Kokkolan Satama Oy:n sidosryhmälehti
PÄÄTOIMITTAJA:
Torbjörn Witting
TOIMITUS:
Jorma Uusitalo
TAITTO:
Olli Ilmanen/Creamedia
PAINOPAIKKA:
Waasa Graphics Oy
KUVAT:
Jorma Uusitalo
Clas-Olav Slotte
Jonna Kastell-Klapuri
KANNEN KUVA:
Tuulivoimalakuljetukset etenevät kellon tarkkuudella Kokkolan Sataman toteuttamaa erikoiskuljetusreittiä pitkin.
KUVA: CLAS-OLAV SLOTTE
Kokkolan satama on ollut jo pitkään palveluvarustuksensa ansiosta ykkössatama Suomen kaivannaisteollisuudelle sekä laajalle paikalliselle ja kehittyvälle kemian- ja metallurgia-alan teollisuudelle. 14,2-metrisen syväväylän ja Syväsataman lisäksi mahdollistamme asiakkaidemme logistiikkaa muun muassa rakentamalla uusia satamakenttiä ja investoimalla nostureihin.
Tämän lisäksi Kokkolan satamasta on kehittynyt merkittävä tuulivoimalogistiikan keskus, jossa yhdistyvät laivojen komponenttikuljetukset, satamalogistiikka sekä maakuljetukset tuulivoimapuistoihin.
Tuulivoimalogistiikan kasvu perustuu olemassa oleviin puitteisiin ja palveluun. Kokkolan sataman syväväylä mahdollistaa kaikkein suurimpien laivojen liikennöinnin, ja nosturikapasiteetti sekä laajat satamakentät varastoineen sekä Kokkolan Sataman toteuttama erikoiskuljetusreitti luovat olosuhteet kustannustehokkaalle satamalogistiikalle. On ollut ilo saada asiakaspalautetta, jonka mukaan täällä on helppo työskennellä.
Kuluneena vuonna Kokkolan sataman palve lukokonaisuus on toiminut moitteettomasti silloinkin, kun toimintaympäristössä on il mennyt haasteita. Korkea toimitusvar muus lujittaa entisestään luottamuksel lisia suhteitamme kaikkiin asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin.
Tätä kirjoitettaessa meillä jatkuu tuulivoimalogistiikan suurprojekti, jossa Kokkolan satamasta lähtee noin 1 100 tuulivoimalakomponenttien erikoiskuljetusta Lestijärvelle. Siellä rakennetaan parhaillaan maatuulipuistoa, joka on valmistuttuaan Suomen suurin. Iloksemme samaan aikaan Lestijärvi-projektin kanssa meillä on käynnistynyt toinen merkittävä hanke, jossa Kokkolan sataman kautta kulkevat tuu livoimaloiden komponentit Sandbackan tuuli voimapuistoon.
Kokkolan Sataman oman henkilökunnan lisäksi näihin projekteihin osallistuu suuri määrä toimijoita, joiden keskinäinen yhteistyö on hioutunut saumattomaksi kokonaisuudeksi. Se tarkoittaa käytännössä tehokasta tuulivoimalogistiikkaa kellon tarkkuudella, mistä iso kiitos kaikille tekijöille. Tuulivoimalogistiikan lisäksi kuluva vuosi on ollut erityisen vilkas konttiliikenteessä, joka on tähän mennessä kasvanut noin 30 prosenttia. Kokkolan Sataman hankkima ja vuoden lopulla käyttöön otettava konttinosturi tukee konttiliikenteen kasvun jatkumista, minkä lisäksi olemme kehittäneet myös muilla tavoin Hopeakiven satamaa konttiliikenteen tarpeisiin.
Maailmantalouden vaatimattoman kasvun ja satamien kovan keskinäisen kilpailun takia tulosvuodet eivät ole välttämättä veljeksiä keskenään. Kokkolan Satamassa vastaamme tähän haasteeseen olemalla ahkerasti liikkeellä siellä, missä kauppoja vain voi saada aikaiseksi. Tehtävä on mieluisa, sillä onhan Kokkolassa puitteet, joita kelpaa esitellä kaikille, jotka tarvitsevat satamalogistiikan palveluita.
TORBJÖRN WITTING
Toimitusjohtaja
Kokkolan Satama Oy
Sandbackan tuulipuiston tuulivoimaloiden torniosat saapuivat Kokkolaan Hopeakiven satamaan yhdellä kuljetuksella.
Tuulivoimarakentaminen vauhdittaa uusiutuvaa energiantuotantoa, ja Kokkolan Satamasta on tullut tärkeä palveluntuottaja osana vihreän siirtymän investointeja. Uusin tuulivoimaprojekti käynnistyi lokakuussa, jolloin Hopeakiven satamaan saapui ensimmäinen Sandbackan tuulipuistoon tuulivoimaloiden komponentteja kuljettanut alus.
Caribbean Harmony-alus toi Kokkolaan yhdellä kertaa kaikki torniosat Sandbackan tuulipuiston 14:ään tuulivoimalaan. Kokkolan Sataman kehityspäällikön Jyrki Roukalan mukaan kyseessä oli poikkeuksellisen suuri yksittäinen kuljetus, joita saapuu Suomeen enintään muutamia vuodessa. Vaikka urakka oli haastava, torniosien purkaminen laivasta sujui ripeästi. – Se oli äärettömän onnistunut ja ammattimaisesti toteutettu laivapurku. Kokkolan Satama, Kuljetusliike Ville Silvasti sekä Rauanheimo ovat hioneet yhteistyötään aikaisemmissa tuulivoimaprojekteissa, ja nyt nähtiin, mitä se tarkoittaa parhaimmillaan. Osapuolilla on hyvä keskinäinen kommunikaatio, ja he saavat kokonaisuuden toimimaan turvallisesti, tehokkaasti ja aikataulussa, Roukala sanoo.
–
satamassa on valmiina hyvä väylä suurille kuljetuksille, runsaasti varastotilaa komponenteille sekä isot satamakentät, jotka mahdollistavat laajojen toimitusten vastaanottamisen. Kokonaisuutta täydentävät riittävä nosturikapasiteetti ja komponenttien nostoihin sekä niiden muuhun käsittelyyn harjaantunut henkilökunta.
– Caribbean Harmonyn saavuttua laituriin komponenttien purkaminen laivasta alkoi perjantaina klo 16. Töitä tehtiin tiivistii myös viikonloppuna, ja valmista oli maanantaina klo 16. Tämä oli lastinpurussa yksi parhaista operaatioista, joita Kokkolan satamassa on koskaan nähty, Roukala kehuu.
Tämä oli yksi parhaita laivapurkuja, joita Kokkolan satamassa on koskaan nähty.”
Sandbackan tuulipuistoa rakennetaan Pohjanmaalle Uudenkaarlepyyn ja Vöyrin kuntien alueille. Tuulipuiston komponentteja saapuu Kokkolaan vielä neljällä laivalla. Maakuljetukset Kokkolan satamasta saitille käynnistyvät marraskuussa ja ne jatkuvat ensi vuoden puolelle.
ONNISTUNUT SUORITUS lähti jo viime syksynä käynnistyneestä suunnittelusta. Sen lisäksi Kokkolan
Juhlavuoden kynnyksellä
Kokkolan satama täyttää ensi vuonna 200 vuotta. Kokkolan Satama viritti satamayhteisöä juhlatunnelmaan tarjoamalla syyskuussa Hopeakiven satamassa munkkikahvit yli sadalle paikalle saapuneelle työntekijälle. Heistä jokainen omalla työpanoksellaan ja osaamisellaan tekee toimivasta ja luotettavasta satamakokonaisuudesta sen, mitä se tänä päivänä on.
Juhlavuoden valmistelut ovat hyvässä vauhdissa ja jo nyt voimme kertoa, että juhlavuosi tulee näkymään monella tavalla.
Samaan aikaan rinnalla kulkee Lestijärvelle nousevan Suomen suurimman maatuulipuiston satamalogistiikka. Noin 1 100 erikoiskuljetusta käsittävä jättiurakka etenee aikataulussaan maakuljetusten jatkuessa tässäkin projektissa ensi vuoden puolelle. Esittelemme Lestijärvi-projektia tarkemmin toisaalla tässä julkaisussa.
Kokkolan satama on keskiössä meneillään olevassa tuulivoimalogistiikan suurprojektissa. Hopeakiven satamasta lähtee lähes vuoden mittaisen urakan aikana noin 1 100 tuulivoimalakomponenttien erikoiskuljetusta Lestijärvelle. Uusiutuvan energian yhtiö OX2:n paikkakunnalle rakennuttama maatuulipuisto on valmistuessaan Suomen suurin.
Siipiä kuljettavat ajoneuvoyhdistelmät ovat vaikuttava näky. Kuvassa Lestijärvelle matkaava siipikuljetus Pohjoisväylän ja Ouluntien kiertoliittymässä.
– Laivan saavuttua Hopeakivelle varmistamme, että nostot tapahtuvat setti kerrallaan, jotta siivet voidaan varastoida oikeaan järjestykseen satamakentälle.
PORT MANAGER TEEMU TERÄVÄ
Hopeakiven sataman kautta kulkee Lestijärvelle yhteensä 69 tuulivoimalan osat.
Tuulivoimalakomponentteja tuovat alukset ovat olleet jo pitkään tuttu näky Kokkolan Hopeakiven satamassa. Komponenttien purku laivoista sekä varastointi satamakentille tapahtuu Kokkolan Sataman, Kuljetusliike Ville Silvastin sekä Rauanheimon sujuvalla yhteistyöllä.
Puitteet Hopeakivellä ovat mainiot tuulivoimaloiden satamalogistiikalle. Komponenttien käsittelyä ja varastointia varten on käytössä noin 15 hehtaaria yhtenäistä aluetta. Lisäksi Hopeakiven laituria on pidennetty 440 metriin, ja Kokkolan Satama on investoinut myös nosturikapasiteettiin samoin kuin erikoiskuljetusreittiin satamasta pääteille.
Kokkolasta kuljetetaan Lestijärvelle yhteensä 69 tuulivoimalan osat. Kuljetettavat komponentit käsittävät yli 470 torniosaa, reilut 200 siipeä ja 345 muuta voimalaosaa, kuten konehuoneita, roottorin napoja ja muuntajia.
SIIPIKULJETUKSET ovat suurelle yleisölle maantiekuljetusten näyttävin osa, mutta myös erittäin vaativa tekijöiden näkökulmasta. Tuulivoimaloiden siivet kuljetetaan kolmen siiven kokonaisuuksina eli setteinä, ja setitys on tapahtunut jo valmistusvaiheessa tehtaalla. Lestijärvelle nousevien tuulivoimaloiden yksittäinen siipi painaa noin 30 tonnia ja sen pituus on 83 metriä.
– Laivan saavuttua Hopeakivelle varmistamme, että nostot tapahtuvat setti kerrallaan, jotta siivet voidaan varastoida oikeaan järjestykseen satamakentälle. Sil-
loin ne on helppo ottaa valmisteltavaksi ja lastattavaksi maakuljetusta varten, kertoo Port Manager Teemu Terävä Kuljetusliike Ville Silvastilta.
Hänen mukaansa komponenttien nostot laivasta satamakentälle on tehtävä äärimmäisen huolellisesti ja ammattitaidolla.
– Nostoissa olennaisinta on työturvallisuus, mutta epäonnistumisilla voi olla myös taloudellisia vaikutuksia. Esimerkiksi yhden siiven vaurioituminen saattaa vaikuttaa koko setin käyttökelpoisuuteen.
SATAMALOGISTIIKKA tapahtuu Teemu Terävän mukaan huolellisen ennakkosuunnittelun mukaisesti yhdessä Kokkolan Sataman ja Rauanheimon kanssa. Siipisetin maakuljetuksen valmisteluvaihe vaatii aikaa useita tunteja, ja matka satamasta Lestijärvelle kestää noin 6 tuntia.
Maakuljetusta varten siivet käännetään satamakentällä uuteen asentoon, sillä Silvasti käyttää siipikuljetuksissa menetelmää, jonka ansiosta kuljetuskorkeus on huomattavasti tavallista matalampi mahdollistaen pitkien siipien kuljettamisen.
Kun kolmen siiven kolonna lähtee matkaan Hopeakiven satamasta, edellä kulkee kaksi varoitusajoneuvoa ja perällä yksi. Jokaisen siipeä kuljettavan ajoneuvoyhdistelmän perässä ajaa ohjausmies, joka ohjaa edellä menevän perävaunun peräosaa kaukosäätimellä.
– Siipeä kuljettava kuorma-auto on niin pitkä, ettei
– Ajotaitojen lisäksi
kuljettajilta vaaditaan hyviä hermoja, koska etenemisvauhti on välillä tuskastuttavan hidas.
PORT MANAGER TEEMU TERÄVÄ
– Tuulivoimalakomponenttien käsittely ja kuljetukset vaativat äärimmäistä huolellisuutta ja ammattitaitoa, Port Manager Teemu Terävä sanoo.
kuljettaja näe perää. Ohjausmies ja kuljettaja ovat keskenään radioyhteydessä ohjausmiehen roolin korostuessa varsinkin käännöksissä. Ohjausmies tähystää, missä perävaunu menee ja varmistaa, ettei komponentti osu esimerkiksi liikennemerkkeihin tai liikennevaloihin, Teemu Terävä selvittää.
140 kilometrin matka Lestijärvelle taittuu enimmillään noin 60 kilometrin tuntivauhtia keskinopeuden ollessa noin 25 km/h. Perillä kuljetusurakkaa helpottavat siistit ja tasaiset saittitiet.
– Olemme toimineet paljon vaikeammissakin maastoissa. Esimerkiksi Norjassa on joskus tarvittu useita hinausautoja vetämään kuorma-autoja mäkeä ylös.
Teemu Terävä kehuu alansa rautaisiksi ammattilaisiksi. Kuljettajat ovat suomalaisia ja tanskalaisia.
– Saamme tehdä tätä hommaa tosi hyvällä porukalla. Ajotaitojen lisäksi kuljettajilta vaaditaan hyviä hermoja, koska etenemisvauhti on välillä tuskastuttavan hidas. Hermostua ei saa missään tilanteessa.
Syyskuun alkupuolella Kokkolan satamasta oli lähtenyt Lestijärvelle noin 500 erikoiskuljetusta.
– Kaikki on sujunut suunnitelmien mukaan. Reitti on kaikkinensa aika helppo, ja muu tieliikenne on huomioinut meidät tosi hyvin ja antanut tilaa erikoiskuljetuksille. Pääsääntöisesti olemme pystyneet ajoittamaan kuljetukset niin, että suurimmat liikennemääräpiikit on voitu välttää, Terävä kertoo.
Kokkolan Sataman logistiikkapalvelut ovat osa sitä kokonaisuutta, jolla mahdollistetaan puhdasta siirtymää, kuten investointeja uusiutuvaan energiantuotantoon.
OX2:n Lestijärvelle rakennuttamaan tuulipuistoon rakennetaan 69 Siemens Gamesan SG 6.6-170 -tuulivoimalaa, joiden enimmäiskorkeus on 240 metriä ja yhteenlaskettu kokonaisteho 455,4 megawattia. Tuulivoimaloiden lisäksi hankkeeseen kuuluu uuden sähköaseman sekä 110 kilovoltin ja 400 kilovoltin voimajohtojen rakentaminen sähkönsiirtoa varten.
Tuulipuistossa tuotettu sähkö liitetään uudella sähkönsiirtoyhteydellä kantaverkkoon Alajärven sähköasemalle.
Tuulipuiston arvioidaan aloittavan toimintansa vuoden 2025 alussa. Sen vuosittainen energiantuotanto on noin 1,3 terawattituntia, mikä vastaa noin 280 000 kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta (5 000 KWh/kotitalous).
Koko hankkeen 650 miljoonan euron investoinnista noin viidesosa jää talousalueelle.
Kokkolan Sataman ketterä organisaatio hoitaa projekteja tehokkaasti ja joustavasti. Projekti-insinööri Juho Elo pitää työnsä parhaimpana puolena monipuolisuutta. Kun yksi työ on saatu päätökseen, edessä on seuraava, sisällöltään taas ihan omanlaisensa projekti.
kun nosturit purkavat laivasta tuu livoimalakomponentteja ja isot työko neet kuljettavat niitä varastointialueelle odottamaan maantiekuljetuksia, toi saalla Hopeakiven satamassa Juho Elo seisoo painopenkan vierellä ja silmäilee merelle, jota kohti satama laajenee. Kokkolan satamassa rakennetaan koko ajan uutta satamakenttää, ja painopenkka tuo rakennettavaan kenttäalueeseen vakautta ja kestävyyttä. Kun painopenkka on tehnyt tehtävänsä, se siirretään uuteen paikkaan pohjustamaan seuraavaa laajennusvaihetta.
JUHO ELON työstä Kokkolan Sataman projekti-insinöörinä noin 70 prosenttia on investointien projektinhallintaa, kuten vaikkapa satamakenttien rakentamista, jossa hänen roolinsa on toimia työpäällikkönä. Loput 30 prosenttia liittyy monenlaiseen infran ja rakennusten kunnossapitoon.
– Projekteissa oma tehtäväkuvani riippuu siitä, onko toteuttajana Kokkolan Satama vai pääurakoitsija eli itse urakoitsija. Edellisessä tapauksessa johdan työmaita esimiesroolissa, ja jälkimmäisessä projekti-insinöörinä tilaajan ja rakennuttajan roolissa.
Satamakenttien rakentaminen on tärkeä osa Kokkolan Sataman pitkäjänteistä kehittämistä.
– Uutta satamakenttää suunniteltaessa ensin piirretään karttaan ääriviivat rakennusalueelle. Seuraavissa työvaiheissa muun muassa rakennetaan penkereet, tehdään täyttötyöt, rakennetaan tarvittava yhdyskuntatekniikka, kuten sähkö- ja vesilinjat sekä kuivatusjärjestelmä, ja lopuksi pinta asfaltoidaan, jolloin alue muuttuu satamakentäksi, Elo kertoo.
Valmistuneelle satamakentälle rakennetaan usein varastoja, ja varastoihin saattaa tulla esimerkiksi kuljettimia ja muita koneita tai laitteita tavarankäsittelyä varten. Projekti-insinööri osallistuu niin hankittavien laitteiden tekniseen määrittelyyn kuin niiden kilpailuttamiseen ja hankintaneuvotteluihin.
– Kun Kokkolan Satama suunnittelee projekteja, yksi tärkeimpiä asioita on kustannusten arviointi. Jos Sataman asiakas on ilmoittanut, että heillä on tarve tietynlaisella palvelulle, teknisenä henkilönä selvitän, millaisen teknisen toteutuksen se vaatii ja millaiset ovat investointikustannukset.
Juho Elo liikkuu ahkerasti satama-alueella muun muassa seuraamassa rakennustöiden edistymistä.
– Uutta satamakenttää rakennetaan koko ajan, projekti-insinööri Juho Elo kertoo.
Kustannusten arvioinnissa auttaa, että olen tehnyt työurallani monenlaista maan ja taivaan välillä, ja sitä kautta on kertynyt hyödyllistä tietoa ja käytännön kokemusta.
MAANRAKENTAMISEN yksi iso kokonaisuus on maanalaisten putkistojen rakentaminen, joita on satamassa tehty kilometrikaupalla vuosien varrella. Uusia teollisuusputkistoja ja putkisiltoja on myös rakennettu maanpäällisille rakenteille. Putkistorakentamisen lisäksi isoja kokonaisuuksia ovat varastorakentaminen sekä kone- ja laiteinvestoinnit.
Infran ja rakennusten kunnossapito tarkoittaa joskus rikkoontuneen kaivonkannen korjausta, joskus asfaltin paikkaamista tai talven tullen huolehtimista lumenpoistosta ja hiekoituksesta. Kuntoarvioinneista Elo tekee osan itse, mutta useimmiten kuntoarvioinnit ja niihin liittyvät tarkemmat selvitykset tekee ulkopuolinen kumppani.
– Turvallisuus on ykkösasia kaikessa tekemisessä
Koska palloja on ilmassa paljon, ja jotta työt valmistuvat aikataulussa, Juho Elon mukaan tärkeää on töiden priorisointi.
– Olen ottanut myös periaatteeksi, että jos mahdollista, työt kannattaa tehdä etupeltoon. Ainakaan töitä ei kannata jättää viime hetkeen, koska sitten alkaa kertyä paineita, jos työt kasaantuvat. Minun työtäni helpottaa se, että meillä on luotettavat ja osaavat kumppanit. He tuntevat sataman toimintaympäristön, mikä ennen kaikkea parantaa työturvallisuutta. Täällä toimitaan isoilla koneilla ja laitteilla sekä ollaan tekemisissä kemikaalien kanssa, ja sen takia turvallisuus on ykkösasia kaikessa tekemisessä.
MYNÄMÄELTÄ Varsinais-Suomesta kotoisin oleva Elo aloitti Kokkolan Sataman palveluksessa 7 vuotta sitten. Sitä ennen hän oli töissä Kokkolan suurteollisuusalueella Yara Suomen kaliumsulfaattitehtaalla mekaanisen kunnossapidon koordinaattorina.
– Valmistuin tuotantotalouden insinööriksi Raumalta Satakunnan ammattikorkeasta 2004. Sen jälkeen opiskelin työn ohessa tradenomiksi, jotta sain lisää osaamista kustannuslaskentaan. Kokkolaan muutin naisen perässä. Puolisoni on kotoisin Kokkolasta, ja asuimme hänen kanssaan yhdessä jo aikaisemmin Raumalla ja Salossa. Olen viihtynyt tosi hyvin sekä työssäni että Kokkolassa. Keskipohjalainen ilmapiiri on avoimempaa kuin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
– Vapaa-aika menee aika lailla kokonaan lasten jääkiekkoharrastuksen parissa. Poika pelaa Mestistä Hermeksen U15-joukkueessa ja tyttö neljässä seurassa, joista Hermes on pääseura. Autoon kertyy kilometrejä ihan kiitettävästi, Elo nauraa.
Projekti-insinööri Juho Elo on mukana projekteissa suunnittelusta siihen saakka, kun hän tallentaa valmistuneen hankkeen dokumentit jälkipolville.
Merenkulkija Olavi Kärkkäisen omaisten lahjoittamasta, kiinalaisesta kamferipuusta tehdystä merimiesarkusta löytyy paljon mielenkiintoista liki 5-metrisestä pytonin nahasta hattuihin, valaisimiin ja piippuihin.
Kokkolan Merimieskirkko on avannut ovensa merenkulkijoille ja Kokkolan satamayhteisön työntekijöille vajaan parin vuoden tauon jälkeen. Merenkulkijoille Merimieskirkko tarkoittaa ennen kaikkea virkistävää keidasta pitkän merimatkan varrella.
Merimieskirkon satamakuraattori Jonna Kastell-Klapuri kyyditsee Kokkolan satamaan saapuneita merenkulkijoita asioimaan Kokkolan keskustaan, tarjoaa Merimieskirkon tiloissa kahvia ja mustikkapiirakkaa, toimii paikallisoppaana ja on keskustelukumppanina aina, kun joku sellaista tarvitsee.
– Työ on tosi monipuolista ja imaisee mukaansa. Tässä elää hetkellisesti omassa kansainvälisessä kuplassaan, jossa myös nykyinen maailmanpoliittinen tilanne näkyy monin tavoin, Kokkolan Merimieskirkon palveluksessa viime maaliskuussa aloittanut Kastell-Klapuri kertoo.
Voi vain arvailla, miten suuri merkitys voi olla sillä, että merellä vietettyjen viikkojen jälkeen Merimieskirkolla laivojen työntekijöillä on mahdollisuus rentoutua ja saa ajatukset edes hetkeksi ihan jonnekin muualle.
– Merenkulkijoilta tuleva palaute on välillä ihan ylitsevuotavaa, ja heillä on usein paljon kaikenlaista kysyttävää. Heitä kiinnostavat niin Suomi ja suomalaisuus kuin maineemme maailman onnellisimpana kansana. Talojen lämmitys puhuttaa, ja esimerkiksi
filippiiniläiset ihmettelevät suomalaista puurakentamista ja sitä, eivätkö termiitit syö talojamme.
KOHTAAMISISTA iso osa tapahtuu laivoissa. – Katson laivalistasta saapuvat laivat ja laivakäyntejä kartoittavasta Shipvisitor-sovelluksesta näen, missä satamassa laivaan on tehty viimeksi vierailu. Laivoilla kokit toimivat monesti yhteyshenkilöinä, ja työntekijöiden kanssa asioita saatetaan käydä läpi lyhyessä ajassa hyvinkin syvällisesti, välillä silmäkulmia pyyhkien.
Ennen Merimieskirkolle tultiin vaihtamaan rahaa ja soitettiin kolikkopuhelimella kauan odotettu puhelu perheelle valtameren taakse. Nyt Kastell-Klapuri auttaa merenkulkijoita hankkimaan suomalaisten teleoperaattoreiden prepaid-liittymiä, joiden avulla yhteydenpito kotiin onnistuu netin välityksellä.
– Palvelen jokaista asiakasta parhaani mukaan, ja tehtäväni on myös kertoa pakotteista, jotka tällä hetkellä rajoittavat tiettyjen kansallisuuksien mahdollisuutta tehdä maissa tax free-ostoksia.
Kokkolan Merimieskirkko toimii Kantasatamassa 1800-luvun puolivälissä rakennetussa ja Kokkolan Sataman omistamassa historiallisessa kiinteistössä, joka palveli aikanaan satamakapteenin virka-asuntona.
– Vastapainona laivojen ahtaille hyteille täällä on katto korkealla ja tilaa ympärillä. Viime kevättalvella kakluuni avotulineen oli kova juttu. Kahvin ja virvok-
Satamakuraattori auttaa merenkulkijoita monenlaisia arkisissa käytännön asioissa ja toimii myös paikallisoppaana.
keiden lisäksi täältä voi ostaa matkamuistoja, ja joillekin riittää se, että he saavat pelata kaikessa rauhassa biljardia, Kastell-Klapuri sanoo.
ILMAPIIRI Merimieskirkolla on kansainvälinen, sillä vuoden kuluessa asiakkaina käy kymmeniä eri kansallisuuksia. Miehistöjen jäsenissä on paljon filippiiniläisiä, mutta Kastell-Klapurin mukaan jopa yli puolet kohtaamisista tapahtuu venäjän kielellä esimerkiksi Venäjältä, Ukrainasta, Baltiasta ja Bulgariasta kotoisin olevien henkilöiden kanssa. Kirkolla on käynyt myös muun muassa Hollannista, Saksasta, Etiopiasta, Kiinasta, Vietnamista, Intiasta, Syyriasta, Egyptistä, Perusta, Surinamista ja Kap Verdeltä kotoisin olevia merenkulkijoita.
– Keskustelut eri kulttuureja edustavien merenkul-
Satamakuraattori Jonna Kastell-Klapuri toivottaa myös Kokkolan satamayhteisön paikalliset työntekijät tervetulleiksi Merimieskirkkoon.
Merimieskirkon hiljaisen huoneen hyllystä löytyy Raamattuja tai sen osia 25 eri kielellä.
kijoiden kanssa ovat opettaneet minulle ainakin sen, että maailmanpolitiikassa asiat eivät ole läheskään aina mustavalkoisia. Vaikka maailmanpoliittinen tilanne on mikä on, minun on oltava kaikkien kaveri ja kohdattava jokainen ihminen sellaisena kuin hän on riippumatta kansallisuudesta, uskonnosta tai poliittisista näkemyksistä.
– Itselleni työssä tärkeintä on nimenomaan ihmisten kohtaaminen sekä toimia kohtaamisissa kunkin asiakkaan lähtökohdat huomioiden. Meillä ei ole mitään tiettyä agendaa, jota tyrkytämme, vaan Merimieskirkon tehtävä on kristillisen diakonin ja vieraanvaraisuuden pohjalta tukea ja edistää ihmisten henkistä ja hengellistä hyvinvointia. Toivotan myös siunausta jokaiselle asiakkaalle, sillä kuka muu sen tekisi, ellemme me, Kastell-Klapuri sanoo.
Suomen Merimieskirkko ry. perustettiin 1875 auttamaan suomalaisia merimiehiä ulkomaisissa satamissa. Työ Suomen satamissa alkoi 1900-luvun alussa. Myös Suomesta ulkomaille muuttaneet siirtolaiset eli ulkosuomalaiset ovat olleet toiminnan parissa yhdistyksen perustamisesta lähtien.
Yhdistys määrittelee tehtäväkseen kristillisen uskon ja diakonian pohjalta tukea ja edistää ulkomailla
olevien suomalaisten ja merenkulkijoiden henkistä ja hengellistä hyvinvointia.
Kokkolan Merimieskirkko sai alkunsa, kun Ykspihlajan satamalähetys perustettiin vuonna 1931. Satamassa on todennäköisesti ollut jonkinlaista merimieskoti- tai lukusalitoimintaa aiemminkin. Suomen Merimieslähetysseuran (vuodesta 1994 Suomen Merimieskirkko) lukusali valmistui Kokkolaan 1937.
Tack
vare sin serviceutrustning har Karleby hamn redan länge varit hamn nummer ett för gruvindustrin i Finland samt för den utbredda kemiska och metallurgiska industrin som står i stark utveckling. Förutom den 14,2 meter djupa farleden till Djuphamnen möjliggör vi våra kunders logistik bland annat genom att bygga nya hamnfält och investera i lyftkranar.
Dessutom har Karleby hamn utvecklats till ett betydande logistikcenter för vindkraften där komponenttransporter på fartyg, hamnlogistik och landtransporter till vindkraftparker förenas.
Vindkraftlogistikens tillväxt är baserad på existerande ramverk och tjänster. Djupfarleden till Karleby hamn gör det möjligt för de allra största fartygen att
anlöpa hamnen och lyftkranskapaciteten, stora hamnfält med sina lager, samt den specialtransportrutt som Karelby Hamn förverkligat, skapar förutsättningarna för en kostnadseffektiv hamnlogistik. Det har varit ett nöje att få feedback från kunderna enligt vilken det är lätt att arbeta här.
Under det gångna året har Karleby hamns servicehelhet fungerat klanderfritt även då problem har förekommit i verksamhetsomgivningen. En hög leveranssäkerhet befäster de redan tidigare konfidentiella relationerna till våra kunder och samarbetspartner.
Då detta skrivs fortsätter det stora vindkraftslogistikprojektet där cirka 1 100 specialtransporter av komponenter för vindkraftverk går till Lestijärvi. Där
Hamnkurator Kastell-Klapuri önskar även de lokala arbetarna i Karleby hamngemenskap välkomna till Sjömanskyrkan.
Karleby Sjömanskyrka har efter ett par års paus åter öppnat sina dörrar för sjöfarare och arbetstagare inom Karleby hamns arbetsgemenskap. För sjöfararna betyder Sjömanskyrkan framför allt en vederkvickande oas på en lång resa till sjöss.
Sjömanskyrkans hamnkurator Jonna Kastell-Klapuri skjutsar sjöfarare som anlänt till Karleby hamn på ärenden till centrum av Karleby, bjuder i Sjömankyrkans utrymmen på kaffe och blåbärspaj, fungerar som lokal guide och är en samtalspartner i alla situationer för den som är i behov av det.
– Arbetet är väldigt mångsidigt och medryckande. Här lever man stundvis i en internationell bubbla där
också den nuvarande världspolitiska situationen visar sig på många olika sätt, säger Kastell-Klapuri, som i mars inledde sitt arbete vid Karleby Sjömanskyrka.
Man kan bara gissa hur stor betydelse det kan vara att de som arbetar på fartygen efter veckor på sjön har möjlighet att i Sjömanskyrka ta det lugnt och fastän bara för en stund kunna tänka på något annat.
– Responsen som kommer från sjöfararna är ibland alldeles överväldigande och de har ofta en hel del frågor om allt möjligt. De är intresserade av såväl Finland och det finländska som om vårt lands rykte som världens lyckligaste land. Uppvärmningen av hus är ett samtalsämne och till exempel filippinerna förundrar sig över att man bygger hus av trä i Finland, för ”termiterna äter väl upp dem?”.
byggs som bäst en landvindpark som när den blir färdig blir Finlands största. Till vår glädje har samtidigt med Lestijärvi-projektet ett annat betydande projekt startat där komponenter för vindkraftverk går genom Karleby hamn till vindkraftparken i Sandbacka.
Förutom Karleby Hamns egen personal deltar ett stort antal aktörer i dessa projekt och deras inbördes samarbete har slipats till en sömlös helhet. Det innebär i praktiken en effektiv vindkraftslogistik med klockmässig exakthet, för vilket vi kan tacka alla aktörer.
Förutom vindkraftslogistiken har containertrafiken under detta år varit speciellt livlig. Den har hittills vuxit med 30 procent. Containerkranen som Karleby Hamn anskaffat och tar i bruk i slutet av året stöder den fortsatta tillväxten av containertrafiken och vi har dessutom även på andra sätt utvecklat Silverstenshamnen för att motsvara de krav som containertrafiken ställer.
MÖTENA sker till stora delar på fartygen.
– Jag kollar de anländande fartygen i skeppslistan och i Shipvisitor-appen , som håller reda på fartygsanlöp, ser jag i vilken hamn ett besök på ett fartyg senast gjorts. På fartygen fungerar kockarna vanligen som kontaktpersoner och man kan med besättningsmedlemmarna på kort tid gå även på djupet igenom ärenden. Ibland torkar man lite ögonvrån.
Förr kom man till Sjömanskyrkan för att växla pengar och med mynttelefonen ringa det länge efterlängtade samtalet till familjen bortom oceanen. Nu hjälper Kastell-Klapuri sjöfararna att skaffa sig ett prepaid-kort från finska teleoperatörer. Med hjälp av dem kan man ta kontakt hem via nätet.
– Jag betjänar varje kund så gott jag kan och min uppgift är också att informera om sanktioner som idag begränsar vissa nationaliteters möjligheter att göra taxfree-uppköp i land.
Karleby Sjömanskyrka verkar i Stamhamnen i en historisk i mitten av 1800-talet byggd och av Karleby Hamn ägd fastighet som i tiden fungerade som hamnkaptenens tjänstebostad.
– I motsats till de trånga hytterna ombord på fartygen är det högt i tak och gott om utrymme runt omkring. Senaste vårvinter fascinerade kakelugnen med öppen eld. Förutom kaffe och läskedrycker kan man köpa souvenirer och för några är det tillräckligt att få spela biljard i lugn och ro, säger Kastell-Klapuri.
Finlands Sjömanskyrka rf grundades 1875 för att bistå finländska sjömän i utländska hamnar. Arbetet i finländska hamnar inleddes i början av 1900-talet. Även emigranter som flyttat utomlands från Finland eller utlandsfinländarna har allt ifrån grundandet utgjort en del av dem som föreningen vänt sig till.
Föreningen definierar sin uppgift som att utgående från den kristna tron och diakonin stöda och främja
Den blygsamma tillväxten i världsekonomin och den hårda konkurrensen mellan hamnarna har verksamhetens resultat de senaste åren inte riktigt varit de eftersträvade. I Karleby Hamn svarar vi på dessa utmaning ar genom att flitigt vara på plats där affärer görs. Uppgiften är välkommen för visst har Karleby medel och ramverk som duger att erbjudas alla som behöver hamnlogistiktjänster.
TORBJÖRN WITTING
Verkställande direktör Karleby Hamn Ab
ATMOSFÄREN i Sjömanskyrkan är internationell för under året besöks den av kunder av tiotals nationaliteter. Fartygens besättningarna består av många filippiner men enligt Kastell-Klapuri förs mer än hälften av mötena på ryska av personer som är hemma från Ryssland, Ukraina, de Baltiska länderna och Bulgarien. Sjöfarare som är hemma från bland annat Holland, Tyskland, Etiopien, Kina, Vietnam, Indien, Syrien, Egypten, Peru, Surinam och Kap Verde har besökt kyrkan.
– Samtalen med sjöfarare som representerar olika kulturer har lärt mig åtminstone det att i världspolitiken är sakerna inte på långt när svartvita. Fastän den världspolitiska situationen är den det är måste jag vara kamrat med alla och möta varje människa som hon är, oberoende av nationalitet, religion eller politiska åsikter.
– För mig själv är nämligen det viktigaste i mitt arbete att möta människor och i mötena ta hänsyn till kundens utgångspunkter. Vi har ingen särskild agenda som vi tvingar på någon utan Sjömanskyrkans uppgift är att på basen av kristlig diakoni och gästfrihet stöda och främja människornas psykiska och andliga välbefinnande. Jag önskar också varje kund välsignelse, för vem annan skulle göra det om inte vi, säger Kastell-Klapuri.
de utomlands boende finländarnas och sjöfararnas psykiska och andliga välbefinnande.
Sjömanskyrkan i Karleby fick sin början då Yxpila hamnmission grundades 1931. Det fanns sannolikt ett slags sjömanshems- eller läsesalsverksamhet i hamnen redan tidigare. Finska Sjömansmissionssällskapets (från 1994 Finlands sjömanskyrka) läsesal blev färdig i Karleby 1937.