N
TI
L KO
A
2/
20
K KO
23
PORT OF KOKKOLA
SA TA M
AO Y:N
S
S I DO
H RY
L MÄ
EH
Jouni Ovaska:
Satamainvestoinnit parantavat myös huoltovarmuutta Digitalisaatio raideliikenteessä Merenkulkuun uusia polttoaineita
PÄÄKIRJOITUS
Nopeaa reagointia asiakastarpeisiin K
okkola Industrial Parkissa (KIP) toimii tällä hetkellä yli 70 yritystä ja se työllistää suoraan 2 300 työntekijää. Puhtaan siirtymän tiedossa olevat investoinnit, joiden arvo on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa, ovat tuomassa alueelle arviolta 1 600–1 700 uutta työpaikkaa. Kokkolan Sataman tuottamilla satamalogistiikan palveluilla on tärkeä rooli KIP:n yritysten toiminnassa ja puhtaan siirtymän mahdollistamisessa. Kokkolan Sataman menestystekijöitä ovat niin asiakaslähtöinen palvelu, kilpailukykyinen hinnoittelu kuin ennakoivat ja pitkäjänteiset investoinnit. Erityisesti haluan korostaa pitkäjänteisten ja systemaattisesti tehtävien investointien tärkeyttä. Vuosikymmenien ajan olemme tehneet laaditun strategian mukaisesi joka vuosi jotain, joskus isompaa ja joskus pienempää. Tällä periaatteella kymmenessä vuodessa olemme ottaneet hyvinkin pitkiä kehitysaskelia. Kun niin sanottuja perusinvestointeja tehdään tasaisesti vuodesta toiseen, se luo edellytykset reagoida nopeasti myös puhtaaseen siirtymään liittyviin asiakastarpeisiin. Tämä toimintatapa on tekijä, joka erityisesti erottaa meidät kilpailijoistamme. Hyviä esimerkkejä Kokkolan Sataman asiakastarpeita palvelevista investoinneista ovat panostukset Hopeakiven satamaan ja siellä konttiliikenteen käsittelykapasiteettiin ja käsittelytehokkuuteen.
Kokkolan Satama Oy:n sidosryhmälehti PÄÄTOIMITTAJA: Torbjörn Witting TOIMITUS: Jorma Uusitalo TAITTO: Olli Ilmanen/Creamedia PAINOPAIKKA: Waasa Graphics Oy KUVAT: Jorma Uusitalo Ulla Nisonen Kokkolan Satama KANNEN KUVA: Kokkolan Sataman perusinvestoinnit ovat edellytys oikea-aikaisille asiakaskohtaisille investoinneille.
Kokemukset osoittavat, että pitkäjänteiseen kehittämiseen perustuva konsepti on toiminut ja toimii Kokkolan satamassa äärimmäisen hyvin. Jatkamalla tämän saman periaatteen mukaisesti varmistamme, että meillä on valmiudet palvella aikanaan myös uudelle Kokkola South-teollisuusalueelle sijoittuvia toimijoita. Samalla meillä on valtakunnallisena satamana puitteet toimia luotettavana ja tehokkaana ulkomaan laivakuljetusten kumppanina keskisessä ja pohjoisessa Suomessa toimiville teollisuusyksiköille. Toisaalla tässä julkaisussa on luettavissa eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan uuden puheenjohtajan Jouni Ovaskan haastattelu. Hän alleviivaa satamien merkitystä myös Suomen huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle. Onkin hyvä muistaa, että Kokkolan satamassa tehtävät investoinnit vahvistavat samalla maamme huoltovarmuutta mahdollisissa kriiseissä ja häiriötilanteissa.
TORBJÖRN WITTING Toimitusjohtaja Kokkolan Satama Oy
KUVA: KOKKOLAN SATAMA
ACTION PORT 2/2023
Digitaalinen tilannekuva sujuvoittaa sataman raideliikennettä Raideliikenne on yksi tärkeä osa tehokasta satamalogistiikkaa. Kokkolan Satama edistää raideliikenteen sujuvuutta yksityisraiteillaan uudella järjestelmällä, jonka avulla raiteilla tapahtuvaan liikennöintiin liittyvä tieto saadaan kerättyä reaaliaikaiseksi digitaaliseksi tilannekuvaksi.
K
okkolan Satama halusi löytää vastauksen kysymykseen, kuinka luoda reaaliaikainen tilannekuva satama-alueen yksityisraiteilla tapahtuvasta liikenteestä sekä varmistaa tiedonkulku satamassa työskentelevien yritysten välillä. Ratkaisuksi löytyi yksityisraiteille suunniteltu ProX-Rail-tilannekuvajärjestelmä, jota Kokkolan satamassa käyttää tällä hetkellä viisi toimijaa. – Olimme mukana syksyllä 2020 Proxion Oy:n käynnistämässä valtakunnallisessa esiselvityksessä pohtimassa, millainen järjestelmä tarjoaisi yksityisen rataverkon haltijoille riittävän tiedon siitä, mitä raiteilla tapahtuu, Kokkolan Sataman kehityspäällikkö Jyrki Roukala kertoo. Esiselvitykseen osallistuneiden satamien ja teollisuuden vaatimukset poikkesivat toisistaan varsin paljon. Koska Kokkolassa oli selkeä näkemys siitä, mitä järjestelmältä halutaan ja mitkä toiminnot ovat riittävät, ProX-Rail-järjestelmää ryhdyttiin rakentamaan ainoastaan Kokkolan Sataman kanssa. Valmista tuli nopeasti, ja järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2023 alussa.
Kokkolan satama-alueen raideverkosto muodostaa tyypillisen monitoimijaympäristön, jossa yhteinen reaaliaikainen tilannekuva parantaa sekä turvallisuutta että tehokasta satamalogistiikkaa.
DIGITAALISEEN TILANNEKUVAAN päivittyvät reaaliaikaiset tiedot ratakapasiteetin varauksista, palvelupaikkavarauksista ja kunnossapitovarauksista. – Tämä on tosi iso parannus verrattuna aikaisempaan, jolloin kommunikointi eri toimijoiden välillä tapahtui pelkästään sähköpostien ja puhelimen välityksellä. Kokonaistilannetta oli hankala hallita, ja paljon esiintyi tehokkuutta syövää odottelua, mikä johtui puutteellisesta tiedonkulusta ja toimijoiden erilaisesta tilannekuvasta. Nyt tieto löytyy yhden järjestelmän kautta kaikille toimijoille, Jyrki Roukala sanoo. Rajapinnoissa järjestelmästä voidaan jakaa tietoa sidosryhmäympäristöön ja päinvastoin. – ProX-Rail on suunniteltu palvelemaan kaikkia monitoimijaympäristön toimijoita sataman operatiivisesta henkilöstöstä operaattoreihin, kunnossapitäjiin ja rataverkon haltijaan. On tärkeää, että alueen logistiikasta on saatavilla selkeä tilannekuva ja liikennettä voidaan ohjata tehokkaasti ja turvallisesti, painottaa ProX-Rail-järjestelmän toimittaneen Proxion Tech Oy:n toimitusjohtaja Markus Jaatinen. Suomessa raideliikenteen rataverkosto muodostuu kahdesta osasta, joista toinen on Väyläviraston ylläpitämä valtion rataverkko. Siellä liikennettä ohjaa Fintraffic. Tämän lisäksi on noin 120 yksityisraiteiden luvanhaltijaa, kuten Kokkolan Satama Oy. Usein rautatiekuljetukset lähtevät kohti määränpäätään yksityisraiteilla, kulkevat sen jälkeen valtion rataverkolla päätyäkseen lopuksi jälleen yksityisraiteille. – Olisi todella tärkeää, että Suomessa yksityisraiteilla päästäisiin yhteiseen valtakunnalliseen järjestelmään. Valtakunnallinen tilannekuva auttaisi merkittävästi esimerkiksi erilaisissa poikkeustilanteissa, mutta helpottaisi toiminnan suunnittelua perusarjessakin, Jyrki Roukala sanoo.
ACTION PORT 2/2023
03
Monipuolisia satamapalveluita juuri oikeaan aikaan Satamainfran kehittäminen on pitkän matkan juoksua, jossa perusinvestoinnit ja asiakasinvestoinnit kulkevat käsi kädessä. Säännöllisillä perusinvestoinneilla varmistetaan, että Kokkolan Satama pystyy tuottamaan hyvinkin nopealla aikataululla nykyisten ja uusien asiakkaiden tarvitsemia satamalogistiikan palveluita.
K
un Kokkolan Sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting eri yhteyksissä esittelee Kokkolan satamaa, hänen puheessaan toistuu usein sanapari ”pitkäjänteinen kehittäminen”. Siihen on syynsä, sillä pian 200 vuotta täyttävän sataman kasvu nykymittoihinsa ei ole tapahtunut hetkessä eikä sattumalta. Sen sijaan siihen on vaadittu kauaskatseisuutta ja systemaattisuutta. Pitkäjänteisen kehittämisen hedelmiä on mahdollista päästä nauttimaan taas tulevina vuosina, sillä Kokkolaan on suunnitteilla miljardien eurojen arvosta puhtaan siirtymän investointeja. Satamalla on näissä hankkeissa poikkeuksetta oma tärkeä roolinsa. Kun yhtiöt tekevät esiselvityksiä paikkakunnista, joille ne mahdollisesti sijoittuvat, yksi ensimmäisistä kysymyksistä kuuluu, onko siellä satama. - Meillä on täysi valmius ottaa vastaan kaikki puhtaan siirtymän tulokkaat, koska olemme rakentaneet kauaskantoisesti perusinvestoinneilla puitteita uusille asiakasinvestoinneille, Torbjörn Witting sanoo.
04
HYVÄ ESIMERKKI puitteiden rakentamisesta on vuonna 2020 käyttöön otettu väyläsyvennys ja sataman syventäminen sekä siinä yhteydessä syntyneiden kierrätysmassojen hyödyntäminen. Ruoppauksista kertyi yhteensä 2,4 miljoonaa kuutiota maamassoja, jotka Satama käytti uusien satamakenttien rakentamiseen. Massoilla rakennettiin noin 20 hehtaaria satamakenttää Hopeakiven satamaan, josta on nyt kehittymässä Kokkolan toinen syväsatama palvelemaan esimerkiksi konttikuljetuksia sekä vaalean bulkin ja tuulivoimalakomponenttien käsittelyä. Perusinvestoinnit ovat joskus isoja, joskus taas hieman pienempiä. Yhtä kaikki olennaista on, että niitä tehdään säännöllisesti ja laaditun strategian mukaisesti. – Syväsataman pohjoispuolelle rakennettiin penkereet jo 1990-luvun puolivälissä, minkä jälkeen olivat vuorossa täytöt. Näin pitkään on kulunut, ja nyt neuvottelemme parhaillaan useamman toimijan kanssa tuolle alueelle sijoittuvista varastoterminaaliratkai-
ACTION PORT 2/2023
KUVA: KOKKOLAN SATAMA
suista, jotka ovat tyyppiesimerkki asiakasinvestoinneista. Tämä kertoo hyvin siitä pitkäjänteisyydestä, jonka mukaan me Satamassa toimimme. Asiakkaille kaikki edellä mainittu tarkoittaa sitä, että heille on olemassa valmis infra, joka on mahdollista ottaa käyttöön nopealla aikataululla ja juuri oikeaan aikaan, Witting toteaa. Syväsataman ja Hopeakiven sataman lisäksi Kokkolan Satamalla on tarjolla uutta satamakenttää Kantasatamassa. – Siellä sijaitsee alueita, joita puhtaan siirtymän toimijat pystyvät käyttämään logistiikan ja varastoinnin tarpeisiin. Tämä edesauttaa osaltaan sitä, että Kokkola Industrial Parkin T/Kem-kaavoitettu alue voidaan käyttää tehokkaasti tuotannolliseen toimintaan. INVESTOINNEISSA olennaista on Wittingin mukaan se, että perusinvestoinnit ja asiakasinvestoinnit kulkevat käsi kädessä. – Jos tehtäisiin ainoastaan perusinvestointeja, se oli-
Havainnekuva kehityssuunnitelmasta liittyen puhtaan siirtymän satamalogistiikkaan Hopeakiven satamassa ja Syväsatamassa.
si vain yksi osa kokonaisuutta. Räätälöidyt asiakasinvestoinnit ovat niitä, joilla mahdollistetaan Kokkolan Satama Oy:n tuottava liiketoiminta. Toista ei ole ilman toista, hän painottaa. Satamassa on noudatettu tätä tasapainon periaatetta Wittingin mukaan hyvällä menestyksellä jo yli 40 vuotta. – Kiinnitämme paljon huomiota layout-suunnitteluun ja toteutamme asiat systemaattisesti. Kun tekee joka vuosia pieniäkin investointeja, kymmenessä vuodessa saa aikaan hämmästyttävän paljon, ja se on myös kustannuksiltaan edullinen tapa toimia. Vaikka rakennamme ja teemme asioita vahvassa etunojassa, siitä huolimatta välillä tulee mieleen ajatus, olemmeko sittenkään tehneet riittävästi, hän myöntää.
ACTION PORT 2/2023
05
”Satamainvestoinnit ovat huoltovarmuuteen” – Merenkulku on merkittävä osa Suomen vientiä ja tuontia, ja maamme huoltovarmuudelle satamien rooli on aivan keskeinen. Kun omistajat investoivat pitkäjänteisesti satamien kehittämiseen, ne samalla kantavat osaltaan yhteiskuntavastuuta koko Suomen huoltovarmuudesta, korostaa eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan uusi puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.).
V
enäjän hyökkäyssota Ukrainaan nosti huoltovarmuuden ja turvallisuuden aivan uudella tavalla keskiöön ei vain Suomessa, vaan muuallakin Euroopassa. Jouni Ovaskan mukaan Euroopan tasolla lähivuosien tärkeimpiä asioita on varmistaa se, miten Euroopassa ja kansallisesta näkökulmasta ennen kaikkea Suomessa ja Itämeren ympäristössä varmistetaan tavaroiden liikkuminen. – Vaikka se kuulostaakin tylsältä toistettuna, Suomi on saari. Siksi meriliikenne on niin tärkeässä asemassa, ja samalla kun puhumme maamme merenkulusta,
puhumme myös turvallisuudesta. Täytyy aina huomioida, mitä poikkeusolot saattavat meille aiheuttaa, ja miten erilaisiin häiriötilanteisiin täytyy varautua. Satamien lisäksi Ovaska liittää samaan kokonaisuuteen liikenteen koko infrastruktuurin. – Meidän on ylipäätään pidettävät tiet ja muut väylät sellaisessa kunnossa, että tavarat saadaan kuljetettua satamiin ja sieltä pois. Suomen sijainti on maantieteellisesti sellainen, että näissä asioissa täytyy nähdä askel pidemmälle ja varautua siihen, jos jotain ikävää tapahtuu. Hänen mukaansa Suomessa huoltovarmuutta on perinteisesti arvostettu ja pidetty tärkeänä. Ovaska muistuttaa lisäksi, että huoltovarmuus koskee tavaroiden ohella elintarvikkeita ja omasta ruuantuotannosta huolehtimista. Poliittisille päättäjille tämä asettaa eri-
– Sataman investoinnit eivät näy välttämättä heti taloudellisena tuottona. EDUSKUNNAN LIIKENNEJA VIESTINTÄVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA JOUNI OVASKA
06
ACTION PORT 2/2023
myös investointeja Jouni Ovaska toivoo johtamansa valiokunnan ja satamatoimijoiden välille suoria yhteyksiä ja mutkatonta viestinvaihtoa.
tyisen vastuun niin valtakunnallisessa päätöksenteossa kuin kuntatasolla. – Esimerkiksi satamien kehittämiseen tehtävät investoinnit eivät yleensäkään tuo tulovirtaa välttämättä saman tien. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki panostukset huoltovarmuuteen ovat panostuksia meidän turvallisuuteemme. MILLAISENA satamien rooli Jouni Ovaskan mielestä näyttäytyy äskettäin sinettinsä saaneessa uudessa hallitusohjelmassa? – Perusperiaatteiltaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa olevat kirjaukset ovat satamien kannalta myönteisiä. Ohjelmassa halutaan turvata merenkulku sekä kattava satamaverkosto, mikä on jo sinänsä iso kirjaus. Myös huoltovarmuus mainitaan. Väylämaksujen puolittaminen käynnistyi jo Juha Sipilän hallituskaudella ja olisi hyvä, jos väylämaksut puolitettaisiin pysyvästi. Yhteenvetona voi todeta, että hallitusohjelma luo pohjan satamien kehittämiselle ja jatkaa sitä hyvää linjaa, jota Suomessa on viime vuodet noudatettu. Myös EU-tason päätöksenteolla on merkitystä Suomen satamien kehittämiselle. Viime keväänä Brysselis-
tä kantautui positiivinen uutinen, jonka mukaan Kokkolan satama on vahvasti ehdolla TEN-T-ydinverkkoon Euroopan laajuisessa TEN-T-liikenneverkossa. – TEN-T-verkostoon kuuluminen parantaa rahoitusmahdollisuuksia. Toisaalta se myös asettaa vaatimuksia satamien omistajille huolehtia tarjolla olevasta infrastruktuurista. Kansallisesti meillä on lisäksi valtakunnallinen Liikenne 12-liikennejärjestelmäsuunnitelma, joka laaditaan hallituskausittain. Siinä mietitään muun muassa tulevaisuuden rahoitusmalleja, kuten sitä, kuinka pystyttäisiin hyödyntämään valtion rahoitusta versus satamien yhteisrahoitusta väylähankkeita suunniteltaessa. Jouni Ovaskan mukaan satamilla on tulevaisuudessa tärkeä rooli myös puhtaan siirtymän mahdollistajana, ja digitalisaatio sekä merenkulun automaatio tarjoavat puolestaan satamille paljon mahdollisuuksia oman toimintansa virtaviivaistamiseen. Suurin osa Suomen satamista on Kokkolan sataman tavoin kuntaomisteisia. Ovaska osallistuu kotikaupunkinsa Tampereen päätöksentekoon muun muassa kaupunginvaltuutettuna, ja osaa siksi katsoa vaikkapa satamien kehittämistä myös omistajan näkökulmasta. – Minusta omistajan on tärkeä nähdä sataman hyöty ja arvo laajemmin kuin ainoastaan oman kuntansa kannalta. Näin siksi, että satamilla on sekä tärkeä aluetaloudellinen että valtakunnallinen merkitys. Sataman omistamiseen liittyy riskejä ja siitä aiheutuu kustannuksia, mutta satama tarkoittaa myös taloudellista tuottoa ja sitä, että omistajana kunta kantaa arvokkaalla tavalla yhteiskuntavastuuta. – Satamien kohdalla pelin henki on se, etteivät satamaan kohdistuvat investoinnit välttämättä näy heti taloudellisena tuottona, vaan kyse on pitkäjänteisestä kehittämisestä. Kuntapäättäjänä tiedän, että aika usein on vaikea rasti arvioida käyttötalouden näkökulmasta, mihin milloinkin on varaa. Satamien kohdalla investointien vaikutukset joka tapauksessa ulottuvat vuosikymmenien päähän, Jouni Ovaska muistuttaa.
ACTION PORT 2/2023
07
Kansainvälisessä merenkulussa ollaan siirtymässä uusiin kestävämpiin polttoaineratkaisuihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kokkolaan suunnitellaan miljardiluokan e-metanolitehdasta, jonka lopputuotteella voitaisiin korvata laivojen nykyisin käyttämää dieseliä ja raskasta polttoöljyä. Kokkolan sataman satamainfralla on hankkeessa tärkeä rooli.
K
ansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tämän hetkisen kasvihuonekaasustrategian mukaan maailmanlaajuisen merenkulun tavoitteena on vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Vaihtoehtoja merenkulun vähäpäästöisiksi polttoaineiksi on useita, kuten vety, ammoniakki, metanoli ja ydinvoima. Osa varustamoista on jo tehnyt strategisia linjauksia tulevaisuuden polttoaineista, ja esimerkiksi suurvarustamo Maersk päätti liputtaa vihreän metanolin puolesta. Maerskin näkemys vihreästä metanolista oli yksi asia, joka kannusti Kokkolaan kaavaillun e-metanolitehtaan alullepanijoita viemään hanketta eteenpäin. VANADIS FUELS -nimeä kantava projekti sijoittuu Kokkola Industrial Parkin (KIP) alueelle. Tuotannon on määrä pyöriä täydellä kapasiteetilla vuonna 2029 laitoksen tuottaessa vähähiilisiä sähköpolttoaineita
(e-fuels) teollisuudelle ja merenkulun tarpeisiin. Päätuotetta, eli vihreää metanolia, syntyy vuodessa 400 000 tonnia. Hankkeen takana on pietarsaarelainen Aliceco Energy Oy sekä ranskalaisen energiajätti Total Erenin tytäryhtiö TEH2. Vanadis Fuels on puolestaan osapuolten yhdessä omistama projektiyhtiö Aliceco Energyn kehittäessä sekä organisoidessa hanketta Suomessa. Aliceco Energyn toimitusjohtaja Viktor Ekman näkee laitoksen päätuotteella valtavan markkinapotentiaalin. – Vihreän metanolin kysyntä maailmalla kasvaa voimakkaasti. Keskusteluissa Maerskin kanssa kävi ilmi, että heillä on tulevaisuudessa iso tarve vihreälle metanolille omissa aluksissaan, ja siksi he kiinnostuivat meidän hankkeestamme. Maerskin edustajien mukaan heidän vuositarpeensa on 20 miljoonaa tonnia metanolia, Ekman toteaa. Erityisen ylpeä hän sanoo olevansa tuotantolaitoksen edistyksellisestä ja materiaalitehokkaasta teknologiasta, jonka kehittämisessä isossa roolissa ovat olleet pietarsaarelainen Stefan Storholm ja vaasalainen Clas-Eirik Strand, molemmat kokeneita energia-alan asiantuntijoita. Prosessissa otetaan talteen Kokkolan Energian biomassavoimalaitoksesta vihreää hiilidiok-
Merenkulussa siirrytään
Kokkolaan suunnitteilla miljardiluokan e-met
Merenkulussa on meneillään iso siirtymävaihe, kun laivoissa otetaan käyttöön uusia polttoaineratkaisuja.
08
ACTION PORT 2/2023
sidia ilman, että talteenotossa käytetään suuria määriä kemikaaleja. Biomassan polttovaiheessa käytetään ilman sijasta happea, mikä on ympäristöystävällinen ratkaisu, ja joka laskee tuotantolaitoksen investointikustannuksia sekä parantaa tuotannon kustannustehokkuutta. – Tämä happipolttoratkaisu otetaan nyt ensimmäisen kerran käyttöön kaupallisessa mittakaavassa. Teknologialle on haettu yhteensä kolmea patenttia, Viktor Ekman kertoo. HANKKEEN kustannusarvio on vähintään 1,5 miljardia euroa. Viktor Ekman arvioi laitoksen työllistävän tuotantovaiheessa noin sata henkilöä ja rakennusvaiheessa 500–600 henkilöä. Luvut ovat isoja, mutta Ekmanin mukaan alusta saakka tarkoituksena on ollut nimenomaan ajatella isosti. – Lähdimme liikkeelle suuren mittakaavan hankkeella, koska tavoitteena on saada kumppaneiksi isoja toimijoita, kuten Maersk ja Total Eren. Silloin meillä on parempi mahdollisuus varmistaa toiminnan kannattavuus, ja ylipäätään saada isot pelurit kiinnostumaan projektista. Tietenkin markkinatkin ovat suuremmat. – Huomasimme pian, että Suomessa on paljon varovaisuutta näin isoja projekteja kohtaan. Meille ihmeteltiin, miksi kokoluokan on oltava näin iso sekä ehdotet-
tiin testaamaan teknologiaa pienessä skaalassa vähällä rahalla. Mutta raha etsii rahaa, ja toteutuessaan näin iso laitos on jotain sellaista, joka pystyy viemään Suomen taloutta eteenpäin. Alicecolle Total Eren on monella tavalla mieluinen kumppani: yritys on iso, sillä oli rohkeutta tarttua esitettyyn teknologiaan, Total Eren kiinnostui myös tuotteesta eikä yrityksen vahva tasekaan ole vähäpätöinen asia. – Siitä huolimatta, että heillä on vankat resurssit, ennen lopullista investointipäätöstä käydään läpi normaali yksityiskohtainen suunnittelu- ja kannattavuusprosessi. Joka tapauksessa yksi asia, jonka takia he kiinnostuivat meistä, oli juurikin suuruusluokka, vaikka itse asiassa Kokkolaan kaavaillun laitoksen mittakaava oli heille melkeinpä liian pieni. Ekman kehuu Kokkola Industrial Parkin tarjoavan mainiot puitteet e-metanolitehtaalle. – Täällä ovat valmiina niin satama ja satamalogistiikkaan liittyvä infra kuin tuotantolaitoksen tarvitsemat hyödykkeet. Kokkolan Energian kanssa pääsimme heti hyvään keskusteluun yhteistyöstä. Aliceco on hakenut hankkeelle työ- ja elinkeinoministeriöltä 50 miljoonan euron suuruista investointitukea. Hankkeen YVA-prosessi käynnistyy kuluvan syksyn aikana.
uusiin polttoaineisiin
etanoli-investointi
Viktor Ekman taustanaan Kokkolan Syväsatama ja Hopeakiven satama sekä Kokkolan Energian Power-voimalaitos.
ACTION PORT 2/2023
09
MINUN TYÖNI
K
uten markkinointiammattilaisten työ yleensäkin, iso osa Alexandra Haapalan työstä kuitenkin liittyy tavalla tai toisella Kokkolan Sataman brändiin. Brändin voi määritellä esimerkiksi niin, että brändi on se mielikuva, joka muilla on yrityksestä, sen palveluista ja laadusta. Nykyään ensivaikutelma yrityksestä syntyy usein yrityksen kotisivujen perusteella. – Kotisivut toimivat yrityksen käyntikorttina ulospäin. On tosi tärkeää, että ne ovat toiminnallisuudeltaan ja sisällöltään nykyaikaiset ja visuaalisesti kiinnostavat. Kotisivujen uudistaminen on yksi isoimmista markkinointiin liittyvistä projekteista, joita Satamassa on minun aikanani toteutettu, Haapala sanoo. Yhdessä toimitusjohtajan kanssa markkinointisihteeri huolehtii siitä, että Sataman brändi on yhtenäinen ja hallittu, ja että sitä kehitetään. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa yhdenmukaista ilmettä väreineen ja teksteineen niin painetuissa markkinointimateriaaleissa kuin digitaalisissa kanavissa. Yksi merkittävä askel Kokkolan Sataman markkinoinnin kehittämisessä oli päätös ryhtyä julkaisemaan useina kieliversioina toteutettavaa Action Port-sidos-
ryhmäjulkaisua. Suurin osa lukijoista saa Action Portin digitaalisena versiona, mutta julkaisu jaetaan myös painettuna sataman naapurustoon. – Action Portissa pystymme kertomaan asiakkaille ja muille sidosryhmille tarkemmin Sataman kuulumisista. Koska turvallisuussyistä ulkopuoliset eivät esimerkiksi pääse satama-alueelle, on tärkeää, että viestimme itse aktiivisesti ulospäin, sillä satamassa tapahtuu paljon merkittäviä asioita. LinkedIn on puolestaan sosiaalisen median kanavista se, jossa Satama julkaisee kiinnostavat ajankohtaiset uutisensa. Satama aloitti LinkedInissä keväällä 2020, ja seuraajia on tällä hetkellä noin 1 600. – Suomalaisten satamien keskinäisessä vertailussa tuo on oikein hyvä seuraajamäärä, ja se kertoo eri tahojen kiinnostuksesta meitä kohtaan. Seuraajia on laajasti eri puolilta maailmaa. Kokkolan Satama lukeutuu suomalaissatamien joukossa digitalisaation edelläkävijöihin, ja Alexandra Haapala odottaakin mielenkiinnolla sitä, mitä uutta tekoäly tuo tullessaan niin markkinointiin kuin muihin sataman toimintoihin.
Alexandra Haapalan työnkuvaan kuuluu markkinointisihteerin töiden lisäksi muun muassa laskutus ja varastoseuranta. Taustalla Kantasataman varastotilaa sekä Pohjoismaiden ainoa joka sään terminaali, All Weather Terminal (AWT).
Markkinointisihteeri on monessa mukana Digitalisaatio on muuttanut ja muuttaa markkinointia historiallisen paljon. Kokkolan Sataman markkinointisihteerin Alexandra Haapalan työpäiviin vaihtelua ja mielenkiintoa tuo erityisesti työn monipuolisuus. Sataman tehokkaassa organisaatiossa markkinointisihteeri saa tehdä muutakin kuin markkinoinnin töitä. 10
ACTION PORT 2/2023
– Vaikka tekoäly varmasti helpottaa työntekoa ja tuo lisää tehokkuutta, ihmisellä säilyy oma roolinsa jatkossakin. Satama on laaja toiminnallinen kokonaisuus, ja jo sen hahmottamiseen ja hallintaan tarvitaan ihmistä. SATAMAN PALVELUKSESSA Alexandra Haapala aloitti vakituisesti vuoden 2015 alussa. Sataman toiminta oli tullut tutuksi sitä ennen Haapalan suoritettua Satamalla ensin tradenomiopintoihinsa liittyneen päättöharjoittelun ja jäätyään sen jälkeen kesätöihin. – Työympäristö on kansainvälinen, ja tämä on todellinen näköalapaikka logistiikan risteyskohtaan, jollaisena satamat toimivat. Samalla pääsen näkemään läheltä, miten monenlaisia logistisia palvelukokonaisuuksia asiakkaille on tarjolla. Lisäksi kansainvälisyys innostaa opiskelemaan ja käyttämään vieraita kieliä, ja samalla kasvaa erilaisten kulttuurien tuntemus, Haapala toteaa ja kehuu erityisesti messumatkojen antia. – Koskaan et tiedä etukäteen, keitä kaikkia messuilla saattaa tavata, ja millaisiin jatkokeskusteluihin
ja uusiin asiakassuhteisiin tapaamiset voivat johtaa. Messuilla on myös tärkeä tavata nykyisiä asiakkaita, ja kollegoiden kanssa on kiva vaihtaa kuulumisia ajankohtaisista aiheista. Haapalan mukaan palkitsevaa markkinointisihteerin työssä on vaikkapa maaliin viety projekti tai esimerkiksi markkinointimateriaalin visuaaliseen ilmeeseen liittynyt ratkaisu, joka painosta valmistuttuaan osoittautuu onnistuneeksi. Mielihyvää tarjoaa satamakonttorilta avautuva meriluontokin. – Sataman vesialueella elää hyvin monipuolinen linnusto, ja päivän aikana näkee monesti kymmeniä eri lintulajeja. Lintujen lisäksi hyljekin saattaa joskus näyttäytyä. Kokkolan satamalla on pian takanaan 200 toiminnan vuotta. Pitkän historian ansiosta Haapala odottaa paljon tulevaisuudeltakin. – Omalla kohdallani se tarkoittaa sitä, että kehittyäkseni työssäni aloitan syksyllä opinnot ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa ohjelmassa. Opintojen keskiössä ovat liiketalous ja johtaminen, joista olen aina ollut kiinnostunut.
FEM Levi
Tervetuloa messujen osastollemme C14 31.10.–2.11. 2023!
Tervetuloa messujen osastollemme G75 28.-30.11.2023! ACTION PORT 2/2023
11
LEDARE
Snabba reaktioner på kundens behov I
Karleby industripark (KIP) verkar för närvarande över 70 företag som sysselsätter direkt 2 300 personer. De kända investeringarna inom den gröna omställningen vars värde idag uppgår till cirka 2,5 miljarder euro medför uppskattningsvis1 600–1 700 nya arbetsplatser till området. De logistiska tjänster som Karleby Hamn producerar är av stor betydelse för företagen, som har sin verksamhet i KIP, och gör den gröna omställningen möjlig. Karleby Hamns framgångsfaktorer är såväl kundorienterad service, konkurrenskraftig prissättning som proaktiva och långsiktiga investeringar. Speciellt vill jag betona betydelsen av långsiktiga och systematiskt gjorda investeringar. Under flera årtionden har vi i enlighet med en uppgjord strategi varje år gjort något,
ibland större och ibland mindre. Enligt denna princip har vi på tio år tagit väldigt långa utvecklingssteg. Då så kallade grundinvesteringar görs i jämn takt under åren, skapar man förutsättningar för att reagera snabbt även på behoven som kunden ställer gällande den gröna omställningen. Detta sätt att fungera är en faktor som skiljer oss speciellt från våra konkurrenter. Satsningarna i Silverstone hamnen och hanteringskapaciteten och hanteringseffektiviteten för containertrafiken där är goda exempel på investeringar som Karleby Hamn gjort för att tillfredsställa kundernas servicebehov. Erfarenheterna visar att konceptet som baserar sig på långsiktig utveckling har fungerat och fungerar ytterst väl i Karleby hamn. Genom att fortsätta enligt
”Hamninvesteringar är också invest - Sjöfarten utgör en betydande del av Finlands export och import, och hamnarnas roll är alldeles central för vårt lands försörjningsberedskap. Då ägarna investerar långsiktigt i utvecklingen av hamnarna bär de samtidigt ett gemensamt ansvar för Finlands hela försörjningsberedskap, poängterar den nya ordföranden för riksdagens kommunikationsutskott Jouni Ovaska (centern).
M
ed Rysslands anfallskrig mot Ukraina kom på ett alldeles nytt sätt försörjningsberedskapen och säkerheten i centrum, inte bara i Finland utan även på annat håll i Europa. Enligt Jouni Ovaska hör det till de viktigaste sakerna i Europa under de närmaste åren att säkerställa hur gods ska röra sig i Europa och ur nationell synvinkel framför allt i Finland och Östersjöregionen. – Fastän det låter tråkigt att upprepa det, men Finland är en ö. Därför spelar trafiken över haven en så viktig roll, och samtidigt som vi talar om sjöfart i vårt land talar vi också om säkerhet. Vi måste alltid beakta vad ett undantagstillstånd kan ha för konsekvenser för oss och för vilka olika störningar vi måste vara förberedda. Enligt Ovaska hör förutom hamnarna hela trafikinfrastrukturen till samma helhet. – Vi måste överhuvudtaget se till att vägar och andra farleder hålls i sådant skick att varor kan transporteras till och från hamnarna. Finlands geografiska läge är sådant att när det gäller detta måste vi ligga ett steg före och vara förberedda om något tråkigt skulle inträffa. Enligt honom har Finlands försörjningsberedskap traditionellt värderats och ansetts vara viktig. Ovaska påminner dessutom om att försörjningsberedskapen
12
ACTION PORT 2/2023
denna princip säkerställer vi att vi är väl förberedda att när det krävs betjäna de aktörer som etablerar sig på de nya industriområdet Kokkola South. På samma gång har vi naturligtvis, i egenskap av en hamn som betjänar hela riket, förutsättningarna för att verka som en pålitlig och effektiv partner i fartygstransporter till och från utlandet för industrienheter som verkar i mellersta och norra Finland. På annan plats i denna publikation finns en intervju med Jouni Ovaska, den nya ordföranden för riksdagens trafik- och kommunikationsutskott. Han understryker hamnarnas betydelse även för försörjningsberedskapen och säkerheten i Finland. Vi bör minnas att investeringarna som görs i Karleby hamn samtidigt förstärker vårt lands försörjningsberedskap under eventuella kriser och störningar. TORBJÖRN WITTING Verkställande direktör Karleby Hamn Ab
teringar i försörjningsberedskap” förutom varor omfattar även livsmedel och en fungerande egen livsmedelsproduktion. Detta innebär ett särskilt ansvar för de politiska beslutsfattarna, såväl på riksnivå som på kommunal nivå. – Investeringar som görs i utvecklingen av hamnarna innebär vanligtvis inte ett omedelbart inkomstflöde. Det är dock skäl att minnas att alla satsningar på försörjningsberedskapen är satsningar på vår säkerhet. HURUDAN anser Jouni Ovaska att hamnarnas roll ser ut i det nya regeringsprogrammet som nyligen slogs fast? – Principiellt är skrivningarna i Petteri Orpos regeringsprogram i grunden positiva vad gäller hamnarna. Man vill garantera sjöfarten och ett täckande hamnnätverk i programmet, vilket redan i sig är en viktig skrivning. Även försörjningstryggheten nämns. Halveringen av farledsavgifterna inleddes redan under Juha Sipiläs regeringsperiod och det vore bra om farledsavgifterna halverades permanent. Sammanfattningsvis kan man konstatera att regeringsprogrammet skapar en bas för utvecklingen av hamnarna och fortsätter på den goda linje som följts i Finland de senaste åren. Besluten som fattas på EU-nivå har också en betydelse för utvecklingen av hamnarna i Finland. Senaste vår kom det goda nyheter från Bryssel. Enligt dem är Karleby hamn en stark kandidat för inkludering i TEN-T-kärnnätverket som hör till det hela Europa täckande TEN-T-trafiknätverket. – Att vara en del av TEN-T-nätverket förbättrar möjligheterna till finansiering. Å andra sidan ställer det Jouni Ovaska önskar direkta kontakter och okomplicerad kommunikation mellan sitt utskott och aktörerna i hamnarna.
också krav på hamnarnas ägare att de sköter om att den nödvändiga infrastrukturen står till buds. Nationellt har vi dessutom det riksomfattande transportsystemet Trafik 12, som uppgörs per regeringsperiod. Där funderar man bland annat på framtida finansieringar, såsom hur ska man kunna dra nytta av statsfinansiering jämfört med samfinansiering från hamnarna vid planeringen av farledsprojekt. Enligt Jouni Ovaska har hamnarna en viktig roll i framtiden även som möjliggörare av den gröna omställningen, och digitaliseringen och automatiseringen av sjöfarten erbjuder å sin sida hamnarna många möjligheter att rationalisera den egna verksamheten. Största delen av hamnarna i Finland ägs såsom Karleby hamn av kommunen. Ovaska deltar i beslutfattandet i sin hemstad Tammerfors bland annat som stadsfullmäktig, och kan därför se på utvecklingen av hamnarna ur en ägares synvinkel. – Jag anser att det är viktigt att ägaren ser nyttan och värdet av hamnen vidare än endast ur sin egen kommuns intressen. Detta för att hamnarna har en stor ekonomisk betydelse för både regionen och hela riket. Det finns risker förbundna med ägandet av en hamn och det medför kostnader, men hamnen tillför också ekonomisk nytta och som ägare axlar kommunen på ett värdigt sitt ett samhällsansvar. – För hamnarna gäller det att investeringarna som riktar sig till hamnen inte nödvändigtvis hämtar något ekonomiskt bidrag genast utan det är fråga om en långsiktig satsning. Som kommunalbeslutfattare vet jag att det ganska ofta är svårt att ur driftekonomisk synvinkel uppskatta när man har råd med vad. För hamnarna gäller det att verkan av investeringarna sträcker sig i varje fall årtionden i framtiden, påminner Jouni Ovaska.
ACTION PORT 2/2023
13