Action Port – Kokkolan Sataman julkaisu 1/2023

Kokkolan Satama Oy:n sidosryhmälehti

PÄÄTOIMITTAJA:

Torbjörn Witting

TOIMITUS:

Jorma Uusitalo

TAITTO:

Olli Ilmanen/Creamedia

PAINOPAIKKA:

Waasa Graphics Oy

KUVAT:

Jorma Uusitalo

Alexandra Haapala

Ulla Nikula

Kokkolan Satama

OX2

Mischa Keijser/Cultura via Getty Images

KANNEN KUVA:

Kokkolan Sataman tapa hyödyntää langatonta verkkoa ja digitalisaatiota kerää myös laajaa kansainvälistä huomiota.

KUVA: KOKKOLAN SATAMA

Hallittua ja kestävää kasvua

Satamatiimimme

yksi tärkeimmistä tehtävistä on miettiä ja ennakoida, millaisen kokonaisuuden me haluamme Kokkolan satamasta tulevaisuudessa kehittää. Sen jälkeen kun suuntaviivat on piirretty, alkaa käytännön toteutus askel askeleelta. Yhtenä vuonna otamme hieman lyhyempiä askelia, seuraavana sitten taas pidempiä. Joka vuosi kuitenkin askelia eteenpäin. Kymmenen vuoden kuluttua voimme sitten todeta, että olemme jälleen tehneet tosi paljon asioita, jotka tarkoittavat Kokkolan Sataman asiakkaille entistä kustannustehokkaampaa ja sujuvampaa satamalogistiikkaa. Siinä pelkistetysti periaate, jonka mukaan kehitämme sataman toimintaa pitkäjänteisesti, hallitusti ja kestävästi.

Kokkolan Satama on ollut jo pitkään tärkeä satamalogistiikan palveluntuottaja paikalliselle suurteollisuudelle, kaivannaisteollisuudelle ja vähittäiskaupalle. Näiden rinnalle ovat nousseet vihreän siirtymän investoinnit, joissa satamalla on aivan keskeinen rooli. Meistä on tullut luotettava kumppani maatuulivoiman rakentajille, ja toisaalla tässä lehdessä kerromme mittavasta merituulivoimaan liittyvästä yhteistyösopimuksesta.

Edellisten lisäksi Kokkolaan on jo varmuudella tulossa sekä suunnitteilla muun muassa vetyteknologiaan ja akkukemikaaleihin liittyviä investointeja. Jos kerrotuista suunnitelmista edes osa toteutuu, näyttää siltä, että huolimatta vuosittain tekemistämme investoinneista olemme tehneet melkein liian vähän. Olemme siis menossa kohti tulevaisuutta positiivisten haasteiden siivittämänä.

Valmistaudumme tuleviin laajennuksiin parhaillaan työn alla olevalla ympäristövaikutusten arvioinnilla. YVA-menettelyllä huolehdimme siitä, että olemme hyvä naapuri, joka huomioi toiminnassaan ympäristövaikutukset. Samalla YVA toimii tulevaisuuden mahdollistajana varmistaen uusien työpaikkojen syntymisen ja sataman kehityksen jatkumisen. Kun rakentaminen on ennakoivaa ja pitkäjänteistä, se on myös edullisempaa, ja ennen kaikkien voimme tarjota asiakkaille ”satamakapasiteettia tiskiltä” juuri silloin, kun asiakkaat sitä tarvitsevat.

Talven pitkä selkä on taittunut ja olemme jo kesän kynnyksellä. Haluan vielä kerran kiittää asiakkaita ja muita yhteistyökumppaneitamme viime vuodesta. Oikein mukavaa kesää Teille kaikille!

TORBJÖRN WITTING

Toimitusjohtaja

Kokkolan Satama Oy

Kokkolan satama vahvasti

ehdolla TEN-T-ydinverkkoon

Kokkolan satama on nousemassa osaksi ydinverkkoa Euroopan laajuisessa TEN-T-liikenneverkossa. Euroopan parlamentin liikennevaliokunta käsitteli satamien asemaa liikenneverkossa huhtikuussa. Asia etenee vielä EU-komission, jäsenmaiden neuvoston ja parlamentin välisiin kolmikantaneuvotteluihin.

Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandberg otti ilolla vastaan tiedon päätöksestä, jolla EU-parlamentin liikennevaliokunta nosti Kokkolan sataman kattavasta verkosta ydinverkkoon.

– Omistajan edustajana olen luonnollisesti hyvin tyytyväinen siihen, että Euroopan unionissa on huomioitu ja tunnistettu viestit Kokkolan sataman tärkeydestä. Ydinverkkostatus tekee Kokkolan satamasta entistä uskottavamman toimijan, parantaa rahoitusmahdollisuuksia ja kertoo myös standardeista, jotka satama täyttää, Jonne Sandberg toteaa ja kiittää europarlamentaarikko Elsi Kataista (kesk., Renew) vahvasta edunvalvontatyöstä.

Sandbergin mukaan ydinverkon satamana Kokkolalla on hyvin tärkeä rooli huoltovarmuuden kannalta muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Lisäksi ydinverkkoon pääsy toteutuessaan vahvistaa Kokkolan sataman asemaa Pohjois-Suomen ykkösvientisatamana.

– Ydinverkkoon kuuluvana Kokkolan satama on myös entistä vahvempi toimija vihreän siirtymän edistäjänä. Kokkolaan on keskittynyt ja keskittyy jatkossakin huomattavia kansainvälisiä vihreän siirtymän investointeja. Niistä neuvoteltaessa ensimmäisten kysymysten joukossa nousevat esille satama ja sen kyvykkyydet, Jonne Sandberg muistuttaa.

TEN-T-VERKKO YHDISTÄÄ Euroopan rautatiet, sisävesireitit, tiet, meri- ja lentoyhteydet laajaksi liikenneverkoksi, joka koostuu kattavasta verkosta ja ydinverkosta. Elsi Kataisen mukaan jäsenmaat ovat oikeutettuja hakemaan TEN-T-verkkoon kuuluville satamilleen EU-rahoitusta Verkkojen Eurooppa-ohjelmasta (CEF), minkä lisäksi satamille kuuluu tiettyjä infrastruktuuriin liittyviä velvoitteita.

– Liikennevaliokunnan jälkeen lainsäädäntö käsitellään vielä kolmikantaneuvotteluissa. Parlamentissa saimme neuvoteltua asian parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, sillä parlamentilla on nyt vahva kanta Kokkolan sisällyttämisestä ydinverkkoon. Neuvotteluissa myös neuvoston on tultava asiaan samalle puolelle. Prosessia on siis vielä jäljellä, Elsi Katainen kommentoi asiaa toukokuun lopulla.

Ydinverkkoon pääsy toteutuessaan vahvistaa Kokkolan sataman asemaa Pohjois-Suomen ykkösvientisatamana.

Myyntipäällikkö Antti Pehkonen, Edzcom: Kokkolan Satama on malliesimerkki langattoman verkon hyödyntämisessä

Kun Edzcomin Antti Pehkonen tapaa kansainvälisiä asiakkaitaan, hän esittelee heille Kokkolan Satamaa erinomaisena esimerkkinä siitä, miten monipuolisesti langatonta LTE-verkkoa voi hyödyntää päivittäisessä toiminnassa. Langaton verkko tuo erilaiset digitaaliset ratkaisut konkreettisesti osaksi sataman toiminnanohjausta.

Edzcomin

rakentamaa LTE-verkkoa hyödyntämällä kerätään jatkuvasti tietoa satama-alueella tapahtuvasta toiminnasta.

Kun vaikkapa kunnossapidon työntekijät joutuivat aikaisemmin kapuamaan tikkaita pitkin korkeuksiin lukeakseen satamanosturin ohjaamosta anturi- ja hälytystietoja tai tiedon polttoainemäärästä, nyt nuo tiedot välittyvät langattomasti mobiililaitteisiin.

Tai entäpä ne 15 satama-alueella päivittäin toimivaa yritystä työntekijöineen, jotka tarvitsevat tiedon sataman reaaliaikaisesta tilannekuvasta? Heille langattoman verkon avulla kerättyä reaaliaikaista tilannekuvatietoa jaetaan nykyään joustavasti useilla digitaalisilla alustoilla. Näin tilannekuva on mahdollista nähdä paikasta riippumatta omalta työpisteeltä, kotoa, työmatkalta.

Eikä pidä unohtaa koneita ja laitteita, joiden toimintavarmuus on elintärkeä sujuvalle satamalogistiikalle. LTE-verkkoa pitkin koneista ja laitteista välittyy tietoa, jota hyödyntämällä esimerkiksi satamanostureille tehdään etänä analysointia huollon tarpeesta, ja ennakoidaan vikatilanteita ennen kuin nosturit ehtivät vikaantua.

Luonnollisesti verkko palvelee monia muitakin toimintoja, kuten satama-alueen kamerajärjestelmää sekä valaistuksen ohjausta.

– On ihan huikeaa, miten Kokkolan Satama on lähtenyt kehittämään LTE-verkkoa ja miten monipuolisesti he tänä päivänä sitä hyödyntävät ja kehittävät edelleen uusiin tarkoituksiin. Kaiken kaikkiaan erinomainen osoitus digitalisaatiosta sekä tiedolla johtamisesta, ja siksi Kokkolan satamassa toteutetut ratkaisut kiinnostavat tosi paljon kansainvälisiä asiakkaitamme, Antti Pehkonen tiivistää.

EDZCOM toimitti Kokkolan Satamalle 2019 langattoman verkon, johon on kytketty seitsemän tukiasemaa kattamaan kaikkiaan 580 hehtaarin suuruinen alue. Sen lisäksi, että verkko tuo yhteen tuotantovälineet ja satamassa toimivat yritykset, se yhdistää kaikki kolme satamanosaa. Kuluneen kevään aikana LTE-verkko on päivitetty vastaamaan myös tulevaisuuden tarpeita.

Päivitetyssä verkossa on aikaisemman yhden sijasta kaksi mobiili corea, jotka ovat koko verkon aivot. Kahdentaminen tuo ennen kaikkea lisää toimintavarmuutta sataman operatiiviseen toimintaan. Pehkosen mukaan 4G-verkko palvelee jatkossakin mainiosti Sataman tarpeita, mutta verkkoon voidaan lisätä myös

Edzcomin myyntipäällikkö Antti Pehkonen kuvailee huikeaksi tapaa, jolla Kokkolan Satama kehittää ja hyödyntää LTE-verkkoa sataman jokapäiväisessä toiminnassa.

malliesimerkki hyödyntämisessä

yksittäisiä 5G-pisteitä sinne, missä ilmenee tarve tavallista suuremmalle tiedonsiirron kapasiteetille.

– Meillä on Sataman kanssa joka kuukausi ylläpitopalaveri, jossa muun muassa tarkastelemme verkon käyttöä sekä tuomme molemmin puolin pöytään ideoita verkon kehittämiseksi.

LTE-verkon päivityksen myötä Kokkolan Satamalla on käytössään lisäksi runsaasti aliverkkoja erityyppiselle liikenteelle, kuten turvallisuusjärjestelmille ja kameroille. Kokkolan Satama voi luovuttaa aliverkkoja myös muiden satama-alueen toimijoiden käyttöön.

– Silloin toimijalle luodaan oma tietoturvallinen aliverkko. Kokkolan Satama ei näe kyseisen aliverkon dataa, eikä aliverkon käyttäjä puolestaan näe Kokkolan Sataman dataa, Pehkonen kertoo.

RÄÄTÄLÖIDYN, yksityisen LTE-verkon myötä Kokkolan Satama ei ole riippuvainen kaupallisista tiedonsiirron ratkaisuista. Satama-alueen laajuuden vuoksi myöskään koko alueen kattava valokuituverkko ei ollut vaihtoehto kattavalle langattomalle verkolle, Kokkolan Sataman kehityspäällikkö Jyrki Roukala kertoo perusteluista, miksi Kokkolan satamaan päätettiin rakentaa nimenomaan langaton yksityisverkko.

Entä millainen on se iso kokonaisuus, jonka puitteissa Kokkolan Satama vie eteenpäin digitalisaatiota, jossa yhtenä osa-alueena on LTE-verkko?

– Meillä digitaalisuus rakentuu siihen, että on olemassa toiminnanohjauksen työkalut, jotka käsittävät tällä hetkellä yli 20 erilaista ohjelmistoa. Lisäksi ovat Kokkolan kaupungin toimittamat kattavat mikrotukipalvelut päivittäiseen käyttöömme. Se tarkoittaa päätelaitteita ohjelmistoineen sekä tietoturvaratkaisuja, ja kolmantena osana kokonaisuutta on LTE-verkko.

Tämä kaikki turvataan palomuuripalveluilla, minkä lisäksi vuonna 2024 NIS2-direktiivi tulee ohjaamaan kyberjohtamiseen liittyviä asioita.

Jyrki Roukalan mukaan Kokkolan Sataman erottaa muista alan toimijoista se, miten laajasti Kokkolassa hyödynnetään LTE-verkkoa sekä käytetään verkon avulla kerättävää tietoa toiminnanohjauksessa.

– Datan laajamittaista keräämistä ja hyödyntämistä

On ollut hienoa kiertää eri puolilla Eurooppaa esittelemässä, mitä LTE-verkon hyödyntäminen ja digitalisaatio tarkoittavat Kokkolan satamassa, kertoo Kokkolan Sataman kehityspäällikkö

Jyrki Roukala. Hän pystyy tarkastelemaan sataman toimintoja etänä niin työpisteeltään kuin vaikkapa työmatkalta.

helpottaa olennaisesti yhtiömme tool port-strategia. Sen ansiosta Kokkolan Satama ei omista ainoastaan sataman maa-alueita, varastoja, tavaraterminaaleja kuljettimineen sekä satamanostureita ja lastaimia, vaan myös niiden datan. Datan omistajuudella on valtava merkitys digitaalisia ratkaisuja kehitettäessä. Se on itse asiassa digitalisaation kehittämisen keskiössä, Jyrki Roukala korostaa.

Kustannussäästöjä ja lisää tehokkuutta

Digitalisaatio tuo valtavasti uusia mahdollisuuksia tiedolla johtamiseen, mikä parantaa tehokkuutta ja lisää kustannussäästöjä. Suoraan rahassa mitattavista hyödyistä hyvä esimerkki on laivojen satamakäynnit:

Itämerellä laivojen kustannuksista yli puolet kertyy polttoaineesta. Toiminnanohjauksen työkaluja hyödyntämällä Kokkolan Satama pystyy kertomaan Kokkolaan saapuville aluksille täsmällisesti, milloin nämä voivat ajaa laituriin. Laivat säätävät sen mukaan nopeuttaan säästäen näin huomattavasti polttoainekuluissa.

Varustamoilta saadun tiedon mukaan yhdessä satamakäynnissä voidaan säästää noin 3 000-5 000 euroa järkeistämällä yhteistyötä varustamoiden ja satamien välillä. Esimerkiksi sadalla vuotuisella satamakäynnillä näin saadut kustannushyödyt ovat todella merkittäviä.

Kokkolan satamassa LTE-verkko välittää tietoa muun muassa seuraavissa yhteyksissä:

• Porttien ohjaus

• Vaakojen tiedonsiirto

• Kaivojen pintojen seuranta

• Sähkö- ja vesimittareiden luenta

• Sääasemat ja merivedenpinnan mittaukset

• Kunnossapidon hälytykset

• Turva- ja hälytyslaitteet, kuten ammoniakkivuotohälytin

• Koneiden ja laitteiden reaaliaikainen tilannetieto

Kokkolan Satama ja OX2 yhteistyöhön Laine -merituulipuistohankkeessa

Uusiutuvan energian yhtiö OX2 Finland Oy suunnittelee merituulivoimahanketta Pohjanlahdelle, noin 30 kilometrin päähän mantereesta ja 32 kilometrin päähän Pietarsaaresta. Kokkolan Satama ja OX2 ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tarkoituksena on edistää Laine-merituulivoimapuistoksi nimettyä hanketta hyödyntämällä ja kehittämällä Kokkolan Sataman toimintoja.

–Satamillaon merituulivoimassa avainasema, ja siksi on tärkeää suunnitella yhteistyössä, miten eri toiminnot saadaan parhaiten toteutettua ja yhteensovitettua. Kokkolan satama on Laine-hankkeeseen nähden hyvällä sijainnilla, ja yhteistyömme vie hankkeen askeleen lähemmäs toteuttamista, sanoo Laineen projektipäällikkö Olli Takalammi OX2:lta.

Hänen mukaansa taannoinen tutustumiskäynti osoitti, että lähtökohdat Kokkolan satamassa ovat oikein hyvät OX2:n tarpeiden näkökulmasta.

– Laajat ja kantavat asfalttikentät sekä riittävän kantava laituri ovat kaikkein tärkeimmät asiat. Niiden lisäksi tarvitaan muun muassa katettua varastotilaa tietyille komponenteille, Takalammi toteaa.

Osapuolet selvittävät yhteistyössä, miten varmistetaan Laineen sujuva ja kustannustehokas rakentaminen sekä ylläpito. Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtajan Torbjörn Wittingin mukaan yhteistyö OX2:n kanssa auttaa Kokkolan Satamaa ottamaan seuraavat askeleet satamainfran kehittämisessä.

– Olemme erittäin tyytyväisiä päästessämme suunnittelemaan ja valmistelemaan näin mittavaa hanketta yhteistyössä OX2:n kanssa. Olemme kehittäneet satamaa pitkäjänteisesti, minkä ansiosta pystymme tarjoamaan jo tänä päivänä ylivertaisen satamainfran, joka

palvelee niin maatuulivoima- kuin merituulivoimahankkeita, Witting jatkaa.

LAINE-HANKE käsittää maksimissaan 150 tuulivoimalaa, joiden vuosittainen sähköntuotanto on noin 11 terawattituntia (TWh). Tämä on enemmän kuin Olkiluoto 2 tuotti vuonna 2020 (7,3 TWh). Merituulipuisto on suunniteltu liitettävän Fingridin kantaverkkoon kahteen eri pisteeseen. Sähkö tuodaan maihin merikaapeleilla, ja mantereella sähkönsiirto tehdään maakaapeleilla ja ilmajohdoilla. Hankkeessa tarkastellaan myös mahdollisuutta vihreän vedyn tuotantoon merialueilla.

Laine-hankkeen lisäksi OX2:lla on Pohjanlahdella Suomen talousvyöhykkeellä kaksi muutakin merituulivoimahanketta; Halla ja Tyrsky. Toukokuussa yhtiö tiedotti, että IKEA-tavarataloketjun sijoitusyhtiö Ingka Investments tulee mukaan hankkeisiin 49 prosentin omistusosuudella. Sopimuksen arvo on 30 miljoonaa euroa.

– Suomessa on valtava merituulivoiman potentiaali, jolla voidaan tuottaa sähköä Suomen kasvaviin energiatarpeisiin. Nyt solmittu sopimus varmistaa, että voimme yhdessä lisätä hinnaltaan kilpailukykyisen uusiutuvan energian tuotantoa, kasvattaa energiaomavaraisuutta ja mahdollistaa uusiutuvaa sähköä tarvitsevia teollisia hankkeita Suomessa, OX2:n Suomen maajohtaja Teemu Loikkanen kommentoi IKEA-kumppanuutta.

Lisää Kokkolan Sataman ja OX2:n yhteistyöstä ja merituulivoimasta toisaalla tässä julkaisussa.

Satamat ovat avainasemassa merituulivoimaa rakennettaessa. OX2 suunnittelee Laine-merituulivoimapuistoa Pohjanlahdelle noin 30 kilometrin päähän mantereesta.

Logistiikka-alan toimijat koolla Münchenissä

Transport Logistic-messut keräsivät Müncheniin yli 75 000 kävijää, mukana runsaasti myös suomalaisia logistiikka- ja ICT-alan toimijoita.

Kokkolan Sataman edustajat vierailivat toukokuussa Münchenissä maailman johtavassa logistiikkaan, tietotekniikkaan ja toimitusketjujen hallintaan keskittyneessä Transport Logistic-messutapahtumassa. Messut keräsivät reilut 75 000 kävijää yli 120 maasta. Näytteilleasettajia oli noin 2 300 yhteensä 67 maasta.

– Messuilla pääsimme tapaamaan kansainvälisiä asiakkaitamme, kollegoitamme ja muita sidosryhmiä. Kaiken kaikkiaan tapahtuma tarjosi erinomaisen mahdolli-

suuden vaihtaa ajankohtaisia kuulumisia. Toistaiseksi Kokkolan Satamalla ei ole ollut kahden vuoden välein järjestettävillä messuilla omaa osastoa, mutta totesimme, että meidän olisi hyvä olla tapahtumassa mukana esimerkiksi Suomi-osastolla yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa, kertoo Kokkolan Sataman markkinointisihteeri Alexandra Haapala

Tapahtuma järjestetään seuraavan kerran kesäkuussa 2025.

Merituulivoiman tuotanto kasvaa maailmanlaajuisesti. Kymmenellä markkina-alueella toimivalla OX2:lla on Suomessa hankekehitysvaiheessa kolme merituulivoimahanketta Pohjanlahdella Suomen talousvyöhykkeellä.

Merituulivoima

vauhdittaa uusiutuvan energian tuotantoa ja kasvattaa valtioiden energiaomavaraisuutta. Tuulivoimayhdistyksen julkaisema uunituore raportti merituulivoiman aluetaloudellisista vaikutuksista osoittaa, että parhaimmillaan merituulivoimalla on myös hyvin huomattavat työllisyys- ja verovaikutukset.

Suomessa suunnitteilla olevien merituulivoimahankkeiden kokonaiskapasiteetti oli keväällä 2023 noin 33 GW, ja hankkeiden on arvioitu toteutuvan vuoteen 2045 mennessä. Tämän mukaan hankkeiden elin-

OX2 kasvaa myös merituulivoiman

kaarenaikaiset tyllisyysvaikutukset Suomeen voisivat olla jopa 224 000 henkilötyövuotta, ja verovaikutukset 4,5 miljardia euroa.

Merituulivoimahankkeisiin liittyvän täyden potentiaalin saavuttaminen kuitenkin edellyttää hankkeiden kotimaisuusasteen kasvattamista. Raportin mukaan panostukset merituulivoimarakentamisen arvoketjuun, kuten satamainfraan, maksavat itsensä takaisin työllisyys- ja verovaikutuksina.

– Kuten Tuulivoimayhdistyksen julkaisema raportti osoittaa, merituulivoiman työllistävä vaikutus on yhteiskunnallisesti todella merkittävä, minkä lisäksi merituulivoima hillitsee ilmastonmuutosta ja lisää kotimaista uusiutuvan energian tuotantoa. Sen takia me OX2:ssa juoksemme kovaa ja teemme intohimolla tätä työtä, sanoo yhtiön merituulivoiman liiketoimintajohtaja Janne Lamberg.

UUSIUTUVASTA ENERGIASTA OX2:lla on noin 20 vuoden kokemus. Yhtiö keskittyy tuuli- ja aurinkovoimaan ja se myös kehittää energian varastointiin liittyviä ratkaisuja. Vaikka Suomessa merituulivoiman rakentaminen on vielä varsin uutta, Lamberg korostaa OX2:n olevan merituulivoimassa jo kokenut toimija.

– Maatuulivoimassa meistä on kasvanut Euroopan suurin hankekehittäjä. Koska meillä on maatuulivoimassa paljon strategisia työkaluja, jotka ovat yhteneväisiä merituulivoiman kanssa, yhtiön viitisen vuotta sitten tekemä päätös lähteä mukaan myös merituulivoimaan oli luonteva jatkumo tuulivoiman parissa tehdylle työlle, hän kertoo.

Lambergin mukaan yhtiö ei lähde Suomessa nollatilanteesta, sillä OX2:lla on kansainvälisenä organisaationa paljon esimerkiksi saksalaista, puolalaista, tanskalaista ja ruotsalaista merituuliosaamista, jota nyt hyödynnetään suomalaisissa hankkeissa.

– Merituulivoiman työllistävä vaikutus on yhteiskunnallisesti todella merkittävä, sanoo OX2:n merituulivoiman liiketoimintajohtaja Janne Lamberg.

Maatuulivoiman tuotantokustannukset ovat viime vuosina laskeneet nopeasti teknologisen kehityksen ansiosta. Janne Lamberg uskoo, että samanlainen kehityskulku nähdään merituulivoimassa, vaikka muun muassa jääolosuhteet asettavatkin rakentamiselle omat haasteensa.

– Ruotsissa hallitus haluaa olla vahvasti mukana vihreässä siirtymässä ja merituulivoimassa. Sitä samaa toivomme Suomen uudelta hallitukselta. Sen sijaan, että merituulivoimasta lähdettäisiin hakemaan tuloja verottamalla, merituulivoiman hyödyt yhteiskunnalle toivottavasti nähdään ennemminkin sitä kautta, kuinka paljon merituulivoima houkuttelee muita investointeja ja vahvistaa aluetaloutta, Lamberg toteaa.

merituulivoiman rakentajana

Järeät komponentit vaativat järeän satamainfran

Merituulivoimalat eivät ulkonäkönsä puolesta poikkea maatuulivoimaloista. Sen sijaan kooltaan ja painoltaan merelle pystytettävät voimalat ovat huomattavasti maatuulivoimaloita järeämpiä. Se asettaa omat vaatimuksensa myös satamien kenttäalueille ja laitureille.

Laine-merituulivoimapuiston projektipäällikkö Olli

Takalammi OX2:lta kertoo, että Kokkolan Satama valikoitui yhtiön satamakumppaniksi useammastakin syystä. Niistä yksi on sijainti, eli satama sijaitsee maantieteellisesti suhteellisen lähellä hankealuetta, mikä edesauttaa erityisesti rakentamisvaihetta. Kun siirtymiseen satamasta merelle kuluu vähemmän aikaa, silloin aikaa jää enemmän varsinaiseen pystytykseen ja käyttöönottoon.

Toinen syy on tilantarve, ja Kokkolan satamassa tarjolla olevat mahdollisuudet laajentaa kenttäalueita nykyisestä.

– Etenkin merituulipuiston rakentamisvaihe vaatii paljon tilaa. Sitä tarvitaan lisää myös Kokkolassa, mutta Kokkolan Satamalla on jo olemassa hyvät investointisuunnitelmat. Tilantarve ei kohdistu ainoastaan komponenttien välivarastointiin, vaan merituulivoimassa on hyvin paljon esikokoonpanoa sekä käyttöönottoa, jotka tapahtuvat satamassa, Olli Takalammi kertoo.

Satamassa tapahtuva esikokoonpano ja käyttöönotto nopeuttavat voimaloiden varsinaista pystytystä merellä, missä tuuliolot ja merenkäynti tekevät työskentelystä haastavaa. Jos maatuulivoimassa pystytys vie yleisesti 4–5 päivää, merellä valmista pitää olla yhdessä vuorokaudessa.

SATAMAINFRASSA vaatimuksia kohdistuu käytettävissä olevien hehtaarien ohella muun muassa kenttäalueiden ja ennen kaikkea laiturin kantavuuteen, jotta se on riittävä isoille komponenteille. Voimaloiden käyttöönottoa varten tarvitaan myös sähköinfraa.

Kokkolan sataman syväväylä palvelee mainiosti aluksia, joilla komponentit kuljetetaan satamaan. Niiden lisäksi vesillä nähdään merituulivoimaa rakennettaessa raskaiden nostojen työhevosiksi sanottuja Jack-Up-aluksia. Niissä on jalat, joiden avulla alus nostetaan ilmaan ja näin saadaan stabiili nosto nosturille. Tämä edellyttää pohjan kantavuutta sekä merellä että satamassa. Pystytyksessä ja käyttöönotossa iso rooli on myös voimaloiden valmistajilla, jotka hekin määrittelevät satamille omia tarpeitaan.

– Satamilla on tärkeä rooli merituulipuistojen koko teknisen elinkaaren ajan, Olli Takalammi viittaa esimerkiksi käytön aikaisiin huoltotöihin. Alkuvaiheessa Kokkolan Sataman ja OX2:n välinen yhteistyö tarkoittaakin käytännössä hyvin paljon keskinäistä tiedonvaihtoa suunnitelmista ja mahdollisista muutoksista, jotta varmistetaan kokonaisuutta palveleva hyvä lopputulos suunnitellussa aikataulussa.

Laineen YVA-vaihe on parhaillaan menossa, ja Takalammi arvioi YVA:n tulevan nähtäville ensi vuodenvaihteessa.

– OX2:n periaatteena on käydä hankkeiden alusta lähtien avointa dialogia eri sidosryhmien kanssa. Merituulivoimahankkeissakin olemme järjestäneet ylimääräisiä infotilaisuuksia, jotka eivät ole liittyneet YVA-prosessiin. Näin toimimalla saamme paremmin huomioitua erilaisen näkökulmat.

Jos asiat etenevät sujuvasti, merituulipuiston rakentaminen voisi Takalammin mukaan käynnistyä 2027, ja varsinaiset voimaloiden pystytykset alkaisivat vuosikymmenen lopulla.

Olli Takalammi toimii Laine-merituulivoimapuiston projektipäällikkönä.

– Kokkolan sataman syväväylä palvelee mainiosti aluksia, joilla komponentit kuljetetaan satamaan.

Käyttömestari tekee työtään satamalogistiikan keskiössä

Kokkolan satama on kuljetusketjujen solmukohta, jossa merikuljetukset, raideliikenne ja kumipyöräkuljetukset kohtaavat. Käyttömestari Teemu Petäjävuorella on keskeinen rooli siinä, että logistiikkakokonaisuus toimii tehokkaasti ja luotettavasti.

TeemuPetäjävuorta voi kuvailla uskottavasti logistiikka-alan kokeneeksi ammattilaiseksi. Aikaisemmalla työurallaan hän toimi logistiikkatehtävissä niin satamapalveluita käyttävän suurteollisuuden palveluksessa kuin kumipyörä- ja raideliikenteen parissa.

Petäjävuori sanoo, että logistiikassa erityisen tärkeää on kokonaisuuksien hahmottaminen. Pitää tietää, mikä vaihe logistiikkaketjussa vie minkäkin ajan, ja mikä vaikuttaa mihinkin. Resurssien on oltava oi-

keassa paikassa oikeaan aikaan, ja jos ketjun alkupäässä jokin menee pieleen, se heijastuu vaikeuksina logistiikkaketjun loppupäässä.

Hyvin paljon kyse on ennakoinnista. Siitä, että oikeita asioita tehdään oikeaan aikaan.

– Jos raiteilla urakiskot ovat auraamatta tai puhdistamatta, vaunut eivät silloin kulje niitä pitkin. Sen takia talvella kunnossapidon tilaukset täytyy ajoittaa siten, että vaunut pääsevät perille aikataulun mukaisesti, hän kertoo esimerkin.

TOINEN ESIMERKKI ennakoinnista liittyy satamanostureihin ja sataman kautta kulkevaan erilaiseen tavaraliikenteeseen.

– Laivan saapuessa laituriin valmistelevat työt on

Käyttömestari Teemu Petäjävuori tekee satama-alueen raideverkostolla usein esimerkiksi vaihteiden huoltoa ja puhdistusta.

oltava tehtynä. Jos vaikkapa konttilaivaa on purettu iltamyöhään, ja seuraavana aamuna alkaa lannoitealuksen laivaus, nostureissa on oltava valmiina oikeat kauhat ja nosturit tankattuina. Samoin täytyy ennakoida, millaista laivaliikennettä ja milloin satamaan on ylipäätään tulossa, jotta laivoille on varattuna laituripaikat ja riittävästi tekijöitä lastin käsittelyyn. Tarvittaessa annamme satamaoperaattoreille oman näkemyksemme siitä, millaisilla järjestelyillä resurssit optimoidaan mahdollisimman järkevästi ja tehokkaasti. Huollon kanssa on puolestaan tärkeä suunnitella ja ajoittaa koneiden sekä laitteiden kunnossapito niin, että satamaliikenne sujuu koko ajan häiriöittä.

Kouluttautuminen kuuluu olennaisena osana käyttömestarin työhön. Ratatyövastaavan koulutus antoi Petäjävuorelle pätevyyden muun muassa ratatöiden suunnitteluun. Nostotyövalvojan koulutuksesta saaduille opeille on Kokkolan satamassa tänä päivänä tarvetta erityisesti tuulivoimalakomponenttien nostoissa.

AIKA MONESTI Petäjävuori pukee itsekin ulkotyövaatteet ylleen ja ajaa satama-alueella sinne, missä ilmenee tarve esimerkiksi kunnossapidolle. Sitä varten auton takakontissa löytyy työkaluja moneen lähtöön.

Pelkästään raiteita Kokkolan Satamalla on omistuksessaan noin 12 kilometriä, ja raiteilla liikkuvat massat ovat todella suuria. Raiteiden huolellinen kunnossapito on tärkeää ennen kaikkea turvallisuuden vuoksi mutta myös siksi, että pienikin vaunujen suistuminen tulee hyvin kalliiksi.

– Raiteilla pystyn tekemään nopealla vasteajalla ison osan töistä, joita normaalitilanteessa tulee eteen. Se tarkoittaa yleensä vaihteiden sulatusta, rasvausta ja muuta huoltoa ja vaihteiden liukupintojen puhdistamista.

Sen lisäksi, että käyttömestarin pitää olla niin sanotusti näppäimillä nostureiden ja raideliikenteen päivittäisestä toiminnasta sekä kunnossapidosta, työnkuvaan sisältyy monenlaista muutakin.

Petäjävuori muun muassa valvoo satama-alueen maaliikennettä ja myöntää tai on myöntämättä kulkuluvat alueelle, osallistuu Sataman laatutyöhön, laatii esihenkilönä työvuorolistat nosturinkuljettajille ja satamavalvojille, hoitaa ajoneuvovaakoihin liittyviä käytännön asioita sekä on keskeisesti mukana Sataman IT-hankinnoissa. Hankittuna on myös pätevyys meriturvallisuutta lisäävään ISPS-järjestelmään.

Petäjävuori on koulutukseltaan kone- ja tuotantotalouden insinööri, mutta töihin hän päätyi logistiikka-alalle. Päätöstä ei ole tarvinnut katua.

– En sanoisi, että tämä työ on mitenkään vaikeaa, mutta mielenkiintoista kylläkin. Taiteilijasielulla tässä

työssä ei oikein pärjää, vaan enemmänkin pitää olla insinöörimäistä asennetta. Onnistumisen tunteita tulee siitä, että on osannut vaikkapa optimoida nosturiresurssit kustannustehokkaasti. Sekin tuntuu mukavalta, kun on saanut positiivista palautetta hyvin sujuneista tuulivoimalakomponenttien kuljetuksista.

VAPAA-AIKA Teemu Petäjävuorella kuluu liikunnan parissa.

– Käyn kuntosalilla vähintään kolmesti viikossa, ja toimin Nibacoksen naisten salibandyjoukkueen joukkueenjohtajana. Hankin myös työsuhdesähköpyörän, jolla kuljen työmatkat, ja muutenkin sillä on tosi hieno ajaa.

Vuosi sitten ajoneuvokokoelma karttui 600-kuutioisella Suzuki-moottoripyörällä. Petäjävuori nauraa olevansa moottoripyöräharrastajana nautiskelija. Sen sijaan, että lähtisi satojen kilometrien pituisille road tripeille, Petäjävuori kertoo suuntaavansa mutkaisille pikkuteille katselemaan maisemia ja pistäytymään jäätelökioskilla.

– Turvallisuus on satama-alueella kaiken työskentelyn lähtökohta, käyttömestari Teemu Petäjävuori korostaa.

– Ennakointi varmistaa sujuvan satamalogistiikan.

Behärskad och hållbar tillväxt

Enav de viktigaste uppgifterna för vårt hamnteam är att fundera och förutsäga hurudan helhet vi vill att Karleby hamn ska utvecklas till i framtiden. Efter det att riktlinjerna har dragits börjar det praktiska förverkligandet steg för steg. Ett år tar vi lite kortare steg, följande år igen något längre. Men varje år tar vi steg framåt. Och efter tio år kan vi sedan konstatera att vi igen har gjort riktigt fina saker som för Kareby hamns kunder betyder en kostnadseffektivare och smidigare hamnlogistik än tidigare. Se här är principen förenklad enligt vilken vi utvecklar hamnens verksamhet långsiktigt, behärskat och hållbart.

Karleby Hamn har redan länge varit en viktig leverantör av hamnlogistiktjänster för den lokala storindustrin, gruvindustrin och minuthandeln. Jämsides med dem har investeringar i den gröna omställningen stigit fram och här har hamnen en alldeles central roll. Vi har blivit en pålitlig partner för byggare av landvindkraft, och på annan plats i denna tidning berättar vi om det omfattande samarbetsavtalet om havsvindkraft.

Förutom de ovan nämnda investeringarna kommer man i Karleby att se investeringar i väteteknologi och batterikemikalier som med säkerhet är på kommande och som planeras. Om ens bara en del av de omtalade planerna förverkligas ser det ut som om vi nästan gjort för lite, trots de årliga investeringarna som vi gjort. Vi flyger alltså på vingar av positiva utmaningar mot framtiden.

Vi förbereder oss för framtida utbyggnader med miljökonsekvensutredningar vilka som bäst är under arbete. Med miljökonsekvensförfarandet bemödar vi oss om att vara en god granne som beaktar miljöpåverkan i vår verksamhet. På samma gång gör miljökonsekvensförfarandet det möjligt att i framtiden skapa nya arbetsplatser och fortsätta utvecklandet av hamnen. Då byggandet är proaktivt och långsiktigt är det också fördelaktigare, och framför allt kan vi erbjuda kunderna färdig hamnkapacitet just då kunderna behöver den.

Vintern ligger bakom oss och vi står redan inför sommaren. Jag vill än engång tacka kunderna och våra övriga samarbetspartner för året som gått. Jag önskar er alla en riktigt skön sommar!

TORBJÖRN WITTING

Verkställande direktör

Karleby Hamn Ab

Karleby hamn, en stark kandidat portnätverket TEN-T

Karleby hamn seglar upp som en kandidat för det transeuropeiska transportnätverket

TEN-T. Europaparlamentets transportutskott behandlade i april hamnarnas ställning i transportnätet. Ärendet går ännu vidare till trepartsförhandlingar mellan EU-kommissionen, EU-rådet och parlamentet.

Karleby stads utvecklingsdirektör Jonne Sandberg tog med glädje emot informationen om beslutet av EU-parlamentets transportutskott att uppgradera Karleby hamn från det övergripande nätverket till det transeuropeiska transportnätverket.

– Som ägarens representant är jag naturligtvis mycket nöjd med att budskapen om betydelsen av Karleby hamn har beaktats och erkänts inom EU. Statusen som del av transportnätverket gör Karleby hamn till en ännu mer trovärdig aktör, förbättrar finansieringsmöjligheterna och berättar också om de standarder som hamnen uppfyller, konstaterar Jonne Sandberg och tackar Europaparlamentariker Elsi Katainen (mitten, Renew) för hennes effektiva lobbyverksamhet.

Enligt Sandberg spelar Karleby som hamn i det transeuropeiska transportnätverket en mycket viktig roll

kandidat för EU-trans-

vad gäller försörjningstryggheten i den förändrade geopolitiska situationen. Då Karleby hamn blir en del av transportnätverket förstärks hamnens ställning som den främsta exporthamnen i norra Finland.

– Som en del av transportnätverket är Karleby hamn också en ännu starkare aktör som främjare av den gröna omställningen. Betydande internationella investeringar inom grön omställning har varit och kommer att vara koncentrerade till Karleby. Vid förhandlingarna om dem är hamnen och dess kapacitet något som tas upp som en av de första frågorna, påminner Jonne Sandberg.

TEN-T-TRANSPORTNÄTVERKET FÖRENAR Europas järnvägar, inre vattenvägar, vägar, sjö- och flygförbindelser till ett omfattande transportnätverk som består

av det övergripande nätverket och transportnätverket. Enligt Elsi Katainen har medlemsländerna rätt att söka EU-medel från Connecting Europe Programme (CEF) för sina hamnar som ingår i TEN-T-nätverket, och utöver det har hamnarna vissa infrastrukturrelaterade skyldigheter.

– Efter trafikutskottet ska lagstiftningen ännu diskuteras i trepartsförhandlingar. I parlamentet kunde vi förhandla fram det bästa möjliga resultatet i ärendet, eftersom parlamentet nu har intagit en bestämd ståndpunkt när det gäller att inkludera Karleby i transportnätverket. I förhandlingarna måste också rådet stå på samma sida. Så processen fortsätter ännu, kommenterade Elsi Katainen ärendet i slutet av maj.

Karleby hamns ställning som den främsta exporthamnen i norra Finland förstärks av att hamnen kommer att utgöra en del av det transeuropeiska transportnätverket TEN-T.

Karleby Hamn och OX2 samarbetar i Laine -vindkraftparkprojektet

OX2 Finland Ab, ett bolag i förnybar energi, planerar ett havsvindkraftprojekt i Bottenviken, cirka 30 km från fastlandet och 32 km från Jakobstad. Karleby Hamn och OX2 har slutit ett avtal om samarbete. Syftet är att främja ett havsvindkraftprojekt som kallas Laine genom att utnyttja och utveckla verksamheterna i Kaleby Hamn.

–Hamnarnahar en nyckelroll inom havsvindkraft och därför är det viktigt att i samarbete planera hur man bäst implementerar och samordnar de olika funktionerna. Karleby hamns läge är mycket lämpligt för Laine-projektet och vårt samarbete tar projektet ett steg närmare genomförande, säger projektledaren för Laine Olli Takalammi från OX2.

Enligt honom visade det senaste besöket, där man bekantade sig med hamnen, att utgångspunkterna i Karleby hamn är mycket goda sett från OX2:s behov.

– Breda och bärande asfaltfält och en tillräckligt bärande brygga är det viktigaste. Utöver dem finns de behov för täckta förvaringsutrymmen för vissa komponenter, säger Takalammi.

Parterna kommer tillsammans att utarbeta hur man ska säkerställa ett smidigt och kostnadseffektivt byggande och underhåll av Laine. Enligt Torbjörn Witting, verkställande direktör för Karleby Hamn Ab, kommer samarbetet med OX2 att hjälpa Karleby Hamn att ta nästa steg i utvecklingen av hamnens infrastruktur.

– Vi är mycket glada över att kunna planera och förbereda ett så storskaligt projekt i samarbete med OX2. Vi har utvecklat hamnen på lång sikt, och tack vare detta kan vi redan erbjuda en överlägsen hamninfrastruk-

tur som betjänar både landbaserade och havsbaserade vindkraftsprojekt, fortsätter Witting.

LAINE-PROJEKTET kommer som mest att omfatta 150 vindkraftverk med en årlig elproduktion på cirka 11 terawattimmar (TWh). Det är mer än vad Olkiluoto 2 producerade 2020 (7,3 TWh). Vindkraftparken planeras att anslutas till Fingrids stamnät på två olika punkter. Elen överförs till fastlandet med sjökablar och på fastlandet sker elöverföringen medelst landkablar och luftledningar. I projektet studeras också möjligheten till grön väteproduktion på havsområden.

Utöver Laine-projektet har OX2 två andra havsvindkraftsprojekt, Halla och Tyrsky, i Bottenviken inom Finlands ekonomiska zon. I maj meddelade bolaget att IKEA-varuhuskedjans investeringsbolag Ingka Investments går med i projekten med en ägarandel på 49 procent. Värdet på kontraktet är 30 miljoner euro.

– Finland har en enorm potential för havsbaserad vindkraft, som kan användas för att producera el för Finlands växande energibehov. Det nu undertecknade avtalet säkerställer att vi tillsammans kan öka produktionen av konkurrenskraftigt prissatt förnybar energi, öka självförsörjningen av energi och möjliggöra industriprojekt som behöver förnybar el i Finland, kommenterar OX2 Finlands landschef Teemu Loikkanen om IKEA-samarbetet.

Mer om samarbetet mellan Karleby Hamn och OX2 och havsbaserad vindkraft på nästa uppslag.

Hamnarna spelare en nyckelroll vid uppförandet av havsvindkraftverksanläggningar. OX2 planerar havsvindkraftparken Laine i Bottenviken ungefär 30 km från fastlandet.

BILD: OX2