Kukkia kahvinkeittäjällekin! Käveleekö teatterissasi taide taustajoukkojen yli? Vastuunjakajat-tapahtuma kutsuu ideoimaan uusia yhteisöllisyyden tapoja.
H
arrastajateattereissa tehdään valtaisat määrät näkymätöntä työtä. Myydään lippuja, keitetään kahvia, siivotaan vessoja, ohjataan liikennettä. Leivotaan, kuskataan, järjestetään. Istutaan kokouksissa ja päätetään asioista. Kirjoitetaan pöytäkirjoja, sopimuksia – ja talkoolistoja. Talkoolaisten määrä on vähentynyt yhdistyksissä kautta maan, ja jos koskaan ei tämä näkymättömissä häärivän ihmisen työ tule näkyväksi, eikä hän saa koskaan kiitosta tekemästään työstä, alkaa se tympäistä ja väsyttää. Nyt Suomen Harrastajateatteriliitto haluaa istuttaa yhteiseen keskusteluun näitä toimijoita Vastuunjakajat-tapahtumassa 9. lokakuuta Lappajärven Kivitipussa. Kouluttajina ovat pitkän linjan teatterintekijät, Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja Sanna Saarela ja Inke Dahl, joka
on pitkän teatterikokemuksensa lisäksi myös työnohjaaja. –Jatkuva kiitoksen puute saattaa johtaa siihen, että talkootyö lopetetaan, kun hyvää palautetta ei koskaan saa. Kun sitä työtä ei tunnu kukaan näkevän, se alkaa tuntua tekijästään toisarvoiselta, kuormittavalta ja raskaalta verrattuna näyttelemiseen, Inke Dahl sanoo. Näkymätön työ on kuitenkin välttämätöntä teatterituotannolle. Se mahdollistaa taiteellisen työn toteutumisen. Talkootyö ja taustayhdistyksen yhdistystyö kaikkine byrokratioineen ovat se kivijalka, jonka päälle nousevat hilpeät, rakastettavat ja koskettavat teatteriesitykset. Sodan jälkeen Suomessa on yhdistystoiminta saanut aikaan valtavan paljon hyvää kulttuurissa, musiikissa ja urheilussa. Suomalaisten yhdistystoiminta on maailmanlaajuistestikin katsoen ainutlaatuista, Dahl huomauttaa. –Se on ollut välttämätön toimintatapa, jolla rakennetaan asioita. Siinä kulloisenkin asian rakentamisen ja synnyttämisen sivussa on syntynyt hirvittävän iso sosiaalinen ilo sekä liittymisen ja yhteisöllisyyden tuntu. Ihminen on voinut kokea olevansa osa tätä yhteisöä: Minulla on tärkeä paikka tässä yhteisössä. Sitä kautta on syntynyt mieletön harrastajateatterikenttä, joka Suomessa on voimissaan, Dahl sanoo. Vuonna 2021 yhdistysperinne, tapa olla yhdessä ja pitää yllä sosiaalisia kontakteja,
4
ovat monella tavalla murroskohdassa, monista seikoista johtuen. Kun ennen oltiin yhdessä, tänä päivänä he, jotka ovat kymmeniä vuosia tehneet porukalla asioita, ovatkin nyt yksin yhdessä. –Parikymmentä vuotta talkootyötä teatterissa tehnyt ihminen saattaa katsoa yksin näyttämöllä toteutuvaa yhteisöllisyyttä. Hän jää ulkopuolelle. Katsojille näkyvä osa tuotantoa kävelee taustajoukkojen yli, eikä näe sen merkitystä. Dahl toivottaa teattereiden vastuunjakajat tervetulleiksi pohtimaan uudenlaisia tapoja, joilla yhteisöllisyys vahvistuisi. Miten tulevaisuudessa voitaisiin tehdä teatteria niin, että ilo ja yhteisöllisyys eivät häviä, vaan olisivat voimissaan? Vastaukset ja ideat löytyvät teidän kokemuksistanne ja toiveistanne! Näyttelijät, jotka tohisevat omaa tekemistään, eivät jätä ”näkymättömiä” ilkeyttään huomiotta. Heidän rooliinsa teatterissa ei kuulu kiitoksen antaminen taustahenkilöille. –Miten voisimme luoda uudenlaista kohtaamisen kulttuuria teatterin sisään, että yhteisen tekemisen piiri ulottuisi myös näkymättömiin vastuunkantajiin. Esimerkiksi näin: se henkilö, joka menee ostamaan kiitoskukkia näyttelijöille, ostaa myös itselleen. Ensimmäiseksi kahvilatyöntekijät ja muut vastaavat kumartamaan ja näyttelijät kukittavat heidät. Silloin kaikkien työ näyttäytyy yhtä arvokkaana. OSALLISTU: Vastuunjakajat-tapaaminen Lappajärven Kivitipussa 9.10.2021. Osallistumishinta 89 €/ hlö, sisältää ohjelman, lounaan, päiväkahvit, illallisen ja illanvieton. Majoitus 50 €/hlö kahden hengen huoneessa, 1hh lisähintaan 25 €. ILMOITTAUTUMISET: www.shtl.fi ->tapahtumat
