Page 1


Sisällysluettelo PÄÄTOIMITTAJAN TERVEHDYS ............. 2 MITÄ KUULUU? ........................................... 3 EDARIVAALIKAMPANJOINNIN VIIMEISET KUOLON KORINAT? .............. 5 POLITIIKAN TUTKIMUKSEN MENETELMISTÄ ......................................... 6 BERLIINI. MUISTOJEN KAUPUNKI ....... 11

1


parisuhteessa kandidaatintutkielmani kanssa.

PÄÄTOIMITTAJAN TERVEHDYS

Kuten

Ennen kuin jatkat lukemista, niin suosittelen mukavamman

asennon

(todennäköisesti

kandidaatintutkielmaltani

haluan.

Kirjoitusprosessi on vaatinut paljon huomiota,

märkä sukka kuivaustelineellä) ja glögikupin

mutta se on ollut hauskaa.

lämmittämistä. Onhan jo melkein joulu!

Pian palautan kandini ja aloitan joululoman

Noniin … on tullut taas aika nauttia rakkaan omasta

väliajoin

myös minä olen joutunut pohtimaan, mitä minä

tekstiä

mobiililaitteellasi niskat yhtä kaarella kuin

ainejärjestömme

joutuvat

pohtimaan, mitä he suhteeltaan haluavat, niin

ottamista

tuijotat

lemmenparit

vieton hyvin ja kevyin mielin. Kiireisen

lehdestä,

syyskauden

Puolueohjelmasta.

jälkeen

me

kaikki

olemme

ansainneet pienen hengähdystauon. Monelle konkariopiskelijalle Puolueohjelma on jo vanha tuttu, mutta monelle uudelle puoluelaiselle tämä tekstimassa voi olla vieras. Puolueohjelma on Puolue ry:n oma lehti ja se julkaistaan

kaksi

kertaa

vuodesta.

Puolueohjelman kirjoittajat ovat yleensä itse puoluelaisia,

mutta

myös

YFI-laitoksen

henkilökunta ja monet muut karakterit ovat kantaneet kortensa Party Platform™:in kekoon. Tämän vuoden toisessa Puolueohjelmassa on monipuolista kirjoittaa

asiasisältöä.

maailman

Sani

Suutari

mielenterveyspäivän

Niko Tiitto

10.10. hengessä opiskelijoiden jaksamista pohdiskelevan tarkastelee

Nissinen

Päätoimittaja, valtio-opin 3. vuoden

edarivaalien

hengessä

opiskelija ja kofeiiniin nauttimisen

tilaa.

Politiikan

menetelmistä

Juhani

tekstin.

syksyn

opiskelijademokratian tutkimuksen

Niilo

puolestapuhuja.

Marjomaalla on laaja-alaisesti sanottavaa. Puolueohjelman päättää Jaakko Havelan Berliinin kaupungista kertova kirjoitelma. Tänä syksynä olen itse ollut aika ajoin mutkikkaassa

mutta

myös

palkitsevassa

2


Pysytään tukena toisillemme sen minkä suinkin

MITÄ KUULUU?

oman

Syksy on edennyt kohti pimeintä vuodenaikaa.

jaksamisemme

sallimissa

rajoissa

voimme. Mitä juuri sinulle kuuluu?

Puoluelaiset raahautuvat (jos vain jaksavat) väsyneinä kotikoloistaan luennoille. Vapaa-

Puolue oli tänä vuonna osaltaan toteuttamassa

ajan

JYY:n

iltatapahtumat

kiinnostavat,

mutta

organisoimaa

jaksaminen ja aika ei oikein aina tunnu riittävän

mielenterveyspäivän

niihin.

maailman

Tapahtumatulva

Facebookissa

on

Mielen

kulttuuri-

seminaaria

ja

muita

mielenterveyspäivän

10.10.

suorastaan loputon. Kaikkialle kutsutaan, mutta

oheistapahtumia. Lisäksi Puolue on syksyn

halutaanko juuri minut mukaan? Olisi kivaa

aikana

käydä

kotipaikkakunnalla,

hyvinvointikahveja ja raapustellut hallituksen

mutta siihenkään ei oikein tunnu paukut

ja jäsenistön näkemysten voimin Puolueen

riittävän.

ensimmäistä

viikonloppuna

Kaiken

aloittaminen

vaatii

järkännyt

esimerkiksi

omaa

ekstraharppauksia, mikään ei tule helpolla.

yhdenvertaisuussunnitelmaa.

Ystävien näkeminen on kivaa, mutta deadlinet

Puolueen hallituksella on tänäkin vuonna ollut

painavat päälle. Voimia ei riitä ylimääräiseen,

olla mahdollisimman helposti lähestyttävä ja

vaikka haluaisi.

jäsenet

massan

tilaisuus levätä? Pimeys, tylsiltä tuntuvat

sijaan

jäsenistön

kurssit, jotka on vaan pakko saada suoritettua,

ainejärjestö.

myös

yksilöinä

erilaisia

intressejä

ja

ottaa

huomioon

toiminnassa. Kehitettävää tämän saralta on

kasaantuvat hommat, tunne-elämän huolet,

varmasti rutkasti vielä, mutta on ollut ilo kuulla

järjestöhommien tuoma taakka tai liian suurella

tänä syksynä useita kertoja toimintaan mukaan

ahneudella kahmitut iltojen ja viikonloppujen

tulleilta uusilta opiskelijoilta kommentteja,

työvuorot. Oli väsymyksen syy mikä hyvänsä,

kuten

kaikki syyt on aivan yhtä fine olla poikki. Se

”Puolueen

lämminhenkiseltä

mikä vie toiselta voimat, ei välttämättä tunnu

meininki ja

kaikki

vaikuttaa otetaan

tapahtumissa mukaan”, ”Toiminta on avointa

toisesta missään. Kavereihin tukeutuminen on

ja siihen on helppo vaikuttaa” ja ”Puolueen

hyvää terapiaa, mutta sekään ei aina riitä.

vanhat jäsenet ja hallitus tuntuivat heti

YTHS:n jonot ovat pitkiä ja jutteluaikojen

ensikättelyssä vastaanottavilta, eikä porukka

saaminen välillä liian vaikeaa.

vaan klikkiydy”. Tämä näyttelee tällä hetkellä

Ikinä ei voi tietää minkä asian parissa kukin kamppailee.

ottava

Pyrkimyksenämme on tavoittaa jäsenet suuren

Milloin sinulla on oikeasti ollut vapaa-aikaa ja

kanssaopiskelija

huomioon

Pyrkimyksenä

todellisuutta,

Muistetaan

joka

omiin

korviini

on

ainejärjestömme yleismeiningistä kantautunut.

kysellä toinen toisiltamme: Mitä kuuluu?

3


Jos siellä on kuitenkin vielä joku, joka ei ole varma siitä, voiko tähän yhteisöön kuulua, niin vastaus on tietysti, että kyllä voi! Ikinä ei ole liian myöhäistä lähteä elämänsä ensimmäiseen Oluthetkeen bisselle tai kahville. Kaveritakuu on taattu. Palaan nyt kysymykseen: Milloin sinulla on oikeasti ollut vapaa-aikaa ja tilaisuus levätä? Kavereiden

tuki

muissakin

niin

elämän

opiskeluissa

kuin

kiemuroissa

on

korvaamatonta, mutta muistetaan myös antaa aikaa ihan vaan itsellemme. Jätetään kalenteriin tyhjiäkin

päiviä,

aikataulutettuja

kun

ei

ole

menoja.

mitään Kaikkiin

Sani Suutari

kissanristijäisiin ei tarvitse lähteä. Kaikki

Puolue ry:n puheenjohtaja

muutkin potevat joskus FOMOa (fear of missing out). Rakasta ystävääni lainaten: ”Ei

Juttu kirjoitettiin Suomen Mielenterveysseuran

jokaiset kemut voi olla just ne legendaariset”.

#mitäkuuluu-kampanjan hengessä

Varastoidaan kivoista jutuista voimaa siihen, että jaksetaan puurtaa lukuvuosi taas kevään loppuun saakka. Ja jos ei jakseta niin ollaan siitä rehellisiä itsellemme. Ainejärjestön yhtenä tärkeänä tehtävänä on toimia vertaistuen, eli meidän tapauksessamme valtio-opin opiskelijoiden yhteisönä. Pidetään me puoluelaiset yhteisönä kiinni siitä, että ollaan se sama tuki ja turva toisillemme, mikä tähänkin mennessä olemme olleet. Tsemppirutistuksia

pimeneviin

iltoihin

ja

pitkää talveen!

4


EDARIVAALIKAMPANJOINNIN

ihmisten

VIIMEISET KUOLON KORINAT?

Vaalikoneet

Menneenä

syksynä

edustajistovaalit

käytiin

enemmistöissä

äänestyspäätösten ja

muu

syntymisessä.

somemarkkinointi

kasvattavat vaaleista toiseen painoarvoaan.

taas

Edustajistovaaleissa,

Suomen

jotka

perinteisesti

ylioppilaskunnissa. Äänestysprosentti ei ole

tunnetaan

takavuosikymmeninä päätä huimannut, vaan

parhaiten monesti juuri se opiskelija, joka on

kaikkialla

50%

myös kampuksella tunnetuin henkilö. Tästä

äänestysprosentti

syystä myös sosiaalisen median rooli on suuri:

ollaan

alapuolella.

tuntuvasti

Jyväskylässä

alle

"kaverivaaleina",

laski vuoden 2017 vaaleihin verrattuna ollen

"kaikkien

tänä vuonna 27,93% (laskua vuoteen 2017

henkilökohtaisia viestejä opiskelijakavereilleen

peräti 1,03%).

ja

helppo

heitä

lähettää

äänestämään

myötä tämä on sitäkin helpompaa, kun viestin

tapahtui yskintää myös ehdokashankinnassa ja kampanjatyössä.

kannustaa

on

edustajistovaaleissa. Sähköisen äänestyksen

Paitsi, että äänestysprosentti jäi matalaksi,

käytännön

kaverin"

menestyy

yhteydessä voi antaa äänestyslinkin, jota kautta

Ehdokasmäärä

vain parilla klikkauksella tuttu antaa äänensä

laski ja käytännön kampanjointityö alkoi

ehdokkaalle. Kampanjoinnin pääpainon voi

(subjektiivisen näkökulmani mukaan) aiempia

ymmärtää senkin takia siirtyvän yhä enenevissä

vaaleja myöhemmin. "Katukampanjointi" aika

määrin someen.

on vuoden 2015 vaaleista laskenut ensin neljästä viikosta noin kolmeen, ja vuodesta

Äänestysprosentti

2017

kahteen.

Edustajistovaaleissa ei ole tavoitettu suuria

Läheskään kaikki ehdokkaita asettaneet listat

massoja enää vuosiin ja vaikka sosiaalinen

eivät

aktiivista

media on tarjonnut uusia kampanjoinnin

kampanjaa, vaan vaaliteltat ilmestyivät hyvin

muotoja, ei äänestysprosentti näissä vaaleissa

satunnaisesti eri puolille kampusta.

kohonnut. On aiheellista kysyä, onko osatekijä

kolmesta

tehneet

viikosta

noin

jokapäiväistä

tähän

On aiheellista pohtia, onko perinteisellä

äänestysprosentin

eivät

takavuosikymmeninä.

enää

kampuksella, vaaliteltoilla

on

laskee.

laskuun

vaalien

näkyvyyden lasku kampuksella. Kun listat

kampanjoinnilla enää samaa merkitystä kuin

Kahvitarjoilu

silti

kampanjoi puuttuu

yhtä

aktiivisesti

olennainen

tekijä

menettänyt

edustajistovaalien näkyvyydestä. JYY:n omaa

merkitystään myös valtakunnallisten vaalien

tiedottamista on kritisoitu iät ja ajat sekä

kampanjoinnissa: sitä tehdään edelleen, mutta

opiskelijoiden kollektiivista tietous vaalien

enenevissä

määrin

puolueet

läheisyydestä on ollut vähäistä jo kauan. Kun

sosiaalisen

median

merkityksen

tiedostavat kasvun

kampanjointi siirtyy someen ja kohdentuu

5


ehdokkaiden omiin kavereihin, jää ulkopuolelle helposti suuri massa sellaisia opiskelijoita, jotka eivät välttämättä edes ole tietoisia vaaleista

ja

vaikuttamismahdollisuuksista.

Kuplaantuminen vahvistuu. Erityisesti poliittisten listojen olisi syytä aktivoitua entistä enemmän fyysisessä ja kampuksella

näkyvässä

kampanjoinnissa.

Demokratian toteutumisen kannalta on tärkeää, että

äänestäjien

poliittisesti

tietoutta

tärkeistä

vaaleista

teemoista

sekä

lisätään.

Puoluepoliittisten listojen kannalta tämä on

Niilo Nissinen

tärkeää jo aivan valtakunnallisia vaaleja ajatellen, mutta myös ainejärjestölistojen tulisi kantaa

vastuuta

tästä.

Emeritus puheenjohtaja (2016)

Vaalitempauksen

kampuksella ei tarvitse olla massiivinen kuuden tunnin telttatapahtuma, vaan tunnin tai kahden

mittainen

pyrähdys

POLITIIKAN TUTKIMUKSEN

lounasajan

MENETELMISTÄ

yhteyteen.

Kuten useimmat tämän julkaisun lukijoista

Kaikkien etu on, että äänestysprosentti kohoaa lähemmäs uskottavuuden legitiimiyden

50%.

tietävät, on jyväskyläläinen politiikan tutkimus

Opiskelijademokratian sekä

kannalta

päätöksenteon tämän

on

oltava

erityisesti

tutkimusmenetelmiensä

enemmän

tai

vähemmän

puolesta

ainutlaatuista.

Täkäläisessä tutkimusperinteessä menetelminä

seuraavien vaalien tullen yksi tärkeimmistä

korostuvat

asioista, joita tuoda listojen ja ylioppilaskunnan

erityisesti

käsitehistoriallinen

lähestymistapa sekä retorinen analyysi –

puolesta esiin.

eivätkä varmasti vähiten emeritusprofessori Kari Palosen tuotannon ja tutkimusintressien ansiosta. Jyväskylässä on lähdetty siitä, että ”millä tahansa ilmiöllä - - voi olla poliittinen ulottuvuus”

(Jyväskylän

yliopiston

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 2019). Tämä lähestymistapa päästää analyysin

6


kohteeksi

sellaisia

jonkinlaisessa

tutkimusaiheita,

joita

”perinteisemmässä”

tai

soveltamismahdollisuuksista ovat esimerkiksi poliittisen

osallistumisen

ja

”geneerisemmässä” politiikan tutkimuksessa 1

politiikkatietämyksen tarkastelu sekä erilaiset

ei olisi osattu ajatellakaan. Käytännössä tämä

asennetutkimukset

menetelmällinen

1969).

erityislaatuisuus

siis

(esim.

Mainitussa

Robinson

teoksessa

ym.,

esitetyt

mahdollistaa ympäröivän todellisuuden ja

päätähuimaavan monet esimerkit ovat varmasti

poliittisten

laajemman

lähes poikkeuksetta sekä tiedollisesti että

näkökulmia

osittain myös menetelmällisesti vanhentuneita

ilmiöiden

ymmärtämisen

useampia

hyödyntäen. Tämän

(nykynäkökulmasta perinteen

jatkamiseksi

analysoitu

ja

ikivanhaa

dataa

alkeellisilla

tilastollisilla

rikastuttamiseksi me opiskelijat saammekin

menetelmillä),

menetelmällistä opetusta käsitetutkimuksessa,

tutkimusaiheista

ja

retoriikassa ja myös muissa kunkin itse

jaotteluista

jokseenkin

valitsemissa menetelmissä.

Kuitenkin monista aiheista saisi varmasti relevanttia

On hyvä pitää mielessä, että muutkin, kuin nämä

äsken

käyttökelpoisia

mainitut

menetelmät

välineitä

menetelmien

koko

käytetyistä

kyseenalaisia.

aikaiseksi

yleisesti

kysymyspatteristoja sofistikoituneempien

käytöllä

ja

teoriaosuuden

asetelma).

Kuitenkin,

harrastetaan

empiiristä politiikan tutkimusta myös nykyisin

kvantitatiivisiin

ja Suomessa: esimerkiksi Bäck ja Kestilä-

menetelmiin. Perustavanlaatuisia esimerkkejä politiikan

osa

uudistuksella (eli käytännössä muuttamalla

empiirisesti2, mikä ainakin Yhdysvalloissa

kvantitatiivisen

tutkimusta

uudistamalla,

politiikan

(ja monin paikoin edelleen tutkitaan) myös

yleensä

on

lisäksi

erityisesti

modernisoimalla:

ovat

tutkimiseen. Perinteisesti politiikkaa on tutkittu

yhdistetään

minkä

on

Kekkonen

tutkimuksen

(2013)

regressioanalyysiä

tutkivat

logistista

hyödyntäen

sosiaalisen

retoriikan sekä ihmisten havainnointiin keskittyvien menetelmien välille. Käytännössähän myös esimerkiksi retoriset analyysit ovat enimmäkseen empiirisiä, koska tutkimuskohteina on puhuttuja tai kirjoitettuja asioita, jotka ovat tietenkin havainnoitavia todellisuuden osia. Yritän tässä siis tuoda esiin, että politiikan tutkimuksessa mahdollisia havainnoinnin ja analyysin kohteita voivat yksinkertaistaen olla joko a) erilaiset puhutut, kirjoitetut tai muut tekstit (teksti-sanan laajimmassa merkityksessä), tai laajemmat poliittiseen sfääriin lukeutuvat asiaintilat, tai toisaalta b) ihmiset, esimerkiksi survey- tai muun tyyppiset tutkimushaastattelut ja kyselylomakkeet, tai muunlainen havainnointi. Kyse on siis siitä, onko ”havaintoyksikkönä” ihminen vai jotain muuta.

1

Opiskelu- ja tutkimusalamme nimi ja sen oikeinkirjoitus jakavat mielipiteitä. Yleisessä käytössä ovat niin (yleinen) valtio-oppi, politiikantutkimus kuin politiikan tutkimuskin. Valtio-oppi ei kuvaa kovin hyvin alamme nykyisiä tutkimusaiheita, ja politiikan tutkimuksella ilman välilyöntiä ja välilyönnin kanssa on ehkä pieniä vivahde-eroja. Yleensä alaamme viitatessa olen käyttänyt yhteen kirjoitettua muotoa, mutta koska tämä teksti käsittelee menetelmiä, niin ”tutkimus”-sanaa on syytä painottaa suhteessa ”politiikkaan” välilyöntiä käyttäen. 2

Tässä yhteydessä pyrin tällä empirian käsitteellä luomaan osittain keinotekoisen eron käsitehistorian ja

7


pääoman

vaikutusta

poliittiseen

juurikin välineinä aineistojen analyysille. Tätä

osallistumiseen Suomessa. Lisäksi

on

luontevaa

sosiaalitieteistä

ajatusta havainnollistamaan sopivat erittäin ajatella,

tutut

hyvin

etteivät

sosiologian

yliopistonlehtori

Pertti

Jokivuoren menetelmäkursseillaan käyttämät

kvalitatiiviset

menetelmätkään ole poissuljettuja politiikan

esimerkit:

tutkimuksen välineinä. Esimerkiksi retorista

käyttäessämme

analyysiä

laadullisen

Cronbachin alphoista tai standardoiduista

sisällönanalyysin erityistyyppinä (YFIA2001

beetakertoimista itsessään, koska ne eivät

Kvalitatiivisten

yksinään kerro mitään mielenkiintoista. Sen

voidaan

pitää

menetelmien

kvantitatiivisia emme

sijaan

Pertti Alasuutari (2011, erityisesti 122-128)

tulkitsemaan ja tiivistämään muuttujien välisiä

kirjoittaa

riippuvuuksia,

laadullisen

analyysistä

interaktioanalyysin

eräänä

mielenkiintoista

muotona.

luvut

kiinnostuneita

tutkimusharjoitusten kurssilla kuultua). Myös

retorisesta

tällaiset

ole

menetelmiä

ja

siten

auttavat

saamaan

tutkijaa

jotain

selville

itse

tutkittavasta

viimekädessä

siis

vastauksen

Yleisemminkin olisi järjetön ajatus, etteivät

ilmiöstä:

muut

ja

tutkimuskysymykseen. Luonnollisesti myös

tekstianalyysin välineet olisi käyttökelpoisia

kaikki tulkinta on aina tutkijan vastuulla:

myös politiikan tutkimuksessa: esimerkiksi

tilasto-ohjelmat eivät tiedä mitään asioiden

etnografisella osallistuvalla havainnoinnilla tai

semanttisista sisällöistä, ne ainoastaan laskevat.

erilaisilla diskurssianalyysin muodoilla luulisi

Tietenkin itse pidän kaikenlaisia menetelmiä

olevan paljonkin potentiaalia. Tärkeintä onkin

lähtökohtaisesti ja itsessään kiinnostavina –

huomata, että käytetyn menetelmän sijaan

enhän minä muuten tällaista tekstiä kirjoittaisi.

nimenomaan lähestymistapa ja teoreettinen

Kaikkien menetelmien, kuten juuri esimerkiksi

viitekehys määräävät sen, minkä tieteenalan

retoriikan tai käsitetutkimuksen sisällöt ovat

tutkimuksesta on kysymys: menetelmä on

siis sinällään kiinnostavia, ja tällä hetkellä näitä

ainoastaan

tutkimuskysymyksen

kahta menetelmää meille opetetaankin juuri

ratkaisemiseksi. Samoja aiheita, esimerkiksi

sisältöä, ei niiden välineellistä ulottuvuutta,

juuri poliittisia asenteita, voidaan myös tutkia

painottaen – toisin kuin sosiaalitieteellisiä

eri tieteissä käyttäen kullekin alalle ominaisia

kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä.

lähestymistapoja ja teorioita.

Tämä on mielestäni hieman omituista: jos ja

Tästä pääsemmekin luontevasti käsittelemään

kun retoriikkaa ja käsitetutkimusta opetetaan

menetelmien ja menetelmäopintojen luonnetta.

(ja ennen kaikkea käytetään) nimenomaan

Lähtökohtaisesti

menetelminä, niin painotus tulisi

kvalitatiiviset

väline

havainnoinnin

menetelmiä

ei

opiskella

sisällöstä

niiden itsensä vuoksi, vaan niitä käsitellään

8

näiden

siirtää

menetelmien


soveltamismahdollisuuksiin: ”kuinka tätä voi

jaotteluihin, joita voi ammentaa eri retoriikan

hyödyntää” -tyyppinen asenne lienee sovelias

teorioista, ja lopulta itse analyysiin. Yleisesti

aina menetelmiä ajateltaessa.

ottaen tällainen suoraviivaistettu ohjeistus voi olla hyödyllistä. Tärkeintä tietenkin on se, että

Retoriikan osalta mahdollinen siirtymä kohti sen

tarkastelua

nimenomaan

tällaisessa lähestymistavassa retoriikan teoriat

tutkimuksen

välineenä ei nähdäkseni vaatisi juuri muuta,

on

kuin pientä ajattelutavan muutosta, sillä

asemaan.

opetukseenhan kuuluu jo nykyisellään retorisen

Käsitehistoria

analyysin

harjoittelua.

hetkellä

itsellenikin hieman etäiseksi ja epäselväksi.

tavoitteena

tuntuu

jonkin

Lyhykäisyydessään kysymys on oman, erittäin

Tällä

olevan

ensin

asetettu

juuri

menetelmän,

menetelmänä

on

jäänyt

retoriikan teorian opiskelu, ja sen jälkeen

rajallisen

miettiminen, miten kunkin teorian käsitteitä ja

tapauksessa

jaotteluita

käsitteiden merkitysten ruotimisesta siten, että

voisi

soveltaa

aineiston

ymmärrykseni

välineen

mukaan

nimenomaan

poliittisten)

analysointiin. Koska lähtökohtaisesti kuitenkin

esitellään

tutkimuskysymys

käytettävän

historialliset merkitykset, sekä tarkastellaan

menetelmän (mm. Töttö 1997, 126), niin asiaa

merkitysten muuttumista ajan saatossa. Eli

pitäisi ehkä lähestyä tutkimuskysymys (ja

käytännössä esimerkiksi mitä merkityksiä

aineisto)

”valtio”-käsitteellä on ollut vaikkapa Platonin

määrää

edellä,

ja

sen

jälkeen

lähteä

ja

(tässä

tutustumaan tarkemmin soveliaaseen retoriikan

aikana,

teoriaan,

vuosikymmeninä.

jota

sitten

käytettäisiin

huomioidaan

keskiajalla

käsitteiden

tai

viimeisimpinä

Lisäksi

käsitehistoriaan

analyysimenetelmänä – tällöin asetelma olisi

lukeutuu

realistisempi. Tiettyjä ongelmia tietenkin tuo

käsitetutkimuksen luentokurssilta tuttu Quentin

myös käsiteltävien teosten luonne, niitä kun ei

Skinner erityisesti vuonna 1978 julkaisemansa

ole

tarkoitettu

kaksiosaisen teoksen The Foundations of

tutkimusmenetelmäkirjallisuudeksi. Retorista

Modern Political Thought, ja toki myös

analyysiä käsittelevää menetelmäkirjallisuutta

myöhemmän tuotantonsa puolesta. Tässä ei

on kyllä olemassa, tästä hyvänä esimerkkinä

suoranaisesti ole niinkään kysymys yksittäisten

Sonja

käsitteiden,

suoranaisesti

K.

Fossin

Rhetorical

Criticism:

tietenkin

vaan

monelle

enemmänkin

meistä

erilaisten

Exploration & Practice (1989; 1996). Tässä

ajattelu- ja toimintatapojen sekä laajempien

teoksessa

poliittiseen

Foss

esittelee

useita

erilaisia

ajatteluun

liittyvien

näkökulmia retoriselle analyysille lähtien aina

kokonaisuuksien kehityksen analysoimisesta.

liikkeelle

siirtyäkseen

Käsitehistoria

ehkä

käytännössä

menetelmistä

siinä

aiheenvalinnasta

analyysimenetelmään,

eli

9

poikkeaa suhteessa,

muista että


tutkimusmenetelmänä sitä olisi luultavasti

analyysimenetelmät

äärimmäisen hankalaa käyttää esimerkiksi

(Korhonen 1992, 20). Käytännössä mennään

opinnäytetöissä: tämä vaatisi paljon aikaa,

siis aina aihe ja tutkimuskysymys edellä:

tietyissä tapauksissa laajaa kielitaitoa sekä

yleisesti ottaen on varmastikin niin, että eri

mahdollisesti pääsyä satoja vuosia vanhojen

näkökulmia yhdistämällä saadaan järkevin

tekstien äärelle. Sen hyödyllisyys ei tokikaan

vastaus tutkimuskysymykseen. On olemassa

rajoitu tähän: käsitteenmäärittelyähän tarvitaan

hirvittävä määrä menetelmäkirjallisuutta ja

lähes jokaisessa vähänkään akateemisemmassa

teorioita, joista voi ammentaa näkökulmia.

tekstinpätkässä, jota kukaan ikinä tuottaa.

Käytetään

Omaan käsitteenmäärittelyyn ja sen kautta

menetelmät menetelminä – ei päämäärinä.

siis

ovat

luovuutta

apuvälineitä

ja

pidetään

muilla menetelmillä tapahtuvaan aineiston analyysiin voi saada syvyyttä ja tarkkuutta hyödyntämällä

soveltuvin

käsitehistorioitsijan

osin

tekemiä

Päätoimittajan kommentti: Juhani

jonkun

Marjomaan tekstin lähdeluettelo löytyy

huomioita

Puolueohjelma-lehden viimeiseltä sivulta.

merkityksistä. Tämä siis ehkä eroaa muista menetelmistä siinä mielessä, että yleisesti ei

Juhani Marjomaa (vas.) ja hänen ystävänsä Paavo Kähkönen

olisi kovin mielekästä laittaa opiskelijoita

(oik.) keskustelevat Pariisin päivänpolttavista kysymyksistä.

harjoittelemaan käsitehistoriallisen analyysin tekemistä,

vaan

lähestymistapa Tärkeintä

voi

tässä olla

lienee

sisällöllinen hedelmällisempi.

ymmärtää,

mistä

käsitehistoriassa on kysymys, ja mitä voi saavuttaa näitä tarkasteluja hyödyntämällä. Jyväskyläläinen mahdollistaa menetelmien mielekäs

politiikan siis

monien

hyödyntämisen,

yhdistelykään

poissuljettua.

Useiden

tutkimus erilaisten eikä

tietenkään

niiden ole

Juhani Marjomaa

mahdollisuuksien

keskellä saattaa myös päätyä ylianalysoimaan

Kolmannen vuoden politiikan

menetelmien valintaa ja sopivuutta. Tällöin

opiskelija, menetelmäfanaatikko ja

kannattaa pitää mielessä, että monesti tärkein

Puolueen (epävirallinen) joulutorttu- ja

menetelmä on nimenomaan lukeminen, jonka rinnalla

kulkevat

astianpesukonevastaava

tarkemmat

10


BERLIINI. MUISTOJEN KAUPUNKI artikkelia

On totta, että Berliinin nykyisyys on täynnä

marraskuun loskaisen kaamoksen pyrkiessä

elämän ja valojen loistetta: lähes neljän

sisään työhuoneeni ikkunoista, ajatukseni

miljoonan

karkaavat väkisinkin kesäiseen Berliiniin.

kasvamistaan, vetäen puoleensa erityisesti

Erityisesti sen isoihin puistoihin ja pieniin

nuoria

kahviloihin. Kaupungin kesästä lauloi jo

Nykymenon taakse kätkeytyy kuitenkin paljon

aikoinaan

historiaa ja raskaita muistoja, joita nuorekas

Kun

istun

kirjoittamassa

vuoden

tätä

1966 euroviisuvoittaja,

asukkaan

boheemeja

kaupunki

sekä

kasvaa

kosmopoliitteja.

rakastettu

élan ei ole onnistunut pyyhkimään pois.

iskelmämusiikin eli Schlagerin tähtinimi Udo

Onneksi. Muistot ja muistaminen ovat edelleen

Jürgens kappaleessaan Sommer in Berlin1.

vahvasti läsnä Berliinissä, niin katukuvassa

Hänkin

kyseiseen

kuin ihmismielissä. Seuraavaksi kirjoitankin

kaupunkiin, toivoen olevansa ”…in den

hieman muistamisesta ja sen poliittisesta

Straßen, die vor Licht und vor Leben

ulottuvuudesta

Glüh’n…” - Kaduilla, jotka loistavat valoa ja

kontekstissa.

elämää.

Jürgensin kappale mukailee huolettoman ja

etenkin

Keski-Euroopassa

kaipaa

laulussaan

romanttisen

kyseisen

kaupungin

iskelmämusiikin

peruskaavaa,

jossa vaikeille tai ikäville asioille ei ole sijaa. Siinä ei siis lauleta siitä Berliinistä, joka on toiminut

keskuksena

eräälle

maailmanhistorian

de

järjestelmällisimmistä kansanmurhista. näyttämöistä mieleen

ja

kansanmurhan

yleensä

Auschwitzin

facto julmimmista

Tämän

tulee

koko

tai

ensimmäisenä Treblinkan

tuhoamisleirit nykyisen Puolan alueella, mutta myös vain noin 40 kilometriä Berliinin keskustasta

pohjoiseen

sijaitsee

Sachsenhausenin keskitysleiri, jonne lähetettiin pääasiassa poliittisia vankeja ja natsi-Saksan alemmiksi katsomiaan ihmisryhmiä kuolemaan työntekoon.2

Sachsenhausenin keskitysleirin pääportti, jossa teksti “Arbeit macht frei” – ”Työ tekee vapaaksi”.

11


Holokaustimuistomerkki Berliinin keskustassa.

Itse

Berliinin

keskustassa

holokaustimuistomerkki

Denkmal

ermordeten

Europas.

Juden

labyrinttimaisen,

valtavan

sijaitsee für

die

Tämän

Puna-armeijan sotilaiden kirjoittamia viestejä on säilötty Saksan valtiopäivätalon eli Reichstagin seinille.

muistomerkin

symboliikka on rikasta: Yhä korkeammiksi nousevien betonisten palkkien on esimerkiksi

Berliinin kaduilla kävellessä voi huomata myös

sanottu

eräänlaisia

laattoja

katukivetykseen

kasvamista uhrien keskuudessa poliittisten

upotettuina.

Näissä

kompastuskivissä

vainojen kiihtyessä. Natsi-Saksan viimeinen

(Stolpersteine) lukee yleensä holokaustin uhrin

komentokeskus Führerbunker sijaitsi aivan sen

nimi ja muita tietoja. niitä on sijoitettu sellaisiin

lähettyvillä ja kylmän sodan aikana sitä halkoi

paikkoihin, joissa vainojen uhrien on tiedetty

Berliinin muurin kuolemanvyöhyke.3 Nykyään

asuvan ennen kuolemaansa. Kompastuskivi-

se muistuttaa yhden Euroopan metropolin

idean

keskiössä päivittäin tuhansia ihmisiä jostain

Talmudia mukailevan lainauksen mukaan:

sellaisesta, jota äärimmäinen politiikka saa

”Ihminen

aikaan.

nimeään ei enää muisteta.” – ”Ein Mensch ist

kuvaavan

epävarmuuden

tunteen

isän,

taitelija

unohdetaan

Günther vasta,

Demnigin kun

hänen

erst vergessen, wenn sein Name vergessen ist.”4 Kompastuskiviä löytyy myös muista Saksan kaupungeista

sekä

Euroopan

maista,

Suomestakin.5 Edellä

mainitut

ovat

esimerkkejä

vain

muutamista näkyvimmistä muistomerkeistä liittyen

hirmutekoihin,

joihin

saksalaiset

suhtautuvat edelleen usein häpeän sävyttämällä hämmennyksellä.

12

Natsi-Saksan

poliittinen


perintö

kantautuu

nyky-yhteiskuntaan

Muurista on Berliinissä nykyään jäljellä reilu

kansallisessa

kilometrin pituinen pätkä, taideprojekti East

omatunnossa. Diktatuurin ja siitä seuranneen

Side Gallery. Berliinissä liikkuessaan voi

kansanmurhan

kuitenkin huomata melko helposti, onko

jättimäisenä

tahrana

jäljet

näkyvät

Berliinissä

edelleen vahvasti. Näitä asioita ei voida, eikä

kaupungin

myöskään haluta unohtaa.

rakennukset ovat ränsistyneempiä ja niistä

Jürgensin kappale julkaistiin vuonna 2002, yli

huokuu tietynlainen sosialistinen arkkitehtuuri

vuosikymmen Berliinin muurin murtumisen ja

(vertailun vuoksi Kortepohjan MNOP-taloja ei

Saksojen jälleen yhdistymisen jälkeen. Ne

turhaan

vuosikymmenet, joiden ajan maailmassa oli

rakennuskanta on luonnollisesti uudempaa ja

kaksi Saksaa, ovat edelleen näkyvissä paitsi

kaikki hieman kiiltävämpää.

Berliinissä,

Muurin murtumisen 30-vuotispäivää vietettiin

myös

koko

Saksan

itä-

kutsuta

länsipuolella.

DDR:ksi).

sodan keskeisimmistä näyttämöistä. Jaettu

konkreettinen jako Saksojen väliltä poistui, on

kaupunki, joka sijaitsi jaetussa maassa, joka

sen perinnöllä seurauksensa vielä nykyäänkin:

sijaitsi jaetussa maailmassa. Tämän syvälle

läntinen Saksa on liittovaltion rikkaampi ja

menevän jaon kenties konkreettisin ilmentymä

elintasoltaan korkeampi alue, kun taas itäisessä

oli tietysti Berliinin muuri, jota DDR alkoi

Saksassa on enemmän köyhyyttä ja muita

rakentaa

1961

sosiaalisia ongelmia. Erot ovat viime vuosina

”antifasistiseksi suojamuuriksi” länttä vastaan.6

olleet joissain suhteissa kapenemaan päin 7,

Muurin

mutta näkyvät silti edelleen yhtenäisessä

itäsaksalainen

nimi

on

mainio

esimerkki nimeämisen politiikasta.

vuotta.

Lännessä

9.

vuonna

kuluvaa

Idässä

liittotasavallassa. Berliini oli eräs kylmän

kaupunkiin

marraskuuta

vai

Vaikka

liittovaltiossa, jossa muistot kahtiajaosta elävät edelleen vahvoina. Aloitin artikkelini viittaamalla Udo Jürgensin kappaleeseen, ja siihen on myös hyvä tämä kirjoitus päättää. Jürgens laulaa ”Und wir träumen, all das könnte für immer sein.” Unelmoimme, että kaikki voisi olla ikuista. Muistoista puhuttaessa tämä ajatus ei jää pelkästään unelman tasolle. Edellä käsitellyt fyysiset muistomerkit kyllä kuluvat pois ajan saatossa,

Eräs East Side Galleryn taideteoksista ”Monien muurien purkaminen on välttämätöntä.” Vasemmalla myös viesti Yhdysvaltojen presidentille.

mutta

ihmismielen

muistojen

pysyvyys sekä tarve muistaa luovat omat

13


henkiset muistomerkkinsä, jotka siirtyessään sukupolvelta

toiselle

muokkaantuvat

aikakäsityksessämme ainakin lähes ikuisiksi. Näitä

muistomerkkejä

voi

kuluttaa vain

unohtaminen, niin tahaton kuin tahallinenkin, josta saisi myös mielenkiintoista pohdintaa aikaan. Artikkelissani raskaita

olen

ja

ikäviä

käsitellyt

melkoisen

tapahtumia,

niiden

muistamisen tapoja sekä ilmentymiä, mutta minusta se kertoo jotain siitä totuudesta, että yleensä

muistamme

parhaiten

juurikin

äärimmäisiä tunteita herättäviä asioita. Berliini

Jaakko Havela

ilmentää tätä ajatusta muistoista ja niiden pysyvyydestä erittäin hyvin, sillä se on kaikessa nykyisyydestä loistossaankin kaupunki,

kumpuavassa ennen

Stadt

der

kaikkea

Valtio-opin 4. vuoden opiskelija

vilkkaassa muistojen

Erinnerungen,

niin

fyysisessä kuin henkisessäkin mielessä. Kuvat: Jaakko Havela

Päätoimittajan kommentti: Jaakko Havelan tekstin viitteet löytyvät Puolueohjelma-lehden viimeiseltä sivulta.

14


Juhani Marjomaan tekstin lähteet:

Jaakko Havelan tekstin viitteet:

Alasuutari, Pertti. (2011). Laadullinen tutkimus

1 udojuergens.de/lied/sommer-in-berlin

2.0. Tampere: Vastapaino. Haettu osoitteesta

2 sachsenhausen-sbg.de/en/history/1936-1945-

https://www.ellibslibrary.com/book/978-951-

sachsenhausen-concentration-camp/

768-385-2 3 Bäck, Maria & Kestilä-Kekkonen, Elina.

stiftung-denkmal.de/en/memorials/the-

memorial-to-the-murdered-jews-of-europe

(2013). Sosiaalinen pääoma ja poliittinen 4 stolpersteine.eu/start/

osallistuminen Suomessa. Politiikka 55:2, s. 59–72.

Haettu

5 stolpersteine.eu/timetable/

osoitteesta

http://elektra.helsinki.fi.ezproxy.jyu.fi/se/p/pol

6 jstor.org/stable/pdf/261241.pdf

itiikka/55/2/sosiaali.pdf

7 de.statista.com/infografik/

Foss, Sonja K. (1996). Rhetorical Criticism: Exploration & Practice. Second edition. Illinois: Waveland Press. Jyväskylän

yliopisto,

Humanistis-

yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (3.10.2019). Valtio-oppi.

Haettu

osoitteesta

https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/yfi/oppiain eet/valtio-oppi Korhonen, Pekka (1992). The Origin of the Idea of the Pacific Free Trade Area: A Study of Japanese Rhetorical Categories and Discussion on International Integration 1945 – 1968. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. Robinson, John P., Rusk, Jerrold G. & Head, Kendra B. (1969). Measures of Political Attitudes. Survey Research Center, Institute for Social Research. Töttö, Pertti. (1997). Pirullinen positivismi: Kysymyksiä

laadulliselle

tutkimukselle.

Jyväskylä: Kampus Kustannus.

15


HYVÄÄ JOULUA JA UUTTA VUOTTA!

16

Profile for Puolue

Puolueohjelma 2/2019  

Jopa Frozen 2-elokuvaa odotetumpi Puolueohjelma on täällä taas!

Puolueohjelma 2/2019  

Jopa Frozen 2-elokuvaa odotetumpi Puolueohjelma on täällä taas!

Profile for puolue
Advertisement