Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin jäsenlehti 2/2024

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARI

NRO 2 / 2024

Anders Adlercreuz:

Tolkkua tukipolitiikkaan

Kaisu Karvala:

Puun puolustajana Brysselissä

Markku Rentto:

EU ei ole vain kuluerä

Kotimaisen Air Termicon avulla ikkunan

hukkalämpö ja aurinkotehot talteen

Vaarmista raittiin sisäilman saanti taloyhtiössäsi ja paranna asumiisterveyttä.

Toimiva ilmavaihto vaikuttaa rakennusterveyteen, ja hyvä sisäilma on tärkeää asukkaiden viihtyvyyden ja terveyden kannalta. Sisäilman laatua voi parantaa ikkunoihin asennettavilla tuloilmaikkunaventtiileillä.

Kotimaiset Air Termico tuloilmaikkunaventtiilit ottavat talteen ikkunan lämpöhäviötä ja parantavat energiatehokkuutta sekä vähentävät huoneiston vetoisuutta.

Valitsemalla Air Termicon, valitset kotimaisen lämpöä talteenottavan ja energiaasäästävän venttiiiliratkaisun

Air Termico tuloilmaikkunaventiiili voidaan asentaa ikkunaan täysin ilman jyrsintätyöstöjä, soveltuu sekä uusiin että vanhoihin ikkunnoihin, kuin painovoimaiseen ja koneelliseen poistoilmavaihtoon.

Talvella Air Termicon tuloilmaikkunaventiili ohjaa kylmän tuloiilman ikkunan välitilaan. Ilma virtaa yläpuitteen yli suodatinpalkkiin, joka ohjaa ilman alas kylmää ulkoikkunan pintaa alas synnyttäen termisen kierron. Ilma nousee sisäikkunan lämmintä pintaa ylös ja lämpenee hukkalämmön ansiosta. Näin hyödynnetään energiatehokkaasti ikkunan lämpöhäviötä ja auringon tuotamaa energiaaa.

Tehokkaan hukkalämmön talteenoton ansiosta tuloilma on lämmintä eikä ilmanvaihdosta aiheudu vetoa huoneistoon. Huoneistojen energiataloudellisuus paranee ja syntyy merkittäviä säästöjä.

Termico Oy | Kivikonkierto 12, 05460 Hyvinkää

Halumme tarjota laatua ja luotettavuutta, siksi teemme jatkuvaa tutkimustyötä ja toimimme tiiviissä yhteistyötä suunnittelutoimistojen, tutkimuslaitosten ja isännöitsijöiden kanssa.

Riihimäen-Hyvinkään KAUPPAKAMARI

www.rihykauppakamari.fi

PÄÄTOIMITTAJA

Marja Heinimäki

TOIMITUSSIHTEERI

Inka Hakala

TAITTO

Inka Hakala

PALAUTTEET inka.hakala@rihykauppakamari.fi

ILMOITUSMYYNTI

Inka Hakala

Norcall

JULKAISIJA

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Kankurinkatu 4-6 05800 Hyvinkää

ILMESTYMINEN

Neljä kertaa vuodessa

PAINO

Japeri Oy, Hyvinkää

JAKELU

800 kpl

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.rihykauppakamari.fi

ISSN 2670-3394 (painettu) ISSN 2670-3408 (verkkojulkaisu)

Nykytilanne tekee äänestämisestä entistä tärkeämpää

Euroopan unionin parlamentin kausi on loppumaisillaan. Kesäkuussa äänestetään ja syksyllä alkaa uusi kausi suomalaismeppien työssä. Päätösvalta suomalaisten elämään vaikuttavasta lainsäädännöstä on osittain siirtynyt Suomen eduskunnalta Brysseliin. Euroopan parlamentti edustaa kansalaisia EU:ssa ja on paras tapa vaikuttaa Suomen kehitykseen. Vaalikaudella 2024-2029 Euroopan parlamentin jäsenmäärä on 720 ja Suomesta valittavien EP:n jäsenten määrä 15.

EU:n työtä ohjaa 27 komissaarin muodostama poliittinen johto - komissio - joka tekee lainsäädäntöesitykset. Suomea on edeltävällä kaudella edustanut kansainvälisitä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen.

Meppien työstä valtaosa tapahtuu lakiehdotuksia käsittelevissä valiokunnissa. Työn kivijalka ja vaikuttavuus syntyy vahvasta verkostosta ja henkilösuhteista ja tehtävän onnistuneen hoitamisen edellytyksenä on kyky esittää ajatuksiaan ja kielitaitoa. Työ on vastuullinen luottamustehtävä, joka edellyttää paneutumista ja aktiivisuutta. Aktiivinen meppi voi vaikuttaa EU tason lainsäädäntöön. EU-vaikuttamistyössä on pystyttävä toimimaan aktiivisesti ja oikea-aikaisesti sekä tuotettava kaikille jäsenmaille sopivia ratkaisuja.

Äänestämme henkilöä mepiksi ja erona suomalaiseen käytäntöön on, että EU:ssa valitut mepit ovat osa parlamentin poliittista ryhmää. Ryhmiä on seitsemän ja kullakin ryhmällä on oltava vähinään 23 jäsentä, seitsemästä eri jäsenmaasta. Ryhmien merkitys ja eurooppalaisen politiikan suunta on riippuvainen ryhmien koosta ja niiden kyvystä yhteistyöhön.

EU:n seuraavalla lainsäädäntökaudella on jatkettava kunnianhimoisia tavoitteita, ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikkaa,

MARJA HEINIMÄKI

TOIMITUSJOHTAJA

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARI

investointiympäristöä, sisämarkkinoiden toimivuutta, sääntelyn määrää, laatua ja vaikutuksia sekä unionin vahvuutta ja kokonaisturvallisuutta.

Meppien vaikuttamiseen liittyvä valta on myös riippuvainen suomalaismeppien sijoittumisesta parlamentissa. Suurella ryhmällä on enemmän valtaa. Euroopan politiikan tutkimuksen professori Johanna Kantola Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta toteaa ”Yksittäisellä mepillä saattaa olla tosi paljon valtaa, paljon enemmän kuin Suomen eduskunnassa, jos on osaava, rakentaa yhteistyötä yli puoluerajojen ja hankkii luottamusta ryhmälleen.”

On tärkeää edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kansainvälistymistä sekä kyetä takaamaan järkevät rahoitusmarkkinat. Koska Suomen sijainti tekee meistä hankalasti saavutettavan, on tärkeää, että meille tärkeät ominaisuudet huomioidaan päätöksenteossa. On myös välttämätöntä tunnistaa yritysten keskeinen rooli EU-tavoitteiden saavuttamisessa, sillä niillä on usein avaimet toimeenpanon edellyttämiin ratkaisuihin.

Tehokas EU-vaikuttaminen edellyttää aikaansaavia ja elinkeinoelämään tuntevia meppejä. Sinulla on valta vaikuttaa, äänestä.

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARI

Lehti 2/2024

3

PÄÄKIRJOITUS

Kauppakamarin toimitusjohtaja

Marja Heinimäki

Markku Rentto

EU:N KILPAILUKYKY RATKAISEE

Keskuskauppakamarin Johanna Sipola

PUUN PUOLUSTAJANA BRYSSELISSÄ

Metsäteollisuus ry:n Brysselin toimiston johtaja Kaisu Karvala

TOLKKUA TUKIPOLITIIKKAAN

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreuz

AMMATTIMAINEN HALLITUSTYÖ

Hallituspartnerit

KOULUTUS

JÄSENEN KYNÄSTÄ:

12

SUOMEN MENESTYSRESEPTI: PAREMPI TUOTTEISTAMINEN - Tero Karinti, GrowHow Agency EU EI OLE VAIN KULUERÄ - SE ON MYÖS

PATENTTI VOI MULLISTAA KEKSIJÄN ELÄMÄN - Salomaki Oy

EU ei ole vain kuluerä - se on myös mahdollisuus taloudellemme

Suomen talous on viime vuosina kohdannut monia haasteita, muun muassa heikkoa talouskasvua ja työttömyyden lisääntymistä ja tähän olisi nyt aika reagoida. Talouskasvumme riippuu paljolti kansallisista ja alueellisista poliittisista päätöksistä, mutta kolmas merkittävä tekijä on EU:n sisällä tehty lobbaus Suomen asian puolesta ja eri EU:n toimielimissä tapahtuva säädöksiin vaikuttaminen. Lähivuosina EU tarjoaakin kahta selkeää väylää talouskasvumme kirittäjiksi.

Eurooppalaisen puolustusteollisuuden tarpeellisuus pitää sisällään mahdollisuuksia taloudelle

Yksi potentiaalinen tapa käynnistää talouden nousu on panostaa puolustusvälineteollisuuteen. Se voi tarjota merkittäviä mahdollisuuksia sekä alan yrityksille, että laajemmin talouden eri sektoreille. Euroopan Unionille on nimittäin syntynyt kiireellinen tarve investoida omaan puolustusvälineteollisuuteensa. Tämä tarve korostuu erityisesti Yhdysvaltojen vastikään Ukrainalle myöntä-

män 60 miljardin dollarin tukipaketin valossa, joka suuruudestaan huolimatta saattaa olla viimeinen merkittävä tukipaketti Ukrainalle Yhdysvalloilta pitkään aikaan.

Yhdysvaltojen antama tukipaketti Ukrainalle, joka koostuu aseista, taloudellisesta avusta ja teknisestä avusta, heijastaa Yhdysvaltojen

Markku Rentto on neljännen polven perheyrittäjä, kauppatieteiden maisteri, kahden aikuisen lapsen isä ja tuore isoisä. Markku on ehdolla EU-vaaleissa kesäkuussa 2024.

TEKSTI MARKKU RENTTO JA KUVAT SAMULI KARALA

sitoutumista Ukrainan puolustuksen tukemisessa venäläisiä aggressioita vastaan. Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikan pinnalla värähtelee kuitenkin lukuisia viitteitä siirtymisestä kohti vähemmän interventionistista lähestymistapaa ja keskittymistä enemmän kotimaan asioihin. Se voi johtaa vähentyneeseen ulkoiseen tukipolitiikkaan. Tämä asettaa Euroopan etulinjaan oman puolustusteollisuutensa ja eurooppalaisen puolustuksen vahvistamisessa.

Tämän muutoksen valossa myönnettävä itsellemme, että emme voi enää luottaa yksinomaan Yhdysvaltojen tukeen turvallisuuskysymyksissä. Tämä ei tarkoita, että EU:n tulisi täysin eristäytyä transatlanttisesta yhteistyöstä, mutta se korostaa tarvetta rakentaa omavaraisuutta ja autonomiaa puolustuskysymyksissä. Yhdysvaltojen mahdollinen vähentynyt tukipolitiikka voi jättää Euroopan haavoittuvaiseksi turvallisuuskysymyksissä, jos se ei kykene omasta takaa vastaamaan omiin puolustustarpeisiinsa.

Puolusteollisuuden käytännön vaikutukset alueelliselle taloudelle

Puolustusvälineteollisuuden kasvattaminen tarjoaa suoria taloudellisia etuja alan yrityksille. Investoinnit uusiin teknologioihin ja innovaatioihin luovat työpaikkoja ja lisäävät yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaisilla puolustusvälineteollisuuden yrityksillä on vahva maine laadukkaista ja kestävistä tuotteista ja maailmanlaajuisesti kasvanut kysyntä puolustusvälineistölle tarjoaa mahdollisuuden laajentaa markkinoita.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se toimisi talouden kirittäjänä vain alan yrityksille. Puolustusvälineteollisuus vaatii usein kehittynyttä teknologiaa ja osaamista, mikä voi edistää myös muiden alojen kehitystä. Lisäksi puolustusvälineteollisuus tarjoaa rahoitusta ja kannustimia tutkimus- ja kehityshankkeisiin, mikä hyödyttää laajemminkin innovaatioympäristöä. Puolustusvälineteollisuuden kasvu voi myös edistää työvoiman koulutusta ja osaamista. Yritysten tarpeiden kehittyessä syntyy uudenlaista kysyntää erilaisille koulutusohjelmille ja kursseille. Lisäksi puolustusvälineteollisuus voi tarjota houkuttelevia uramahdollisuuksia erityisesti insinööreille, teknisille asiantuntijoille ja muille korkeasti koulutetuille ammattilaisille. Näin saamme lisättyä alueellista vetovoimaa.

Eurooppalainen puolusteollisuus - avain itsenäisen toimijan rooliin

Euroopan omaan puolustusvälineteollisuuteen panostaminen vahvistaa EU:n strategista autonomiaa ja kykyä toimia globaalina toimijana. Se vähentäisi riippuvuuttamme ulkopuolisista puolustusresursseista ja antaisi enemmän valtaa Euroopalle oman kohtalonsa hallinnassa.

Euroopan Unionin olisi siis hyvä kiireellisesti investoida omaan puolustusvälineteollisuuteensa, jotta se voi säilyttää strategisen autonomiansa ja vastata tehokkaasti nykyisiin ja tuleviin turvallisuushaasteisiin. Herätys todellisuuteen voi olla raju, mutta se pitää sisällään mahdollisuuksia niin talouden saralla, kuin eurooppalaisen identiteetin vahvistamisessa.

Vihreä siirtymä - taloudellinen mahdollisuus ja maanpuolustuksellinen välttämättömyys

European Green Deal on EU:n strategia, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Tämä tavoite sisältää laajan valikoiman toimenpiteitä, jotka kattavat niin ilmastopolitiikan, energian, kuin myös taloudenkin näkökulmat. Seuraavan kymmenen vuoden budjetiksi EU on asettanut valtavalta kuulostavan tuhat miljardia euroa.

Miten Suomi saa irti mahdollisimman suuren osuuden tuhannesta miljardista? EU:n budjetoima summa European Green Dealia varten kuulostaa uskomattomalta. Vahvalla vaikuttamisella ja verkostoitumisella voimme omalla siivullamme potista toteuttaa vihreän loikan kohti puhtaampaa energiaa. Vielä tärkeämpänä kuitenkin näen, että sen avulla saamme

kaivattuja investointeja Suomeen ja lisäksi luomme uusia hyväpalkkaisia työpaikkoja niin alueellisella tasolla, kuin kansallisellakin.

European Green Deal - talouden ehdoilla kohti kestävämpää tulevaisuutta

Yksi European Green Dealin keskeisistä tavoitteista on vähentää kasvihuonepäästöjä, sekä siirtyä pois fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvaa energiaa. Tämä avaa mittavia taloudellisia mahdollisuuksia Suomelle, joka jo nyt on edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä, muun muassa tuulivoimassa. Omaamme jo nyt tarvittavan teknologisen osaamisen ja tietotaidon ollaksemme edelläkävijöiden joukossa kohti vihreää siirtymää.

Voimme ottaa oppia aikaisemmista menestyksistämme monella uusiutuvan energian alalla, kuten bioenergiassa, tuulivoimassa ja vesivoimassa. Näiden alojen kokemukset voivat tarjota arvokkaita oppeja ja ratkaisuja vihreän energian kehittämiseen, esimerkiksi infrastruktuurin suunnittelussa ja ympäristövaikutusten hallinnassa.

Yhdistämällä jo olemassaolevat eri uusiutuvien energialähteiden osaamisen ja EU:n lähivuosina tarjoamat resurssit Suomi voi rakentaa kokonaisvaltaisen ja kestävän energiainfrastruktuurin, joka tukee maan taloutta pitkällä aikavälillä luoden samalla pysyviä työpaikkoja alueellisesti.

Kaupan päälle tulee vielä kansallisen tason parantunut energiaturva; voimme vihdoin aloittaa irtautumisen riippuvuudestamme Venäjän tuottamiin fossiilisiin polttoaineisiin. Itänaapurimme jatkuvat aggressiot luovat tarpeen turvata ainakin välttämättömimmän energiatarpeemme omalla tuotannolla. Eurooppa teki virheen tukeutuessaan Venäjän diktaattoriin energianälässään; European Green Deal on myös yksi väylistä pois itänaapurimme puristuksesta.

Muutos vihreämpään talouteen vaatii investointeja ja uudistuksia. Tarvitsemme johdonmukaisia ja pitkäjänteisiä poliittisia päätöksiä, sekä investointeja, jotka tukevat kestävää kehitystä. Tarvitsemme lisäksi koulutukseen panostamista ja osaamisen kehittämistä, jotta voimme täysimääräisesti hyödyntää vihreän siirtymän tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet.

Kuitenkin, nämä investoinnit eivät ole vain välttämättömiä ympäristön suojelemiseksi, vaan ne myös luovat uusia mahdollisuuksia Suomen taloudelle ja auttavat meitä irtautumaan Venäjän fossiilisista polttoaineista. Siirtyminen kohti vihreää taloutta ei ole vain vastuullinen teko, vaan se on myös älykäs taloudellinen valinta, joka voi vahvistaa Suomen asemaa globaalissa kilpailussa ja turvata kansallisen energiansaantimme.

EU tarjoaa - ottaako Suomi vastaan?

European Green Deal on meille mahdollisuus EU:n tarjoamalta hopeatarjottimelta. Tartummeko tilaisuuteen vai annammeko muiden jäsenmaiden ottaa sen, mikä meille kuuluu - se on meistä itsestämme kiinni. Näin voimme turvata tulevaisuuden investoinnit ja työpaikat Suomeen. Tämä vaatii kuitenkin meiltä innovaatioita, näkemystä ja osaamista.

Kuinka European Grean Deal määritellään, säädetään, budjetoidaan - se vaikuttaa mahdollisuuksiimme saada oma osamme tuhannesta miljardista. Eurooppalaisen puolustusvälineteollisuuden osalta meillä on jo tarvittava osaaminen, nyt on aika investoida siihen. EU jakaa paljon puolustusrahoja, mutta tähän mennessä moni pienempi jäsenmaa on saanut potista suhteessa paljon enemmän kuin Suomi. Sillä on siis väliä, kuka Suomen etuja ajaa Brysselissä. EU:ssa on tarjolla paljon rahaa, emme ole vain tarttuneet meille kuuluvaan siivuun. Sen on muututtava nyt.

Markku Rentto

Kuka: Neljännen polven perheyrittäjä, Reka Oy Hallituksen puheenjohtaja, Ri.Hy kk Puheenjohtaja vuodesta 20----

Syntynyt: 1963, Helsinki

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, Bayreuth, Saksa

Ura: Vuodesta 1991 Reka Konserni, eri tehtävissä

Harrastukset: Vanhojen talojen kunnostus

Luotettavat ICTratkaisut paikallisesti

Tarjoamme laajan valikoiman yrityksen tarvitsemia ICT-, tietoliikenne- ja tulostuspalveluita aina nettiyhteyksistä virtuaalipalvelimiin ja sähköpostipalveluista tuotannonohjausjärjestelmiin.

Olemme paikallinen, tuttu ja turvallinen kumppani. Autamme asiakkaitamme valitsemaan oikeat palvelut ja sovellukset. Tuemme niiden käytössä ja vastaamme kokonaisuuden toiminnasta. Tutustu palveluihimme osoitteessa lounea.fi/yrityksille

Sinua palvelee

Asiakkuuspäällikkö

Laura Rantanen puh. 040 351 5424 laura.rantanen@lounea.fi

lounea.fi/yrityksille

Lounea Yritysratkaisut Oy

Kankurinkatu 4-6, 05800 Hyvinkää

Kaartokatu 2, Business Park, 11100 Riihimäki

PUOLELLASI - PAIKALLISESTI

Yritysasiakkaanamme saat meiltä henkilökohtaista palvelua.

Tutustu asiantuntijoihimme osoitteessa saastopankki.fi/lammin-yrityspankki

Ammattitaidolla

ESD-lattiat laattatyöt mattotyöt pinnoitustyöt

www.epa-lattiat.fi

Hyvinkää Service Center Hikiäntie 1303, 05820 Hausjärvi

2x

Tuoretta tietoa

UUTTA KASVUA PUHTAASTA

SIIRTYMÄSTÄ

Kauppakamarien tuoreen kyselyn mukaan 35 prosenttia suomalaisyrityksistä arvioi puhtaan teknologian ja vähähiilisten ratkaisujen olevan lupaavia kasvualoja. Energiateknologiaa potentiaalisena kasvualana pitää 20 prosenttia vastanneista, kun taas 18 prosenttia näkee innovatiivisten teknologioiden tarjoavan uusia mahdollisuuksia. Digitalisaatio (6 %) ja biojalostus (5 %) on myös tunnistettu kasvualoiksi.

Päivi Pohjanheimo, johtaja, Keskuskauppakamari

TYÖLLISYYSTILANNE JATKUU VAHVANA

Työllisyyskehitys jatkui helmikuussa odotuksia valoisampana. Heikosta suhdannejaksosta huolimatta työllisyysasteen trendilukema on noussut kolmena peräkkäisenä kuukautena. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli helmikuussa 11 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille oli 77,8 prosenttia. Trendilukema on yllättäen noussut kolmena peräkkäisenä kuukautena. Edelleen ollaan silti selvästi alempana kuin vuoden 2022 lopussa, jolloin mitattiin nykyisen suhdannesyklin korkeimmat lukemat.

Jukka Appelqvist, pääekonomisti, Keskuskauppakamari

KIRJAVINKKI

Tunteet tapissa – Näin rakensimme puberteettisen yhteiskunnan

”Tunteet tapissa – Näin rakensimme puberteettisen yhteiskunnan” (Into 2024) on Katleena Kortesuon tuore teos, joka kuvaa tunnevetoisen yhteiskuntamme syntymistä ja sen ilmiöitä.

Kirja avaa silmämme esimerkkien kautta siihen, kuinka tunteet hallitsevat meitä välillä jopa huomaamattamme ja mitä seurauksia tällä on. Esimerkkien tarkoitus ei ole altistaa yksilöitä kritiikille, vaan herättää lukijoita pohtimaan nyky-yhteiskuntamme rakenteita, muutosta ja isoja ilmiöitä.

Tunteet vaikuttavat ja näkyvät kaikkialla, halusimme tai emme. Kun opimme tiedostamaan tunteiden vaikutuksen, osaamme antaa enemmän tilaa harkinnalle ja sitä kautta välttämään lyhytnäköisiä päätöksiä. Jos jäämme tunnevetoiseksi yhteiskunnaksi, turbulenssi lisääntyy, polarisaatio kasvaa, ennustettavuus heikkenee ja resilienssi ohenee.

Katleena Kortesuo on tunnettu tietokirjailija ja viestinnän kouluttaja. Hän on kirjoittanut yli 40 tietokirjaa ja hänet on palkittu Kultasulalla, Hopeasulalla ja Tietokirjailija-palkinnolla.

Juha Salomäki kertoo, että patentin saaminen kestää joskus jopa kymmenen vuotta, mutta tavallisesti keskimäärin 2-4 vuotta. Hakemuksen tekeminen on tarkkaa puuhaa, yhdessä hakemuksessa saattaa olla jopa sata sivua tekstiä ja havainnekuvia.

Patentti voi mullistaa keksijän elämän, mutta patentin saaminen on työlästä ja pikkutarkkaa

Hyvää ideaa kannattaa suojella. Hyvinkääläinen patenttitoimisto Salomaki Oy pitää huolta, että asiakkaiden aineeton pääoma hyödyttää idean keksijää. Yritys on hoitanut asiakkailleen onnistuneesti yhteensä useita satoja patentteja.

Valtiovalta myöntää keksinnölle patentin ja antaa keksijälle yksinoikeuden keksinnön julkistamista vastaan. Tämän tarkoituksena on viedä kehitystä eteenpäin uusien keksintöjen myötä. Keksijöillä on usein huoli oman ideansa esittämisestä. Jotta patenttihakemus voidaan laatia, tulee siinä selkeästi esittää mille keksinnölle se laaditaan, eli mitä keksintö koskee.

Yrittäjä Juha Salomäki todisti kerran patenttivirastossa asioidessaan huvittavaa tilannetta. Virastoon oli saapunut mies, joka halusi saada keksinnölleen patentin. Kun kanslisti kysyi, mitä keksintö koskee, vastaus kuului: ”Luulettekos te, että minä sitä teille kerron?”

- Tämä juttu on tosi, Salomäki vakuuttaa.

Auktorisoituna patenttiasiamiehenä hänelle on vuosien saatossa kertynyt valtava tietämys patenteista ja tavaramerkeistä, mutta keskivertoihmiselle järjestelmän salat eivät ole tutut. Yksi perusasia kuitenkin on, että patenttia ei voi rahalla ostaa, vaan se pitää esitellä ensin hyvin yksityiskohtaisesti hakemuksessa, joka tutkitaan sen maan patenttivirastossa, missä idean haluaa patentoida.

- Keskimäärin kestää 2-4 vuotta, ennen kuin patentti myönnetään. Patenttivirastossa tutkitaan patenttihakemuksessa esitetty keksintö, jonka myötä annetaan tutkimustulos. Meidän päivittäistä työtämme on yhteistyössä patenttiviraston tutkijan kanssa saada patenttihakemus sellaiseksi, että keksinnölle saadaan vahva ja keksintöä parhaiten suojaava patentti, kertoo puolestaan Salomaki Oy:n IPR-assistentti Jutta Vepsäläinen.

Patenttia voi hakea keksijä itsekin, mutta sellaista ei voi suosi-

tella ilman varauksia, sillä lakikiemurat ovat usein hankalia.

- Omalla puutteellisella hakemusviritelmällä asiakas voi pilata keksintönsä. Esimerkiksi yhdessä tapauksessa hakemus oli tehty niin huonosti, että patenttivirastolta tuli välipäätös, jossa vaadittiin hakemuksen korjaamista. Tällöin hakemus jäi seisomaan, mutta tuli julkiseksi 1,5 vuotta hakemuspäivästä. Tällöin vanha hakemus oli esteenä uudelle, korjatulle hakemukselle, tähdentää Salomäki.

Ammattilainen näkee usein keksijän kuplan ulkopuolelle

Vepsäläinen huomauttaa, että moni patenttia hakeva ei myöskään aina ymmärrä, kuinka laajan suojapiirin keksintö voi saada. Jos tyytyy liian suppeaan suojapiiriin, joku toinen voi hyödyntää käytännössä saman idean hieman toisenlaisella toteutuksella.

Kone Oy:ssä 1970-luvun lopulla patentti-insinöörinä aloittanut Juha Salomäki päätti vuosikymmentä myöhemmin perustaa oman yrityksensä. Salomaki Oy:n avustuksella on nykyään myönnetty noin 400 patenttia, ja lisää tulee koko ajan.

Kuva: Timo Hartikainen

- Yksinkertainen esimerkki voisi olla, että joku on keksinyt lapion, jolla kaivetaan multaa. Me sitten tuomme esille, että voisiko sillä kaivaa myös hiekkaa. Kun kaikki keksinnön piirteet tuo hakemukseen mukaan, se laajentaa keksinnön suojapiiriä. Meillä on kokemusta ja näkemystä, joten osaamme nähdä sen kuplan ulkopuolelle, jossa asiakas usein on, Vepsäläinen selittää.

Yritysmaailmassa on myös tapana hakea keksinnön ympärille useita erilaisia patentteja, jotta kilpailijat eivät pääse liian helposti hyödyntämään alkuperäisideaa.

Patenttitoimisto on idean sanoittaja ja havainnollistaja

Yksi Salomaki Oy:n asiakkaista on Fatec Oy, jonka perustaja on useista keksinnöistään palkittu niin sanotun cleantechja kiertotalousalan uranuurtaja Aino Mustonen. Mustonen aloitti tutkijana Lujabetoni-konsernissa 1970-luvulla. Siitä

saakka Mustonen on kehittänyt menetelmiä, joilla esimerkiksi yhdyskuntajätteiden polttamisen seurauksena tulevat haitalliset aineet voidaan hyödyntää muun muassa betonin valmistuksessa.

- Yrityksemme tarjoaa ratkaisuja, joilla saadaan teollisuuden mineraaliset sivuvirrat energia- ja kustannustehokkaasti hyötykäyttöön, Mustonen määrittelee.

- Tällöin voidaan vähentää kertyvien jätteiden määrää, alentaa luonnonvarojen käyttöä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä, erityisesti korvaamalla sementtiä.

Jo vuonna 1989 Mustonen palkittiin kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämällä tunnustuspalkinnolla turvetuhkan hyötykäytöstä betonissa. Sittemmin palkintoja on tullut useita, muun muassa vuoden naiskeksijä -palkinto vuonna 2007.

Mustonen näkee keksimisen pitkällisenä, syvällisenä, loogisena ja poikkitieteellisenä prosessina, joka on pohjimmiltaan ongelmien ratkaisemista.

- Minulla sattuu olemaan sellainen luonne, että ongelma pitää ratkaista, eikä jäädä ihmettelemään.

Tuo asenne on tuonut Mustosen Fatec Oy:lle yhteensä 11 patenttiperhettä. Patenttiperheellä tarkoitetaan kaikkia samaan keksintöön liittyviä samansisältöisiä patenttihakemuksia ja myönnettyjä patentteja eri maissa.

- Patenttitoimisto Salomaki Oy on ollut tosi hyvä, pitkäaikainen ja luotettava yhteistyökumppani. Tuntuu, että ilman kumppania patentteja ei olisi saatu. Juhalla on ollut erityisen hyvä taito ymmärtää ja sanoittaa keksintö, eli laatia keksintöä koskeva patenttihakemus. Tämmöinen yhteisymmärrys on hirveän oleellinen asia, Mustonen toteaa.

Huijaukset ovat yleisiä patenttimaailmassa

Vaikka patentti on kertaalleen saatu, se täytyy ylläpitää vuosittaisella maksulla. Jos vaikkapa yksittäisellä yrityksellä

on useita patenttiperheitä useissa eri maissa, kokonaisuuden hallinta voi olla hyvinkin hankalaa.

- Salomäen toimisto kyllä huolehtii, että meiltä ei pääse mitään unohtumaan. He pitävät meidät hyvin ajan tasalla maksujen määräpäivistä, Mustonen kiittelee.

Mustonen on huomannut senkin, että aiheellisten patenttimaksujen lisäksi postiluukusta kolahtelee hämmästyttävän usein myös aiheettomia maksupyyntöjä, suoranaisia huijausyrityksiä. Vedätyksiltä suojaaminen on sekin osa patenttitoimiston toimenkuvaa.

- Tällaisia huijauksia lähetellään firmoille varsinkin kesäaikaan. Huijarit tietävät, että yrityksissä saattaa olla silloin kesätyöntekijöitä, jotka eivät välttämättä tunnista huijauksia. Voi olla, että yksi tuhannesta huijauksesta tuottaa tulosta, ja tällä tavalla tienataan rahaa, Salomäki kuvailee patenttibisneksen kieroa puolta.

Patentti- ja tavaramerkkitoimisto Salomaki

Oy

on joustava ja kustannustehokas toimija alallaan

Salomaki Oy:n asiakkaat voivat hyödyntää toimeksiannoissaan mm. Business Finlandin myöntämää innovaatioseteliä.

Toimiston ydinosaamiseen kuuluu muun muassa patentteihin, tavaramerkkeihin, hyödyllisyysmalleihin ja mallisuojiin liittyvät palvelut ja neuvonta sekä avustaminen teollisoikeudellisissa riita-asioissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Lisäksi Salomaki Oy tekee asiaankuuluvia tutkimuksia esimerkiksi toiminnanvapaustutkimuksia.

Ennen varsinaista toimeksiantoa asiakkaalle voidaan tehdä lyhyt uutuustutkimus erilaisia patenttitietokantoja hyödyntäen, jolloin heti selviää minkälaista suojaa keksinnölle on hyvä hakea.

Hämeenlinna - Riihimäki - Forssa

Monipuolisen talotekniikkasuunnittelun asiantuntija

>>granlund.fi

Kevyttä kesään Riihimäeltä

UNTUVAPEITOT JA -TYYNYT HENGITTÄVISTÄ LUONNONMATERIAALEISTA

YHTEISTYÖSSÄ

TEHTAANMYYMÄLÄ RIIHIMÄKI Pakkaskatu 6 ma–pe 10–18 la 10–15 VERKKOKAUPPA joutsen.fi

Tulosteet, kopiot ja painotuotteet sekä jälkikäsittelytyöt ammattitaidolla

• Digipainotuotteet

• Kopiointipalvelut

• Rakennuspiirustukset

• Cad- tulostus m/v tai väri

Riihikatu 5 11100 Riihimäki P. 010 666 8700 info@kopiopaja.fi www.kopiopaja.fi

• Skannaus m/v tai väri

• Vektorointipalvelu

• Julistetulosteet ja Esitteet

• Laminoinnit, myös isot

EU:n kilpailukyky ratkaisee

Europarlamenttivaaleissa kesäkuussa ratkaistaan EU:n suunta. EU tarvitsee kipeästi kasvua ja kilpailukykyä sekä innovaatioita ja osaamista pärjätäkseen kiristyvässä globaalissa kilpailussa. EU-vaalit ovat merkittävät, sillä EU-politiikka ratkaisee monin tavoin myös suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Suomi on ollut yksi EU:n sisämarkkinoiden suurimmista hyötyjistä.

EU:n ja Suomen menestys kulkevat käsi kädessä.

EU:n tavoitteet siirtymisestä kestävään talouteen ja hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ovat kannatettavia. Viime vuosina EU:n vihreän kasvun ohjelma on kuitenkin tarkoittanut sääntelytulvaa, joka vaatii seuraavaksi sulattelua. Samalla kun kurssi ilmastopolitiikassa on pidettävä, on seuraavan Euroopan komission keskityttävä jo säädetyn lainsäädännön toimeenpanoon ennemmin kuin uuden regulaation valmisteluun. Yrityksille on annettava aikaa soveltaa vihreään siirtymään, digiin ja dataan liittyvää sääntelyä. Sääntelyn yhteisvaikutuksia on analysoitava, turhia raportointivelvoitteita purettava ja lainsäädäntöä virtaviivaistettava. Lainsäädännön yhdenmukainen toimeenpano jäsenmaissa on varmistettava.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen

vaatii mittavia investointeja yrityksiltä. Regulaation sijaan seuraavalla eurovaalikaudella onkin keskityttävä siihen, kuinka EU pystyy parantamaan kilpailukykyään ja houkuttelemaan investointeja. EU:n on oltava kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille ja innovaatioiden synnyttämiselle. Yrittämisen ja työllistämisen Euroopassa on oltava kannattavaa.

EU:n ilmastopolitiikassa kilpailukykyä on parannettava lisäämällä päästövähennyskeinojen markkinaehtoisuutta ja teknologineutraaliutta. Kustannustehokkuus on huomioitava paremmin keinoista päätettäessä samoin kuin jäsenmaiden erityispiirteet. Jäsenmaille on myös annettava enemmän vapautta löytää itselleen sopivimmat keinot päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Ydinvoima on nostettava vahvemmin mukaan keinovalikoimaan päästöttömänä vaihtoehtona.

Eurooppa tulee kilpailemaan tulevina vuosina globaalisti investoinneista, osaavasta työvoimasta, teknologiajohtajuudesta sekä raaka-aineista. Menestyminen kilpailussa vaatii, että EU ammentaa omista vahvuuksistaan ja varmistaa EU:n sisämarkkinoiden toimimisen. EU:n sisäisestä valtiontukikilpailusta on palattava yhteisiin pelisääntöihin ja sisämarkkinoita haittaavia kaupan esteitä on edelleen purettava.

Protektionismin nostaessa globaalisti päätään EU:n on jatkettava aktiivista kauppapolitiikkaa ja avattava markkinoita eurooppalaisille yrityksille.

Viime vuosina EU-lainsäädäntö on liian usein yllättänyt Suomen. Hallitusohjelmassa tähän ongelmaan on tartuttu ja hallitus on lähtenyt terävöittämään Suomen ennakkovaikuttamista EU:ssa. Ennakkovaikuttamista on parannettava tulevalla eurovaalikaudella. Suomalaisten ratkaisujen on yhä useammin päädyttävä EU:n ratkaisuiksi.

KOLUMNI

JOHTAJA, KESKUSKAUPPAKAMARI

JOHANNA SIPOLA

Puun puolustajana Brysselissä

Metsäteollisuus ry:n Brysselin toimiston johtaja Kaisu Karvala on kävellyt vuosien saatossa kilometrikaupalla EU-komission ja parlamentin käytäviä. Nyt urakkana on saada sikäläiset päättäjät ymmärtämään metsäteollisuuden koko tuotantoketjun merkitys Suomelle ja samalla koko Euroopalle.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT METSÄTEOLLISUUS RY/KUVAPANKKI

Seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään kesäkuussa ja niiden tuloksia seuraa tiiviisti myös Metsäteollisuus ry:n Brysselin toimistoa luotsaava Kaisu Karvala.

Vaalien jälkeen nimitetty komissio on päässyt yleensä aloittamaan työnsä jo alkusyksystä. Pitkän kokemuksen EU-lobbauksesta ja politiikanteon kiemuroista omaava Karvala kuitenkin arvioi, että startti saattaa venyä selvästi pidemmälle.

”Itselläni on tuntuma, että tulevissa vaaleissa tuuli kääntyy. Sen myötä myös komission nimittämiseen menee todennäköisesti aiempaa enemmän aikaa”, hän toteaa. >>

Suomen kannalta uudet tuulet olisivat kuulemma tervetulleita, sillä nyt työtään lopettelevilla komissiolla ja parlamentilla on Karvalan mukaan ollut vääristynyt ja puutteellinen kuva täkäläisestä metsätaloudesta ja -teollisuudesta. Siinä missä metsäteollisuus on joutunut tikunnokkaan ja ajoittain varsin armottoman kritiikin kohteeksi, on Keski-Euroopalle tärkeä muovi- ja terästeollisuus päässyt julkisessa keskustelussa huomattavasti vähemmällä.

”On nähty vain avohakkuut, metsätuhot ja luontokato, mutta ei sitä, millainen rooli hyvin hoidetuilla metsillä ja uusilla puupohjaisilla innovaatioilla on biotaloudessa ja vihreässä siirtymässä. Asioita on katsottu enemmän ideologioiden kuin faktojen kautta. Tämän uskon uuden komission kaudella muuttuvan”, Karvala toteaa.

Ajoissa liikkeellä uutta kautta varten

Yhtenä syynä vaisuun viisivuotiskauteen on kokeneen lobbarin mukaan myös se, ettei Suomelle tärkeiden asioiden tiimoilta oltu edellisen hallituksen aikaan ajoissa liikkeellä.

Sanna Marinin (sd) hallituksen silloisissa puolustuspuheissa passiivisuutta EU-vaikuttamisessa perusteltiin mm. pandemiakriisillä, mutta Karvalalle selitys ei kelpaa.

”Samojen kriisien kourissa olivat tuolloin muutkin maat. Lisäksi Suomen ministereillä oli ajoittain myös toisistaan poikkeavia kantoja, mikä täällä Brysselin päässä herätti kummastusta”, hän huomauttaa.

Nykyisen hallituksen ote on Karvalan mukaan selvästi edeltäjäänsä ennakoivampia, napakampi ja määrätietoisempi. Myös neuvotteluihin tuodaan jo alkuvaiheessa aiempaa enemmän asiantuntemusta sekä kansliapäällikkötason arvo- ja päätösvaltaa.

”Mekin aloitimme lobbaustyön tulevaa komissiokautta ajatellen jo reilu vuosi sitten. Tavoitteena on saada komissio ymmärtämään puupohjaista biotaloutta ja metsäteollisuuden ympärille rakentunutta arvoketjua. Ne ovat yhdessä kiertotalouden kanssa avaintekijöitä vihreässä siirtymässä ja omavaraisuuden vahvistamisessa”, Karvala listaa.

Tärkeitä tavoitteita ovat myös fossiilisten päästöjen vähentäminen, aktiivinen geopolitiikka sekä tasapuoliset kilpailuedellytykset, onhan metsäteollisuus globaali toimiala.

”On varsin merkillistä, että Euroopan markkinoilla liikkuu

edelleen esimerkiksi venäläistä vaneria. Se kertoo, että yhteisistä pelisäännöistä lipsutaan”, Karvala huomauttaa.

Joidenkin silmissä Suomi on alkanut näyttää viime kuukausina suoranaiselta EU-änkyrältä, kun se on pannut tiukasti hanttiin muun muassa ennallistamisasetuksessa sekä pakkausdirektiivissä.

Ammattilobbarin mukaan suu on avattu oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan.

”Lakien valmistelutaso on kiireen ja henkilöstöpulan takia laskenut. Siksi puutteisiin ja epäkohtiin pitää tarttua entistä aikaisemmin.”

Bryssel pysyy ihon alla

Kaisu Karvala on kiertänyt työurallaan monissa eri teh-

tävissä, mutta päätynyt useimmiten muutaman mutkan kautta Brysseliin.

Ensituntuman hän sai jo 1990-luvun loppupuoliskolla toimiessaan europarlamentaarikko Reino Paasilinnan (sd.) avustajana. Tuolloin kutoutuivat myös ensimmäiset kontaktiverkostot, joista on ammattilobbarille edelleen hyötyä.

”Työtehtäviini on noista vuosista lähtien kuulunut aina jonkin verran EU-asioita. Brysselissä koukuttaa se, että joka päivä on mahdollisuus oppia jotain uutta. Toki mukana lienee myös hieman itsetuhoisuutta”, hän vitsailee.

Karvalan tausta on pitkälti mobiiliteknologiassa, jonka sääntelyä hän oli itsekin rakentamassa pian vuosituhannen vaihduttua. Työuran tähtihetkiin kuuluvat muun >>

muassa silloiset matkapuheluiden ja tekstiviestien roaming-sopimukset sekä mobiililaitteille laaditut sisältörajoitukset, joita tehtiin lasten ja nuorten suojelemiseksi.

”Suomi oli vuosituhannen vaihteessa teknologinen edelläkävijä, johon luotettiin ja jonka näkemyksiä kuunneltiin. Silloin joutui istumaan isojen poikien pöydissä ja haastamaan itseään, sillä teknologia oli tuohon aikaan todella miehinen ympäristö”, Karvala muistelee.

Nuorempaa suomalaista lobbaripolvea hän kehuu kielitaitoiseksi ja ennakkoluulottomaksi. Nyt uskalletaan myös hakea selvästi aiempaa rohkeammin ”pelipaikkoja.”

Yksi asia kuuluu lobbauksessa silti olevan ennallaan. Henkilökohtaiset tapaamiset, hyvät verkostot ja live-kokoukset ovat edelleen arvossaan, vaikka etäyhteydet ovatkin käytössä.

”Paikallinen näkyvyys ja läsnäolo on tärkeää. Teams-palaverit ovat käteviä ja tehokkaita, mutta vieruskaverille tehdyt off the record-ehdotukset eivät niissä onnistu. Ja ne ovat usein niitä tärkeimpiä”, Karvala muistuttaa.

KUKA: Kaisu Karvala, Metsäteollisuus ry:n Brysselin toimiston johtaja. Työskennellyt mm. EU-parlamentissa avustajana, Telia Soneran yhteiskuntasuhdejohtajana, Rovio Entertainmentin viestintäjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä.

Toiminut teknologia- ja EU-konsulttina kotija ulkomaisissa viestintätoimistoissa sekä asiantuntijaorganisaatioissa.

KOULUTUS: Valtiotieteiden maisteri

PERHE: Puoliso, kaksi lasta

HARRASTUKSET: Laskettelu, tennis, lukeminen, musiikki, ruoka ja viinit

Suomen lakot puhuttivat myös Brysselissä

Suomen vienti ja tuonti oli kevään korvalla neljä viikkoa pysähdyksissä SAK:n poliittisten lakkojen takia. Lakko pysäytti myös merkittävän osan Suomen metsäteollisuudesta.

Kaisu Karvalan mukaan lakot olivat varsin kuuma puheenaihe myös Brysselissä, olihan viennistä elävän EU-maan ulkomaankauppa viikkokausia lähes täysin halvaannuksissa.

Eniten niissä kuului ihmetyttäneen pitkä kesto, mutta kummastusta herätti myös ajankohta. Monien mielestä pitkäaikainen lakkoilu sopi

huonosti yhteen sen kanssa, että samaan aikaan Suomen itänaapuri Venäjä kävi ¬– ja käy edelleen – raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa.

”Moni tuli lakkoviikkojen aikana sanomaan, ettei vastaava onnistuisi heidän kotimaassaan. Esimerkiksi täällä Belgiassa poliittiset mielenilmaukset saavat kestää vain pari tuntia. Myös maanviljelijät ovat lakkoilleet, mutta vain yhtenä päivänä”, Karvala kertoo.

Hämeen Metsäenergia Oy

Puunkaadot ja nostot sekä muut metsään kohdistuvat työt. Soita ja kysy lisää:

0400 207 088

Ammattitaitoista LVI-osaamista vuodesta 1973 Riihimäen Öljypoltinhuolto Oy

Putkityöt saneeraus- ja uudiskohteisiin • Kaukolämpökeskusasennukset • Öljypoltinhuollot ja -myynti • Öljysäiliöiden tarkastukset • Asbestin purkutyöt Soita 010 6667 910 I www.roph.fi

GLOBAL PLAYER

Riihimäki Akaa Graz Kangasala Kokemäki Kunshan Molde Sandefjord Troisdorf

Tolkkua tukipolitiikkaan

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreuzin (r.) mukaan

Suomi keskittyy seuraavalla EU-parlamenttikaudella Euroopan strategisen kilpailukyvyn ja kokonaisturvallisuuden kehittämiseen sekä vihreän siirtymän vauhdittamiseen.

Ensi kesän vaaleissa valittavalla uudella EU-parlamentilla ja syksyllä nimitettävällä EU-komissiolla riittää tulevien viiden vuoden aikana työsarkaa.

Ukraina kaipaa taukoamatonta tukea, mutta Euroopan pitäisi itsekin palata kasvupolulle, jota se visioi itselleen jo viime vuosikymmenen lopulla. Tuolloin tavoitteeksi asetettiin Kiinan ja Yhdysvaltojen haastaminen globaalin talouden vetureina ja uusien innovaatioiden keskittyminä. Euroopan piti nousta piikkipaikalle myös vihreän siirtymän vauhdittajana ja näyttää esimerkkiä hyvin toimivista ja kilpailukykyisistä sisämarkkinoista.

Toisin kävi. Koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä EU on kärvistellyt energiakriisin, inflaation ja korkeiden korkojen kurimuksessa. Ne ovat jarruttaneet keskeisten EU-maiden talouskasvua ja investointeja. Ensiavuksi on räätälöity kansallisia tukipaketteja, vaikka ne vääristävät kilpailua ja sotivat osin myös EU:n omia periaatteita vastaan.

Vihreä siirtymä ja päästötön energiantuotanto ovat nekin edenneet Euroopassa ennakoitua verkkaisemmin, vaikka Ukrainan sota pakottikin irtautumaan pikavauhtia venäläisestä energiasta.

Tuet eivät kohenna kilpailukykyä

della aktiivinen etenkin Euroopan strategiseen kilpailukykyyn ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Tuore Nato-maa pyrkii ministerin mukaan vauhdittamaan myös vihreää siirtymää ja päästötöntä energiantuotantoa, jossa Suomi kelpaa suorastaan mallimaaksi.

”Agendalla on vahvasti myös Ukrainan tukeminen. Sodan myötä EU-maissa on havahduttu rajaturvallisuuteen ja siihen, mitä Venäjän uhka konkreettisesti tarkoittaa. Tässä kohtaa monella EU-maalla on vielä petrattavaa Suomeen verrattuna”, Adlercreutz toteaa.

Toinen keskeinen huolenaihe on Euroopan pitkän linjan strateginen kilpailukyky. Siinä missä Yhdysvallat on noussut pandemiakriisin jälkeen entistä kovempaan iskuun, tarpoo Eurooppa sitkeässä suhdannesuossa. Talouskasvu on heikkoa, investointiympäristö ei houkuta ja isot globaalit kasvuyritykset löytyvät edelleen Euroopan ulkopuolelta.

”Myös EU:n sisämarkkinat toimivat heikosti, mikä on myrkkyä Suomen kaltaiselle vientivetoiselle maalle. Syylliset löytyvät suurista jäsenmaista ja niiden omalle teollisuudelle jakamista kansallisista tuista”, ministeri toteaa.

EU-euroja Itä-Suomen tueksi

Kansallisia tukia on perusteltu Ranskassa ja Saksassa mm. sillä, että vastaavaa oman teollisuuden suojaus- ja tukipolitiikkaa harjoittavat myös Yhdysvallat ja Kiina. TEKSTIT

Edessä olevat haasteet ovat hyvin tiedossa myös eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzilla. Hänen mukaansa Suomi aikoo olla tulevan komission kau-

Adlercreutzille selitys ei kuitenkaan kelpaa.

”Minusta tämä kertoo vain siitä, että olemme ulkoistaneet tukikriteerit ja niiden tason EU:n ulkopuolelle. Pandemiakriisissä tuet olivat osin perusteltuja, mutta nyt olisi aika palata takaisin normaalitilanteeseen ja yhteisiin tiukkoihin pelisääntöihin”, hän toteaa.

Perinteisten teollisuustukien sijaan kehityskatse pitää suunnata pidempään strategiaan ja varsinkin siihen, miten Euroopasta saataisiin nykyistä parempi kasvualusta innovaatioille ja kasvuyrityksille sekä kiinnostavampi kohde myös sijoittajille.

”EU:n perinteisille koheesioeuroille olisi nyt käyttöä etenkin Itä-Suomessa, jonka elinvoimalle itärajan sulkeutuminen ja Venäjän-kaupan tyrehtyminen ovat olleet todella kova isku.”

Rahastoideassa on omat riskinsä

Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman esitti aiemmin keväällä EU:lle erillistä veropohjaista rahastoa, jolla torjuttaisiin pieniä jäsenmaita syrjivää valtiontukikilpailua. Samaa ideaa on pitänyt esillä myös Elinkeinoelämän Keskusliitto EK.

Eurooppaministeri ei sille kuitenkaan lämpene. Tukien sijaan lähtökohtana pitää olla olla vapaa kilpailu ja markkinalähtöisyys. Ministerin mukaan ne ovat elementtejä, joita Suomi on korostanut koko EU-jäsenyytensä ajan ja jotka olivat tärkeitä myös jäsenyydestä luopuneelle Britannialle.

”Riskinä on, että tällaisesta rahastosta syntyy eurooppalainen rahoitusinstrumentti, jossa olisi mukana myös perinteisen koheesiopolitiikan elementtejä. Etenkin itäisessä Euroopassa on varmasti toiveita, että sinne saataisiin >>

rahaston turvin uusia investointeja”, Adlercreutz muistuttaa.

Mallioppilas vai vastarannan kiiski?

Suomea pidettiin pitkään EU-mallioppilaana, joka etenkin jäsenyyden alkutaipaleella jaksoi korostaa EU:n yhtenäisyyttä ja toimintakykyä ja peesasi usein suuria jäsenmaita.

Viime vuosina Suomesta on tullut kriittisempi jäsenmaa, joka on ajoittain löytänyt itsensä hyvinkin pienestä ”änkyräjoukosta.”

Adlercreutzin mukaan kyse ei ole EU-politiikan linjanmuutoksesta tai omien etujen maksimoinnista, vaan faktoista ja perustelluista näkemyksistä. Niiden pohjalta rakennetaan myös yhteistyökuvioita samanmielisten maiden kanssa.

”Esimerkiksi metsäasioissa Suomi ja Ruotsi poikkeavat aika tavalla muista EU-maista sekä metsien käytön että omistuksen osalta. Se näkyi esimerkiksi ennallistamisasetuksen käsittelyssä. Samaan pulmaan on törmätty myös kierrätys- ja pakkaus- sekä yritysvastuudirektiivissä”, ministeri muistuttaa.

Adlercreutz painottaakin sitkeiden neuvottelujen merkitystä, joiden myötä eriäville kannoille alkaa usein löytyä ymmärrystä myös muissa jäsenmaissa. Lopulta tukea voi tulla hyvinkin yllättäviltä suunnilta.

”Julkisessa keskustelussa tuijotetaan usein liikaa neuvottelujen lähtökohtaa ja nostetaan esiin asioita, joissa on jouduttu antamaan periksi. Samalla hyväkin lopputulos voi jäädä vähälle huomiolle.”

Toki myös kuluneet vuosikymmenet ovat kerryttäneet käytännön kokemusta, lobbaustaitoja sekä rohkeutta nostaa esiin omia kansallisia kantoja. Tuore Nato-jäsenyys on sekin lisännyt Suomen näkyvyyttä ja kiinnostavuutta EU-käytävillä.

”On silti hyvä oivaltaa, ettei pullasta voi aina poimia pelkkiä rusinoita – varsinkin jos näkemyksilleen haluaa saada tukea myös seuraavilla kerroilla.”

Ukrainan tukeen uutta tehoa

Ukrainan sota jatkuu jo kolmatta vuotta eikä sille ole näköpiirissä nopeaa loppua. Suomi on ollut omaan bkt:hen suhteutettuna yksi Ukrainan vahvimmista tukijoista yhdessä Baltian ja muiden pohjoismaiden kanssa.

Muualla Euroopassa asialle on herätty Anders Adler-creutzin mielestä tuskastuttavan hitaasti ja jahkailua on edelleen liikaa.

”Jos esimerkiksi Ranskan panokset olisivat olleet bkt-vertailussa Suomen tasolla, olisi Ukrainan sotatilanne todennäköisesti aika tavalla erilainen”, eurooppa-ministeri toteaa.

Hänen harras toiveensa onkin, että Suomen esittämä ja useiden jäsenmaiden allekirjoittama aloite Euroopan investointipankin rahoituksen avaamisesta myös puolustusteollisuudelle saisi EU:n siunauksen.

”Eurooppalaisessa puolustusteollisuudessa on lopultakin havahduttu yhteistyölle, mutta samalla on jouduttu tunnustamaan, etteivät sisämarkkinat ja kilpailu toimi. Protektionismi on yleistä, hankinnat tehdään pitkälti oman maan puolustusteollisuudelta ja niistä maksetaan liikaa.”

LOGISTIIKKAPALVELUT PAIKALLISELTA

OSAAJALTA!

• Maailmanlaajuiset meri- ja lentorahtipalvelut

• EU-alueen rekkarahdit (FTL, LTL, Groupage)

• Tullaus- ja huolintapalvelut

• Varastointipalvelut

OTA YHTEYTTÄ: HOLSHIP Suomi Oy

Kerkkolankatu 17 05800 Hyvinkää www.holship.com jom@holship.com

HOLSHIP GROUP GLOBAL TRANSPORT - LOCAL SERVICE

LUKU-

SUOSITUS

Naisjohtajakatsaus

Vertailemme katsauksessa naisten osuuksia pörssiyhtiöiden hallituksissa, toimitusjohtajina ja johtoryhmissä eri valtioissa. Vertailumaina ovat muut EU- ja ETA-valtiot sekä Iso-Britannia ja Yhdysvallat.

Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on tänä vuonna ennätyksellisellä tasolla, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Naisten osuus on noussut 28 prosenttiin ja suurissa pörssiyhtiöissä kivuttiin ensimmäistä kertaa yli 30 prosenttiin. Toimitusjohtajina ja pörssiyhtiöiden liiketoimintojen johdossa naisia on kuitenkin edelleen vähän.

Talouskatsaus

Yritysten näkemykset suhdannekehityksestä olivat edelleen synkkiä vuoden ensimmäisessä kauppakamarien suhdannekyselyssä. Myönteistä silti on, että arviot eivät ole heikentyneet lisää vaan elpyneet hieman suhteessa lokakuussa tehtyyn edelliseen kyselyyn. Usealla kyselyn osa-alueella nähdään lievää paranemista, mutta kasvun eväät ovat toistaiseksi hentoja.

Lue katsauksista lisää kauppakamari.fi

HYVINKÄÄ

Täyden palvelun autotalo

Osta, vuokraa tai liisaa matkailuauto tai -vaunu! bestcaravan.fi

Tehtaankatu 6, 11710 Riihimäki 019 716 620 tai 019 268 0800

info@autosorsa.fi www.autosorsa.fi

Palvelut yrityksille ja yrittäjille 50 vuoden kokemuksella

• Yrityskaupat ja -järjestelyt

• Yrityksen sukupolvenvaihdos

• Vahingonkorvausasiat

• Työoikeusasiat

• Sopimusasiat

• Verotus

• Juridinen konsultointi

Ota yhteyttä ja sovi maksuton alkuneuvottelu.

Asianajotoimisto Kinanen & Co Oy Helsinki | Hyvinkää | Tampere Puh. 019 450 370 info@tapiokinanen.com www.tapiokinanen.com

Suomen menestysresepti: Parempi tuotteistaminen ennen myynnin valmentamista

Globaali liiketoimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja yritykset etsivät keinoja kilpailla tehokkaammin kansainvälisellä tasolla. Usein sanotaan, että suomalaiset eivät osaa myydä, ja siksipä Suomessa onkin satsattu viime vuosina paljon myynnillisen osaamisemme kasvattamiseen. Hyvä niin!

Voimme kuitenkin argumentoida, että ennen kaikkea tarvitsemme parempaa tuotteistamista, eli tuote- ja palvelukokonaisuuksien selkiyttämistä asiakkaan tarpeita ja odotuksia palveleviksi kokonaisuuksiksi sekä käyttötarkoituksen kirkastamista. Tämän tulisi olla prioriteetti numero yksi ennen kuin käytämme yhtään lisää voimavarojamme myynnin osaamisen kehittämiseen. Satsaus parempaan tuotteistamiseen ennen myyntiä on mielestäni strategisena suuntauksena avain menestykseen ja kestävään kasvuun. Miksi näin?

1. Tuotteistaminen luo vahvan perustan Laadukas ja asiakaslähtöinen tuotteistaminen on bränditeko. Se tarjoaa yritykselle selkeän identiteetin joka erottaa sen kilpailijoista. Kun tuotteet tai palvelut vastaavat asiakkaiden esittämiin tarpeisiin ja synnyttää tarinaltaan positiviisia tunnereaktioita, tapahtuu myynti luonnollisesti ja vetoja pitovoima asiakkaiden suuntaan kasvaa.

2. Asiakaskokemus ratkaisee

Parempi tuotteistaminen takaa myös paremman asiakaskokemuksen. Kun

kuuntelette herkällä korvalla asiakkaiden ongelmia, vastaavat kehittämänne palvelut asiakkaiden odotuksia ja tarjoavat aitoa lisäarvoa. Myynnin kouluttaminen voi auttaa myyjiä kommunikoimaan paremmin, mutta jos tuote ei vastaa asiakkaan tarpeisiin, myyntityö on haastavaa ja jopa turhauttavaa.

3. Kestävä kilpailuetu

Parempi tuotteistaminen luo kestävän kilpailuedun. Sen sijaan, että yritettäisiin kilpailla pelkästään hinnalla tai markkinointiviestinnällä, vahva tuotteistus antaa mahdollisuuden erottua kilpailijoista. Kun myös asiakas osallistetaan mukaan tuotteistamiseen on brändinne muistijälki vahva ja kehityshaluinen. Tämä sitoo asiakasta toimintaanne ja vaikeuttaa kilpailijan väliin pääsyä.

4. Koulutus ei korvaa heikkoa tuotetta

Vaikka myynnin kouluttaminen on tärkeää, se ei korvaa heikkoa tuotetta tai palvelua. Asiakkaat eivät palaa yrityksen luokse jos tuote tai palvelu ei täytä heidän odotuksiaan. Satsaamalla aikaa ja rahaa asiakkaiden kanssa käytävään kommunikaatioon heidän liiketoimintahaasteistaan ja osallistamalla heitä uusien palveluiden tai tuotteiden kehittämiseen voi yritys kuin yritys luoda itselleen uutta myyntiä luonnollisella tavalla.

Suomen menestys liike-elämässä ei välttämättä ole myynnin kouluttamisessa

TERO KARINTI

TOIMITUSJOHTAJA, GROWHOW AGENCY

vaan paremmassa tuotteistamisessa Suomalaiset yritykset voivat rakentaa kestävää kilpailuetua panostamalla vahvaan tuotteistamiseen. Kun tuotteet ja palvelut vastaavat paremmin asiakkaiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin, myynti kasvaa luonnostaan. Tämä strategia johtaa pitkäaikaiseen menestykseen ja auttaa yrityksiä kilpailemaan niin kansallisella kuin globaalilla tasolla.

harlekiini.com munckinkulma.fi astiavuokraus.com www.harlekiini.com

ravintola, catering, kokoustilat, saunakabinetti, astiavuokraus, Hyvinkääsalin väliaikamyynti & arkisin lounasbuffet

p. 019 431 465, info@harlekiini.com Kauppatori 1, Hyvinkää

munckin kulma.fi katsomyö s munckin kulma.fi

Hyvinkään ydinkeskustassa

Katso lisää » www.brayhtiot.fi

Vuokraa toimitila!

Tiesitkö, että meillä on juuri sopiva tila Sinun yrityksesi tarpeisiin? Samaa mieltä ovat 80 muuta meillä toimivaa yritystä, monet urheiluharrastajat ja taitelijat sekä Hyvinkään Kaupunki. Tervetuloa tutustumaan!

Jo vuodesta 1990 lähtien

Enemmän kuin odotit.

Kankurinkatu 4-6, 05800 Hyvinkää p. (019) 8712 200 www.villatehdas.fi

Tilakyselyt: veera.saves@villatehdas.fi

Ammattimainen hallitustyö on yrityksen tulevaisuuden menestystekijä

TEKSTI JOHANNA HAUTAMÄKI JA KAISA KOKKONEN, HELSINGIN HALLITUSPARTNEREIDEN

Menestys tulevaisuudessa vaatii uudenlaista osaamista myös hallituksilta. Ulkopuolinen, ammattimainen ja riippumaton hallituksen jäsen tuo erikoisosaamista ja kokemusta pk-yritykseen tarvittavilta osaamisalueilta. Tällaisia voisivat olla rahoitus, digitaalisuus, kansainvälistyminen, kasvun haasteet, ympäristöasiat tai vaikkapa hyvä hallinnointitapa. Uusi asiantuntemus täydentää omistajien osaamista ja edistää monipuolista päätöksentekoa, mikä johtaa parempaan strategiseen suunnitteluun ja toteutukseen.

Ulkopuolisen jäsenen ottaminen hallitukseen tarjoaa useita etuja yritykselle verrattuna omistajan, omistajan perheenjäsenten tai avainhenkilöiden muodostamaan hallitukseen.

Hallituksen ulkopuolisilla jäsenillä on laajat verkostot ja yhteydet toimialaansa tai ammattipiireihinsä. Tämä voi avata ovia arvokkaille kumppanuuksille, potentiaalisille sijoittajille tai liiketoimintamahdollisuuksille, joihin ei muuten olisi ollut pääsyä.

Ulkopuolinen, riippumaton hallituksen jäsen tuo puolueetonta näkökulmaa päätöksentekoprosessiin. He voivat tarjota objektiivisia näkemyksiä ja haastaa vallitsevan tilanteen varmistaen, että päätökset tehdään yrityksen edun mukaisesti henkilökohtaisten mieltymysten sijaan.

Ammattitaitoinen hallituksen jäsen auttaa luomaan ja valvomaan vahvoja hallintokäytäntöjä. Ne voivat varmistaa läpinäkyvyyden, vastuullisuuden ja lakien ja eettisten standardien noudattamisen, vähentää eturistiriitojen riskiä ja edistää pitkän aikavälin kestävyyttä.

Ulkopuolisten hallituksen jäsenten mukaan ottaminen voi helpottaa myös seuraajasuunnittelua ja varmistaa johdon jatkuvuutta. He voivat tarjota ohjausta johtajuuden kehittämisessä, lahjakkuuksien hankkimisessa ja seuraajastrategioissa, mikä vähentää riippuvuutta yksittäisestä yksilöstä tai perheenjäsenistä.

JÄSENET

Kun hallituksessa yhdistyvät monimuotoinen kokemus ja selkeät roolit, luodaan vahva perusta yrityksen strategiselle kehitykselle ja päätöksenteolle. Tämä yhteistyö omistajien, hallituksen ja toimivan johdon välillä on ratkaisevassa roolissa yrityksen pitkäjänteisessä menestyksessä.

Hallituspartnereiden missiona on tukea pkyrityksiä paremmalla hallitustyöllä

Hallituspartnerit on valtakunnallinen verkosto, jonka tavoitteena on vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä pk-yritysten hallitustyöskentelyä tehostamalla. Yhdistys kehittää hyvää, ammattimaista ja eettistä hallitustyöskentelyä muun muassa koulutusten ja hallitusanalyysien kautta. Hallitusanalyysin avulla yritys voi tarkastella omaa hallitustyöskentelyään sekä saada näkemystä tulevaisuuden tarpeistaan. Tärkeänä osana Hallituspartnereiden työtä on myös ammattitaitoisten hallituksen jäsenten välitys.

Hallituksen tulevaisuuden tarpeiden analysoinnista tai ammattitaitoisten jäsenten välityksestä kiinnostunut yritys voi olla suoraan yhteydessä Uudenmaan alueen Hallituspartnereiden toiminnanjohtajaan Minna Lenanderiin (minna.lenander@fundament.fi). Lisätietoja löytyy myös nettisivuilta www.hallituspartnerit.fi.

Rekrytointipäätökset ovat strategisesti yritykselle elintärkeitä

Työelämä elää jatkuvaa muutoksen aikaa. Muutosta tapahtuu työn kysynnässä, työvoimassa, osaamisvaatimuksissa sekä työkulttuurissa. Merkittävästi myös työn murrokseen ovat vaikuttaneet digitalisaatio, globaali työn saatavuus sekä tekoäly. Tämän vuoksi myös rekrytointipäätökset ovat yhä tärkeämmässä roolissa organisaatioissa.

Tässä tekstissä keskityn rekrytoinnin tuomiin haasteisiin yrityksen päättäjien näkökulmasta. Pohdin, että voisiko rekrytointia avata organisaatioon paremmin rekrytointiprosessin kautta. Pitäisikö yrityksen nähdä rekrytointi enemmän strategisena investointina tulevaisuuteen, jonka avulla yritykset voisivat paremmin ennakoida tulevaisuuden tarpeitaan. Voisiko yritykset panostaa lisää rekrytointia tekevien työntekijöiden osaamisen parantamiseen ja kehittämiseen.

Yrityksen rekrytointitarpeet perustuvat usein organisaatioiden henkilöstösuunnitteluun sekä henkilöstövoimavarojen johtamiseen. Useimmiten rekrytointi tulee kysymykseen, kun olemassa oleva työntekijä lähtee organisaatiosta ja tehtävä vaatii tekijää tai organisaation toiminta muuttuu ja laajenee, jolloin nykyinen henkilöstö ei enää riitä tehtävien hoitamiseen. Rekrytointi voi perustua myös uuden osaamisen hankintaa organisaatiossa. Rekrytointistrategia sisältää keinot, miten rekrytointi organisaatiossa toteutetaan, jolla organisaation palvelukseen hankintaan tarvittava henkilö. Uuden henkilön hankinta on yritykselle suunnaton investointi, jolla on suuret vaikutukset yrityksen toimintaan. Onnistunut rekrytointipäätös näkyy yrityksen toiminnassa ja pidemmällä aikavälillä myös tuloksessa, sen sijaan epäonnistunut tulee kalliiksi. Voidaankin sanoa, että rekrytointistrategian pitäisi toimia yrityksessä työkaluna, joka luo selkeän suunnitelman tuleviin rekrytointeihin ja vaikuttaa sitä kautta myös organisaation tulevaisuuteen. Hyvä rekrytointistrategia on kätevästi toteutettavissa ja helposti viestittävissä organisaatiossa.

Kun organisaatiossa päätetään uudesta strategiasta lyhyelle, -keskipitkälletai pitkälle aikavälille, pitäisi henkilöstösuunnittelu, yrityksen osaamistarpeet sekä henkilöstön osaamisen parantaminen linkittää osaksi tätä prosessia. Rekrytointistrategia pitäisi paremmin nivoa yrityksen koko strategiaa, että visioon. Kun yrityksen strategia tuodaan lähemmäksi yrityksen operatiivista toimintaa eli henkilöstöä, näkyvät tuloksetkin nopeammin yrityksessä sekä henkilöstössä. Henkilöstön pitäisi tuntea yrityksen strategia ja tietää, että lisätäänkö esim. työpaikkoja vahvemmin ulkoisen rekrytoinnin kautta vai vahvistetaanko sisäistä rekrytointia ja työuralla kehittymistä. Kun rekrytointiprosessi on osa yrityksen strategiaa, tulee siitä yrityksessä kaikille tuttu, samalla se juurtuu henkilöstön mieleen ja toimii vahvana sitouttamisen elementtinä.

Tekevätkö yrityksessä oikeat henkilöt rekrytointia? Valitettavan usein rekrytointi tehdään yrityksessä kiireellä. Monissa pienemmissä yrityksissä resurssit tulevat vastaan ja ei ole erikseen HR-henkilöä, joka keskittyisi rekrytointi- ja henkilöstöasioihin. Henkilöstöllä on usein kyllä halu saada oppia enemmän, johdon tehtäväksi jää sen mahdollistaminen. Johdon pitäisikin keskittyä paremmin henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja kouluttautuminen pitäisi nähdä voimavarana yrityksen tulevaisuuteen eikä resurssien hukkana lyhyellä aikavälillä. Kun motivoituneelle henkilölle annetaan mahdollisuus kouluttautumiseen ja työuralla etenemiseen, kasvaa henkilöstä yritykselle tulevaisuuden tekijä. Esimerkiksi osataan rekrytoida yrityksen tulevaisuuden tavoitteisiin oi-

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ, RIIHIMÄENHYVINKÄÄN KAUPPAKAMARI

keita henkilöitä. Rekrytointipäätökset ovatkin strategisesti yritykselle elintärkeitä, onhan HR-tehtävä yksi yrityksen tärkeimmistä positioista.

Yrityspäättäjien, etenkin pk-yrityksissä, pitäisi rekrytointi nähdä strategisena prosessina, jolla on merkittäviä vaikutuksia lyhyellä, että pidemmälle aikavälille yrityksen menestykseen. Kun panostetaan rekrytointiosaamiseen, osataan löytää paremmin sopivat henkilöt eri työtehtäviin sekä ymmärretään henkilöstön vahvuudet, ollaan lähempänä yhteistä tavoitetta organisaatiossa. Tämä näkyy sisäisenä työhyvinvointina, ulospäin henkilöstön tyytyväisyytenä sekä sitoutuneisuutena yritykseen. Ja mikä parasta yritys on lähempänä omia tavoitteistaan.

PIRJO KURKI

17.09. - 15.10. VERKOSSA

Kasvata yrityksesi rekrytointiosaamista! HRA, Hyväksytty rekrytoinnin asiantuntija -koulutus auttaa katsomaan rekrytointimenetelmiä, prosessia, juridisia lähtökohtia sekä päätöksentekoa eri näkökulmista. Koulutus sisältää luentoja, keskusteluja ja ryhmätyön, joiden kautta pääset verkostoitumaan muiden rekrytoijien kanssa ympäri Suomen.

EarlyBird-etuhinta 1099 € (+alv 24 %) voimassa 30.06. asti, tämän jälkeen Kauppakamarin jäsenetuhinta 1259 € (+alv 24 %), normaalihinta 1559 € (+alv 24 %) www.hra.fi

Koulutus on saanut kokonaisarvosanaksi upeat 4,4/5

”Täydensi omaa tietotaitoa ja osaamista todella paljon”

Kuvia kevään HHJ-kurssilta, jonka isäntäyrityksenä toimi

23.10. - 21.11. HYVINKÄÄ

Hallitustyöskentely avataan kurssilla erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta hyvin käytännönläheisesti ja monipuolisesti.

Samalla selvitämme asiantuntijoiden ja hallitusammattilaisten johdolla, mitä on hyvä hallitustyö ja millaisia työkaluja hallitustyöskentelyn kehittäminen vaatii.

Hallitustyö rakentuu useista eri osa-alueista. HHJ-kurssilla käsitellään mm. hallituksen kokoonpanoa ja roolia, vastuita ja riskienhallintaa sekä työskentelytapoja (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät).

”Hyvin suunniteltu ja erinomaisesti toteutettu kokonaisuus.”

Kauppakamarin jäsenetuhinta 1950 € (+alv 24 %), normaalihinta 2350 € (+alv 24 %)

Kysy lisää kauppakamarimme koulutuksista

Pirjo Kurki, puh. +358 40 197 9823 pirjo.kurki@rihykauppakamari.fi

Oy www.rihykauppakamari.fi/HHJ

19.11.- 20.11. HYVINKÄÄ

HHJ-puheenjohtajakurssilla käsitellään hallituksen johtamista ja ryhmädynamiikkaa. Puheenjohtajan tulisi toimia kuten valmentaja, orkesterinjohtaja tai luotsi. Hänellä tulee olla kyky kehittää niin omaa kuin hallituksen muiden jäsenten hallitusosaamista. Kurssi on tarkoitettu sekä hallituksen puheenjohtajina toimiville että puheenjohtajiksi aikoville. ”Erittäin kokenut kouluttajaporukka, joka antoi hyviä käytännön esimerkkejä”

Kauppakamarin jäsenetuhinta 1650 € (+alv 24 %), normaalihinta 2300 € (+ alv 24 %)

Sako

LEHDEN SITAATTI:

Markku Rentto

Tilaa Kauppakamari-lehti maksutta suoraan kotiin

Kauppakamari-lehtemme voi tilata toimiston lisäksi maksuttomasti kotiosoitteeseen. Voit myös tilata lehteämme maksutta useamman kappaleen, joko suoraan henkilöstöllesi tai yrityksesi toimitiloihin.

Ilmoita muutoksista ja toiveista inka.hakala@rihykauppakamari.fi

Kysy kokemuksista Kauppakamarimme Jeesaajilta

Kauppakamarimme Jeesaajat ovat kokeneita, aktiivisesti liike-elämässä toimivia henkilöitä, jotka haluavat jeesata RiihimäenHyvinkään kauppakamarin jäsenyrityksiä kasvun polulla.

Jeesaaja-sana kertookin jo palvelun luonteen. Voit soittaa Jeesaajalle ja kysellä kokemuksista ilman laskun pelkoa. Ota yhteyttä, tarjoamme jeesiä! Löydät Jeesaajien esittelyt www.rihykauppakamari.fi/jeesaajat

Pasi Helminen 040 5688205 pasi.helminen @lounea.fi

Anitta Niemelä 040 742 1110 anitta@anittaniemela.fi

Timo Liukko 040 701 2272 timo.liukko @smalldatagarden.fi

Lassi Nyyssönen 050 570 3234 lassi.nyyssonen @fennolaw.fi

Matti Malminen 040 530 6136 matti.malminen @konecranes.com

Sirpa Pötry 040-503 2535 sirpa.potry@reka.fi

Tomi Merenheimo 040 560 6101 tomi.merenheimo @magnussonlaw.com

Pekka Rantamäki 0400 482 517 pekka.rantamaki @outlook.com

Kari Moisiola 050 388 3853 kari.moisiola @yrityslautturi.fi

Nina Meincke 040 5599 140 nina.meincke @hrlegal.fi sinun yhteystietosi?

Tero Karinti 040 9311550 tero@growhow.agency

Liity Jeesaajiin! rihykauppakamari.fi/ jeesaajat

janne.ruponen@kuljetusjanneruponen.fi

TARKKUUS. SIITÄ MEIDÄT TUNNETAAN.

Tarkkuus on kaiken tekemisemme keskiössä. Yhdistämme perinteiset käsityötaidot sulavasti viimeisimpään huipputeknologiaan. Suunnittelemme ja valmistamme maailmankuuluja, ja vain korkeimman laatustandardin ylittäviä tuotteita. Yli sadan vuoden kokemuksemme ja intohimomme tarkkuuteen on tehnyt meistä sen, mitä olemme tänä päivänä – maailman tarkimman kivääri- ja patruunavalmistajan.

SAKO.GLOBAL

,itsaasiivS nämmenes

Y emmajitnutnaisAtavo .ajattiojisa :aattiojisK o nenimattiojis-atiola/fi.p .ikknapsuusoS