Kokonaiskuvan avulla yrityksen on mah dollista luoda prosessit, joissa otetaan huomioon niin ulkoiset kuin sisäisetkin vaatimukset sekä yrityksen tulevaisuuden tavoitteet.

Kun liiketoiminta rakennetaan alusta asti tällaisen ymmärryksen ja sen pohjalta ra kennettujen prosessien varaan, johdon on mahdollista antaa toimintoja hoidettavak si eteenpäin ilman, että seurauksena on hallitsematon kaaos. Näin yrityksen ohjat pysyvät siellä, missä niiden kuuluukin olla. Minkälaisella pohjalla teidän yrityksenne tärkeimmät toiminnot ovat? Pyörivätkö ne suunniteltujen prosessien vai hiljaisen tiedon ja yksittäisten ihmisten varassa? Olisiko aika pysähtyä ja tehdä pieni tsek kaus?

Turboteam on käytännönläheinen kasvun ja kansainvälistymisen asiantuntijayri tys. Turboteamin Koordinaattoriperheen palveluiden avulla autamme yrityksiä ottamaan kokonaisuuden haltuun ja ra kentamaan liiketoimintansa toimivien prosessien varaan.

Näin asiakkaamme voivat rauhassa kes kittyä ydintoimintoihin ja kasvuun.

Huoltovarmuus haastaa myös yrityskenttää

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat nostaneet kansallisen huoltovarmuuden taas arvoonsa. Kriittisen infran ja elin tärkeiden palveluiden toimivuus kriisitilanteissa on kuitenkin pääosin kotimaisen yritysverkoston varassa. Siksi oman toiminnan jatkuvuudesta myös kriisien keskellä kannattaa pitää huolta, muistuttaa Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) infrastruktuuriosaston johtaja Jarna Hartikainen.

Ei vara venettä kaada, muistuttaa vanha kan sanviisaus.

Kyseinen lausahdus on ollut taas ajankohtai nen, kun koronapandemia ja Ukrainan sota ovat koetelleet myös suomalaisten kriisinsietokykyä. Samalla on toisaalta oivallettu vuosikymmenten saatossa rakennetun huoltovarmuusjärjestel mämme toimivuus ja merkitys.

Kun ympärillä myrskyää riittävästi, pitävät jul kishallinto ja suomalaisyritykset yhdessä huolen siitä, että vesi-, energia- ja elintarvikehuolto, ter veydenhuoltojärjestelmä sekä tietoliikenneyhte ydet toimivat myös kriisiaikoina.

”Yhteisenä tavoitteena on turvata kansalaisille nämä elintärkeät peruspalvelut asuinpaikasta riippumatta. Valtio ei siihen luonnollisesti yksin

pysty, vaan varautumista tarvitaan myös palve luitatarjoavilta yrityksiltä”, Huoltovarmuuskeskuk sen infrastruktuuriosaston johtaja Jarna Harti kainen tiivistää.

Digitalisaatiossa ja verkottumisessa on omat riskinsä

Takavuosina yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toimialat olivat pitkälti valtionyhtiöiden hallussa. Suomi oli myös nykyistä omavaraisem pi ja huoltovarmuuden ylläpidossa keskityttiin pitkälti mm. viljan, polttoaineiden ja lääkkeiden varmuusvarastointiin.

Varastoilla on edelleen oma sijansa, mutta tänä päivänä huoltovarmuudesta huolehtivat entistä enemmän eri toimialoille rakentuneet yritys verkostot ja kumppanuusketjut, jotka voivat olla

TEKSTIT TIMO SORMUNEN, KUVAT MEERI UTTI

hyvinkin pitkiä ja monipolvisia. Se lisää aina myös riskejä, Hartikainen muistuttaa.

”Kriittisten toimialojen isot yritykset vastaavat toki omasta ja sopivat kumppaniensa kanssa toimitus varmuudesta, mutta pitkissä tuotanto- ja palvelu ketjuissa tätä huoltovarmuuskriittisyyttä on entis tä vaikeampaa tunnistaa tai arvioida. Alihankkijana toimiva mikroyritys voi olla päämiehensä ja samalla myös huoltovarmuuden kannalta äärimmäisen kriit tinen ja tärkeä osaaja – tietämättä sitä täysin edes itse” Hartikainen toteaa.

Riskejä lisää myös digitalisaatio. Se on tehostanut toimintoja, lisännyt läpinäkyvyyttä, sujuvoittanut toi mitusketjuja, vähentänyt varastoinnin tarvetta ja hel pottanut kommunikointia, mutta lisännyt samalla yritysverkostojen keskinäistä riippuvuutta.

Pieni virhe tai häiriö esimerkiksi pankkien maksu liikenteessä tai toimitusjärjestelmässä voi tuottaa hyvinkin laajaa harmia.

”Lähes kaikkia arkisia palveluja ohjaa tänä päivänä jokin tietojärjestelmä. Niitä ei häiriötilanteessa voi kuitenkaan nykypäivänä nopeasti korvata kynällä, paperilla tai puhelimella”, Hartikainen muistuttaa.

Paikalliset yritykset ovat tärkeä tukijalka Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyö- ja sopimus verkostoon kuuluu noin tuhat yritystä, jotka ovat mukana myös alueellisissa valmiustoimikunnissa.

Hartikainen tähdentääkin, että huoltovarmuus on pohjimmiltaan hyvin paikallista toimintaa, jossa

Keskuskauppakamarissa LUJAT-hanketta vetävä hankejohtaja Panu Vesterinen ja Huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosaston johtaja Jarna Hartikainen.

kunnille ja kaupungeille palveluja tuottavat yri tykset ovat keskeisiä kumppaneita.

Digitalisaatioon, verkostotalouteen, kyberuhkiin ja kansainvälisiin kriiseihin liittyvät uhkakuvat ovat kuitenkin saaneet HVK:n pohtimaan entistä enemmän myös pk-yrityskentän kriisivalmiutta ja kriisinsietokykyä.

”Yhteiskunnan kriisinkestävyys on lopulta meistä kaikista kiinni ja tässä kohtaa pienetkin yritykset voivat olla tärkeitä osaajia. Se kuitenkin edellyt tää, että ne ovat itsekin varautuneet ja raken taneet toimintamallit riskien varalle. Viimeisen parin vuoden aikana on nähty, että kaukaisilta tuntuvat kriisit voivat rantautua nopeasti myös tänne meille”, Hartikainen huomauttaa.

Hän muistuttaakin, että hankintoja kilpai luttaessa vahvoilla ovat ne yritykset, jotka kykenevät osoittamaan riittävän kattavaa riskienhallintaa ja varautumista. Se kuiten kin edellyttää, että hankintoja tekevät kriit tiset yritykset varautuvat sopimuksissaan myös toimitusketjun riskeihin.

”Hankintojen hajauttaminen ja vaihtoehtoi set toimitusketjut ovat yksi varautumisen kivijalka. Tämä lisääntyvä varautumistarve voikin lisätä kysyntää totutusta poikkeavil le hyödykkeille, raaka-aineille ja palveluille. Samalla se saattaa avata uusia kasvu- ja liiketoimintamahdollisuuksia vaihtoehtoisia ratkaisuja tarjoaville yrityksille ja varautumi sen osaajille”, Hartikainen vinkkaa.

”DIGITALISAATIOON, VERKOSTOTALOUTEEN, KYBERUHKIIN JA KANSAINVÄLISIIN KRIISEIHIN LIITTYVÄT UHKAKUVAT OVAT KUITENKIN SAANEET HVK:N POHTIMAAN ENTISTÄ ENEMMÄN MYÖS PKYRITYSKENTÄN KRIISIVALMIUTTA JA KRIISINSIETOKYKYÄ.”

”Hankintojen hajauttaminen ja vaihtoehtoiset toimitusketjut ovat yksi varautumisen kivijalka”, Jarna Hartikainen vinkkaa.

LUJAT herättelee yrityksiä kriisivalmiuteen

Kansallisen huoltovarmuuden kannalta kriitti sillä toimialoilla laki velvoittaa yrityksiä ja jul kisyhteisöjä huolehtimaan, että niiden toiminta jatkuu myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Isommille yrityksille ja etenkin HVK:n kump paneille nämä riskiskenaariot ja jatkuvuuden hallinta ovat olennainen osa strategiatyötä. Nyt näitä varautumismalleja viedään Keskus kauppakamarin, alueellisen kauppakamareiden ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteisellä LU JAT-hankkeella entistä laajemmin myös muu hun yrityskenttään ja julkisorganisaatioihin.

Tavoitteena on oppia tunnistamaan omaan toi mintaan liittyviä uhkia ja riskejä, arvioida niiden vaikutuksia oman organisaatioon, luoda sopivia menettelytapoja häiriötilanteiden varalle ja tur vata kriittisten yhteistyökumppanien toiminta kykyä.

Keskuskauppakamarissa LUJAT-hanketta (Luo tettava jatkuvuus) vetävän hankejohtaja Panu Vesterisen mukaan kokonaisvaltaiselle riskien kartoitukselle on nyt selkeää tilausta.

”Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat osoitta neet, että kaikki on mahdollista. Digitalisaation ja verkostoitumisen myötä riskit ovat entistä monitahoisempia ja ne on myös opittava tun nistamaan ajoissa”, Vesterinen toteaa.

Jatkuvuuden hallinnasta arkinen asia Varsinkaan pienemmissä yrityksissä ei välttä mättä ole edes mietitty, millaisia ulkopuolisia uhkia omaan liiketoimintaan voi lopulta liittyä. Monilta voi puuttua toimintasuunnitelma esi merkiksi hieman pidemmän sähkö- tai vesikat kon, avainhenkilöiden sairastumisen tai haitta ohjelman varalle.

”Riskikartoitusten ja varasuunnitelmien sijaan on keskitytty päivittäiseen työhön ja pitämään kiinni asiakkaista. Toisaalta kohennettavaa on myös päämiesten puolella. Toimintoja on saa

tettu ulkoistaa pienemmille alihankkijoille ja yhtiön ulkopuolella työskenteleville yhteis työkumppaneille. Samalla ne jäävät yhteisten koulutusten ja kehityssessioiden ulkopuolelle”, Vesterinen toteaa.

Viime syksynä alkanut ja syksyllä 2023 päät tyvä huoltovarmuuden kehittämishanke onkin saanut osakseen hyvää vastakaikua. Toisaal ta myös maaperä on ollut selvästi otollisempi kuin vaikkapa 3-4 vuotta sitten.

”Yritysten kriisitietoisuus on nyt aivan toisella tasolla kuin takavuosina. Itse toivon, että oman toiminnan turvaamisesta ja jatkuvuuden hallin nasta tulisi myös pk-yrityksissä arkinen ja nor maaliin liiketoimintaan liittyvä asia. Toivottavasti sen vauhdittamiseen ei tarvita enää kolmatta kriisiä”, Vesterinen toteaa.

“Toiminnan turvaamisen ja jatkuvuuden hallinnan tulisi olla myös pk-yrityksissä normaaliin toimintaan liittyvä asia”, Panu Vesterinen toivoo.

Kankurinkatu

Talotekniikan erityisosaajat tietävät, miten energiaa säästetään

Talotekniikan rooli energiamarkkinan myllerryksessä on kiinteistön omistajan ja rakennushankkeeseen ryhtyvän kannalta keskeinen. Granlund tarjoaa vuosikymmenten kokemuksen talotekniikasta myös Riihimäen-Hyvinkään seudulla.

Uudet energiaratkaisut haltuun, säästöt merkittäviä

Energian hinnan kivutessa huikeisiin lukemiin ja hinnan vaihteluiden tultua kiinteistöjen omistajille turhankin tu tuksi, kaikki keinot vähentää ja säätää energiankulutusta ovat tervetullei ta. Granlundille energiatehokkuuden tärkeys ei ole uutta: yritys on tehnyt töitä sen eteen jo aikakaudella, jolloin energiatehokkuus ei vielä ollut suuren kiinnostuksen kohteena.

leja tullaan varmasti näkemään raken nusten katoilla yhä kiihtyvään tahtiin.

Yhä tärkeämmäksi on tulossa raken nusten kyky hyödyntää energiamark kinoiden hinnan heilahteluja: energia laskustaan kiinnostuneen kannattaa kysellä Granlundin asiantuntijoilta, miten omassa kiinteistössä voisi hyö dyntää kysyntäjoustoa.

Granlund-konserni lyhyesti

JUKKA UOTILA TOIMITUSJOHTAJA GRANLUND HÄME OY

Granlund on Suomen suurin talotek niikka-alan asiantuntijatalo ja sillä on paljon osaajia myös Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa.

”Meillä on Hämeen seudulla jo yli 40 vuoden kokemus talotekniikan suun nittelusta: LVI-suunnittelusta, sähkö suunnittelusta ja rakennusautomaa tiosuunnittelusta. Suunnittelun lisäksi toimimme monen kohteen talotek nisenä valvojana”, sanoo Granlund Häme Oy:n toimitusjohtaja Jukka Uotila

Talotekniikka tarjoaa paljon keinoja säästää energiaa: etenkin lämpöpum put ovat osoittautuneet hyväksi rat kaisuksi. Niillä saadaan lämpö talteen esimerkiksi rakennuksen poistoilmas ta, jätevedestä, maaperästä (maaläm pöpumppu) tai vaikka järvivedestä. Lämpöpumpuilla voidaan tehokkaasti kierrättää kylmää ja lämmintä ilmaa esimerkiksi kaupan alan kiinteistöissä, jotka ovat hyvin energiaintensiivisiä.

Sähkön tuotannossa aurinkopanee lit alkavat olla jo melko vakiokalustoa missä tahansa rakennushankkees sa. Lämpöpumppujen ja sähköauto jen lisääntyessä sähkön kulutus ei ole suinkaan vähentymässä, joten panee

Granlund on vuonna 1960 perustettu, kokonaan työntekijöidensä omistama kiinteistö- ja rakennusalan konser ni. Sen toimialoja ovat talotekninen suunnittelu, energia- ja kiinteistö alan konsultointi, rakennuttaminen, kiinteistöjohtamisen ohjelmistot sekä isännöinti. Granlundin tärkein tavoite on parantaa hyvinvointia rakennetus sa ympäristössä. Konserni työllistää yli 1200 asiantuntijaa ja sen liikevaihto vuonna 2021 oli 109 M€. Granlundilla on toimipisteitä ympäri Suomen.

Lue lisää www.granlund.fi

Opiskelijat innovoivat yritysideoita ICT-diilissä

HAMKin tieto- ja viestintätekniikan opis kelijat herätellään heti opintojen alussa yrittäjyyteen ja myyntiin. ICT-diili on tie totekniikkaa ja viestintää yhdistävä pa ketti, joka perehdyttää opiskelijat tieto- ja viestintätekniikan merkittäviin yrityksiin sekä tulevaisuuden teknologioihin. Hui pennuksena he suunnittelevat oman yri tysidean ja pitävät siitä myyntipuheen.

Opinnoissa edetään ripeästi. Heti en simmäisen parin viikon aikana opiskeli jat perehtyvät jonkin merkittävän IT-alan yrityksen tarinaan ja laativat siitä sekä kirjallisen raportin että esityksen. Valit tavina yrityksinä ovat mm. suomalainen Nokia, hollantilainen ASML, kiinalaiset Huawei ja Alibaba, amerikkalaiset Apple, Amazon, Microsoft ja Oracle. Tässä sa malla luodaan läpileikkaus koko IT-alaan teknologiayrityksistä ohjelmistoyrityksiin.

Opiskelijat saavat esityksistä ja teksteis tä palautteet sekä tietotekniikan että

viestinnän opettajalta. Niiden pohjalta he ovat jo valmiimpia seuraavaan teh tävään: johonkin tulevaisuuden tekno logiaan, esimerkiksi kuluttajille suun natut robotit, teksti- tai kuvapohjainen koneoppiminen, dronet, kryptovaluutat, virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus. Myös tästä tehdään kirjallinen raportti ja esitys, joiden palautteet annetaan ennen loppuhuipennusta: oman yritysidean ke hittelyä ja myymistä.

Markkinoinnin ja myynnin on monesti sanottu olevan suomalaisten heikkous. Yhtenä ICD-diilin tavoitteena onkin antaa eväät perustekniikoihin: kuinka aloit taa puhe niin, että yleisö todella haluaa kuulla puheen jatkon, kuinka lopettaa puhe niin, että se jää mieleen ja kuinka psykologisesti rakentaa myyntipuhe ja mainonta niin, että vetoavat ihmisten perusvietteihin ja tarpeisiin, pelkoihin ja toiveisiin.

Mitä opiskelijat oppivat? Käsityksemme mukaan tiedonhankintaa, esiintymistä, kriittistä ajattelua, kirjallista raportointia sekä tiimityöskentelyä. Keskeisiä ovat tie tenkin tietotekniikan yleissivistyksen li sääntyminen sekä ”ensipuraisu” yrittäjyy den ymmärtämiseen ja oman yritysidean innovointi. Jos ja kun kelpo idea syntyy, sitä voi jatkojalostaa opintojen aikana. Toteutus vaatii opiskelijoilta ja opettajilta paljon, mutta opiskelijapalaute ja oppi mistulokset kannustavat jatkamaan tällä nyt pari vuotta kehitetyllä mallilla.

Diiliin kuuluu luonnollisesti aito yritys elämän edustajan palaute, jota olem me saaneet Riihisoftin toimitusjohtaja Jouko Kukolta. Mukaan mahtuu lisääkin yrityselämän toimijoita. Tulisiko sinun yrityksesi mukaan kehittämään kasvun aihioita alueelle?

TEKSTI: PETRI KUITTINEN, TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN LEHTORI, LEA MUSTONEN, VIESTINNÄN LEHTORI, HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, KUVA: VILLE SALMINEN

HRA, Hyväksytty rekrytoinnin asiantuntija

Kauppakamarin HRA, Hyväksytty rekrytoinnin asian tuntija -koulutus tarjoaa rekrytoijille, rekrytoin tipäälliköille, henkilöstöhallinnon työntekijöille, HR-johtajille ja koko rekrytointiorganisaatioille me kanismin, jolla voidaan vahvistaa tähtiluokan-rekry tointien suorituskyky.

Mitä HRA-Hyväsytty rekrtytoinnin asiantuntijakoulutusohjelma tarjoaa?

• Opettaa parhaat käytännöt rekrytoinnin menetelmistä, työkaluista ja tekniikoista.

• Ajankohtaiset asiat alalta ja lainsäädännöstä.

• Täydentaa koulutettavan rekrytointissaamista.

• Ohjaa ajattelemaan laatikon ulkopuolelta. Parantaa taitoja etsiä uusia kyvykkyyksiä.

• Luo rekrytointiin ammattimaisempaa otetta.

• Auttaa verkostoitumaan alan ammattilaisten kanssa.

• Tukee onnistuneiden rekrytointien kautta organisaation kasvua ja menestystä.

HRA-koulutuksen aikataulu:

• Moduuli 1: Orientaatio to 20.10. klo 12 - 15

• Etätyö to 27.10.

• Moduuli 2: Rekrytoinnin yleiset periaatteet ja prosessi to 3.11. klo 12 - 16

• Etätyö 10.11.

• Moduuli 3: Rekrytoinnin juridiikka to 17.11. klo 9 - 16

• Ryhmätyö, osa 1 to 24.11. klo 12 - 16

• Ryhmätyö, osa 2 to 1.12. klo 12 - 16

• Moduuli 4: Analysointi ja päätöksenteko to 8.12. klo 12 - 18

Ilmoittaudu HRA-koulutukseen 6.10. menessä!

Lisätiedot: Pirjo Kurki, puh. +358 40 197 9823 pirjo.kurki@rihykauppakamari.fi

Joko teidän yrityksestä löytyy hyväksytty rekrytoinnin asiantuntija?

JURIDIIKKA KANSAINVÄLISTYMINEN

5.10. Minimoi logistiikkasopimuksiin ja -ketjuun liittyvät riskit Verkkokoulutus tai Helsinki

7.10. Turvaa liiketoimintasi oikeilla hinta- ja maksuehdoilla Verkkokoulutus tai Helsinki

13.10. Näin onnistut yrityskaupassa Verkkokoulutus tai Helsinki

7.11. Valtiontukipäivä 2022 Verkkokoulutus tai Helsinki

HENKILÖSTÖHALLINTO

JA JOHTAMINEN

19.10. Tuloksen parantaminen kustannustehokkuuden ja tuotta vuuden kautta Verkkokoulutus

4.11. Johtamisen Ajankohtaispäivä Live & striimi Verkkokoulutus tai Helsinki

10.11. Asiantuntijasta esihenkilöksi Verkkokoulutus tai Helsinki

16.11. Miten organisaatio voi oppia krii sistä? -työpaja Verkkokoulutus

22.11. Tee tuloksia kilpailuetua johtamalla - 10 ohjetta Verkkokoulutus

MYYNTI JA MARKKINOINTI

11.10. Some-mainonnan koulutus sarja: Linkedin Verkkokoulutus

24.10. Totti Karpela: Piinaavat valittajat Verkkokoulutus tai Helsinki

24.10. Totti Karpela: Kuormittavista asiakastilanteista palautuminen Verkkokoulutus tai Helsinki

3.11. Somen monipuoliset mahdollisuudet Verkkokoulutus

TALOUSHALLINTO

3.10. Strateginen talousjohtaminen Verkkokoulutus

12.10. Hyvin suunniteltu budjetti Verkkokoulutus

23.9. Hyväksytty Talouspäällikkö -valmennus Verkkokoulutus tai Helsinki

19.10. Tuloksen parantaminen kus tannustehokkuuden ja tuottavuu den kautta Verkkokoulutus

2.11. Viestintäkoulutus talousasian tuntijoille Verkkokoulutus

9.11. Reskontranhoitajasta kirjanpitäjäksi Verkkokoulutus

10.10. Kasvua uudella markkinalla Verkkokoulutus tai Helsinki

27.10. Vientikaupan keskeiset asiakirjat Verkkokoulutus

8.11. Kumppaneiden ja kansainvälis tymisen johtaminen Verkkokoulutus

1.12. Vientikaupan ajankohtaispäivä Verkkokoulutus

HRA

25.10. HRA: rekrytoinnin juridiikka* Kankurinkatu 4-6 Hyvinkää

8.11. HRA: Rekrytoinnin ydin Verkkokoulutus

31.1.-21.03. HRA, Hyväksytty rekrytoinnin asiantuntija Verkkokoulutus

9.11. HHJ-puheenjohtajakurssi Helsinki

30.11. HALLITUSPAIKKA-tapahtuma Tampere

2.3. HHJ-kurssi Hyvinkää

Lisätiedot koulutuksista ja tapahtumista www.rihykauppakamari.fi

HHJ, HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN -KOULUTUSKOKONAISUUS

Hanki pätevyys toimia hallituksen jäsenenä ja kartuta omaa osaamistasi ja verkostojasi!

Hallitusosaaminen koostuu useista eri osa-alueis ta. Näin ollen hallitustyöskentely ja varsinkin sen kehittäminen edellyttävät usein jo olemassa olevan osaamisen syventämistä, niin johtamisen, talouden, sopivien työkalujen löytämisen kuin myös esimer kiksi strategiatyön osalta. Juuri tämän hallitusosaa misen sekä hyvän hallitustyön kehittämisen ympä rille on myös Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -koulutuskokonaisuus laadittu.

Kansainvälisesti tunnustetun ja palkitun HHJ-kon septin takana seisookin vankka halu uudistaa halli tustyötä sekä innostaa yhä uusia ihmisiä sen pariin. Samalla haluamme tarjota uusia näkökulmia ja toi mintatapoja hallitustyöskentelyn uudistamiseen.

Hallitustyöskentely avataan kurssilla erityisesti pk-yri tyksen näkökulmasta hyvin käytännönläheisesti ja monipuolisesti. Samalla selvitämme asiantuntijoiden ja hallitusammattilaisten johdolla, mitä on hyvä halli tustyö ja millaisia työkaluja hallitustyöskentelyn kehit täminen vaatii.

Hallitustyö rakentuu useista eri osa-alueista. HHJ-kurssilla käsitellään mm.

• hallituksen kokoonpano ja rooli

• vastuut ja riskienhallinta

• työskentelytavat (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät)

• talouden ohjaus

Osallistumismaksu:

Kurssin normaalihinta 2500 € + alv 24 %, kauppaka marin jäsenetuhinta 1750 € + alv 24 %

9.11.-10.11.

HHJ-puheenjohtajakurssilla käsitellään hallituksen johta mista ja ryhmädynamiikkaa. Tavoitteena on luoda vah va pohja puheenjohtajan käytännön työlle; muun muassa tunnistaa hallituksen ja sen puheenjohtajan ja omistajien ydintehtävät sekä selvittää millä tavoin puheenjohtaja voi kehittää yrityksen liiketoimintaa.

Kurssi sopii sekä hallitusten puheenjohtajille että puheen johtajiksi aikoville. Osallistujilta edellytetään HHJ-kurssin käymistä tai vastaavien tietojen hallitsemista.

Kurssin sisältö:

Jakso 1 (9.11.): Puheenjohtajan peruskysymykset Jakso 2 (10.11.): Yhteistyö ja vuorovaikutus

Osallistumismaksu: Kurssin normaalihinta 2300 € + alv 24 %, jäsenetuhinta 1650 € (+alv 24 %),

– Olen mukana Lindströmin hallituksessa ajatuksella, että aina on uutta opittavaa. Yksi hallituspaikka riittää toistaiseksi vastuullisen päätyön lisäksi. Ei pidä ahnehtia liikaa, Hanna Kivelä naurahtaa.

HHJ-koulutus ja HHJ-tutkinto – juuri sopiva match!

KUN Hanna Kivelä muutti viime syksynä Ir lannista Suomeen neljän Googlen palveluk sessa vietetyn vuoden jälkeen, paluu halli tustyöhön alkoi houkutella.

– Ulkomaan vuosieni alussa kuuluin vies tintäyritys Ellun Kanojen hallitukseen. Palat tuani ajattelin, että nyt olisi sopiva hetki pohtia ja punnita omaa hallitusosaamistani, myös Säästöpankkiryhmän ja Plugit Finlan din hallituksessa työskennellyt Kivelä kertoo.

Vaihtoehtoja oli useita. Lähteäkö suorit tamaan jotakin pitkää, useita kuukausia kes tävää ohjelmaa vai valitsisiko HHJ-koulutuk sen ja suorittaisi sen päälle HHJ-tutkinnon? Jälkimmäinen vei voiton.

– Olin seurannut HHJ-koulutusta jo kauan sivusta, ja HHJ-tutkinnon suorittanei ta putkahteli esiin tuttavapiiristäni. Kaikki kertoivat HHJ-kokonaisuudesta pelkkää hy vää, joten arvelin, että tästä saan sen, mitä tarvitsen. Niin kuin sitten sainkin.

Hyvän maineen lisäksi HHJ-koulutusta puolsi tehokas ajankäyttö. Koulutus sujahti Kivelän kalenteriin loppusyksyksi, ja HHJtutkinnon hän teki keväällä.

Tutkinto oli Kivelän tavoitteena alusta lähtien.

– Halusin ilman muuta varmistaa, että opitut asiat tulevat myös arvioiduiksi tutkin non avulla. Koko HHJ-tutkinto oli arvokas matka aiemman hallitus- ja omistajakoke muksen peilaamiseen ja näkemyksen syven tämiseen hyvästä hallitustyöstä. Etenkin sel keän omistajastrategian merkitys yrityksen strategian ja suunnan selkärankana jäi mie leeni hyvin.

Tammikuussa Hanna Kivelä aloitti it-yri tys Fujitsun toimitusjohtajana ja myöhem min keväällä Lindström Groupin hallituk sessa.

– Haluan tuoda hallitustyöhön ymmär rystä digitaalisesta osaamisesta ja teknolo gian mahdollistamasta transformaatiosta se kä soveltaa kasvuhakuisen, kansainvälisen liiketoiminnan johtamiskokemustani. Koen tehtäväkseni auttaa oivaltamaan uutta ja an taa herätteitä kysymällä oikeita kysymyksiä.

Lue koko haastattelu www.hhj.fi

HHJ-kurssin suorittaminen hyväk sytysti on HHJ-tutkintoon osallis tumisen edellytys.

Palautteen mukaan tutkinto on vaativa, ja siksi myös arvostet tu. Sitä kehitetään säännöllisesti hallitustyön uudistumista seura ten ja syventämään koulutusta entistä enemmän HHJ-kurssin si sältöihin: hyvään hallintotapaan, hallituksen organisointiin, strate giatyöhön ja yrityksen talouden seurantaan ja ohjaukseen.

l Tänä vuonna on siirrytty kolmeen tutkintotilaisuuteen aiemman kahden sijaan.

Vuoden viimeinen HHJ-tutkinto järjestetään verkossa 24.11.2022. Ilmoittautumisaika on 18.8.–15.9.2022.

Ilmoittaudu mukaan www.hhj.fi

Fujitsu/Marjo Koivumäki, Studio Apris Oy

Vaativa ja arvostettu HHJ-tutkinto

Marjo Koivumäki (Studio Apris Oy)

TERVETULOA

Uudet jäsenet

• Tila ja hemma, Riihimäki

• TKmediatalo, Riihimäki

• Frouva K, Riihimäki

• Asianajotoimisto Magnusson Oy, Helsinki

• Riihimäen Montessori ry, Riihimäki

• Asianajotoimisto Marja Hokkanen Oy, Riihimäki

Kauppakamarin Jeesaajat Kauppakamarin Jeesaajat ovat ko keneita, aktiivisesti liike-elämässä toimivia henkilöitä, jotka haluavat jeesata Riihimäen-Hyvinkään kaup pakamarin jäsenyrityksiä kasvun polulla.

KUUKAUDEN SITAATTI:

Juha Ojala Työtehoseura

Tomi Merenheimo Toimitusjohtaja, osakas, asianajaja, Asianajotoimisto Magnusson Oy, on uusin Jeesaajamme.

Kauppakamarin First Aid tarjoaa jäsenistölleen oman asiantuntijaver kostonsa kautta ensiapua puhelimit se erilaisissa ongelmatilanteissa.

Lakimies- ja asiantuntijapalvelu Tarvitsetko lakineuvontaa verotuk sesta, taloushallinnosta, työsuhde asioista tai vaikka yritysken kaup pasopimuksista. Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat ja laki miehet vastaavat kysymyksiisi.

Olen Pirjo Kurki ja aloitin työt Riihimä en-Hyvinkään kauppakamarilla elokuun alussa koulutuskoordinaattorina.

Minulla on useiden vuosien kokemus pank ki- ja vakuutusalalta. Tällä hetkellä opiskelen myös HAMK:ssa ylempää korkeakoulututkin toa liiketalouden koulutusohjelmassa. Opin näytetyö valmistui elokuussa ja muutamia opintokursseja on vielä kesken, valmistumi nen menee ensi vuoden puolelle.

Kauppakamarilla on mukava päästä oppi maan uutta monipuolisesta koulutusalasta, verkostoitumaan alan vaikuttajien kanssa sekä on upeaa päästä osaksi kauppakama riperhettä.

Vapaa-ajalla harrastan liikuntaa; käyn sään nöllisesti salilla, juoksen ja pyöräilen. Luonto on myös lähellä sydäntäni.

”Ei Työtehoseuran olemassaolo ole itsetarkoitus. Sitäkin tärkeämpää on saada tuloksia aikaan. Se tapahtuu yhteistyöllä, jota teemme yritysten ja toimialojen kanssa.”

Sopimustyökalu Varmuutta sopimusten tekemiseen. Tarjoamme jäsenmaksun suoritta neille jäsenillemme ”koneellisen so pimusjuristin” jäsenetuhintaan!

Lue lisää palveluistamme: rihykauppakamari.fi

Lehti 4/2022

Seuraava Kauppakamari-lehti ilmestyy 16.12.2022. Sen teemana on vastuullisuus.

Kauppakamari-lehden voi lukea myös koti sivuiltamme rihykauppakamari.fi

Jäsenille maksuttomat neuvontapalvelut käytössäsi

Kauppakamariin uusi koulutuskoordinaattori

Jos et vielä ole jäsen, liity nyt! rihykauppakamari.fi

Ajankestävä tapa palkita

Hyvä työntekijä ansaitsee kiitoksen. Ansiomerkki on henkilökohtainen kiitos, joka kuvastaa myös yhteistä toimintaa elinkeinoelämän hyväksi. Tasa-arvoisuus on tärkeä osa Keskuskauppakamarin ansiomerkkien pitkää perinnettä – merkkejä on myönnetty vuodesta 1929 alkaen. Ansiomerkkiä käytetään työnantajan järjestämissä juhlissa, isänmaallisissa tilaisuuksissa sekä suku- ja perhejuhlissa. Jokaiselle merkinsaajalle toimitetaan juhla- ja pienoismerkki sekä kunniakirja. Kerro ansioituneelle ja tärkeälle työntekijälle, miten paljon häntä arvostat: palkitse ansiomerkillä!