Repliikki 3 17 by Repliikki

3/2017

REPLIIKKI Suomen Harrastajateatteriliitto

KIRJAILIJA MARKKU HATTULAN SUOSITUT KESÄTEATTERINÄYTELMÄT Komedioita jokaisen ryhmän makuun (N = naisroolit, M = miesroolit): Kuntohuumaa kuumaa; N 6, M 3 Amerikan morsian; N 8, M 2 Miestä vailla; N 6, M 5 (myös musiikkiversio) Maineesi maksaa, Marianne; N 7, M 1 Ideaparkki; N 5, M 4 Maksettu rakkaus; N 7, M 4 Onnin Lolita Oy; N 4, M 5 Naismonologi: Sulle luvannut en ruusutarhaa… ( 20 min), draama Kahden naisen dialogi: Nyrkki tai ruusu ( 50 min), draama Musiikkinäytelmä lapsille: Runokukko Riekuu

Yhteiset näytelmät Arto Seppälän tai Esko Puttosen kanssa: Kultakuume; N 6, M 3 (Seppälä) Dieettivaellus; N 5, M 4 (Puttonen) Luontaishoitola Pehmokumpu; N 6, M 2 (Puttonen) Tiet´ isäin astumaan; N 6, M 8 (Puttonen) Palanen Berliinin muuria; N 5, M 5 (draama Lapin sodasta, Seppälä) Näytelmien Viime kesän esityspaikkoja muun muassa: Härmä, Muhos, Pukkila, Parikkala, Porvoo, Kauhajoki, Toholampi, Ikaalinen.

Näytelmät välittää ja esitysoikeuksia valvoo: Suomen Näytelmäkirjailijaliitto www.sunklo.fi; kts. näytelmät.fi Puh. 09 1356796 Lisätietoja kirjailijalta: tekstitalli@markkuhattula.fi Puh.+358400 754108 Kotisivu: markkuhattula.fi

Tänä syksynä 5 kpl Räppikukko Riekuu maailmalla –lastenkirjaa (arvo 100 €) lahjaksi ryhmille, jotka valitsevat Hattulan näytelmän. Ilmoita Tekstitallille, kun sopimus Sunklon kanssa on allekirjoitettu! 2

Takki tyhjä, sydän täysi Pääkirjoitus Mari Saarinen

SISÄLTÖ 3/2017 Pääkirjoitus: Takki tyhjä, sydän täysi

Sotaa, pontikkaa ja pesäpalloa

Käsikirjoittajan arkea

Kipin kapin Suonenjoelle

Kallavan Sooloteatterin-kilpailun haku käynnissä

im memoriam Raija Pipinen

Harrastajateatterikesässä vaikututtiin

Raadin tiivistykset esityksistä

Päätöstilaisuudessa palkittiin

Muista ansioituneita ansiomerkillä

Kolmas kymppitonni täynnä

Musiikki näytelmissä

Koulutustoiminta

Kutsu SHTL:n syyskokoukseen

Tilaa Repliikki!

aan ja yhteiskunnallisien asioiden tarkasteluun monelta kantilta. Teatteri vaikuttaa yhteiskunnallisella ja yksilötasolla. Harrastajateatterikesässä koettiin tänä vuonna monta vaikuttavaa aihetta ja heräteltiin paljon ajatuksia. Vaikuttavuuden ja liikutuksen lisäksi tarjottiin iloa ja naurua, hetken pakoa arjesta. Nähtiin teatteria monessa muodossa ja monella tavalla tarjoiltuna. Harrastajateatterikesä on paikka jossa teatterin monet muodot pääsevät ääneen. Itse toivon että jokainen Harrastajateatterikesään osallistunut kokee saaneensa siitä jotain itselleen. Joko raadin palautteesta omaan tekemiseen, toisen ryhmän taidonnäytteestä, keskusteluista Jälkilöylyissä, iltamyöhään vaihdetuista ajatuksista jatkoilla tai uuteen teatterimuotoon tutustumisesta katsomossa. Tapahtuman visio on olla intiimi kohtaamis -ja kehittymisfoorumi, sekä näyttää siinä samalla yleisölle kuinka monipuolista ja upeaa harrastajateatteria meillä on maassamme tarjolla. Tänä vuonna saavutimme visiomme useasti. Nyt on aika hengähtää hetki ja kerätä virtaa kohti seuraavaa Harrastajateatterikesää, uusia esityksiä, kohtaamisia ja kokemuksia. Sitä ennen nautitaan teatterin tarjoamasta elämyksestä jo syyskauden pyörähtäessä käyntiin. Toivotan kaikille energistä syksyä ja intoa uusiin projekteihin. Mari Saarinen Tuottaja

REPLIIKKI

3/2017

tsikon omaisin sanoin päivitin henkilökohtaisen instagramini heti tuoreeltaan Jyväskylän Harrastajateatterikesä viikonlopun jälkeen. Jyväskylän toinen ja historian 44. Harrastajateatterikesä on takana. Olo tuoreeltaan tapahtuman jälkeen, jos ihan rehellisiä ollaan, on väsynyt. Mutta ennen kaikkea olo on liikuttunut, valoisa ja onnellinen. Voimaantunut. Jaksan edelleen kerta toisensa jälkeen yllättyä, ilahtua ja vaikuttua siitä, miten suurella antaumuksella teatteria tehdään. Näyttämöllä ihminen asettaa itsensä valoon ja arvostelun alle täysin avoimesti, rohkeasti. Tässä me olemme, tätä me tarjoamme, kelpaammeko? Kuuletteko te meitä? Ajatteletteko te samoin? En voi kuin arvostaa sitä suunnattomasti. Rakastan työtäni kulissien takana monesta syystä. Yksi tärkeimmistä syistä on se, että kulissien takana näen miten ryhmä toimii. Kuinka ryhmän hätähousut tunnetaan, jännittäjien terävät tiuskaisut jäävät kulissien reunoille ja kunkin valmistautumisrituaalit tiedetään. Kaikille annetaan tilaa ja tukea sen tarpeen mukaan mitä kukakin kaipaa. Kukin saa olla oma itsensä. Kaikille on oma paikkansa, oli rooli sitten pieni tai suuri ja tapahtuipa se näyttämöllä tai sen takana. Tämä dynamiikka on hioutunut huippuunsa harjoituskauden, kenties jopa useiden yhteisten vuosien aikana. Kun esitys on ohi, ilo tai harmi on yhteinen ja aito. Me tehtiin se! Me. Teatterin yhteisöllisyys on vertaansa vailla. Teatteria voi harrastaa ikään, kokoon ja kuntoon katsomatta samassa yhdessä porukassa. Teatteri yhdistää sukupolvia. Teatterissa on valtavasti voimaa ja potentiaalia. Se on voimavara, henkilökohtaisen kehittymisen ja omien tunteiden sekä kokemusten käsittelykeino. Teatteri parhaimmillaan kasvattaa vuorovaikutukseen, empati-

Suomen Harrastaj

ateatteriliitto

Kannen kuvassa Ilves-teatterin INVAASIO! Harrastajateatterikesässä. Kuva: Eija Jokilahti

Päätoimittaja Merja Laaksovirta Toimitussihteeri Sari Jaatinen Painopaikka Rannikon Laatupaino, Raahe Ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava nro 1.12. Painos 650 kpl Ulkoasu ja taitto Idea Illuusia, Merja Hammar, Raahe Yhteystiedot www.shtl.fi • sht@shtl.fi 3

Sotaa, pontikkaa ja pesäpalloa Kiteen kesäteatteri versoo omista aiheista Ensin oli unelma näyttelijän ammatista. Muutto Helsingistä PohjoisKarjalaan vuonna 1986 toi mukanaan mahdollisuuden uppoutua teatterin maailmaan täysillä, kun pääsin opiskelemaan Niittylahden Näyttämötyönlinjalle. Siitä vuodesta tuli minun teatterikouluni, lähtölaukaus taiteelliseen työskentelyyn. Teksti: Tarja Jänis

inulla oli jo yksi ammatti lähtiessäni: kokki-kylmäköstä tuli Joensuussa artesaani. Opiskelun lomassa tuli vietettyä aikaa ylioppilasteatterissa, oli tuntiopettajan töitä, näyttelemistä, ohjauksia, lavastusta, puvustusta, markkinointia, käsiohjelmien sekä julisteiden suunnittelua. Vuosituhannen vaihteessa suoritin teatterikuraattorin opinnot Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuksessa Raija Airaksinen-Björklundin hyvässä ohjauksessa. Ilmassa oli monenlaista tekemisen intohimoa. Vuonna 2005 hain Keski-Karjalan kansalaisopiston ilmaisuaineiden tuntiopettajan paikkaa. Siitä alkoi uusi ja mielenkiintoinen elämänvaihe. Tutustuin Kiteen paikallishistoriaan ja erilaisiin tarinoihin, jotka alkoivat kiehtoa mieltäni. Erityisesti legenda Pahasta Pajarista kutkutti mielikuvitustani. Tästä ajatuskulusta alkoi urakkani kiteeläiseen paikallishistoriaan pohjautuvien näytelmien käsikirjoittajana ja oh-

jaajana. Työhön sain avukseni pienen ja kodikkaan kiteeläisen kesäteatterin, Kyläparin Myllyteatterin. Vuonna 2013 hain ja pääsin Helsingin Metropolia ammattikorkeakouluun teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutukseen. Valmistuin viime helmikuussa. Opinnäytetyöni aiheena oli paikallishistoria ja ohjaaminen harrastajanäyttämölle. Käsikirjoitin ja ohjasin jo aikaisemmin näytelmiä, myös niitä, jotka liittyivät paikallishistoriaan. Nurmeksessa asuessani kirjoitin näytelmän Simo Hurtan viimeiset seikkailut, jonka myös ohjasin ja jossa näyttelin. Näytelmä pohjautui Nurmeksen historiaan, Porokylän paloon ja löyhästi Aura Koiviston kirjoittamaan kirjaan "Suutarin perheen kesä: elämää Puu-Nurmeksessa vuonna 1909". Joensuussa käsikirjoitin ja ohjasin valokuvaaja Esko Eskelisen elämään pohjautuvan näytelmän Kohti kummia kuvia. Varsinaisen henkilökohtaisen elämäkerran sijaan herätin valokuvia henkiin. Esko Eskelisen elämäntyö tuli näkyväksi ainakin pienenä välähdyksenä tuhansien valo-

Vasemmalla: Yhteistyö Kiteen kamerakerhon kanssa poiki sen, että vuonna 2014 Pohjois-Karjalan maakunnnallisen valokuvakilpailun voitti Martti Rosendahlin kuva ”Kaappaus”. Kuva on otettu Pätsi-näytelmän aidosta tilanteesta. kuvien joukosta. Tuotanto mahdollisti, että saatoin koota ympärilleni ammatillisesti haastavan työryhmän sekä käyttää uusia näyttämöllisiä ratkaisuja. Kiteen Osuuspankki tilasi minulta juhlavuoden historiikkinäytelmän ja Kiteen lukioteatterin kanssa tein lukion historiaan pohjautuvan esityksen.

Pajari

puolta. Käsikirjoitusta varten haastattelin ison joukon ihmisiä ja sain mukavan määrän kertomuksia liittyen tiputteluun ja kiteen kirkkaan kulta-aikoihin. Kotiseutumuseolla järjestetty tarinoiden keräyspäivä oli mielenkiintoinen. Nauhoitin paljon muistoja, kiteeläistä puheenpartta, hurjia ja hauskoja kertomuksia tapahtumista ja ajasta, jolloin pontikankeitto oli yleistä kansan keskuudessa. Merkittävää on, että paikalle tarinoimaan saapui koko joukko miehiä. Naisia ei paikanpäälle tullut lainkaan. Kertomusten ympärillä leijui merkillisen mukava myhäilevä ja salaisuuksien värittämä ilmapiiri. Sain matkan varrella tarinoita naisiltakin, kahden kesken tai pienemmän porukan kanssa jutellessa. Kertomukset lehmistä, jotka syötyään metsään piilotettua mäskiä humaltuivat, ja kenttätutkimusta maistelemalla suorittaneet poliisit löysivät paikkansa näytelmässä. Näytelmän ensi-ilta oli kesällä 2012 ja sitä esitettiin myös kesällä 2013.

Hahmotin nopeasti, että näytelmä kannattaa esittää sisällä, oikeassa teatterisalissa, erilaisten teknisten mahdollisuuksien takia. Tämä poikkesi Kyläparin myllyteatterin kesäteatterilinjasta, jonka näyttelijöille olisi tiedossa uusi haaste ja kokemus. Tutkittuani aihetta vakuutuin myös siitä, että rankka tarina vaati seurakseen yhtä rankkaa musiikkia. Pätsi Käsikirjoitin ja ohjasin Pätsi-näytelmän tuttuun tapaan Nightwish-yhtyeen Tuomas Holopaisen musiikillinen oppi-isä Plamen Dimov innostui "raskas tarina vaatii ras- Kyläparin myllyteatterille. Näytelmä pohjautuu osittain tokasta musiikkia" -teemasta ja houkutteli mukaan kiteeläis- sitapahtumiin heinäkuussa 1941, jatkosodan alkuhetkiin. Kuivalaisen kukkula, jota paikalliset kutsuvat Pätsinmälähtöisen Division 19-bändin. Bändi sovitti sanoittamani Pajarin kuolemaan liittyvän kappaleen näytelmään, käyttä- eksi, oli jatkosodan taistelupaikka. Pätsinmäestä lyhensin näytelmän nimeksi Pätsi, en heillä jo valmiina olevaa säjoka kuvastaa hyvin tulisia vellystä. ja vaikeita hetkiä, joihin soPajari-näytelmän ympäriltilaat joutuivat. le kehittyi nopeasti muutakin Toisaalta nimi kuvastoimintaa, jonka eteen tuotantaa myös roolihenkilöiden toryhmä teki kovasti töitä. Pahenkilökohtaisia elämäntijarin tulet -toritapahtumaa tolanteita ja vaikeitakin ratteutui. Paikallinen leipomo kaisuja. Etelä-Pohjanmaalkehitti teeman mukaisen Pata saapui miehiä sotimaan, jarin leivän ja leivoksen. Komutta sotilaat joutuivat ti-Karjala -lehden kanssa mottiin lopullisin seuraukideoimme lokakuun lauantaisin. Oikeassa taistelussa numeroihin juttusarjan teattekaatui 49 ja haavoittui 115 rin tekemisen eri näkökulmissotilasta. Sijoitin tarinaan ta. Juttusarjassa ajatuksistaan kolme eri murrealuetta. kertoivat mm. puvustaja, tek- Kuva näytelmästä Korpirojua. Kuva: Martti Rosendahl. Karjalan evakkojen, pohjaniikkaryhmä ja näyttelijä. Pajaria oli näyttämölle tekemässä noin 50 ihmistä. Kol- laisten sekä paikallisten kiteeläisten murteet olivat haaste. Näytelmää varten tutkin ja luin paljon aiheesta kirjoitetmekymmentä heistä oli näyttämöllä, viisi tekniikassa ja loput erilaisissa muissa tehtävissä mm. lavastamassa ja pu- tua materiaalia. Sain myös käyttööni vähäkyröläisten kokoaman muistelmateoksen, johon oli kerätty tarinoita niilvustamassa. Katsojia kertyi kaiken kaikkiaan noin 3 600, mikä on pie- tä, jotka selvisivät hengissä. Pohjatyö ja oikeat tarinat muotoutuivat sitten näytelmäknellä paikkakunnalla talvella esitetyn näytelmän kohdalla hieno ja merkittävä saavutus. Yksi tärkeimmistä lähtö- si, joka liikkuu vuosien 1941 ja 2014 välillä. Ensimmäiseskohdista oli löytää erityisesti keskikarjalaista osaamista ja sä kohtauksessa olemme tässä ajassa päähenkilön, Lahjan, sitouttaa nuoria toimintaan mukaan. Koko työryhmä teki hautajaisten jälkitunnelmissa. Halusin rakentaa kokonaisuuden jossa jännitys säilyy viimeiseen kohtaukseen, jolhienoa työtä, ja mikä parasta paikallisin voimin. loin paljastuu tärkeä henkilökohtainen salaisuus. Saimme tehdä uudenlaista yhteistyötä myös Kiteen kaKorpiroju merakerhon kanssa. Valokuvakurssin opettaja valokuvaaja Mistäpä muusta Kitee on ollut tunnettu, ellei pontikas- Martti Rosendahl ehdotti yhteistyötä markkinointimatetaan! Korpirojun tapahtumat sijoitin 1960-luvulle. Ponti- riaalin kuvaamiseksi. Järjestimme tapaamisen, jossa lavaskan keitto, kyläyhteisön ja ajan kuvaus muodostavat koko- timme tilanteita. Markkinointiin valikoitui Tarmo Sotinaisuuden, jossa on sekä iloa, että elämän vakavampaakin kovin monitulkintainen ja dramaattinen kuva, jossa nuori 5

Kuva Läpilyönti-näytelmästä. Kuva: Hermanni Nieminen.

päähenkilö Lahja on silmät kiinni, sotilaan saappaat sylissään. Pätsi-näytelmä on erilaista kesäteatteria. Se on sisällöltään vakavampaa, ja toisaalta sen kautta voi ymmärtää ja hahmottaa alueen historiaa. Ensi-ilta oli heinäkuussa 2014. Pajarista, Korpirojusta ja Pätsistä tehtiin myös kuvakirjat, joiden avulla saa hyvin käsityksen näytelmän visuaalisesta ilmeestä ja sisällöstä.

Läpilyönti Viimeisin käsikirjoitukseni sisältää kiteeläisille tutun teeman, pesäpallon. Lyöjä lyö läpilyönnin ajotilanteessa, jolloin pesillä olleet etenijät ehtivät kotipesään, ja lyöjä itse kiertää kunnarin. Läpilyönti on jokaisen pesäpalloilijan haave. Aihepiiri, joka ei ole tavallisimmasta päästä, aiheutti suunnitteluvaiheessa paljon kysymyksiä ja pohdintaa. Läpilyönnin, kuten kaikkien kirjoittamieni näytelmien, pohjana on aiheen tutkimustyö. Narratiivin yksilöllisyys, ainutkertaisuus, kokemusten ja tietoisuuden kuvaaminen ja ymmärtäminen ovat avainsanoja, joita tutkimalla löydän lopullisen muodon. Edelleen joudun miettimään juonen, toden ja fiktion suhdetta varsinkin haastattelujen ja erilaisten kuulemieni keskustelujen osalta. Miten työstän ja sijoitan oikeita tapahtumia näyttämölle, kuitenkin siten, että sekoitan, hämmennän ja muokkaan kuulemaani. Suunnitellessani näytelmän henkilöitä, halusin niihin arkkityyppejä ja niiden varjoja. Psykologi Carl Jung näki arkkityypit yleismaailmallisina ajatuksina, joissa menneiden sukupolvien kokemusperintö esiintyy tiivistyneessä 6

muodossa. Pesäpallon kehittäjä Tahko Pihkala oli 1920–30-luvulla monien muiden tapaan äärioikeistolainen eugenismin ja sosiaalidarwinismin kannattaja. Lainasin näytelmään repliikin, joka avaa Pihkalan liikuntaideologiaa. Ideologian olennainen osa oli ajatus voimakkaan suomalaisen soturirodun luomisesta. Matka kotipesältä ensimmäiselle pesälle on sama matka, jonka mies pystyy heittämään kranaattia. Läpilyönti ja sen juoni kumpuaa siis pesäpallosta, jännityksestä, hiestä ja huudoista kentän laidalta. Itsestään selvä aihe pesäpallo ei ole kesäteatterinäyttämölle, mutta kiteeläisyyteen tiukasti liittyvä teema kuitenkin. Pihkalan kansan kuntokouluksi kehittelemä pesäpallo otettiin aikoinaan suojeluskunnan ohjelmistoon, jonka piirissä se levisi maaseudulle ja juurtui sinne. Pesäpallokulttuuri, yhteisöllisyys, menneisyys ja nykyisyys kohtaavat tarinassa, jonka voi nähdä myös kertomuksena kiteeläisestä sinnikkyydestä. Juoni on periaatteessa yksinkertainen; nuoren miehen kasvutarina urheilun huipulle sekä nuoren naisen kasvutarina musiikkimaailman alkutaipaleelle. Näytelmä on myös kertomus kyläyhteisöstä, pesäpallon kannattajista, henkilökohtaisista ratkaisuista, iloista ja suruista. Ensi kesälle 2018 on Kyläparin myllyteatterissa luvassa niin ikään kirjoittamani kantaesitys Rakkautta ja trasselia. Lämmin komedia kertoo kolmesta veljeksestä, isä Ukko Armastuksesta, autokorjaamosta ja pikkukylän omalaatuisesta elämästä. Mitä mahtaa tapahtua kun leppoisan arjen keskeyttää neljä naista, rikkoutunut auto ja 60-luku saapuu yllättäen kylään?

Käsikirjoittajan arkea PARHAIMMILLAAN käsikirjoittaessa saattaa päästä tilaan, jossa ympäröivä todellisuus katoaa ja paperille kirjoitetut henkilöt liikkuvat, hengittävät ja puhuvat samassa tilassa kuin kirjoittaja. Tila muuttuu energialtaan tiheämmäksi ja työtä on mahdoton keskeyttää. Kirjoittaessa syntyy materiaalia, jota muokkaa, lyhentää, tiivistää, pyörittelee tai lisää. Jossain vaiheessa tulee kaamea tyhjyys. Monta viikkoa saattaa kulua ilman, ettei saa sanaakaan paperille. Lähestyvä deadline hirvittää ja ahdistaa. Huomaan tekeväni toissijaisia toimintoja. Komero on siivottava, pyykit, joita en koskaan silitä, on nyt silitettävä. Keskeneräinen tiedosto muistuttaa olemassaolostaan jatkuvasti, mutta mitään ei tapahdu. Ilman luvattua valmistumispäivää ja sen mukanaan tuomaa painetta saattaisi moni asia jäädä kesken. Paine ja pakko ovat hyviä työnantajia. Valmistumisen pakko toimii minulle, vaikka toisaalta tapahtumattomuuden ajalla on silläkin selkeä merkitys. Sisältö kypsyy ja kehittyy tavalla, jota ei aina edes huomaa, ja lopulta ajatus on selkeämpi kuin osasi odottaakaan. Joskus tekstiin alitajuisesti ja intuitiivisesti syntyneet punaiset langat paljastuvat vasta paljon myöhemmin. Ymmärrys ja oivallus löytyvät viiveellä. Kirjoittaessani pyrin tietoisesti olemaan ajattelematta onko jokin asia mahdollista toteuttaa näyttämöllä. Avoin mieli! Rohkeus! Kunnes sitten tulee se ensimmäinen näyttelijä, joka tyrmää kaiken. Ensimmäisten lukuharjoitusten jälkeen synkkä, hämmentynyt hiljaisuus seisoo harjoitustilassa kuin lusikka liian sakeassa puurossa. Rohkeus, positiivisuus ja innostus valuvat hitaasti selkää pitkin alas, mustaan epävarmuuteen. Olenko epäonnistunut kokonaan? Eikö tässä ole mitään hyvää? Harjoitusvaiheessa asiat alkavat loksahdella paikoilleen tai parhaimmillaan melko lähelle maalia. Välillä ohjaan tarkoituksellisesti yli ja ”överiksi”. Isommasta on helpompaa löytää materiaalia ja tarvittaessa pudottaa ilmaisua pienemmäksi. Joskus tarvitaan hyvinkin hienovaraista lähestymistapaa, jotta lopputulos saavutetaan. Ihmistuntemus, ymmärrys siitä, miten ke-

Todellisiin historiallisiin tapahtumiin ja elämänkohtaloihin pohjautuvaa käsikirjoittamista on antoisaa tehdä. Vaikka lopputulos onkin tai olisikin fiktiivinen, ja vain osittain todellisuudesta ammentavaa, niin ihmisyyden perusolemuksessa on teoreettisia periaatteita, jotka yhdistävät meidät ajattomasti, sanoo Tarja Jänis.

täkin voi lähestyä, on taito, jonka saavuttamiseksi pitää tehdä jatkuvasti töitä. Loppujen lopuksi kyse on molemmin puoleisesta arvostuksesta, kunnioituksesta ja reilusta ripauksesta hulluutta. Minä arvostan ryhmän työtä ja he minun. Se on minulle paras tapa synnyttää esitys, jonka takana kaikki seisovat. Teatteriesityksen aikana ja sen jälkeen voi aistia miten keskittyminen on täydellistä. Esitys hengittää, ajantaju tosiaan katoaa ja työryhmän jokainen jäsen tekee parhaansa. Tällaiset hetket ovat arvokkaita ja niiden olemassaoloa pohtii pitkään jälkikäteen. Epäonnistuminen ja erilaiset vaikeat haasteet ovat kuitenkin niitä hetkiä, jolloin oppii eniten.

Kipin kapin Suonenjoelle! Suonenjoella tempaistaan Suomi 100-hengessä oikein kunnolla.

Kallavan Sooloteatteri-kilpailun haku käynnissä K

allava-teatterifestivaali etsii sooloteatteriesityksiä marraskuussa järjestettävään katselmukseen. Haussa on näyttämöteos yhdelle esittäjälle, joka voi koostua tekstistä, liikkeestä, musiikista, varjoteatterista, esineteatterista, nukketeatterista tai näitten yhdistelmistä. Esityksen suosituskesto on enintään 30 minuuttia. Esityksille varataan näyttämö, valot sekä äänentoisto la 11.11. Kuopion Kulttuuriareenalta tarkemmin sovittavana aikana. Hakemukset tekijä- ym. tietoineen osoitteeseen: jussi.salmi@nuorisoseurat.fi. Hakuaika päättyy 15.10.2017. www.kallava.net Hakemuksessa tulee näkyä esityksen ja sen tekijän nimi, lyhyt kuvaus sisällöstä, kesto ja esittäjän yhteystiedot. Katselmukseen valituista esityksistä annetaan kirjallinen palaute. Paras esitys valitaan yleisöäänestyksellä ja kolme esitystä palkitaan rahapalkinnoilla (300 €, 200 €, 100 €). Lisätiedot esityksen sisällöistä: Matti Kivinen, matkivi@gmail.com, 040 731 3150 8

TSEnäistäITSEpäistäITSEtehtyä teatteria 100-vuotiaasta Suomesta -festivaalilla on juuri oikean pituinen nimi tapahtumalle, jossa nähdään toistakymmentä harrastajateatteriesitystä, ammattiteatterivierailu ja koulutuksiakin on tarjolla niin, että lahkeet paukkuu. Asialla on Teatteri Lumo, Sisä-Savon kansalaisopiston suojiin vuonna 2012 perustettu teatteriryhmä, joka on imuroinut toimintaansa väkeä kaikista lähialueiden kunnista. Kun vielä opiston rehtori Kirsti Häkkinen sattuu olemaan puuhakas hankeihminen, oli jotenkin selviö, että Suomen juhlavuotta vietetään isolla teatteritapahtumalla. – Pohjalla oli tunne, että teatteria tehdään paljon ja se on aika samanlaista monilla ryhmillä. Kaikki painivat samojen ongelmien kanssa, eikä juuri ehditä käydä toistensa esityksissä. Jakaminen ja vertaistuki jää surullisen vähäiseksi, sanoo hankekoordinaattori Annukka Nurmi. Mikäs sen parempi tapa tiivistää teatteriryhmiä ja tulla tutuksi kuin festivaali. Suonenjoen Vanhalla lukiolla nähdään 15.–17.9. näytöksiä, joihin on vapaa pääsy. Rantasalmelaisen ammattiteatterin Teatteri Fennican vierailu nähdään Vanhamäen Syke-talossa lauantai-iltana 16.9. Teatterin ohjaaja Kaisla Pirkkalainen antaa kaikille esiintyville ryhmille palautteet. – Toiveemme on, että tästä poikisi ainakin verkostoitumista ryhmien välillä ja tulisi yhteistä valmiutta järjestää jatkossakin jotakin vastaavaa. Festivaalin rahoittaa paikallinen leader-toimija Mansikka ry ja Suonenjoen kaupunki.

ITSEtehdyn teatterifestivaalin hankekoordinaattori Annukka Nurmi toivottaa kaikki tervetulleeksi Suonenjoelle teatterin hurmaan. Kuva: Juha Nurmi

im memoriam

Raija Pipinen S

uuri kulttuuripersoona, Teatteri Ulpun perustajajäsen ja puheenjohtaja Raija Pipinen kuoli 20. heinäkuuta 65 vuoden ikäisenä. Poissa on violetilla polkupyörällä viilettävä tarmonpesä hersyvine nauruineen. Helsingissä syntynyt Raija varttui Porin Uudellakoivistolla, valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi Turussa ja teki pääasiallisen työuransa Ulvilan Yhteiskoulun äidinkielen ja ilmaisutaidon opettajana. Oppilaat vuosikymmenien varrelta muistavat hänet inspiroivana opettajana, joka antoi hyvät eväät elämään. Eläkkeelle Raija jäi vuonna 2012. Raija ohjasi pitkään helkanuoria, ja Ulpu syntyi kipinästä kesäteatteriin vuonna 1993. Ensimmäinen esitys oli Mimmi Paavaliina, jonka pääroolin Raija esitti. Siinä Mimmi pohtii kahta ihmisen peruskysymystä – miten hankkia lempeä ja leipää? Kati-tyttären ja lastenlasten – Inkan ja Aapon – elämä ja onni olivat Raijalle tärkeysjärjestyksen voittamaton ykkönen, sen jälkeen tulivat Ulpu ja kulttuuri. Raijan sinnikkyys ja kannustava asenne kasvattivat Ulpusta arvostetun ja palkitun harrastajateatterin, joka tekee talvi- ja kesäteatteria, pyörittää teatterikerhoja ja osallistuu vahvasti ulvilalaisen kulttuurikentän toimintaan. Raija oli aina aidon ylpeä kasvateistaan. Hän jaksoi kehua, kiitellä ja kannustaa. Ulpussa haparoivat ensiaskeleensa ottaneet näyttelijänalut varttuivat, taidot karttuivat. Maailmalla menestyneet ulpulaiset olivat Raijalle aina ilon aihe. Raija osallistui myös politiikkaan ja vaikka vannoutunut sosialidemokraatti olikin, aatteista arjen humanismi oli häntä lähinnä. Poikkeuksellisen kokonaisvaltaisesta ja tärkeästä nuorisotyöstään Raija palkittiin Suomen Valkoisen Ruusun ansioristillä vuonna 2010. Hän sai vuosien varrella monia muitakin huomionosoituksia, muun muassa harrastajateatteriliiton hopeisen ansiomerkin ja Luomuna-palkinnon. Lions Club Ulvila valitsi hänet Vuoden Olaviksi ja Ulvilan Yrittäjät Vuoden äidiksi. Raija olikin kaikkien ulpulaisten teatteriäiti. Se oli luonnerooli: hänellä oli sydäntä niin pienimpien näyttelijöiden äiti-ikävään kuin murrosikäisten elämän kipuiluun. Raijan lempeä väliintulo ja teatteriin ohjaaminen on tukkinut joidenkin syrjäytymistien. Hyvä- ja syväsy-

dämisenä hän koki vahvasti, mikä kulttuuripersoonalle hyvin sopikin. Vaikka leipurin tytär olikin, keittiötyöt eivät Raijalle maistuneet: hän tarttui mieluummin kirjaan kuin soppakauhaan tai tiskiharjaan. Naisessa eli myös reilu ripaus boheemia: lukulaseja oli joskus vaikea löytää sohvalla vellovasta käsikirjoitusmerestä! Rakas koti Rauhantiellä ja läheiset naapurit muodostuivat tärkeäksi kiintopisteeksi. Osoite oli teatteritoimintojen sopivassa keskiössä. Usein pyörän koreissa ja sarvissa kulki niin rekvisiittaa kuin pupellettavaa pitkää päivää painaville näyttelijöille. Vain muutama päivä ennen kuolemaansa Raija osallistui Massilla kesäteatterin viimeiseen näytökseen. Hän puhui esityksen jälkeen kauniisti näyttelijöille ja kiitti hyvästä työstä. Tiimi vastasi taputuksilla ja alati voimistuvalla huudolla, jolle ei tahtonut tulla loppua. Teatterin seinät toistavat tuota äänimantraa vielä kauan. Raija, Raija, Raija... Maiju Junko Raijan ystävä ja Ulpun varapuheenjohtaja (kirjoitus julkaistu Satakunnan Kansassa 27.7.17)

Harrastajateatterikesässä vaikututtiin Jyväskylässä vietettiin toista kertaa Harrastajateatterikesä -festivaalia 18.-20. elokuuta. Tapahtumaan oli valittu 27 hakijan joukosta 7 esitystä. Laaja ja monipuolinen kattaus harrastajateatteria sai yleisöltä kiitosta. Ohjelmistovalinnat teki käsikirjoittaja ja ohjaaja Anne Prokofjeff. Osallistuneet ryhmät kiittelivät muun muassa hyviä ja sujuvia järjestelyjä.

arrastajateatterikesän avajaistilaisuudessa puhuttiin taiteen yhteiskunnallisesta merkityksestä. – Taide laajasti nähtynä on yhteiskunnallisen kehityksen strateginen voimavara ja sitä se on myös kulttuurisesti ja yhteisöllisesti, muistutti kansanedustaja, Suomen Harrastajateatteriliiton puheenjohtaja Aila Paloniemi avajaispuheessaan. Teatteri on käsittelytavan vapauden, mahdollisuuksien ja mielikuvituksen vuoksi myös vahva oppimisen väline. Se on myös käyttökelpoinen tapa tutkia elämään liittyviä ilmiöitä. –Teatteri on tämän lisäksi oiva keino vaikuttaa asenteisiin, käsityksiin, ajattelutapaan ja kansalaisten toimintaan, toteaa Paloniemi.

Vahvoja aiheita Heti perjantaina päästiin kiinni vahvoihin aiheisiin ohjelmiston avanneessa Ykspihlajan Työväen Näyttämön Hiljaista tietoa -esityksessä, joka vei yleisönsä kauniilla ja herkällä tavalla vaiettujen sukupolvitraumojen äärelle. Lauantai päivän avannut Ilves-Teatterin ilahdutti läsnäolevalla, aihettaan kunnioittavalla ja vaikeasta teemastaan huolimatta elähdyttävän raikkaalla kokonaisuudellaan INVAASIO! Vahvojen yhteiskunnallisten aiheiden joukkoon lukeutui myös Laukaan Teatterin KODITTOMAT, Asuntolan naisten kertomuksia joka pureutui yhteiskunnallisesti tärkeään aiheeseensa antamalla äänen äänettömille dokumenttiteatterin keinoin. Elämän pirskahtelevaa iloa lavalle toivat Koskelan Tanssin This Way -esityksen nuoret tanssijat. Raati arvioi esityksen mielenkiintoiseksi ja puhuttelevaksi kokonaisuudeksi nuorten elämästä ja ajatuksista. Lauantai-illan päätteeksi absurdimman maailman syövereihin päästiin Mikä Mikä Teatterin komediassa Ranta-

rouvat. Sunnuntaina Jyväskylän Huoneteatterin tiloissa esitetty Ilias, Odysseia ja koko Kreikan mytologia 99 minuutissa tai alle keräsi kiitosta raadilta karnevalistisesta teatterileikistä. Ohjelmiston päätti Teatteri Kantti monologillaan Tärähtänyt ja Jari Holopaisen tarkkaa ja monipuolista näyttelijäntyötä kehuttiin vuolaasti. Päätöstilaisuudessa raatilaiset Mika Terävä ja Antti Niskanen kertoivat erityisesti ilahtuneensa monipuolisesta kokonaisuudesta viikonlopun aikana. – On upeaa huomata, miten rohkeasti ryhmät tarttuvat hyvin erilaisiin teksteihin ja aiheisiin. Lisäksi vaihtelua festivaaliohjelmaan toi se, miten esitysten muotokielet ja estetiikka vaihtelivat. Kaiken kaikkiaan tämä monimuotoisuus on upea asia ja antaa oivan kuvan suomalaisen harrastajateatterin korkeasta tasosta raadissa toiminut Antti Niskanen summaa viikonloppua.

Kohtaamista näyttämöllä ja katsomossa Yleisö hakeutui hyvin teatterin äärelle. Valtaosa Harrastajateatterikesän esityksistä oli loppuunmyytyjä ja kahteen esitykseen jäi vain muutamia paikkoja myymättä. Täyttöasteeksi muotoutui 86 prosenttia, johon tapahtuman tuottaja Mari Saarinen Suomen Harrastajateatteriliitosta kertoi olevansa hyvin tyytyväinen. – Ei voi olla kuin iloinen siitä kuinka hyvin Jyväskylä on tapahtuman ottanut vastaan ja omakseen jo näin lyhyessä ajassa. Tästä on hyvä jatkaa tapahtuman kehittämistä, Saarinen pohtii. Tapahtuman visio on olla intiimi, helposti lähestyttävä ja kohtaava foorumi sekä tekijöille, että yleisölle. – Jyväskylän kaupunginteatterin kanssa yhteistyö on ollut mutkatonta ja toimivaa. Kun tahtotilat kohtaavat on helppo toimia, Saarinen toteaa. 11

This way

Kodittomat

Rantarouvat Invaasio!

Raadin tiivistyk Koskelan Tanssi THIS WAY Raadin palaute: ”Taiten tehty tanssiesiteos, jossa nuoret tanssijat nostavat esiin valintojen vaikeutta ja nuorten kohtaamia paineita unohtamatta ystävyyden ja toveruuden teemoja. Elämän pirskahteleva ilo ja melankoliset tunnelmat vuorottelevat ja jättävät katsojan miettimään nuorten toiveita, pelkoja ja ajatuksia. Vaivaton liikeilmaisu ja lavatekniikan luova käyttö muotoilevat esityksestä mielenkiintoisen ja puhuttelevan kokonaisuuden.”

Mikä Mikä Teatteri RANTAROUVAT Raadin palaute: ” Absurdin maailman luova komedia, jossa ikääntyvien naisten kipupisteet poukkoilevat tunnemyrskyjen riepottelussa. ” 12

Laukaan Teatteri KODITTOMAT, Asuntolan naisten kertomuksia Raadin palaute: ”Yhteiskunnallisesti tärkeä ja ajankohtainen esitys, joka käsittelee vakavaa aihetta dokumenttiteatterin keinoin ja antaa äänen äänettömille.”

Teatteri Kantti TÄRÄHTÄNYT Raadin palaute: ”Hallittu ja taitavasti näytelty monologi. Esitys on ehyt dramaturginen kokonaisuus, joka käsittelee aihettaan koskettavasti ja rehellisesti.”

Ilias, Odysseia ja Kreikan mytologia 99 minuutissa tai alle

Hiljaista tietoa Tärähtänyt

kset esityksistä: Jyväskylän Huoneteatteri ILIAS, ODYSSEIA JA KREIKAN MYTOLOGIA 99 MINUUTISSA TAI ALLE Raadin palaute: ”Karnevalistinen ja mielikuvitusrikas teatterileikki. Tyypittelevän näyttelijäntyön, teknisen toteutuksen ja tarkasti rytmitetyn ohjauksen yhteissinfonia.”

Ilves-Teatteri INVAASIO! Raadin palaute: ” Läsnä oleva, aihettaan kunnioittava ja vaikeasta teemastaan huolimatta elähdyttävän raikas kokonaisuus. Avointa, vilpitöntä, tarkkaa ja rouheaa näyttelijäntyötä, sekä mietitty ohjaus. Esitys oli todella abulkasem! ”

Ykspihlajan Työväen Näyttämö

HILJAISTA TIETOA Raadin palaute: ”Kauniisti soiva, herkkä ja hallittu näyttämöllinen kudelma, joka haastaa pohtimaan suomalaista sukupolvitraumaa. Varmaa ja taitavaa näyttelijäntyötä. Herkkään ja mielipiteitä jakavaan aiheeseen on saatu kosketuspinta, joka puhuttelee katsojaa. ” 13

Päätöstilaisuudessa palkittiin Harrastajateatterikesän päätöstilaisuudessa jaettiin kunniamainintoja ja kannustusapurahoja seuraaville ryhmille: Ilves-Teatteri – INVAASIO! 400 € Abulkasem! Ilves-Teatteri Meimi Taipale Tarkasta ja loppuun asti mietitystä ohjaajantyöstä. Jyväskylän Huoneteatteri - Ilias, Odysseia ja Kreikan mytologia 99 minuutissa tai alle 300 € Karnevalistisesta ja mielikuvitusrikkaasta teatterileikistä. Ykspihlajan Työväen Näyttämö – Hiljaista Tietoa 300 € Aiheensa näköisestä ja puhuttelevasta dramaturgiasta ja vahvasta ja tarkasta näyttelijäntyöstä. Teatteri Kantti Jari Holopainen Monipuolisesta ja hallitusta näyttelijäntyöstä. Koskelan Tanssi – This Way Yhteisöllisestä ja raikkaasta tekemisestä sekä kokonaisvisuaalisesta näkemyksestä. Laukaan Teatteri – KODITTOMAT, asuntolan naisten kertomuksia Yhteiskunnallisesti tärkeästä aiheesta joka antaa äänen äänettömille. Mikä Mikä Teatteri – Rantarouvat Kiinnostavalla tavalla nyrjähtäneestä maailmasta.

Muista ansioituneita ansiomerkillä S

uomen Harrastajateatteriliitto myöntää ansiomerkkejä hakemusten perusteella. Ansiomerkillä voit palkita esimerkiksi teatterisi pitkäaikaista uurastajaa näyttämöllä, valoissa, johtokunnassa tai vaikkapa lavasteissa. Kunniamerkki on tunnustus joka lämmittää mieltä pitkään. Anomukset tulee lähettää Suomen Harrastajateatteriliitolle mielellään kuukautta ennen toivottua luovutuspäivää hakulomakkeella tai sähköpostitse Minna Ahlforsille minna.ahlfors@shtl.fi. Ansiomerkkien hakeminen on avointa kaikille harrastajateattereille. Kultainen ansiomerkki (lehvät - neula tai painonappi) Edellyttää valtakunnallisia ansioita ja pitkäaikaista toimintaa harrastajateatterityön hyväksi. 270 €. Kultainen tunnustusmerkki (naamiopari - neula tai painonappi) Edellyttää pitkää uraa ja monipuolisia ansioita harrastajateatteritoiminnassa. 200 €. Hopeinen ansiomerkki (lehvät - neula tai painonappi) Edellyttää pitkäaikaista ansiokasta toimintaa harrastajateatterin hyväksi joko yksinomaan näyttämötyössä tai myös muu toiminta (luottamustoimet, teatteritoimittajan työ, muut ansiot) huomioon ottaen. 90 €. Hopeinen tunnustusmerkki (ilman lehviä - neula tai painonappi) Edellyttää joko pitkää uraa harrastajateatterissa tai monipuolisia ansioita tai erityisiä syitä. 55 €. Näyttämötyön tunnustusmerkki (ilman lehviä, hopeoitu - neula tai painonappi) Edellyttää aktiivista toimintaa harrastajateatterissa tai erityisiä puoltavia syitä. 30 €. Kunniakirja Teatterit tai muut alan yhteisöt voivat tilata kunniakirjoja ansioituneille jäsenilleen tai jäsenyhteisöille johtokuntansa päätöksellä. 14

Kolmas kymppitonni täynnä Suomussalmen kunnassa on ymmärretty mitä se tarkoittaa, kun paikallinen kesäteatteri imuroi katsomoonsa 10.000 ihmistä. Sen kokoinen yleisömäärä ei piipahda jälkiä jättämättä. Se jättää jälkeensä selvää rahaa – ja paljon.

ämän ymmärryksen siivittämänä Suomussalmen kunta rakensi tänä kesänä Teatteri Retikan kesäteatteriin uuden, 1200-paikkaisen katsomon. Asiasta oli ollut puhetta jo pitkään, mutta asialla alkoi olla jo kiire, sillä penkkien rakenteet alkoivat lahota. Painekyllästetystä puusta 1980-luvulla tehty katsomo alkoi olla vaarallinen ja tukipylväät kaatuilla, kertoo teatterin ohjaaja-käsikirjoittaja Ulla Schroderus. – Alun perin katsomo rakennettiin Kansallisoopperan vierailua varten oopperatalon rakentamisen aikaan. Ooppera vieraili täällä Kianto-teoksillaan ja sen jälkeen katsomo on ollut kesäteatterikäytössä, Ulla kertoo. Eihän siinä mitään jos yleisömäärät olisivat pysyneet maltillisesti parissa tuhannessa per kesä, mutta Retikan yleisömäärät kihahtivat helposti useisiin tuhansiin.

Tänä kesänä esitetyn Kupla-näytelmän näki 10.844 katsojaa. Suomussalmella oli vuoden 2015 lopussa 8.336 asukasta. – Se oli kolmas kerta, kun kymppitonni meni rikki. Jos katsomoa ei olisi katettu, en usko, että olisi juuri 7000: enempää käynyt. Kunta rakensi katsomon ja Teatteri Retikka sen päälle katoksen. Rakennustyö alkoi keväällä vielä lumen ollessa maassa. Onneksi ei etukäteen tiedetty millaista yhteiseloa rakentaminen ja näytelmän harjoitteleminen kiivaimmillaan tulee olemaan. – Kun rakentaminen oli kovimmillaan, kivimiehet tekivät kiveystä katsomon ja lavan väliin ja reenit rullasivat lavalla. Samaan aikaan tehtiin katoksen jalustojen betonielementtejä ja lätkättiin niitä. Katsomoahan pitää pystyssä ihan jär15

kyttävä määrä betonia. En kuullut mitä näyttelijät sanoivat, mutta se näytti suunnilleen siltä miltä pitikin, Ulla nauraa. Pääosa työstä jäi kesäkuulle. Rakennusmiehet tekivät työtä aamukuudesta neljään. – Suomussalmella on hyvää se, että kun ruvetaan tekemään, tehdään todella viimeisen päälle. Voi olla, että alkuun vähän viivytellään, mutta sitten kun aloitetaan, tehdään tosi tolkusti. Teatteri keskusteli katsomon suunnittelijan kanssa koko suunnittelun ajan. Kokonaisuutta mietittiin tarkkaan. Katsomo suunniteltiin paikkaansa sopivaksi ja lopputulos on kaunis ja erittäin käyttäjäystävällinen. Kun sadat ihmiset istuvat katsomossa vesisateessa, jää siitä vähän miinusmerkkinen fiilis, vaikka olisi kuinka mainio esitys tahansa seurattavana. – Olen vastustanut katosta, mutta nykyajan ihmisillä on vaatimuksia eri tavalla kuin 20 vuotta sitten. Ja miksi ei. Monet käyvät kerran kesässä kesäteatterissa vain täällä, joten meillä olisi oltava mukavat olosuhteet. Karussa sissimeiningissä on oma viehätyksensä, mutta tänä kesänä valkoisen katteen alla syntyikin aivan oma tunnelmansa. – Katto kokosi yleisön yhdeksi ryhmäksi. Se teki tunnelmasta erilaisen kuin jos sitä ei olisi ollut. Olo oli vähän kuin teltassa joskus pienenä. Katoksen hinta oli 220.000 euroa. Leader-tukea teatteri sai maksimimäärän, 100.000 euroa. Hankepainetta riitti, sillä alustukset tuli budjetoitua ensin väärin ja koko tuenhakuruljanssi jouduttiin tekemään uudestaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Turvallisuus on otettava vakavasti, kun asiakkaina on tuhatpäinen ihmisjoukko. Yleisössä on myös aina jollakin tavalla liikuntarajoitteisia ja iäkkäitä ihmisiä. Kaide on nykyään katsomossa jo lakisääteinen vaatimus. – Liikkumisen pitää olla turvallista. Jos jotain tapahtuu, se ihminen on meidän sylissämme. Ensi kesäksi teemme vielä joitakin toiminnallisia parannuksia, joille huomasimme tarvetta tänä kesänä. Yleisön ”suppa” on hellepäivinä todella kuuma. Väki tuntuu sulavan katsomoon aurinkoisina sunnuntapäivinä. – Nyt ei tarvinnut kertaakaan kutsua ainuttakaan ambulanssia paikalle. Niinä muutamina hellepäivinä mitä oli, katsomo toimi myös aurinkovarjona. Kuva: Terho Härkönen 16

”Katsomo oli täynnä useammassa esityksessä. On mahtava fiilis, kun tuhat ihmistä nauraa. Se on kuin vesisateen soundi.” Ulla Schroderus

”Pystytyksessä meni kaksi päivää, mutta purkamisessa kuusi tuntia. Ensi kesänä näytetään mihin Suomussalmella tosi paikan tullessa pystytään.” Eero Schroderus

FARSSI KULKURININ VARAKAS VAIMO RAKAS-

KOST RJESTÄMISKOMEDIA. UTSUJEN JÄ K U PP LO N TA INHOTAA VIIKO AAN, MUT LL A IL V U H Ö URIA JA TÄ PERINT ISIA SUKUJU IA T A A M SÄ SEIN AA MIEHEN E KOSTI U TUA, JONN EU IS T SSA O K A IL TÄMÄN . HUV SA JUHLIA N O IM VA K MYÖS OSPAKENEE MMOKSUU A K I PP O TTA YRITASUVA AN PERÄÄ, MU Y T N SY TA IS A VÄTIN MAALA ULUTETTU RKEASTI KO O K LA Ä Ä T ET U TÄÄ SI MUIST EL UITENKIN K EN ISA K EL N JA ESTA. VYÄÄN, ETTOMUUD PS LA PN S LA AVIOLIITO ON SELITY NORALLA LÄ US? EL IS O PP T M KY Ä ON TU , MUTTA MIK N EE LT U VA U A M SETTO UVILALL PERINTÖH N U K ET Ä T IS IÄ YHD SE SELV TTÄMÄÄN IE V N A O TA U 10-V MISTAUDU ÄPÄIVÄ- JA M Y T N SY IA ITUIS TYÄ KOSTIN A SAA OM HLAA, JOK JU Ä IV ENPÄ Ä T Ä TISH A LEN OK HLAVIERAIT JU N U AK I JA MUOTO YT KOST K AN LÄHTEN A M TA U O TÄLTÄ N IERAITA) 6M, (JUHLAV , 7N … A A TO

teuvo.ruohoranta2@luukku.com 18

Musiikki näytelmissä – mistä ja miten saat luvan musiikin käyttöön?

Teksti: Susanna Perämaa Kuvat: Eija Jokilahti

1. Aloita lupa-asioiden selvittäminen ajoissa

un näytelmissä soitetaan levyltä tai esitetään livenä musiikkia, jota suojaa tekijänoikeus, musiikin käyttöön tarvitaan aina lupa. Musiikki on tekijänoikeudellisesti vapaata eli vapaasti käytettävissä pääsääntöisesti vain silloin, kun sen tekijän tai tekijöiden kuolemasta on kulunut vähintään 70 vuotta. Livenä lavalla tai orkesterimontussa esitettävään musiikkiin lupa tarvitaan musiikin tekijöiltä (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja kääntäjät) ja musiikin kustantajilta. Heitä edustaa useimmiten joko musiikkikustantaja tai Teosto. Levyltä soitettavaan musiikkiin lupa tarvitaan myös musiikin esittäjiltä (laulajat, soittajat, kapellimestarit) ja tuottajilta eli levy-yhtiöiltä. Heitä edustaa useimmiten Gramex. Myös harrastajateattereiden täytyy hankkia lupa musiikin esittämiseen ja lupa tarvitaan myös siinä tapauksessa, että musiikkia sisältävää näytelmää esitetään ilmaiseksi. Mistä teatterin – erityisesti usein vapaaehtoisvoimin pyöritettävän harrastajateatterin – tekijät tietävät, keneltä lupa milloinkin kysytään? Alla ohjeita miten toimia ja myös keneltä voi kysyä lisää.

Kun haluat käyttää musiikkia näytelmässä, aloita lupaasioiden selvittäminen heti toteutussuunnittelun alussa. Selvitystyön apuna voit käyttää oheista kuvaa asioista, jotka ratkaisevat sen, mikä taho luvan myöntää.

2. Luvan hankkiminen kustantajilta Musikaalien, oopperoiden, operettien ja balettien eli niin sanottujen suurten oikeuksien teosten esittämiseen lupa on hankittava aina musiikin kustantajilta. Jos musiikilla ei ole kustantajaa, vaan tekijöillä itsellään on kaikki oikeudet tekemäänsä musiikkiin, lupa on hankittava tekijöiltä. Lupa kysytään kustantajilta tai tekijöiltä aina myös silloin, jos alla olevassa kuvassa mainitut musiikkia koskevat kriteerit täyttyvät. Lista kustantajista ja tekijöistä, jotka hoitavat lupa-asiat itse, löytyy Teoston nettisivuilta osoitteesta http://www.teosto.fi/musiikki-nayttamoesityksissa. Muut kuin listalla mainitut kustantajat ovat valtuuttaneet Teoston hoitamaan lupien myöntämisen.

Musiikinkäyttölupa kysytään aina musiikin kustantajilta, kun: Näyttämöteos perustuu musiikkibrändiin

Näyttämöteoksessa on selkeä juoni

TAI

Musiikin kesto ylittää 30 minuuttia

JA Laulujen esittäjinä ovat pääsääntöisesti näyttämöllä olevat roolihenkilöt

TAI

Musiikin kesto ylittää 30 % koko näyttämöteoksen nettokestosta TAI

Musikaali sisältää vähintään 8 laulua tai sävellysteosta Molempien toteuduttava

Vähintään yhden toteuduttava 19

Jos näytelmässä on useita musiikkikappaleita, niillä voi olla eri kustantajia, joiden kaikkien lupa on saatava, jotta musiikkia voi käyttää. Kustantajat kertovat itse, mitä tietoja he tarvitsevat luvan myöntämiseen. Jos ei ole tietoa, kuka minkäkin kappaleen kustantaja tai tekijä on, kustantajatietoja ja kustantajien yhteystietoja voi kysyä Teoston maksullisesta palvelusta sähköpostitse omateosto@teosto.fi. Palvelun hinta on 65 €/alkava tunti ja minimihinta on 32,50 €/ puoli tuntia. Puolessa tunnissa ehditään etsiä keskimäärin 15 teoksen kustantajatiedot.

3. Luvan hankkiminen Teostosta Jos kuvan mukaiset kriteerit eivät täyty, Teosto voi myöntää luvan musiikinkäyttöön. Luvan saa soittamalla Teoston asiakaspalveluun yleensä muutamassa työpäivässä. Lupa on toistaiseksi voimassa oleva, joten riittää, kun teatteri hakee luvan vain kerran. Sen jälkeen teatterin ei tarvitse tehdä muuta, kuin ilmoittaa musiikkia sisältävän näytelmän esitysten päätyttyä näytelmässä käytetyn musiikin tiedot ja joitakin muita perustietoja Teostolle. Tiedot ilmoitetaan valmiilla lomakkeella, joka löytyy Teoston nettisivuilta www.teosto.fi Musiikin käyttäjille > Hae lupa > Teatterit, elokuvateatterit- ja näytökset.

4. Hanki lupa ja selvitä musiikkikappaleiden hinta ennen kuin näytelmää aletaan esittää Jokaisen kustantajan lupa musiikin käyttöön on saatava ennen kuin näytelmää aletaan esittää. Kukin kustantaja voi myös itse määritellä hinnan, jonka musiikkikappaleen käytöstä näytelmässä haluaa, joten hinta eri kappaleiden käytölle voi vaihdella. Oletettavaa on, että jos kappale, jota halutaan käyttää, on todella tunnettu, suosittu ja/tai ajankohtainen, sen hintakin on kalliimpi. Näyttelijöihin rinnastettaviksi laulujen esittäjiksi katsotaan myös lavalla tai erillisessä orkesteritilassa soittava orkesteri, jonka jäsenet laulavat ja soittavat näytelmän kaiken musiikin. Musiikkibrändiin perustuvia näytelmiä ovat esimerkiksi näytelmät, jotka kertovat tunnetuista laulajista, bändeistä tai orkestereista (esimerkiksi Katri Helena, Kirka, Elvis, Eppu Normaali) ja/tai tunnetuista musiikintekijöistä (laulujen säveltäjät, sanoittajat ja sovittajat, esim. Toivo Kärki, Repe Helismaa). Kun lupa musiikin käyttöön kysytään kustantajilta, Teostolta (tai Gramexilta) ei enää tarvitse hankkia lisälupia. Luvan hankkiminen erityisesti ulkomaiselta kustantajalta voi kestää useita viikkoja, joten aloita lupaprosessi hyvissä ajoin!

5. Revyy on poikkeus luvanhakemisen suhteen Poikkeus yllä kuvattuun toimintamalliin ovat revyyt, joissa ei ole kriteeristössä esitettyä yhtenäistä, selkeää juonta: musiikin käyttöön revyyssä saa aina luvan Teostosta riippumatta musiikin määrästä. 20

6. Levyltä esitettävän musiikin käyttöön riittää Teoston ja Gramexin lupa Jos kaikki näytelmässä esitettävä musiikki on levytettyä ja se myös soitetaan levyltä tai digitiedostosta eivätkä näyttelijät laula ja soita itse, luvan musiikin käyttöön musiikin tekijöiden ja kustantajien puolesta saa Teostosta. Teosto voi myöntää luvan kaikkien musiikin tekijöiden ja kustantajien puolesta. Teoston lisäksi levytetyn musiikin käyttöön tarvitaan lupa myös Gramexilta, joka edustaa musiikin esittäjiä (laulajat, soittajat, kapellimestarit) ja tuottajia (levy-yhtiöt). Teoston luvat saa Teoston asiakaspalvelusta, Gramexin luvat saa Musiikkiluvat.fi-nimisestä Gramexin ja Teoston yhteisyritys.

7. Mitä musiikinkäyttöluvat maksavat? Kustantajat voivat päättää itse musiikkikappaleiden käytön hinnan. Teosto (ja Gramex) hinnoittelee musiikinkäytön omien hinnastojensa mukaisesti. Teoston hinnasto on Teoston nettisivuilla, Gramexin hinnasto löytyy Musiikkilluvat.fi-sivuilta. Teoston laskuttaa harrastajateattereilta musiikista hinnaston kohdan A. pienimmän korvausperusteen mukaan.

8. Mitä tietoja esityksistä pitää antaa? Teoston tarvitsemia tietoja ovat teatterin perustiedot (vastuuhenkilö(t), osoite ja muut yhteystiedot, katsomon koko, esityskerrat, mahdolliset pääsylipputulot jne. Lomake, jolla tiedot annetaan, löytyy Teoston nettisivuilta Teoston nettisivuilta www.teosto.fi/kayttajat/luvat kohdasta Teatterit, elokuvateatterit- ja näytökset. Kustantajat kertovat itse, mitä tietoja he tarvitsevat luvan myöntämiseen.

9. Kuinka lupa maksetaan? Kustantajat päättävät itse, missä vaiheessa laskuttavat musiikinkäytön. Teosto laskuttaa myöntämänsä luvat näytelmän esitysten päättymisen jälkeen, kun teatteri on toimittanut Teostoon näytelmää koskevat tiedot. Teoston hinnoittelussa sovelletaan useimmissa tapauksissa katsomopaikkojen ja musiikin määrää. Harrastajateatterit ja teatterialan oppilaitosten korvaukset laskutetaan kohdan A. pienimmän korvausperusteen mukaan.

10. Lisätietoa ja apua Teoston nettisivuilta ja asiakaspalvelusta Löydät paljon lisätietoa lupien hankkimisesta Teoston nettisivuilta https://www.teosto.fi/musiikki-nayttamoesityksissa. Myös Teoston asiakaspalvelu auttaa sinua kaikissa musiikinkäyttöön liittyvissä kysymyksissä puhelimitse numerossa 010 808 118* ja sähköpostitse tapahtumat@teosto.fi. Asiakaspalvelu on avoinna ma–pe klo 10–12 ja klo 12.30–14.30.

Teosto

Teosto on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon musiikintekijöiden järjestö. Edustamme 30 000:a kotimaista ja lähes kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikinkustantajaa. Teosto huolehtii musiikintekijöiden edunvalvonnasta ja taloudellisista oikeuksista. Me keräämme korvaukset musiikin käytöstä ja tilitämme ne edelleen niille musiikintekijöille ja -kustantajille, joiden musiikkia on soitettu.

Kuva: Eija Jokilahti

Esimerkkitapaus 1: Teatteri X haluaa tehdä kesäteatteriesityksen. Kesäteatteriesitykseen halutaan sovittaa artisti x:n musiikkia siten että näyttelijät laulaisivat sen. Musiikkia on 3 kappaletta, yhteensä 12 minuuttia esityksestä. Esityksen kokonaiskesto on 1 h. Toimintaohje: Aina jos musiikista tehdään uusia sovituksia, on uuteen sovitukseen saatava sovituslupa teoksen alkuperäisiltä tekijöiltä. Lisätietoa sovitusluvista löydät nettisivuiltamme tekemällä Hae sivustolta -työkalulla haun sovitusluvan pyytäminen. Koska näyttelijät tässä tapauksessa laulavat, tarkistetaan täyttyvätkö muut kriteerit sille, että luvan myöntäisivät kustantajat. Tässä tapauksessa kriteerit eivät täyty, koska sekä musiikkikappaleiden määrä että musiikin kesto on alle kriteerien. Musiikinkäyttöluvan saa tässä tapauksessa Teostosta ja musiikin käytöstä laskutetaan Teoston hinnaston mukaan. Teoston kanssa voi selvittää myös sovituslupaan liittyvät asiat.

Esimerkkitapaus 2: Teatteri x haluaa tehdä musiikkinäytelmän. Esityksessä käytetään musiikkia 35 minuuttia ja sitä varten sovitetaan artistin x lauluja bändille soitettavaksi. Esityksen kokonaiskesto on 2 h väliaikoineen. Toimintaohje: Aina jos musiikista tehdään uusia sovituksia, on uuteen sovitukseen saatava sovituslupa teoksen alkuperäisiltä tekijöiltä. Lisätietoa sovitusluvista löydät nettisivuiltamme tekemällä Hae sivustolta -työkalulla haun sovitusluvan pyytäminen. Musiikinkäytön kriteerit tarkistamalla käy ilmi, että lupa musiikin käyttöön on kysyttävä näytelmässä esitettävien kappaleiden kustantajilta tai tekijöiltä, jos musiikki ei ole kustannettua. Jos ei ole tietoa, kuka minkäkin kappaleen kustantaja tai tekijä on, kustantajatietoja ja kustantajien yhteystietoja voi kysyä Teoston maksullisesta palvelusta sähköpostitse omateosto@teosto.fi. 21

Koulutustoiminta S

uomen Harrastajateatteriliitto järjestää teatterikoulutuksia valtakunnallisesti. Haluamme kehittää harrastajateatteritoimintaa, tarjota työkaluja teattereiden tueksi sekä tarjota kaikenikäisille mahdollisuuksia teatteriharrastuksen aloittamiseen. Koulutuksemme ovat avoimia jäsentemme lisäksi myös ihan kaikille teatterista kiinnostuneille. Kalenterikurssiemme lisäksi järjestämme ja räätälöimme tilauskursseja toiveiden mukaan. Lähes kaikki koulutuskalenterimme kurssit ovat myös tilattavissa omalle paikkakunnalle, kun sopivan kokoinen porukka on koossa. Koulutuksemme on muotoiltu kokoluokkiin XS–XL mutta räätälöinti sopivaan kokoon on aina mahdollista. Yhteistyökumppaninamme useiden koulutusten järjestämisessä toimii Kansalaisfoorumi. Voit ottaa yhteyttä kaikissa koulutusasioissa: Tuottaja Mari Saarinen, mari.saarinen@shtl.fi, p. 050 468 2138

Näyttelijäntyön perusteet (10 h) Helsinki 23.–24.9.2017 klo 10–14.30 Ilmoittautuminen päättyy: 6.9.2017* Kurssin vetäjä: Anna Ranta Hinta: 75 €/ hlö Näyttelijäntyön jatkokurssi (10 h) Helsinki 7.-8.10. klo 10–14.30 Ilmoittautuminen päättyy: 20.9.2017 Kurssin vetäjä: Anna Ranta Hinta: 75 €/ hlö Ohjaajantyö (16 h), Tampere 29.10. klo 10-16, 1.11. klo 17–21 ja 11.11. klo 11–16 Ilmoittautuminen päättyy: 11.10.2017 Kurssin vetäjät: Katri Häti ja Terhi Tuominen Hinta: 115 €/ hlö Chekhov näyttelijäntyön kurssi (12 h), Tampere 18.–19.11.2017 la klo 12–18 ja su klo 11–17 Ilmoittautuminen päättyy: 2.11.2017 Kurssin vetäjä: Marjo-Riikka Mäkelä Hinta: 125 €/hlö Teatterituottamisen perusteet (12 h), Helsinki 25.–26.11.2017 klo 11–16 Ilmoittautuminen päättyy: 8.11.2017 Kurssin vetäjä: Janne Jämsä Hinta: 75 € / hlö * Kysy vapaita paikkoja mari.saarinen@shtl.fi Lisätietoa http://shtl.fi/yleista-koulutuksista/koulutuskalenteri/

Suomen Harrastajateatteriliiton voimassaolevien sääntöjen, pykälän 8 mukaisesti liiton syyskokouskutsu lähetetään joko kirjallisesti tai julkaistaan liiton lehdessä tai yhdistyksen nettisivuilla vähintään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää.

KUTSU

Suomen Harrastajateatteriliitto ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 2. lokakuuta 2017 klo 12.00 alkaen Suomen Harrastajateatteriliiton toimistossa, osoitteessa Minervankatu 1 C 21, 00100 Helsinki. Valtakirjat tarkistetaan ennen kokouksen alkua. Läsnäolo- ja puheoikeus on kaikilla liiton jäsenteattereilla. Tilajärjestelyjen vuoksi ilmoittautuminen kokoukseen on välttämätön. Ilmoittautumiset 25.9.2017 mennessä minna.ahlfors@shtl.fi. Kokouksessa kahvitarjoilu. Tervetuloa! Ehdotus syyskokouksen esityslistaksi: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5. Vuoden 2018 toimintasuunnitelma 6. Vuoden 2018 talousarvio 7. Jäsenmaksujen määrääminen 8. Hallituksen jäsenten kokouspalkkioiden ja tilintarkastajien palkkion määrääminen 9. Varsinaisten jäsenten ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä valitseminen liiton hallitukseen erovuoroisten tilalle. Liiton sääntömuutos on hyväksytty. Hallitukseen valitaan kuusi (6) varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä, joiden toimikausi kestää kaksi kalenterivuotta. Varsinaisista jäsenistä ja heidän varajäsenistään kolme edustaa liiton jäsenjärjestöjä ja kolme liiton jäsenyhdistyksiä. Varsinaisista jäsenistä ja heidän varajäsenistään on vuosittain kolme (3) erovuorossa, aluksi arvan, sen jälkeen vuoron mukaan. Sama henkilö voidaan valita hallituksen jäseneksi ja varajäseneksi enintään kolmeksi peräkkäiseksi kaksivuotiskaudeksi 10. Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valitseminen sekä henkilöt heidän varalleen 11. Muut mahdolliset asiat 12. Kokouksen päättäminen Helsingissä 8. elokuuta 2017 SUOMEN HARRASTAJATEATTERILIITON HALLITUS Huom. Matkat maksetaan ainoastaan jäsenjärjestöjen varsinaisille edustajille sekä Jyväskylässä jäsenyhdistysten kokouksessa 19.8.2017 valituille edustajille valtion matkustussäännön mukaisesti. Kokousmateriaali lähetetään postitse vain liiton jäsenjärjestöille ja jäsenyhdistysten virallisille edustajille. Jäsenistö voi pyytää materiaalin esim. sähköisesti sitä halutessaan.

Tilaa Repliikki! Jäsenteatterimme saavat neljä kertaa vuodessa Repliikin, mutta voitte ilahduttaa lehdellä ohjaajianne, aktiivisimpia talkoolaisianne, kannatusyhdistysten johtokuntaa tai tukijoitanne tilaamalla lehden 20 euron vuosikertahintaan. Repliikki-lehti on harrastajateatterikentän äänitorvi, koollekutsuja, suoranainen liima teatterilaisten välillä. Repliikki mittaa kuumetta harrastajateatterimaailmasta, seuraa sen tapahtumia ja ilmiöitä, auttaa ja palvelee, iloitsee menestymisistä, kertoo parhaat ja tarinat ja kannustaa teatteriväkeä kouluttautumaan, kehittymään ja ennen kaikkea kohtaamaan toisensa. Se on lippu, jota me kaikki heilutamme – yhdessä. Tilaa lehti www.shtl.fi info-valikosta.

Ilmoita Repliikissä edullisesti! Ilmoitus: 1/2 sivua, vaaka 1/4 sivua, pysty

Koko 175 mm x 122 mm 85 mm x 122 mm

Hinta jäsen 118 € 75 €

Ei jäsen 155 € 100 € 23

Tuplailo nyt yhden hinnalla Veikkauksen kanta-asiakkaat saavat kymmeniä etuja ja tunteita elämäänsä. Liikutu, iloitse tai ylläty kotimaisen elokuvan parissa tiistaisin – ja ota kaveri mukaan samaan hintaan. Tutustu tarjontaan osoitteessa veikkaus.ﬁ/edut

Kanta-asiakkaana SAAT ENEMMÄN 24