Repliikki 1/2023

Joka niemen notkossa, saarelmassa

Kesäteatterin on onni omanani, aplodeihin laaksot verhouu.

Näin voi hyvällä syyllä Eino Leinoa mukaillen jo haaveilla tulevan kesän teatteririennoista. Minne vain Suomen suvessa päätään kallistaa, sieltä kuuluu jo kesäteatterilaisten hilparointi, väliaikakahvin tuoksu täyttää autereista iltaa ja yleisö remahtelee.

Kesäteatteri ei ole pelkkä ”käydäänpä katsomassa näytelmä” -tyyppinen toiminto, vaan iso elämys, jonka täydentämiseen osallistuu koko seutu. Matka kesäteatterialueelle saattaa olla arjesta mukavasti irti riuhtaiseva kokemus, joka vie maaseutumaisemaan, historialliseen ympäristöön tai aivan kaupungin ytimeen. Lippukassalle jonottaminen, väliaikakahvien

nauttiminen ja ylipäätään erilaiset, hauskat katsomot eri teattereissa, ovat osa kulttuurinautintoa.

Suomen Harrastajateatteriliiton Kesäteatteri-sovellus on uusi ja veikeä tapa ottaa suomalaista kesäteatterikartastoa haltuun. Sieltä voi napsauttaa – vaikka ihan sokkona – esiin teatterin, tutustua sen tarjontaan kätevästi omalla luurilla, vaikka sohvalla maaten tai apukuskin paikalta autossa ja komentaa kuskia ottamaan suuntaa kohti uutta, kesää rikastuttavaa kokemusta.

Repliikki napsautti Kesäteatteri-sovelluksesta auki 8 teatteria, kurkisti niiden kulisseihin ja kyseli kuulumisia. Luvassa on taas täydeltä laidalta kaikkea mahdollista, juuri sinulle tehtyä, lihaa säästämättä ja rakkaudesta lajiin – maailman parasta kesäteatteria.

TEKSTI SARI JAATINEN

KUVA SARI HEIKKILÄ

AHNEUTTA JA RIKASTUMISEN HOUKUTUSTA

PAPPILAN MAILLA

Mäntyharjun Kesäteatteri on rakennettu paikkaan, joka tekee tulijaan melkoisen vaikutuksen. Alue on nimeltään Iso-Pappilan museoalue, joka on saanut nimensä rovasti A. A. Bernerin aikana rakennetusta kirkkoherran pappilasta. Valmistuttuaan vuonna 1812 rakennus oli pitäjän toiseksi suurin kirkon jälkeen.

Historiallisessa pihapiirissä pääsee aistimaan mäntyharjulaista historiaa parin sadan vuoden takaa. On väentupa näyttelyineen ja aitta, halkovaja-vaunuliiteri ja suuri kivinavetta. Sotahistoriasta kiinnostuneille löytyy viereisestä veteraanipuistosta miehistökorsu, taistelu- ja yhteishautaa ja toisen maailmansodan aikainen tykki.

Kun vielä kivenheiton päässä on Taidekeskus Salmela, voidaan todeta kesäteatterin sijaitsevan historian sävyttämässä kulttuurikeskittymässä, johon kannattaa tulla ajan kanssa viettämään aikaa.

Mäntyharjun kesäteatterissa luotetaan tänä kesänä suomussalmelaiseen osaamiseen käsikirjoituksen osalta, kun Eero Schroderuksen kirjoittama ja Ulla Schroderuksen dramatisoima näytelmä ”Rikas, rakas, köyhä, varas” pääsee yleisön eteen 1. heinäkuuta.

Esityskausi on tiukka kaksiviikkoinen, sillä viimeinen näytös nähdään jo 15. heinäkuuta. Elokuulle on jemmattu yksi yönäytös, jota pääsee katsomaan 12. elokuuta kello 22.

Kesäteatteri on pystytetty sellaiseen paikkaan, että jo se tekee katsojaan melkoisen vaikutuksen. Idyllinen

museomiljöö Taidekeskus Salmelan välittömässä läheisyydessä antaa historiallista säväystä esityksille.

Kesäteatterin taustayhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Pertti Lahti kertoo varauskalenterin vetävän suupieliä ylöspäin.

–Tuleva kesä näyttää hyvältä. Ryhmät ovat kiinnostuneita ja itse tarina on älyttömän hauska. Luottavaisella mielellä mennään eteenpäin kohti näytöksiä, hyvällä mielellä ja hyvällä porukalla, Lahti sanoo.

Näytelmä kertoo pienestä kyläyhteisöstä, jossa Lahden mielestä yksi merkittävä teema on kateus. Pienessä kyläyhteisössä vilkuillaan naama vihreänä sitä mitä toisella on. Ja mikäs se olisi mellevämpi aihe kateudelle kuin raha.

Tarinassa sähköfirman mies ostelee rantoja tehdäkseen voimalan. Kyläläiset sopivat, että rantoja ei myydä. Tonttien koot ovat epäsuhtaisia: joku omistaa ison palstan, toinen pienen suikaleen. Vaikka on sovittu, että yhtään palstaa ei myydä, joku kuitenkin lipeää rintamasta. Näytelmä perustuu todellisiin tapahtumiin.

–Näytelmä kannattaa esittää siksi, että havahtuisimme ympäristömme suhteen eli saisimme vähän peiliä naamamme eteen. Olenko minä samanlainen ihmisenä kuin tässä näytelmässä ollaan? Toivon, että näytelmä koskettaisi ihmisiä.

Yleisöä ei aivan pienille lauteille survota, vaan nousevassa, katetussa 630-paikkaisessa katsomossa on mu-

kavasti tilaa. Teatterin kävijämäärän odotetaan nousevan tänä kesänä 5000 hengen tienoille eli hyvinkin edellisvuosien tasalle.

–Koronavuodet vaikuttivat selkeästi teatteriimme. Saimme pienen avustuksen, jolla selvisimme hankalista ajoista, eikä teatterille tullut kuolemaa. Se veti kuitenkin mietteet aika vakaviksi ja talouden tiukille. Koronasta emme puhu, mutta tautia edelleen toki on. Toiveikkaasti kuitenkin lähestymme esityskautta.

Mäntyharjun Kesäteatteri:

Rikas, rakas, köyhä, varas

Käsikirjoitus: Eero Schroderus

Dramatisointi: Ulla Schroderus

Ohjaus: Sami Sivonen

Näytökset: 1.–15.7.2023

Yönäytös: 12.8.2023

Lisätietoja www.mantyharjunkesateatteri.net

KARAOKEKILPAILUN TUNNELMAA ETELÄKARJALASSA

Suomalaisuus muuttui vuonna 1991 sormia napsauttamalla uuteen asentoon, kun ensimmäinen karaokebaari avattiin. Se oli varsinainen karaoken hullu vuosi, jolloin laulu alkoi tosissaan raikua taustamusiikin päälle baarissa jos toisessakin. Tänä päivänä karaoke on yhtä olennainen osa suomalaisuutta kuin sauna, jossa vastaavasti ollaan hipihiljaa.

Karaoke tuli Suomeen nousevan auringon maasta eli Japanista, joten on oikein sopivaa, että kesäteatteriyleisö kääntää autojensa keulat kohti itää nähdäkseen karaoke-aiheista kesäteatteria. Nuotin vierestä -näytelmä kutsuu aivan erinomaisen teeman äärelle: elämää ei pidä vain suorittaa – siitä kannattaa myös

nauttia.

Näytelmä on ohjaaja Suvi Rautsialan valinta. Parikkalan Teatteriyhdistys ry:n puheenjohtaja Harri Rissanen kertoo kesästä tulevan jännittävän, koska tänä kesänä musiikki on poikkeuksellisen suuressa roolissa.

–Kahtena vuonna olemme ottaneet näytelmiin mukaan musiikkia. Kun näytelmässä on lauluja mukana, se vaikuttaa yleisömääriin jonkin verran eli yleisö on tykännyt. Laulut ovat tuoneet myös toimintaamme mukaan uusia ihmisiä. Tämän kesän näytelmässä ei tosin ole niin väliä menevätkö laulut ihan nuotilleen, Rissanen sanoo.

Jos näytelmän nimi kalskahtaa tutulta, se johtuu sa-

mannimisestä kotimaisesta elokuvasta vuodelta 2016.

Tossun alla elävällä Artolla on selvät sävelet, kiitos määrätietoisen vaimon viisivuotissuunnitelman. Äiti uhkaa tietämättään romuttaa suunnitelman ilmoittautuessaan karaoken SM-kisoihin. Arto vetää sabotaasihanskat käteen, mutta kas kummaa, kohtalo puuttuu peliin ja pojasta sukeutuu lopulta karaokefani ja tuomariston jäsen. Näytöskausi on pitkä, kaksi kuukautta, mutta isoa työryhmää tekee mieli päästää myös välillä huokaisemaan. Iso osa heinäkuusta onkin taukoa ennen toista esitysjaksoa, näyttelijöiden toiveesta.

Koronan takia Parikanpäreet pitivät yhden kesän taukoa, mutta viime kesänä jo jatkettiin. Toinen kesä oli vähän varovaista yleisön puolelta, koska suuri osa kesäteatterin kävijöistä on varttuneempaa väkeä ja tartuntoja pelättiin.

–Nyt ollaan odottavaisin mielin. Koronasta on välillä puhuttu harjoituksissa, kun joku ilmaisee olleensa flunssassa ja kysyy pitääkö käyttää maskia. Muuten mennään ihan normaalisti eteenpäin.

Kesäteatterin 10 vuotta sitten katettuun 300-paikkaiseen katsomoon kiipeää paljon kesäasukkaita, jotka runsastuttavat pienen Parikkalan kesäelämää ja pitävät kuntaa omalta osaltaan myös pystyssä. Esityspaikka on mainiosti keskellä kylää, auton voi jättää joko kunnanviraston tai kirjaston parkkipaikalle.

Rissanen näkee näytelmän tunnelman sopivan juuri heille – ja varmasti myös yleisölle.

–Maalaiskomediat ovat vetäneet aika paljon väkeä. Kesäteatterin pitää olla sellaista, että sieltä lähdetään kevein mielin pois.

Teatteri Parikanpäreet, Parikkala: Nuotin vierestä

Käsikirjoitus: Johanna Hartikainen.

Sovitus: Hanna Suurhasko ja Ola Tuominen. Ohjaus ja sovitus Parikanpäreille: Suvi Rautsiala. Perustuu Fremantle Finlandin elokuvaan Nuotin vierestä, alkuperäisidea Lauri Nurkse.

Näytökset: 15.6.–13.8.2023

Lisätietoja: www.parikanpareet.fi

IMURIKAUPPA SUHISEE PIEKSÄMÄEN PORSASKOSKELLA

Suomen ainoaa edelleen toiminnassa olevaa VR:n Näytelmäkerhoa kipparoiva Marko Lyyra on intoa täynnä kuin ilmapallo. Teatterin dynamohahmo on häärännyt lavastusta, puvustusta ohjaamisen ja käsikirjoittamisen lisäksi. Ja tottahan mies loikkaa myös lavalle.

Tänä kesänä Porsaskosken kylätalolla myydään imureita kovalla suhinalla. Lyyra määrittelee kesän Pölynimurikauppias-näytelmän ihmisenmakuiseksi hulvattomaksi näytelmäksi, josta ei puutu vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

–Minulla on kova polte tehdä teatteria kokonaisvaltaisesti. Rakastan tehdä lavasteita. Moni homma on onnellisesti kaatunut minulle, joten saan purettua tiettyä luomisen intoa, Lyyra sanoo.

Pölynimurikauppias on kolmas Lyyran kirjoittama näytelmä. Mies näki YLEn dokumentin samasta aiheesta, jossa työtön autonasentaja ryhtyi myymään imureita. Velipoika usutti Lyyraa tarttumaan aiheeseen.

Ei ihme, että näytelmään tuli iso palanen Lyyran omaa elämää, sillä mies valmistui itsekin autonasentajaksi samoihin aikoihin, kun dokumenttia tehtiin.

–Näytelmä on selviytymistarina ihmisestä, joka ajautuu itsepäisyyttään pölynimurikauppiaaksi. Järkevää juonta tässä ei ole, näytelmä on päätön juttu, mutta myös rohkea. Tässä on kaappihomoa, yksinhuoltajaa, puhelinseksimyyjää. Ja piru ja Mustanaamio.

Näytelmään on sisäänkirjoitettu erilaisuuden suvaitseminen. Tähän Lyyraa ajoi oma setä, joka kuoli syöpään muutama vuosi sitten. Hän oli homoseksuaali.

Näytelmän musiikit soitetaan itse ja mitäs muutakaan soitettaisiin kuin Sleepy Sleepersin tuotantoa. ”Soittimet kynteen ja siitä se lähtee”, Lyyra sanoo.

Kesäteatteria esitetään sisätiloissa Porsaskosken kylätalossa Toukolassa. Lyyra toteaa sydämessään kytevän maalaisromantiikan vaativan kylien herättämistä eloon. Karjalaisten rakentama talo sykähdyttää jo historiansa takia.

”Possukosken” kyläyhdistyksen kanssa on syntynyt hyvä yhteistyö, jossa kyläyhdistys hoitaa väliaikakahvituksen ja teatteri maksaa esitystilasta vuokraa.

Yleismääräodotukset eivät kurota pil-

viin, sillä väkimäärä näytöksissä on Lyyran mukaan ollut aina maltillinen.

Lyyra itsekin nauttii kesäteatterissa käymisestä ja muistelee hienoja kokemuksia muun muassa Kaavilta ja Möhköstä.

–Kesäteatteri on aina kokemus. Sydämestäni toivon, että ihmiset tukisivat kesäteattereita, katsoisivat ja nauttisivat. Kaikkea pitää tukea. Jos itselläni vielä henki pihisee, pitää räväyttää.

VR:n Näytelmäkerho, Pieksämäki: Pölyimurikauppias

Käsikirjoitus ja ohjaus: Marko Lyyra Näytökset: Porsaskosken kylätalolla 25.6.–16.7.2023 Lisätietoja teatterin Facebook-sivulta.

NAISMYLLÄRI ULVOO HALIKONLAHDESSA

Vuohensaaren kesäteatteri sijaitsee Salon kaupungin asukkaiden virkistysalueeksi testamentatulla ulkoilualueella. Paikka on meren saari, noin 4,5 kilometriä Salon keskustasta. Kesäteatteritoimintaa siellä on ollut 60-luvulta asti.

Ajanviettotarttumapintaa löytyy alueelta runsaasti: leirintäalue, virkeä tanssilava, golfkenttä ja uimaranta. Tarjolla on siis merellinen kokonaiselämys, jota täydentää laadukas ja tunnetusti kunnianhimoinen kesäteatteri.

371-paikkaiseen osittain katettuun katsomoon odotetaan tänä kesänä 4000 kävijää. Parhaimmillaan yleisöä on saatu kesässä tuplasti, mutta korona-aika on pudottanut kävijämääriä.

Iskulauseensa mukaan ”Salon Teatteri muuttaa käsityksesi harrastajateatterista”.

Salon Teatterin sateenvarjon alle kuuluva Vuohensaaren kesäteatteri ei ota ohjelmistoonsa helppoa, vaan töisevän tuntuisia suurprojekteja, kuten isoja musikaaleja Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen -tyyppisesti.

Tänä vuonna teatteri tarjoaa vähän erilaista Ulvovaa mylläriä kuin mihin on totuttu.

–Näytelmä oli ollut meillä pöydällä monta kertaa, mutta sitten alettiin miettiä sen uudistamista. Tuomme Ulvovan myllärin 2000-luvulle. Teemat ovat entiset: erilaisuus, yksinäisyys, rakkauden kaipuu, tunne olla rakastettu ja saada rakastaa, kertoo Salon Teatterin toiminnanjohtaja ja näytelmän dramatisoinut Mia Kuisma.

Mielenterveysteema nousee näytelmässä vahvasti pinnalle ja tuntuu osuvalta näin koronapandemian jälkimainingeissa. Teatteri osallistui tänä keväänä Salon Hyvää mieltä kulttuurista -viikkoon teemalla ”Ulvo mielenterveytesi puolesta”.

Salossa hallitaan graafinen ilmaisu viimeisen päälle, mutta julistetta katsoessa täytyy hieraista silmiä. Onko niin, että mylläri ei olekaan tällä kertaa mies?

–Sukupuoliroolit on keikautettu toisinpäin. Mylläri on Gunilla Huttunen ja koko tarinaa katsotaan hänen kauttaan. Hän rakastuu Santeri Käyrämöön, joka ei ole kerhoneuvoja, vaan lähiruokaneuvoja.

Huttusella on alkuperäistarinan mukainen tragedia taustallaan. Hän on ollut naimisissa myllärin kanssa ja

menettänyt tulipalossa kaiken. Nyt hän yrittää uudella paikkakunnalla saada elämänsä järjestykseen ja on päättänyt kunnostaa myllyn.

Näytelmässä kuullaan ohjaaja Toni Ikolan säveltämää musiikkia.

–Toivo on viimeinen iso ajatus, jonka katsoja vie mukanaan. Itse ajattelen, että usein meidät ymmärretään väärin ja myllärikin luokitellaan hulluksi. Kuka meistä lopulta on hullu? Ovatko luokittelijat hullumpia?

Vuohensaaren kesäteatteri, Salo: Ulvova Mylläri

Arto Paasilinnan alkuperäisteoksesta

dramatisoinut: Mia Kuisma Ohjaus ja musiikki: Toni Ikola Näytökset: 8.7.–19.8.2023.

Lisätietoja: www.salonteatteri.com/kesateatteri

LOIMAALLA POLTTAA PORTUGALIN KUUMA AURINKO

Viime vuonna Loimaan Teatterissa nähtiin kantaesityksenä Laila Hietamiehen Kylä järvien sylissä. Sen työryhmä oli yli 30 hengen suuruinen, joten kun tämän vuoden kautta alettiin viritellä, kangasteli monella näyttelijällä mielessään välivuosi.

Näin Loimaan Teatterissa pantiin päähän silmälasit, jotka näyttivät monelle näyttelijälle vapaata kesää ja toisaalta taas yleisölle mukavaa, kevyttä ja tunnettuakin esitystä. Alkoi kummasti maistua cava suussa.

–Uskon, että tästä näytelmästä yleisö saa hyvää mieltä ja kivaa energiaa. Tarinan naiset ovat yli 60-vuotiaita, mutta kivalla tavalla, ystävyksiä ja toisensa kuvataiteen tekemisen kautta löytäneitä. Näytelmässä on monia teemoja, jotka moni varmasti kokee läheiseksi ajatellessaan omaa ikääntymistään, unelmiaan ja haasteitaan, sanoo ohjaaja Sari Äikää-Torkkeli.

Näytelmässä rakennetaan uskallusta toteuttaa omia haaveitaan ja piirretään ohjaajan mielestä mukavasti neljä päähenkilöä, heidän elämäntilanteensa ja kokemusmaailmansa.

Loimaan Seudun Teatteriyhdistys ry rakennutti Kertunmäen Kesäteatterille uuden katetun ja nousevan katsomon kesällä 2019 Leader-tuella. Selkänojalliset penkit, katos ja kaiteet ovat olleet bussiretkiä järjestäneiden tahojen mieleen.

Kertunmäelle on pyritty valitsemaan suureen yleisöön kolahtavia tarinoita, kuten Puhtaat valkeat lakanat tai Metsolat. Toiveissa on, että 310-paikkainen katsomo ei humise näytöskaudella tyhjyyttään.

Ohjaaja toteaa katsomon olevan vielä sisäänajovaiheessa, koska sen valmistuminen jäi pahasti koronan jalkoihin. Viime vuonna yleisöä saatiin parin tuhannen kävijän verran.

–Toimimme seudulla, jossa yleisöllä on varaa valita minkätyyppistä kesäteatteria haluaa katsoa. Ahkerimmat käyvät katsomassa monia esityksiä.

Sari Äikää-Torkkeli oli perustamassa Loimaan Teatteria 80-luvun lopulla. Loimaan Teatteri ja Kertunmäen Kesäteatteri yhdistettiin 2000-luvun alkupuolella ja yksi ja sama tukiyhdistys ylläpitää molempia.

Kertunmäki sijaitsee Niinijoen kylässä. Paikka tunne-

KUVA SARI ÄIKÄÄ-TORKKELI

taan parhaiten hiihtomajastaan ja sen ympäristössä lonkeroivista ulkoilupoluista ja hiihtoladuista.

–Alue on mäkistä ja maastoista, luonnonläheinen ja tunnelmallinen paikka. Teatterin aluetta on pyritty tekemään viihtyisäksi, se on muokkautuva ja muuntuva alue. Voimme rakentaa tai purkaa katsomosta avautuvaan maisemaan mitä tahansa.

Kertunmäen Kesäteatteri, Loimaa: Pullo cavaa ja aurinkoa

Käsikirjoitus: Helena Anttonen

Ohjaus: Sari Äikää-Torkkeli

Näytökset: 30.6.–16.7.2023

Lisätietoja www.loimaanteatteri.fi

PERHONEN LIIHOTTAA VANHASSA SAHAN VARASTOSSA

Mahtaakohan Suomesta löytyä toista kesäteatteria, joka kerta kaikkiaan rajautuu mereen? Kun Uudenkaupungin vierasvenesataman kyljessä seisova 1920-luvulla rakennettu sahan vanha varasto oli menossa pillariremonttiin, tulivat teatterilaiset väliin ja pelastivat sen.

–Kun näyttämön puoleiset kaksoisovet avataan, meri on metrin päässä. Toisessakin päässä on kaksoisovet eli toisesta päästä on tuotu puuta sisään ja toisesta päästä lastattu laivaan. Rakennus on hieno, eikä siinäkään ole puuta säästelty. Kattorakenteet ovat aivan ihanat ja puulattia on massiivinen, kertoo ohjaaja Raija Nokkala.

Lentävä Lokki on hyvin lennokas myös ohjelmistovalinnoissaan ja liihottelee surutta ohi sellaisten tekstien, joita suurin osa kesäteattereista esittää.

Viime vuosina on tarjoiltu yleisölle Eläinten vallankumousta, BONK-historiikkia, Risto Jarvan Loma-elokuvan näyttämösovitusta ja Täällä Pohjantähden alla -tarinaa.

–Tämä ei ole kyläteatteri, vaan pyrimme omaan ohjelmistolinjaan, joka on aika kunnianhimoinen.

Teatteritilassa on pieni katsomo, intiimi tila 100 hengelle. Nokkala kehuu paikan ilmastointia: kuumalla säällä ei ole kuuma. Penkit ovat pehmustetut, selkä- ja käsinojalliset.

Nokkala toteaa teatterissa riittävän kävijöitä, juuri teatterin ohjelmiston takia. Markkinointia ei juuri harrasteta, koska pienellä aktiivijoukolla ei ole siihen aikaa. Sana kulkee lähinnä puskaradion kautta.

Yleisöä tulee Turun alueelta ja Rauman yli Loimaalle isolla akselilla, yksittäisiä ihmisiä kaukaakin. Uudenkaupungin edustan saariston kesäasukkaat ovat yksi vakituinen kävijäryhmä.

Tänä kesänä esitettävä Sisko Istanmäen klassikko Liian paksu perhoseksi on valittu juuri Miika Murasen Vaasan kaupunginteatteriin tekemän sovituksen takia.

Nokkala kehuu sen olevan omansalainen verrattuna muihin lukuisiin näytelmän versioihin. Dramaturgia on hyvä ja antaa hyvin tilaa huumorille.

–Tarina kertoo kiusaamisesta ja siitä, miten kaikki jättää meihin jäljet. Se, mitä toisillemme sanomme, jättää ihmiseen pitkäksi aikaa jälkiä. Tässä versiossa myös yhteisö korostuu enemmän kuin muissa. Kaisuhan on ikään kuin maahanmuuttaja, jota yhteisö katsoo aluksi pitkään. Kun hyväksynnän saavuttaa ja löytää toisen sisimmän, yhteisö myös tukee ja kantaa läpi vaikeiden aikojen.

Nokkala painottaa näytelmän olevan myös hieno rakkaustarina, joka nousee arkisesta työstä, eikä siirappisista kliseistä. Rakkaudesta puheenollen, näytelmän ohjaa pariskunta, Raija ja Pentti Nokkala.

Raija Nokkala nauraa heidän olleen yhdessä lähes lapsesta asti. Yhdessä on käyty pitkät ja monipuoliset teatterikoulutukset ja usein kirjoitetaan käsikirjoituksia yhdessä matkoilla.

–Yhteistyö sujuu meillä hyvin. Olen kovempi puhumaan ja ohjaustilanteissa puhun eniten. Pentti on usein näyttämöllä enemmän. Suunnitelmaa tehdään yhdessä ja Pentillä työ painottuu usein lavastukseen.

Kesäteatteri Lentävä Lokki, Uusikaupunki: Liian paksu perhoseksi

Käsikirjoitus: Sisko Istanmäki

Dramatisointi: Miika Muranen

Ohjaus: Raija ja Pentti Nokkala

Näytökset: 28.6.–9.8.2023

Lisätietoja: www.lentavalokki.fi

KORVAPUUSTEJA KUOHUVAN KOSKEN PARTAALLA

Niitä on semmoisiakin naisia, jotka imuroivat liiveihinsä kaikkia mahdollisia ja mahdottomia sosiaalietuuksia. Koskenniskan kesäteatteri esittelee tänä kesänä Eeva Joutsenen, jolla on kanttia huijata Kelaa mennen, tullen ja vielä palatessakin.

Ilmasta rahaa, Michael Cooneyn kuuluisa huijarifarssi, on keikautettu hauskasti niin, että päähenkilö onkin nainen. Ja mikä ettei olisi, sillä osaavat ne naisetkin pelata sikaa, kun sen pään ottavat.

Näytelmän toinen tuottaja Hanna-Maija Perttola kertoo tulevan kesänäytelmän olevan heille tyylilajiltaan harvinainen. Teatteri on tunnettu monista kansallisista merkkiteoksista Pohjalaisia ja Nummisuutareita myöten.

–Esitämme farssia ensimmäistä kertaa. Monesti on ollut mielessä, mutta roolien miespainotteisuus on aina saanut vaihtamaan tekstiä. Nyt saatiin lupa laittaa naisia miesten paikoille. Olemme tosi innoissamme, Perttola kertoo.

Jos tyylilaji on haastava, on tekstikin, jossa on paljon muistettavaa. Kaiken on vielä tapahduttava pienen hölkän tahtiin.

Perttola sanoo seuranneensa harjoituksia iloisin mielin, meininki on vauhdikasta ja riemuisaa.

–Juuri ilon takia kannattaa esittää tällainen näytelmä, tyypillinen kesäteatteriesitys. Kaikki tulevat hyvälle tuulelle. Yleisön ei tarvitse tylsistyä, kun koko ajan sattuu ja tapahtuu.

Koskenniskan Kesäteatteri on toiminut yli 60 vuotta. Ensin näytelmiä esitettiin talojen pihapiirissä, mutta 70-luvulla paikaksi valikoitui Halkiankoski Mustijoen rannalla. Halkiankoski on yksi Etelä-Suomen korkeimmista ja jyrkimmistä putouksista ja kuohuihin voi kurkotella puffettialueen vierestä.

Paikka on ehtaa maaseutua ja näytelmiin saattaa tulla ylimääräisiä ääniefektejä lehmälaitumilta. Kosken kohina ei Perttolan mukaan häiritse teatteriesityksiä, mutta Helsinki-Vantaalle laskeutuvat lentokoneet sen sijaan kello 15 aikaan kääntyvät aika usein juuri teatterialueen yläpuolella kohti kenttää.

Teatteri tunnetaan korvapuusteistaan, joita naisväki rullailee kesäkuun alkupuolella pitämissään talkoissa nelinumeroisen määrän.

–Siinä menee pari päivää, kun puusteja leivotaan aamu- ja iltavuorossa. Meillä on yksi teollisuusuuni ja yksi normaali. Pullat säilötään pakastimiin ja aktiiveilla on korvapuusteja kotonaankin pakkasessa.

Yleisölle on rakennettu nelisensataa henkeä vetävä kolmiosainen, pääosin katettu katsomo. Äänentoistoon on satsattu ja näyttelijöillä on käytössään mikrofonit.

Koskenniskan Kesäteatterin toiminta kuuluu Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran alaisuuteen ja käytännössä pitää nuorisoseuraa pystyssä. Omalla seurantalolla Kivistössä harjoitellaan alkukeväästä, kunnes sää sallii siirtyä ulos varsinaiselle pelipaikalle.

Koskenniskan Kesäteatteri: Ilmasta rahaa

Käsikirjoitus: Michael Cooney, suomennos Sami Parkkinen.

Ohjaus: Thomas Henriksson.

Näytökset: 20.6. –19.8.2023.

Lisätietoa: www.ppns.net/ilmasta-rahaa

KIVINOKASSA HUOKUU TUKKILAISNOSTALGIA

Näyttelijä-ohjaaja Kari Kinnaslammen luotsaama Teatteriyhdistys Tuli ajaa tänä kesänä kahdella kiinnostavalla raiteella. Alkukesästä tunnelmoidaan Markku Pölösen Kuningasjätkä-tarinalla ja loppukesästä ilahdutetaan lapsia ja lapsenmielisiä Anneli Huopalaisen musiikkisadulla Kissa Kilpeläinen. Kesäteatterikausi Kivinokassa alkaa heinäkuun alussa ja päättyy syyskuun alussa.

Kuningasjätkä on 50-luvulle sijoittuva laulunäytelmä, jossa tukkijätkät ottavat mittaa toisistaan. Uusi tulokas Tenho saapuu pienen Topi-poikansa kanssa uitolle ja he yrittävät löytää yhteyden toisiinsa äidin kuoleman jälkeen. Lavatanssien pyörteissä Tenho kohtaa Hilkan ja lempi syttyy.

–Uskon, että näytelmässä nostalgia vetoaa ihmisiin. Tämä on myös koskettava tarina isän ja pojan suhteesta. Näytelmä on jatkoa Pölösen Onnen maa -tarinalle. Meillä on päärooleissa upeat laulajat Jere Hölttä ja Lotta Pylkäs, ohjaaja Kari Kinnaslampi kertoo.

Kesäteatteri sijaitsee Helsingin Herttoniemessä ja kun kuuntelee Kinnaslammen hehkutusta alueen ihanuudesta, tuntuu siltä, että kannattaa tulla tänne(kin) ajan kanssa ja varata aikaa merellisestä luonnosta nauttimiseen.

Kivinokka on ollut helsinkiläisten ulkoilualuetta jo 1900-luvun alkupuolella ja se on merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä.

Kivinokka on hauskasti lapasenmuotoinen alue. Kesäteatteri sijoittuu hyvin lähelle upeaa Kulosaaren kartanoa ja kartanon venekerhoa. Kummallakin sivustalla on viljelypalstoja. Suurin osa Kivinokasta on kesämökkialuetta.

Kesäteatteritoimintaa ylläpitävä Teatteriyhdistys Tuli siirtyi Kivinokkaan Taivallahdesta ja esitykset alkoivat vuonna 2021. Kinnaslampi nauraa, että kun hän ensimmäisen kerran näki tulevan kesäteatterialueen, ei voinut kuin voihkia sille lutakolle. Oli sääskiä, oli kauriita ja hetteistä maaperää. Epätoivo meinasi iskeä.

Niin vain hetteiselle maalle ajettiin kestävämpää pohjaa ja rakennettiin teatterille 270 hengen nouseva, katettu katsomo ja ravintola terasseineen. Alueesta on solmittu Helsingin kaupungin kanssa 10 vuoden vuokrasopimus, josta on 8 vuotta vielä jäljellä.

Mistä muuten löytyy kesäteatteri, joka tarjoaa asiakkailleen kuljetuspalvelun suoraan metroasemalta merimaisemiin kesäteatteriin – vartin välein. Täältä!

–Teemme yhteistyötä muun muassa Kuuloliiton kanssa ja meillä on käytössämme kuulovammaisten kuulemista edistävä induktiosilmukka. Esteettömyys on tietenkin myös huomioitu.

Kivinokan Kesäteatterin näyttelijät ovat sekä ammattilaisia että harrastajia. Viime kesänä

Kivinokassa vietiin tuhkiakin pesästä komedienne Minna Kivelän tähdittämänä, seurattiin Känkkäränkän kujeilua ja naurettiin Linjat kuumina -näytelmän toiveuusinnalle, jonka pääosaa näytteli Oskari Katajisto.

Lotta Pylkäs

Ohjaus: Kari Kinnaslampi

Kivinokan Kesäteatteri:

Kuningasjätkä

Käsikirjoitus: Markku Pölönen

Ohjaus Kari Kinnaslampi

Musiikki Vesa Mäkinen

Näytökset: 1.7.–31.8.2023.

Kissa Kilpeläinen

Käsikirjoitus: Anneli Huopalainen

Ohjaus: Akvile Ruzgyte

Näytökset: 29.7.–3.9.2023

Lisätietoja molemmista näytelmistä: www.kivinokankesateatteri.fi

Jere Hölttä

Kivinokankesätea eri esi ää MarkkuPölösenlaulunäytelmän

KUNINGASJÄTKÄKUNINGASJÄTKÄ

Esityksiä 1.7.–31.8.2023 | kivinokankesateatteri.fi

Seuraa meitä somessa suomenharrastajateatteriliitto

Suomen Harrastajateatteriliitto

Hakuaika

6.3.-25.8.2023

Opetus alkaa 4.9.

HAE MUKAAN! paukkula.fi/teatterilinja

Ukkosen ääni

Kuusamon Näyttämö, Kuusamo

7.7.-29.7.2023

Kuusamonnäyttämö.fi

Liput 22/17/10 €

Albatrossi ja Heiskanen

Teatteriyhdistys Fake ry, Pyhäranta

19.6.-9.7.2023

Teatterifake.fi

Liput 25 €

Avioliittosimulaattori

Miinan monttu, Hausjärvi

10.6.-27.8.2023

www.miinanmonttu.com

Liput 25 € / 20 €

Viulunsoittaja katolla

Paimion Teatteri, Paimio

16.6.-15.7.2023

paimionteatteri.fi/ajankohtaista/ viulunsoittaja-katolla/

Liput 28,50 / 31,50 € (+ lippu.fi

tilausmaksu, alk. 1,50 €/tilaus)

Rikas, rakas, köyhä, varas

Mäntyharjun Kesäteatteri, Mäntyharju 4.7.-11.7.2023

www.mantyharjunkesateatteri.fi

Nettiliput: aikuiset 23 € / lapset 10 €

Portilta: aikuiset 25 € / lapset 12 €

Jäniksen vuosi

Rönnin Kesäteatteri, Orivesi 17.6.-11.8.2023

www.erajarventeatterit.fi

Liput ennakkoon 20/18/10 €, ovelta 25/23/12 €

Ulvova mylläri

Salon Teatteri, Salo 8.7-19.8.2023

www.salonteatteri.com

Liput 22 € - 30 €

Mummonmökki

Teatteri Neliapila, Oulu, Hupisaari 26.7.-2.8.2023

teatterineliapila.fi

Liput 26,50€ (sis. käsiohjelma)

Myrskyluodon Maija

Raahen Teatteri , Raahe 21.6.-16.7.2023

www.raahenteatteri.fi

Liput 25 €

Pesänjako

Louhosareena, Nilsiä 21.6.-9.7.2023

www.louhosareena.fi

Liput 37,50 € ennakkoon, 39 € ovelta

High Lake Cityn kultajahti

Tukkateatteri, Ylöjärvi

16.6.-12.7.2023

www.tukkateatteri.fi

Liput 20 € / 15 €, 60 € perhelippu

Korttipakka ja muut

kosmiset voimat

Vuolijoen kesäteatteri, Kajaani 30.6.-16.7.2023

www.kesateatterivuolijoki.fi

Liput 15 € aikuiset, 7 € alle 12-v., alle 7-vuotiaat ilmaiseksi

Liian paksu perhoseksi

Kuurina Teatteri, Sysmä 16.7.-30.7.2023

www.kuurinateatteri.fi

Liput: peruslippu 22 €, eläkeläiset 20 €, ryhmät 18 € (ryhmäkoko min. 10 hlöä, opiskelijat/lapset 15 €

Kaislikossa suhisee

Raision Teatteri, Raisio (Krookilan kotiseutukeskus)

8.7. - 6.8.2023

www.raisionteatteri.fi/ohjelmisto/ kaislikossa-suhisee/

Liput 20/15/12 €

Rajaralli

Kesäteatteri Tammenranta, Kuopio 27.6-15.7.2023

www.tammenranta.fi

Liput: aikuiset 20 €, lapset 10 €, eläkeläiset ja opiskelijat 18 €, ryhmät 18€/hlö (min. 10 hlöä)

Kylpylä Happy End

Iitin Harrastajateatteri, Iitti 7.7.-30.7.2023

iitinharrastajateatteri.fi

Liput 20 € / 10 €

Yli 15 hengen ryhmät 15 €/hlö

Kolmen Kimppa

Korpilahden Teatteri, Jyväskylä

10.6.-29.7.2023

www.korpilahdenteatteri.fi

Liput 15 €

Rusettaja vanhasta

muistista -musiikkinäytelmä

Paltamon kesäteatteri, Paltamo

15.7.-3.8.2023

paltamonkesateatteri.webnode.fi

Liput 20 €/10 €, ryhmät 15 € (min. 15 hlöä). Ennakkoon www.kickets.com

Salaisuuksia ja sammakonreisiä

Bomban Kesäteatteri, Nurmes

8.7-6.8.2023

www.bombanteatteri.fi

Liput aik. 20€, lapset (7–15 v.) 5 € Kät. tai ennakkoon www.aksytammat.fi

Louhi

Vahterateatteri, Lohja

17.6.-12.7.2023

www.vaahterateatteri.net

Liput 22 € / 18 €, S-etukortti 20 €, lapset 15 €, ryhmät 15 € (10 hlöä), perhelippu 65 € (4 hlöä)

Pieni Arthur

Korpilahden Teatteri, Jyväskylä

1.7.-5.8.2023

www.korpilahdenteatteri.fi

Liput 15 € / 10 € (alle 15-vuotiaat)

Maailman huonoin sirkus

Puolangan Pessimistit ry, Puolanka

4.7.-29.7.2023

www.puolanganpessimistit.fi/musikaali/ Liput ennakkoon 22 €, näytökauden

25 €, ovelta 27 €, alle 18v. -50%, alle

7 v. ilmaiseksi, ryhmät (väh. 20 hlöä)

ennakkoon 19 €, laskutettuna 21 €

Nuotin vierestä!

Jämsän Kesäteatteri, Jämsä

2.7.-8.8.2023

www.jamsankesateatteri.fi

Liput 20 € / 18 € / 14 € (alle 18 v.)

Ryhmät yli 15. hlöä: 14 x 20 € + 1

ilmaislippu, yli 30 hlöä: 28 x 20 € + 2

ilmaislippua

Kartanon kesäyön unelma

Urajärven Kartanoteatteri, Asikkala

1.-22.7.2023

www.urajarvenkartanoteatteri.fi

Liput aik. 18 €, 7-17 v. 10 €, alle 7 v. ilmaiseksi (mutta varaathan paikan), ryhmät joka 10. lippu maksutta

Mummotunneli

Teatteri IHME, Helsinki

12.8.-27.8.2023

www.teatteriihme.fi, fb.com/teatteriihme

Liput 28 € / 24 €

Ilmasta rahaa

Koskenniskan kesäteatteri, Pornainen

20.6.-19.8.2023

www.ppns.net

Liput 20 € / 18 € / 13 €

Vallaton Vihtori

Rautavaaran teatteri, Rautavaara

29.6.-30.7.2023

www.rautavaaranteatteri.fi

Liput 20€ aikuiset, 10€ lapset, ryhmä min 20 hlö 17€/8€

Liisa Ihmemaassa

Ohkolan teatteri, Mäntsälä

14.7.-19.8.2023

www.ohkolannuorisoseura.fi

Liput aik. 20 €, opiskelijat ja eläkeläiset 18 €, lapset 5-12v. 15 €

LÖYDYMME MYÖS

KESÄTEATTERISOVELLUKSESTA!