Repliikki 02/2022

2/2022

Mutta eihän tällaiset aiheet sovi lastenteatteriin

Minervankatu 1 c 21, 00100 Helsinki | sht@shtl.fi | www.shtl.fi

Mutta eihän tällaiset aiheet sovi lastenteatteriin TEKSTI KATI KESKIHANNU • KUVAT MARCUS LINDÉN

KUROA KOLLEKTIIVI • Kuroa Kollektiivi on taiteilijavetoisesti, moniammatillisesti ja valtakunnallisesti toimiva verkosto.

• Sen kiertueteatteriohjelmistosta löytyy mm. lapsen sairaalakokemuksia, kuolemanpelkoa ja kuolemaa käsittelevä näyttämösooloesitys Kirjeitä kuolemalle sekä kotiäidin burn out-ia ja huostaanottopelkoja käsittelevä Äitilohikäärme ja pyykkivuorenpurkaus • Vuodesta 2017 alkaen ryhmä on työskennellyt myös Lasten Me Too –aiheisten kokonaisuuksien kanssa. Nämä esitykset käsittelevät alaikäiseen kohdistuvaa häirintää, houkuttelua eli groomingia ja seksuaaliväkivaltaa – näiden tunnistamista ja tilanteisiin puuttumista. Tämä artikkeli keskittyy esitykseen Korppipäinen mies.

• Esitykset ovat traumasensitiivistä teatteria ja ne on tarkoitettu puheeksiottamisen välineiksi aiheista, joita ympäröi vahva vaikenemisen kulttuuri • Kiertuekokonaisuus kattaa ammattilaisseminaarit, vapaaehtoiset vanhempainillat, kiertuekouluesitykset, osallistavat työpajat sekä palveluohjauksen, jonka verkoston terapiaammattilainen antaa tarvittaessa

www.kuroa.art

Moni mieltää lapsiyleisölle suunnatun teatterin ensisijaisesti iloiseksi, keveäksi ja värikkääksi. Se tuo mieleen liioitellut tai hupsulla tavalla vinot lavasteet, eläinhahmot ja hymyilevät perheet katsomoissa. Mutta koko totuus tämä ensiajatus ei tietenkään ole. Lasten ja nuortenteatteria tehdään myös sellaisista aihepiireistä, jotka saavat aikuiset nielaisemaan kahdesti. “Eihän tällaiset aiheet sovi lastenteatteriin.”

Kuroa Kollektiivin groomingia käsittelevän Korppipäinen mies –esityksen kohderyhmää ovat yläkouluikäiset sekä heidän arkeensa vaikuttavat aikuiset, kuten

2

vanhemmat ja huoltajat, mutta myös opettajat, lasten ja nuorten harrastusten ohjaajat, sote-ammattilaiset ja oikeastaan kaikki, joilla on tavalla tai toisella valtaa vaikuttaa lasten ja nuorten arkeen. Parhaillaan ryhmä työstää samasta aiheesta alakouluikäisille suunnattua Salaisuus-esitystä.

Kati Keskihannu on Kuroa Kollektiivin taiteellinen johtaja ja yksi sen vastuutaiteilijoista. Repliikki-lehti pyysi Keskihannua kertomaan työstään: Mitä on traumasensitiivinen teatteri ja kuinka se toimii? Mitä, miksi, kenen kanssa sitä tehdään ja kenelle? Miten se eroaa muusta teatterista tai huomaako katsoja eroa?

Suomen Harrastajateatteriliitto 2/2022

ARTIVISMI • Artivismi eli aktivistinen taide on yhdistelmä sanoista taide (engl. art) sekä aktivismi.

• Puhtaaseen aktivismiin verrattuna artivismissa sosiaalinen toiminta yhdistyy taiteen traditioon. Yleisesti ottaen aktivistinen taide painottaa prosesseja ja emotionaalisuutta.

• Artivistisella toiminnalla on yhtäläisyyksiä myös yhteisötaiteen kanssa. Kuten yhteisötaide, artivistien työt toteutetaan yleensä projekteina, tapahtumina tai työpajoina. Muita toiminnan muotoja voivat olla erilaiset kampanjat, lobbaus tai seminaarien järjestäminen.

Taiteilija tai aktivisti voi toimia tapahtuman, mielenosoituksen, teoksen tai ilmiön tuottajana tai ohjaajana.

Suomen Harrastajateatteriliitto 2/2022

3

ESITYS AVAAMASSA KESKUSTELUN MAHDOLLISTAVIA AIKAIKKUNOITA ”Tämä on kiitollista.” Keskihannu aloittaa. ”Minulla on käsissäni valtaisan voimallinen viestinnän väline. Minä teen teatteria.” Käsikirjoittajanakin toiminut Keskihannu esittää itse teini-ikäistä Emiä, joka toimii Korppipäinen mies -esityksen näkökulmahenkilönä. Keskihannu pitää tärkeänä sitä, että kouluissa kiertävä esitys vie oppilaiden luo kohtaamistilanteen, jossa sama henkilö voi roolinsa kautta olla uskottava vertainen ja kuitenkin yhtä aikaa myös turvallinen aikuinen ja käsillä olevaan aiheeseen perehtynyt ohjaaja. Vastuullisesti toteutettu puheeksiotto vaatii myös sen, että heränneille ajatuksille on raivattu aikaa, eikä pohtijaa jätetä yksin.

Teatterintekijä ei kuitenkaan esitä olevansa terapeutti, sillä sitä ammattitaitoa ei Keskihannulla ole.

Hän on yhdyshenkilö ja koollekutsuja. Koulukiertueilla seksuaaliväkivaltatyöhön perehtynyt terapia-ammattilainen tekee työtä hänen rinnallaan.

Esityksen jälkeen kiertuekouluilla järjestetään osallistujien ikä- ja kehitystason huomioivat toiminnalliset työpajat, joissa valitun aiheen ja esityksen herättämiä

ajatuksia ja tunteita käsitellään pienryhmissä. Työpajat ohjataan ammattitaiteilijan (Kuroalla puheeksiottamiseen kouluttautunut teatteriammattilainen, josta käytetään nimitystä vastuutaiteilija), terapia-ammattilaisen ja koulun oman oppilashuoltoryhmän edustajan yhteistyönä. Myös työpajatilanteissa taiteilija surffaa roolittomuuden ja roolin välillä. Toisinaan roolihenkilön tehtävänä on sanoa ääneen ne kysymykset, jotka muuten jäisivät kysymättä.

Esitys puhuttaa katsoja-kokijan tunneälyä ja auttaa sanoittamaan sellaista, jolle ei ehkä aiemmin ollut sanoja. Vastuutaiteilija on eräänlainen tulkki nuorten ja aikuisten kielen välissä. Kaikki ymmärtäminen ei kuitenkaan ole sanallista.

Aika usein operoimme myös nk. peilisoluin. Me reagoimme havaitsemiimme liikkeisiin, ääniin, eleisiin ja ilmeisiin. Peilisolujemme avulla myös tunnistamme ja arvioimme toisen tunteita. Peilisolujärjestelmää voidaankin pitää oikotienä monenlaiseen oppimiseen, kun kaikkea ei tarvitse oppia itse yrityksen ja erehdyksen kautta.

” Tämä on kiitollista.

Minulla on käsissäni valtaisan voimallinen viestinnän väline. Minä teen teatteria.

4

Suomen Harrastajateatteriliitto 2/2022

GROOMING JA PUHEEKSIOTTO Groomingilla tarkoitetaan aikuisen suorittamaa manipulatiivista prosessia, jonka tarkoitus on valmistella lapsi/nuori seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Nuorelle voi olla hyvinkin hämmentävä kokemus olla aikuisen huomion keskipisteenä. Toisaalta hänet on saatettu vuorata erilaisilla lahjuksilla tai hänelle on voitu tarjota elämyksiä, autokyyti, yöpaikka tai päihteitä. Nuori voi tietää toimivansa holtittomasti ottaessaan tarjotun lahjuksen vastaan tai ehkä hän ei edes tunnista tilannetta. Toisinaan groomauksen uhri haluaa suojella rikoksentekijää, koska hän ajattelee olevansa suhteessa tämän kanssa ikäerosta huolimatta. Myös säikäytetty nuori vaikenee. Jos alastonkuvan nuorelta houkutellut groomaaja uhkaa lähettää kuvan koko luokalle, nuori tottelee.

Tilanteeseen puuttuminenkaan ei ole yksinkertaista.

Nuori ei välttämättä luota aikuiseen, jos pelkää saavansa tältä rangaistuksen siitä, että mokas – lähetti kuvan, meni vieraan asuntoon tai otti vastaan päihteitä tms.

Teatteriesitys sallii sen, että oivallus on oppilaan oma. Esitys ei ole opetusnäytelmä. Emme esittele oikeita ja vääriä vaihtoehtoja, vaan vain vaihtoehtoja – tai ennemmin olosuhteita, joihin nuori voi joutua.

Vuorovaikutuksellisen viikon aluksi esitetty näytelmä madaltaa draamakielen käyttöönottoa työpajoissa, se mahdollistaa yhteisen leikin ja jossittelupelin.

Tärkein tuliaisemme kiertuekoululle on kuitenkin aika ja läsnäolo. Me todella pysähdymme tämän asian ympärille.

MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Kuroa Kollektiivi rakentaa kiertuekouluille kohtaamisten hetkiä, joissa verkosto huolehtii tilanteista ennen ja jälkeen esityskokemuksen. Kun halutaan herättää

Suomen Harrastajateatteriliitto 2/2022

keskustelua, on tärkeää, että puhumassa ovat oikeat tahot. Kiertuekoulujen tapahtumaa aletaan rakentaa jopa kokonainen vuosi ennen valituilla kouluilla tapahtuvia kampanjapäiviä.

Kuroa Kollektiivin järjestämä kokonaisuus kattaa esim. kiertue paikkakunnalla (min 6kk ennen koululaisesityksiä) toteutetun ammattilaisseminaarin. Seminaari kokoaa yhteen kiertue paikkakunnalla jo toimivat tuen tarjoaja tahot ja tuo puheenvuoron pitäjäksi sellaisia valitun aihealueen asiantuntijoita, joita ko. paikkakunnalla harvemmin kuullaan.

Vapaaehtoiset vanhempainillat puolestaan sparraavat lasten/nuorten lähellä olevia omia aikuisia päivittämään ymmärrystään nykyaikaisesta seksuaalikasvatuksen kielestä, turvataidoista, digiliikennekasvatuksesta ja kehotunnekasvatuksesta. ”Ei ole häpeä aloittaa alusta” kannustaa Keskihannu. ”Minäkin sain omassa nuoruudessani 80-90 -luvun seksuaalivalistusta, joka oli yhdyntäkeskeistä, heterokeskeistä ja pelottelukeskeistä. En minä osannut tietoisesti tukea oman, nyt jo parikymppisen poikani kehotunnekasvatusta. Nykyammatissani opin kuitenkin uutta joka päivä lisää. Ilmaisut tarkentuvat.”

VAIKENEMISEN KULTTUURI Vaikenemisen kulttuuri on kuin kollektiivinen dissosiaatiohäiriö, joissa epämiellyttäviä, hankalia tai kuvotuksen tunteita herättävä aihealue lakaistaan pois keskusteluista jotta pääsisimme helpommalla. Yleensä tämä tapahtuu automaationa, tiedostamatta. Mielemme suojelee meitä sellaiselta, mitä on hankala käsitellä.

Hiljaisuus mahdollistaa rikoksen. Pahimmillaan hiljaisuus jättää uhrin ilman tarvitsemaansa tukea ja mahdollistaa seksuaalirikoksen uusiutumisen.

Näyttämöllä lainaamme äänemme sellaiselle, jonka

5

” Teatteri on turvallinen paikka kohdata hyvin haastaviakin tunteita ja tilanteita.

oma ääni ei kuulu kyllin kauas. Raivaamme tilaa valitsemamme aiheen yhteiselle pohdiskelulle.

Ei voi olla lapsen tai nuoren vastuulla löytää aihetta pakoon juoksevien aikuisten joukosta sellaista, joka rohkenisi kuulla sen mitä hänelle on tapahtunut.

Yksi mottomme onkin: Lasten Me Too on aikuisten asia. Se vastuuttaa aikuisen: Uskalla huomata, rohkene puuttua. Kysy mieluummin liian aikaisin kuin lue lehdestä se, minkä olisit voinut estää. Tavoitteemme onkin siirtää huomio korjaavasta työstä mieluummin ennalta ehkäisevälle puolelle. Siksi yksi esityksen tärkeistä kohderyhmistä on päättäjät. ”Tämä kissa nostetaan pöydälle nyt”.

TAITEILIJA-AKTIVISTIN ELI ARTIVISTIN AMMATTIKUVA JA TEKIJÄN LUJA LUOTTAMUS LAPSEEN ”Työssäni minua ajaa vahva maailmanparannustahto.

Niin vahva, etten oikein osaa muuta.

Olen urani aikana sovitellut päähäni niin esitystaiteilijan kuin hyvinvointitaiteilijan hattuja. Työskennellyt toimenpideklovneriaan erikoistuvana sairaalaklovnina Turun Yliopistollisessa keskussairaalassa ja ilmaisukasvattajana sekä teatteriohjaajana Turun kaupungin Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuistossa ja sen Timantti-teatterissa.

Käsikirjoittajana olin kuitenkin liian hidas ja perin-

6

pohjainen nopeita ohjelmistomuutoksia kaipaavaan lastenteatteriin. Lisäksi nämä aihevalintani koettiin usein liian surullisiksi, jopa pelottaviksi. Liian usein esitys-idean torppasi lause: ”Tämä ei myy.” En kuitenkaan halunnut muuttaa valitsemaani linjaa, joten ratkaisevimman valinnan tein irtisanoutuessani kuukausipalkkaisesta vakityöstä ja jättäytyessäni freelanceriksi.

Vuodet perheteatteriryhmien, lasten- ja nuorten teatteriryhmien ja teatterimuskarien ohjaajana kuitenkin olivat antaneet minulle sen kaikkein arvokkaimman. Olin saanut kohdata satoja erilaisia perheitä, tuhansia lapsia ja nuoria. Nyt tunnen kohdeyleisöni. Minä myös uskon heihin. Mielestäni lapsille ei pidä tarjota vain valmiiksi pureskeltua pullamössöä, vaan suurisisältöisiä kimpaleita, jotka tarjoilevat täydellisen harjoitusvastustajan myös elämän haasteisiin.”

VOIMAUTTAVAT VAIKUTUKSET Korppipäinen mies -esitys pohjaa runsaaseen haastattelumateriaaliin, tutkimustietoon ja Enna Airikin lastenkirjaan Korppipäinen mies. Se pohjaa myös terapia-ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden esiin nostamiin huomioihin siitä, kuinka vuosia vaietun trauman valta on aina hitaampi purkaa kuin sen, jota päästään työstämään aikaisemmin.

Yksi Kuroa Kollektiivin asiantuntijoista on hammaslääkäri ja terapeutti, traumatietoisuusaktivisti Kati Sar-

Suomen Harrastajateatteriliitto 2/2022

Ylivireystila Valppaus

Jähmety

Pakene tai taistele Ahdistus

Levottomuus, vaikeus rentoutua

Dissosiaatio

Optimaalinen vireystila Turvallinen alue

Kyky tehdä päätöksiä

Kyky oppia

Alivireystila

Mahdollisuus innostua

Alistuneisuus Masennus

Jatkuva väsymys Turtuneisuus

vela. Kotisivuillaan Sarvela kirjoittaa: ”Lapsuuden haitallinen stressi on yksi vakavimpia uhkia yhteisölliselle hyvinvoinnillemme. Sen vastalääkettä on lasten, perheiden ja organisaatioiden turvallisuuden kokemuksen vahvistaminen ja traumatietoisuuden lisääminen.”

Keskihannu myöntää avoimesti olevansa traumainformoidun systeemiajattelun fani. ”Artivisti minussa tekee osansa omalla välineelläni. Välitän turvallisuuden ja pystyvyyden kokemuksia näyttämöltä katsomoon ja juurrutan niitä käytäntöihin työpajoin. Minä todella uskon, että maailma muuttuu paremmaksi paikaksi – kohtaaminen kerrallaan.” ”Teatteri on turvallinen paikka kohdata hyvin haastaviakin tunteita ja tilanteita. Vaikka tilanne lavalla on epätosi, vain näytelty, ovat sen katsoja-kokijassa herättämät tunteet aitoja. Selviytymisuskomme, resilienssimme vahvistuu onnistumisen kokemuksista.”

JUMPPAA TUNNELIHAKSILLE Stressinsietoikkunalla tarkoitamme aluetta yli- ja alivireystilan välissä. Nk. sietoikkunaraamien sisäpuolella on optimaalinen vireystila. Stressitön alue, jossa pystymme analysoimaan annettua informaatiota, oppimaan, tekemään päätöksiä ja innostumaan. Katsomo on oiva paikka harjoitella tunnetaitoja ja esim. juuri stressinsäätelyä, koska tunneprässin laukaisema ti-

Suomen Harrastajateatteriliitto 2/2022

Lamaannus

lanne ei ole meille vaarallinen. Meidän ei tarvitse sen edessä taistella tai paeta, eikä lamaantua voimattomina paikoillemme. Harjoittelulla saamme lisää voimavaroja.

TILASTOT KERTOVAT TARPEESTA Mutta edelleen miksi? Miksi esitys tästä aiheesta? Miksi juuri näille kohderyhmille?

Suomessa tehtiin vuonna 2021 yli 2000 alaikäisiin kohdistuvaa seksuaalirikosilmoitusta. Vuonna 2000 ilmoituksia oli reilu 1700. Tämä on 4-5 ilmoitusta päivässä. Jokainen lapsen rajoja rikkonut seksuaalirikos on liikaa, mutta ilmoitukset ovat askel oikeaan suuntaan. Me nimittäin voimme puuttua vain siihen, minkä huomaamme.

Tiedetään kuitenkin, että kaikessa lähisuhdeväkivallassa piilorikollisuuden määrä on suuri. Tämä johtuu siitä, että ilmoituskynnys on sitä korkeampi mitä läheisempi tekijä on uhrille tai tämän läheisille. Ilmoituksen tekoon vaikuttaa myös se kuinka suurta vaikutusvaltaa tai suosiota rikoksentekijä uhrin ja rikoksentekijän yhteisessä yhteisössä nauttii. Jos hän on esim. lähisukulainen, pidetty tai pelätty opettaja tai yhteisön tunnustama idoli, voi uhri kokea, ettei hänen kertomustaan tapahtuneista kuitenkaan uskottaisi. Uhri voi myös pelätä, että tapahtunutta pidetään hänen syynään. Silloin uhri vaikenee.

7

NÄYTTÄMÖLLISIÄ RATKAISUJA ”Korppipäinen mies –lastenkirjassa näkökulmahenkilö on Emi, jolla on pitkät kiharat hiukset ja mekko.

Ikää ei määritellä, mutta Enna Airikin kuvituksesta voisi kuvitella hänen olevan alakouluikäinen. Esitys on kuitenkin suunnattu yläkouluikäisille, joten teimme näyttämöllisen ratkaisun vanhentaa Emi vastaamaan kohderyhmää. Tutkimusten mukaan yläkouluikäinen ei mielellään samaistu itseään reilusti nuorempaan näkökulmahenkilöön, joten halusimme valinnoillamme madaltaa samaistumiskynnystä mahdollisimman alas.

Se mitä ei kyetty tässä huomioimaan, on näkökulmahenkilön sukupuoli. On todella tärkeää välittää yleisön tietoon myös se, ettei ole olemassa mitään erityistä uhriprofiilia, eikä uhriksi joutunut ole aina tyttö. Sukupuoli ei suojaa seksuaaliväkivallalta ja tilanne on ihan yhtä haavoittava silloin, kun uhri on poika tai muunsukupuolinen. On myös surullista ja erityisen huolestuttavaa, että vallitseva vaikenemisen kulttuuri vaientaa erityisesti poikauhreja, siitäkin huolimatta, että nykytieto sentään osaa tunnistaa poikien kohtaaman seksuaaliväkivallan.

Dramaturginen valinta oli myös tehdä Emistä voimakkaasti oireileva teini. Teini, joka pyrkii ymmärtämään takaumakohtauksissa esitettyjä katkonaisia muistikuvia oireilunsa taustalla. Yhtä realistinen selviytymismekanismi on se, että uhri haluaa muuttua mahdollisimman näkymättömäksi. Tämä on itseasiassa hyvinkin yleistä eli uhri piilottaa kokemansa sisäänsä.

Kiltin tytön syndroomaksi kutsutaan käyttäytymismallia, jossa henkilö ei halua aiheuttaa muille huolia tai ongelmia. Halu olla nk. ”helppo lapsi” saattaa kätkeä

8

taakseen kyvyttömyyttä ilmaista omia tarpeita ja mielipiteitä. Manipuloivalle osapuolelle tällainen lapsi tai nuori on helppo uhri, mutta yleensä kyse on ennemmin seurauksesta kuin syystä. Vaikenemisen ja peittelyn takana voi olla sekä rikoksentekijän että mahdollisen kuulijan suojelua. Liian kiltti luulee, että negatiiviset tunteet ja vaikeat tilanteet on ratkottava yksin.

Pohdimme pitkään työryhmässämme sitä, miten näkökulmahenkilömme pyrkii saamaan muiden hyväksyntää ja rakkautta ja valitsimme, että meidän Emimme on ajautunut kovettamaan itsensä.

Halusimme tällä valinnalla myös tuoda esille sen, että meidän ei ensimmäisenä tule rankaista vaikeasti käyttäytyvää nuorta, vaan käyttää aikaa ottaaksemme selvää siitä, mitä hänelle on tapahtunut. Toisinaan on helpompi tukea nuorta, jonka helposti tunnistamme haavoittuvaksi, mutta usein tukea tarvitseekin erityisesti se, joka voimallisimmin siitä kieltäytyy.

TULKINNALLISIA VAIHTOEHTOJA Esityksen nimi on kunnianosoitus Enna Airinkin kirjalle Korppipäinen mies. Mutta kuka onkaan tuo hahmo, jonka Emi kokee korppina. Onko syyllisen profiloiminen edes tärkeää sille viestille, jonka haluamme katsomoon välittää?

Kuroan työpajoissa ei määritä hyväksikäyttäjää miesoletetuksi, vaan käytämme esityksen hyväksikäyttäjästä sanaa “korppioletettu” tai vain “korppi”. Oletettu sanaa käytämme, koska ohjaamme pohtimaan niitä ennakko-oletuksia, jotka kenties rajaavat kykyämme samaistua muihin tai kykyymme tunnistaa asioita it-

Suomen Harrastajateatteriliitto 2/2022

sessämme. Esityksessä hahmon muotoja ovat mm. nahkahanska, pahvinaamiolla varustettu nahkatakki, nahkahanskoista siipensä saanut ja ihmisnukelta rintansa lainannut nukketeatterinukke, taustakankaalle projisoitu animoitu korppi, Emin ylle kaksimetriseksi heijastettu tanssija, jolla on korppimainen naamio sekä näyttelijän käsiin mahtuva pikkuruinen nukkekotileikkien mustatakkinen nukkelelu.

Korppi ei edusta ihonväriä eikä edes miestä, sillä oma huomiomme on ennemmin zoomattu Emiin – Emin pyrkimyksiin selvitä elämästään. Se mitä hyväksikäyttötilanteessa tapahtuu ei ole koskaan lapsen tai nuoren syy. Esitysdramaturgiallemme Emin kokemukset esimerkiksi vaientamisesta ovat tärkeämpiä kuin salapoliisitarina, jossa olennaista olisi ratkaista syyllinen.

Mutta ei ole oikeata ja väärää tapaa katsoa esitystä. Eikä ole olemassa oikeaa tai väärää tulkintaa, on vain tulkintoja, jotka voivat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. On täysin sallittua katsoa esitys esim. salapoliisitarinana ja tämä onkin tärkeää erityisesti silloin, jos se tukee katsoja-kokijan stressinsäätelyä ja näin ollen katsomiskokemusta.

Myös lapsi ja nuori osaa luonnostaan poimia teatteriesityksistä sen mitä tarvitsee ja minkä pystyy käsittelemään. Tekijöinä meidän tulee luottaa myös tähän.

TRAUMASENSITIIVINEN TEATTERIMENETELMÄ Traumasensitiivinen teatteri yhdistää kaksi sanaa: traumasensitiivisen ja “teatterin. Teatteri on esittävän taiteen laji, jolla operoimme, ja traumasensitiivinen lähestymistapa ottaa huomioon katsoja-kokijan mahdolliset traumat ja triggerit. Itse esityksen voi katsoa ja kokea kuten minkä tahansa tavallisen teatteriesityksen.

Siinä mielessä se on kokonaisvaltainen audiovisuaalinen teatteriesitys koulun jumppasalissa.

Tekijöinä emme voi kuitenkaan olettaa, ettei juuri tästä joukosta ihmisiä löytyisi ketään, jota valitsemamme aihepiiri koskettaa henkilökohtaisesti. Tilastojen valossa kun on todennäköisempää, että joku läsnäolijoista on joko itse uhri tai ainakin uhrin läheinen.

Me emme voi myöskään loputtomiin väistää trigge-

reitä. Triggerinä voi toimia tietynlainen sää, jokin väri, kanssakatsojan parfyymi tms. Nopearytminen musiikki voi nostaa sykettä ja jollain katsojalla jo tuo kiihtyminen saattaa nostaa mieleen ikävän muiston. Toisella vastaavaan muistoon yhdistyy lintujen laulu ja kaunis kesäpäivä järvellä.

Esityksestä ei tee traumasensitiivistä se, että aihe kääritään pumpuliin tai kiedotaan niin mystisiin vertauskuviin, että sen käsittelemää aihetta on vaikea tunnistaa. Itse asiassa valitsemiemme teemojen kanssa väistely olisi vääryyttä, sillä juuri väistelyä usea uhri on jo joutunut alkuperäisen rikkovan, traumaattisen kokemuksen päälle kokemaan. Siksi aihetta lähestytään suoraan ja rehellisesti, kaunistelematta. Alaikäisiin kohdistuva häirintä, grooming ja seksuaaliväkivalta on yhteiskunnassa havaitsemiamme ongelmia, joihin haluamme puuttua napakasti.

Hyvässä lastenkirjassa on aina toivoa ja sitä tuomme myös esityksiimme. Ihmisen psyyke on uskomattoman joustava ja vaikka olisimme joutuneet kokemaan mitä tahansa, on toipuminen aina mahdollista. Moni tarvitsee siihen tukea. Onneksi sitä on saatavilla.

YHTEISÖT YKSILÖN TUKENA Esityksemme on kiertue-esitys ja se haluaa mennä sinne, missä puheeksiottamisen välineitä tarvitaan. Se ei etsiydy kouluihin poimiakseen täsmänä niitä yksilöitä, lapsia ja nuoria, jotka ovat jo joutuneet kokemaan seksuaaliväkivaltaa. Esityksemme on kaikille. Me toimimme tahdosta vahvistaa yhteisöjä. Teemme turvallisten aikuisten läsnäoloa näkyväksi näyttämöllä ja sen ympärillä.

THL:n erityisasiantuntija, seksuaalikasvattaja Katriina Bildjushkinin sanoin: ”Seksuaalikasvattamatta jättäminen on heitteillejättöä.” Meidän on kyettävä tarjoamaan korjaavia kokemuksia silloin, kun niitä tarvitaan, mutta ennen sitä teemme ennaltaehkäisevää työtä. #rikotaanhiljaisuus Ei anneta sen rikkoa lasta. www.rikotaanhiljaisuus.art

• Kuroa Kollektiivi etsii kolmea, keskenään eri puolella Suomea toimivaa harrastajateatteriyhteisöä / harrastajaohjaajien pienryhmää, joissa toteuttaa 1-3 päivän mittainen Lasten Me Too -teemainen käsikirjoitustyöpaja • Osallistuminen on maksutonta. Aihekoulutus ja ohjaus Kuroa Kollektiivin asiantuntijoilta ja taiteilijoilta.

• Kuroa Kollektiivin toiveissa on myös löytää jatkoyhteistyökumppaneita yhä kasvavaan valtakunnalliseen verkostoon • Lisätiedot ja kyselyt kati@kuroa.art

Suomen Harrastajateatteriliitto 2/2022

9

Lasten ja Nuorten teatteri on sijoitus tulevaisuuteen Lasten- ja nuortenteatteri antaa parhaimmillaan sekä tekijälle että katsojalle pureskeltavaa, ja toimii keskustelun avauksena. Teatterissa toimitaan kontaktissa sekä yleisön että esiintyjien kesken. Teatteriharrastuksessa lapsen ja nuoren itsetuntemus vahvistuu ja häntä kannustetaan oman ilmaisun vahvistamiseen.

Suomen Harrastajateatteriliitossa lasten ja nuorten teatterin edistäminen on tärkein tulevaisuuden satsaus. Teatterin äärellä oleminen, kokijana tai tekijänä, vahvistaa lapsen omaa aktiivisuutta, luovuutta ja kykyä toimia yhdessä.

Tämän vuoden tapahtumaan valittiin yhteensä 11 esitystä, joissa kaikissa näkyy lastenteatterille ominainen ilo ja tekemisen riemu. Kaikki ryhmät saavat palautteen ammattilaisraadilta, pääsevät osallistumaan työpajoihin ja muuhun oheisohjelmaan, sekä tietysti näkemään muiden ryhmien esityksiä. Tapahtuman suojelijana toimii Kiti Kokkonen. Lapsiryhmät valtaavat Riihimäen teatteritilat. Lipunmyynti tapahtumaan aukeaa 14.4. Tutustu ohjelmistoon ja tapahtumaan osoitteessa www.shtl.fi/spotti

Tervetuloa Riihimäelle, lastenteatterikaupunkiin.

Suomen Harrastajateatteriliiton järjestämä valtakunnallinen SPOTTI - lasten ja nuorten teatteripäivät, kokoaa teatteriryhmiä yhteen joka puolelta Suomea. Riihimäellä 14.-15.5. järjestettävässä tapahtumassa lapset ja nuoret ovat keskiössä, sekä kokijoina että tekijöinä.

Lapset tekevät teatteria lapsille.

- Sanna Saarela, Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja

Seuraa meitä somessa

suomenharrastajateatteriliitto

10

Suomen Harrastajateatteriliitto

Suomen Harrastajateatteriliitto 2/2022

ARJEN ARTIVISMIA – ENSIASKELEITA TAITEELLA VAIKUTTAMISEEN 3.5 – 14.6.2022, 23 oppituntia, Helsinki Kansalaisfoorumin koulutuksessa tutkitaan millaista on vaikuttaminen taiteen keinoin.

Hinta 90€/70€ jäsenet /60€ (maahanmuuttajat työttömät ja eläkeläiset) Ilmoittaudu 26.4. mennessä Kansalaisfoorumi.fi

Ä YTELM E USNÄ L UUTU ATTEREIL E TA KESÄT OHTAISES K AJAN TA S AIHEE

KURIKYLÄ PÄÄTTÄÄ SIIRTYÄ KERRALLA HIILINEUTRAALIIN AIKAKAUTEEN • vesiklosetit kielletään, yhteinen puucee otetaan käyttöön • tuulimylly valjastetaan sähköä tuottamaan • päästökilpailu onnistuu hyvin, potkulautakilpailu huonommin Valkoposkihanhet, konsultti ja kaiken voittava rakkaus. Siinä se: uusi uljas kylä!

KURIKYLÄN PÄÄSTÖPÄIVÄT – TUULIMYLLYJEN PALUU Kirjailijat:

Markku Hattula ja Arto Seppälä

Suomen Harrastajateatteriliitto 2/2022

Neljä naisroolia ja neljä miesroolia.

Lauluja ja musiikkia harkinnan mukaan!

TEKSTI JA SOPIMUKSET: Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat, puh. 040-1424527 mika.vainio@sunko.fi

- TEKSTITALLI

11