Kokkolan Satama Oy:n sidosryhmälehti
PÄÄTOIMITTAJA:
Torbjörn Witting
TOIMITUS:
Jorma Uusitalo
TAITTO:
Olli Ilmanen/Creamedia
PAINOPAIKKA:
Waasa Graphics Oy
KUVAT:
Jorma Uusitalo
Clas-Olav Slotte
Hiutale Films
Alexandra Haapala
KANNEN KUVA: Hopeakiven satamasta Kokkolasta lähtee
Lestijärvelle Suomen suurimpaan maatuulipuistoon 1 100 erikoiskuljetusta.
KUVA: CLAS-OLAV SLOTTE
Toimitusvarmuus sekä asiakastoimitusten häiriöttömyys ovat keskeinen kilpailukykytekijä Kokkolan Satamalle. Tätä kykyämme testataan myös meneillään olevan Lestijärven jättimäisen tuulivoimahankkeen yhteydessä. Ilokseni olen kuullut sanan kiirineen, että Kokkolassa asiat hoituvat. Olemme pitäneet kiinni toimitusvarmuudesta ja häiriöttömyydestä koko Lestijärven tuulivoimahankkeen ajan mukaan lukien viime kevään, jolloin poliittiset lakot aiheuttivat Suomessa haasteita tavarakuljetuksille ja teollisuudelle.
Suomen suurimman maatuulivoimapuiston koko logistiikan tuottaminen Kokkolan Hopeakiven sataman kautta on meille erinomainen mahdollisuus osoittaa kyvykkyytemme äärimmäisen vaativassa puhtaan siirtymän hankkeessa. Kyse on tarkasti aikataulutetusta kokonaisuudesta, jonka onnistuminen edellyttää saumatonta tiimityötä. Jo tässä vaiheessa on paikallaan lausua lämmin kiitos kaikille niille tahoille, jotka ovat eri tavoin mukana hankkeessa.
Tuulivoimateollisuuden ohella Hopeakiven satama on tärkeä Kokkolan suurteollisuusalueen yrityksille ja Keski-Suomen asiakkaillemme. Moni Kokkolan satamaa käyttävä yritys laajentaa parhaillaan toimintaansa, minkä lisäksi Kokkolan suurteollisuusalueelle on jo sijoittunut, ja jatkossa todennäköisesti sijoittuu vielä lisää täysin uusia puhtaan siirtymän toimijoita.
Tämän vuoksi Kokkolan Satama panostaa pitkäjänteisesti myös konttiliikenteen kehittämiseen, jotta pystymme vastaamaan teollisuuden kasvavaan palvelutarpeeseen. Tästä tuorein esimerkki on konttipukkinosturin hankinta, jonka modernisointi on juuri nyt meneillään. Modernisoinnin valmistuttua meillä on käytössämme pitkälle tulevaisuuteen toimintavarma nosturi, joka kasvattaa konttien käsittelykapasiteetin täysin uudelle tasolle.
Jotta Kokkolan Satamalla säilyvät edellytykset jatkaa työtään esimerkiksi puhtaan siirtymän mahdollistajana, käymme koko ajan keskusteluita asiakkaiden ja muiden satamatoimijoiden kanssa. Näin pystymme laajentamaan palvelutarjontaamme niin, että se palvelee jatkossakin mahdollisimman hyvin asiakkaidemme tarpeita.
TORBJÖRN WITTING
Toimitusjohtaja
Kokkolan Satama Oy
Kokkolan Sataman investoima konttipukkinosturi tuo merkittävästi lisää iskukykyä Kokkolan kautta tapahtuvaan konttiliikenteeseen. Kokkolan Sataman ja raumalaisen Notra Oy:n edustajat allekirjoittivat toukokuussa sopimuksen Gdynian satamasta Puolasta hankitun konttipukkinosturin modernisoinnista. Nosturi-investoinnillaan Kokkolan Satama lisää konttien käsittelykapasiteettia tilanteessa, jossa konttiliikenteen määrä Kokkolassa on moninkertaistumassa samalla kun konttilaivojen koko kasvaa. Nyt modernisoitava 17 konttirivin jykevä konttinosturi on suunniteltu käsittelemään parhaimmillaan yli 60 TEU:ta, (Twenty-foot Equivalent Unit) 25–30 konttia per tunti. – On hienoa, että Suomesta löytyy tällaista modernisointiin liittyvää osaamista. Kokkolan Satamassa olemme hyödyntäneet pitkään modernisointia nosturikapasiteetin lisäämisessä, Kokkolan Sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting toteaa.
NOTRA Oy:n myyntijohtajan Tomi Ojasen mukaan modernisoinnin yksi etu on kustannustehokkuus.
– Modernisoinnin yhteydessä pystytään lisäksi parantamaan esimerkiksi energiatehokkuutta ja työturvallisuutta, Ojanen jatkaa.
Modernisointiin liittyvien komponenttien tilaukset ovat jo alkaneet, ja nosturin nykyistä tekniikkaa ryhdytään purkamaan kesäkuun alussa. Modernisoinnissa nosturiin muun muassa asennetaan uusi käyttöjärjestelmä, minkä lisäksi mekaaniset osat moottoreineen ja jarruineen huolletaan ja tarvittaessa kunnostetaan. Nosturiin rakennetaan myös valmius bulkin käsittelyssä käytettävälle kahmarille.
Samanaikaisesti modernisoinnin kanssa Hopeakiven sataman satamalaiturille rakennetaan uutta nosturirataa, jonne konttinosturi siirretään syyskuussa käyttöönottoa ja varsinaista käyttöä varten.
Tositoimissa nosturin on tarkoitus olla marraskuussa. Konttien käsittely keskittyy Kokkolassa jatkossa Hopeakiven satamaan, jonka nosturikapasiteetti saa merkittävän lisän modernisoinnin valmistuttua.
Notra Oy:n myyntijohtaja Tomi Ojanen (oik.) sekä Kokkolan Sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting ja tekninen päällikkö Tapio Lampinen modernisointisopimuksen allekirjoitustilaisuudessa.
Tuulivoimalat Suomen suurimpaan maatuulipuistoon kulkevat Kokkolan sataman kautta. Kyseessä on tuulivoimalogistiikan jättiurakka, joka vaatii logistiikkatoimijoilta saumatonta keskinäistä yhteistyötä ja rautaista ammattitaitoa. Kokkolan satamasta lähtee OX2:n rakentamaan tuulipuistoon Lestijärvelle peräti 1 100 tuulivoimalakomponenttien erikoiskuljetusta.
Näin mittava tuulivoimalogistiikan palvelukokonaisuus ei olisi mahdollista, elleivät puitteet Kokkolan satamassa olisi olleet sellaiset, että ne mahdollistavat esimerkiksi komponenttien purkamisen laivoista, komponenttien varastoinnin sekä erikoiskuljetukset satamasta läheisen suurteollisuusalueen ja Kokkolan kaupunkitaajaman kautta ulosmenoteille.
– Maatuulivoimaloiden komponenteille tarkoitetun satamalogistiikan pitkäjänteinen kehittäminen kantaa nyt hedelmää. Tämä on meille suuri haaste, johon ilolla vastaamme. Olemme suunnitelleet hank-
keen toteutusta jo pari vuotta yhdessä eri osapuolten kanssa, ja tehty työ huipentuu toukokuussa käynnistyneisiin maakuljetuksiin, sanoo Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting. Hänen mukaansa tuulivoimalogistiikkaan liittyvää käytännön tekemistä on kehitetty edelleen Kokkolan satamassa siitä lähtien, kun ensimmäiset komponentit saapuivat Kokkolaan joitakin vuosia sitten. – Silloin kun on jäänyt parantamisen varaa, olemme ottaneet niistä kerroista opiksemme. Meneillään oleva Lestijärvi-projekti on meidän käyntikorttimme ja tiedämme, että hankkeen etenemistä seurataan laajasti ja tarkasti. Kokkolan Satamalle parasta markkinointia on se, että tämä hanke onnistuu kaikin puolin hyvin, Witting jatkaa.
Lestijärven tuulipuistoon kuljetettavia tuulivoimaloiden lapoja Hopeakiven satamassa.
Komponenttien kuljettaminen Lestijärvellä rakenteilla olevaan tuulipuistoon vaatii 1 100 erikoiskuljetusta.
TUULIVOIMALOGISTIIKKA on keskitetty Kokkolan kolmesta satamasta Hopeakiven satamaan, jota kehitetään vastaamaan myös tulevia merituulivoimahankkeita. Satama esimerkiksi laajenee merelle sitä mukaa kun uutta satamakenttää valmistuu.
Tällä hetkellä Hopeakiven satamassa on noin 15 hehtaaria yhtenäistä aluetta komponenttien käsittelyä ja varastointia varten. Hopeakiven laituria on pidennetty 440 metriin, ja myös nosturikapasiteettia on lisätty. Lisäksi Kokkolan Satama on ollut toteuttamassa
komponenttien erikoiskuljetusreittiä satamasta suurteollisuusalueen kautta ulosmenoteille.
Lestijärvi-projekti käsittää yhteensä 1 100 erikoiskuljetusta, jotka jatkuvat loppuvuoden ajan. Yksittäinen siipikuljetusrekka on kokonaispituudeltaan 96 metriä, ja raskaimman yksittäisen kuljetuksen kokonaispaino on noin 170 tonnia.
Lestijärvelle rakentuva tuulipuisto käsittää 69 tuulivoimalaa tuulipuiston yhteenlasketun kokonaistehon ollessa 455,4 megawattia.
Kokkolan Satama kaupallisena päällikkönä viime vuoden lopulla aloittanut logistiikkainsinööri
Anssi Martinmäki hyppäsi liikkuvaan junaan. Martinmäkeä pitävät kiireisenä niin tuulivoimateollisuuden satamalogistiikka kuin konttiliikenteen kehittäminen sekä yhteydenpito satamayhtiön asiakkaisiin.
Anssi Martinmäki seuraa Hopeakiven satamassa silmä tarkkana, miten ensimmäistä maantiekuljetusta valmistellaan lähtöön kohti Lestijärveä, missä rakennetaan Suomen suurinta maatuulipuistoa. Loppuvuoden aikana tuulivoimatyömaalle suuntaa satamasta peräti 1 100 tuulivoimalakomponenttien erikoiskuljetusta Martinmäen toimiessa myös Lestijärvi-hankkeen projektipäällikkönä oman toimensa ohella.
Paikalle on kerääntynyt suuri joukko asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden edustajia. Tällainen projekti jos mikä on kaupallisen päällikön mukaan tiimityötä, joka onnistuakseen vaatii kaikilta tekijöiltä täydellistä sitoutumista. Projektin huikeasta suuruusluokasta ja vaativuudesta huolimatta Martinmäki on luottavainen tulevien kuukausien suhteen. Onhan projektia suunniteltu yhdessä eri osapuolten kanssa vuosia etukäteen, ja eri osa-alueita hoitavat alansa rautaiset ammattilaiset.
Anssi Martinmäki (vas.) ja Vesa
Karhula Rauanheimolta seurasivat
Hopeakiven satamassa ensimmäisen tuulivoimalakuljetuksen lähtöä kohti Lestijärveä.
BREAKBULK-MESSUILLA Rotterdamissa toukokuussa Kokkolan Satama noteerattiin Martinmäen mukaan erityisesti siitä, että Kokkolassa on laajasti eri tavaralajikkeille toimiva ja ylivertainen infrastruktuuri.
– Pystymme tarjoamaan kustannustehokkaita logistisia kokonaispalveluita, ja lisäksi asiakkaat voivat luottaa siihen, että Kokkolan satamassa hommat sujuvat tilanteessa kuin tilanteessa, Martinmäki sanoo.
Hän muistuttaa, että Kokkolassa on myös totuttu isoihin volyymeihin, ja suuret liikennevirrat ovat mahdollistaneet sen, että on voitu investoida niin nosturikapasiteettiin, satamakenttiin kuin varastoihin.
– Samalla olemme pysyneet ketterinä. Meillä on kyky palvella pienempiäkin asiakkaita ja tarjota heille räätälöityjä ratkaisuja. Emme ole vahvoja ainoastaan bulkin käsittelyssä.
Silmäillessään Hopeakiven satamakentälle siististi aseteltuja maatuulivoimaloiden komponentteja Martinmäki näkee merituulivoimaan liittyvän satamalogistiikan luonnollisena jatkeena nykytilanteelle.
- Infran lisäksi Kokkolan sataman etuna on loistava sijainti suhteessa suunnitteilla oleviin merituulivoiman hankealueisiin. Sen ansiosta Kokkola palvelee Perämeren alueella sekä Suomen että Ruotsin rannikkoseutuja aina pitkälle etelään Selkämerelle saakka.
Tuulivoimalakomponenttien lisäksi Hopeakivellä komeilee koko satama-alueen maamerkkinä äskettäin hankittu järeä konttipukkinosturi. Se on Martinmäen mukaan näkyvä osoitus siitä, että Kokkolan Satama panostaa pitkäjänteisesti myös konttiliikenteen kehittämiseen.
– Satsaamme asiakkaiden toiveesta esimerkiksi konttien käsittelykapasiteettiin, varastointiin ja lisäarvopalveluihin.
KAUPALLISELLA PÄÄLLIKÖLLÄ iso osa työajasta kuluu kustannuslasken -
– Suora yhteydenpito asiakkaisiin varmistaa, että tunnemme mahdollisimman hyvin asiakkaat ja heidän prosessinsa, Kokkolan Sataman kaupallinen päällikkö Anssi Martinmäki sanoo.
taan sekä palveluiden myyntiin ja myynnin edistämiseen.
– Yksi osa työtäni on sidosryhmäyhteistyö sataman ahtausliikkeiden kanssa, mutta kaikkein tärkeintä työssäni on huolehtia asiakkaista ja pitää heihin yhteyttä, koska vain sillä tavalla oppii ymmärtämään läpikotaisin heidän prosessinsa. Asiakkaan kysyessä meiltä palvelukokonaisuutta hän haluaa tietää, miten Kokkolan Satama toteuttaa reitin, joka on kustannustehokas ja joka täyttää laatuvaatimukset. Kun tuntee asiakkaan prosessit, pystyy tarjoamaan ratkaisuja, jotka parhaimmillaan ylittävät asiakkaan odotukset. Se on myös paras keino edistää myyntiä.
Anssi Martinmäen aikaisempi työura antaa hänelle hyvät eväät nykyiseen tehtävään. Hän aloitti 2008 pitkän työrupeaman Rauanheimolla ensin ahtaus- ja huolintatyön johtajana, siirtyi sen jälkeen liikennesuunnittelijaksi, siitä operatiiviseksi suunnittelijaksi ja myöhemmin huolintapäälliköksi.
– Lopulta työskentelin operatiivisena päällikkönä, jolloin minulla oli vetovastuu Rauanheimon Kokkolan yksikön koko palvelutuotannosta.
Ennen nykyistä tehtäväänsä hän oli hetken aikaa töissä synnyinseudullaan Haapajärvellä Juhani Kähkönen Oy:llä hoitamassa projekti-insinöörinä maantiekuljetusten telematiikan ja mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotevirtojen kehittämishankkeita.
– Tähän työhön oli tosi helppo tulla, koska tunsin valmiiksi Kokkolan Sataman ihmiset, jotka ovat muuten huippuammattilaisia, sidosryhmät, tekniikan ja infrastruktuurin. Teemme kaikkemme, jotta saamme liikennettä Kokkolan satamaan, joka toivottavasti näyttäytyy asiakkaille kaikkein houkuttelevimpana vaihtoehtona. Silloin saamme realisoitua mahdollisimman paljon vireillä olevia hankkeita sen lisäksi, että palvelemme laadukkaasti nykyisiä asiakkaitamme.
Vaikka kaupallisella päälliköllä riittää työsarkaa, aikaa jää harrastuksillekin.
– Lenkkeilen ja liikun luonnossa, mikä auttaa jaksamaan työkiireiden keskellä. Muonion-mökki on käytössä ympäri vuoden, ja siellä tulee kalastettua aika ahkerasti, Anssi Martinmäki kertoo.
Keski-Pohjanmaalla viennin arvo asukasti kohti on Suomen terävintä kärkeä., Kokkolan Satama Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Kauppila sanoo, että vientimaakunnassa Kokkolan Satamalla on yhteiskunnallinen tehtävä mahdollistaa ulkomaankaupalle kustannustehokkaat ja sujuvat kuljetukset
Jorma
Kauppila sanoo mieliaiheekseen puhua Kokkolan suurteollisuusalueesta ja myös laajemmin Keski-Pohjanmaan maakunnan vihreän siirtymän teollisuudesta sekä Kokkolan Sataman roolista tässä kokonaisuudessa. Ei vähiten sen vuoksi, että edellä mainitulla teollisuudella on valtava merkitys Kokkolan ja koko maakunnan työllisyydelle ja sitä kautta elinvoimalle. Ei puhuta sadoista, vaan kaikkinensa useista tuhansista työpaikoista. Ja silloin kun on työtä, kertyy myös verotuloja, joilla kunnat tuottavat palveluita asukkailleen.
– Satama on ennen kaikkea mahdollistaja. Raaka-aineet tulevat Kokkolan satamaan konteissa, ja konteissa tuotteet lähtevät maailmalle. Tällä hetkellä ajankohtaisia ovat myös tuulivoimalakomponenttien kuljetukset. Sataman yhteiskunnallinen tehtävä kulminoituu siihen, ettei se voi olla vihreän siirtymän tulppana. Päinvastoin sataman täytyy olla viimeisen päälle tehokas ja kilpailukykyinen toimija suurteollisuusalueen, ym-
päröivän maakunnan ja laajemminkin Suomen sekä muun maailman välisessä vihreän siirtymän logistiikassa, Kauppila toteaa.
MITÄ SATAMALTA vaaditaan, jotta se voi toimia mahdollistajana?
– Meidän on palveltava hyvin nykyisiä asiakkaita, mutta saatavia myös uusia asiakkuuksia ja sen myötä nostettava volyymia. Tämä onnistuu vain kilpailukykyisellä sekä laadukkaalla palvelutarjonnalla, ja tähän Kokkolan Satama myös satsaa, puheenjohtaja jatkaa ja luettelee esimerkkejä viimeaikaisista panostuksista.
– Asiakkaiden toiveesta keskitimme konttiliikenteen Hopeakiven satamaan ja hankimme sinne huippuluokan konttinosturin. Olemme lisäksi toteuttaneet erikoiskuljetusreitin satamasta kaupungin kautta ulosmenoteille, ja kehitämme edelleen varastointipalveluitamme.
– Viestini teollisuudelle on, että satamayhtiössä pyrimme mahdollistamaan kaiken sen kasvun ja uuden liikenteen sekä volyymien tarpeen, mitä asiakkailla ilmenee, ja tekemään sen niin kilpailukykyisesti kuin mahdollista. Tiedostamme roolimme, ja se tuo meille suuren vastuun, mutta olemme myös valmiita kantamaan vastuumme.
Kokkolan Satama Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Kauppila painottaa, että Kokkolan Satamalla on yhteiskunnallinen tehtävä varmistaa, että Kokkolan satamassa on puitteet, joilla mahdollistetaan kustannustehokkaat ja sujuvat kuljetukset.
Satamakokonaisuuteen kuuluu monia toimijoita, ja niillä kaikilla on oma tehtävänsä, jotta lopputuloksena on asiakkaille kustannustehokas ja sujuva satamalogistiikka. – Kunniamaininta hyväs tä työstä kuuluu koko satamajoukkueelle, Kauppila toteaa mainiten erikseen Sataman pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Rauanheimon, joka hoitaa isoa ja vastuullista ruutua satamatoiminnoissa.
KOKKOLAN SATAMAN ajan kohtaisista asioista puhuttaessa on katsottava myös lähimennei syyteen. Jorma Kauppila jakaa tar kastelujakson aikaan ennen ja jälkeen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022. Kokkolan satamassa ja satamayhtiössä se tarkoittaa vuosikymmeniä jatkunutta, huippukannattavaa Venäjän transitoliikenteen aikakautta isoine investoineen sekä nykyisyyttä ilman sodan seurauksena päättynyttä transitoliikennettä.
– Aloitin puheenjohtajana kuukausi Venäjän hyökkäyksestä. Siinä tilanteessa Sataman johdon ja hallituksen oli otettava käyttöön uudet asetukset ilman minkäänlaista miettimis- tai valmisteluaikaa. Satamalle transitoliikenteen loppuminen tarkoitti sitä, että yhtenä yönä liikenteestä ja kannattavuudesta pyyhkäistiin pois kymmeniä prosentteja.
Kauppilan mukaan transformaatio eli uuden liiketoiminnan rakentaminen alkoi siitä, ettei satamakentillä ollut enää venäläisen pelletin muodostamia isoja bulkkikasoja. Ainoa lohtu oli se, että transitoliikenteestä saaduilla tuloilla Kokkolan satamassa oli voitu tehdä puheenjohtajan sanoin etupeltoon investointeja, jotka vaikuttavat vielä kymmeniä vuosia positiivisesti sataman toimintaan.
– Olen todella iloinen niistä askelista, joita olemme jo ottaneet konttiliikenteen kehittämisessä. Kokkolan Sataman henkilöstölle transformaatio on asettanut valtavat haasteet. He ovat mahtava tiimi, joka on tehnyt töitä ahtopaineella, puheenjohtaja kehuu.
SATAMAN INVESTOINTITARPEET ovat Kauppilan mukaan jatkossakin täysin sidoksissa siihen, miten erityisesti Kokkolan ja maakunnan teollisuus kehittyvät ja millaisia visioita teollisuudella on.
– Jos tuulienergia jatkaa kasvuaan, vetytalous kehittyy ja suomalaisten sekä kansainvälisten yritysten suunnitelmat alkavat toteutua, näkymä voi olla aika hurja. Vaikka vihreä siirtymä vetää tällä hetkellä vähän henkeä, ei sähköistyminen ole todellakaan loppumassa, hän toteaa.
Kokkolassa kaupungin hallinnon käsittelyyn on tulossa isoja tuulivoimahankkeita Kälviällä ja Ullavalla. Kauppila muistuttaa, että näidenkin investointien toteutus varmistetaan hyvällä, nopealla ja jouhevalla luvituksella.
– Vuodet pörssiyhtiön puheenjohtajana toivat vahvaa hallinnollista kokemusta ja kompetenssia myös satamayhtiön hallituksen johtamiseen.
– En yhtään epäile, etteikö Kokkolassa haluta buustata tällaisia vihreän siirtymän investointeja, joiden vaikutukset näkyvät satamassakin. Kun lähialueella toimii satoja tuulivoimaloita, pelkästään niiden huolto- ja ylläpitopalvelut tarvitsevat laajoja satama-alueita. Jorma Kauppilalle satamayhtiön hallituksen puheenjohtajuus on mieluinen pesti.
– Olin jäsenenä jo liikelaitosaikana satamajohtokunnassa, ja ennen nykyistä puheenjohtajakautta muutaman vuoden hallituksessa yhtiöittämisen jälkeen. Toimin aikaisemmin parikymmentä vuotta pörssiyhtiön puheenjohtajana, mikä toi hallinnollista kokemusta ja kompetenssia tähänkin tehtävään. Satama on ihan oma maailmansa, eräänlainen ulkomaankaupan valtimo, ja siksi niin mielenkiintoinen, hän sanoo.
Laivanselvittäjä eli agentti edustaa laivaa ja sen varustamoa satamakäynnin aikana. UPF Finlandin Tomas Uschanowilla on agentin työstä 30 vuoden käytännön kokemus. Hän sanoo, että tehtävässä vaaditaan ennen kaikkea kykyä hallita projekteja, sillä meklarilla on monta rautaa tulessa samaan aikaan.
Digitalisaatio ja mahdollisuus hoitaa asioita etänä ovat muuttaneet meklareiden käytännön työskentelyä, mutta projektien hallinta ja joustavuus kuuluvat edelleen ammatin kovaan ytimeen.
– Voit olla vaimon kanssa lomalla Roomassa ja nauttia matkasta, kunhan välillä vilkuilet vähän työsähköpostia ja varmistat, onko asiakkailta tullut jotain kysymyksiä, Tomas Uschanow sanoo.
Hän kertoi työstään Langh Ship-varustamon Olivia-laivalla aluksen taannoisen Kokkolan-vierailun yhteydessä. Samaan aikaan Uschanow hoiti seuraavana päivänä Kaskisten satamaan tuulivoimaloiden siipiä Intiasta tuovan aluksen asioita.
Agentin vastuulla olevat asiat ovat tapauskohtaisia, mutta tyypillisesti agentti hoitaa esimerkiksi yhteydet varustamoon, viranomaisiin, lastinantajiin, rahtaajiin, tilaa luotsin sekä miehet kiinnittämään ja irrottamaan laivan ja hoitaa miehistönvaihtoja.
– Lastin osalta meille kuului Kokkolassa lastin purku laiturille, josta eteenpäin sen hoitaa lastin vastaanottaja. Kaskisiin saapuvan aluksen ulkomaiselle kapteenille alueen vedet ovat outoja, mikä vaikuttaa usein siihen, montako hinaajaa halutaan avuksi. Huomiselta laivalta tarvitaan myös vesinäytteet, mitä varten olen
hankkinut terveysviranomaisilta näytteenottopullot. Lisäksi ollen tilannut paikalle lisäksi terveystarkastajan, koska aluksella tulee olla voimassa oleva terveystodistus, jonka voimassa oloaika tällä laivalla on umpeutunut. Hankintoihin kuuluu myös 20 tonnia teräslevyä ja puutavaraa seuraavaa lastia varten, jotta lastin painoa saadaan jaettua. Synnytykseen en ole agentin tehtävässä vielä joutunut, mutta melkein kaikkeen muuhun, Uschanow nauraa kuvatessaan työnsä monipuolisuutta.
PALKITSEVAN ja mielenkiintoisen agentin työstä tekee Uschanowin mukaan erityisesti se, että työssä näkee monenlaisia asioita ja tapaa erilaisia ihmisiä erilaisista kulttuureista. Se toki harmittaa, että etätyön myötä harvemmassa ovat hetket, jolloin agentti istuutuu laivan kapteenin kanssa kasvokkain kahville hoitamaan paperiasioita ja vaihtamaan kuulumiset.
Vuosikymmenien kokemus alalta, niin laivoilta kuin laitureilta, on opettanut erityisesti yhden asian, jonka hän on opettanut samalla alalla toimivalle pojalleenkin.
– Sanoin pojalle, että kun tulee jokin muutos, juo ensin kuppi kahvia, sitten käy wc:ssä ja juo sen jälkeen toinen kuppi kahvia. Jos siinä vaiheessa muutos on edelleen ajankohtainen, tee muutos. Yleensä nimittäin tapaa käydä niin, että kun muutos on tehty saman tien, hetken päästä huomataan tilanteen taas muuttuneen.
Uschanowia kuunnellessa käy selväksi, että ylipäätään agentin työssä auttaa, jos on sitä paljon puhuttua pelisilmää.
– Toki tässä työssä vaaditaan myös pitkää pinnaa, joustavuutta, luovuttaa, kykyä reagoida nopeasti sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Tilanteet ja ihmiset, joita tässä työssä tulee vastaan, ovat hyvin erilaisia, hän sanoo.
– Agentin työn parhaisiin puoliin kuuluu monipuolisuus, koska tässä tehtävässä tulee vastaan niin monenlaisia tilanteita ja monenlaisia ihmisiä eri kulttuureista, Tomas Uschanow sanoo.
Kokkolan sataman AWT-terminaalissa Olivia-aluksesta purettiin komponentteja rakenteilla olevalle Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumjalostamolle.
Langh Ship-perhevarustamon uuden
Olivia-laivan neitsytmatka kulki Kokkolan sataman kautta. Kyseessä on multi fuel-alus, joka voi operoida useilla eri polttoaineilla. Perinteisen dieselin lisäksi polttoainevaihtoehtoja ovat LNG eli nesteytetty maakaasu ja nesteytetty biokaasu.
Olivian päällikön Matti Hautaniemen mukaan Olivian neitsytmatka Wuhun telakalta Kiinasta Suomeen sujui sekä LNG:llä että dieselillä.
– Suorituskykyyn sillä ei ole vaikutusta, kummalla polttoaineella ajetaan. Uskon, että jatkossa nimenomaan LNG:llä tulee olemaan iso rooli, kun puhutaan tulevaisuuden polttoaineista, koska LNG:llä on riittävä energiasisältö tähän toimintaan, hän sanoo.
Olivia on kantavuudeltaan 7 800 tonnia, ja se sijoittuu kahden sisaraluksensa kanssa Outokumpu-yhtiön liikenteeseen. Laivat kuljettavat teräsrullia Torniosta Hollannissa sijaitsevalle Outokummun Terneuzenin tehtaalle.
– Kun tankkaamme Torniossa tankin täyteen LNG:tä, sen pitäisi riittää Hollantiin ja takaisin, Hautaniemi kertoo.
OLIVIA ja sen sisaralukset on vahvistettu ja varustettu lastin kiinnitysratkaisuineen nimenomaan raskaiden teräsrullien kuljettamista varten. Maksimissaan lastin
Olivian päällikkö Matti Hautaniemi (vas.) ja Kokkolan sataman satamakapteeni Tomas Mikkola vaihtoivat kuulumisia Olivia-aluksen neitsytmatkan varrelta.
paino on Olivian tapauksessa reilut 6 000 tonnia. Teräsrullien lisäksi uudet alukset soveltuvat hyvin monenlaisen tavaran kuljettamiseen. Olivialla on pituutta 120 metriä, leveyttä 16,5 metriä ja sen syväys täydessä lastissa on 7,2 metriä.
Kokkolan satamaan Olivia saapui, koska matkan varrella laivaan oli lastattu komponentteja, jotka tuotiin Kokkolaan ja siirrettiin Kantasataman AWT-terminaalista rakenteilla olevalle Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumjalostamolle Kokkolan suurteollisuusalueelle.
Olivian edeltäjän reitti kiinalaistelakalta kulki vielä Punaistamerta ja Suezin kanavaa pitkin Eurooppaan, mutta Punaisenmeren huonontuneen turvallisuustilanteen takia Olivia matkasi kotivesille Kapkaupungin kautta.
Kaarinan Piikkiössä toimivalla Langh Shipillä on takanaan viisi nopean kasvun vuotta. Outokummun liikenteeseen tarkoitettujen kolmen uuden laivan lisäksi varustamolle rakennetaan Kiinassa kolmea hieman isompaa laivaa Euroopassa tapahtuviin konttikuljetuksiin.
Hopeakiven satamassa on otettu käyttöön uusi automaattinen konttispredari, jonka ominaisuuksiin kuuluu automaattinen 3D-tasapainotus kaikkiin suuntiin. Erona esimerkiksi AWT-terminaalissa jo käytössä oleviin automaattispredareihin, nyt hankitulla spredarilla konttia pystytään säätämään vapaasti suhteessa alukseen. Tämä lisää konttien kokonaiskäsittelyn tehokkuutta ja joustavuutta erityisesti haastavissa nosto-olosuhteissa lyhentäen entisestään laivojen kääntöaikaa satamassa.
Uudessa levittimessä on muitakin tehokkaita ominaisuuksia, kuten:
• Kapasiteetti yhden kontin tilassa (20’/30/40’/45’)
41 000 kg:aan asti, S.W.L.
• Kapasiteetti kaksoiskonttitilassa (2 x 20 jalkaa):
Uusin automaattinen konttispredari tuo lisää tehokkuutta konttien käsittelyyn Hopeakiven satamassa.
jopa 2 x 32 500 kg, S.W.L.
VDL:n uusi konttispredari on osa Kokkolan Sataman konttiliikenteen pitkän aikavälin kehittämistä.
CSSC Le Havre kävi Kokkolan syväsatamassa kesäkuun alussa.
Kokkolan sataman 14,2 metrin syväväylällä liikennöi kesäkuun alussa jo toistamiseen suuren kokoluokan alus, kun CSSC Le Havre nouti Kokkolasta suomalaista rautaraaka-ainetta.
CSSC Le Havre on rakennettu vuonna 2021 ja se liikennöi Hong Kongin lipun alla.
Aluksen kantavuus on 120 000 tonnia, pituus 254,96 metriä ja leveys 43,05 metriä.
Toukokuun lopulla Kokkolan syväsatamaan saapui Liberian lipun alla liikennöivä ja sinkkirikastetta kuljettanut CL Fuzhou He. Aluksen kantavuus on 63 125 tonnia, pituus 199,99 metriä ja leveys 32,26 metriä.
Kokkolan Satama on mukana useilla kuluvan vuoden aikana järjestettävillä messuilla.
Rotterdamissa toukokuussa järjestetyt Breakbulk Europe-messut olivat Satamalle erittäin onnistuneet. Lämmin kiitos kaikille osastollamme käy neille messuvieraille, ja tavataan taas ensi vuonna samoissa merkeissä.
Syksyllä osallistumme messuille Suomessa ja ulkomailla. Kannattaa siis merkitä jo nyt kalenteriin seuraavat tapahtumat ja ajankohdat, joissa Kokkolan Satama on mukana:
• Wind Energy Hamburg 24.9.–27.9.2024. Osastomme on B1.OG.214 (ylempi kerros).
• Antwerp XL 8.–10.10.2024.
• Finnmateria Jyväskylä 7.–8.11.2024.
Breakbulk Europe-messuilla
Kokkolan Sataman osastolla
Anssi Martinmäki (vas.), Dick Fraser ja Torbjörn Witting.
Leveranssäkerhet
samt ostörda kundleveranser är viktiga konkurrensfaktorer för Karleby Hamn. Denna vår konkurrenskraft testas också i samband med det pågående jättelika vindkraftprojektet i Lestijärvi. Till min glädje har jag hört att ryktet om att i Karleby fungerar det, sprider sig. Vi har hållit fast i leveranssäkerheten och störningsfriheten under hela den tid som Lestijärvi-projektet pågår, även under senaste vår då politiska strejker i Finland beredde problem för varutransporterna och industrin.
Att tillhandahålla all logistik för Finlands största landbaserade vindkraftpark genom Silverstenshamnen i Karleby har erbjudit oss en ypperlig möjlighet att visa vår förmåga att genomföra ett extremt krävande projekt inom den gröna omställningen. Det är fråga om en noga planerad tidtabellshelhet som bara lyckas tack vare ett sömlöst teamarbete. Redan i detta skede är det på sin plats att framföra att varmt tack till alla som på något sätt är med i projektet.
Förutom för vindkraftindustrin är Silverstenshamnen viktig för företagen i Karleby storindustriområde samt för våra kunder i mellersta Finland. Flera företag som använder Karleby hamn utvidgar förnärvarande
sin verksamhet och dessutom har ytterligare helt nya företag inom den gröna omställningen redan etablerats sig eller ska etablera sig på Karleby storindustriområde.
Av denna anledning satsar Karleby Hamn lånsiktigt på utveckling av containertrafiken så att vi kan svara på de växande servicekraven som industrin ställer. Det färskaste exemplet på detta är förvärvet av en containerkran som just nu moderniseras. Då moderniseringen slutförts har vi till vårt förfogande en driftsäker kran för en lång tid framåt som tar vår hanteringskapacitet av containrar till en helt ny nivå.
För att Karleby Hamn även i fortsättningen ska kunna arbeta aktivt för den gröna omställningen diskuterar vi hela tiden med kunder och de andra aktörerna i hamnen. På detta sätt kan vi utvidga vårt utbud av tjänster så att det även i fortsättningen betjänar på bästa möjliga sätt våra kunders behov.
TORBJÖRN WITTING
Verkställande direktör Karleby Hamn Ab
Containerportalkranen som Karleby Hamn har investerat i medför betydande slagkraft till containertrafiken som går genom Karleby hamn. Representanter för Karleby Hamn och Notra Ab undertecknade i maj ett avtal om moderniseringen av containerportalkranen som inköptes från Gdynia hamn, Polen.
Med sin kraninvestering ökar Karleby Hamn hanteringskapaciteten av containrar i en situation där containertrafiken i Karleby håller på att mångfaldigas samtidigt som storleken på containerfartygen ökar. Den mastiga 17 containerraders containerkranen som nu moderniseras är planerad att hantera som bäst över 60 TEU, (Twenty-foot Equivalent Unit) 25 – 30 containrar i timmen.
– Det är fint att det finns i Finland så här stort kunnande inom modernisering. I Karleby Hamn har vi länge dragit nytta av modernisering i ökningen av lyftkranskapaciteten, konstaterar Karleby Hamns verkställande direktör Torbjörn Witting
ENLIGT Notra Ab:s försäljningschef Tomi Ojanen är kostnadseffektivitet en av fördelarna med modernisering.
Notra Ab:s försäljningschef Tomi Ojanen (t.h.) samt Karleby Hamns verkställande direktör Torbjörn Witting och tekniska chefen Tapio Lampinen vid undertecknandet av moderniseringsavtalet.
– I samband med moderniseringen kan man dessutom förbättra till exempel energieffektiviteten och arbetssäkerheten, fortsätter Ojanen.
Beställningarna av komponenterna som hör till moderniseringen har redan börjat och kranens nuvarande teknik ska tas isär i början av juni. Ett nytt driftsystem ska bland annat installeras i kranen under moderniseringen och dessutom utförs service på mekaniska delar och motorerna och bromsarna till dem och de sätts vid behov i bättre skick. I kranen ska det också byggas in en möjlighet att använda en gripskopa för hantering av bulklaster.
Samtidigt med moderniseringen lägg på hamnkajen i Silverstenshamnen ett nytt kranspår som containerkranen flyttas till i september för kommissionering och egentlig drift.
Kranen ska vara i fullt bruk i november. Hanteringen av containrar koncentreras i Karleby framöver till Silverstenshamnen där krankapaciteten ökar betydligt i och med att moderniseringen blir färdig.
Värdet på exporten från Mellersta Österbotten per invånare är bland det högsta i Finland. Jorma Kauppila, som är ordförande i styrelsen för Karleby Hamn Ab, säger att Karleby Hamns samhälleliga uppgift är att möjliggöra kostnadseffektiva och störningsfria transporter för utrikeshandeln
JormaKauppila säger att han helst talar om sitt favoritämne, dvs Karleby storindustriområde och även mera utvidgat om den gröna omställningens industri i landskapet Mellersta Österbotten, samt Karleby hamns roll i denna helhet. Inte minst för att den ovan nämnda industrin har en enorm betydelse för sysselsättningen i Karleby och hela landskapet. Vi talar inte om flera hundra utan allt som allt om tusentals arbetsplatser. Och då det finns arbete skapas skatteinkomster med vilka kommunerna kan producera tjänster för sina invånare.
– Hamnen är framför allt en möjliggörare. Råmaterialen kommer i containrar till Karleby hamn och produkterna går ut i världen i containrar. Förnärvarande är också transporter av komponenter för vindkraftverk aktuella. Hamnens samhälleliga uppgift kulminerar i det att den inte kan utgöra ett hinder för den gröna omställningen. Tvärtom, hamnen bör vara en
så effektiv och konkurrenskraftig aktör som möjligt i logistiken mellan industrin, det omgivande landskapet och även mer omfattande mellan Finland och den övriga världen, konstaterar Kauppila.
VAD KRÄVS AV HAMNEN för att den ska kunna fungera som en möjliggörare?
– Vi måste tjäna våra nuvarande kunder väl men också få nya kundförhållanden och med dem öka volymen. Detta lyckas bara med ett konkurrenskraftigt och kvalitativt högt tjänsteutbud och det är på detta som Karleby Hamn också satsar, fortsätter ordföranden och räknar upp exempel på de senaste satsningarna.
– På kundernas begäran koncentrerade vi containerhanteringen till Silverstenshamnen och vi skaffade till den hamnen en containerkran av toppklass. Vi har dessutom låtit bygga en rutt för specialtransporter från hamnen via staden till utfartsvägarna, och vi utvecklar vidare våra lagringstjänster.
– Mitt budskap till industrin är att vi i hamnbolaget strävar efter att möjliggöra all den tillväxt och ny trafik samt volymbehov som uppkommer hos kunderna och göra det så konkurrenskraftigt som möjligt. Vi är medvetna om vår roll och det innebär ett stort ansvar
Jorma Kauppila, som är ordförande i styrelsen för Karleby Hamn Ab, understryker att Karleby Hamns samhälleliga uppgift möjliggör kostnadseffektiva och störningsfria transporter för utrikeshandeln.
för oss, men vi är också beredda att axla vårt ansvar.
Hamnhelheten består av flera aktörer och de har alla sin egen uppgift för att slutresultatet ska vara en kostnadseffektiv och smidig hamnlogistik för kunderna.
– Ett hedersomnämnande för gott arbete ska hela hamngänget få, konstaterar Kauppila och nämner särskilt den långvariga samarbetspartnern Rauanheimo som svarar för stor del av funktionerna i hamnen.
verklighet utan transittrafik som är en följd av kriget. – Jag tog över ordförandeskapet en månad efter det ryska anfallet. I den situationen måste Hamnens ledning och styrelse ta i bruk nya inställningar utan någon som helst betänketid eller förberedelsetid. För hamnen betydde slutet av transittrafiken att över en natt försvann tiotals procent av trafiken och lönsamheten.
Enligt Kauppila började transformationen dvs uppbyggandet av ny trafik med att det inte mera fanns stora högar av rysk bulkpellet på hamnfälten. Den enda trösten var att man med inkomsterna från transittrafiken kunde i Karleby hamn göra vad ordföranden kallar investeringar för framtiden vilka kommer att påverka positivt på hamnens verksamhet i flera tiotals år ännu.
– Jag gläds verkligen över de steg som vi redan har tagit i utvecklingen av containertrafiken. Personalen i Karleby Hamn ställdes på grund av transformationen inför väldiga utmaningar. De utgör ett fantastiskt team som har arbetat under högt tryck, berömmer ordförande.
HAMNENS INVESTESTERINGSBEHOV är enligt Kauppila även i fortsättningen helt beroende av hur speciellt Karlebys och landskapets industri utvecklas och vilka visioner industrin har.
– Om vindenergins tillväxt fortsätter, väteekonomin utvecklas och den finländska och internationella företagens planer börja förverkligas kan utsikterna vara ganska spännande. Fastän den gröna omställningen nu drar lite andan är elektrifieringen verkligen inte på slutrakan, konstaterar han.
Stora vindkraftprojekt i Kelviå och Ullava kommer till behandling i Karleby stads förvaltning. Kauppila påminner om att förverkligandet av också dessa investeringar säkerställs med gott, snabbt och smidigt lovförfarande.
- Åren som ordförande i ett börsbolag gav en stark förvaltningserfarenhet och kompetens även för att leda styrelsen i ett hamnbolag.
DÅ VI TALAR OM aktuella saker i Karleby Hamn bör vi också kasta en blick bakåt. Jorma Kauppila delar perioden som granskas i tiden före och tiden efter anfallskriget mot Ukraina som Ryssland inledde i februari 2022. För Karleby hamn och hamnbolaget betyder det den mycket lönsamma ryska transittrafiken som pågick i årtionden med sina storinvesteringar samt dagens
– Jag tvivlar inte alls på att Karleby inte vill främja sådana här gröna omställningsinvesteringar vars inverkan syns även i hamnen. Då hundratals vindkraftverk snurrar i närområdet behöver enbart service- och underhållstjänsterna stora hamnområden.
Jorma Kauppila trivs bra med att vara ordförande i styrelsen för hamnbolaget. – Jag satt redan som medlem i hamnens styrelse då hamnen var ett affärsverk och före den nuvarande ordförandeskapsperioden satt jag i styrelsen några år efter bolagiseringen. Jag var tidigare ett par decennier ordförande i ett börsbolag vilket gav förvaltningserfarenhet och kompetens även för detta uppdrag. Hamnen är en egen värld för sig, ett slags utrikeshandelns pulsåder, och därför så intressant, säger han.
Vindkraftverken till Finlands största vindkraftspark på land går via Karleby hamn. Det år frågan om ett gigantiskt logistikprojekt för vindkraft som kräver sömlöst samarbete och gedigen professionalism av logistikaktörerna. Upp till 1 100 specialtransporter med komponenter för vindkraftverk går från Karleby hamn till Lestijärvi där OX2 uppför en vindkraftspark.
Enså här omfattande vindkraftslogistisk servicehelhet skulle inte vara möjlig om inte förhållandena i Karleby hamn vore sådana att de möjliggör till exempel lossning av komponenterna från fartyg, lagring av komponenterna samt specialtransporter från hamnen via det närliggande storindustriområdet och tätorten Karleby till utfartsvägarna.
– Utvecklingen av hamnlogistik som är avsedd för komponenter till vindkraftverk på land bär nu frukt. Detta är en stor utmaning för oss som vi gärna svarar på. Vi har redan under några år tillsammans med de olika parterna planerat genomförandet av projektet och arbetet som utförts kulminerar i landtransporterna som inleddes i maj, säger verkställande direktören för Karleby Hamn Ab Torbjörn Witting.
Enligt honom har de praktiska åtgärderna som hör ihop med vindkraftslogistiken ytterligare utvecklats i Karleby hamn från det att de först komponenterna anlände till Karleby för några år sedan.
– Där det har funnits utrymme för förbättringar har vi tagit lärdom av dessa tillfällen. Det pågående Les-
Vindkraftverkens blad transporteras till vindkraftsparken i Silverstenshamnen.
tijärvi-projektet är vårt visitkort och vi vet att man på många håll noga följer med hur projektet framskrider. För Karleby hamn är den bästa marknadsföringen att detta projekt lyckas väl till alla delar, fortsätter Witting.
VINDKRAFTSLOGISTIKEN har koncentrerats till Silverstenshamnen, en av de tre hamnarna i Karleby hamn. Den utvecklas vidare för att även kunna ta emot havsbaserade vindkraftsprojekt. Hamnen utvidgas till exempel mot havet allt efter som nya hamnfält färdigställs.
För närvarande finns det i Silverstenshamnen cirka 15 hektar enhetligt område för hantering och lagring av komponenter. Kajen i Silverstenshamnen har förlängts till 400 meter och också lyftkranskapaciteten har ökats. Dessutom har Karleby Hamn varit med och genomfört en specialtransportrutt för komponenter från hamnen via storindustriområdet till utfartsvägarna.
Lestijärvi-projektet omfattar totalt 1 100 specialtransporter som fortsätter till slutet av detta år. Den totala längden på en enskild transportlastbil för vindturbinblad är 96 meter och den tyngsta enskilda transportens totalvikt är cirka 170 ton.
Vindkraftsparken som byggs i Lestijärvi omfattar 69 vindkraftverk och vindkraftsparkens sammanlagda effekt är 455,4 megawatt.