Issuu

Repliikki Suomen Harrastajateatteriliitto 3/2021

PÄÄKIRJOITUS

Sanna Saarela toiminnanjohtaja

esäteatterin esityskausi on aina lyhyt ja arvaamaton, mutta tänä vuonna vieläkin arvaamattomampi. Koronaepidemian vuoksi jäi arviolta yli puolet harrastajakesäteattereista tänä kesänä toteutumatta ja toteutuneissakin jäi katsojatavoitteet alle toivotun. Suomen sääolosuhteet ovat aina kaivanneet vastapainoksi huumoria ja erityisesti näin koronaepidemian riuduttama yleisö janosi päästä nauramaan. Harrastajateattereiden kesäteatteriperinteen juuret ulottuvat jo 1800-luvun lopun kansallisuusaatteeseen, jolloin teatteria alkoivat tehdä suomenmieliset ylioppilaat.

Kesäteatterikansa He joutuivat usein rahatilanteen vuoksi viettämään lomakausiaan maaseudulla ja päättivät ansaita muutaman killingin esityksillään. Tästä innostus levisi nopeasti paikallisiin. Huumori oli tärkeää myös silloin, samoin kuin se, että saatiin arvioida, miten naapurin emäntä tai isäntä roolistaan selvisi. Toiminnanjohtajan kesäteatterikiertueella olen ehtinyt jo useampaan kymmeneen kesäteatteriin tänä kesänä. Olen saanut aistia yleisön myötäelämistä ja halua unohtaa hetkeksi arjen murheet. Yleisössä onkin raikunut nauru herkemmin ja raikuvammin, koska tätä sielun lääkettä on kaivattu. Mieleeni on jäänyt esimerkiksi Nastolan Pisarateatterissa yhden yleisössä olleen nuoren miehen ilosta loistavat silmät, kun hän kommentoi äidilleen esityksen jälkeen: ”Mulla on niin hyvä mieli, voidaanko tulla uudestaan?” Teatterin tekijöillä on samaan ai-

Sisältö 3/2021

Pääkirjoitus

KOUTA kutsuu Kemijärvelle

Kukkia kahvinkeittäjällekin

Henkilöjäsenyys uudistui

Harrastajateatterikesä 2021

Kansalaisfoorumin uusi verkkokeiju palveluksessanne

Erityinen-festivaali

Sosiaalityötä teatterissa hyvin tuloksin Jäsenteatteri esittäytyy: Kabareeiloa kymmeniä vuosia

– Musiikkiteatteri Kaparee Paltamosta

Toiminnanjohtajalta

Teatterintekijä esittäytyy: Jätkän unelmasta se lähti

Vapautta dramatisointiin

Koulutuskalenteri kevät 2021

Talouspäälliköltä, tuottajalta

Spotti 2022

kaan kuitenkin ylimääräinen huoliryppy otsalla ja tulevaisuuden varjot silmien alla. Pääsemmekö omillemme tänä kesänä? Miten käy syksyn jo suunniteltujen esitysten kanssa? Koska nämä poikkeusolot loppuvat? Viime päivien uutiset ovat jälleen olleet masentavia kaikille teatterin tekijöille. Tapahtumien ja esitysten peruuntumissuma alkoi jälleen ja luonnollisesti se vaikuttaa myös mielialaan. Harrastajateatteriliiton valmis Jyväskylän Harrastajateatterikesä siirrettiin verkkoon viikon varoitusajalla ja sosiaalinen media on täynnä samankaltaisia uutisia. Mietin mistä saa voimia jaksaa edelleen yrittää ja muistin sen pojan Nastolassa. Sen palon, ilon ja innostuksen, kun esityksen taika oli vaikuttanut häneen. Se on sitä, mikä tekee teatterista paljon suurempaa kuin tämä hetki. Se on sitä mistä jää jälki meihin ja auttaa jaksamaan yli vaikeiden aikojen. Myös tämän ajan. Olkoon voima ja ilo kanssanne, Sanna

Repliikki Suomen Harrastajateat

teriliitto 3/2021

Kannen kuva: Lohjan teatterin näytelmästä Sherwoodin sankari Robin Hood. Kuva: Sari Niinikoski. Kuva sijoittui 3. sijalle SHT:n Teatteri kuvassa -kilpailussa.

Päätoimittaja Sanna Saarela Toimitussihteeri Sari Jaatinen Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy Ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava nro 7.12.2021 Painos 650 kpl Ulkoasu ja taitto Idea Illuusia, Raahe Yhteystiedot www.shtl.fi • sht@shtl.fi

KOUTA kutsuu Kemijärvelle Pohjoisen harrastajateatteriväen oma tapahtumakonsepti KOUTA kutsuu Kemijärvelle 26. – 28. marraskuuta järjestettävään koulutustapahtumaan. Viikonlopun otsikkona on ”Onnentuntoa etsimässä”.

OUTA järjestetään joka toinen vuosi koulutusviikonloppuna ja joka toinen vuosi teatterikatselmuksena. Koronatilanteesta johtuen nyt järjestetään toinen perättäinen koulutustapahtuma, koska harvalla harrastajateatterilla on valmiina uutta esitystä. Edellinen KOUTA-koulutustapahtuma järjestettiin Rovaniemellä vuosi sitten. Viikonlopun kestävässä kurssimuotoisessa koulutuksessa paneudutaan ryhmälähtöiseen yhteisöteatteriin, jonka työtapoja opiskellaan monipuolisesti. Ohjaajina ovat alan ammattilaiset Pieta Koskenniemi, Sanna Saarela, Hanna-Leena Metsävainio, Anne Niskanen ja AnnaLeena Nordberg. Uutena KOUTAssa on tänä vuonna lasten oma KOUTAkurssi 8–14-vuotiaille. Tapahtumaviikonlopun kruunaa odotettu Suomen Harrastajateatteriliiton lappilaiselle harrastajateatteriteolle 2021 myöntämä nimikkostipendi. Tapahtuman tuottaja Anne Niskanen kertoo ryhmälähtöisen yhteisöteatterin eli devisingin olevan yksinkertaistettuna teatteria, jonka tekeminen lähtee ryhmän omista ajatuksista ja ideoista. –Siinä tavallaan lähdetään tyhjän päältä, koska valmista käsikirjoitusta ei ole. Jokainen ohjaaja lähtee ryhmän kanssa tutkimaan onnentunto-aihetta. Painotukset vaihtelevat ohjaajittain, joku tutkii aihetta fyysisen tekemisen kautta ja minä lasten kanssa. Lasten kanssa menetelmä valikoituu ryhmälähtöisesti riippuen millainen porukka on, Niskanen kertoo. Kemijärvellä sekä Kemppateat-

teri että Kemijärven Lausujat ovat jo vuosikausia käyttäneet ammattiohjaajia ja tehneet useita esityksiä devising-menetelmällä. Viikonlopun teema nousi esiin, kun Niskanen suunnitteli tapahtumaa Timo Tervon kanssa. Puheeksi nousi yhteisöllisyyden merkitys tässä ajassa ja huoli harrastajateat-

tereista. –Ryhmän merkitys ikään kuin on unohtunut. Viime talvena otin tehtäväkseni vetää improa yhteisöllisessä ja ryhmätuntoa nostattavassa hengessä, että saataisiin ryhmät kokemaan ja muistamaan mitä kaikkea ryhmään kuuluminen antaa. Tätä taustaa vasten ja menneet korona-ajat huomioiden valitsin, että teemme devisingia tänä vuonna. Ryhmälähtöisessä yhteisöteatterissa ohjaajan merkitys on äärimmäisen iso. Hän antaa sytykkeitä ryhmälle ajatuksia keskusteluihin, teettää sopivia harjoitteita ja osaa koota ryhmän tuottamasta materiaalista sen, mikä on kiinnostavaa. Ohjaajan tekemistä valinnoista toki

keskustellaan ja kokoavat keskustelut ovat hyvin tärkeitä. Viikonlopun aikana ei mahdottomia ehditä, mutta 10 tunnin kurssilla pääsee jo käsiksi menetelmään. Viimeisenä KOUTA-päivänä on tarkoitus tehdä livestream, johon jokainen ryhmä tuottaa pienen esityksen. Sitä voivat seurata harrastajateatterilaiset ympäri maata. –Onnentunne-aihe tuli Kemijärveltä, kunnan markkinointimateriaalista. Onnellisuus on hyvä tutkimuskohde ja teatteri on hyvä keino tutkia sitä. Voiko puhua onnesta tutkimatta onnettomuutta tai surullisuutta? Itku ja nauru ovat niin lähellä toisiaan ja kumpikin yhtä tärkeitä. Onnen etsimistä painotetaan paljon elämässä. Kun itselläni on ollut elämässä ahdingollisia hetkiä, olen ajatellut, että voiko tämäkin olla onnea, kun uskallan kokea tämänkin? KOUTA-konsepti tuntuu Niskasesta neljän vuoden kokemuksella todella hyvältä. Esiintyminen ja varsinkin toisten esitysten näkeminen on sekä oppimisen että oman hyvinvoinnin kannalta tärkeää – puhumattakaan verkostoitumisesta laajassa Lapin harrastajakentässä. KOUTA 2021 on osa Kemijärven kaupungin 150-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Tapahtuman pääjärjestäjinä toimivat Suomen Harrastajateatteriliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, Suomen Nuorisoseurat, Kemijärven Kaupunki ja Kemppateatteri ry. Ilmoittaudu: www.shtl.fi/kouta 3

Kukkia kahvinkeittäjällekin! Käveleekö teatterissasi taide taustajoukkojen yli? Vastuunjakajat-tapahtuma kutsuu ideoimaan uusia yhteisöllisyyden tapoja.

arrastajateattereissa tehdään valtaisat määrät näkymätöntä työtä. Myydään lippuja, keitetään kahvia, siivotaan vessoja, ohjataan liikennettä. Leivotaan, kuskataan, järjestetään. Istutaan kokouksissa ja päätetään asioista. Kirjoitetaan pöytäkirjoja, sopimuksia – ja talkoolistoja. Talkoolaisten määrä on vähentynyt yhdistyksissä kautta maan, ja jos koskaan ei tämä näkymättömissä häärivän ihmisen työ tule näkyväksi, eikä hän saa koskaan kiitosta tekemästään työstä, alkaa se tympäistä ja väsyttää. Nyt Suomen Harrastajateatteriliitto haluaa istuttaa yhteiseen keskusteluun näitä toimijoita Vastuunjakajat-tapahtumassa 9. lokakuuta Lappajärven Kivitipussa. Kouluttajina ovat pitkän linjan teatterintekijät, Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja Sanna Saarela ja Inke Dahl, joka

on pitkän teatterikokemuksensa lisäksi myös työnohjaaja. –Jatkuva kiitoksen puute saattaa johtaa siihen, että talkootyö lopetetaan, kun hyvää palautetta ei koskaan saa. Kun sitä työtä ei tunnu kukaan näkevän, se alkaa tuntua tekijästään toisarvoiselta, kuormittavalta ja raskaalta verrattuna näyttelemiseen, Inke Dahl sanoo. Näkymätön työ on kuitenkin välttämätöntä teatterituotannolle. Se mahdollistaa taiteellisen työn toteutumisen. Talkootyö ja taustayhdistyksen yhdistystyö kaikkine byrokratioineen ovat se kivijalka, jonka päälle nousevat hilpeät, rakastettavat ja koskettavat teatteriesitykset. Sodan jälkeen Suomessa on yhdistystoiminta saanut aikaan valtavan paljon hyvää kulttuurissa, musiikissa ja urheilussa. Suomalaisten yhdistystoiminta on maailmanlaajuistestikin katsoen ainutlaatuista, Dahl huomauttaa. –Se on ollut välttämätön toimintatapa, jolla rakennetaan asioita. Siinä kulloisenkin asian rakentamisen ja synnyttämisen sivussa on syntynyt hirvittävän iso sosiaalinen ilo sekä liittymisen ja yhteisöllisyyden tuntu. Ihminen on voinut kokea olevansa osa tätä yhteisöä: Minulla on tärkeä paikka tässä yhteisössä. Sitä kautta on syntynyt mieletön harrastajateatterikenttä, joka Suomessa on voimissaan, Dahl sanoo. Vuonna 2021 yhdistysperinne, tapa olla yhdessä ja pitää yllä sosiaalisia kontakteja,

ovat monella tavalla murroskohdassa, monista seikoista johtuen. Kun ennen oltiin yhdessä, tänä päivänä he, jotka ovat kymmeniä vuosia tehneet porukalla asioita, ovatkin nyt yksin yhdessä. –Parikymmentä vuotta talkootyötä teatterissa tehnyt ihminen saattaa katsoa yksin näyttämöllä toteutuvaa yhteisöllisyyttä. Hän jää ulkopuolelle. Katsojille näkyvä osa tuotantoa kävelee taustajoukkojen yli, eikä näe sen merkitystä. Dahl toivottaa teattereiden vastuunjakajat tervetulleiksi pohtimaan uudenlaisia tapoja, joilla yhteisöllisyys vahvistuisi. Miten tulevaisuudessa voitaisiin tehdä teatteria niin, että ilo ja yhteisöllisyys eivät häviä, vaan olisivat voimissaan? Vastaukset ja ideat löytyvät teidän kokemuksistanne ja toiveistanne! Näyttelijät, jotka tohisevat omaa tekemistään, eivät jätä ”näkymättömiä” ilkeyttään huomiotta. Heidän rooliinsa teatterissa ei kuulu kiitoksen antaminen taustahenkilöille. –Miten voisimme luoda uudenlaista kohtaamisen kulttuuria teatterin sisään, että yhteisen tekemisen piiri ulottuisi myös näkymättömiin vastuunkantajiin. Esimerkiksi näin: se henkilö, joka menee ostamaan kiitoskukkia näyttelijöille, ostaa myös itselleen. Ensimmäiseksi kahvilatyöntekijät ja muut vastaavat kumartamaan ja näyttelijät kukittavat heidät. Silloin kaikkien työ näyttäytyy yhtä arvokkaana. OSALLISTU: Vastuunjakajat-tapaaminen Lappajärven Kivitipussa 9.10.2021. Osallistumishinta 89 €/ hlö, sisältää ohjelman, lounaan, päiväkahvit, illallisen ja illanvieton. Majoitus 50 €/hlö kahden hengen huoneessa, 1hh lisähintaan 25 €. ILMOITTAUTUMISET: www.shtl.fi ->tapahtumat

Henkilöjäsenyys uudistui SHT-sovellus tuo palvelut lähemmäksi. Näyttelijäpankista apua näyttelijöiden löytämiseen ja löytymiseen.

uomen Harrastajateatteriliitto on julkistanut uudistuneen henkilöjäsenyytensä. Henkilöjäsenien palveluihin kuuluvat lukuisten yhteistyökumppaneiden tarjoamien etujen lisäksi alennuksia ammatti-ja harrastajateattereiden esityksistä, vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja rahanarvoiset jäsenedut liiton palveluista sekä uusi SHT-appi. – Haluamme olla ihan jokaisen teatterin harrastajan liitto. Henkilöjäseneksi voi liittyä kuka vaan, olitpa sitten innokas näyttelijä, lavastaja, ohjaaja, katsoja tai vaikkapa lähikaupan myyjä. Riittää että haluat kuulua Suomen suurimpaan harrastajateatteriperheeseen. Kaikenlainen teatterin harrastaminen on yhtä arvokasta ja jäsenedut kuuluvat kaikille teatterista tavalla tai toisella nauttiville, kertoo liiton toiminnanjohtaja Sanna Saarela. Yksi isoimmista uudistuksista jäsenyyteen liittyen on SHT-appi, joka toimii sähköisenä jäsenkorttina, tiedotuskanavana ja kertoo jäsenille kaikista lukuisista eduista. – SHT-apin valmistelu

aloitettiin tämän vuoden alussa. Jäsenetujen tarjoajaksi ilmoittautui iso joukko hienoja toimijoita harrastajateattereista, ammattiteattereista, matkailupalveluista ja viihde- sekä kulttuurialan yrityksistä. Vastaanotto on ollut innostunut ja emme malta odottaa, että henkilöjäsenet pääsevät kokeilemaan etuja, iloitsee Saarela. Etuja tar-

joavia harrastaja- ja ammattiteattereita on mukana jo yli kahdeksankymmentä, ja yrityksiä lähes kaksikymmentä. Lisää otetaan mukaan jatkuvasti. SHT apin lisäksi henkilöjäsenten saataville on uudistuksen myötä tullut Näyttelijäpankki, johon voi ilmoittautua näyttelijäksi. Pankista esimerkiksi harrastajateatterit ja casting-toimistot voivat hakea sopivaa näyttelijää produktioihinsa valtakunnallisella haulla. Näyttelijäpankin toivotaan helpottavan esimerkiksi työryhmien kokoamista. Henkilöjäseneksi voi liittyä vuoden 2021 loppuun saakka edullisemmalla hinnalla 14,90€/hlö. Vuoden 2022 alusta alkaen jäsenyyden hinta on 49€ vuosi. Uudistuneen Suomen Harrastajateatteriliiton Henkilöjäsenyyden pääset hankkimaan itsellesi helposti täältä: https://shtl.fi/henkilo-jaseneksi-liittymislomake/

Lisätietoa: Sanna Saarela Toiminnanjohtaja Suomen Harrastajateatteriliitto sanna.saarela@shtl.fi p. 050 092 8984

.fi

jateatterikesa

www.harrasta

e k i r e t t a e t Harrastaja

47.

Harrastajateatterikesä palkitsi Tikkurilan Teatterin ”Eikä yksikään pelastunut” -esityksen 500 euron kannustusrahalla tyylikkäästi toteutetusta kokonaisuudesta. Raati kuvaili esitystä eheän ensemblen tasokkaaksi ja tasalaatuiseksi esitykseksi, jossa äänimaailma tukee hyvin jännitteensä pitävää tarinaa. Teatteri Kultsa sai raadilta 300 euron kannustusrahan eheästä, kauttaaltaan ajatellusta, visuaalisesti kekseliäästä ja tyylitajuisesta kokonaisuudesta. Teatteri Kultsan ”Yössä Gehennan” -esitys oli raadin mukaan herkullisesti näyttämölle tuotu haastava teksti, jossa korostuu taiteen merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Kolmannen, 200 euron kannus-

tusrahan sai Teatteri Sisar, jonka esitys ”Kodittomat” on raadin mukaan realistinen kuvaus tästä ajasta. Esitys oli taitavasti roolitettu, aiheeseen oli paneuduttu perusteellisesti ja sitä oli käsitelty monipuolisesti. Teatteria, jolla on merkitystä. Tapahtuman raadissa olivat ohjaaja-käsikirjoittaja Seppo Honkonen, näyttelijä Jaana Pesonen ja näyttelijä Jukka-Pekka Mikkonen. Ohjelmiston valitsi Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja Sanna Saarela. – Esityksissä korostui ryhmien oma ääni, valittuun aiheeseen sitoutuminen ja esiintymisen riemu. Palautteessa halusimme myös kuulla ja keskustella ryhmien lähtökohdista, kuinka he olivat päätyneet valintoihinsa, kommunikoida ennemminkin, kuin vain antaa ar-

vioita. Esitykset olivat esiintyjiensä näköisiä ja teatterin monet traditiot olivat edustettuina. Toteamme ilolla, että teatteri on voimissaan elähdyttävänä, vahvana ja monenlaisena, raati totesi. Se, että esityksiä ei voitu nähdä livenä, verotti raadin mielestä joidenkin esitysten kokonaisuuden arviointia, mikä oli harmi. – Parempaan päin kuitenkin mennään ja moni ryhmä jatkaa esityksiään yleisön edessä pian, onneksi! Meille korostui nähdyissä esityksissä läsnäolon luonnollisuus; kun esiintyjät kommunikoivat keskenään ja hengittävät, myös esitys kommunikoi ja hengittää yleisönsä kanssa. Raadin mukaan esityksissä korostui ryhmien oma ääni, valittuun aiheeseen sitoutuminen ja esiinty-

Tikkurilan Teatteri

a i r e t t a e t a t s i l o u p i n o m ä s

esäs

misen riemu. Esitykset olivat esiintyjiensä näköisiä ja teatterin monet traditiot olivat edustettuina. Nähdyissä esityksissä korostui läsnäolon luonnollisuus; kun esiintyjät kommunikoivat keskenään ja hengittävät, myös esitys kommunikoi ja hengittää yleisönsä kanssa. Raati jakoi kannustusrahan lisäksi useita kunniamainintoja. Teatteri Fiaskon Don Juan ja Kivinen Vieras -työryhmän raati palkitsi kunniamaininnalla “Kekseliäästä visuaalisuudesta.”

Henkilökohtaiset kunniamaininnat: Näyttelijän työstä Simo Karhula, Helsingin Gayteatteri HGT. ”Aitoa, luonnollista ja herkkävireistä läsnäoloa tilanteessa. Oleellinen vastavoima hienosti tyypitellylle persoonagallerialle.” Näyttelijän työstä Pekka Hurja-

nen, Teatteri Kultsa. ”Karismaattista läsnäoloa. Loi hyvän pohjan, josta muiden oli hyvä jatkaa tarinaa.” Näyttelijän työstä Lari Ylönen, Teatteri Kultsa. ”Hyvää tekstin käsittelyä. Kuuntelevaa ja reagoivaa näyttelemistä, joka toi hahmoon herkkyyttä.” Näyttelijän työstä Iiro Ristola, Tikkurilan Teatteri. ”Energistä ja suvereenia läsnäoloa näyttämöllä.” Näyttelijän työstä Hilkka Karvinen, Tikkurilan Teatteri. ”Tarkkaa ja valovoimaista näyttelijäntyötä.” Käsikirjoituksesta Sarppa Heiskanen, Teatteri Sisar. ”Valtavan iso työ tärkeästä aiheesta. Teos käsittelee haavoittuneita ihmisiä arvokkuudella.” Musiikista ja koreografiasta Pia Canth, Battle Mc Lurkki ja Katja-Annukka Ranta, Teatteri Sisar. ”Musiikki ja koreografiat olivat ryh-

Teatteri Kultsa

mälle toimivasti räätälöityjä, biisit ja tanssinumerot syntyivät tarinasta ja kuljettivat sitä eteenpäin.” Ohjaajan työstä Aarne Linden. ”Tarkasti viritetystä ensemblestä ja jännityksensä säilyttävästä tarinankerronnasta.” Ensimmäistä kertaa tapahtuman historiassa festivaali toteutettiin verkossa. Tapahtuma muutettiin virtuaaliseksi viikon varoitusajalla Jyväskylän heikentyneen koronatilanteen ja siitä johtuvien aluehallintoviraston määräämien rajoitustoimien vuoksi. Aiemmin kuvattujen tallenteiden avulla saatiin festivaaleille viidestä esityksestä neljä. Esitykset olivat katsottavissa viikonlopun ajan ilmaiseksi NetTicket -palvelun kautta. Harrastajateatterikesää järjestää Suomen Harrastajateatteriliitto yhteistyössä Jyväskylän kaupunginteatterin kanssa. Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään elokuussa 2022.

Teatteri Sisar

Kansalaisfoorumin uusi verkkokeiju palveluksessanne S

yyskausi tuo tullessaan verkkokoulutusideoita, yllättäviä tarpeita ja myös uusia ratkaisuja. Niitä pyrkivät tarjoamaan opintokeskus Kansalaisfoorumin verkkokeijut. Verkkokeiju on Kansalaisfoorumin pedagoginen tukipalvelu, joka auttaa jäsenjärjestöjen verkossa toteutettavien koulutusten valmistelussa ja toteutuksessa. Suomen Harrasta-

Kuva: Toni Pallari

jateatteriliiton jäsenille palvelu on maksuton. Verkkokeijulta voi tiedustella apua esimerkiksi verkkokoulutuksen suunnitteluun, toteutusvaihtoehtojen kokeiluun ja vertailuun tai vaikkapa vinkkejä oppimateriaalin verkkoistamiseen. Verkkokeijut antavat tukeaan etänä ja joustavasti. Kansalaisfoorumin verkkokeijuil-

la on oman alan osaamisensa lisäksi intoa ja kekseliäisyyttä digitaalisen teknologian hyödyntämiseen taiteellisessa toiminnassa.

Musiikkia korville, luureilla tai ilman Tukea tarjoaa myös Kansalaisfoorumin uusin verkkokeiju, Kristian Heberg Oulusta. Kristianin erityisala on musiikki, jonka parissa hän on työskennellyt pitkään ja monessa roolissa. Kristian toimii kolmen kuoron täysipäiväisenä johtajana, jonka lisäksi hän on pianisti, säveltäjä ja sovittaja, ja hallitsee laajasti erilaiset musiikkityylit, musiikin pedagogiikkaa, teknologiaa ja teoriaa. Kristian piirtää myös nuotteja ja tekee virtuaaliorkestraatioita. Digitaalinen teknologia on laajentanut Kristianin kuoronjohtamistoimintaa etäaikana virtuaalikuoro- ja orkesteriprojekteiksi. Äänittämisen, äänieditoinnin ja masteroinnin lisäksi sujuvat myös livemiksaus ja taltioinnit. Kristian taitaa myös visuaalisen ilmaisun ja tekee videoita aina kuvauksesta jälkituotantoon, josta erityisosaamisena mainittakoon ilmakuvaus. Lisäksi Kristian on toiminut Zoom-kouluttajana ja etäajan tukihenkilönä useille yhdistyksille. Hän hallitsee yleisimmät verkkotoimintaa sujuvoittavat ohjelmistot, yhteydenpitomenetelmistä yhteissoiton mahdollistaviin audiosovelluksiin. Kristianin neuvoa saa kysellä pieniin ja suuriin haasteisiin, ja häntä voi verkkokeijuilun ohella tiedustella myös kouluttajaksi mainituista aiheista. –Minua innostaa kaikki uuden oppiminen ja asioiden haltuun ottaminen mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti. Haluan pysyä uusista ilmiöistä aina ajan tasalla ja jaan saatua osaamista myös auliisti aina muillekin.

-festivaali ERITYINEN-festivaali kutsuu erityisryhmiä omaan teatterifestivaaliin 20. marraskuuta 2021, JOS KORONA-TILANNE SALLII.

estivaali järjestetään Näkövammaisten Liiton Iiris-keskuksessa Helsingin Itäkeskuksessa. Tapahtuman päätuottajana on Suomen Harrastajateatteriliitto kumppaneinaan Autismisäätiö, ammattiopisto Live, Helsingin kaupungin nuorisopalvelut, Narrin näyttämö, Helsingin työväenopisto, Tunneteatteri, DuvTeatern, Kehitysvammatuki 57 ja Riihimäen Nuorisoteatteri. Ilmoittautumiset: www.shtl.fi/erityinen/

Luovia ratkaisuja ja yhdessä oppimista Verkkokeiju-palvelun tärkein ajatus on se, että yhdessä luovasti kokeillen löytyvät parhaat ratkaisut kaikkiin kysymyksiin. Jos siis tuntuu, että verkkokeijumme voisi auttaa teitä verkkokoulutusten valmistelussa ja toteutuksessa, lähettäkää sähköpostia osoitteeseen info@skaftuki.fi tai ottakaa yhteys puhelimitse: Tuula Hyystinmäki, puh. 045 657 7358. Etsitään yhdessä teille sopiva asiantuntija avuksi! Tulevan vuoden koulutuksia suunnitellessa on hyvä muistaa, että Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenyhdistykset voivat hakea Kansalaisfoorumilta tukea kurssien järjestämiseen. Kurssi voidaan järjestää joko lähi- tai etäopetuksena tai niiden yhdistelmänä. Lisätietoa löytyy kotisivuiltamme osoitteesta kansalaisfoorumi.fi/kurssituki.

Sosiaalityötä teatterissa hyvin tuloksin Sosiaalityö voi tulla teatteriin taiteellisen laadun kärsimättä. Legioonateatteri julkaisi menetelmistään oppaan: ”Legioonateatterin metodi – Sosiaalisen teatterin opas”.

amperelainen Legioonateatteri on onnistuneesti yhdistänyt sosiaalityön ja teatteritaiteen tekemisen. Nuorten ilmaisupainotteisessa työpajatoiminnassa mukana olevat nuoret saavat konkreettista käytännön apua lukuisiin elämisen solmukohtiin alkaen asunnon hankinnasta. Nuoret ohjautuvat työpajaan kuntouttavan työtoiminnan kautta. Työpaja toimii neljänä päivänä viikossa. Ryhmä on 25 hengen suuruinen ja siellä on muutama paikka myös yli 29-vuotiaille. Tätä yhtälöä teatterin toiminnanjohtaja Laura Järviluoma pitää onnistuneena. –”Yli-ikäinen” saattaa olla esimerkiksi pidempään raittiina ollut henkilö, joka voi toimia mentorina nuorille. Ryhmä on rikkaampi ja monipuolisempi, kun siellä on nuoria ja vähän vanhempia, Järviluoma sanoo. Työpajassa nuoret saavat sekä yksilö-, että ryhmäohjausta. Yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen taso lomittuvat sujuvasti. Yksilöohjaus vie nuoren henkilökohtaisia asioita eteenpäin ollen aivan aitoa sosiaalityötä. Tätä tekee Satu Tuomi,

vuodesta 2017 Legioonateatterissa työskennellyt sosiaali- ja teatterityön ammattilainen. Ryhmäohjausta vetää Timo Seppälä, jonka johdolla opetellaan teatterin perusharjoitteita ja työstetään devising-tekniikalla näytelmä kahdesti vuodessa. Myös Tuomi työskentelee välillä ryhmässä – kummankin ohjaajan tavoitteellinen työ solmiutuu yhteen kuin palmikko. Esitys on Järviluoman mielestä ”helkkarin hyvä tavoite” työpajalaisille.

–Olemme saaneet hyviä arvosteluja. Katsojilta saatu palaute on ollut todella positiivista. Meidät on koettu aukinaisena ja lähelle tulevana teatteriryhmänä. Vaikeita asioita käsitellään usein huumorilla. Omien kokemusten jakaminen on koskettavaa, mutta emme halua olla pateettisia – siksi huumori. Teatteriharrastus jo pelkästään ilman mitään siihen liitettyjä sosiaalisia toimia rakentaa nuorta ihmistä ja hänen itsetuntoaan monin tavoin ja antaa elämän työkalupakkiin uusia välineitä.

–Esitys sitouttaa ihmiset pysymään toiminnassa mukana ja heillä on selkeä maali, mitä kohti mennään. Jokaisella on myös vastuu esityksestä ja myös se saa tulemaan paikalle. Toki yllätyksiä voi tulla matkan varrella, ja joku saattaa jättäytyä loppusuoralla pois.

–Kaikki, jotka ovat kärsineet jännittämisestä ja sosiaalisten tilanteiden pelosta, rohkaistuvat. Teatterityö kantaa pitkälle elämään. Yksilöllisesti ajatellen on todella opettavaista toimia isossa ryhmässä. Siinä oppii paljon itsestään, muista ja elämästä. Toivottavasti he saavat myös nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksen. Opiskelu on yksi osa sosiaalista teatteria. Legioonateatterin työpajassa voi suorittaa kuusi eri opistotason tutkinnon osaa, jotka liittyvät kasvatus- ja ohjausalan tutkintoon. Myös AMK-yhteistyötä on tarjolla

*** Työpajalaisten teatteriesitysten tavoitteena on tarjota yleisölle kunnianhimoista ja hyvää teatteria, sellaista, jota osallistujan on hyvä esittää. Tavoite on iso, toteaa Järviluoma, mutta siinä on onnistuttu.

TAMKin sosionomilinjan kanssa. Opiskelijoita pyritään tukemaan niin, että kenenkään unelmilta ei katkota siipiä. Jos joku haluaa opiskella jotakin muuta kuin sosiaalialaa, häntä kannustetaan siinä. Jos joku haluaa pyrkiä Teatterikorkeakouluun, kannustetaan yhtä lailla, mutta myös tuetaan laatimaan itselleen suunnitelma B. *** Ajatus kirjasta oli leijaillut ajatuksissa jo pitkään. Legioonateatterin sosiaalisen ja taiteellisen toiminnan komboa ei ole aivan helppo tiivistää yhteen lauseeseen, koska talossa tapahtuu nuorisotyötä, työvoimapolitiikkaa, sosiaalityötä ja taidetta. Ohjausryhmässä mietittiin myös keinoja, millä saataisiin työn vaikuttavuutta näkyväksi ja sitä on hyvä viestiä eteenpäin ennen kaikkea toimintaa rahoittaville tahoille. Legioonateatterin metodi – Sosiaalisen teatterin opas -kirjan ovat kirjoittaneet Laura Järviluoma, Anne Koski ja Satu Tuomi. Kaikki tekijät ovat kokeneet mielekkääksi sen vertaistuen, mitä teatteri on antanut. Järviluoma on toiminut Legioonateatterin toiminnanjohtajana kesäkuusta 2018. Hän tuli teatterin toimintaan mukaan 90-luvun lopulla. Tutkija Anne Koski on toiminut teatterin hallituksessa pari vuotta ja Satu Tuomi palkattiin teatteriin yksilöohjaajaksi 2007. –Kaikilla meillä on henkilökoh-

tainen suhde Legioonateatteriin. Teatterin toiminta on muuttunut paljon tähän päivään tultaessa, mutta peruslähtökohta on pysynyt samana. Se on ollut teatterin siemenessä jo. Alusta asti on tietoisesti pyritty ottamaan koppia marginaaleissa olevista ihmisistä.

”Teatteri on taiteenlajina suuri ihmisyyden tutkija. Sosiaalityö ulvoo ilmoille samaa ihmisenä olemisen kysymystä. Legioonateatterin metodissa teatteri ja sosiaalityö lyövät aidosti kättä ja ihmettelevät yhdessä: Mitä pitää tehdä? Mitä on mahdollista tehdä.” Kirjaan haluttiin näkyviin nuorten omaa ääntä ja heidän kokemuksiaan. Anne Koski haastatteli neljää nuorta, joilta saatiin kokemustietoa. Sen lisäksi vaikuttavuutta todennettiin luvuilla ja tilastoilla. Niistä näkyy muun muassa minkä verran nuoria menee työpajajakson jälkeen jatko-opiskelemaan. Sosiaalista teatteria voi olla myös se, että perustetaan teatteriryhmä marginaalissa oleville ihmisille, kuten työttömille, jotka menevät esiintymään vanhainkotiin. Heillä on ohjaaja, joka vetää ryhmää, mutta Legioonateatterilla sosiaalityö on teatterissa. Tutkijana Anne Koski näki, että Legioonateatterilla on toiminnas-

saan selkeä metodi, joka pitää sisällään teoriaa, filosofiaa ja hioutunutta käytäntöä. –Metodiimme liittyy se, että meillä on konkreettisesti sosiaalialan ammattilainen ja teatterialan ammattilainen, jotka tekevät työparityötä. Heidän toimintansa on integroitunut osaksi teatterin rakenteita. Järviluoma toivoo kirjan inspiroivan muita teattereita. Yhteydenottoja tulee tasaisesti eri puolilta Suomea ja monet haluavat perustaa työttömille teatterikurssin tai vastaavan. Legioonateatterista jaetaan tietoa auliisti. Järviluoma kokee, ettei heillä ole mitään syytä istua kokemustensa ja tietonsa päällä. –Suomessa tämmöinen toiminta on vielä uutta, mutta esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa on paljon kokemusta sosiaalisesta teatterista, jossa ei tehdä teatteria kaupallinen menestys tai estetiikka edellä. Järviluoma itse vastaa Legioonateatterin hallinnosta, mutta vetää välillä hyvinvointiryhmiä. Nuorten ongelmissa hän näkee tapahtuneen selkeän muutoksen 2000-luvulle tultaessa. –90-luvulla nuorten ongelmat olivat ulospäin suuntautuvia acting out -tyyppisiä. Oli energiaa vähän liikaakin. Nyt tuntuu, että nuoret ovat sisäänpäinkääntyneitä ja masentuneita. On tehtävä työtä, että powerin saa taas päälle.

FAKTAA • Sosiaalisen teatterin opas on ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa legioonateatteri.fi. • Tamperelainen Legioonateatteri aloitti toimintansa vuonna 1993 yhteisöllisenä harrastajateatterina. • Vaikka rahoittajat ovat vuosien varrella vaihtuneet, on toiminnan perustavoite pysynyt samana: vahvistaa nuorten sosiaalista hyvinvointia ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä teatteritoiminnan avulla. • Vuonna 2017 Legioonateatteriin palkattiin kokopäiväinen sosiaalialan ammattilainen. Silloin teatterissa alettiin tehdä intensiivistä, tavoitteellista ja strukturoitua yksilöohjausta jokaisen työpajaan osallistuvan nuoren kanssa. • Ammatillisesti toteutettu sosiaalityö on integroitunut tiiviiksi osaksi Legioonateatterin rakenteita. 11

Kabareeiloa kymmeniä vuosia – Musiikkiteatteri Kaparee Paltamosta P

ohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajalla Paltamossa toimiva Musiikkiteatteri Kaparee ulottaa juurensa 80-luvulle. Tuolloin perustettiin Oulujärven maisemiin Starikat-ryhmä, neljä miestä ja säestäjä. Miesporukka esiintyi kymmenisen vuotta hyväksi havaitulla reseptillä, sketsejä ja musiikkia ajankohtaisista aiheista – ikään kuin kabareerungolla siis.

Paikallinen taitava kirjoittaja Antero Möttönen osasi ottaa ajankohtaisiin asioihin terävästi kantaa, mutta sellaisella huumorilla, ettei kovin suuria herneitä tarvinnut nenästään kenenkään kaivaa. Vuonna 1996 perustettiin lauluryhmä Kaparee. Se toimi ensin kesäteatterin alaryhmänä Paltamon Harrastajateatterissa, mutta irtaantui siitä itsenäiseksi ryh-

mäksi. Kaparee toimi Paltamon kansalaisopiston kanssa yhteistyössä toimien yhtenä sen ryhmänä. Esityksiä valmistettiin jouluksi ja kevääksi. Esiintymispaikkana oli Paltalinna, mutta porukka myös keikkaili. –Kaparee ei tehnyt selviä näytelmiä, vaan kabareetyylisiä ohjelmia, joissa oli musiikkia ja sketsejä. Edelleen tekstit tulivat pitkälti Antero Möttöseltä, kertoo Musiikkiteatteri Kapareen puheenjohtaja Terttu Karjalainen. Karjalainen itse tuli mukaan Kapareen toimintaan ensimmäisen kerran 2000-luvun puolella. Välillä kuorolaulu veti enemmän ja Kaparee jäi tauolle, kunnes Karjalainen taas palasi Kapareen rivistöön ja on toiminut siinä nyt yhtäjaksoisesti 7 vuotta. –Olin harrastanut yksinlaulua, joten laulujutut kiinnostivat. Kävin katsomassa Kapareen esitystä ja ajattelin, että olisi mukava päästä mukaan tuohon ryhmään. Kansalaisopiston ohjelmasta näin milloin he kokoontuvat. Olihan se aika jännää mennä uuteen toimintaan, mutta tunnelma oli välitön ja yhdessä tekemisen meininki erilainen, Karjalainen muistelee. Kaparee oli selkeästi aikuisten ryhmä, jäsenet viidenkympin molemmilta puolilta. Joukko oli kool-

Ohjaaja Eija-Riitta Airo-Karttunen on puhaltanut uutta musiikkivoimaa kapareelaisiin.

Paltamon kesäteatterissa noudatettiin korona-etäisyyksiä kesällä 2021. Kuvat Kyösti Karttunen taan noin kymmenen hengen kokoinen, mukana sekä miehiä että naisia. Ensimmäisiä juttuja Karjalainen muistaa olleen esiintymisen Manamansalon kesän avaustapahtumassa. –Manamansalossa meillä oli esiintymisasut ja draamaakin esityksessä. Oli tavallista, että Antero Möttönen sanoitti laulut valmiisiin, tuttuihin melodioihin. Kapareella oli usean vuoden ajan oma orkesterikin, kosketinsoittaja, haitari, kitara, basso, rummut ja viulukin vaihtelevalla kokoonpanolla. Esityksissä vuorottelivat soolonumerot ja yhteisesti lauletut laulut. Musiikista siirryttiin aina sujuvasti puherooleihin. Jos jonkun piti vaihtaa vaatteita, toiset esittivät sillä aikaa jotakin muuta numeroa. Show kesti yleensä tunnin verran. Huumori oli aina esityksille leimaa-antava asia. –Yleisö lähti aina suu naurussa pois. Esitykset olivat tosiaan haus-

koja. Otimme kuitenkin kantaa Paltamon kunnankin asioihin. Asiat oli hyvin piilotettu laulujen sanoihin, teräväkin kritiikki. Teksteissä liikuttiin ulkomaita myöten, kirjoittaja oli hyvin aikaansa seuraava. Musiikkiteatteri Kapareeta on ohjannut seitsemän viime vuoden ajan Eija-Riitta Airo-Karttunen. Hänen tartuttua ruoriin, on Kaparee kääntänyt selvästi suuntaansa. Airo-Karttusen johdolla Kaparee on alkanut valmistaa musiikkidraamoja ja panostanut paljon laulamisen kehittämiseen – ja mikäs olisi kehittäessä, kun ohjaaja on laulunopettamisen ammattilainen. –Olemme alkaneet laulaa äänissä ja teemme stemmoja kappaleisiin, Eija-Riitta sovittaa kappaleet ja myös jonkin verran kirjoittaa ja ohjaa näyttämöpuolta. Hän on ollut hyvin monipuolinen ohjaaja. Esitysten lauluosuudet ovat kehittyneet Karjalaisen mielestä valtavasti Airo-Karttusen aikana. Hän kokee Kapareen jäsenten kehittyneen yksilöinä, mutta erityisesti

porukan yhteen laulaminen on huimasti parantunut. –Yksiäänisesti laulaminen oli erilaista. Nyt olemme joutuneet haastamaan itseämme ja olemme menneet enemmän musiikkinäytelmän suuntaan. Musiikkiteatteri Kaparee ry:n aikana olemme tehneet musiikkiteatterikokonaisuuksia. Kantaaottavuudestaan Kaparee ei ole silti tinkinyt. Viime vuosina ryhmältä on nähty muun muassa aina ajankohtaiseen vanhustenhoitokeskusteluun liittyviä esityksiä. Vuosina 2015–2016 ja 2018 Kaparee esitti hoivakodin elämästä kertovan näytelmän Lähtevien laivojen satamassa. Se perustui Kainuun Sote-kuntayhtymän päätökseen vanhuspalveluiden järjestelyistä. Päätöksen seurauksena vanhuksia kuljetettiin hoitoon pitäjästä toiseen sinne, missä oli tilaa. Airo-Karttunen hallitsi edeltäjänsä Antero Möttösen tavan kirjoittaa kärkevistä aiheista sellaisella huumorilla, ettei kukaan närkästynyt. Seuraavana vuonna Airo-Karttunen kirjoitti tekstit näytelmään Lähtevi13

en laivojen satamassa osa 2 Aamutakkikapina, mikä otti myös kantaa vanhustenhoitoon. Laulutekstejä näihin näytelmiin kirjoittivat myös Kapareen jäsenet Reima Uusitalo, Kaarina Syrjänen ja Seppo Härkönen. Koko ajan Kaparee on säilyttänyt myös joustavuutensa tarjota lyhyttä ja pienimuotoisempaa ohjelmaa moniin tarpeisiin. Joku tilaa vartin verran viihdettä, joku tarvitsee puolen tunnin ohjelman tilaisuuteensa. Varsinainen yhdistys, Musiikkiteatteri Kaparee ry, perustettiin vasta pari vuotta sitten, juuri ennen koronapandemiaa. Kapareelaiset halusivat lähteä omille teilleen, eivätkä pitäytyä kansalaisopiston lukuvuodessa, vaan toimia vapaampana ryhmänä. Vuonna 2020 Kaparee alkoi tehdä yhteistyötä Paltamon Harrastajateatterin kanssa. Silloin koettiin Kapareen ensimmäinen kesäteatteriesitys, Jukka Itkosen kirjoittama Kotiseutupäivät. –Se tehtiin pienellä porukalla Eija-Riitan ohjauksessa Paltamon kesäteatterissa, mikä on tilana erittäin hyvä. Katettu katsomo, katettu näyttämö ja yllättävän hyvä akustiikka. Kummankaan yhdistyksen voimat eivät olisi yksin riittäneet siihen, mutta se onnistui, kun pantiin hynttyyt yhteen. Yhteistyö on nyt tiivistynyt siihen malliin, että toimintasuunnitelmaan on kirjattu tälle syksylle yhdistysten yhdistämisen selvittäminen. –Kapareella on omat vanhat juu14

Kesän 2021 Heila hakusessa -näytelmässä Anna Marjamaa, Tuula Kortelainen, Ritva Möttönen, Anja Itkonen, Kaarina Syrjänen, Tiina Korhonen, Anelma Hänninen, Ari Möttönen, Merja Pylvänäinen, Mari Sainio, Reima Uusitalo, Vesa Hyvönen, Leena Huusko, Joni Tolvanen, Martti Ovaska, Terttu Karjalainen, Pertti Karjalainen, Pekka Partanen ja Kaisu Ivanoff. rensa, joista halutaan pitää kiinni. Toisaalta me puheenjohtajat olemme puhuneet yhdistysten yhdistämisestä. Esimerkiksi byrokratian hoitaminen kaksinkertaisena on iso homma. Tänä kesänä otettiin taas ohjelmaan ”oikea näytelmä”, Daniela Franzellin musiikkikomedia Hei-

la hakusessa. Kesästä jäi hyvä mieli ja yleisöä kävi tuplasti enemmän kuin edelliskesänä, nyt 1 300. Katsomosta täytettiin vain puolet. –Emme ole päättäneet vielä mitä syksyllä teemme. Olemme aina tässä tilanteessa kesän jälkeen, olemme tottuneet elämään kädestä suuhun, Karjalainen nauraa.

Tule sellaisena kuin olet. Esitys- ja teatteritekniikan ammattitutkinto, Teatteri- ja tapahtumatekniikan osaamisala Kiinnostaako sinua työskennellä osana tapahtumakokonaisuutta? Esitys- ja teatteritekniikan ammattilaisena olet rakentamassa parasta mahdollista lopputulosta tekniikan osalta ja olet samalla yksi osa isompaa kokonaisuutta, yhdessä muiden alan ammattilaisten kanssa. Ruokolahdella alkaa 15.11.2021 Esitys- ja teatteritekniikan ammattitutkinnon Teatteri- ja tapahtumatekniikan osaamisalan koulutus. Lue lisää nettisivuiltamme. Ja jos juuri nyt et ole kiinnostunut koko tutkinnosta, voit suorittaa myös yksittäisiä tutkinnonosia.

www.step.fi STEP-koulutus toimii kahdeksalla paikkakunnalla ympäri Suomen. Aiemmin meidät tunnettiin Seurakuntaopistona. JÄRVENPÄÄ • HELSINKI • KAUSTINEN • KUOPIO • LAPUA • PIEKSÄMÄKI • RUOKOLAHTI • UUSIKAARLEPYY

TOIM IN

JOHTAJAL T

N NA

esäinen aurinko paistaa vielä, vaikka tuulessa on jo syksyn tuoksua. Loman jälkeinen elokuu on minulle usein inspiroiva ja innostava uusi alku. On aika miettiä strategioita talven yli selviämiseen, olisiko joku uusi kiva harrastus vai ottaisiko tavoitteeksi opetella jonkun uuden taidon? Kalenterin päivitys ja silmäys tulevaan kauteen auttavat orientoitumaan ja luovat odotuksia tulevasta. Harrastajateatteriliiton henkilöjäsenuudistus julkaistaan tällä vii-

Se hetki kolla, ja sormet syyhyävät päästä näyttämään teille meidän puolen vuoden työn tulos. Omassa puhelimessani komeilee jo SHT-appi ja tuntuu ihanalta päästä tarjoamaan kaikille tämä sama mahdollisuus. Uskon että uudistus kasvattaa entisestään harrastajateatteriperheemme yhtenäisyyttä, ja tuo kaikille halukkaille liiton infot ja upeat tarjoukset käden ulottuville. Koulutusuudistus, Erityinen-teatterifestivaali, Vastuunjakajat-tapahtuma ja muut tulevaisuuden suunnitelmat tekevät jo tuloaan, mutta silti samalla on omituinen olo. Kalenterin päivitys ei auta orientoitumaan kauteen, joka al-

koi heti tapahtumien peruutuksilla ja neuvotteluilla uusista ajankohdista ja mahdollisuuksista. Elämme epävarmuuden aikaa eikä mustekynää kannata käyttää kalenterikynänä. Mikä siis neuvoksi? Ehkäpä tämä onkin taas se hetki, kun jälleen harjoitellaan hetkessä elämistä. Keskitytään olennaiseen. Yritetään olla murehtimatta asioista, joille ei mitään voi ja toimitaan niiden asioiden hyväksi mille jotain voi. Kannustetaan toisiamme jaksamaan ja nautitaan elämän pienistä hetkistä. Askel kerrallaan, Sanna

KUTSU

Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenyhdistysten kokoukseen Kokous järjestetään Zoom-etäkokouksena 27.9.2021 klo 10.00 – 11.00 Kokoukseen tulee ilmoittautua 22.9.2020 mennessä kokousjärjestelyiden vuoksi. Ilmoittautumiset: sanna.saarela@shtl.fi Saat liittymislinkin kokoukseen ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin vuorokautta ennen kokousta. Tarkistathan ennen kokousta, että sinulla on toimiva internet-yhteys, kuuloke sekä mikrofoni käytettävissäsi. Ehdotus esityslistaksi: 1. Kokouksen avaus 2. Todetaan läsnäolijat 3. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat 4. Esityslistan hyväksyminen 5. Esitys Suomen Harrastajateatteriliiton syyskokoukselle; valitaan kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen Suomen Harrastajateatteriliiton hallitukseen kaudeksi 2022 – 2023. Erovuoroisena on varsinainen jäsen Sinikka Siikaluoma, Kuusamon Näyttämö ja varajäsen Riitta Haapala, Kalvolan Sirpaleteatteri sekä varsinainen jäsen Toni Kettukangas, Raahen Teatteri. Kaikilla erovuoroisilla on liiton sääntöjen mukaan mahdollisuus jatkaa liiton hallituksessa. 6. Jäsenyhdistysten kokous on 10.9.2020 valinnut liiton vuosi- ja syyskokouksiin seuraavat edustajat kaudeksi 20212022: Jussi Kononen, Raahen Teatteri, Juhani Löfbacka, YTY-teatteri, varalla Elisa Lund-Mäkelä, Särkkäin Näyttämö, Ritva Heiskari, Teatteri Neliapila, varalla Laura Jouhtimäki, Laukaan Teatteri Liiton menettelytapaohjeen mukaan edustajien valinnassa niin hallitukseen kuin liittokokousedustajiksi on otettava huomioon sukupuolten tasa-arvoisuus sekä pidettävä huolta siitä, että maantieteellinen tasapuolinen edustavuus vallitsee pohjoisen ja etelän välillä 7. Muut mahdolliset asiat 8. Kokouksen päättäminen 15

Rajalla Kulkijat Elina Jeskanen ja Veli Vainikainen. 16

Jätkän unelmaunesta se lähti Veli Vainikainen syntyi vuonna 1953 Ilomantsissa. Hän teki elämäntyönsä rajavartijana ja pääsi eläkkeelle jo viisikymppisenä. Koulunpenkki vielä kuitenkin veti puoleensa ja Veli opiskeli eläkepäivillään lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon. Tätä työtä hän ehti tehdä veljensä ammatillis essa perhekodissa muutamia vuosia, ennen kuin jäi toistamiseen eläkkeelle 2019. Paikalliseen kesäteatteriin hän ajautui jo vuonna 1998.

”K

aikkihan kansakoulussa joutuvat seiminäytelmään mukaan ja se oli minunkin ensimmäinen esiintymiseni, mutta en vielä hurmaantunut. Vuonna 1998 silloinen Ilomantsin Näyttämökerhon johtaja ja perustajajäsen, paikallinen poliisi Arvi Koivuniemi tuli kunnanvirastossa vastaan ja sanoi, että nyt olisi semmoinen näytelmä työn alla kuin Jätkän unelmauni. Että ruppeappa mukkaan. Sanoin, että anna käsikirjoitus. Olin kieltäytynyt jo monta kertaa, yhtä monta kertaa, kun Arvi oli sanonut, että ajatteleppa nyt, olisi tämmöistä hommelia tarjolla. Ilomantsin Mieslaulajiinkin minua oli kyselty ja samalla tavalla olin kieltäytynyt. Luin käsikirjoituksen. Arvi sanoi, että saat valita kahdesta roolista. Valitsin Paavo Ruusuvuoren, joka oli taidemaalari ja tuntui hauskalta.

Hän maalasi alastonkuvia ja halusi viedä niitä Louvreen. Se oli iso näytelmä, lauluporukka vielä erikseen ja mullakin oli laulurooli. Kesäteatteri oli jo silloin siirtynyt Möhköön. Ensikertalaisena pääsin isoon rooliin. Jännitti. Voi hyvänen aika minnuu pelotti, laulaminen yleisön edessä ja se roolin esittäminen. Jumatsukka. Pari vuotta meni niin, että alkujännitys oli hirvee, mutta se kääntyi sillä tavalla, että tuntui sitä paremmalta itsestä lähteä lavalle, kun näki mitä täydempi katsomo oli. Sen parempi. Opin nauttimaan yleisöstä. Yleisö, joka ei reagoi millään tavalla tuntuu tympeeltä. Mitä enemmän porukkaa on, tulee aina reaktioita joltakin. Se rentouttaa näyttämöllä olemista. Jos katsomo on ihan hiljaa, tulee epävarma olo, että miten tämä nyt menee. Olihan minulla täytynyt olla jokin salainen kiinnostus näyttele-

miseen. En seurannut mitenkään aktiivisesti teattereita, joskus lomareissuilla kävin esityksiä katsomassa, kun kohdalle sattui. Kun lähdin mukaan, minusta tuli maakunnan teattereiden suurkuluttaja. Katson kaiken mitä vain voin. En arvostele ketään, kun tämä on harrastushommaa. Kun harrastajat päättävät alkaa hommaan, on niissä aina jotakin hyvää ja yritän ajatella positiivisesti. Yhteisöllisyys veti mukaansa. Teatterissa oli mukavaa porukkaa ja siksi jäin. Minut otettiin hyvin vastaan. Muistan, kuinka lukuharjoituksessa alkoi hirveä naurunremakka heti kun suuni aukaisin. Ei repliikissä ollut mitään hauskaa, mutta eläytymiseni huvitti muita. Teatterin porukan kanssa tehtiin matkoja, ne olivat palkkio tehdystä työstä, ikään kuin opintomatkoja tuottoisan kesän jälkeen. Käytiin

Mottimestari ryhmä.

vuosien mittaan Oulussa, Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa, Jyväskylässä – monessa kaupungissa katsomassa ammattiteattereiden esityksiä. Usein yhdistys kustansi bussimatkan ja hotellimajoituksen ja puolisotkin pääsivät mukaan. Olin aina teatterissa näyttelijänä. Nyt olen toista kierrosta puheenjohtajana, kolmas vuosi menossa tätä uutta puheenjohtajaputkea. Rooleja on tullut tehtyä kaikenlaisia kylähullusta asti, mutta kyllä se ensimmäinen, Paavo, siinä Jätkän unelmaunessa, oli mieluisin. Vuosina 2004–2010 teimme Möhkö-trilogian. Projekti kesti kuusi vuotta ja saimme sinä aikana 33 000 katsojaa. Se oli aika hyvä pompsi. Kaikki alkoi siitä, kun Möhkön kylässä on ikiaikainen, 1800-luvun puolivälistä oleva ruukki, Suomen suurimpia järvimalmiruukkeja mikä oli toiminnassa vuoden 1907 loppuun. Siitä saatiin mahtava aihe tehdä ruukkiaiheinen näytelmä. Kun sitä alettiin puuhata ei ollut puhetta tri-

logiasta, mutta se alkoi paisua. Ohjaaja Lauri Jänis oli kaikissa osissa pääkäsikirjoittaja, minäkin olin mukana käsikirjoitusryhmässä. Ensimmäinen osa oli Taottu sydän, toinen osa oli sotahistoriaa – Seitsemän miehen sota, jonka Lauri kirjoitti yksin. Kolmas osa oli uittohistoriaa nimeltään Suma ja siinä olin taas mukana käsikirjoittamassa.

”Möhkössä toimii Euroopan itäisin kesäteatteri ja itäisin teatterikin ylipäätään.” Seitsemän miehen sodassa olin joukkueenjohtajana, vänrikkinä, se oli mieleenpainuva rooli ja näytelmä. Näyttämöllä katsomon edessä oli juoksuhauta, joka oli ensimmäisessä näytöksessä peitetty lankuilla ja hiekalla. Väliajalla se piti avata, älyttömässä kuumuudessa lapioida hiekka pois ja lankut sivuun. Kun tätä näytelmää valmisteltiin, teh-

tiin Kenttäpostia-kirjekuori, joka varmasti herätti huomiota. Markkinointikirjeitä lähetettiin tuhansia. Toisena kesänä saimme yli 8000 katsojaa. Koko Ilomantsin kunnassa on asukkaita alle 6000. Nimenomaan sotaveteraaneja tuli paljon katsomaan, näytelmä teki heille kunniaa. Taottu sydän -näytelmää tähditti Marko Tiusanen ja Johannes Korpijaakko. Suma-näytelmässä oli päätähtenä Kai Hyttinen. Esitimme myös kahtena kesänä Mottimestari-nimistä näytelmää. Se kertoi Erkki Raappanasta, joka johti taisteluja 1944. Saimme Joensuusta Pohjois-Karjalan sotahistorialliselta killalta ajokuntoisen venäläisen Sotka-panssarivaunun. Möhkössä toimii Euroopan itäisin kesäteatteri ja itäisin teatterikin ylipäätään. Ilomantsin Näyttämökerho tekee vain kesäteatteria, mutta näyttelijät olemme mukana myös kansalaisopiston aikuisten näytelmäryhmässä ja Lauri ohjaa sielläkin.

Olemme toteuttaneet erilaisia projekteja. Ajatus on, että kansalaisopiston kurssilla syvennytään näyttelijäntyön kehittämiseen ja tehdään improvisaatioharjoituksia ja muuta. Ryhmässä on mukana myös lavastajat ja puvustajat. Kevätpuolelle on tehty aina joku näytelmä. On se välillä rankkaa ja osa meistä ei lähde mukaan molempiin. Tällä hetkellä ei tahdo riittää väkeä. Talkoohenki on hävinnyt ja näyttelijät ovat tulleet vanhoiksi. Lapset tahtovat hävitä täältä Ilomantsista maailman tuuliin. Lauri Jänis on tehnyt mahtavaa työtä. Ikäpolvi toisensa jälkeen on hänen kauttaan tullut mukaan, lapsia ja nuoria. Nyt tuntuu ukista mukavalta, kun 10-vuotias tyttärentytär on tullut mukaan teatteria harrastamaan. Teatteri on kasvattanut minua ihmisenä. Vaikee sannoo mitä olisi, jos sitä ei olisi. Olen saanut sosiaalista rohkeutta jutella ihmisten kanssa ja työskennellä heidän parissaan. Ujostelu on jäänyt pois.

Käsikirjoituspalaverissa Ella Eronen, Susa Reijonen ja Veli Vainikainen. Olen rohkaissut lapsia ja nuoria, että lähtekää mukaan tähän touhuun. Varsinkin pojille ja Laurille olen yrittänyt syöttää, että tee sellaisia näytelmiä, jotka poikia kiinnostavat ja saisivat siinä purkaa liikunnallisuuttaan. Ne pojat, jotka ovat tulleet mukaan, ovat myöhemmin

menestyneet elämässä hyvin, saaneet teatterista rohkeutta ja intoa. Teatterista tulee iso apu, eikä vähiten se, että ujous häviää vastakkaisen sukupuolen kanssa työskennellessä. Sitä uskaltaa alkaa puhua tunteistaan ylipäätään ja sanoa ajatuksensa.”

Näytelmästä Ulvova Mylläri Jarkko Saksa ja Veli Vainikainen (oik.).

Vapautta dramatisointiin! Dramaturgian perusteet -verkkokurssilla opetellaan perinteisen ja modernin dramaturgian keskeiset työkalut. Kouluttaja Tuomo Rämö vastasi muutamiin mieltä polttaviin kysymyksiin. Mitä on dramaturgia? Se on asioiden laittamista järjestykseen. Näyttämö on ajallinen paikka eli siellä jokin asia seuraa väkisinkin toista – ja me kaikki elämme ajassa – joten sitä kautta on merkitystä sillä, missä järjestyksessä valikoidut asiat seuraavat toisiaan. Tämän järjestyksen voi määritellä monella tavalla ja siihen on olemassa erilaisia malleja. Klassisella tarinankerronnalla on pitkät perinteet: meillä on päähenkilö, jonka matkaa me seuraamme, mutta on myös muita, esimerkiksi jos aiheena on oikeudenkäynti, voimme näyttää sen etenemisen monesta eri näkökulmasta – itse oikeudenkäynnin kannalta, yhden lautamiehen näkökulmasta tai aloittaa lopputuloksesta ja pakittaa siitä alkuun. Dramaturgia on näkökulman tai muodon löytämistä. Jos haluaa oikein mahtipontiseksi heittäytyä: kun löydät sopivan muodon, siitä alkaa kaikki muukin järjestyä näyttämölle. Jo tekstin lyhentäminen on dramatisointia, valinnan tekemistä.

Mihin haluat kurssin opiskelijoita kannustaa? Vapauteen. Teatterin sanotaan olevan leikkiä, joten mikään ei estä leikkimästä dramaturgialla. Jos jokin hahmo tuntuu irralliselta, ota se pois tai kasvata sitä tai nosta se ihan kaiken keskelle. Toivon, että kurssi kannustaisi ymmärtämään mitä mikäkin muoto pitää sisällään. Jos vaikka haluaa kertoa tarinan, joka on seurattavissa, mutta tapahtuukin kahdessa ajassa, on hyvä olla tietoinen, että perinteisesti on ajateltu toisen aikatason vastaavan johonkin kysymykseen, 20

joka sisältyy toisessa ajassa olevaan tarinaan. Silloin pystyy tekemään vapaita ratkaisuja vaikkapa sen suhteen, että minulla on kuusi näyttelijää, mutta vain neljä roolihahmoa. Voinko jakaa jonkun henkilön? Materiaalin muokkaaminen on tärkeä osa dramaturgiaa ja hyvin käyttökelpoinen asia teatterin tekijälle.

Mistä tietää, että teksti vaatii dramatisointia? Näkisin, että käyttötarkoitus ja näyttämö sanelevat sen. Teatteri Jurkka teki mainion kahden hengen version Hella Wuolijoen näytelmästä Niskavuoren Heta. Tuntui, että sovitustyö oli todella tarpeellinen. Toinen näyttelijöistä esitti Hetaa, toinen kaikkia muita. Tämä versio korosti minulle Hetan suhdetta Akustiin ja muihin ihmisiin. Dramatisoinnilla korostettiin paitsi näkökulmaa, saatiin myös teksti paremmin sopivaksi tälle näyttelijämäärälle. Joskus myös esityspaikkaa voi dramatisoida mukaan näytelmään. Muistan, kun Lappeenrannan Linnoituksessa esitettiin Kesäyön uni -näytelmää ja siinä oli repliikki, jossa sanotaan: ”Karkaamme linnan muurien yli…” Muurit vaihdettiin valleiksi ja se sitoi esityksen heti siihen paikkaan ja palveli esitystä paremmin.

Voiko tekstissä itsessään olla asioita, joiden takia dramatisointi on tarpeen? Henkilökohtaisesti ajattelen, että asiat, jotka eivät ole enää tunnistettavia tai yleisölle avautuvia, saa tekstistä poistaa tai muuttaa. Esimerkiksi Tšehovin näytelmissä on

paljon viittauksia venäläisiin aforismeihin ja asioihin. Tekstiä saa muuttaa niin, että teksti pysyy ymmärrettävänä. Joskus voi tekemiseen hiipiä tuntu, että tässä nyt ”ratkaistaan kohtauksia” tai sanotaan repliikkejä, joilla ei ole merkitystä. Ne voi poistaa tai sanoa jotakin muuta. Näytelmän sisällön kanssa kannattaa kyllä tehdä töitä, mutta ei niin, että rakennamme jotain Rubikin kuutiota sen sijaan, että loisimme sisältöä, jota haluamme yleisölle näyttää. Niskavuori-näytelmät ovat todella esitettyjä ja pidettyjä ja niissä alkaa olla Suomessa jopa esitystraditioita. Sen sijaan esimerkiksi Brechtin näytelmien kanssa ei ole näin, ja yksi syy on se, että niitä ei saa sovittaa. Niin ne pikkuhiljaa katoavat. Shakespeare ja Wuolijoki pitävät pintansa muun muassa siksi, että niitä saa lyhentää.

Mitä kurssillasi tehdään? Kurssilla tutustutaan käytännön harjoitteiden avulla erilaisiin dramaturgisiin malleihin. Opetellaan miten hahmo kuljettaa tarinaa, eikä päinvastoin. Tutustumme myös siihen, miten siirtää oma kiinnostuksen kohde draamaksi ja mikä dramaturginen muoto voisi sopia sille parhaiten. Harjoitteissa valitaan jokin aihepiiri, josta haluat kertoa. Saa myös käyttää tekstiä, jota on jo työstämässä jonnekin. Kun on käyty läpi dramaturgisia malleja, kokeillaan mitä ne tarkoittaisivat omalle tarinalle. Tarkoitus ei ole suosia perinteistä tarinankerrontaa tai täysin modernia. Jos haluaa työskennellä monologin kanssa, voidaan siihenkin käyttää hetki.

Kuinka monella tavalla tarinan voi kertoa? Loputtoman monella. Samalla kun tunnistaa mahdollisuuksia, tunnistaa myös oman kiinnostuksen kohteen. Voihan dramaturginen malli olla vaikka pressitilaisuus, mutta onko se kiinnostavaa? Se formaatti, pressitiaisuus, voi olla sitä.

Milloin näytelmä kannattaa tuoda tähän päivään, modernisoida? Jollakin tasolla niin kannattaa tehdä aina. Emmehän me voi elää tästä ajasta ja paikasta irrallisina. Vaikka emme koskisi mitenkään Tšehovin tekstiin, emme pääse sen ajan Venäjälle. Me ja yleisö katsomme näytelmää nykyhetken läpi. Romeo ja Julia tai West Side Story ovat näytelmiä, joissa modernisointi toimii, erityisesti Romeo ja Julia voi hyötyä siitä, että se tuodaan tähän päivään. Mutta hyötyykö Ronja Ryövärintytär, jos se sijoitetaan lähiöön? Kannattaa olla tietoinen siitä missä me esitämme, kenelle esitämme ja minkä verran ajankohtaisuutta kannattaa alleviivata. Ajattelen, että dramaturgian on palveltava esitystä eikä jotakin omaa itseisarvoa. Yksi keskeinen kysymys monen klassikon kohdalla liittyy sukupuoleen, naisen asemaan ja omistajuuteen. Osa tarinoista, vaikkapa Molièren komediat muuttuvat mahdottomiksi, jos sieltä katoaa se aika.

Ohjaat parhaillaan Åbo Svenska Teaterniin Tšehovin Morbror Vanjaa eli Vanja-enoa, joka tulee ensi-iltaan 16.9. Mitä olet tehnyt tekstille? Alun perin ajattelin, että sovitan paljon enemmän, mutta näytösrakenne on Tšehovin jäljiltä aika hieno, joten pidin sen ennallaan. Olen yhdistänyt muutaman hahmon, tiivistänyt tekstiä ja joitakin asioita olen tarkentanut liittyen tilan myyntiin. Sonja esimerkiksi hyötyi pienestä päivityksestä. Lisäsin myös toiminnallistamista – siinä ohjaus ja sovitus menivät lomittain. Kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen, vaan tilanteita voi muuttaa kuviksi.

Käytät usein ilmaisua ”juttu hyötyy”, kun puhut dramaturgisista muutoksista näytelmässä.

TUOMO RÄMÖ • Syntynyt 1981 Vantaalla, mutta kasvanut Lappeenrannassa. Hänen molemmat sukunsa ovat evakkosukuja. • Asuu Helsingissä puolison, lapsen ja koiran kanssa rintamamiestalossa. • Valmistunut Stadiasta teatteri-ilmaisun ohjaajaksi, suuntautumisvaihtoehtona kirjoittaja-ohjaaja. • Dramaturgi-ohjaaja. • Kirjoittanut näytelmiä ja dramatisoinut proosaa mm. Teatteri Jurkkaan, Turun kaupunginteatteriin, Lappeenrannan kaupunginteatteriin ja Teatteri Telakalle. Kirjoittanut YLElle minisarjaa Vesa Kuosmasen kanssa, sarjaa ei vielä ole esitetty. • Dramatisointini, johon olen tyytyväisin: Jotuni: Rakkautta. Sovituksen merkitys korostui irtonovelleissa. Toinen on ensimmäinen dramatisointi ja ohjaus Turun Kaupunginteatteriin, Dostojevskin: Rikos ja rangaistus. • Karjalainen perinne, joka minussa elää: Ruuanlaitto ja erityisesti perunaruuat. Suvussani on aina suhtauduttu ruokaan suurella lämmöllä. Ruuanlaitto on niin erilaista kuin hidas dramatisointi: se valmistuu heti ja tuottaa iloa ihmisille heti. Pidän myös pitojen tunnelmasta. Ei haittaa jos itse joudun hääräämään keittiössä ja tekemään useampia ruokalajeja. Tunnistan myös evakkosuvuille tyypillisen nostalgian ja kaihoisuuden, sekä rutiinien arvon. • Juon ensin kahvin ennen kuin poistun ihmisten ilmoille.

Juttu voi tuntua hyötyvän siitä, että osa tekstistä sijoitetaan nykyaikaan, osa nykyhetkeen – voi olla eri aikalinjoja, vaikkapa talossa kolme eri aikatasoa. Tein Lappeenrannan kaupunginteatteriin Maria Jotunin novelleista näytelmän Rakkaus. Siinä sijoitin kolme eri aikatasoa samaan taloon. Yksi osa piti tehdä epookissa palvelijoineen kaikkineen. Toisen osan sijoitin nykyaikaan ja otin siihen naisparin. Kolmas sijoittui 60-luvulle. Dramatisoimisen idea ei ole muuttaa näytelmää tunnistamattomaksi. Siksi alkuperäismateriaali kannattaa valita niin, että siellä on jotakin mitä haluaa näyttää. Jotuni oli hyvä esimerkki: tuntui, että hänen novelleissaan on paljon samantyyppisiä henkilöitä, jotka päätyvät samoihin ratkaisuihin erityyppisissä tilanteissa.

Koulutuskalenteri syksy 2021

Koulutuskalenterimme ajantasaisimman tiedon löydät verkkosivuiltamme. Uusia koulutuksia päivitetään kalenteriin lisää jatkuvasti. Voit myös esittää toiveita koulutuksista omalle paikkakunnallesi. Lisätietoja mari.saarinen@shtl.fi / 050 468 2138. Koulutuksiin ilmoittaudutaan osoitteessa: www.shtl.fi . Aika Kurssi Paikkakunta Kouluttaja Ilm. päättyy Oppitunnit €/hlö Syyskuu 11.-12.9. Improvisaation perusteet Kempele Marko Pohjanrinne 23.8.2021 12 85 18.-19.9. Ohjaajantyö Helsinki Elina Kilkku 30.8.2021 16 105 25.-26.9. Tekstistä näyttämölle Vaasa Marko Pohjanrinne 6.9.2021 14 95 25.-26.9. Improvisaatio I Helsinki Kaisa Kokko-Palmer 6.9.2021 10 75 Lokakuu 1.-3.10. Dramaturgian perusteet WWW Tuomo Rämö 13.9.2021 14 95 2.-3.10. Näyttelijäntyö II Helsinki Anna Ranta 13.9.2021 10 75 9.-10.10. Improvisaatio II Helsinki Kaisa Kokko-Palmer 20.9.2021 10 75 9.-10.10. Roolihenkilön rakentaminen Seinäjoki Marko Pohjanrinne 20.9.2021 12 85 16.-17.10. Teatterin tyylilajit Helsinki Elina Kilkku 27.9.2021 16 105 23.-24.10. Naamioteatteri I Helsinki Suvi Salomaa 4.10.2021 10 75 23.-24.10. Roolihenkilön rakentaminen Kokkola Marko Pohjanrinne 4.10.2021 12 85 Marraskuu 6.-7.11. Näyttelijäntyö III Helsinki Anna Ranta 18.10.2021 10 75 13.-14.11. Improvisaatio III Helsinki Kaisa Kokko-Palmer 25.10.2021 12 85 13.-14.11. Näyttelijäntyön perusteet Kemi Marko Pohjanrinne 25.10.2021 12 85 20.-21.11. Näyttelijän äänenkäyttö Helsinki Marja Suurpalo 1.11.2021 10 75 27.-28.11. Naamioteatteri II Helsinki Suvi Salomaa 8.11.2021 10 75 Joulukuu 4.-5.12. Näyttelijäntyö IV Helsinki Anna Ranta 15.11.2021 12 85 11.-12.12. Ohjaajantyö II Helsinki Elina Kilkku 22.11.2021 16 105

TALO US

Tulossa kursseja myös Jyväskylään, Tampereelle, Kuopioon, Rovaniemelle ja Turkuun!

Ä PÄ

LLIKÖLTÄ

Toiveita ilmassa mattilaisia, yksikin palkattu ammattilainen riitti hakuun.

petus- ja kulttuuriministeriöllä oli 24.5.–22.6.2021 haettavana Korona-avustus taide- ja kulttuurifestivaaleille ja kesäteattereille yhteensä 9 miljoonaa euroa.

Hakemuslomakkeen lisäksi oli täytettävä erillinen COVID 19 lomake., jonka laatiminen edellytti maksuvalmiustietoja, tulojen menetyksiä eriteltynä sekä myös peruuntuvan tapahtuman johdosta aiheutuvia säästöjä. Työlästä, mutta tarpeellista.

Erityistä tästä teki sen, että tällä kertaa myös Harrastajakesäteatteritoimintaan oli varattu 0,5 miljoonaa euroa. Hakukriteerit täyttääkseen harrastajateattereiden oli mm. työllistettävä taiteen am-

Perusteellisten tietojen saaminen päätösten tueksi on perusteltua, koska, ilman täydellistä tietoperustaa syntyy vain sattumanvaraisia ja todennäköisesti huonoja päätöksiä. Päätöksiä OKM:sta on odotettavis-

sa elo- syyskuussa 2021. Toivon, että moni harrastajateatteri oli tietoinen hausta ja riittävän motivoitunut täyttämään hakulomakkeita juuri juhannuksen kynnyksellä. Ennen kaikkea toivon, että mahdollisimman monelle harrastajateatterille avustusta myönnettiin ja toimintaedellytykset teatterin tekemiselle ovat tulevaisuudessakin olemassa. Värikylläistä, suloista syksyä kaikille! Minna

TU OT

LTA JA

Syksytyttää

ksi kaunis aamu kahvikupin kanssa ulkoportailla istuessa sen haistaa. Syksyn tuoksu. Jokin pieni vivahde vielä vihreässä ja lämpimässä aamussa. Päivä päivältä se voimistuu ja pian saa kaivaa neuletakkia ylleen ja pukea sukat jalkaan. Täällä hevostilalla kesä on ollut todella kuuma, ja kengät ovat unohtuneet kaapin perälle pitkäksi aikaa. Kesäloma teki hyvää intensiivisen työvuoden jälkeen. Suunnilleen samaan aikaan tuon ensimmäisen syksyn tuoksun kanssa iskee tarve ostaa kalente-

ri (paperinen sellainen), järjestellä koti ja vaatekaappi, harjata hiukset kunnolla ja alkaa taas lenkkeillä. Kesän ajelehtiminen on tehnyt tehtävänsä ja hyvä niin.

teen voimaannuttavan vaikutuksen. Yhteen palaaminen on osissa teattereita ollut jo mahdollistakin, mikä antaa voimaa sinne missä vielä joudutaan odottamaan.

Syksyn kiemurat on helpompi vastaanottaa levänneenä. Valitettavasti niitä meille edelleen kaikista toiveista huolimatta tarjoillaan. Teatteri jos toinenkin saa jälleen kerran miettiä miten ensi-iltojen ja suunnitelmien käy. Ajan kanssa olemme oppineet luovimaan tässä kummallisessa tilanteessa, vaikka helppoa se ei varmasti kenellekään ole ollut. On kuitenkin ollut todella inspiroivaa nähdä, miten erilaisia ratkaisuja on keksitty, jotta ihminen saa edelleen kokea esittävän tai-

Me liiton toimistossa on pidetty sitkeästi ääntä harrastajateatterin puolesta ja tätä työtä jatkamme loman suomalla latauksella jälleen tänäkin syksynä. Kiitos että olette olleet tukena ja yhtymässä mukaan kuoroon. Yhdessä olemme vahvempia. Vahvaa syksyä toivottaen, Mari Kirjoittaja on Suomen Harrastajateatteriliiton tuottaja, äiti, vaimo ja hevostilallinen Keski-Suomesta.

Suomen Harrastajateatteriliiton voimassaolevien sääntöjen, § 8 mukaisesti liiton syyskokouskutsu lähetetään joko kirjallisesti tai julkaistaan liiton lehdessä tai yhdistyksen nettisivuilla vähintään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää.

KUTSU

Suomen Harrastajateatteriliitto ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 11. lokakuuta 2021 kello 10.00 – 12.00 etäkokouksena. Kokoukseen tulee Ilmoittautua 4.10.2021 mennessä kokousjärjestelyjen vuoksi. Ilmoittautumiset: sanna.saarela@shtl.fi. Saat liittymislinkin kokoukseen ilmoittamaasi sähköpostiin noin vuorokautta ennen kokousta. Tarkistathan ennen kokousta, että sinulla on toimiva internet-yhteys, kuuloke sekä mikrofoni käytettävissä. Jäsenjärjestöjen edustajia pyydämme toimittamaan valtakirjat ennen kokousta osoitteeseen minna.ahlfors@shtl.fi Läsnäolo- ja puheoikeus on kaikilla liiton jäsenteattereilla. Tervetuloa! Ehdotus syyskokouksen esityslistaksi: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5. Jäsenmaksujen määrääminen 6. Hallituksen jäsenten kokouspalkkioiden ja tilintarkastajan palkkion määrääminen 7. Vuoden 2022 toimintasuunnitelma 8. Vuoden 2022 talousarvio 9. Varsinaisten jäsenten ja heidän varajäsentensä valitseminen liiton hallitukseen erovuoroisten tilalle kaudeksi 2022-2023 10. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön valitseminen vuodelle 2022 11. Muut mahdolliset asiat 12. Kokouksen päättäminen Helsingissä 20.8.2021 SUOMEN HARRASTAJATEATTERILIITON HALLITUS Kokousmateriaali lähetetään sähköisesti vain liiton jäsenjärjestöille ja jäsenyhdistysten virallisille edustajille. Jäsenistö voi pyytää materiaalin esim. sähköisesti sitä halutessaan. 23