KOKKOLANSATAMA
SIDOSRYHMÄLEHTI2/2025
Origin by Ocean tuo
Karibialta ruskolevää
Kokkolan satamaan
Litiumhankkeen analsiimihiekkaa testataan sataman rakentamisessa
Portti maailmalle
Kokkolan Satama Oy:n sidosryhmälehti
PÄÄTOIMITTAJA:
Torbjörn Witting
TOIMITUS:
Jorma Uusitalo
TAITTO:
Olli Ilmanen/WTF Design
PAINOPAIKKA:
Waasa Graphics Oy
KUVAT:
Jorma Uusitalo
Clas-Olav Slotte
Anssi Martinmäki
Jaana Orjala
Kokkolan Satama
KANNEN KUVA:
Kokkolan satama perustettiin nykyiselle paikalleen 200 vuotta sitten. Kuvassa etualalla uusin satamanosa, Hopeakiven satama.
KUVA: KOKKOLAN SATAMA
Kokkolan Satama 200 vuotta
Hopeakiven sataman konttiliikenne vahvassa vedossa
Kuluva
vuosi on Kokkolan Sataman 200-vuotisjuhlavuosi. Sataman perustamisen aikoihin Kokkolan kauppalaivasto kuului Suomen suurimpiin, mikä kertoo kauppamerenkulun vahvasta historiasta alueellamme. Tänäkin päivänä Kokkolan Satama kuuluu maamme eturivin satamiin, joka tarjoaa valtakunnallisesti tehokkaita satamalogistiikan palveluita.
Kokkolan Satamassa suunnittelemme strategiamme asiakaslähtöisesti. Hyvä esimerkki asiakaslähtöisestä kehittämisestä on Hopeakiven satama, joka on uusin kolmesta satamastamme. Hopeakiven satama on puhdasoppinen konttisatama, mutta se palvelee tehokkaasti myös vaalean bulkin käsittelyä sekä projektiliikennettä, kuten tuulivoimalakomponenttien käsittelyä
Panostukset Hopeakiven sataman kehittämiseen vauhdittavat tällä hetkellä erityisesti konttiliikenteen voimakasta kasvua. Viime vuonna konttiliikenne kasvoi yli 30 prosenttia, ja tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden luvut osoittavat konttiliikenteessä yli 80 prosentin lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu on ollut mahdollista, koska kehittämistä on tehty pitkäjänteisesti, ja investointeja suunniteltaessa olemme kuunnelleet asiakkaidemme toiveita. Viimeisin satsauksemme konttiliikenteeseen on tämän vuoden alussa käyttöön otettu STS-konttipukkinosturi, eli Mörkö. STS-nosturi Mörkö nopeuttaa merkittävästi konttien käsittelyä ja siten konttilaivojen kääntöaikaa satamassa. Konttilaivojen koko kasvaa koko ajan, ja nosturi-investointi vastaa erinomaisesti tähän kehitykseen Samalla kahden monikäyttöisen Gottwald-vaijerinosturin kapasiteettia vapautuu Hopeakiven sataman projektinostoihin ja esimerkiksi tuulivoimakuljetusten tarpei siin. Gottwald-nostureilla voidaan työskennellä samanaikaisesti Mörkön kanssa vauhdittaen konttien käsittelyä. Lisäksi Gottwaldit toimi vat tärkeinä varanostureina.
Kokkolan Satama järjesti helmikuussa jo perinteiseksi muodostuneen kansainvälisen Kokkola Container Day-seminaarin. Päivän yksi ohjelmanumero oli STS-nosturin virallinen käyttöönotto, jonka yhteydessä jääkiekkolegenda Marko ”Mörkö” Anttila kastoi 75 metrin korkeuteen kohoavan nosturin lempinimensä mukaisesti Mörköksi. Kokkola Container Day oli kaikin puolin onnistunut tapahtuma, joka keräsi ennätysmäärän osan ottajia, ja jossa kohtasivat konttimaailman eri toimijat. Saimme arvokasta palautetta, joka auttaa meitä palvelemaan asiakaskuntaamme entistä paremmin.
Haluan kiittää juhlavuoden merkeissä asiakkaitamme pitkästä yhteisestä matkasta. Kokkolan Satamassa odotamme innolla niitä mahdollisuuksia, joita tulevat vuodet ja vuosikymmenet tuovat tullessaan.
TORBJÖRN WITTING Toimitusjohtaja Kokkolan Satama Oy
Analsiimihiekkaa testataan satamakenttien rakentamisessa
Keliberin toimitusjohtaja Hannu Hautala (vas.) esittelee analsiimihiekkaa Kokkolan Sataman toimitusjohtajalle Torbjörn Wittingille.
Kokkolan Satama edistää ainutlaatuisella tavalla kiertotaloutta rakentaessaan uusia satamakenttiä. Tästä uusimpana esimerkkinä on Kokkolan Sataman ja Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhankkeen allekirjoittama sopimus Keliber-litiumjalostamon prosessissa syntyvän analsiimihiekan hyödyntämisestä satamakenttien rakentamisessa.
Syksyllä
2020 käyttöön otettu Kokkolan sataman 14,2 metrin syväväylä ja sataman syventäminen olivat kaikkien aikojen suurin vesirakentamisen kiertotaloushanke Suomessa. Siinä maamassoja ruopattiin yli 2 miljoonaa kuutiometriä ja käytettiin uusien satamakenttien rakentamiseen.
Nyt uutena rakennusmateriaalina käytettävää analsiimihiekkaa syntyy Keliber-litiumjalostamolla Kokkolassa, kun yhtiön Kaustisella sijaitsevalla rikastamolla tuotetusta rikasteesta erotetaan litium. Erotuksessa käytetään soodaa ja kalkkia.
– Tässä vaiheessa kyse on koeluontoisesta sopimuksesta, jonka aikana hankimme kokemuksia analsiimihiekan käyttäytymisestä ja soveltuvuudesta satamakenttien rakentamiseen. Meillä on ympäristölupa myös tälle materiaalille, mutta haluamme edetä tässäkin asiassa vastuullisesti askel kerrallaan. Jos analsiimihiekka toimii odotetusti, meillä on sen jälkeen käytössämme uusi rakennusmateriaali tuleville satama-alueille, sanoo Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting.
KELIBER-LITIUMHANKKEEN tavoitteena on hyötykäyttää mahdollisimman suuri osa tuotannon sivu-
virroista. Kokkolan Sataman satamakenttien rakentaminen puolestaan on Suomessa yksi isoimmista kiertotaloushankkeista, joissa rakentamisessa käytetään kierrätysmateriaaleja.
Kokkolan Satama sijoittaa analsiimihiekan Hopeakiven 2-altaaseen, jonka vastaanottokapasiteetti on noin 40 000 kuutiota, ja jossa on jo valmiina osatäyttöä.
– Olemme sopineet Keliber-litiumhankkeen kanssa myös jatkosta, mikäli analsiimihiekka osoittautuu toimivaksi materiaaliksi. Kyse on määristä, jotka pystymme vastaanottamaan nykyisellä allaskapasiteetilla. Tarvittaessa voimme edetä altaiden rakentamisessa tämänhetkistä suunnitelmaa nopeammin, Torbjörn Witting toteaa.
Analsiimi on zeoliittiryhmän mineraali. Analsiimihiekkaa syntyy vuodessa enimmillään 290 000 tonnia.
– Tehostamme myynti- ja markkinointityötä sekä tämän sivutuotteen että varsinaisen tuotteen, litiumhydroksidin, osalta. Jatkamme keskusteluja useiden mahdollisten asiakkaiden kanssa sivutuotteen hyödyntämisestä. Jos kaikelle analsiimihiekalle ei heti löytyisi hyötykäyttökohdetta, ylimäärä analsiimihiekasta on tarkoitus sijoittaa Kaustisen Hoikkanevalle vaiheittain rakennettavalle loppusijoituspaikalle. Hoikkanevan loppusijoitusaluetta käsittelevä ympäristölupamenettely on parhaillaan kuulemisvaiheessa, kertoo Keliberin toimitusjohtaja Hannu Hautala. Keliberin tavoitteena on olla ensimmäinen integroitu litiumhydroksidin tuottaja, joka valmistaa omasta louhitusta malmista akkulaatuista litiumhydroksidia.
Kokkolan Satama – Vientilogistiikan mahdollistaja jo 200 vuoden ajan
Kolmen sataman Satama
Kokkolan satama on Suomen suurin irtotavara- eli bulk-satama, suurin raideliikennesatama sekä kaivannaisteollisuuden ykkössatama. Kokkolan satamakokonaisuus muodostuu kolmesta itsenäisesti toimivasta satamasta; Kantasatamasta, Syväsatamasta ja Hopeakiven satamasta. Tavaralajikkeet on eriytetty toisistaan eri satamanosiin, jolloin niitä voidaan käsitellä ilman, että erilaiset tavaralajikkeet häiritsevät toisiaan.
1. KANTASATAMA
Sataman toiminta Ykspihlajassa käynnistyi 1825 paikalla, jossa nykyisin sijaitsee Kantasatama. Kantasatama tunnetaan AWT-terminaalistaan, jossa laivoja voidaan purkaa ja lastata säältä suojassa sisätiloissa. Kantasatamassa käsitellään kappaletavaraa ja vaaleaa bulkia, kuten kalkkikiveä ja lannoiteraaka-aineita. Vaalealle bulkille on räätälöity erikoisterminaali tehokkaine junavaunun purkulaitteineen ja kuljettimineen. Kantasatamassa käsitellään erityisesti kappaletavaraa, josta suurin osa on sahatavaraa, sinkkiä ja suursäkkejä.
Vaalealle bulkille ja kappaletavaralle tarkoitettua varastokapasiteettia Kantasatamassa on noin 48 000 neliömetriä.
Suomi elää viennistä, josta yli 90 prosenttia tapahtuu meriteitse. Kokkolan Satama on yksi maamme suurimmista satamista, jonka kolmen sataman kautta kulkee monipuolisesti eri tavaralajikkeita.
Kokkolan
satama alkoi rakentua nykyisen Kantasataman paikalle kaksi vuosisataa sitten, kun silloiset kauppiaat Anders Roos nuorempi ja Anders Donner saivat kaupungilta käyttöönsä lahjoitusmaata vientitavaroiden säilyttämistä varten.
– Tänäkin päivänä meidän roolimme on toimia ennen kaikkea mahdollistajana. Jotta yritykset Kokkolassa, Keski-Suomessa ja muualla sataman vaikutusalueella voivat työllistää, kasvaa ja menestyä kansainvälisillä markkinoilla, ne tarvitsevat tehokasta satamalogistiikkaa, joka tukee yritysten kilpailukykyä, sanoo Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting.
Kokkolan Sataman mahdollistajan roolista yksi esimerkki on sataman välittömässä läheisyydessä sijaitseva Kokkolan suurteollisuusalue, Kokkola Industrial Park (KIP). Alueella toimii lukuisia kansainvälisiä huippuyrityksiä, joiden raaka-aineet ja tuotteet puretaan ja lastataan viereisessä satamassa. Paikallisen suurteollisuuden ja vähittäiskaupan lisäksi Kokkolan
Hopeakiven satama palvelee vaalean bulkin käsittelyn ja konttiliikenteen lisäksi muun muassa tuulivoimarakentamisen tarpeita.
2. SYVÄSATAMA
Syväsatama toimii teollisuuden käyttämien raaka-aineiden tuontisatamana. Sen rakentaminen ulos merelle alkoi 1985. Kokkolan satamaan johtavan syväväylän kulkusyvyys on 14,2 metriä, minkä ansiosta Syväsatamaan voivat liikennöidä myös todelliset valtamerten jättiläiset, eli Panamax- ja Capesize-kokoluokan alukset.
Isot alukset ja isot tavaramäärät edellyttävät tehokasta lastaus- ja purkamisjärjestelmää. Käsittelynopeutta tuovat tehokkaat satamanosturit ja ajanmukaiset kuljetinjärjestelmät, jotka mahdollistavat jopa yli 40 000 tonnin lastaus- ja purkamistehon vuorokaudessa. Asiakkaille tämä tarkoittaa kustannustehokasta satamalogistiikkaa.
Syväsatama on räätälöity tummalle bulkille. Tumman bulkin eri lajikkeet puolestaan erotellaan toisistaan esimerkiksi korkeilla tuuliaidoilla, ja lajikkeille on lisäksi omat terminaalinsa.
Sataman pitkäaikaisiin asiakkaisiin kuuluu Keski-Suomen kaivannaisteollisuus.
VIHREÄN SIIRTYMÄN investoinnit ovat nousseet viime vuosina entistä isompaan rooliin Kokkolan Sataman liikenteessä. Kokkolan sataman kautta kulkivat muun muassa Suomen suurimman maatuulipuiston voimalakomponentit.
– Kokkolaan on vireillä useita merkittäviä vihreän siirtymän investointeja. Myös näissä sijoittumisissa sataman merkitys on aivan keskeinen. Satama, ja sen kyky palvella tehokkaasti ja joustavasti erilaisia asiakastarpeita on yksi tekijä, joka tekee Kokkolasta houkuttelevan investoijien silmissä. Merilogistiikka on vihreän siirtymän hankkeissa keskeisin väylä sekä raaka-aineille että tuotteille, toteaa Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandberg.
Torbjörn Wittingin mukaan Kokkolan Sataman rooli mahdollistajana perustuu pitkäjänteiseen työhön. Viimeisen 40 vuoden aikana Kokkolaan on rakennettu kaksi uutta satamaa, laajentumalla ulos mereen, eli satamia on nyt yhteensä kolme. Satamalogistiikka-alueita on käytössä yhteensä n. 110 hehtaaria ja kehitysalueita on saman verran n. 120 ha, jotka voidaan muuntaa nopealla aikataululla asiakastarpeiden mukaan toimiviksi satamalogistiikka-alueiksi.
– Periaatteenamme on investoida satamalogistiikkaan vuosittain, mahdollisuuksiemme mukaan, periaatteella. Kun joka vuosi tekee jotain, saa kymmenessä vuodessa paljon aikaiseksi, Witting sanoo.
3. HOPEAKIVEN SATAMA
Satamista uusin on Hopeakiven satama, joka laajenee merelle uusien satamakenttien myötä. Hopeakiven sataman rakentaminen ulos merelle käynnistyi 2009. Hopeakiven satamasta on tulossa Kokkolan sataman toinen syväsatama palvelemaan esimerkiksi konttikuljetuksia, vaalean bulkin käsittelyä ja projektikuljetuksia. Projektinostoihin tehokkuutta tuovat kaksi Gottwald-satamanosturia. Niistä uusimman kapasiteetti on 150 tonnia ja nostureiden yhteisnosto on 220 tonnia.
Hopeakiven sataman layout palvelee erinomaisesti esimerkiksi tuulivoimateollisuutta. Konttiliikenteen voimakasta kasvua vauhdittaa tammikuussa käyttöön otettu STS-konttipukkinosturi. Mörköksi ristitty nosturi nopeuttaa merkittävästi konttien käsittelyä.
Yhteensä noin 700 hehtaarin suuruinen KIP-alue kuvattuna 3D-kuvana. Vasemmalla Kokkolan Sataman kolme satamaa: Kantasatama, Hopeakiven satama sekä Syväsatama.
Kokkola Industrial Park 80
“Satama mahdollistaa alueen yrityksille
Kokkola Industrial Park (KIP), Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden ja metallien jalostuksen keskittymä, täyttää tänä vuonna 80 vuotta. KIPin tuotannollisille yrityksille Kokkolan satama on elintärkeä portti maailmalle.
Alkujaan Kemiran ja Outokummun tehtaat käsittäneestä suurteollisuusalueesta on kasvanut 80 vuodessa alansa merkittävä kansainvälinen toimija. Tuotanto suurteollisuusalueella käynnistyi 1945, jolloin sittemmin Kemiran tehtaina tunnetut valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy:n tuotantolaitokset otettiin käyttöön. Outokumpu aloitti alueella 1962 rikkitehtaalla ja voimalaitoksella.
Tuotannolliset yritykset ovat synnyttäneet ympärilleen laajan palveluyritysten verkoston. Edustettuina ovat esimerkiksi kunnossapito- ja suunnittelupalvelut, kiinteistö- ja toimitilapalvelut, ICT-palvelut, urakointi- ja projektipalvelut, sähkötyöpalvelut sekä turvallisuuspalvelut.
KIPin nykyinen yhtiörakenne on paljolti tulosta Kemiran ja Outokummun toimintojen myöhemmästä pilkkoutumisesta uusiin yhtiöihin. Myös täysin uusia tulijoita alueelle riittää, kuten kaasuyhtiö Woikoski, puhdasta vetyä ja kiinteää hiiltä tuottava Hycamite TCH Technologies sekä Sibanye-Stillwater, joka rakentaa parhaillaan KIPin alueelle Keliber-litiumjalostamoa.
Kokkolan kaupunki on ollut ja on edelleen keskeinen toimija suurteollisuusalueella jo sen vuoksi, että kaupunkiomisteiset toimijat, kuten Kokkolan Satama, Kokkolan Energia ja Kokkolan Teollisuusvesi, ovat tärkeä osa KIP-kokonaisuutta.
KIP-TOIMIJAT jatkavat alueen vahvaa kehittämistä.
– Uusimman strategiamme visio on ”maailman toimivin teollinen ekosysteemi”. Visio viittaa KIPin ainutlaatuiseen teolliseen symbioosiin, jossa yritykset hyödyntävät toistensa sivuvirtoja, energiaa ja palveluita tehokkaasti. Myös ihmisten välinen yhteistyö on keskeinen osa ekosysteemiä. Yritykset, koulutusorganisaatiot, viranomaiset ja palveluntarjoajat tekevät tiivistä yhteistyötä, jakaen osaamista, resursseja ja kehityshankkeita, sanoo Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistyksen toiminnanjohtaja Kaisa Kaapo
Globaalissa mittakaavassa katsottuna KIP sijaitsee varsin kaukana raaka-aine- ja lopputuotemarkkinoista, eli raaka-aineita ja tuotteita kuljetetaan pitkiä matkoja. Mikä selittää KIPin tuotannollisten yritysten kilpailukyvyn kansainvälisillä markkinoilla?
– Kilpailukyky perustuu ennen kaikkea yritysten erikoistuneeseen osaamiseen kemian ja metallienjalostuksessa sekä tehokkaaseen logistiikkaan erityisesti Kokkolan sataman kautta. Kilpailukykyä tuovat myös KIPin yritysten väliset synenergiaedut, korkea auto-
KIP-FAKTA
• Alueen koko 700 hehtaaria
• Yhtensä noin 80 yritystä
• Tuotannollisia yrityksiä 16–19
• Palveluyrityksiä noin 60
• Liikevaihto noin 2,7 miljardia euroa
vuotta
yrityksille tehokkaan viennin ja tuonnin”
maatio- ja prosessiteknologia sekä vahva vientivetoisuus. Suurin osa tuotannosta menee kansainvälisille markkinoille, Kaapo toteaa.
MAAILMALTA SAAPUU ja maailmalle lähtee Kokkolan sataman kautta monenlaisia tuotteita suurteollisuusalueen yritysten tarpeisiin. Kaisa Kaapo mainitsee esimerkkeinä Boliden Kokkolan sinkinvalmistuksen, jossa tarvittavat raaka-aineet tuodaan sataman kautta, mistä lopputuotteetkin lähtevät maailmalle, sekä Umicoren akku- ja katalyyttimateriaalit, joiden komponentit kulkevat viereisen sataman kautta. Sataman rooli onkin Kaapon mukaan aivan olennainen.
– KIP-aluetta ei olisi koskaan tullut Kokkolaan ilman vahvaa satamaa. Satama mahdollistaa tehokkaan viennin ja tuonnin suurillekin tavaravirroille ympäri vuoden, hän painottaa. KIPin tulevaisuuskin näyttää toiminnanjohtajan mukaan vahvalta.
– Alueelle suunnitellaan uusia investointeja, kiertotalousratkaisut kehittyvät edelleen ja työvoiman tarve kasvaa.
Entä millaisia terveisiä Kaisa Kaapo lähettää 200-vuotisjuhlavuotta viettävälle Kokkolan Satamalle?
– Onnittelut! Olette olleet ja olette edelleen elintärkeä osa KIPin menestystarinaa. Jatkakaamme yhdessä kohti seuraavaa 200 vuotta.
– Satama on elintärkeä osa KIPin menestystarinaa.
KAISA
KAAPO TOIMINNANJOHTAJA KOKKOLAN SUURTEOLLISUUSALUEYHDISTYS
Kaisa Kaapo työskentelee Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistyksen toiminnanjohtajana.
Karibialta laivataan ruskolevää Kokkolan satamaan
Kokkolaan rakennetaan maailman ensimmäinen ruskolevää hyödyntävä biojalostamo. Märkä ruskolevä pakataan lähtömaassa suursäkkeihin ja kontteihin, minkä jälkeen bioraaka-aine kuljetetaan Kokkolan satamaan ja sieltä edelleen läheiselle biojalostamolle.
Suomalainen vihreän kemianteollisuuden startup
Origin by Ocean sekä Kokkola Industrial Parkissa toimiva kemianteollisuuden sopimusvalmistaja CABB Group ovat sopineet strategisesta yhteistyöstä, jonka myötä yhtiöt rakentavat Kokkolaan ensimmäisen laatuaan olevan kaupallisen mittakaavan biojalostamon.
Kokkolan Satama toimii osana Origin by Oceanin raaka-aineketjua, kun meressä Karibian alueella esiintyvää ruskolevää tuodaan konteissa satamaan, mistä se päätyy lopulta biojalostamolle prosessoitavaksi. Raaka-ainetta tuodaan jalostamolle noin 4 000 tonnia vuodessa.
– Orgin by Oceanin tiimi on vienyt hanketta eteenpäin uskomattomalla energialla. On hienoa, että pystymme mahdollistamaan tällaista edistyksellistä kiertotalousratkaisua, joka kaiken lisäksi keskittyy puhdistamaan merta, joka on satamayhteisömme yhteinen työpaikka, sanoo Kokkolan Sataman kaupallinen päällikkö Anssi Martinmäki.
ORIGIN BY OCEANIN toimitusjohtaja Mari Granström kuvaa Kokkolan sataman merkitystä yhtiön liiketoiminnalle valtavaksi.
– Olemme tosi innoissamme kumppanuudestamme senkin takia, että Kokkolan Sataman palveluksessa on aivan huipputyyppejä. Heti aluksi he pyysivät meitä kertomaan, mikä on meidän tarpeemme, jotta he voivat kehittää siihen ratkaisun. En ole kokenut missään myöskään sellaista joustavuutta, millä asiat ovat Kokkolan Sataman kanssa edenneet, Granström kehuu.
Merten levälautat ovat kasvaneet haitallisiin mittasuhteisiin muun muassa Karibialla ja Länsi-Afrikassa, missä levälautat tuottavat biomassaa jopa 40 miljoonaa tonnia vuodessa. Origin by Ocean aikoo kääntää ympäristökatastrofin kemianalan teolliseksi ratkaisuksi.
– Samalla kun kumppanuutemme CABBin kanssa alkaa ja valmistaudumme rakentamaan biojalostamon Kokkolaan, suunnittelemme lisää jalostamoja myös Karibialle lähemmäs ruskoleväkukintoja. Tulevaisuudessa aiomme hyödyntää paikallisesti kasvatettua ruskolevää Suomen biojalostamon raaka-aineena, Granström kertoo.
Biojalostamo prosessoi ruskolevästä korkean jalostusasteen biopohjaisia kemikaaleja, kuten alginaattia ja fukoidania. Ne soveltuvat muun muassa kosmetiikka-, pesuaine- ja tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Myös prosessissa syntyvä biomassajäännös voidaan hyödyntää esimerkiksi maataloudessa.
Kokkolaan rakennettavan jalostamon on suunniteltu olevan täydessä tuotannossa 2028.
–
En ole kokenut missään myöskään sellaista joustavuutta, millä asiat ovat Kokkolan Sataman kanssa edenneet.
MARI
GRANSTRÖM TOIMITUSJOHTAJA ORIGIN BY OCEAN
Origin by Oceanin toimitusjohtaja Mari Granström kehuu Kokkolan Sataman joustavuutta ja halua hakea ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin.
Rautaoksidiliikenne Syväsatamaan käynnistyi
Rautaoksidikuljetusten käynnistyminen Yaran Siilinjärven tehtailta toukokuussa näkyy satamassa lisääntyneenä rautatieliikenteenä. Kokkolan satamasta rautaoksidi kuljetetaan pääsääntöisesti terästeollisuuden raaka-aineeksi.
Kokkolan Satama Oy ja Yara Suomi Oy allekirjoittivat aikaisemmin tänä vuonna sopimuksen Yara Siilinjärven rautaoksidikuljetuksista. Sopimus on 4-vuotinen, minkä lisäksi siinä on kaksi vuoden pituista optiota.
Parina aikaisempana vuonna rautaoksidikuljetukset ovat olleet määrältään 250 000–300 000 tonnia, mutta Yaran arvion mukaan kuljetusmäärät saatta -
Yaran Siilinjärven tehtailta tuotua rautaoksidia puretaan junavaunuista Kokkolan Syväsatamassa.
Satamapäivät
Kokkolassa syyskuussa
Suomen Satamat ry:n Satamapäivät järjestetään Kokkolassa 18.-19. syyskuuta. Satamapäivät juhlistavat Kokkolan Sataman 200-vuotista taivalta. Satamapäivät kokoaa yhteen satama-alan asiantun-
vat kaksinkertaistua markkinatilanteesta riippuen.
Räätälöity satamainfra raiteineen ja tuotantokoneistoineen mahdollistavat rautaoksidin tehokkaan käsittelyn Syväsatamassa. Syväväylän ansiosta rautaoksidia voivat noutaa myös kaikkein suurimmat Suomeen liikennöivät Panamaxja Capesize-kokoluokan alukset. Olennainen osa toimitusketjua ovat satamaoperaattorit Rauanheimo Kokkolassa ja Valtavirta Siilinjärvellä sekä VR Transpoint.
Rautaoksidi on Yaran Siilinjärven tehtailla syntyvä sivutuote. Sitä muodostuu, kun Pyhäsalmen kaivokselta tuotavaa rikkikiisua poltetaan rikkihappotuotannossa.
tijat, yhteistyökumppanit ja päättäjät. Päivien aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja muun muassa talouden ja geopolitiikan vaikutuksista satamatoimintaan, satamien sähköistymisestä ja digitalisaatiosta sekä satamien monimuotoisuustavoitteista.
Luvassa on lisäksi teemakeskusteluita ja työpaja, jossa syvennytään satamaoperoinnin käytännön kysymyksiin. Luonnollisesti osanottajilla on mahdollisuus myös osallistua satamakierrokselle sekä tutustua Kallentorilla esillä olevaan valokuvanäyttelyn sataman 200-vuotisesta historiasta.
Satamavalvojan päivää maustaa vaihtelevat työtehtävät
Kokkolan Satamassa työskentelee vajaa 30 henkeä erilaisissa työtehtävissä. Vaikka suurin osa työstä jää sataman lukittujen porttien taakse näkymättömiin, sen vaikutukset heijastuvat myös sataman ulkopuolelle. Ben Huukkala työskentelee satamavalvojana vastaten siitä, että alukset kiinnittyvät satamaan turvallisesti ja ajallaan.
Kun Huukkala saapuu töihin, määräytyy päivän kulku laivaliikenteen mukaan. Tärkein työ on huolehtia saapuvan aluksen kiinnittämisestä ja lähtevän irrottamisesta. Työpäivä sisältää toki paljon muutakin.
– Parasta on työn monipuolisuus. Tässä työssä saan käyttää maalaisjärkeä ja suunnitella työpäivän sisällön haluamallani tavalla, jos ulkopuolelta ei tule määrättyjä työtehtäviä. Jokapaikanhöylänä saatan vaikkapa leikata ruohoa tai ruuvata autoa, Huukkala kuvailee.
Ben Huukkala aloitti työt satamavalvojana helmikuussa, mutta sataman maisemat ovat hänelle tuttuja jo entuudestaan. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän työskenteli vuosia kansimiehenä.
Kokkolan Satamalle mies hakeutui töihin paremman palkan ja fiksumpien työaikojen perässä. Kansimiehenä työskennellessään pienten lasten isä saattoi olla kotoa pois päiväkausia. Satamavalvojan kaksivuorotyö mahdollistaa sen, että kotiin pääsee aina työpäivän jälkeen.
BEN HUUKKALA viihtyy työssä, jossa pääsee tekemään käsillä ja ratkaisemaan asioita omatoimisesti.
– Työ on hyvin itsenäistä. Kukaan ei ole ohjaamassa tekemistäni, vaan suunnittelen itse päivän kulun sen mukaan, mitä laivaliikenteessä tapahtuu ja missä apua tarvitaan.
Työ on fyysistä ja sitä tehdään ulkosalla säästä riippumatta.
Arandalta löytyy muun muassa useita erilaisia laboratoriotiloja.
maustaa huumori ja
— Joskus talvipakkasella on tullut mieleen, olisiko sisätyö sittenkin parempi vaihtoehto. Mutta toisaalta konttorissa en ole koskaan viihtynyt ja tykkään käsillä tekemisestä.
Kokkolan Satama tarjoaa Huukkalan mukaan loistavan työyhteisön. Uusi työntekijä on otettu hyvin vastaan ja työkaverit ovat auttavaisia ja hyväntuulisia.
– Täällä on aivan loistava porukka ja se on yksi tärkeimmistä syistä, miksi tänne on mukava tulla joka päivä. Meillä voi vähän kuittailla toisille ja saa saman tien takaisin, eikä kukaan ota itseensä, mies nauraa.
KOKKOLAN SATAMA on yksi Suomen merkittävimmistä teollisuussatamista. Vuositasolla aluksia vierailee satamassa reilusti yli 600. Määrä vaihtelee päivit-
täin, mutta vilkkaimpina päivinä aluksia saattaa olla neljäkin saman päivän aikana.
Alukset ovat 100–300 metriä pitkiä ja niitä kiinnittäessä työturvallisuuteen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.
– Laiturialueella liikkuessa täytyy käyttää aina pelastusliivejä ja kypärää. Suurin riski on veteen putoaminen tai köyden katkeaminen. Tässä täytyy tietää mitä tekee, koska ollaan valtavan suurten voimien kanssa tekemisissä, Huukkala selventää.
Myös satama-alueella liikuttaessa turvallisuus on tärkeää. Liikkua saa ainoastaan ajoneuvolla, jotta ei ole riskiä esimerkiksi pyöräkoneen tai veturin alle jäämisestä.
– Varusteiden ja sääntöjen noudattamisen lisäksi kokemuksella, varovaisuudella ja maalaisjärjellä pärjää pitkälle myös turvallisuusasioissa, Huukkala päättää.
Ben Huukkalan työhön kuuluvat muun muassa laivojen kiinnitykset ja irrotukset.
Kasvanut nosturikapasiteetti vauhdittaa konttiliikenteen kasvua
Kokkolan Sataman tämän vuoden alussa käyttöönottama STS-konttipukkinosturi vauhdittaa konttiliikenteen kasvua Hopeakiven satamassa, jonne konttiliikenne nykyään keskittyy. Suomen jääkiekkomaajoukkueesta tuttu Marko Anttila toimi seremoniamestarina, kun järkälemäinen STS-nosturi sai nimekseen ”Mörkö” jääkiekkolegendan lempinimen mukaan Kokkola Container Dayn yhteydessä.
–Ajattelin, että kaikkea ne keksivät, mutta ilolla ja hauskuudella otin tehtävän vastaan. On etuoikeus olla tuomassa hyvää mieltä ja tavata uusia ihmisiä”, Marko Anttila hymyili valmistautuessaan seremoniaan Kokkola Container Dayn vieraiden ympäröimänä.
– Konttilaivat ovat entistä isompia, joten meidän hankkima STS-nosturi vastaa erinomaisesti tähän kehitykseen, kertoo nosturi-investoinnista Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting STS-nosturi nopeuttaa merkittävästi konttien käsittelyä ja siten konttilaivojen kääntöaikaa satamassa. Samalla Kokkolan Sataman kahden monikäyttöisen Gottwald-vaijerinosturin kapasiteettia vapautuu projektinostoihin ja esimerkiksi tuulivoimakuljetusten tarpeisiin. Yksi Gottwald on edelleen käytössä lisäkapasiteettina isojen konttilaivojen käsittelyssä, minkä
Marko Anttilan (2. vas.) kanssa Kokkolan
Sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting, kaupunginjohtaja Stina Mattila ja Kokkolan Sataman hallituksen puheenjohtaja Jorma Kauppila.
lisäksi Gottwaldit toimivat tarpeen tullen varanostureina Mörkö-nosturille.
KONTTILIIKENNE Kokkolan satamassa lisääntyi vuonna 2024 yli 30 prosentilla, ja kasvu on jatkunut yli 80 prosentin kasvussa verrattuna edellisvuoteen.
Wallenius Sol-varustamon Enabler-konttialukset ovat liikennöineet Kokkolaan viikoittain vuodesta 2021 lähtien Zeebrugge-Antwerpen-Travemünde-reitillä. Tämän vuoden alussa liikennöinnin aloitti saman varustamon Peyton Lynn C- ja Perseus -konttialukset Kokkolan, Rotterdamin ja Antwerpenin välisellä reitillä.
Konttiliikenteen suurin asiakaskunta on Kokkola Industrial Parkin (KIP) suurteollisuus. Muita asiakkaita ovat muun muassa paikallinen vähittäiskauppa sekä muualla Suomessa toimiva kaivannaisteollisuus. Uusimpana toimialana kiinnostuksensa Kokkolan sataman kautta kulkeviin konttikuljetuksiin on osoittanut mekaaninen metsäteollisuus.
– Kokkolan Satama on luonut pitkään ja suunnitelmallisesti edellytyksiä konttiliikenteen kasvulle. Nosturikapasiteetin lisäksi käytössämme ovat laajat satamakentät tyhjille konteille sekä lastissa oleville tuonti- ja vientikonteille, Torbjörn Witting toteaa.
– Ajattelin, että kaikkea ne keksivät, mutta ilolla ja hauskuudella otin tehtävän vastaan.
MARKO ANTTILA
Karleby hamn 200 år Containertrafiken i Silverstenshamnen är i full sving
Detta år firar Karleby hamn sitt 200-års jubileum. Vid tiden för grundandet av hamnen var handelsflottan i Karleby en av Finlands största, vilket vittnar om att vår region har en gedigen historia av handelssjöfart. Även idag är Karleby hamn en av landets allra främsta hamnar, som erbjuder nationellt effektiva hamnlogistiktjänster.
I Karleby Hamn planerar vi vår strategi utifrån våra kunders behov. Ett bra exempel på den kundorienterade utvecklingen är Silverstenshamnen som är den nyaste av våra tre hamnar. Silverstenshamnen är en renodlad containerhamn, men den hanterar också effektivt ljus bulk och projektlaster, såsom hantering av komponen ter till vindkraftverk.
Satsningarna på utvecklingen av Silverstensham nen driver för närvarande den starka tillväxten inom containertrafiken. Förra året ökade contai nertrafiken med över 30 procent, och siffrorna för de första fyra månaderna i år visar på en ökning med över 80 procent jämfört med föregående år. Denna tillväxt har varit möjlig tack vare ett långsiktigt utvecklingsarbete och vi har lyssnat på våra kunders önskemål när vi planerat våra investeringar.
Vår senaste satsning på containertrafiken är STS-containerkranen, som kallas Mörkö, som togs i bruk i början av året. STS-kranen Mörkö gör hanteringen av containers avsevärt snabbare och därmed förkortas tiden som contai nerfartygen ligger i hamnen. Containerfartygen blir hela tiden större och investeringen i kranen är ett ut märkt svar på denna utveckling. Samtidigt frigörs kapacite ten hos två multifunktionella Gottwald-mobilkranar som används till projektlyft i Silverstens hamn och vid till exempel transporterna av komponenter till vindkraftverk. Gottwald-kranarna kan arbeta samtidigt med Mörkö och därmed försnabbas containerhanteringen. Dessutom fungerar Gottwald-kranarna som viktiga reservkranar. Karleby Hamn arrangerade i februari det internationella Karleby Container Day-seminariet, som redan blivit en tradition. En av dagens programpunkter var den officiella invigningen av STS-kranen, där ishockeylegenden Marko ”Mörkö” Anttila döpte den 75 meter höga kranen till Mörkö, efter sitt smeknamn. Karleby Container Day var en mycket lyckad tillställning som samlade ett rekordstort antal deltagare och där olika aktörer inom containerbranschen möttes. Vi fick värdefull feedback som hjälper oss att betjäna våra kunder ännu bättre.
Jag vill i samband med vårt jubileumsår tacka våra kunder för den långa gemensamma resan. I Karleby Hamn ser vi fram emot de möjligheter som de kommande åren och årtiondena för med sig.
TORBJÖRN WITTING
Verkställande direktör
Karleby Hamn Ab
KIP-området, som totalt omfattar cirka 700 hektar, i 3D-bild. Till vänster Karleby hamns tre hamnar: Stamhamnen, Silverstenshamnen och Djuphamnen.
Karleby Industripark 80 år ”Hamnen möjliggör effektiv export
Karleby Industripark (KIP), som är det största centrum för oorganisk kemisk industri och metallbearbetning i Nordeuropa. Karleby hamn är en livsviktig port till världen för tillverkningsföretagen i KIP.
Storindustriområdet som ursprungligen omfattade Kemiras och Outokumpus fabriker har på 80 år vuxit till en betydande internationell aktör inom sina branscher. Produktionen på det stora industriområdet startade 1945 då de produktionsanläggningar som senare blev kända som Kemiras fabriker, statens Svavelsyre- och. Superfosfatfabriker Ab, togs i bruk. Outokumpu inledde sin verksamhet i området 1962 med en svavelfabrik och ett kraftverk.
Tillverkningsföretagen har i sin omgivning skapat ett utbrett nätverk av serviceföretag. Här finns bland annat företag som erbjuder underhålls- och planeringstjänster, fastighets- och lokalvårdstjänster, ICT-tjänster, entreprenad- och projekttjänster, elektriska arbeten samt säkerhetstjänster.
KIP:s nuvarande bolagsstruktur är i mycket ett resultat av den senare uppdelningen av Kemiras och Outokumpus verksamheter i nya företag. Det finns också många helt nya aktörer i området, såsom gasbolaget Woikoski, Hycamite TCH Technologies, som producerar ren vätgas och fast kol, samt Sibanye-Stillwater, som för närvarande bygger ett litiumraffinaderi i KIP-området.
Karleby stad har varit och är fortfarande en viktig aktör i det stora industriområdet redan av den orsaken att kommunägda aktörer som Karleby Hamnhamn, Karleby Energi och Karleby Industrivatten är en viktig del av KIP-helheten.
KIP-AKTÖRERNA fortsätter att utveckla området på ett kraftfullt sätt.
– Vår senaste strategi har som vision att bli ”världens mest funktionella industriella ekosystem”. Visionen syftar på KIP:s unika industriella symbios, där företagen effektivt utnyttjar varandras sidoströmmar, energi och tjänster. Samarbete mellan människor är också en viktig del av ekosystemet. Företag, utbildningsorganisationer, myndigheter och tjänsteleverantörer samarbetar nära och delar med sig av kunskap, resurser och utvecklingsprojekt, säger Kaisa Kaapo, verkställande direktör för föreningen för Karleby Storindustriområde.
Sett i ett globalt perspektiv ligger KIP ganska långt från råvaru- och slutproduktmarknaderna, vilket innebär att råvaror och produkter transporteras långa sträckor. Vad förklarar tillverkningsföretagens i KIP konkurrenskraft på den internationella marknaden?
– Konkurrenskraften bygger framför allt på företagens specialiserade kompetens inom kemi- och metallbearbetning samt effektiv logistik, särskilt via hamnen i Karleby. Konkurrenskraften kommer också från
KIP-FAKTA
• Områdets storlek 700 hektar
• Totalt cirka 80 företag
• Tillverkningsföretag 16–19
• Cirka 60 serviceföretag
• Omsättning cirka 2,7 miljarder euro
och import för företag i området“
synergierna mellan företagen i KIP, den höga automatiserings- och processtekniken samt den starka exportinriktningen. Största delen av produktionen går till internationella marknader, konstaterar Kaapo.
VIA KARLEBY HAMN kommer och går till olika håll i världen många olika slags produkter som företagen på storindustriområdet behöver. Kaisa Kaapo nämner Bolidens zinkproduktion i Karleby, där de nödvändiga råvarorna importeras via Djuphamnen och där slutprodukterna exporteras, samt Umicores batteri- och katalysatormaterial, vars komponenter går via den intilliggande hamnen. Enligt Kaapo är hamnens roll helt avgörande.
– Nya investeringar planeras i området, cirkulär ekonomi utvecklas ytterligare och behovet av arbetskraft ökar.
Och vilka hälsningar sänder Kaisa Kaapio till Karleby hamn som firar 200-årsjubileum?
– Grattis! Ni har varit och är fortfarande en viktig del av KIP:s framgångssaga. Låt oss fortsätta tillsammans mot nästa 200 år.
– Hamnen är en viktig del av KIP:s framgångssaga.
– KIP-området skulle aldrig ha kommit till i Karleby utan den starka hamnen. Hamnen möjliggör effektiv export och import av stora varuflöden året runt, betonar hon. Enligt verkställande direktören ser KIP:s framtid också stark ut.
VERKSTÄLLANDE DIREKTÖR
FÖR FÖRENINGEN FÖR KARLEBY INDUSTRIPARK
Kaisa Kaapo arbetar som verkställande direktör för föreningen för Karleby Industripark.
Analsimsanden
testas
i byggandet av hamnfält
Torbjörn Witting, verkställande direktör för Kokkolas hamn (till höger), och Hannu Hautala, verkställande direktör för Keliber, undertecknade ett avtal om återvinning av analsimsand.
Karleby Hamn främjar på ett unikt sätt cirkulär ekonomi då nya hamnfält anläggs. Det senaste exemplet på detta är avtalet som Karleby Hamn och Sibanye-Stillwater Keliber-litiumprojektet har undertecknat om användning av analsimsand, som uppstår i processen vid Keliber-litiumraffinaderiet, för byggandet av hamnfält.
Den14,2 meter djupa farleden som leder in till Karleby hamn och som togs i bruk hösten 2020, samt fördjupningen av hamnen var det största cirkulära vattenbyggnadsprojektet i Finland någonsin. Över 2 miljoner kubikmeter jordmassor muddrades och har använts för byggandet av nya hamnfält.
Den analsimsand som nu används som nytt byggmaterial bildas vid Kelibers litiumraffinaderi i Karleby, där litium separeras från koncentratet som producerats vid företagets anrikningsanläggning i Kaustby. Separationen sker med hjälp av soda och kalk. – I detta skede handlar det om ett testavtal, där vi skaffar erfarenhet av hur analsimsanden fungerar och hur den lämpar sig för byggande av hamnfält. Vi har miljötillstånd även för detta material, men vi vill gå fram på ett ansvarsfullt sätt, steg för steg. Om analsimsanden fungerar som förväntat har vi därefter ett nytt byggmaterial till vårt förfogande för framtida hamnområden, säger Torbjörn Witting, verkställande direktör för Karleby Hamn Ab.
SYFTET MED Keliber-litiumprojektet är att återvinna så mycket som möjligt av biprodukten från separa-
tionsprocessen. Byggandet av hamnfälten i Karleby hamn är ett av Finlands största cirkulära ekonomiprojekt där man använder återvunnet material i byggandet.
Karleby Hamn lägger analsimsanden i bassäng 2 Silverstenshamnen som har en mottagningskapacitet på cirka 40 000 kubikmeter och som redan delvis är fylld.
– Vi har också kommit överens med Keliber-litiumprojektet om en fortsättning om analsimsand visar sig vara ett fungerande material. Det är fråga om mängder som vi kan ta emot med nuvarande bassängkapacitet. Vid behov kan vi gå vidare snabbare än den nuvarande planen med byggandet av bassängerna, konstaterar Torbjörn Witting.
Analsim är ett mineral som tillhör zeolitgruppen. Under ett år bildas som mest 290 000 ton analsimsand.
– Vi intensifierar försäljnings- och marknadsföringsarbetet både i fråga om denna biprodukt och den egentliga produkten, litiumhydroxid. Vi fortsätter diskussionerna med flera potentiella kunder om hur biprodukten kan utnyttjas. Om det inte omedelbart finns några objekt där all analsimsand kan utnyttjas, är avsikten att överskottet analsimsand deponeras på en slutförvaringsplats som byggs i etapper i Hoikkaneva i Kaustby. Miljötillståndsförfarandet för Hoikkaneva slutförvaringsplats är för tillfället samrådsfasen, säger Keliberis verkställande direktör Hannu Hautala. Keliber strävar efter att bli den första integrerade producenten av litiumhydroxid som tillverkar litiumhydroxid av batterikvalitet från egen utvunnen malm.