Sisällysluettelo PÄÄTOIMITTAJAN TERVEHDYS ............. 2 MITÄ KUULUU? ........................................... 3 EDARIVAALIKAMPANJOINNIN VIIMEISET KUOLON KORINAT? .............. 5 POLITIIKAN TUTKIMUKSEN MENETELMISTÄ ......................................... 6 BERLIINI. MUISTOJEN KAUPUNKI ....... 11
1
parisuhteessa kandidaatintutkielmani kanssa.
PÄÄTOIMITTAJAN TERVEHDYS
Kuten
Ennen kuin jatkat lukemista, niin suosittelen mukavamman
asennon
(todennäköisesti
kandidaatintutkielmaltani
haluan.
Kirjoitusprosessi on vaatinut paljon huomiota,
märkä sukka kuivaustelineellä) ja glögikupin
mutta se on ollut hauskaa.
lämmittämistä. Onhan jo melkein joulu!
Pian palautan kandini ja aloitan joululoman
Noniin … on tullut taas aika nauttia rakkaan omasta
väliajoin
myös minä olen joutunut pohtimaan, mitä minä
tekstiä
mobiililaitteellasi niskat yhtä kaarella kuin
ainejärjestömme
joutuvat
pohtimaan, mitä he suhteeltaan haluavat, niin
ottamista
tuijotat
lemmenparit
vieton hyvin ja kevyin mielin. Kiireisen
lehdestä,
syyskauden
Puolueohjelmasta.
jälkeen
me
kaikki
olemme
ansainneet pienen hengähdystauon. Monelle konkariopiskelijalle Puolueohjelma on jo vanha tuttu, mutta monelle uudelle puoluelaiselle tämä tekstimassa voi olla vieras. Puolueohjelma on Puolue ry:n oma lehti ja se julkaistaan
kaksi
kertaa
vuodesta.
Puolueohjelman kirjoittajat ovat yleensä itse puoluelaisia,
mutta
myös
YFI-laitoksen
henkilökunta ja monet muut karakterit ovat kantaneet kortensa Party Platform™:in kekoon. Tämän vuoden toisessa Puolueohjelmassa on monipuolista kirjoittaa
asiasisältöä.
maailman
Sani
Suutari
mielenterveyspäivän
Niko Tiitto
10.10. hengessä opiskelijoiden jaksamista pohdiskelevan tarkastelee
Nissinen
Päätoimittaja, valtio-opin 3. vuoden
edarivaalien
hengessä
opiskelija ja kofeiiniin nauttimisen
tilaa.
Politiikan
menetelmistä
Juhani
tekstin.
syksyn
opiskelijademokratian tutkimuksen
Niilo
puolestapuhuja.
Marjomaalla on laaja-alaisesti sanottavaa. Puolueohjelman päättää Jaakko Havelan Berliinin kaupungista kertova kirjoitelma. Tänä syksynä olen itse ollut aika ajoin mutkikkaassa
mutta
myös
palkitsevassa
2
Pysytään tukena toisillemme sen minkä suinkin
MITÄ KUULUU?
oman
Syksy on edennyt kohti pimeintä vuodenaikaa.
jaksamisemme
sallimissa
rajoissa
voimme. Mitä juuri sinulle kuuluu?
Puoluelaiset raahautuvat (jos vain jaksavat) väsyneinä kotikoloistaan luennoille. Vapaa-
Puolue oli tänä vuonna osaltaan toteuttamassa
ajan
JYY:n
iltatapahtumat
kiinnostavat,
mutta
organisoimaa
jaksaminen ja aika ei oikein aina tunnu riittävän
mielenterveyspäivän
niihin.
maailman
Tapahtumatulva
Facebookissa
on
Mielen
kulttuuri-
seminaaria
ja
muita
mielenterveyspäivän
10.10.
suorastaan loputon. Kaikkialle kutsutaan, mutta
oheistapahtumia. Lisäksi Puolue on syksyn
halutaanko juuri minut mukaan? Olisi kivaa
aikana
käydä
kotipaikkakunnalla,
hyvinvointikahveja ja raapustellut hallituksen
mutta siihenkään ei oikein tunnu paukut
ja jäsenistön näkemysten voimin Puolueen
riittävän.
ensimmäistä
viikonloppuna
Kaiken
aloittaminen
vaatii
järkännyt
esimerkiksi
omaa
ekstraharppauksia, mikään ei tule helpolla.
yhdenvertaisuussunnitelmaa.
Ystävien näkeminen on kivaa, mutta deadlinet
Puolueen hallituksella on tänäkin vuonna ollut
painavat päälle. Voimia ei riitä ylimääräiseen,
olla mahdollisimman helposti lähestyttävä ja
vaikka haluaisi.
jäsenet
massan
tilaisuus levätä? Pimeys, tylsiltä tuntuvat
sijaan
jäsenistön
kurssit, jotka on vaan pakko saada suoritettua,
ainejärjestö.
myös
yksilöinä
erilaisia
intressejä
ja
ottaa
huomioon
toiminnassa. Kehitettävää tämän saralta on
kasaantuvat hommat, tunne-elämän huolet,
varmasti rutkasti vielä, mutta on ollut ilo kuulla
järjestöhommien tuoma taakka tai liian suurella
tänä syksynä useita kertoja toimintaan mukaan
ahneudella kahmitut iltojen ja viikonloppujen
tulleilta uusilta opiskelijoilta kommentteja,
työvuorot. Oli väsymyksen syy mikä hyvänsä,
kuten
kaikki syyt on aivan yhtä fine olla poikki. Se
”Puolueen
lämminhenkiseltä
mikä vie toiselta voimat, ei välttämättä tunnu
meininki ja
kaikki
vaikuttaa otetaan
tapahtumissa mukaan”, ”Toiminta on avointa
toisesta missään. Kavereihin tukeutuminen on
ja siihen on helppo vaikuttaa” ja ”Puolueen
hyvää terapiaa, mutta sekään ei aina riitä.
vanhat jäsenet ja hallitus tuntuivat heti
YTHS:n jonot ovat pitkiä ja jutteluaikojen
ensikättelyssä vastaanottavilta, eikä porukka
saaminen välillä liian vaikeaa.
vaan klikkiydy”. Tämä näyttelee tällä hetkellä
Ikinä ei voi tietää minkä asian parissa kukin kamppailee.
ottava
Pyrkimyksenämme on tavoittaa jäsenet suuren
Milloin sinulla on oikeasti ollut vapaa-aikaa ja
kanssaopiskelija
huomioon
Pyrkimyksenä
todellisuutta,
Muistetaan
joka
omiin
korviini
on
ainejärjestömme yleismeiningistä kantautunut.
kysellä toinen toisiltamme: Mitä kuuluu?
3
Jos siellä on kuitenkin vielä joku, joka ei ole varma siitä, voiko tähän yhteisöön kuulua, niin vastaus on tietysti, että kyllä voi! Ikinä ei ole liian myöhäistä lähteä elämänsä ensimmäiseen Oluthetkeen bisselle tai kahville. Kaveritakuu on taattu. Palaan nyt kysymykseen: Milloin sinulla on oikeasti ollut vapaa-aikaa ja tilaisuus levätä? Kavereiden
tuki
muissakin
niin
elämän
opiskeluissa
kuin
kiemuroissa
on
korvaamatonta, mutta muistetaan myös antaa aikaa ihan vaan itsellemme. Jätetään kalenteriin tyhjiäkin
päiviä,
aikataulutettuja
kun
ei
ole
menoja.
mitään Kaikkiin
Sani Suutari
kissanristijäisiin ei tarvitse lähteä. Kaikki
Puolue ry:n puheenjohtaja
muutkin potevat joskus FOMOa (fear of missing out). Rakasta ystävääni lainaten: ”Ei
Juttu kirjoitettiin Suomen Mielenterveysseuran
jokaiset kemut voi olla just ne legendaariset”.
#mitäkuuluu-kampanjan hengessä
Varastoidaan kivoista jutuista voimaa siihen, että jaksetaan puurtaa lukuvuosi taas kevään loppuun saakka. Ja jos ei jakseta niin ollaan siitä rehellisiä itsellemme. Ainejärjestön yhtenä tärkeänä tehtävänä on toimia vertaistuen, eli meidän tapauksessamme valtio-opin opiskelijoiden yhteisönä. Pidetään me puoluelaiset yhteisönä kiinni siitä, että ollaan se sama tuki ja turva toisillemme, mikä tähänkin mennessä olemme olleet. Tsemppirutistuksia
pimeneviin
iltoihin
ja
pitkää talveen!
4
EDARIVAALIKAMPANJOINNIN
ihmisten
VIIMEISET KUOLON KORINAT?
Vaalikoneet
Menneenä
syksynä
edustajistovaalit
käytiin
enemmistöissä
äänestyspäätösten ja
muu
syntymisessä.
somemarkkinointi
kasvattavat vaaleista toiseen painoarvoaan.
taas
Edustajistovaaleissa,
Suomen
jotka
perinteisesti
ylioppilaskunnissa. Äänestysprosentti ei ole
tunnetaan
takavuosikymmeninä päätä huimannut, vaan
parhaiten monesti juuri se opiskelija, joka on
kaikkialla
50%
myös kampuksella tunnetuin henkilö. Tästä
äänestysprosentti
syystä myös sosiaalisen median rooli on suuri:
ollaan
alapuolella.
tuntuvasti
Jyväskylässä
alle
"kaverivaaleina",
laski vuoden 2017 vaaleihin verrattuna ollen
"kaikkien
tänä vuonna 27,93% (laskua vuoteen 2017
henkilökohtaisia viestejä opiskelijakavereilleen
peräti 1,03%).
ja
helppo
heitä
lähettää
äänestämään
myötä tämä on sitäkin helpompaa, kun viestin
tapahtui yskintää myös ehdokashankinnassa ja kampanjatyössä.
kannustaa
on
edustajistovaaleissa. Sähköisen äänestyksen
Paitsi, että äänestysprosentti jäi matalaksi,
käytännön
kaverin"
menestyy
yhteydessä voi antaa äänestyslinkin, jota kautta
Ehdokasmäärä
vain parilla klikkauksella tuttu antaa äänensä
laski ja käytännön kampanjointityö alkoi
ehdokkaalle. Kampanjoinnin pääpainon voi
(subjektiivisen näkökulmani mukaan) aiempia
ymmärtää senkin takia siirtyvän yhä enenevissä
vaaleja myöhemmin. "Katukampanjointi" aika
määrin someen.
on vuoden 2015 vaaleista laskenut ensin neljästä viikosta noin kolmeen, ja vuodesta
Äänestysprosentti
2017
kahteen.
Edustajistovaaleissa ei ole tavoitettu suuria
Läheskään kaikki ehdokkaita asettaneet listat
massoja enää vuosiin ja vaikka sosiaalinen
eivät
aktiivista
media on tarjonnut uusia kampanjoinnin
kampanjaa, vaan vaaliteltat ilmestyivät hyvin
muotoja, ei äänestysprosentti näissä vaaleissa
satunnaisesti eri puolille kampusta.
kohonnut. On aiheellista kysyä, onko osatekijä
kolmesta
tehneet
viikosta
noin
jokapäiväistä
tähän
On aiheellista pohtia, onko perinteisellä
äänestysprosentin
eivät
takavuosikymmeninä.
enää
kampuksella, vaaliteltoilla
on
laskee.
laskuun
vaalien
näkyvyyden lasku kampuksella. Kun listat
kampanjoinnilla enää samaa merkitystä kuin
Kahvitarjoilu
silti
kampanjoi puuttuu
yhtä
aktiivisesti
olennainen
tekijä
menettänyt
edustajistovaalien näkyvyydestä. JYY:n omaa
merkitystään myös valtakunnallisten vaalien
tiedottamista on kritisoitu iät ja ajat sekä
kampanjoinnissa: sitä tehdään edelleen, mutta
opiskelijoiden kollektiivista tietous vaalien
enenevissä
määrin
puolueet
läheisyydestä on ollut vähäistä jo kauan. Kun
sosiaalisen
median
merkityksen
tiedostavat kasvun
kampanjointi siirtyy someen ja kohdentuu
5
ehdokkaiden omiin kavereihin, jää ulkopuolelle helposti suuri massa sellaisia opiskelijoita, jotka eivät välttämättä edes ole tietoisia vaaleista
ja
vaikuttamismahdollisuuksista.
Kuplaantuminen vahvistuu. Erityisesti poliittisten listojen olisi syytä aktivoitua entistä enemmän fyysisessä ja kampuksella
näkyvässä
kampanjoinnissa.
Demokratian toteutumisen kannalta on tärkeää, että
äänestäjien
poliittisesti
tietoutta
tärkeistä
vaaleista
teemoista
sekä
lisätään.
Puoluepoliittisten listojen kannalta tämä on
Niilo Nissinen
tärkeää jo aivan valtakunnallisia vaaleja ajatellen, mutta myös ainejärjestölistojen tulisi kantaa
vastuuta
tästä.
Emeritus puheenjohtaja (2016)
Vaalitempauksen
kampuksella ei tarvitse olla massiivinen kuuden tunnin telttatapahtuma, vaan tunnin tai kahden
mittainen
pyrähdys
POLITIIKAN TUTKIMUKSEN
lounasajan
MENETELMISTÄ
yhteyteen.
Kuten useimmat tämän julkaisun lukijoista
Kaikkien etu on, että äänestysprosentti kohoaa lähemmäs uskottavuuden legitiimiyden
50%.
tietävät, on jyväskyläläinen politiikan tutkimus
Opiskelijademokratian sekä
kannalta
päätöksenteon tämän
on
oltava
erityisesti
tutkimusmenetelmiensä
enemmän
tai
vähemmän
puolesta
ainutlaatuista.
Täkäläisessä tutkimusperinteessä menetelminä
seuraavien vaalien tullen yksi tärkeimmistä
korostuvat
asioista, joita tuoda listojen ja ylioppilaskunnan
erityisesti
käsitehistoriallinen
lähestymistapa sekä retorinen analyysi –
puolesta esiin.
eivätkä varmasti vähiten emeritusprofessori Kari Palosen tuotannon ja tutkimusintressien ansiosta. Jyväskylässä on lähdetty siitä, että ”millä tahansa ilmiöllä - - voi olla poliittinen ulottuvuus”
(Jyväskylän
yliopiston
Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 2019). Tämä lähestymistapa päästää analyysin
6
kohteeksi
sellaisia
jonkinlaisessa
tutkimusaiheita,
joita
”perinteisemmässä”
tai
soveltamismahdollisuuksista ovat esimerkiksi poliittisen
osallistumisen
ja
”geneerisemmässä” politiikan tutkimuksessa 1
politiikkatietämyksen tarkastelu sekä erilaiset
ei olisi osattu ajatellakaan. Käytännössä tämä
asennetutkimukset
menetelmällinen
1969).
erityislaatuisuus
siis
(esim.
Mainitussa
Robinson
teoksessa
ym.,
esitetyt
mahdollistaa ympäröivän todellisuuden ja
päätähuimaavan monet esimerkit ovat varmasti
poliittisten
laajemman
lähes poikkeuksetta sekä tiedollisesti että
näkökulmia
osittain myös menetelmällisesti vanhentuneita
ilmiöiden
ymmärtämisen
useampia
hyödyntäen. Tämän
(nykynäkökulmasta perinteen
jatkamiseksi
analysoitu
ja
ikivanhaa
dataa
alkeellisilla
tilastollisilla
rikastuttamiseksi me opiskelijat saammekin
menetelmillä),
menetelmällistä opetusta käsitetutkimuksessa,
tutkimusaiheista
ja
retoriikassa ja myös muissa kunkin itse
jaotteluista
jokseenkin
valitsemissa menetelmissä.
Kuitenkin monista aiheista saisi varmasti relevanttia
On hyvä pitää mielessä, että muutkin, kuin nämä
äsken
käyttökelpoisia
mainitut
menetelmät
välineitä
menetelmien
koko
käytetyistä
kyseenalaisia.
aikaiseksi
yleisesti
kysymyspatteristoja sofistikoituneempien
käytöllä
ja
teoriaosuuden
asetelma).
Kuitenkin,
harrastetaan
empiiristä politiikan tutkimusta myös nykyisin
kvantitatiivisiin
ja Suomessa: esimerkiksi Bäck ja Kestilä-
menetelmiin. Perustavanlaatuisia esimerkkejä politiikan
osa
uudistuksella (eli käytännössä muuttamalla
empiirisesti2, mikä ainakin Yhdysvalloissa
kvantitatiivisen
tutkimusta
uudistamalla,
politiikan
(ja monin paikoin edelleen tutkitaan) myös
yleensä
on
lisäksi
erityisesti
modernisoimalla:
ovat
tutkimiseen. Perinteisesti politiikkaa on tutkittu
yhdistetään
minkä
on
Kekkonen
tutkimuksen
(2013)
regressioanalyysiä
tutkivat
logistista
hyödyntäen
sosiaalisen
retoriikan sekä ihmisten havainnointiin keskittyvien menetelmien välille. Käytännössähän myös esimerkiksi retoriset analyysit ovat enimmäkseen empiirisiä, koska tutkimuskohteina on puhuttuja tai kirjoitettuja asioita, jotka ovat tietenkin havainnoitavia todellisuuden osia. Yritän tässä siis tuoda esiin, että politiikan tutkimuksessa mahdollisia havainnoinnin ja analyysin kohteita voivat yksinkertaistaen olla joko a) erilaiset puhutut, kirjoitetut tai muut tekstit (teksti-sanan laajimmassa merkityksessä), tai laajemmat poliittiseen sfääriin lukeutuvat asiaintilat, tai toisaalta b) ihmiset, esimerkiksi survey- tai muun tyyppiset tutkimushaastattelut ja kyselylomakkeet, tai muunlainen havainnointi. Kyse on siis siitä, onko ”havaintoyksikkönä” ihminen vai jotain muuta.
1
Opiskelu- ja tutkimusalamme nimi ja sen oikeinkirjoitus jakavat mielipiteitä. Yleisessä käytössä ovat niin (yleinen) valtio-oppi, politiikantutkimus kuin politiikan tutkimuskin. Valtio-oppi ei kuvaa kovin hyvin alamme nykyisiä tutkimusaiheita, ja politiikan tutkimuksella ilman välilyöntiä ja välilyönnin kanssa on ehkä pieniä vivahde-eroja. Yleensä alaamme viitatessa olen käyttänyt yhteen kirjoitettua muotoa, mutta koska tämä teksti käsittelee menetelmiä, niin ”tutkimus”-sanaa on syytä painottaa suhteessa ”politiikkaan” välilyöntiä käyttäen. 2
Tässä yhteydessä pyrin tällä empirian käsitteellä luomaan osittain keinotekoisen eron käsitehistorian ja
7
pääoman
vaikutusta
poliittiseen
juurikin välineinä aineistojen analyysille. Tätä
osallistumiseen Suomessa. Lisäksi
on
luontevaa
sosiaalitieteistä
ajatusta havainnollistamaan sopivat erittäin ajatella,
tutut
hyvin
etteivät
sosiologian
yliopistonlehtori
Pertti
Jokivuoren menetelmäkursseillaan käyttämät
kvalitatiiviset
menetelmätkään ole poissuljettuja politiikan
esimerkit:
tutkimuksen välineinä. Esimerkiksi retorista
käyttäessämme
analyysiä
laadullisen
Cronbachin alphoista tai standardoiduista
sisällönanalyysin erityistyyppinä (YFIA2001
beetakertoimista itsessään, koska ne eivät
Kvalitatiivisten
yksinään kerro mitään mielenkiintoista. Sen
voidaan
pitää
menetelmien
kvantitatiivisia emme
sijaan
Pertti Alasuutari (2011, erityisesti 122-128)
tulkitsemaan ja tiivistämään muuttujien välisiä
kirjoittaa
riippuvuuksia,
laadullisen
analyysistä
interaktioanalyysin
eräänä
mielenkiintoista
muotona.
luvut
kiinnostuneita
tutkimusharjoitusten kurssilla kuultua). Myös
retorisesta
tällaiset
ole
menetelmiä
ja
siten
auttavat
saamaan
tutkijaa
jotain
selville
itse
tutkittavasta
viimekädessä
siis
vastauksen
Yleisemminkin olisi järjetön ajatus, etteivät
ilmiöstä:
muut
ja
tutkimuskysymykseen. Luonnollisesti myös
tekstianalyysin välineet olisi käyttökelpoisia
kaikki tulkinta on aina tutkijan vastuulla:
myös politiikan tutkimuksessa: esimerkiksi
tilasto-ohjelmat eivät tiedä mitään asioiden
etnografisella osallistuvalla havainnoinnilla tai
semanttisista sisällöistä, ne ainoastaan laskevat.
erilaisilla diskurssianalyysin muodoilla luulisi
Tietenkin itse pidän kaikenlaisia menetelmiä
olevan paljonkin potentiaalia. Tärkeintä onkin
lähtökohtaisesti ja itsessään kiinnostavina –
huomata, että käytetyn menetelmän sijaan
enhän minä muuten tällaista tekstiä kirjoittaisi.
nimenomaan lähestymistapa ja teoreettinen
Kaikkien menetelmien, kuten juuri esimerkiksi
viitekehys määräävät sen, minkä tieteenalan
retoriikan tai käsitetutkimuksen sisällöt ovat
tutkimuksesta on kysymys: menetelmä on
siis sinällään kiinnostavia, ja tällä hetkellä näitä
ainoastaan
tutkimuskysymyksen
kahta menetelmää meille opetetaankin juuri
ratkaisemiseksi. Samoja aiheita, esimerkiksi
sisältöä, ei niiden välineellistä ulottuvuutta,
juuri poliittisia asenteita, voidaan myös tutkia
painottaen – toisin kuin sosiaalitieteellisiä
eri tieteissä käyttäen kullekin alalle ominaisia
kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä.
lähestymistapoja ja teorioita.
Tämä on mielestäni hieman omituista: jos ja
Tästä pääsemmekin luontevasti käsittelemään
kun retoriikkaa ja käsitetutkimusta opetetaan
menetelmien ja menetelmäopintojen luonnetta.
(ja ennen kaikkea käytetään) nimenomaan
Lähtökohtaisesti
menetelminä, niin painotus tulisi
kvalitatiiviset
väline
havainnoinnin
menetelmiä
ei
opiskella
sisällöstä
niiden itsensä vuoksi, vaan niitä käsitellään
8
näiden
siirtää
menetelmien
soveltamismahdollisuuksiin: ”kuinka tätä voi
jaotteluihin, joita voi ammentaa eri retoriikan
hyödyntää” -tyyppinen asenne lienee sovelias
teorioista, ja lopulta itse analyysiin. Yleisesti
aina menetelmiä ajateltaessa.
ottaen tällainen suoraviivaistettu ohjeistus voi olla hyödyllistä. Tärkeintä tietenkin on se, että
Retoriikan osalta mahdollinen siirtymä kohti sen
tarkastelua
nimenomaan
tällaisessa lähestymistavassa retoriikan teoriat
tutkimuksen
välineenä ei nähdäkseni vaatisi juuri muuta,
on
kuin pientä ajattelutavan muutosta, sillä
asemaan.
opetukseenhan kuuluu jo nykyisellään retorisen
Käsitehistoria
analyysin
harjoittelua.
hetkellä
itsellenikin hieman etäiseksi ja epäselväksi.
tavoitteena
tuntuu
jonkin
Lyhykäisyydessään kysymys on oman, erittäin
Tällä
olevan
ensin
asetettu
juuri
menetelmän,
menetelmänä
on
jäänyt
retoriikan teorian opiskelu, ja sen jälkeen
rajallisen
miettiminen, miten kunkin teorian käsitteitä ja
tapauksessa
jaotteluita
käsitteiden merkitysten ruotimisesta siten, että
voisi
soveltaa
aineiston
ymmärrykseni
välineen
mukaan
nimenomaan
poliittisten)
analysointiin. Koska lähtökohtaisesti kuitenkin
esitellään
tutkimuskysymys
käytettävän
historialliset merkitykset, sekä tarkastellaan
menetelmän (mm. Töttö 1997, 126), niin asiaa
merkitysten muuttumista ajan saatossa. Eli
pitäisi ehkä lähestyä tutkimuskysymys (ja
käytännössä esimerkiksi mitä merkityksiä
aineisto)
”valtio”-käsitteellä on ollut vaikkapa Platonin
määrää
edellä,
ja
sen
jälkeen
lähteä
ja
(tässä
tutustumaan tarkemmin soveliaaseen retoriikan
aikana,
teoriaan,
vuosikymmeninä.
jota
sitten
käytettäisiin
huomioidaan
keskiajalla
käsitteiden
tai
viimeisimpinä
Lisäksi
käsitehistoriaan
analyysimenetelmänä – tällöin asetelma olisi
lukeutuu
realistisempi. Tiettyjä ongelmia tietenkin tuo
käsitetutkimuksen luentokurssilta tuttu Quentin
myös käsiteltävien teosten luonne, niitä kun ei
Skinner erityisesti vuonna 1978 julkaisemansa
ole
tarkoitettu
kaksiosaisen teoksen The Foundations of
tutkimusmenetelmäkirjallisuudeksi. Retorista
Modern Political Thought, ja toki myös
analyysiä käsittelevää menetelmäkirjallisuutta
myöhemmän tuotantonsa puolesta. Tässä ei
on kyllä olemassa, tästä hyvänä esimerkkinä
suoranaisesti ole niinkään kysymys yksittäisten
Sonja
käsitteiden,
suoranaisesti
K.
Fossin
Rhetorical
Criticism:
tietenkin
vaan
monelle
enemmänkin
meistä
erilaisten
Exploration & Practice (1989; 1996). Tässä
ajattelu- ja toimintatapojen sekä laajempien
teoksessa
poliittiseen
Foss
esittelee
useita
erilaisia
ajatteluun
liittyvien
näkökulmia retoriselle analyysille lähtien aina
kokonaisuuksien kehityksen analysoimisesta.
liikkeelle
siirtyäkseen
Käsitehistoria
ehkä
käytännössä
menetelmistä
siinä
aiheenvalinnasta
analyysimenetelmään,
eli
9
poikkeaa suhteessa,
muista että
tutkimusmenetelmänä sitä olisi luultavasti
analyysimenetelmät
äärimmäisen hankalaa käyttää esimerkiksi
(Korhonen 1992, 20). Käytännössä mennään
opinnäytetöissä: tämä vaatisi paljon aikaa,
siis aina aihe ja tutkimuskysymys edellä:
tietyissä tapauksissa laajaa kielitaitoa sekä
yleisesti ottaen on varmastikin niin, että eri
mahdollisesti pääsyä satoja vuosia vanhojen
näkökulmia yhdistämällä saadaan järkevin
tekstien äärelle. Sen hyödyllisyys ei tokikaan
vastaus tutkimuskysymykseen. On olemassa
rajoitu tähän: käsitteenmäärittelyähän tarvitaan
hirvittävä määrä menetelmäkirjallisuutta ja
lähes jokaisessa vähänkään akateemisemmassa
teorioita, joista voi ammentaa näkökulmia.
tekstinpätkässä, jota kukaan ikinä tuottaa.
Käytetään
Omaan käsitteenmäärittelyyn ja sen kautta
menetelmät menetelminä – ei päämäärinä.
siis
ovat
luovuutta
apuvälineitä
ja
pidetään
muilla menetelmillä tapahtuvaan aineiston analyysiin voi saada syvyyttä ja tarkkuutta hyödyntämällä
soveltuvin
käsitehistorioitsijan
osin
tekemiä
Päätoimittajan kommentti: Juhani
jonkun
Marjomaan tekstin lähdeluettelo löytyy
huomioita
Puolueohjelma-lehden viimeiseltä sivulta.
merkityksistä. Tämä siis ehkä eroaa muista menetelmistä siinä mielessä, että yleisesti ei
Juhani Marjomaa (vas.) ja hänen ystävänsä Paavo Kähkönen
olisi kovin mielekästä laittaa opiskelijoita
(oik.) keskustelevat Pariisin päivänpolttavista kysymyksistä.
harjoittelemaan käsitehistoriallisen analyysin tekemistä,
vaan
lähestymistapa Tärkeintä
voi
tässä olla
lienee
sisällöllinen hedelmällisempi.
ymmärtää,
mistä
käsitehistoriassa on kysymys, ja mitä voi saavuttaa näitä tarkasteluja hyödyntämällä. Jyväskyläläinen mahdollistaa menetelmien mielekäs
politiikan siis
monien
hyödyntämisen,
yhdistelykään
poissuljettua.
Useiden
tutkimus erilaisten eikä
tietenkään
niiden ole
Juhani Marjomaa
mahdollisuuksien
keskellä saattaa myös päätyä ylianalysoimaan
Kolmannen vuoden politiikan
menetelmien valintaa ja sopivuutta. Tällöin
opiskelija, menetelmäfanaatikko ja
kannattaa pitää mielessä, että monesti tärkein
Puolueen (epävirallinen) joulutorttu- ja
menetelmä on nimenomaan lukeminen, jonka rinnalla
kulkevat
astianpesukonevastaava
tarkemmat
10
BERLIINI. MUISTOJEN KAUPUNKI artikkelia
On totta, että Berliinin nykyisyys on täynnä
marraskuun loskaisen kaamoksen pyrkiessä
elämän ja valojen loistetta: lähes neljän
sisään työhuoneeni ikkunoista, ajatukseni
miljoonan
karkaavat väkisinkin kesäiseen Berliiniin.
kasvamistaan, vetäen puoleensa erityisesti
Erityisesti sen isoihin puistoihin ja pieniin
nuoria
kahviloihin. Kaupungin kesästä lauloi jo
Nykymenon taakse kätkeytyy kuitenkin paljon
aikoinaan
historiaa ja raskaita muistoja, joita nuorekas
Kun
istun
kirjoittamassa
vuoden
tätä
1966 euroviisuvoittaja,
asukkaan
boheemeja
kaupunki
sekä
kasvaa
kosmopoliitteja.
rakastettu
élan ei ole onnistunut pyyhkimään pois.
iskelmämusiikin eli Schlagerin tähtinimi Udo
Onneksi. Muistot ja muistaminen ovat edelleen
Jürgens kappaleessaan Sommer in Berlin1.
vahvasti läsnä Berliinissä, niin katukuvassa
Hänkin
kyseiseen
kuin ihmismielissä. Seuraavaksi kirjoitankin
kaupunkiin, toivoen olevansa ”…in den
hieman muistamisesta ja sen poliittisesta
Straßen, die vor Licht und vor Leben
ulottuvuudesta
Glüh’n…” - Kaduilla, jotka loistavat valoa ja
kontekstissa.
elämää.
Jürgensin kappale mukailee huolettoman ja
etenkin
Keski-Euroopassa
kaipaa
laulussaan
romanttisen
kyseisen
kaupungin
iskelmämusiikin
peruskaavaa,
jossa vaikeille tai ikäville asioille ei ole sijaa. Siinä ei siis lauleta siitä Berliinistä, joka on toiminut
keskuksena
eräälle
maailmanhistorian
de
järjestelmällisimmistä kansanmurhista. näyttämöistä mieleen
ja
kansanmurhan
yleensä
Auschwitzin
facto julmimmista
Tämän
tulee
koko
tai
ensimmäisenä Treblinkan
tuhoamisleirit nykyisen Puolan alueella, mutta myös vain noin 40 kilometriä Berliinin keskustasta
pohjoiseen
sijaitsee
Sachsenhausenin keskitysleiri, jonne lähetettiin pääasiassa poliittisia vankeja ja natsi-Saksan alemmiksi katsomiaan ihmisryhmiä kuolemaan työntekoon.2
Sachsenhausenin keskitysleirin pääportti, jossa teksti “Arbeit macht frei” – ”Työ tekee vapaaksi”.
11
Holokaustimuistomerkki Berliinin keskustassa.
Itse
Berliinin
keskustassa
holokaustimuistomerkki
Denkmal
ermordeten
Europas.
Juden
labyrinttimaisen,
valtavan
sijaitsee für
die
Tämän
Puna-armeijan sotilaiden kirjoittamia viestejä on säilötty Saksan valtiopäivätalon eli Reichstagin seinille.
muistomerkin
symboliikka on rikasta: Yhä korkeammiksi nousevien betonisten palkkien on esimerkiksi
Berliinin kaduilla kävellessä voi huomata myös
sanottu
eräänlaisia
laattoja
katukivetykseen
kasvamista uhrien keskuudessa poliittisten
upotettuina.
Näissä
kompastuskivissä
vainojen kiihtyessä. Natsi-Saksan viimeinen
(Stolpersteine) lukee yleensä holokaustin uhrin
komentokeskus Führerbunker sijaitsi aivan sen
nimi ja muita tietoja. niitä on sijoitettu sellaisiin
lähettyvillä ja kylmän sodan aikana sitä halkoi
paikkoihin, joissa vainojen uhrien on tiedetty
Berliinin muurin kuolemanvyöhyke.3 Nykyään
asuvan ennen kuolemaansa. Kompastuskivi-
se muistuttaa yhden Euroopan metropolin
idean
keskiössä päivittäin tuhansia ihmisiä jostain
Talmudia mukailevan lainauksen mukaan:
sellaisesta, jota äärimmäinen politiikka saa
”Ihminen
aikaan.
nimeään ei enää muisteta.” – ”Ein Mensch ist
kuvaavan
epävarmuuden
tunteen
isän,
taitelija
unohdetaan
Günther vasta,
Demnigin kun
hänen
erst vergessen, wenn sein Name vergessen ist.”4 Kompastuskiviä löytyy myös muista Saksan kaupungeista
sekä
Euroopan
maista,
Suomestakin.5 Edellä
mainitut
ovat
esimerkkejä
vain
muutamista näkyvimmistä muistomerkeistä liittyen
hirmutekoihin,
joihin
saksalaiset
suhtautuvat edelleen usein häpeän sävyttämällä hämmennyksellä.
12
Natsi-Saksan
poliittinen
perintö
kantautuu
nyky-yhteiskuntaan
Muurista on Berliinissä nykyään jäljellä reilu
kansallisessa
kilometrin pituinen pätkä, taideprojekti East
omatunnossa. Diktatuurin ja siitä seuranneen
Side Gallery. Berliinissä liikkuessaan voi
kansanmurhan
kuitenkin huomata melko helposti, onko
jättimäisenä
tahrana
jäljet
näkyvät
Berliinissä
edelleen vahvasti. Näitä asioita ei voida, eikä
kaupungin
myöskään haluta unohtaa.
rakennukset ovat ränsistyneempiä ja niistä
Jürgensin kappale julkaistiin vuonna 2002, yli
huokuu tietynlainen sosialistinen arkkitehtuuri
vuosikymmen Berliinin muurin murtumisen ja
(vertailun vuoksi Kortepohjan MNOP-taloja ei
Saksojen jälleen yhdistymisen jälkeen. Ne
turhaan
vuosikymmenet, joiden ajan maailmassa oli
rakennuskanta on luonnollisesti uudempaa ja
kaksi Saksaa, ovat edelleen näkyvissä paitsi
kaikki hieman kiiltävämpää.
Berliinissä,
Muurin murtumisen 30-vuotispäivää vietettiin
myös
koko
Saksan
itä-
kutsuta
länsipuolella.
DDR:ksi).
sodan keskeisimmistä näyttämöistä. Jaettu
konkreettinen jako Saksojen väliltä poistui, on
kaupunki, joka sijaitsi jaetussa maassa, joka
sen perinnöllä seurauksensa vielä nykyäänkin:
sijaitsi jaetussa maailmassa. Tämän syvälle
läntinen Saksa on liittovaltion rikkaampi ja
menevän jaon kenties konkreettisin ilmentymä
elintasoltaan korkeampi alue, kun taas itäisessä
oli tietysti Berliinin muuri, jota DDR alkoi
Saksassa on enemmän köyhyyttä ja muita
rakentaa
1961
sosiaalisia ongelmia. Erot ovat viime vuosina
”antifasistiseksi suojamuuriksi” länttä vastaan.6
olleet joissain suhteissa kapenemaan päin 7,
Muurin
mutta näkyvät silti edelleen yhtenäisessä
itäsaksalainen
nimi
on
mainio
esimerkki nimeämisen politiikasta.
vuotta.
Lännessä
9.
vuonna
kuluvaa
Idässä
liittotasavallassa. Berliini oli eräs kylmän
kaupunkiin
marraskuuta
vai
Vaikka
liittovaltiossa, jossa muistot kahtiajaosta elävät edelleen vahvoina. Aloitin artikkelini viittaamalla Udo Jürgensin kappaleeseen, ja siihen on myös hyvä tämä kirjoitus päättää. Jürgens laulaa ”Und wir träumen, all das könnte für immer sein.” Unelmoimme, että kaikki voisi olla ikuista. Muistoista puhuttaessa tämä ajatus ei jää pelkästään unelman tasolle. Edellä käsitellyt fyysiset muistomerkit kyllä kuluvat pois ajan saatossa,
Eräs East Side Galleryn taideteoksista ”Monien muurien purkaminen on välttämätöntä.” Vasemmalla myös viesti Yhdysvaltojen presidentille.
mutta
ihmismielen
muistojen
pysyvyys sekä tarve muistaa luovat omat
13
henkiset muistomerkkinsä, jotka siirtyessään sukupolvelta
toiselle
muokkaantuvat
aikakäsityksessämme ainakin lähes ikuisiksi. Näitä
muistomerkkejä
voi
kuluttaa vain
unohtaminen, niin tahaton kuin tahallinenkin, josta saisi myös mielenkiintoista pohdintaa aikaan. Artikkelissani raskaita
olen
ja
ikäviä
käsitellyt
melkoisen
tapahtumia,
niiden
muistamisen tapoja sekä ilmentymiä, mutta minusta se kertoo jotain siitä totuudesta, että yleensä
muistamme
parhaiten
juurikin
äärimmäisiä tunteita herättäviä asioita. Berliini
Jaakko Havela
ilmentää tätä ajatusta muistoista ja niiden pysyvyydestä erittäin hyvin, sillä se on kaikessa nykyisyydestä loistossaankin kaupunki,
kumpuavassa ennen
Stadt
der
kaikkea
Valtio-opin 4. vuoden opiskelija
vilkkaassa muistojen
Erinnerungen,
niin
fyysisessä kuin henkisessäkin mielessä. Kuvat: Jaakko Havela
Päätoimittajan kommentti: Jaakko Havelan tekstin viitteet löytyvät Puolueohjelma-lehden viimeiseltä sivulta.
14
Juhani Marjomaan tekstin lähteet:
Jaakko Havelan tekstin viitteet:
Alasuutari, Pertti. (2011). Laadullinen tutkimus
1 udojuergens.de/lied/sommer-in-berlin
2.0. Tampere: Vastapaino. Haettu osoitteesta
2 sachsenhausen-sbg.de/en/history/1936-1945-
https://www.ellibslibrary.com/book/978-951-
sachsenhausen-concentration-camp/
768-385-2 3 Bäck, Maria & Kestilä-Kekkonen, Elina.
stiftung-denkmal.de/en/memorials/the-
memorial-to-the-murdered-jews-of-europe
(2013). Sosiaalinen pääoma ja poliittinen 4 stolpersteine.eu/start/
osallistuminen Suomessa. Politiikka 55:2, s. 59–72.
Haettu
5 stolpersteine.eu/timetable/
osoitteesta
http://elektra.helsinki.fi.ezproxy.jyu.fi/se/p/pol
6 jstor.org/stable/pdf/261241.pdf
itiikka/55/2/sosiaali.pdf
7 de.statista.com/infografik/
Foss, Sonja K. (1996). Rhetorical Criticism: Exploration & Practice. Second edition. Illinois: Waveland Press. Jyväskylän
yliopisto,
Humanistis-
yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (3.10.2019). Valtio-oppi.
Haettu
osoitteesta
https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/yfi/oppiain eet/valtio-oppi Korhonen, Pekka (1992). The Origin of the Idea of the Pacific Free Trade Area: A Study of Japanese Rhetorical Categories and Discussion on International Integration 1945 – 1968. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. Robinson, John P., Rusk, Jerrold G. & Head, Kendra B. (1969). Measures of Political Attitudes. Survey Research Center, Institute for Social Research. Töttö, Pertti. (1997). Pirullinen positivismi: Kysymyksiä
laadulliselle
tutkimukselle.
Jyväskylä: Kampus Kustannus.
15
HYVÄÄ JOULUA JA UUTTA VUOTTA!
16