Proviisori 4/2019 avoin verkkosivusto

Page 1

04

Proviisoripäivä 2020

06 16 FIP 2019

Lääkehuollon uudistukset

18

Omaishoitaja apteekissa

19

Apteekkitalous

20

Vihreä lääkeala

28

Jäsenkysely

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 4.2019

Sairaala-apteekki tänään ■ Jouni Ahosen johtama KYS:n apteekki näkyy sairaalan arjessa monin tavoin



sisältö 4.2019 ¢

4 5

PROVIISORIPÄIVÄ 2020 Ohjelma. PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Teemu Ali-Kovero: Monen tekijän summa.

6

AJASSA FIP 2019. Työpöydälläni-sarjassa Markus Lumipuu. Sellulanka sieppaa lääkeainejäämät.

10

SAIRAALA-APTEEKKI TÄNÄÄN Apteekkari Jouni Ahonen kertoo KYS:n sairaala-apteekin kehityshankkeista.

14

AJANKOHTAISSEMINAARI Seminaarin kuvagalleria. Numerotietoja apteekeista. Lääkealaa kehitetään nyt pitkäjänteisesti. Omaishoitajalla on aina kiire apteekissa. Miten apteekkitaloudella menee? Kohti vihreää lääkealaa.

22 24

JOULUTERVEHDYKSET Apteekit toivottavat hyvää joulua.

OPINNÄYTTEET Riitta Metsämuurosen ja Saara Huoposen väitökset.

10

JOUNI AHONEN johtaa Kuopiossa modernia sairaala-apteekkia, jossa on panostettu sekä automaatioon että toimintatapojen uudistamiseen. Lue, miten kliinistä farmasiaa KYSissä toteutetaan! ■

14

AJANKOHTAISSEMINAARI pidettiin Allergiatalossa Helsingissä. Olo-apteekkien kehittämispäällikkö Riitta Heiskanen totesi, että apteekkien kannattavuuden heikentyessä ja kilpailupaineiden kasvaessa yhteistyökumppanit ovat yksi ratkaisu. ■

22

PROVIISORIYHDISTYS ja Proviisori-lehti yhtyvät apteekkien hyvän joulun ja menestyksekkään vuoden 2020 toivotuksiin. ■

25

JÄSENSIVUT ProTeollisuus-vierailu Medfilesilla. Muistilista.

26

AJANKOHTAISTA Teemu Ali-Kovero aloitti Suomen Proviisoriyhdistyksen toiminnanjohtajana. Savon Proviisorikerho pian 70-vuotias. Ehdota Proviisorikollega-tunnustuksen ja opintopalkintojen saajia!

27

VARAPUHEENJOHTAJALTA Sandra Kontonen kertoo, miltä apteekkien arki Ruotsissa näyttää.

28 29 30

OMAPRO JA JÄSENKYSELY Jäsenten vinkit OmaProhon.

30

VILMA WESTERSUND on pelannut parhaimmillaan viidessä pesisjoukkueessa yhtä aikaa. Mitä kummaa hän nauttii kaurapuuron sijasta joka aamu? ■

JÄSENEDUT Proviisori, hyödynnä etusi! VAPAALLA Vilma Westersund kertoo harrastuksistaan.

31 31

APURAHAT YHTEYSTIEDOT

■ toimittajalta OLI YLLÄTTÄVÄ tieto, että suurin osa ympäristön lääkeainejäämistä syntyy aivan asiallisen lääkkeiden käytön seurauksena. Minäkin olen ilmeisesti syytänyt jätevesiin melkoisen määrän hormonijäämiä vuosien mittaan tietämättä sitä itse. Kerromme tässä lehdessä, että vihreän farmasian teemaa on käsitelty sekä FIPissä että Proviisoriyhdistyksen Ajankohtaisseminaarissa. Eikä siinä kaikki: VTT on kehittänyt hormonisiepparin, joka nappaa jäämät jätevedestä. Toivoa on! ■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA 4.19 PROVIISORI 3


PROVIISORIPÄIVÄ 2020 Lauantaina 14.3.2020 Arcada, Jan-Magnus Janssonin aukio 1, Helsinki YHTEISTYÖKUMPPANI – VARMISTA PAIKKASI NÄYTTELYSSÄ! 9.30 Ilmoittautuminen, aamupala ja näyttelyyn tutustuminen 10.15–12.00 Apteekki saumattomasti osana terveydenhuoltoa KANTA-PALVELUN MUUTOKSET JA MUUTOSTARPEET RIIKKA VUOKKO, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö HARRI NURMI, tuoteomistaja, Kela Tietopalvelut APTEEKIN MAHDOLLISUUDET TARJOTA LHA-PALVELUITA HOIVAKOTEIHIN JA KOTIHOITOON Professori MARJA AIRAKSINEN ja yliopisto-opettaja SUVI HAKOINEN, HY Farmasia APTEEKIN JA KOTIHOIDON YHTEISTYÖ – CASE APTEEKKI PUNAVUORI MILKA LOHTAJA, proviisori, Apteekki Punavuori 10.30–12.15 RWD apuna hoidon arvon osoittamisessa TOISIOLAKI JA KLIINISIÄ LÄÄKETUTKIMUKSIA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JONI KOMULAINEN, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö REAALIMAAILMAN DATA HOITOJEN TOTEUTUMISEN, HOITOTULOSTEN JA KUSTANNUSTEN SEURANNASSA PIIA RANNANHEIMO, lääketaloustieteilijä, Fimea REAALIMAAILMAN DATAN HYÖDYNTÄMINEN – CASE-ESIMERKIT LÄÄKETEOLLISUUDESTA JARNO RUOTSALAINEN, Research Manager, Oriola 12.00–14.00 Lounastauko ja näyttelyyn tutustuminen 13.00–14.00 Rekrykohtaamisia 2020 Yrityksen edustajat, jos olette kiinnostuneita osallistumaan tilaisuuteen pitchaajana, kysyttehän vapaita paikkoja ProviisoriViesti Oy:n toimitusjohtaja TEEMU ALI-KOVEROLTA: teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net 14.00–15.30 Apteekki itsehoidon rajapinnassa LEMMIKKIELÄINTEN ITSEHOITO JA TERVEYDESTÄ HUOLEHTIMINEN MARIA LOUHELAINEN, asiantuntijaeläinlääkäri, yhteistyössä SÄHKÖTUPAKAN VAARAT OTTO RUOKOLAINEN, VTM, asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos RAVINTOLISÄT JA LAINSÄÄDÄNTÖ JÄSENEN LUENTOTOIVE! ANNA MIZRAHI, ylitarkastaja, Ruokavirasto 13.45–15.30 Kuka saa lääkkeitä? SAATAVUUSHÄIRIÖT – MITÄ NIILLE ON TEHTÄVISSÄ? JANNE MAKSIMAINEN, lääkemyynnin ja -markkinoinnin johtaja, yhteistyössä ULLA NÄRHI, neuvotteleva virkamies, FaT, dosentti, sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan unionin lääketyöryhmän puheenjohtaja Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella 2019

4 PROVIISORI 4.19

VAIKUTTAVUUS, TALOUS JA TERVEYDENHUOLLON PRIORISOINTI PAULUS TORKKI, apulaisprofessori, HY Kansanterveystiede TERVEYDENHUOLTOON LIITTYVIEN MAKSUJEN JA OMAVASTUIDEN VAIKUTUKSET KOTITALOUKSIEN TOIMEENTULOON KATRI AALTONEN, erikoistutkija, FaT, Turun yliopisto/Kela 15.30–16.15 Iltapäivän kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen 16.15–18.00 Hyvinvointia aivoillesi MINNA HUOTILAINEN, aivotutkija, professori, HY Kasvatustiede Aivotutkimus tuo tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat työn kuormittavuuteen ja toisaalta palautumiseen. Aivotutkija Minna Huotilaisen luennolla käsitellään aivojen hyvinvoinnin perustekijöitä, joiden varassa työtä voi suunnitella aivoille paremmin sopivaksi ja joiden avulla aivojen palautumista voi tukea arkisilla valinnoilla. Huotilainen on myös kirjoittajana Keskittymiskyvyn elvytysopas -kirjassa (Tuuma, 2018), jonka arvio on luettavissa Proviisorilehdestä 4/2018. APURAHOJEN SEKÄ OPINTOPALKINTOJEN JA PROVIISORIKOLLEGATUNNUSTUKSEN SAAJIEN JULKISTAMINEN 18.00–22.00 Cocktail-tilaisuus Arcadassa Ilmoittautuminen ja ajantasainen ohjelma: www.proviisoriyhdistys.net/proviisoripäivä OSALLISTUMISMAKSUT Osallistumismaksu kattaa seminaaripäivän sähköisen luentomateriaalin, painetun luentovihkon, aamu- ja iltapäiväkahvin sekä lounaan. Proviisoripäivän aikana on mahdollista tutustua kattavaan lääkealan näyttelyyn. Huom! Proviisoripäivään osallistuvat yhdistyksen jäsenet näkevät päivän luennoista tuotettavat verkkokoulutukset maksuttomasti OmaProssa. Proviisoriyhdistyksen proviisorijäsenet ja kannattaja-apteekkarit: Early bird -hinta 20 ensimmäiselle 49 € 9.2.2020 asti 79 € 10.2.2020 alkaen 99 € Proviisoriyhdistyksen proviisoriopiskelijajäsenet: 34 € (Early bird -hinta 20 ensimmäiselle 19 €) Muut osallistujat: 9.2.2020 asti: 129 € 10.2.2019 alkaen: 169 € Muut proviisoriopiskelijat 59 € Cocktail-tilaisuus +25 € sis. illan ruoka- ja juomatarjoilun sekä esiintyjän. Ilmoittautuminen aukeaa ke 27.11. klo 10 huippuedullisin Early bird -hinnoin. Tavataan Proviisoripäivillä! Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.


pääkirjoitus ¢

JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki (09) 177 771 050 339 8404 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Teemu Ali-Kovero teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net 050 339 8404 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi 0400 630 065 www.osgviestinta.fi TAITTO Katariina Torikka (OSG Viestintä) katariina.torikka@osg.fi 044 298 3718 AVUSTAJAT Suvi Finne, Emmi Kokki, Markus Lumipuu, Anna Peltonen ja Vilma Westersund. PAINO Painotalo Plus Digital Oy, painos 4 500 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Teemu Ali-Kovero 050 339 8404

Monen tekijän summa FARMASIAN ALAN ammattilaisten rooli sairaaloissa on ilahduttavasti kehittynyt potilaskeskeiseen suuntaan viime vuosien aikana. Sairaala-apteekin toiminnan painopiste on siirtynyt lääkkeiden hankinnan ja varastoinnin kaltaisista tehtävistä osastofarmasian, lääkeinformaation ja lääkehoidon hallinnan suuntaan. Tulevaisuudessa siintävät mullistukset, kuten yksilöllistetty lääkehoito ja potilaskohtaisesti räätälöidyt valmisteet, pitänevät perinteisen lääkevalmistuksen kuitenkin tiukasti mukana sairaala-apteekin ydintoiminnoissa. LÄÄKEHOIDON SUUNNITTELU kaikkien hoitoon osallistuvien kesken tähtää tehokkaaseen, turvalliseen ja taloudelliseen lopputulokseen ja sitouttaa potilaan omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen. Rationaalisesta lääkehoidosta hyötyvät kaikki osapuolet, ja se on myös ympäristön kannalta ainoa järkevä tapa käyttää lääkkeitä.

TILAUSMUUTOKSET www.proviisoriyhdistys.net/proviisori Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti

Rationaalisesta lääkehoidosta hyötyvät kaikki osapuolet.

ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

SAIRAALAYMPÄRISTÖ ON luonteva paikka moniammatillisen yhteyden muodostamiseen. Potilaan tarve oman hoidon hienosäätöön jatkuu kuitenkin perusterveydenhuollon puolella. Kun toimijat eivät enää olekaan saman katon alla, arvokas yhteys voi olla hankala muodostaa tai se saattaa tyystin katketa. Tietojärjestelmät ovat avainasemassa yhteyden 4041 0089

saamisessa ja ylläpitämisessä. Niiden on syytä palvella potilaan tarpeita vaivattomalla ja avoimella tavalla. SAIRAALOIDEN ULKOPUOLELLA kliinisen farmasian uudet ja kehittyneemmät palvelut, kuten eri tasoiset lääkehoidon arvioinnit, on jätetty toistaiseksi asiakkaan maksettaviksi. Nuiva suhtautuminen palveluihin ja resurssien puute ovat kliinisen farmasian kannalta tummimmat pilvet taivaanrannassa. KUN RESURSSIT kohdennetaan oikein, voidaan ottaa askelia kohti onnistumisia. Kansijutussamme pääsette tutustumaan Kuopion yliopistosairaalan sairaala-apteekin kehityshankkeisiin, kuten lääkityksen turvatarkastukseen sekä automaation ja robotiikan hyödyntämiseen lääkelogistiikassa. TERVEYSTEKNOLOGIA VAPAUTTAA henkilöresursseja logistiikkatoiminnasta käytettäväksi potilaskeskeiseen kliiniseen työhön. Automaatio voi vähentää myös inhimillisiä virheitä ja parantaa toiminnan laatua kiireisessä ympäristössä. Toisaalta tietoteknisten ratkaisujen hyödyntäminen edellyttää henkilökunnan kouluttamista uusien laitteiden ja sovellusten käyttöön ja ylläpitoon. Jää nähtäväksi, miten koulutustahot reagoivat muuttuviin tieto- ja taitotarpeisiin. JOKAINEN MEISTÄ osallistuu omalla panoksellaan tulevaisuuden rakentamiseen, mutta yhdessä toimimalla saavutamme vieläkin parempia tuloksia. Tehkää hyviä ratkaisuja! 

TEEMU ALI-KOVERO

Toiminnanjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys

PEFC/02-31-170

4.19 PROVIISORI 5


¢

ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME, FIP JA VTT

■ fip

FIP-kongressi käsitteli antibioottiresistenssiä Yli miljoonaa farmasian ammattilaista edustavan FIPin (International Pharmaceutical Federation) vuosittainen maailmankongressi järjestettiin syyskuussa Abu Dhabissa.

K

ongressin ohjelma pureutui alan ajankohtaisiin haasteisiin teemalla ”New horizons for pharmacy — navigating winds of change”. Puhujat tarkastelivat farmasian uusimpia virtauksia sekä farmasian ammattilaisten uusia rooleja ja vastuita kaikkiaan yli 300 alustuksessa. Yksi kongressin osioista käsitteli tulevaisuuden antibiootteja otsikolla ”Superdrugs for superbugs”. Antibioottiresistenssi aiheuttaa FIPin tiedotteen mukaan tällä hetkellä 700 000 kuolemaa vuosittain, ja luvun odotetaan nousevan 10 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Useissa maissa pyritään nyt vähentämään turhaa antibioottien käyttöä avohoidossa puoleen ja sairaaloissa viidenneksellä nelikohtaisen ohjelman avulla: oikea antibiootti, oikea annostelu, oikeaan aikaan ja oikea hoidon kesto. Tutkiva lääketeollisuus, yliopistot ja sairaalat tekevät tiivistä yhteistyötä lääkekehityksessä löytääkseen uusia keinoja tartuntatautien torjumiseen. Useat uudet mikrobilääkkeet, kuten kefiderokoli ja sulopeneemi, ovat osoittautuneet tehokkaiksi myös resistenttien mikrobien torjunnassa. Nämä molekyylit ovat nyt II ja III vaiheen kliinisissä tutkimuksissa. Kehitystä on myös immunoterapiassa, toksoidipohjaisissa rokotteissa ja ADC-lääkkeissä (vasta-aine–lääke-konjugaatti). Matalatkin antibioottipitoisuudet luonnossa voivat johtaa siihen, että bakteerit kehittävät vastustuskykyä antibiooteille. Mikrobiologi, dosentti Marko Virta Helsingin yliopistosta kertoi osiossa ”Antimicrobial resistance and environmental pollution with medicines”, että mikrobilääkkeet päätyvät jätevesiin usein virtsan kautta. Niitä on vaikea poistaa nykyisillä menetelmillä, jolloin ne voivat joutua jokiin ja maaperään. Lääkejätteiden virheellinen hävittäminen on toinen ympäristön antibioottijäämien lähde. Myös maatalouden ja teollisuuden päästöihin tulee kiinnittää huomiota, jotta ongelma saadaan hallintaan. FIP julkaisi kongressissa myös kannanoton, jossa viranomaisia kehotetaan tunnustamaan farmasian ammattilaisten tärkeä rooli sairauksien hoidossa ja ryhtymään toimiin moniammatillisuuden edistämiseksi sekä apteekkien ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittämiseksi. FIPin hallituksen varapuheenjohtaja, Seitsemän veljeksen apteekin apteekkari Eeva Teräsalmi totesi, että sydän- ja verisuonitautien, astman, diabeteksen, syövän ja mielenterveyden häiriöiden hoidossa on vahvaa näyttöä hyödyistä, joita farmasian ammattilaisen osallistuminen potilaan hoitoon tuo. Hyöty kanavoituu muun muassa parantuneen hoitomyöntyvyyden kautta. Ensi vuonna maailmankokous pidetään Sevillassa, Espanjassa.  LÄHDE FIP

6 PROVIISORI 4.19

FIPin hallituksen varapuheenjohtaja Eeva Teräsalmi tervehti yleisöä kongressin avajaisissa.

Kansainvälinen FIPkongressi pidettiin syyskuussa Abu Dhabissa.


■ fimea

■ työpöydälläni

Sähköinen asiointi etenee FIMEAN KLIINISTEN lääketutkimusten vuosittaisten turvallisuusraporttien lähetys muuttuu sähköiseksi. Toimeksiantajat voivat nyt lähettää Suomessa käynnissä olevien kliinisten lääketutkimusten vuosittaiset turvallisuusraportit (mukaan lukien DSURit) sähköisenä Fimealle. Tähän tarkoitukseen käytetään CESPiä (Common European Submission Portal). Fimea antaa lisäoheita lähetyksestä verkkosivuillaan ja toteaa, että CESPin käyttöön saa koulutusta ylläpitäjiltä.  LÄHDE FIMEA

■ saatavuushäiriöt

Parempaa tietoa saatavuushäiriöistä FIMEA ON ottanut käyttöön uudet lomakkeet, joilla myyntiluvan haltijat ilmoittavat saatavuushäiriöistä. Ohjeet lomakkeen ja sen liitteen täyttämiseen löytyvät Fimean verkkosivuilta. Fimea myös uudistaa tiedottamistaan, jotta häiriötiedot olisivat nykyistä paremmin lääkäreiden ja apteekkien saatavilla. Verkkosivujen lääkehaku uusitaan, ja meneillään olevat saatavuushäiriöt tulevat näkyviin lääkevalmisteiden tietoihin. Saatavuushäiriöitä käsittelevälle sivulle tulee oma hakukone. Kehitysprojektin on tarkoitus valmistua vuodenvaihteessa.  LÄHDE FIMEA

■ sanottua

Lääkehuollon toimijoiden ja viranomaisten toiminnan

Markus Lumipuu Puijon apteekki avattiin Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteyteen noin vuosi sitten. Kotiutuvien potilaiden on kätevää poiketa hankkimaan kotihoidossa käytettävien lääkkeiden aloituspakkaukset meiltä, ja haluamme palvella heitä mahdollisimman hyvin. Yksi työpöydälläni olevista asioista onkin paremman yhteistyön virittäminen sairaalan eri osastojen kanssa, jotta pystyisimme vastaamaan vielä paremmin niiden tuotteiden kysyntään, joita erikoissairaanhoidosta kotiutuvat potilaat tarvitsevat. Pidämme jatkuvasti varastossa esimerkiksi yleisimpiä syöpälääkkeitä ja valkosolukasvutekijöitä, joita kotiutujat saattavat tarvita. Monella on kotoa pitkä matka apteekkiin, joten on mielestämme myös sairaalan ja potilaiden etu, jos lääkkeet saa meiltä heti mukaan. Yleensä pystymmekin auttamaan.  PROVIISORI MARKUS LUMIPUU, PUIJON APTEEKKI

■ keksintö

Sellulanka sieppaa lääkeainejäämät jätevedestä HORMONIEN JA muiden lääkeaineiden päätyminen vesistöihin aiheuttaa huomattavia ympäristöhaittoja. VTT ja Aalto-yliopisto ovat kehittäneet puupohjaisesta sellukuitulangasta edullisen ratkaisun sieppaamaan jätevesien kautta vesistöihin päätyviä lääkeaineita – erityisesti ehkäisypillerien etinyyliestradiolihormonia. – Hormonien kerääminen kannattaisi tehdä jätevedenpuhdistamoissa ja sairaaloissa, joissa käsitellään suurempia pitoisuuksia sisältäviä jätevesiä. Kehitämme materiaalia, jonka voisi heittää jätevedenpuhdistamon altaaseen tai kiinnittää suodattimeksi altaan putkeen, kertoo erikoistutkija Hannes Orelma VTT:stä. Tutkijat loivat lääkesiepparin kiinnittämällä syklistä sokeriyhdistettä, syklodekstriiniä, kemiallisesti sellukuitulangan pintaan. Sokerin sisälle muodostuu tasku, johon lääkeaineet vettä hylkivinä pyrkivät tunkeutumaan. Näin voidaan sitoa muutamassa minuutissa lääkeyhdisteitä vedessä turpoavan kuidun pintoihin ja onkaloihin. VTT on patentoinut menetelmän ja testannut sitä laboratoriomittakaavassa. Yksi gramma kuitulankaa pystyi kokeiden mukaan sieppaamaan noin 2,5 milligrammaa hormonia. ■ LÄHDE VTT

tulisi olla niin saumatonta ja sujuvaa, että lääkkeiden saatavuushäiriöt aiheuttavat mahdollisimman vähän harmia lääkkeen käyttäjälle ja terveydenhuollolle. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI AINO-KAISA PEKONEN LÄÄKETEOLLISUUS RY:N JÄRJESTÄMÄSSÄ SEMINAARISSA 8.11. LÄHDE STM

Sellulangan pintaan yhdistetään syklistä sokeriyhdistettä, syklodekstriiniä, joka sieppaa tehokkaasti yhdisteitä vedessä turpoavan kuidun onkaloihin. 4.19 PROVIISORI 7


¢

ajassa ■ palkitut

■ lääkitysturvallisuus

KUVA VEIKKO SOMERPURO

Lääkkeiden käytössä puutteita hoitokodeissa Kolmannes hoitajista kertoi valmistelevansa lääkkeitä käyttökuntoon ohjeiden vastaisesti esimerkiksi lääkkeitä murskaamalla ja avaamalla kapseleita.

Jari Yli-Kauhaluoma on ansioitunut erityisesti vihreän ja kestävän farmasian edistämisessä.

Albert Wuokon palkinto Jari Yli-Kauhaluomalle SUOMEN FARMASEUTTINEN yhdistys on myöntänyt tämän vuoden Albert Wuokon palkinnon Helsingin yliopiston farmaseuttisen kemian professorille, farmasian tiedekunnan tutkimuksen varadekaani Jari Yli-Kauhaluomalle. Palkintosumma on 6 000 euroa. Palkinto myönnettiin FinPharmSci-tapahtumassa 30.10.2019 Yli-Kauhaluoman esimerkillisestä poikkitieteellistä työstä koko Suomen farmasian kehittämiseksi. Yksi osoitus tästä on tutkimusverkosto FinPharman menestyksekäs Profi-rahoituskierros. Yli-Kauhaluoma on erityisesti ansioitunut ajankohtaisten ympäristöasioiden, vihreän ja kestävän farmasian edistämisessä. Tutkimuksellisten ansioiden lisäksi hän on hyvin pidetty ja opiskelijoiden arvostama opettaja. Hänellä on laaja kokemus luottamustehtävistä lääkealalla ja tieteellisissä yhteisöissä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yksittäisenä palkintona Wuokon palkinto on merkittävin maassamme farmasian alalla jaettavista tunnustuksista.  LÄHDE SUOMEN FARMASEUTTINEN YHDISTYS

■ sanottua

Ihmettelen, mihin se perustuu. Euroopan parlamentti ei ole mikään lääkeviranomainen. LÄÄKÄRILIITON POLITIIKKATOIMIALAN JOHTAJA HEIKKI PÄRNÄNEN KOMMENTOI EUROOPAN PARLAMENTIN KANTAA, ETTÄ LÄÄKEKANNABIKSEN TULISI SAADA KORVATTAVUUS SAIRAUSVAKUUTUSJÄRJESTELMÄSSÄ. HELSINGIN SANOMAT 21.10.2019.

8 PROVIISORI 4.19

Jopa kolmanneksella pitkäaikaishoidon asukkaista on vaikeuksia niellä lääkkeitä, mutta suurin osa ikääntyneille määrätyistä lääkkeistä on silti suun kautta otettavia.

T

erveystieteiden maisteri Markus Karttunen tutki Oulun yliopistossa lokakuussa tarkastetussa väitöskirjassaan lääkehoidon toteutumista hoitohenkilökunnalle suunnatun kyselyn avulla. Tavoitteena oli tunnistaa lääkehoidon turvallisen toteuttamisen haasteita hoitotyössä. Vaikka suurin osa tutkimukseen osallistuneista hoitajista arvioi toteuttavansa lääkehoitoa turvallisesti, lähes puolet ilmoitti poikkeavansa ohjeista ja suosituksista lääkkeiden antamisessa sekä lääkehoidon vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa. Kolmannes hoitajista arvioi, että he eivät aina valmistelleet lääkkeitä käyttökuntoon ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Potilasturvallisuutta vaaransivat erityisesti lääkkeiden murskaaminen ja kapseleiden avaaminen. Myös lääkehoidon kirjaamisessa esiintyi puutteita. Rutiininomaisia tarkistuksia ei aina tehty lääkehoidon prosessin eri vaiheissa. Potilaan osallistaminen lääkehoidon prosessiin ei hoitajien arvioiden mukaan myöskään aina toteutunut. Lääkehoidon aseptiikka toteutui tulosten mukaan kuitenkin hyvin. Mitä paremmin hoitaja koki hallitsevansa farmakologian, infektioiden torjunnan ja lääkelaskennan, sitä paremmin hän myös näytti toteuttavan lääkehoitoa. Myös hoitajan iällä oli vaikutusta, nimittäin vanhemmat hoitajat noudattivat nuoria hoitajia huolellisemmin lääkehoidon ohjeita ja suosituksia. Tutkimukseen osallistui lähes 500 lääkehoitoa työssään toteuttavaa hoitotyön ammattilaista, jotka työskentelivät kunnallisissa ikääntyneiden pitkäaikaishoidon yksiköissä. Aiempien selvitysten mukaan jopa kolmanneksella ikääntyneistä pitkäaikaishoidon potilaista on vaikeuksia niellä lääkkeitä. Näin ollen lääkemuotoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä läheskään kaikki lääkkeet eivät sovellu puolitettavaksi tai murskattavaksi.  LÄHDE OULUN YLIOPISTO


■ ihmiset

Lääkitysturvallisuus sai oman apulaisprofessorin FARMASIAN TOHTORI Anna-Riia Holmström on nimetty ihmisten ja eläinten lääkitysturvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden apulaisprofessoriksi HOH Helsinki One Health -tutkimusverkostoon. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja farmasian tiedekunnan yhteinen tehtävä on kansainvälisesti merkittävä avaus ja Suomessa ensimmäinen tämän alan professuuri. Hoidon toteuttaminen turvallisesti on tärkeä osa sekä ihmis- että eläinpotilaan hyvinvointia. Lääkitysturvallisuudella ja hoidon riskienhallinnalla on pidemmät perinteet ihmisten lääkehoidon puolella, joten tutkitun tiedon soveltaminen puolin ja toisin ihmis- ja eläinlääketieteen välillä on Holmströmin pöydällä ensimmäisenä. Tutkimuksen kohteena ovat myös vaikutuksiltaan tehokkaimmat lääkitysturvallisuuden edistämisen keinot. – Lääkitysturvallisuuden tutkimuksen avulla voimme vähentää lääkehoidon virhetilanteita ja kehittää terveydenhuollon toimintaa. Tutkimusalassa minua inspiroi se, että näköpiirissä on aina potilas ja hänen parhaansa, kertoo Holmström. Monitieteisen HOH-verkoston voimavarana Holmström pitää näkemysten ja osaamisen vaihtoa tutkijoiden välillä sekä vuoropuhelua tutkijoiden ja yhteiskunnan välillä. Hän uskoo, että monitieteisyys antaa uniikin mahdollisuuden uraauurtaviin avauksiin ja tieteellisiin innovaatioihin. ■ LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO KUVA JOONAS KOLEHMAINEN

Anna-Riia Holmström uskoo, että tieteen tulevaisuus on tieteenalojen rajapinnoilla.

■ kirjat

Matematiikka on kaunista ja kuuluu kaikille!

Mikrobilääkkeitä käytettiin viime vuonna Suomessa

17 annosta vuorokaudessa 1 000 asukasta kohti. Koko EU:n luku on 20. LÄHDE THL

■ tautiriskit

Luvassa myyräkuumetta MYYRIÄ ON tällä hetkellä runsaasti Itä-Suomessa, suurimmassa osassa Etelä-Suomea sekä ylimmässä Lapissa. Suuret myyräkannat lisäävät myös riskiä sairastua myyräkuumeeseen. Riski on suuri etenkin marraskuusta tammikuulle, jolloin metsämyyrät hakeutuvat ihmisasutuksiin. Myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus tarttuu ihmisiin hengitysteitse metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä. Tartuntamahdollisuus on suurin ulkorakennuksissa, joihin metsämyyrillä on pääsy. Myyräkuumeeseen ei ole täsmälääkettä tai rokotetta, joten tautia hoidetaan oireiden mukaan. Myyräkuume voi aiheuttaa kuumeen lisäksi monimuotoisia keskushermosto-oireita ja alkuvaiheessa johtaa virtsanerityksen vähentymiseen. Väliaikaiseen keinomunuais- eli dialyysihoitoon joutuu noin 1–5 prosenttia potilaista. ”Paras tapa suojautua tartunnalta on välttää kosketusta metsämyyrien eritteisiin. Myyräkuumeelta voi suojautua myös käyttämällä henkilökohtaisia suojaimia. Myyrien jätöksiä siivotessa kannattaa välttää pölyn nostattamista esimerkiksi käyttämällä kosteaa rättiä”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane. THL:n tartuntatautirekisterin mukaan Suomessa on myyräkuumetapauksia noin 1 500 vuodessa.  LÄHDE THL

HAUSKA JA INNOSTAVA – näillä sanoilla voi tiivistetysti kuvata professori Samuli Siltasen Astu matematiikan maailmaan -kirjaa (Otava). Some-sovellusten toimintalogiikka, GPS-järjestelmä sekä lentolippujen dynaaminen hinnoittelu verkkokaupassa ovat vain muutamia esimerkkejä digitaalisista sovelluksista, joiden taustalla tarvitaan matematiikkaa. Siltasen mukaan tekoälykin suorittaa pohjimmiltaan vain yhteen- ja kertolaskuja aivojen hermosoluverkkoa jäljitellen. Kirja kuvaa rennon letkeällä tavalla kuinka me kaikki tarvitsemme matematiikkaa päivittäin. 152 sivua. ■ ESITTELY MIKKO LÄHDEVUORI 4.19 PROVIISORI 9


¢

proviisori terveydenhuollon osaajana

Apteekkari Jouni Ahonen kertoo, että varastorobotin käyttöönotto vähensi lääkelogistiikan manuaaliset työvaiheet yhdestätoista neljään. Robotti hoitaa muun muassa lääkkeiden tilaamisen.

10 PROVIISORI 4.19


Sairaala-apteekki on entistä näkyvämpi osa sairaalan arkea Apteekkari Jouni Ahonen johtaa Kuopiossa modernia sairaala-apteekkia, jossa on viime vuosina panostettu vahvasti sekä automaatioon että toimintatapojen kehittämiseen. Jo 30 apteekin työntekijää työskentelee päivittäin muun henkilöstön rinnalla sairaalan osastoilla, myös päivystyksessä. Miten tähän on tultu? TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT ILKKA RYTKÖNEN

MITEN SAIRAALA-APTEEKKI NIVELTYY KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ARKEEN? Päivystysalueen farmaseuttiemme työajasta 65 prosenttia kuluu viimeisimmän ajankäyttötutkimuksemme mukaan kliinisissä tehtävissä. Noin 30 sairaala-apteekin työntekijää tuo joka päivä farmasian alan osaamista ja näkemystä potilaiden hoitoon kliinisessä hoitoympäristössä. He ovat käyntikorttimme potilaiden ja osastojen henkilöstön suuntaan. Toinen tärkeä tehtävämme on potilaskohtaisten lääkkeiden toimittaminen. Omavalmistamme kaikki sairaalassa käytettävät sytostaattivalmisteet. Valmistamme myös ravitsemusliuoksia, silmätippoja ja kipukasetteja. Massatuotantona valmistamme käyttökuntoon antibiootteja, kuten kefuroksiimia. Palvelemme lääkkeiden toimittamisen yhteydessä osastoja jatkuvasti. Yhdelle potilaalle räätälöityjen lääkevalmisteiden käyttö on lisääntynyt, ja meille tulee entistä useammin osastoilta soittoja, joissa tiedustellaan mahdollisuutta valmistaa jokin yksilöllinen lääke. Lääkeinformaatio on oma, tärkeä lukunsa toiminnassamme. Tiedotamme lääkkeistä ja niiden turvallisesta käytöstä sairaalan henkilöstölle muun muassa kohdennettujen sähköpostirinkien avulla. Sairaala-apteekki on tullut myös entistä tiiviimmin osaksi sairaalan hallintoa. Olemme mukana monissa asiantuntijatyöryhmissä, ja meillä on merkittävä rooli sairaalan potilasturvallisuusasioissa.

MITEN KEHITITTE LÄÄKITYKSEN TURVATARKASTUKSEN? Pohdimme muutama vuosi sitten kollegojen kanssa, pitäisikö meillä Kuopiossakin paikkansa väite, että suuri osa potilaista tulee sairaalan päivystykseen pohjimmiltaan lääkitysongelman takia. Aloimme selvittää asiaa, koska jos tämä pitäisi paikkansa, kyseessä olisi merkittävä potilasturvallisuusongelma. Se merkitsisi myös tarvetta tuoda kliininen farmasia sairaalan päivystysalueelle. Tiesimme, etteivät farmaseuttimme ehtisi mitenkään tehdä kaikille potilaille perusteellista haastattelua. Kehitimme sairaalan käyttöön ulkomaisten esikuvien mukaan lääkityksen strukturoidun haastattelumallin. Napakan haastattelun tavoitteena on selvittää potilaiden kotilääkitys ja tunnistaa ne, joilla saattaisi olla lääkitysongelmia. Nämä potilaat ohjataan tarkempaan, farmaseutin tekemään haastatteluun. Annoimme lisähaastattelulle nimen lääkityksen turvatarkastus. Ilmaus tuntui sopivalta, koska se ei astu kenenkään tontille, mutta tehdään aina tarpeen vaatiessa. Aloimme samalla kartoittaa lääkkeiden yhteyttä tulosyyhyn. Teimme 10-kohtaisen lääkityksen turvatarkastuslomakkeen, jolla tutkimme kotona käytetyn lääkkeen yhteyttä sairaalaan tulon syyhyn tai haastattelussa havaittuun oireeseen. Tutkimme esimerkiksi, onko huimausta valittavalla potilaalla jokin huimausta aiheuttava lääke. Aloimme tehdä havainnoista lääkäriä varten puolikkaan A4:n kokoisen raportin, johon kirjaamme, mitä potilaan lääkityk-

selle pitäisi mielestämme tehdä akuutisti, mitä vähemmän kiireellisesti ja mitä tulisi ottaa huomioon jatkohoidossa. Raportti tallennetaan kliinisen farmasian lehtenä potilastietojärjestelmään, josta tieto siirtyy myös jatkohoitopaikkoihin. Akuutit esiin tulleet asiat käsittelemme heti päivystyksen hoitajien ja lääkäreiden kanssa. Alkuhaastattelu vie tällä hetkellä 20–30 minuuttia ja turvatarkastus 20–30 minuuttia.

Kuopion yliopistosairaalan sairaala-apteekki •• Perustettu lääkekeskuksena vuonna 1974. Sai yliopistosairaalan sairaala-apteekin statuksen vuonna 1976. •• Kliinisen farmasian kehittäjä. Edesmennyt apteekkari Hannu Turakka oli kansainvälisestikin ensimmäisiä kliinisen farmasian uranuurtajia. •• Henkilökuntaa noin 100. Kun Jouni Ahonen tuli apteekkiin töihin vuonna 1995, henkilöstön määrä oli noin 15. •• Sairaalassa on noin 4 500 työntekijää, vuodessa hoidetaan noin 100 000 potilasta 520 000 käyntikerralla. Vuodepaikkoja on 500. Vuoteen 2025 mennessä lähes kaikki sairaalan tilat ovat uudet tai uusitut.

4.19 PROVIISORI 11


¢

proviisori terveydenhuollon osaajana

Jouni Ahonen on ollut mukana useiden apteekin työtä helpottavien laitteiden kehitystyössä. Infuusioliuosten ladonta-automaatti purkaa pahvilaatikot pois ja pakkaa infuusiopussit sekä -pullot osastoille toimitettaviin, käyttövalmiisiin rullakoihin.

MITEN TURVATARKASTUS ON OTETTU VASTAAN? Kehitysvaiheessa testasimme mallia pro gradu -töiden avulla. Tehostetussa haastattelussa löytyi jokaisen jo sisään kirjatun potilaan kotilääkitystiedoista keskimäärin 5–7 poikkeavuutta. Oliko kyseessä vain savolainen erikoisuus? Tätä tutkimme yhdessä HUSin Meilahden sairaalan kanssa. Teimme identtiset tutkimukset, joihin otettiin kummankin sairaalan päivystyksestä 75 yli 64-vuotiasta, tajuissaan olevaa potilasta, joilla oli käytössä vähintään kuusi lääkettä. Turvatarkastuksen tekivät lääkäri ja farmaseutti tai proviisori yhdessä. Yhtä lukuun ottamatta jokaisen potilaan lääkelista oli aktivoitu eli merkitty potilastietokantaan väärin. Virheet ja puutteellisuudet koskivat enimmäkseen reseptilääkkeitä. Myös lääkkeiden yhteys potilaiden tulosyyhyn tutkittiin. KYSissa 30 prosenttia päivystyspotilaista tuli sairaalaan lääkitysongelmien takia. Helsingissä vastaava luku oli 15 prosenttia. Ero johtui todennäköisesti erityyppisestä potilasaineksesta. Kartoitimme vuosi sitten päivystysalueen lääkäreiden ja hoitajien mielipiteet turvatarkastuksesta sähköisellä kyselyllä. Kaikki pitivät toimenpidettä hyödyllisenä, ja 90 prosenttia vastaajista piti turvatarkastusta osastofarmaseutin tärkeimpänä työtehtävänä. Meistä se oli todella myönteinen tulos.

12 PROVIISORI 4.19

Lääkityksen turvatarkastuksen kustannusvaikuttavuuden arviointi on osoittautunut haastavaksi tehtäväksi. Näemme kuitenkin vaikutukset yksittäisten potilaiden kohdalla. Osa potilaista voidaan ohjata nopeasti jatkohoitoon, kun sairaalaan tulon syyksi on selvinnyt korjattavissa oleva lääkitysongelma. Näin säästetään kalliita sairaalapäiviä. Lääkityksen turvatarkastus on tällä hetkellä käytössä useissa suomalaisissa sairaaloissa.

MIKÄ ON LÄÄKEHOIDON KATKEAMATON KETJU? Tavoitteena on rakentaa lääkehoitoketju niin, että hoito toteutuu suunnitellusti, kaikki tekevät samalla tavalla ja tapahtumat kirjataan strukturoidusti hoitoketjun useassa vaiheessa siten, että tieto on helposti hoitavien lääkärien saatavilla myös sairaalan ulkopuolella. Tämä merkitsisi suurta parannusta nykytilanteeseen, jossa tiedot ovat usein hajallaan. Sairaalassa lääkehoidon katkeamaton ketju alkaa tulohaastattelusta ja lääkityksen turvatarkastuksesta. Siitä ketju etenee automatiikan avulla ja useiden kliinisen farmasian vaiheiden läpi potilaan kotiutukseen, jolloin hän saa mukaansa ajantasaisen lääkityskortin. Kaikki kortin tiedot on dokumentoitu hoitokertomukseen.

Jouni Ahonen APTEEKKARI KUOPION YLIOPISTOSAIRAALAN SAIRAALA-APTEEKKI •• Syntyjään kuopiolainen. •• Opiskeli farmaseutiksi ja proviisoriksi Kuopion yliopistossa. Väitteli vuonna 2011 aiheena iäkkäiden lääkehoito, interaktiot ja vältettävät lääkkeet. •• Työskennellyt pääasiassa sairaala-apteekissa. Lyhyet pätkät tutkijana Itä-Suomen yliopistossa geriatrisen hoidon tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa sekä Fimeassa. •• Oma lääkekoulutus- ja konsultointiyritys vuodesta 2004. •• Motto: Ei jarrutellen mutkaan. Kun reitti on oikea, voidaan mennä rytinälläkin – tarvittaessa perääntyen.

Sairaala-apteekin rooli lääkehoidon katkeamattoman ketjun toteuttamisessa on merkittävä, mutta se vaatii sairaalan hallinnon ja kaikkien ammattiryhmien hyväksynnän, koska siinä kajotaan kaikkien lääkehoitoon osallistuvien ammattikuntien työhön. Toimintamalli tulee kehittää yhteistyössä.


Lääkehoidon katkeamaton ketju vaatii sairaalan hallinnon ja kaikkien ammattiryhmien hyväksynnän, koska siinä kajotaan kaikkien lääkehoitoon osallistuvien ammattikuntien työhön.

Meillä toimintamalli on valmiina, ja se on päätetty ottaa käytäntöön ensimmäisenä helmikuussa 2020 aloittavassa uudessa sairaalassa. Sieltä etenemme porras portaalta sairaalan muihin osiin. Myös tarvittava automatiikka on meillä jo aika pitkälti olemassa.

MILLAISTA AUTOMATIIKKAA TEILLÄ ON KÄYTÖSSÄ? Tilamme ovat uudet, modernit ja ne riittävät vielä vuosien ajaksi. Puhdastilat toimivat hyvin. Toistaiseksi erotumme muista sairaala-apteekeista automatiikan hyödyntämisessä. Sekin vaikuttaa, että meillä on robotiikan ja automatiikan valmistaja NewIcon huutoetäisyydellä. Olemme kehittäneet yhdessä monenlaista automatiikkaa. Meillä on esimerkiksi Suomen ensimmäinen mikrobilääkelaimennusrobotti. Prototyypin tilalle saadaan tänä vuonna uusi laite. Ensimmäiset ulkopuolelta täytettävät älylääkekaapit asennettiin Kaarisairaalan leikkaussaleihin ja teho-osastoille, joissa lääkitysvirheet voivat olla kohtalokkaita. Älylääkekaappeja on nyt 64, ja lähivuosina saamme ne kaikkiin tärkeimpiin toimintaympäristöihin. Infuusionesteiden ladonta-automaatille tuli tarve, kun uuden sairaalan puhtaisiin leikkaussali- ja heräämötiloihin ei haluttu pölyisiä ja likaisia pahvilaatikoita, joihin infuusionesteet oli pakattu. Nyt robotti purkaa pahvilaatikot. Isohko varastomme on moderni. Lääkelogistiikassa on keräilyvarastorobotti kuljetushihnastoineen. Uusimpana olemme pilotoineet älykärryä. Saamme niitä käyttöön helmikuussa. Älykärry helpottaa lääkityksen antamista ja dokumentointia sekä neuvontaa potilaan luona. Hoitajille jää enemmän aikaa olla potilaan kanssa, kun useimmin tarvitta-

vat lääkkeet ovat mukana älykärryssä eikä niitä tarvitse lähteä hakemaan lääkekaapista. Kärryssä on lääkkeille potilaskohtaiset laatikot. Automatiikka ohjaa lääkkeiden ottamista ja antamista, mikä lisää lääkitysturvallisuutta.

MITEN AUTOMAATIO MUUTTAA SAIRAALAN ARKEA? Älylääkekaapeissa lääkkeet säilytetään entistä kontrolloidummin ja turvallisemmin monen suojauksen takana. Toinen muutos on monien haastavien lääkeaineiden käyttökuntoon valmistamisen siirtyminen apteekkiin. Käytämme esimerkiksi 80 000 annosta kefuroksiimia vuodessa, ja kun sitä ei enää tarvitse laimentaa osastoilla, hoitajat välttyvät altistukselta mikrobilääkepölylle. Uskon, että tulevaisuudessa automaattinen annosjakelu lisääntyy sairaaloissa. Hyödyntämällä digitaalisia tarkastuslaitteita voimme lähettää valmiiksi pussitetut, merkityt ja tarkistetut lääkkeet osastoille putkipostilla. Tämä liittyy lääkehoidon katkeamattoman ketjun kehittämiseen ja alkaa yleistyä myös muualla kuin sairaaloissa. Sairaala-apteekin lääkkeenvalmistukseen on syntynyt automaation myötä uusia tehtäviä, kun työtä on siirtynyt osastoilta meille. Varastologistiikassa manuaaliset työvaiheet vähenivät robotin takia yhdestätoista neljään, joten olemme pystyneet siirtämään muutamia lääketyöntekijöitä täyttöpalveluun. He huolehtivat päivittäin osastoilla siitä, että älylääkekaapit pysyvät hyvin varusteltuina.

MITEN KAVENTAISIT SAIRAALA- JA AVOHOIDON VÄLISTÄ KUILUA? Kun potilas kotiutuu sairaalasta, hoidon kannalta hyödylliset tiedot eivät nykyään välttämättä vielä siirry jatkohoitopaikkaan. Tiedot olisivat tärkeitä jatkohoitoa toteuttaville lääkäreille, koska lääkehoidon trimmaaminen potilaalle sopivaksi on hidasta ja tapahtuu useimmiten avohoidossa. Toivon, että potilastietojärjestelmämme uusi kliinisen farmasian lehti auttaa tilannetta. Potilaamme ovat pääasiassa perusterveydenhuollon hoidossa ja vain käyvät erikoissairaanhoidossa. Siksi lääkehoidon arvioinnit olisi järkevää tehdä avohoidon puolella. Avohoidossa olisi tehtävissä paljonkin ennaltaehkäisevää työtä, jotta lääkehoidot toteutuisivat optimaalisesti. Se olisi järkevää myös yhteiskuntataloudellisesti. Kliinisen farmasian arvostus ei kuitenkaan ole perusterveydenhuollossa vielä samalla tolalla kuin täällä erikoissairaanhoidossa. Minusta pienen Suomen kannattaa kehittää yhtenäisiä toimintatapoja, ja olemme onnistumassa siinä aika hyvin – sairaala-apteekit modernisoituvat ja kliinistyvät. 

Kliininen farmasia KLIINISEN FARMASIAN perustehtävä on

selvittää henkilön lääkehoito kokonaisuudessaan: sen teho, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus ja taloudellisuus. Kliinistä farmasiaa voi harjoittaa ja harjoitetaan niin sairaala- kuin avoapteekissakin. – Sairaalassa se onnistuu usein paremmin, koska potilaiden luo on helppo mennä ja aikaa on käytettävissä enemmän. Ajatuksena kliininen farmasia on kuitenkin saanut viime vuosina ilmaa siipiensä alle sekä avopuolella että sairaaloissa, mikä on hyvä asia, Jouni Ahonen pohtii. Kliiniseen farmasiaan liittyy ajatus moniammatillisuudesta. Sairaalassa ovat lääkärit, hoitajat, ravitsemusterapeutit ja muut yhteistyötahot lähellä, mikä helpottaa työskentelyä. Toinen tärkeä periaate on potilaslähtöisyys: kliinisen farmasian keskiössä on potilaan hyvinvointi. – Potilaan lääkehoidon rationaalisuuden varmistaminen on hyödyllistä sekä potilaan että yhteiskunnan kannalta. Meille farmasian ammattilaisille kliininen farmasia antaa lisäksi mahdollisuuden tuoda asiantuntemustamme ja ammatillista näkemystämme entistä näkyvämmäksi. – Niin potilaat kuin muut terveydenhuollon ammattikunnatkin näkevät kliinisen farmasian ansiosta entistä paremmin, mitä teemme ja oppivat arvostamaan meitä. Samalla saamme tilaisuuden oppia heiltä, Ahonen jatkaa. Kliinisen farmasian suurin haaste Suomessa liittyy Ahosen mukaan rahoitukseen: toisin kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Australiassa, valtio ei ole lähtenyt tukemaan lääkehoitojen arviointia taloudellisesti. Tästäkin syystä kokonaisvaltaisia lääkehoidon arviointeja tehdään yksityisapteekeissa vielä suhteellisen vähän. Kliininen farmasia tulee Ahosen mukaan väistämättä olemaan yhä tärkeämpi työväline sairaala- ja avoapteekin työssä ja myös tapa erottua muista ammattiryhmistä. Siksi nuorille farmasisteille tulisi hänen mielestään tarjota mahdollisuuksia kliinisen farmasian taitojen oppimiseen työpaikoilla. 

Kliinisen farmasian keskiössä on potilaan hyvinvointi. 4.19 PROVIISORI 13


¢

ajankohtaisseminaari TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT HARRI KYLLÖNEN

Kestävästi johdettua farmasiaa Proviisoriyhdistyksen XII Joka proviisorin ajankohtaisseminaari pidettiin 11.10. Allergiatalossa Helsingissä. Aamun apteekkialan katsauksessa käytiin läpi niin talousluvut ja apteekkiverkosto kuin apteekkialaan kohdistuvat hallitusohjelman linjauksetkin. Lounaan jälkeen keskityttiin johtamiseen, ja iltapäivällä käsiteltiin lääkealan ympäristöhaasteita. Ilmoittautuneita osallistujia oli 60 ja näytteilleasettajia 15.

14 PROVIISORI 4.19


Tiesitkö tämän? Muutama numerotieto apteekeista

1

APTEEKKIEN LUKUMÄÄRÄSSÄ ei ole 10 viime vuoden aikana ollut merkittävää vaihtelua. Vuonna 2010 ja vuonna 2018 apteekkeja oli Suomessa täsmälleen sama määrä, 618.

2

VUONNA 2016 perustettiin kaksi, 2017 yksitoista ja 2018 kahdeksan uutta apteekkia, mutta näistä vain viisi on avattu. Viivästys johtuu pitkistä valitusprosesseista.

3

VIIME VUONNA myönnettiin 78 apteekkilupaa ja 27 sivuapteekkilupaa. Apteekkilupien saajista noin puolet oli proviisoreja ja puolet apteekkareja.

4

SUOMEN YKSITYISET pääapteekit ovat avoinna keskimäärin 58 tuntia viikossa ja sivuapteekit 40 tuntia viikossa. Tyypillinen pääapteekki on auki arkena 10 tuntia. Pää- ja sivuapteekeista 76 prosenttia on avoinna myös lauantaisin ja 27 prosenttia myös sunnuntaisin.

5

LÄÄKEBAROMETRIN MUKAAN 89,9 prosenttia suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että apteekkeja on riittävän lähellä, jotta lääkkeitä saa vaivattomasti. Toisaalta 10,8 prosenttia on ollut tilanteessa, jossa olisi tarvinnut lääkettä, mutta apteekki oli kiinni.

6

APTEEKKITIHEYS VAIHTELEE talousalueittain siten, että Etelä-Savo erottuu myönteisesti ja Uusimaa kielteisesti – Uudellamaalla on vähiten apteekkeja asukasta kohti. Alueiden sisällä on kuitenkin vaihtelua myös kunnittain.

7

RUOTSISSA ON apteekkeja enemmän kuin Suomessa, 1 455, mutta asukasta kohti niitä on suunnilleen saman verran. Ruotsissa perustettiin 2017 peräti 40 uutta apteekkia. Toisaalta niitä myös suljettiin 23. Suomessa perustettiin samana vuonna 11 uutta apteekkia ja suljettiin kaksi sivuapteekkia.

8

VIROSSA ON enemmän apteekkeja asukasta kohti kuin Suomessa. Tanskassa on vain yksi apteekki 13 000 asukasta kohti – tosin matka apteekkiin ei silti välttämättä ole pitkä.  LÄHDE PRO-

VIISORI, KEHITTÄMISSUUNNITTELIJA LEENA REINIKAISEN PUHEENVUORO AJANKOHTAISSEMINAARISSA

4.19 PROVIISORI 15


¢

ajankohtaisseminaari

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME JA HARRI KYLLÖNEN

Lääkealaa kehitetään nyt pitkäjänteisesti Hallitusohjelman mukaan lääkehuoltoa uudistetaan pitkäjänteisesti sosiaali- ja terveysministeriön tiekartan mukaisesti. STM:n ohjausyksikön johtaja, proviisori Heidi Tahvanainen kertoi, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.

H

eidi Tahvanainen kertasi hallitusohjelmassa olevat, lääkealaa koskevat kirjaukset. Olennaista on, että lääkehuollon kokonaisuutta uudistetaan virkamiestyönä STM:ssä valmistuneen tiekartan suuntaviivojen mukaisesti. Suunnitelmallinen hankekokonaisuus ulottuu 2–3 hallituskaudelle. – Tiekarttaa koskevista lausunnoista kävi ilmi, että olemme lääkealalla yhtä mieltä siitä, mitä pitäisi tehdä. Aikatauluun on intressiryhmillä eri näkökulmia. Osan mielestä apteekkikokonaisuuteen ei ole välttämätöntä puuttua kiireellisesti, kun taas osan mielestä se on yksi keskeisimmistä kysymyksistä ja pitäisi ottaa pöydälle kokonaisuutena, Tahvanainen kertoi. Viime hallituskaudella rauenneet, apteekkialaa uudistavat hallituksen esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle talvella/keväällä. Rationaalisen lääkehoidon kehittämistä jatketaan osana iäkkäiden palveluiden ja perustason palveluiden parantamista. Tahvanainen totesi, että iäkkäiden palveluiden uudistamiseen liittyvän lääkehoidon ja -huollon kehittämisen jaoston työ jatkuu tämän vuoden loppuun. Se työstää osaltaan lainsäädännön muutoksia sekä kehittää informaatio-ohjausta: tulossa on suosituksia ja oppaita toimijoille yhtenäisen toiminnan tueksi. Suoraan apteekkeihin liittyvä hallitusohjelman kirjaus velvoittaa STM:n aloittamaan selvityksiä toimenpiteitä ja niiden aikataulua koskevan päätöksenteon tueksi. Selvitysten pohjalta arvioidaan muun muassa mahdollisuutta laajentaa apteekkien omistajapohjaa.

NÄMÄ LAIT OVAT LISTALLA Päivitetyn STM:n tiekartan mukaan tällä hallituskaudella (2019–2023) tehdään seuraavat säädösmuutokset: • Lääkelain uudistus aloitetaan • Asetus lääkkeen määräämisestä (lääkityslista) • Laki sähköisestä lääkemääräyksestä (lääkityslista ja digipalvelut) • Velvoitevarastoinnin uudistus aloitetaan • Terveydenhuoltolain mahdolliset muutokset • SV-laki: ehdollinen korvattavuus

NÄITÄ SELVITETÄÄN Tällä hallituskaudella jatkoselvitettäviä asioita ovat: • Apteekkitalous ja lääkejakelu • Lääkkeiden arviointitoiminta (HTA) • Velvoitevarastoinnin uudistus

16 PROVIISORI 4.19

• Terveydenhuoltolain muutokset • Lääkehuollon ohjaus • Tiedolla ohjaaminen ja johtaminen • Rahoituksen ja SV-lain muutos (sote) • Lääkekorvausjärjestelmän muutokset LISÄTIETOA VUODENVAIHTEESSA Sitoutuminen tiekartan toimeenpanoon on Tahvanaisen mukaan vahva sekä poliittisella tasolla että STM:n virkamiesjohdossa, joskaan lisäresursseja siihen ei ole tähän mennessä kohdennettu. – Selvitysten kanssa olemme lähteneet liikkeelle apteekkitaloudesta. Vuodenvaihteessa osaamme kertoa, minkä kysymysten kanssa jatketaan. Kun selvitykset ovat valmiita, on linjausten aika, Tahvanainen totesi. Tahvanainen piti pitkäjänteistä lähestymistapaa tervetulleena, kun kokonaisuudet ovat laajoja ja moniulotteisia.

HINNANMUODOSTUS TARKASTELUUN Yksi tiekartan visaisimmista pulmista lienee lääkkeiden vähittäisjakelun hallittu kehittäminen, jossa on tavoitteena lääkkeen käyttäjän ja rahoittajan maksurasituksen tasaaminen. – Ajatuksena on tarkastella lääkkeen hinnan muodostumista kokonaisuutena, joten mukana ovat lääketaksa, arvonlisävero, apteekkivero ja tukkuhinta. Lääketaksassa on tunnistettu kehittämistarpeita. Jokaisen asiakkaan pitäisi olla yhtä tervetullut apteekkiin riippumatta lääkkeen hinnasta tai siitä saatavasta katteesta. – Apteekkivero ja apteekkitaksa ovat sidoksissa toisiinsa, ja ne määrittelevät, minkä verran apteekille jää varoja toimintansa kehittämiseen. Kun tavoitteena ovat kohtuulliset hinnat ja samalla halutaan turvata laadukkaat ja kattavat apteekkipalvelut koko maassa, ollaan massiivisen kokonaisuuden äärellä – varsinkin, kun muistetaan, miten suuria apteekkien väliset erot ovat. Uskon, että oikea lähestymistapa on lähteä liikkeelle selvitysten ja avoimen dialogin kautta, Tahvanainen totesi. Keskustelun aikana Tahvanainen mainitsi, että yksi keskeisimmistä motivaatioista uudistusten tekemiseen on tieto, että ihmiset säännöstelevät lääkehoitoaan, koska heillä ei ole varaa ostaa niin paljon lääkkeitä kuin heille on määrätty. Hän huomautti, että lääkkeiden omavastuuosuudet ovat Suomessa korkeammat kuin monissa muissa maissa, joten tarkoituksenmukaista lääkkeiden käyttöä voitaneen osaltaan tukea kohtuullistamalla maksurasitusta lääkkeissä. 


Apteekin rooli laajentuu terveydenhuollon osana

Apteekkien merkitys kasvaa

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ

SUOMEN APTEEKKARILIITON viestintäproviisori Elina Aaltonen totesi kommenttipuheenvuorossaan, että terveydenhuollon siirtymä laitoshoidosta avohoitoon tulee kasvattamaan apteekin roolia jatkossa. – Apteekkien asiantuntemuksella olisi varmasti käyttöä terveydenhuollon yksiköissä, joista on levinnyt tietoa esimerkiksi lääkkeiden väärästä annostelusta, murskaamisesta ja jättämisestä potilaiden pöydille. Kun olen itse apteekkityössä yrittänyt opastaa asiakkaita huolellisesti, tuntuu nurinkuriselta, ettei hoivayksiköissä tunnuta tuntevan lääkehoidon perusasioita. Työtä riittäisi, mutta rahoitusmallista pitäisi keskustella, hän sanoi. Apteekkariliitto on kehittänyt Turvallisen lääkehoidon tuki -mallin, jonka työkalut ovat käytettävissä, kun apteekki lähtee tukemaan lääkehoidon onnistumista kotihoidossa ja palveluasumisyksiköissä. – Apteekin tuote voisi entistä vahvemmin olla asiantuntijuus, jolloin palvelun hinta ei olisi sidottu pelkästään lääkkeen hintaan. Tämä kehitys myös mahdollistaisi monipuolisemmat työnkuvat proviisoreille ja muille farmasian ammattilaisille apteekeissa. – Pyrimme liittona olemaan aktiivisesti mukana keskustelussa ja tuomassa ratkaisuehdotuksia tarpeisiin, joita yhteiskunnassa on. Olemme tyytyväisiä, että lääkehuoltoa tarkastellaan kokonaisuutena ja apteekkien asiantuntijuus ja niiden palveluiden merkitys tuodaan esiin. Näin saadaan apteekkien osaaminen nykyistä paremmin käyttöön yhteiskunnan hyödyksi, hän sanoi. 

Riitta Heiskanen kertoi Olo-apteekkien alkutaipaleesta ja toimintatavoista. Olo-apteekit tarjoavat terveyspalveluja yhteistyössä Suomen suurimman terveyspalveluyrityksen, Terveystalon, kanssa. Ensimmäinen Olo-apteekki on avautunut Graniittitalossa Helsingissä. – Teimme alkajaisiksi kuluttajatutkimuksen, jonka viesti oli selvä: kuluttajat luottavat apteekkiin ja saavat sieltä asiantuntevaa palvelua, mutta kehittämisen kohteitakin löytyi. Niistä tärkein oli matalan kynnyksen terveyspalveluiden tuominen entistä vahvemmin apteekkiin. Kuluttajat toivoivat myös sujuvia digipalveluja helpottamaan arkeaan, hän kertoi. Olo-apteekeissa nähdään, että kuluttajien ostokäyttäytymisen muutokset edellyttävät entistä kokonaisvaltaisempaa palvelua, kokemuksellisuutta ja fyysisen ja digitaalisen asioinnin saumatonta yhdistämistä – sanalla sanoen hyvää palvelumuotoilua. Olo-apteekissa sijaitsevassa Terveystalon palvelupisteessä voi muun muassa chattailla hoitajan kanssa, uusia reseptejä ja ottaa influenssarokotuksen. Olo-apteekin verkkopalveluita laajennetaan asteittain, ja vuodenvaihteeseen mennessä mukaan tulee myös reseptilääkkeiden verkkokauppa. Apteekkeihin rakennetaan olohuonemainen Hyvän Olon Tila, johon asiakkaat voivat istahtaa hengähtämään. Tila tarjoaa Heiskasen mukaan luontevan paikan keskustella henkilökunnan kanssa. – Asioinnista pitäisi jäädä hyvä tunnejälki, jotta asiakas palaa uudestaan. Olemme miettineet paljon työvälineitä ja valmennusta asiakaspalveluun ja asiakkaan kohtaamiseen. Emme jätä henkilöstöä yksin uuden toimintamallin kanssa. Kaikki tapahtuu tiiviisti apteekkareiden ja henkilö-

kunnan kanssa keskustellen ja suunnitellen sekä asiakaspalautetta kuunnellen, Heiskanen kertoi. Apteekkien kannattavuuden heikentyessä ja kilpailupaineiden kasvaessa apteekkarit ovat Heiskasen mukaan kokeneet, että yhteistyö ja kumppanit ovat yksi ratkaisu apteekkien palvelutarjonnan laajentamisessa ja kilpailukyvyn parantamisessa. – Yhteistyömallimme avulla apteekin rooli terveydenhuollon osana laajentuu ja vahvistuu. Tuotamme hyötyä kuluttajalle, mutta rakennamme sitä myös yhteiskunnalle, hän totesi. Terveystalon palvelupisteessä on tarjolla sekä etäpalveluita että henkilökohtaista konsultaatiota. Esimerkiksi Graniittitalon Olo-apteekissa on tarjolla suuhygienistin ja sairaanhoitajan vastaanotot, ja lisäksi ravitsemusterapeuttiin ja lääkäriin saa videoyhteyden. Palveluvalikoimaan kuuluu myös LHA-palvelu. Lääkkeen määrääminen ja sen toimittaminen pidetään Heiskasen mukaan erillään, eikä palvelupisteen toiminta saa häiritä apteekin toimintaa. – Kasvatamme palvelutarjoamaa pikkuhiljaa, katsomme, mikä toimii ja mikä malli tuottaa kuluttajalle parhaan vastineen. Koemme, että kuluttajat kaipaavat ratkaisuja ennakoivaan terveydenhuoltoon, ja niitä olemme nyt tarjoamassa, hän sanoi. 

4.19 PROVIISORI 17


¢

ajankohtaisseminaari

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME JA HARRI KYLLÖNEN

Omaishoitajalla on aina kiire apteekissa Omaishoidon kokemusasiantuntija Hannu Koivula Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä on toiminut kuuden vuoden ajan vaimonsa omaishoitajana. Tässä roolissa hän on toteuttanut myös vaimonsa lääkehoitoa.

K

un vaimoni kotiuttamista suunniteltiin, en saanut minkäänlaista opastusta lääkkeiden käyttöön. Menin aivan sekaisin siitä, mitä tarkoittaa 1+1 ja mitä 1x1. Onneksi vahinkoja ei sattunut. Vasta nyt olen ymmärtänyt, miten paljon huomioon otettavaa lääkehoidossa on, Hannu Koivula kertoi. – Ajattelin esimerkiksi, että jos sanotaan ”ruuan kanssa”, se tarkoittaa lounasta. Nyt tiedän, että ruoka voi olla myös lasi mehua ja voileipä. Kaikki tällainen jäi minulle selittämättä, ja uskon, että monella muulla on ollut samanlaisia vääriä käsityksiä, hän jatkoi. Koivula kertoi, että omaishoitajat suunnittelevat apteekkikäyntinsä tarkasti muiden asioiden hoitamisen oheen ja viipyvät apteekissa mahdollisimman vähän aikaa, koska he voivat yleensä jättää potilaan kotiin vain rajatuksi ajaksi. Lisäksi Koivula haluaa välttää taudinaiheuttajien tuomisen apteekkituliaisina.

– Olisin varmasti saanut apteekista parempia neuvoja, mutta sanoin aina, että lääke on tuttu, jotta pääsisin nopeammin pois, hän tunnusti.

NEUVONTAA VAI MYYNTIPUHETTA? Koivulan mukaan lääkkeiden maksukaton seuraaminen on hankalaa, ellei käy joka kerta samassa apteekissa. Jos taas välttää apteekin vaihtamista, voi joutua käymään useammin, jos kaikkia lääkkeitä ei olekaan vakioapteekissa saatavana heti. Koivula pitää hyvänä Yliopiston Apteekin verkkopalvelua, josta tilatut lääkkeet voi noutaa postista tai ilman jonotusta apteekista. Kun lääkeneuvonta hoidetaan chatin kautta, asiakas voi valita asiointiin hetken, joka on otollinen tiedon vastaanottamiselle. – Minulle palvelu on helpotus, mutta pitää ottaa huomioon, ettei kaikilla ole tietokonetta eikä mahdollisuutta netin käyttöön. Myös kasvokkainen asiointi pitää säilyttää, hän sanoi. Koivulan mielestä apteekeilla olisi parantamisen varaa sen seikan viestimisessä,

että neuvontapalvelu kuuluu lääkkeiden hintaan. Monet asiakkaat käsittävät neuvonnan myyntipuheeksi ja tyrmäävät siksi avun. Harva asiakas tietää, että lääkeneuvonta on apteekkien lakisääteinen velvollisuus.

Lääkityksen kokonaisarviointi on hyvä palvelu, jonka Kela voisi maksaa esimerkiksi joka toinen vuosi.

TUKEA PALVELUILLE

Omaishoitaja saattaa toteuttaa läheisensä lääkehoitoa puutteellisin tiedoin.

18 PROVIISORI 4.19

Toinen parannettava asia liittyy lääkkeiden annosjakeluun. Koivula pitää sitä erinomaisena, lääkitysturvallisuutta lisäävänä palveluna. Hinnoittelu saisi hänen mielestään olla selkeä, Kelan säätelemä ja yhtenäinen apteekista toiseen. Kolmas toive liittyy kumppanuuteen kanta-asiakkaiden kanssa. Koivula toivoo, että hänen kaltaisilleen, säännöllisesti samoja lääkkeitä noutaville asiakkaille voisi varata lääkkeet valmiiksi, jotta hänen ei tarvitsisi tulla uudelleen noutamaan tilapäisesti loppunutta valmistetta. – Lääkityksen kokonaisarviointi on hyvä palvelu, jonka Kela voisi maksaa esimerkiksi joka toinen vuosi. Sekin olisi hienoa, jos apteekeista tultaisiin kotiin tarkistamaan lääkkeiden säilytystä ja muuta lääketurvallisuuteen liittyvää. Palvelusta olisi yhteiskunnalle paljon hyötyä, joten myös sen tulisi olla tuettua, hän sanoi. 


Miten apteekeilla menee? Proviisori, kehittämissuunnittelija Leena Reinikainen Fimeasta kertoi apteekkitaloudesta Fimean keräämän tiedon perusteella. Hän muistutti, että apteekit ovat keskenään hyvin erilaisia, joten keskiarvotiedot eivät kerro kaikkea. Suurin apteekkiryhmä ovat kuitenkin hyvin toimeentulevat.

A

pteekkitoiminta on Leena Reinikaisen mukaan pääsääntöisesti kannattavaa Suomessa, ja apteekit ovat vakavaraisia. – Kun tarkastellaan yksityisten apteekkien keskimääräisiä liikevaihtoja vuosien varrelta, havaitaan, että suunta on ollut nouseva. Vuoden 2010 notkahdus liittynee viitehintajärjestelmän käyttöönottoon. Myös vuonna 2017, jolloin toteutettiin lääkesäästöjä, liikevaihdot laskivat. Kasvua vuodesta 2008 vuoteen 2018 on 18,5 prosenttia, Reinikainen kertoi. Apteekkien liikevoitot ovat kuitenkin laskeneet viime vuosina. Reinikainen selittää tätä sillä, että liiketoiminnan kustannukset ovat mahdollisesti kasvaneet nopeammin kuin lisäliikevaihdosta saatu lisäkate. Toinen syy voi liittyä kalliisiin lääkkeisiin ja siihen, että apteekkivero nousee, kun apteekki myy niitä entistä enemmän. Samaan suuntaan vaikuttaa palkkakustannusten nousu. Myös myyntikatteet ovat laskeneet. Kun apteekkivero otetaan huomioon, apteekkien keskimääräinen myyntikate on laske-

nut kymmenessä vuodessa 26,2 prosentista 23,7 prosenttiin. Vuoden 2018 luku on tosin ennuste, johon tehdään Fimeassa vielä tarkistuslaskelmia.

PALVELUS VAI KARHUNPALVELUS? – Lääketaksan rakenteessa on muutospaineita, koska apteekin kate ei vastaa kustannuksia tukkuhinnaltaan edullisten lääkkeiden osalta. Kalliissa lääkkeissä kate on suurempi, mutta apteekkiveron progressiivisuus alkaa leikata sitä. Fimean kanta onkin, että jos lääketaksaan tehdään muutoksia, samassa yhteydessä pitää tarkastella apteekkiveroa, Reinikainen kertoi. Jos apteekin myynti painottuu kalliimpiin lääkkeisiin, kate saattaa pudota apteekkiveron takia jopa miinusmerkkiseksi. Tämä koskee Reinikaisen mukaan kaiken kokoisia apteekkeja. Asiakas saattaa luulla tekevänsä apteekille palveluksen hakiessaan kallista lääkettä aina samasta apteekista, mutta hän ei tule ajatelleeksi, että se onkin karhunpalvelus. Lääkehuollon tulisi toimia niin, ettei asiakkaan tarvitse tiedostaa tällaista.

YLIVELKAANTUMISTA EI NÄKYVISSÄ Apteekkien omavaraisuusaste kuvastaa, paljonko apteekilla on omaa pääomaa. Noin joka toisen apteekin omavaraisuusaste on ollut hyvä eli suurempi kuin 40 prosenttia vuonna 2017. Apteekkien velkataakka on erittäin kohtuullinen, joten velkaantuneisuudesta ne saavat käytännössä sataprosenttisesti arvion hyvä (alle 40 %). Maksuvalmiudesta kertova current ratio -luku kuvaa apteekin maksuvalmiutta tilikauden viimeisenä päivänä. Siitä pyritään päättelemään, miten hyvin apteekki pystyy suoriutumaan päivittäisistä menoistaan ja laskuistaan. Fimean apteekkien tilinpäätösanalyysin mukaan suhdeluku on hieman heikentynyt, mutta Reinikainen mainitsi, että syy saattaa olla epätäydellisissä tiedoissa. Apteekkien tiloissa toimivista yhtiöistä kerätyt tiedot osoittavat, että yhtiöiden liikevaihdon keskiarvo on noussut 189 000:sta 238 000:aan eli noin neljänneksellä vuodesta 2012 vuoteen 2017. Kun noin puolet apteekin tuloista tulee yhtiöstä, sillä on merkitystä apteekkitoiminnan kannattavuuteen. Erillinen yhtiö oli vuonna 2017 yli 200 apteekilla.  4.19 PROVIISORI 19


¢

ajankohtaisseminaari

TEKSTI SUVI FINNE KUVA DREAMSTIME JA HARRI KYLLÖNEN

Kohti vihreää lääkealaa Ympäristöön, erityisesti vesistöihin päätyvät lääkeainejäämät ovat lisääntyneet niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisestikin. Syitä ovat yhteiskunnalliset muutokset, kuten kaupungistuminen, väestönkasvu ja väestön ikääntyminen. Luonnonvesiin joutuessaan lääkeainejäämät voivat aiheuttaa ongelmia erityisesti kaloille ja mahdollisesti rikastua ravintoketjussa tai päätyä puhdistamolietteen kautta maaperään.

A

jankohtaisseminaarin iltapäiväsessiossa kuultiin lääkkeen kehityksen ja käytön ympäristöhaasteista sekä kehitysprojekteista, joilla niitä yritetään ratkaista. Session aloitti Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan dosentti Tiina Sikanen, joka on myös Generation Green -työryhmän jäsen. Sikasen esityksessä mieleenjäävintä oli tieto siitä, että vaikka lääkeaineita ja niiden metaboliitteja on mahdollista havaita ng/L-pitoisuustasolla, jätevedenpuhdistamolla niiden poistamiseksi voidaan tehdä vain hyvin vähän. Suurin osa ympäristöön päätyvistä lääkeainejäämistä syntyy lääkkeiden oikean käytön seurauksena, ihmiselimistön läpi kulkeneista lääkeaineista, ja tätä kuluttajat eivät välttämättä tiedosta. Viestiminen ympäristöhaasteista haastaa farmasistit päivittämään omat tietonsa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että asiakkaat eli potilaat ryhtyisivät välttämään lääkkeiden käyttöä ympäristösyistä, vaan olisi tärkeää ohjata apteekin asiakkaita lääkkeiden rationaaliseen käyttöön ja kannustaa heitä miettimään ympäristökysymyksiä kokonaisuutena. Tutkimustieto lääkeaineiden esiintymisestä luonnossa ja lääkeainejäämien vaikutuksista erityisesti vesieliöissä on lisääntynyt valtavasti 2000-luvulla. Lääkeaineet käyttäytyvät jätevedenpuhdistamolla hyvin eri tavoin: osa hajoaa, osa ei. Suurin osa

20 PROVIISORI 4.19

päätyy puhdistettuihin vesiin ja sieltä kiertoon vesistöihin. Teoriassa menetelmiä lääkeainejäämien puhdistamiseen on jo olemassa, mutta mikään yksittäinen menetelmä ei kykene poistamaan kaikkia lääkeaineita. Käytännössä kaikkien tarvittavien menetelmien käyttöönotto vedenpuhdistamolla olisi aivan liian kallista.

ONGELMA ON TUNNISTETTU Ympäristöuhat on onneksi hyvin tunnistettu ja tunnustettu, ja Euroopan unionilla on strategia (2019) ympäristöriskien torjumiseksi. Ongelma on maailmanlaajuinen, ja myös FIP (International Pharmaceutical Federation) julkaisi vuonna 2015 Green Pharmacy Practice -raportin lääkealan omasta ympäristövastuusta. Raportis-

sa todettiin tarvittavan sekä poliittisia että käytännön ratkaisuja ja vahvistettiin lääkealan ammattilaisten vastuuta ja roolia alan ympäristökysymysten käsittelyssä. Suomessa kansallista vihreän farmasian toimeenpanoa on ajanut vuonna 2014 perustettu Generation Green -työryhmä, joka on pyrkinyt erityisesti farmasian koulutuksen päivittämiseen. Työryhmän tarkoituksena on paitsi ajantasaistaa opetus myös tuoda kestävän kehityksen näkökulmat mukaan tutkimushankkeisiin sekä osaksi yhteiskunnallista keskustelua (päätöksenteko, lääkkeiden hinnoittelu ja korvausjärjestelmä). Kun lääkeaineen ympäristöriski on todettu suureksi, se voidaan ottaa tarkkailuun EU:n ylläpitämälle WATCH-listalle.

Suurin osa ympäristöön päätyvistä lääkeainejäämistä syntyy lääkkeiden oikean käytön seurauksena.


Lääketehdas vähentää jätemäärää Ympäristön kannalta ongelmallisimpia lääkeaineita •• Rasvaliukoiset ja/tai stabiilit molekyylit •• Hormonit, antibiootit, analgeetit (erityisesti diklofenaakki), atenololi ja monet muut beetasalpaajat, karbamatsepiini, lipidilääkkeet

Tälle listalle sisällytetään lääkeaineita ja muita kemikaaleja, joiden epäillään olevan merkittävä ympäristöriski. Yhdiste poistetaan listalta, kun sen ympäristövaikutuksista on riittävästi näyttöä.

SUDDEN ETSII RATKAISUJA Julkisella tutkimuksella on tällä hetkellä tärkeä rooli ympäristöriskien ymmärtämisessä ja ennustamisessa. Lääkeainejäämien ohella pitää ottaa huomioon lääkkeen koko elinkaari. Helsingin yliopiston kestävän lääkekehityksen kehitysprojekti, Suomen Akatemian rahoittama SUDDEN-hanke (Sustainable Drug Discovery and Development with End-of-Life Yield) pyrkii löytämään ratkaisuja niin lääkkeiden valmistukseen, käyttöön kuin hävitykseenkin liittyviin ympäristöhaasteisiin. Ympäristöriskien ennustamisen ohella tutkimuksen kohteena ovat muun muassa raaka-ainetuotantoon liittyvät globaalit ympäristökysymykset, ympäristövaikutusten ottaminen kriteeriksi lääkkeen kehityspolulle molekyylimallinnusvaiheessa, pakkausmateriaalien kierrätys ja puhdistamolietteen hyötykäyttö. Suomessa ympäristön lääkeainejäämiä mittaa yliopistojen ja korkeakoulujen ohella ensisijaisesti Suomen Ympäristökeskus (SYKE). SYKE on yhteistyötahojensa kanssa selvittänyt muun muassa lääkeainejäämien esiintymistä ja eliminoimista sairaaloiden ja hoitolaitosten jätevesistä (EPIC-hanke, Efficient Treatment of Pharmaceutical Residue at Source). EPIC-hankkeen loppuseminaari pidettiin viime keväänä. Loppuseminaarin esitykset löytyvät hankkeen verkkosivuilta. 

ORIONIN VASTUULLISUUSASIOIDEN johtaja Noora Paronen kertoi, että Orionilla lääkkeet valmistetaan vastuullisesti huolehtien potilasturvallisuudesta ja lääkkeiden saatavuudesta, ympäristöstä, työntekijöistä ja toiminnan eettisyydestä sekä läpinäkyvyydestä. Jätteiden määrää ja erityisesti vaarallisen, usein lääkeainepitoisen jätteen määrää pyritään vähentämään, energiatehokkuutta lisäämään ja kasvihuonekaasuja vähentämään. Vesistöjen kunnosta huolehditaan jätevedenhallintaohjelmalla. Vuonna 2017 Orionin tuotantoon otettiin käyttöön uudet vedenkeruujärjestelmät, joiden avulla suurin osa lääkeainejäämiä sisältävistä jätevesijakeista kerätään ja käsitellään haitattomiksi haihduttamisen ja polton keinoin. Orionilla ympäristövastuuseen kuuluu monia toimintoja tuotteen elinkaaren eri vaiheissa. Ympäristöriskit arvioidaan, tuotantoketju auditoidaan, jätevesijärjestelmät on suunniteltu minimoimaan päästöt, lääkkeiden käyttö opastetaan asianmukaisesti, pakkausjäte pyritään minimoimaan ja yritys ohjeistaa vanhentuneiden tuotteiden asianmukaisesta hävittämisestä. Vanhentuneiden lääkkeiden hävitys hoidetaan vastuullisesti. Hankinnan vaiheissa ja auditoinneissa arvioidaan toimittajia vastuullisuuden kannalta ja varmistetaan toimittajien vaatimuksenmukaisuus. Toimittajia luonnollisesti myös koulutetaan. Mikäli vastuullisuuskriteerit eivät täyty, voidaan toimittajasuhde lopettaa. 

Apteekki arvioi ympäristöriskit SEITSEMÄN VELJEKSEN apteekin apteekkari Eeva Teräsalmi kertoi puheenvuorossaan muun muassa ympäristökysymysten huomioon ottamisesta apteekissa. Teräsalmi on Generation Green -ryhmän toinen vetäjä, ja hän on perehtynyt ympäristöasioihin myös FIPin hallituksen jäsenenä. Teräsalmen mukaan työpaikalla jokaisen tulee miettiä ammattitoimintansa ympäristövaikutuksia. Riskit tulee arvioida, huomio kiinnittää suurimman riskin kysymyksiin ja suunnitella toimenpiteet riskien minimoimiseksi. Ympäristösertifikaatti ISO14001:2015 auttaa toiminnan arvioinnissa. Seitsemän Veljeksen apteekissa on tehty kattava ympäristöriskien arviointi. Merkittävimmäksi riskiksi arvioitiin asiakkaiden lääkejätteiden palautukset. Parannusehdotuksiksi kirjattiin järkevän pakkauskoon valinta ja asiakkaan valistaminen. Lääkkeiden oikeasta hävittämisestä löytyy aineistoa Apteekkariliiton tietopankista Salkusta sekä liiton kaikille avoimilta verkkosivuilta. Myös Lääkkeetön Itämeri -kampanjan verkkosivuilla on faktatietoa ja aineistoa aiheesta. 

Lisätietoja •• Joka proviisorin ajankohtaisseminaari 11.10.2019, Kohti vihreää lääkealaa -session seminaariesitykset •• blogs.helsinki.fi/generationgreen •• www.syke.fi/hankkeet/epic •• www.sudden.fi •• www.laakkeetonitameri.fi 4.19 PROVIISORI 21


¢

joulutervehdykset

Hyvää joulua ja terveyttä vuodelle 2020!

22 PROVIISORI 4.19


Espoon 8. Olarin apteekki Matinkylän apteekki Iso Omena Etelä-Haagan apteekki Hietalahden apteekki Jakomäen apteekki Kalasataman apteekki Kruununhaan apteekki Maunulan apteekki Munkkiniemen apteekki Munkkiniemen puisto apteekki Martinlaakson apteekki Alajärven Apteekki Asikkalan apteekki Hyvinkään Willan Kehrä apteekki Iisalmen Priima apteekki Iisalmen Ykkösapteekki Ilomantsin Apteekki Isonkyrön apteekki Ivalon apteekki Jalasjärven apteekki Joensuun 1. Keskusapteekki Juankosken Apteekki Karvian Apteekki Klaukkalan apteekki Kurikan 1. apteekki Kurun Apteekki Lahden Helmi apteekki Lapinlahden apteekki Lappeenrannan 2. Uusi Apteekki Lapväärtin apteekki Lempäälän Keskus Apteekki Leppävirran apteekki Muuramen Apteekki

LOGO

Mäntsälän Ykkösapteekki Mäntän Apteekki Niiralan Apteekki, Kuopio Nokian 3. Koskenmäen apteekki + Siuron sivuapteekki Omena-apteekki Virkkala + Omena-apteekki Siuntio Orimattilan apteekki + Artjärven apteekki Perhon Apteekki Pohjan apteekki Pojo apotek + Karjalohjan sivuapteekki Pudasjärven apteekki Punkaharjun apteekki Savitaipaleen apteekki Seitsemän veljeksen apteekki Suoraman Apteekki Teuvan apteekki Vaara-Karjalan Apteekki Varissuon apteekki Veikkolan apteekki Vesannon apteekki Vetelin Apteekki Vimpelin Apteekki Ylitornion Apteekki

AURINKO

APTEEKKI

AURINKO APTEEKKI

AURINKO APTEEKKI

AURINKO

APTEEKKI 4.19 PROVIISORI 23


¢

opinnäytteet

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA NEWICON

Hyviä kokemuksia älylääkekaapeista Älylääkekaappien käyttöönotto Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) on ollut sairaanhoitajien kokemusten ja lääkehuollon tehostumisen perusteella onnistunut uudistus, osoittaa väitöstutkimus.

P

roviisori Riikka Metsämuurosen farmasian alaan kuuluva väitöskirja Lääkehuollon automaatio yliopistollisessa sairaalassa, Tutkimus henkilökunnan ja potilasturvallisuuden näkökulmasta tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 29. syyskuuta. Vuonna 2017 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan suurin osa sairaanhoitajista (n=147) oli älylääkekaappeihin tyytyväisiä ja koki niiden olevan helppokäyttöisiä. Joka kymmenes vastaaja palaisi mieluummin vanhaan järjestelmään ja perinteisiin lääkekaappeihin. Yleisin älylääkekaappeihin liittyvä ongelma oli käyttöjärjestelmän häiriö tai muu tekninen ongelma. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista koki älylääkekaappien parantavan potilasturvallisuutta. Älylääkekaapit on sijoitettu leikkaussaleihin, jotta tarvittavat lääkkeet ovat potilaan hoitoa lähellä ja ettei hoitajan tarvitse poistua leikkaussalista lääkkeitä hakeakseen. Havainnointitutkimus toi esille, että älylääkekaappien käyttö vähensi merkittävästi anestesiahoitajan tarvetta hakea lääkkeitä kesken leikkauksen leikkaussalin ulkopuolelta. Älylääkekaappeihin liittyvät vaaratapahtumailmoitukset olivat harvinaisia, eikä niistä aiheutunut potilaalle haittaa.

Biologiset lääkkeet vertailussa PROVIISORI Saara Huoponen väitteli 25. lokakuuta Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheenaan Costs, effectiveness and cost-effectiveness of biological drugs in the treatment of rheumatoid arthritis and inflammatory bowel diseases. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli arvioida biologisten lääkkeiden kustannuksia, vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta nivelreuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa. Biologiset lääkkeet ovat hoitovaihtoehto nivelreuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien (IBD) hoidossa, mikäli tavanomaisista lääkkeistä ei ole saatu vastetta tai tavanomainen lääke on sopimaton. Biologisten lääkkeiden on osoitettu olevan vaikuttavia hoitoja nivelreuman ja IBD:n hoidossa, ja niillä on verrattavissa oleva tehokkuus, eivätkä niiden turvallisuusprofiilit eroa merkitsevästi toisistaan. Biologiset lääkkeet ovat kuitenkin merkittävästi kalliimpia kuin tavanomaiset lääkkeet. Biologisten lääkkeiden korkeiden kustannusten vuoksi kiinnostus on kasvanut biosimilaarivalmisteita kohtaan. KUSTANNUSVAIKUTTAVIN LÖYTYI

TYÖPERÄISET OIREET VÄHENIVÄT Metsämuurosen väitöstutkimus osoittaa lisäksi, että laskimoon annettavien antibioottien valmisteluun liittyvät työperäiset oireet ovat yleisiä osastofarmaseuteilla ja sairaanhoitajilla. KYSin sairaala-apteekkiin vuonna 2015 hankitun, antibioottiruiskuja valmistavan antibioottirobotin käytön koettiin vähentävän työperäisiä oireita. Robotin käytön koettiin myös vähentävän antibioottien valmisteluun käytettyä aikaa ja työntekijöiden altistumista antibiooteille. Metsämuurosen tutkimuksen mukaan sairaaloiden lääkehuollon automaatio lisääntyy Suomessa. Automaation käyttöönotto vaatii huolellista suunnittelua, hyötyjen ja riskien arviointia ja henkilökunnan riittävää koulutusta. Tärkeää on ottaa henkilöstö mukaan muutosprosessiin ja kuunnella heidän mielipiteitään. Käyttöönoton jälkeen automaation vaikutuksia tulee tutkia ja arvioida, ja näin kertyvän tiedon avulla lääkehuollon tehokkuutta ja turvallisuutta voidaan edelleen kehittää.  LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Älylääkekaapit sijoitettiin KYSissä ensimmäiseksi leikkaussaleihin. Kuvassa kuopiolaisen NewIconin älylääkekaappi.

24 PROVIISORI 4.19

Suomalaiseen rekisteritietoon perustuva potilastason simulaatiomalli osoitti, että TNF-estäjät, abatasepti ja tosilitsumabi dominoivat rituksimabia nivelreumapotilailla, jotka olivat aiemmin käyttäneet TNF-estäjiä. Biologisten lääkkeiden välillä ei havaittu merkitseviä eroja vaikuttavuudessa. TNF-estäjät olivat kustannusvaikuttavin hoitovaihtoehto, koska niillä oli matalimmat kustannukset ja korkeimmat QALYt (laatupainotettu elinvuosi). Toisin kuin potilastason simulaatiomallissa, järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen perusteella rituksimabi oli kustannusvaikuttavin biologinen lääke nivelreumapotilailla, jotka olivat saaneet riittämättömän vasteen aiemmasta TNF-estäjähoidosta. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen perusteella biologiset lääkkeet näyttivät olevan kustannusvaikuttavia aktiivisen ja vaikean IBD:n hoidossa. Suomalaiseen tietoon perustuvan prospektiivisen havainnoivan tutkimuksen perusteella infliksimabi-biosimilaari oli HRQoL:n (terveyteen liittyvä elämänlaatu) ja tautiaktiivisuuden perusteella verrattavissa alkuperäiseen infliksimabi-hoitoon ensimmäisen vuoden aikana IBD:n ylläpitohoidossa. Infliksimabi-biosimilaarin kustannukset olivat merkitsevästi alhaisemmat kuin alkuperäisen infliksimabi-valmisteen, eikä infliksimabi-biosimilaarivaihdolla ollut vaikutusta erikoissairaanhoidon kustannuksiin (poissulkien infliksimabin lääkekustannukset).  LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO


Jäsen- ja koulutussivut Näillä sivuilla toivotamme tervetulleeksi yhdistyksen uuden toiminnanjohtajan Teemu Ali-Koveron, kerromme Savon Proviisorikerhon toiminnasta ja kertaamme jäsenedut. Myös apurahoja on jälleen tarjolla, ja Proviisorikollegan haku alkaa.

Muista! GET TOGETHER -ILTA TO 16.1. Orionin vieraana Espoon Mankkaalla. HAE APURAHOJA JA TEE EHDOTUKSIA SU 2.2. Apurahahaku sekä ehdotusaika opintopalkinnon ja Proviisorikollega-tunnustuksen saajista päättyvät. PROVIISORIPÄIVÄ 2020 LA 14.3. Arcadassa Helsingissä. Osallistujailmoittautuminen on alkanut!

VARMISTA JÄSENETUSI ja anna tietojenluovutuslupa OmaProssa. Tietojenluovutusluvalla Proviisoriyhdistys voi luovuttaa yhteys- ja jäsenyyttäsi koskevia tietoja yhteistyökumppaneille jäsenetuja, kuten Mediuutisten postitusta, varten.

KATSO JÄSENKYSELYN TULOKSET OmaProsta. Koosteen tämän vuoden jäsenkyselyn tuloksista löydät Materiaalisalkusta.

Medfiles-vierailulla oli mukana noin 20 kiinnostunutta proviisoria. Koulutusvaliokunnan Anna Peltonen ottaa mielellään vastaan ehdotuksia seuraavista koulutusaiheista!

ProTeollisuus-vierailulla Medfilesilla ProTeollisuus-koulutussarja sai jatkoa, kun pääsimme vierailulle Medfilesin Vantaan-toimistolle 17.10. Yksityinen palveluyritys (CRO, contract research organisation) Medfiles tarjoaa yrityksille muun muassa lääkekehitysja analytiikkapalveluita, lääketutkimuksia sekä myyntilupiin ja lääketurvaan liittyviä palveluita. Liiketoiminnan kehityspäällikkö Tuuli Marvola kertoi, että Medfiles oli ensimmäinen yksitynen CRO-yritys, kun se perustettiin vuonna 1987. Nyt se on yli 150 asiantuntijan kansainvälinen liikeyritys. Tuuli kertoi myös omasta työhistoriastaan, joka on vienyt hänet lääkeainemolekyylin kehittämisestä myynnin ja markkinoinnin pariin. – Kaupallisuus ei välttämättä ole proviisorin tutkinnon tuomaa ydin-

osaamista, mutta myös kiinnostuneisuudella, uteliaisuudella ja työssä oppimisella on suuri merkitys tavoitteiden toteuttamisessa, hän pohti. Projektipäällikkö Raili Tervola on tehnyt pitkän uran kliinisen tutkimuksen parissa. Hän kertoi, että alan jatkuva kehitys ja monipuolisuus motivoivat ja pitävät ajan tasalla. Hänen mukaansa työn vastuullisuus tuo myös vapautta. Myyntilupa-asiantuntija Elina Krannila on ollut Medfilesilla proviisoriopinnoistaan lähtien. Hän painotti myyntilupa- sekä laatutyön monipuolisuutta – ei ole olemassa kahta samanlaista päivää. Medfilessa on mahdollisuus tulla taloon jo opintojen aikana esimerkiksi kesätyöhön tai graduntekijäksi sopivan projektin löytyessä.  TEKSTI ANNA PELTONEN

MUISTATHAN ILMOITTAA valmistumisesta sekä mahdollisista työolosuhdemuutoksista www.proviisorisoriyhdistys.net/ota-yhteytta löytyvällä lomakkeella

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA KYSYMYKSIISI VASTAAVAT Teemu Ali-Kovero, Martta Huttu ja Eija Vartiainen:

toimisto@proviisoriyhdistys.net tai etunimi.sukunimi@ proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16

TOIMISTOMME SULJETTU 20.12.2019–6.1.2020 Toivotamme rauhallista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta! 4.19 PROVIISORI 25


¢

ajankohtaista

KOONNUT MAIJA RAUHA

Teemu Ali-Koverosta Suomen Proviisoriyhdistyksen toiminnanjohtaja Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus on nimittänyt Teemu Ali-Koveron uudeksi toiminnanjohtajaksi. Ali-Kovero aloitti tehtävässä 1.11.2019.

Teemu Ali-Kovero

T

eemu on ollut yhdistyksessä mukana jo 2000-luvun alusta lähtien, ja hänellä on ammattitaidon lisäksi näkemystä, miten toimintaa tulisi jatkossa kehittää, Proviisoriyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Lasse Rautiainen toteaa. Teemu Ali-Kovero on koulutukseltaan proviisori. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Tapiolan Otso Apteekissa, Suppilog

Oy:ssä ja Decem Pharma Oy:ssä. – Kiitos Proviisoriyhdistyksen hallitukselle mahdollisuudesta astua isoihin saappaisiin ja mielenkiintoiseen tehtävään ja kaikille edeltäjilleni uutterasta työstä yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi ja ammattikuntamme hyväksi. Haluan tarjota jäsenille entistä monipuolisempia mahdollisuuksia kouluttautua, verkostoitua sekä hyödyntää proviisoriyhteisöämme ja kollegoiden asiantuntemusta erilaisten ammatillisten kysymysten ja haasteiden edessä, Ali-Kovero sanoo. Nykyinen toiminnanjohtaja Mikko Lähdevuori siirtyy uusiin työtehtäviin avoapteek-

kiin ja aloittaa samalla toimet Espoon 16. perustettavan apteekin toiminnan käynnistämiseksi. – Proviisoriyhdistystä on kuluneiden kolmen vuoden aikana kehitetty määrätietoisesti siten, että jäsenet eri puolella Suomea voivat paitsi olla mukana yhdistyksen aktiivisessa toiminnassa, myös hyödyntää jäsenille suunnattuja etuja paikkaan ja aikaan katsomatta, Lähdevuori tiivistää toimikauttaan yhdistyksen toiminnanjohtajana. – Haluan kiittää yhdistyksen jäseniä, hallintoa, arvokkaita yhteistyökumppaneitamme sekä sidosryhmiämme kuluneista kahdesta ja puolesta vuodesta, hän toteaa. 

Savon Proviisorikerho täyttää 70 Savon Proviisorikerho viettää ensi vuonna 70-vuotisjuhlavuottaan. Kerho toimii vireästi järjestäen koulutusta, vierailuja ja rennompia vapaa-ajantapahtumia.

V

uonna 1950 perustettu Savon Proviisorikerho on Savossa ja Karjalassa toimivien proviisoreiden ja apteekkareiden muodostama kerho, jonka jäsenet ovat proviisorin tutkinnon suorittaneita tai opintojen loppuvaiheessa olevia proviisoriopiskelijoita. Jäseniä on noin 65. – Kerhon tarkoituksena on järjestää jäsenilleen ajankohtaista farmasian alan koulutusta ja yhdistää alueen proviisoreita, johtokunnan yhteistyövastaava Emmi Kokki kertoo. Kerho järjestää vuosittain kuutisen tapahtumaa, usein yhteistyössä esimerkiksi yritysten, muiden kerhojen tai Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen kanssa.

26 PROVIISORI 4.19

– Kyselymme perusteella jäsenet haluavat verkostoitua muiden proviisorikerhojen kanssa, ja keväällä järjestimmekin laskettelureissun Himokselle yhdessä Tampereen proviisoriseuran kanssa, Kokki jatkaa. Kevät- ja syyskokouksen yhteydessä on aina myös muuta ohjelmaa, mutta vuoden suosituin tapahtuma on perinteisesti ollut syksyinen rapujuhla. Tämän vuoden koulutuksellisissa tapahtumissa on käsitelty muun muassa apteekkijärjestelmää johtamisen tukena. Savon Proviisorikerho järjestää myös vierailuja proviisoreiden eri toimipaikkoihin. – Kerhon yhtenä tehtävänä on edistää jäsentensä kiinnostusta ammattiasioihin. Onkin hienoa, että kerhomme jäsenet toimivat monilla eri sektoreilla ja työtehtävissä, joten jäsentemme näkökulma lääkealaan on laaja, Kokki kertoo. Savon Proviisorikerhon johtokunta ja sen puheenjohtaja Jaakko Hartikainen toivottavat lämpimästi Savon ja Karjalan alueen proviisorit liittymään kerhon jäseniksi sähköpostitse osoitteella savon.proviisorikerho(at) gmail.com. Toimintaan voi tutustua myös kerhon kotisivuilla www.proviisorikerho.fi. Savon Proviisorikerho löytyy myös Facebookista. 

Keväällä kerholaiset virkistäytyivät ja verkostoituivat Himoksen lumilla. Rapujuhlat ovat aina odotettu tapahtuma.


varapuheenjohtajalta Ehdota Proviisorikollegatunnustuksen saajaa TUNNETKO MAHTAVAN Proviisorikollegan? Löytyykö työyhteisöstäsi tai lähipiiristäsi proviisori, joka ansaitsee tunnustustuksen positiivisuudestaan, innostavuudestaan, kollegaalisuudestaan tai jostakin muusta? Suomen Proviisoriyhdistys ja ProMentee-työryhmä jakavat vuoden Proviisorikollega-tunnustuksen Proviisoripäivillä lauantaina 14.3.2020. Anna ehdotuksesi tunnustuksen saajasta 2.2.2020 mennessä Proviisoriyhdistyksen verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella. Tunnustuksen saajan valitsee Proviisoriyhdistyksen hallitus ProMentee-työryhmän esityksestä. Proviisorikollega-tunnustus on jaettu vuodesta 2014 lähtien. Aiemmin tunnustuksen ovat saaneet Tuulikki Hurri, Juha Päivärinta, Tomi Rantamäki, Hanna Haataja, Lea Tuomainen ja Pirkko Multala. 

Ehdota opintopalkinnon saajia tai ilmoita itsesi! SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS palkitsee aktiivisen ja opinnoissa menestyneen opiskelijan. Oletko vuonna 2019 valmistunut proviisori tai pian valmistumaisillaan oleva tuleva proviisori? Oletko opintojesi aikana ollut aktiivisesti mukana Proviisoriyhdistyksen toiminnassa tai muuten aktiivinen järjestötoimija esimerkiksi YFK:ssa tai Fortiksessa? Täyttääkö pro gradu -tutkielmasi kiitettävän arvosanan kriteerit tai onko tutkielmasi jollakin muulla tapaa erinomainen? Suomen Proviisoriyhdistys julistaa haettavaksi kaksi 200 euron arvoista opintopalkintoa 2.2.2020 mennessä. Palkinnot jaetaan erikseen sekä Kuopiosta että Helsingistä vuoden 2019 aikana valmistuneille tai pian valmistumassa oleville proviisoreille. Voit esittää ehdokasta palkinnon saajaksi tai ilmoittaa itsesi Proviisoriyhdistyksen verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella. Haluamme palkinnolla kiittää proviisoriopiskelijoita aktiivisesta osallistumisesta järjestötoimintaan sekä panoksesta farmasian alan tutkimuksen edistämisessä. Opintopalkinnon saajat valitsee Proviisoriyhdistyksen hallitus yhdistyksen opiskelijavaliokunnan esityksestä. Opintopalkinnot jaetaan Proviisoripäivillä 14.3.2020. 

Onko ruoho vihreämpää rajan toisella puolella? KAUTTA AIKOJEN Suomi on ottanut Ruotsista mallia kehittäessään yhteiskuntaansa. Viimeisin, mutta ehkä ei menestyksekkäin esimerkki tästä on taksilainsäädäntöuudistus. Tällä hetkellä lääkekustannusten hillitseminen ja apteekkijärjestelmän uudistaminen ovat ajankohtaisia aiheita, ja monen silmät vilkuilevat jälleen rajan yli. RUOTSISSA APTEEKIN voi omistaa kuka tahansa lääkkeen määrääjiä ja lääkeyhtiöitä lukuun ottamatta. Valtion luoma hinnoittelujärjestelmä perustuu puolestaan lääkeyritysten välisiin tarjouskilpailuihin. Tarjouskilpailun voittanut tuote valitaan apteekkien valikoimaan tulevaksi kuukaudeksi edustamaan kyseistä lääkettä. Monet ruotsalaiset kokevat järjestelmän toimivana, mutta päivittäisessä työssään farmasian alan asiantuntija törmää erinäisiin haasteisiin. PÄÄTIN KYSYÄ ruotsalaisilta kollegoiltamme, mitä nämä haasteet ovat. Esiin nousi monenlaisia ongelmia. OSA ASIAKKAISTA ei ole halukkaita vastaanottamaan lääkeneuvontaa. Toisaalta neuvonnan taso vaihtelee huomattavasti, eivätkä kaikki reseptin toimittajat vaivaudu antamaan sitä. Moni asiakas myös epäilee, ettei apteekeilla ole asiakkaan etu ensisijaisena motivaattorina. He näkevät taloudellisen hyödyn syynä tarjota kuukauden tuotetta asiakkaalle. Tämä on johtanut siihen, että käytettävissä oleva aika kuluu hintojen ja järjestelmän selvittämiseen eikä niinkään lääkeneuvontaan. Lopputulos kuulostanee tutulta monelle suomalaisessa apteekissa työskentelevälle? ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA kuukausittain vaihtuvat pakkaukset aiheuttavat lääkitysturvariskin, josta kärsivät erityisesti monilääkityt. Useimmat lääkkeiden käyttäjät ovat tottuneet tunnistamaan ja ottamaan lääkkeensä ulkonäön perusteella. Kuinka pysyä kärryillä lääkkeistään, jos niiden ulkonäkö vaihtuu jatkuvasti? SUOMEN VIITEHINTAJÄRJESTELMÄSSÄ on myönteistä sen suoma valinnanvapaus. Kaikki käyttäjät eivät aina koe saa-

vansa samaa tehoa kaikista rinnakkaisvalmisteista tai osasta saattaa ilmetä toista enemmän haittavaikutuksia. Olipa syynä eri apuaine tai pelkkä lumevaikutus, on ongelma silti olemassa. Korvauksen saaminen tietystä valmisteesta Ruotsissa vaatii vaihtokieltomerkinnän reseptiin, jos tuote ei ole kuukauden valinta. Unohtamatta näissä vaihtokieltotapauksissa myöskään rajallisen valikoiman aiheuttamia saatavuushaasteita. KUUKAUSITTAIN VAIHTUVAT pakkaukset tuovat haasteita apteekin arkeen myös varaston hallinnan näkökulmasta. Vaihtuvan tuotteen varastojen täydentäminen ja vastaavasti viime kuun tuotteen hävittäminen vaativat paljon resursseja. RUOTSIN APTEEKKI- JA HINNOITTELUJÄRJESTELMISSÄ on paljon positiivista. Lääkkeiden tukkuhintojen taso on Suomea matalampi ja Euroopan matalimmasta päästä (TLV 2017). Tässäkin järjestelmässä on kuitenkin omat haasteensa. Onkin tärkeää punnita eri järjestelmien hyviä ja huonoja puolia ja tarkastella, mihin ongelmat kohdistuvat. Asiakkaan edun on aina oltava etusijalla. SUOMEN JÄRJESTELMÄSSÄ on myös paljon hyviä puolia, kuten valinnanvapaus ja apteekkien saavuttama luottamus. Näiden arvoa ei sovi unohtaa järjestelmää uudistettaessa. Siksi onkin tärkeää, että emme vain tyydy kopioimaan naapurin mallia, vaan lähdemme kehittämään järjestelmää omista lähtökohdistamme olemassa olevia vahvuuksia vaalien. 

Kirjoittaja asuu Ruotsissa. SANDRA KONTOLA

2. varapuheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 4.19 PROVIISORI 27

¢


¢

ajankohtaista

Jäsenkysely kertoo Proviisorit ovat ahkeria kouluttautujia, yli puolet käyttää OmaProta ja Proviisori-lehti on arvostettu viestintäkanava.

S

uomen Proviisoriyhdistyksen jäsenkysely 2019 (n=100) kertoo, että tärkeimmiksi koettuja jäsenpalveluja ovat työsuhdeneuvonta, jäsenetuvakuutukset Ifissä ja apurahat sekä yhdistyksen järjestämät koulutukset. Koulutuksiin on osallistunut kaksi jäsentä kolmesta. Osallistumisen esteistä kysyttäessä koulutuksen ajankohta, sijainti ja hinta ovat tasavertaisia. Avoimissa kommenteissa kyseenalaistetaan koulutuksen suuntautuminen pääasiassa apteekkiproviisoreille ja toivotaan napakoita, arki-iltoihin ajoittuvia koulutuk-

sia. Talous- ja johtamisaiheisen koulutuksen tarve nousee esiin useissa vastauksissa. Luennoitsijoiksi toivotaan muitakin kuin farmasisteja, kuten lääkäreitä ja juristeja.

teikolla 1–5 arvosanaksi 3,55. Avoimessa palautteessa toivotaan koulutusosioon muun muassa parempaa käyttöliittymää ja houkuttelevampaa ulkoasua. Koulutusten toivotaan olevan ytimekkäitä ja konkreettisia. Toisaalta myös pidemmät, paneutuvat koulutukset ovat ok, kun aihe on itseä kiinnostava. 15 prosenttia vastaajista ei halua maksaa verkkokoulutuksista, kun taas 46 prosenttia piti alle kymmentä euroa sopivana hintana noin puolen tunnin verkkokoulutukselle.

LEHTI KOETAAN HYÖDYLLISEKSI OMAPRO SAA ARVOSANAN 7+ Useimmin käytettyjä jäsenportaali OmaPron sisältöjä ovat omien jäsentietojen ohella Proviisori-lehti, matkustajavakuutustodistus, jäsenkirjeiden arkisto ja avoimet työpaikat. Astekolla 1–10 OmaPro saa 7,25 tähteä. 23 prosenttia vastanneista ei ole kokeillut OmaProta vielä lainkaan. Vain joka neljäs vastaaja on katsonut OmaPron verkkokoulutuksia. Ne saavat as-

Yli 70 prosenttia vastaajista antaa Proviisori-lehdelle arvosanan 4 tai 5, kun asteikko on 1–5. Sitä pidetään ajankohtaisena, arvostettuna ja hyödyllisenä. Se sai myös eniten mainintoja (91,2 %), kun kysyttiin yhdistyksen tärkeimpiä viestintäkanavia. Lähes yhtä tärkeä (88,75 %) on sähköinen jäsenkirje. Jäsenkirjettä pidetään pääosin mielenkiintoisena, joskin visuaalisuutta ja kuvia saisi olla enemmän. 

Jäsenten vinkit OmaProhon Näin pysyt kärryillä ammattikuntasi tapahtumista! 1. OTA OMAPRO OSAKSI ARKEASI Siirry mobiililaitteella osoitteeseen

https://intra.proviisoriyhdistys.net Kirjaudu sisään jäsentunnuksilla – uudet tunnukset unohtuneiden tilalle voit pyytää toimistolta

Sitten vaikka

Tallenna kirjautumistunnus ja -salasana, jotta käyttö on jatkossa sujuvampaa Lisää pikalinkki mobiililaitteen aloitusnäytölle. Näin OmaPro on aina helposti saatavilla. Ohjeet pikalinkkiin näet OmaPron etusivulta.

2. OSALLISTU TAI AVAA UUSI KESKUSTELU kollegoidesi kanssa klikkaamalla oikean

Mikset hyödyntäisi myös

yläreunan valikosta Kysy kollegalta ja siirry itse keskustelufoorumiin. Ensimmäisellä kerralla foorumiin tulee luoda käyttäjätunnus vasemmalla olevasta valikosta kohdasta Sign Up. Tässäkin kirjautuminen kannattaa tallentaa, jotta tunnuksia ei tarvitse seuraavalla kerralla muistaa ulkoa.

puuduttavan pitkiä

3. AJANKOHTAISTA-KOHDASTA löytyy Avoi-

lenkille ja koulutusta kuuntelemaan.

ajomatkoja koulutusta kuunnellen?

28 PROVIISORI 4.19

met työpaikat -palsta, jossa voi selailla eri palveluissa proviisoreille avoimina olevia työpaikkoja tai esimerkiksi selailla Fimean sivuilla julkaistavia haettavia ja myönnettyjä apteekkilupia. Täältä löytyy myös tapahtumakalenterimme.

4. KOULUTUKSET-KOHDASTA löytyy runsaasti maksuttomia koulutuksia, ja kaikkiin jo maksettuihin koulutuksiin voi palata yhä uudelleen ilman aikarajaa. Sitten vaikka lenkille ja koulutusta kuuntelemaan. Mikset hyödyntäisi myös puuduttavan pitkiä ajomatkoja koulutusta kuunnellen? 5. JÄSENEDUT-KOHDASSA voi tutustua muun muassa ProMentee-mentorointiohjelmaan sekä esimerkiksi tallentaa matkavakuutustodistuksen mobiililaitteelle tai tulostaa sen luottokorttikokoisena. Täältä löytyvät myös yhteistyökumppanit ja voimassa olevat alennuskoodit. 6. MATERIAALISALKUSSA voi tutustua työnantajaliiton oppaisiin, KOKO-kassaan tai esimerkiksi apteekkiproviisorin toimenkuvaliitteeseen, jota kannattaa hyödyntää apteekkityössä.  Vinkit kokosi Minna Lähdevuori Tuohilampi-ryhmätyöskentelyn pohjalta.


jäsenedut

Suomen Proviisori­yhdistyksen jäsenedut Proviisori, järjestäydy ja hyödynnä etusi Proviisoriyhdistyksessä! Opiskelija, liity yhdistykseen jo opintojesi aikana. YHDISTYS TARJOAA jäsenilleen mahdollisuuden työttömyysturvan kassajäsenyyteen, ilmaiset neuvonta- ja asianajajapalvelut työsuhdeasioissa sekä taloudellista ja ammatillista edunvalvontaa. Jäsenetuihin kuuluvat muiden muassa koulutukset alennettuun jäsenhintaan, jäsenintra OmaPro verkkokoulutuksineen, kattavat FiMnet-palvelut, ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus ja vapaa-ajan matkustajavakuutus sekä lukuisia yhteistyökumppanietuja. Lisäksi jäsenet voivat hakea yhdistyksen apurahoja sekä hakea mukaan yhdistyksen järjestämiin mentorointiohjelmiin. TYÖTTÖMYYSKASSA. Jäsenet ovat halutessaan yhdistyksen kautta vakuutettuja Korkeasti koulutettujen työttömyyskassassa (KOKO, ent. IAET). Ansiosidonnaisen työttömyysturvan hyödyt kannattaa kerätä jo opintoihin kuuluvista harjoitteluista tai esimerkiksi kesätöistä. TYÖSUHDENEUVONTA. Yhdistyksen edunvalvonta- ja viestintäproviisori apunaan asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen neuvoo jäseniä työ- ja virkasuhdeasioissa. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS. Jäsenet kuuluvat automaattisesti riita-asioissa yhdistyksen kautta Ifin ammatillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen piiriin. MATKAVAKUUTUS. Yhdistys on vakuuttanut jäsenet liittovakuutuksella, johon sisältyy turva vapaa-ajan matkustajavahinkojen varalle. Matkavakuutustodistus löytyy OmaProsta. Lisätietoa vakuutuksista www.if.fi/proviisoriyhdistys. If tarjoaa myös vakuutuksia jäsenhintaan ja keskittämällä voit säästää vakuutuskuluissa. VERKKOKOULUTUKSET. OmaPron kautta jäsenet saavat käyttöönsä verkkokoulutustuotannon, josta löytyy kattava paketti luentoja niin johtamiseen, esimies- ja työelämätaitojen kuin proviisorin ydinosaamisen ylläpitämiseen. OPISKELIJATAPAHTUMAT. Yhdistys järjestää opiskelijoille muun muassa perinteisiä pikkujouluja ja yhteistyötapahtumia sekä opintonsa aloittaville, harjoittelemaan lähteville ja valmistuville suunnattuja tilaisuuksia. ProMentee-mentorointiohjelma on merkittävä osa Proviisoriyhdistyksen ammatillisia palveluita. Mentoroinnin avulla voi löytää uusia ajatuksia ja ideoita sekä kontakteja urahaasteisiin. Tutustu ohjelmaan www.proviisoriyhdistys.net/mentorointi Jäsenet saavat käyttäjätunnukset terveydenhuollon ja lääkealan ammattilaisten tietoverkkoon FiMnetiin (Finnish Medical Network). Henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella pääsee lukemaan muun muassa Lääkärilehteä sekä Pharmaca Fennicaa. Lisäksi yhdistyksen jäsenet saavat maksuttoman sähköpostiosoitteen, joka on muotoa etunimi.sukunimi@fimnet.fi. Unohtuneet tunnukset voi palauttaa kirjautumissivulla. Jäsenet saavat käyttöoikeuden Mediuutisten digipalveluun sekä Mediuutisten farmasianumerot kotiin postitettuna. JÄSENETUJA MYÖNTÄVÄT MEILLE MYÖS:

OmaPro-jäsenintra OmaPro tuo jäsenedut uudessa muodossa aivan kätesi ulottuville ja vastaa tämän päivän aikaan ja paikkaan sitomattomiin jäsenpalvelutarpeisiin. JÄSENKIRJEEMME löytyvät kätevästi omasta OmaPron arkistosta, jos ne katoavat sähköpostiin. PROVIISORI-LEHDEN ARKISTO löytyy OmaProsta omana kronologisena kohtanaan. OmaPron KOULUTUKSET sisältää vuoden 2019 lopussa jo yli 45 tiivistahtista verkkokoulutusta, joista yli kaksi kolmasosaa sisältyy yhdistyksen jäsenmaksuun. JÄSENEDUT-kohdasta löytyvät muiden muassa mobiili matkavakuutustodistus ja ohjeet, kuinka ladata matkavakuutustodistus mukaan ulkomaanmatkoille, missä verkkoyhteyttä ei aina ole saatavilla. Jäsen voi myös päivittää sähköpostin sekä muut yhteystiedot Jäsentietoni-kohdassa intra.proviisoriyhdistys.net → Kirjaudu OmaProhon jo tänään! KATSO MYÖS JÄSENEN VINKIT OmaPron käyttöön viereiseltä sivulta.

SAAT VERKKOKOULUTUKSEN Liity Proviisoriyhdistyksen jäseneksi tai houkuttele ystäväsi liittymään, niin saat maksutta yhden OmaPron maksullisista verkkokoulutuksista! Katso lisätiedot verkkosivuiltamme tai OmaProsta. Kampanja-aika 29.11.2019– 31.1.2020.

Katso lisää jäseneduista www.proviisoriyhdistys.net/yhdistys/jasenedut 4.19 PROVIISORI 29

¢


¢

vapaalla TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT VILMA WESTERSUND JA DREAMSTIME

Vilma Westersund Proviisori Vilma Westersund, 26, työskentelee Market Access Expertinä DRA Consulting Oy:ssä. Urheilullinen Vilma on yhtä kotonaan pesäpallokentällä kuin farmasian parissa. VIIDESSÄ JOUKKUEESSA YHTÄ AIKAA

Aloitin pesäpallon pelaamisen jo nelivuotiaana, aluksi pihapelinä sisarusteni kanssa, koska minun ikäisilleni ei ollut tarjolla joukkuetta. Iän kartuttua pääsin mukaan Viinijärven Urheilijoiden F-tyttöjen joukkueeseen Ylämyllyllä. Siitä lähtien nuoruuteni koostui pääasiallisesti opiskelusta ja pesäpallosta. Kiireisimpänä pesiskesänä pelasin viidessä eri joukkueessa eri sarjoissa ja ikäluokissa. Edustin seuraani Susirajan Mailaa (SurMa) myös tärkeissä nuorten itä-länsi-otteluissa. Paras saavutukseni pesäpallossa lienee nuorten SM-hopea SurMassa vuonna 2012. PESISKÄRPÄNEN PUREE YHÄ KESÄISIN

Nykyään harrastuksiini kuuluvat pääasiassa kuntosali ja lenkkeily, mutta kesäisin villiinnyn pelaamaan kuntopesistä. Pesäpallo on taito- ja strategialaji, joka vetää minua jatkuvasti puoleensa. Pelaan Mosa-nimisessä seurassa, jossa on mukana sekalainen joukko entisiä aktiivipelaajia. Pääsin mukaan pesistä pääkaupunkiseudulla harrastaneen työkaverin kautta. Tänä talvena yritän myös suorittaa vapaa-aikanani terveystaloustieteen perusopinnot. MUISTOISSA MAAILMAN KILTEIN KOIRA

Lapsena meillä oli Keeshond-rotuinen koira nimeltä Remu, joka oli maailman kiltein. Remu toimi vahtikoirana, koska asuimme metsän keskellä. Vaikka Remu juoksenteli omassa pihapiirissä ja metsässä pääosin vapaana, kävimme aina välillä lenkkeilemässä myös ihmisten ilmoilla. OLISINPA PORTO SANTO STEFANOSSA!

Voisin matkustaa uudemman kerran Italian Toscanan alueella olevaan pieneen satamakaupunkiin, Porto Santo Stefanoon, ystävieni kanssa. Vastassa odottaisivat Välimeren lämmin ilmasto, taivaallisen hyvä ruoka ja viini sekä aamiainen terassilla, josta on merinäköala. Porto Santo Stefano ei ole yleinen turistikohde, minkä vuoksi jouduin välillä puhumaan Italiaa Google-kääntäjän ja käsien heiluttelun avulla. AAMUISIN HIRSSI ON PARASTA

Päiväni lähtee parhaiten käyntiin hirssipuurolla, jossa on päällä raejuustoa ja banaania tai marjoja. Nautin tällaisen annoksen joka aamu. Minusta tuli hirssin ystävä, kun halusin kokeilla jotakin uutta. Kaurapuuro alkoi tympiä monen vuoden säännöllisen aamupalakäytön jälkeen. 

30 PROVIISORI 4.19


¢

ajankohtaista

Apurahat 2020 SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN hallitus julistaa kaikkien yhdistyksen jäsenten haettaviksi apurahoja farmaseuttisen ammattitaidon edistämiseen. Apurahoja voidaan myöntää farmasian alan opintotarkoitusta, esimerkiksi ulkomailla suoritettavaa pro gradu -työtä, PD-opintoja tai muita erikoistumiskoulutukseen tarkoitettuja opintoja, tieteellistä jatkotutkimusta tai kongressimatkaa varten. Apurahoja jaetaan hakemusten perusteella enintään yhdistyksen syyskokouksessa päätetty summa. Apurahojen jaosta ja suuruudesta päättää Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus. Hakemukset käsittelee apurahatoimikunta, joka laatii hallitukselle esityksen apurahan saajista. Apurahatoimikuntaan kuuluvat yhdistyksen jäsenistöstä erikseen kutsutut henkilöt, jotka edustavat tieteellistä tutkimusta, erikoistumisopintoja/PD-opintoja sekä pro gradu -töitä ja jatko-opintoja. Lisäksi Proviisoriyhdistyksen hallituksella on oma edustaja apurahatoimikunnassa. VAPAAMUOTOISESTA APURAHAHAKEMUKSESTA TULEE ILMETÄ:

•• •• •• •• ••

apurahan käyttötarkoitus, opintojen, kongressimatkan tms. rahoitussuunnitelma, toivomus apurahan suuruudesta, muut samaa tarkoitusta varten haetut apurahat sekä todistukset ansioista, jotka hakija katsoo eduikseen (ansioluettelo, julkaisuluettelo jne.).

Puutteellisia hakemuksia ei oteta huomioon valinnassa. Hakija sitoutuu antamaan erikseen sovitulla tavalla selostuksen apurahan käytöstä. Apurahaa ei voi hakea takautuvasti. Lisätietoa hakemisesta yhdistyksen nettisivuilla. Apurahan saajat julkistetaan Proviisoripäivillä 14.3.2020 ja Proviisori-lehdessä 2/2020. Hakemukset toimitetaan sähköisesti apurahatoimikunnalle (hakemus.apurahatoimikunta@proviisoriyhdistys.net). Hakemusten tulee olla perillä 2.2.2020 mennessä.

SUOMEN FARMASEUTTISEN YHDISTYKSEN hallitus julistaa haettavaksi tutkimusja koulutusrahaston apurahat. Rahastosta myönnetään henkilökohtaisia apurahoja 1) väitöskirjaan johtavaan tieteellisten jatko-opintojen tekemiseen (myönnetään enintään 6 kuukauden ajaksi), 2) tieteellisten kokousten järjestämiseen, 3) tieteellisiin kokouksiin tai tutkijan- ja jatkokoulutustilaisuuksiin osallistumista varten sekä 4) Suomen ja Viron välisen tutkijanvaihdon matka- ja majoituskuluihin. Materiaalija ainekuluihin ei myönnetä rahoitusta. Apurahojen jaosta ja suuruudesta päättää Suomen farmaseuttisen yhdistyksen hallitus. Apurahat jaetaan yhdistyksen vuosikokouksessa huhtikuussa. Haku tapahtuu yhdistyksen kotisivujen kautta 1.1.–31.1.2020, http://www. pro.tsv.fi/finpharmsociety/. Apurahan saajan tulee kolmen kuukauden sisällä apurahan käytön jälkeen antaa selvitys apurahan käytöstä.  Suomen farmaseuttisen yhdistyksen hallitus

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI (09) 177 771, toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA TEEMU ALI-KOVERO Proviisori-lehden päätoimittaja 050 339 8404, teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net EDUNVALVONTA- JA VIESTINTÄPROVIISORI MARTTA HUTTU 040 129 0062, martta.huttu@proviisoriyhdistys.net

¢

yhteystiedot

Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2019 PUHEENJOHTAJA LASSE RAUTIAINEN lasse.rautiainen@iki.fi Vastuunalainen johtaja, Teva Finland Oy 1. VARAPUHEENJOHTAJA LAURI ELSILÄ lauri.elsila@helsinki.fi Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto 2. VARAPUHEENJOHTAJA SANDRA KONTOLA sandra.kontola@gmail.com Portfolio Manager Norway/Iceland, Teva Sweden AB VIESTINTÄVASTAAVA ROOSA KINNUNEN kinnunenroosamaria@gmail.com Tietosuojavastaava/asiakaspalveluproviisori Yliopiston apteekki KOULUTUSVASTAAVA TANJA KIVINUMMI tanja.kivinummi@gmail.com Regulatory Affairs Manager, Responsible Pharmacist, Ferring Lääkkeet Oy APTEEKKITYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJA MINNA LÄHDEVUORI minna.lahdevuori@gmail.com Johtava proviisori, Helsingin 48. Kontulankaaren Apteekki OPISKELIJAVASTAAVA TIIU NIKKILÄ tiiu.nikkila@gmail.com Development Pharmacist, Orion Corporation SUSANNA PARTTI susanna.partti@gmail.com Principal Regulatory Affairs Associate, Teva Finland Oy ANNA PELTONEN annakr.peltonen@gmail.com Regulatory Affairs Manager, Orion Corporation

JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN (09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net

4.19 PROVIISORI 31


Betolvex Strong Vahva B12-vitamiini MUISTIN JA JAKSAMISEN TUEKSI

Betolvex Strong sisältää runsaasti B12-vitamiinia (1,25 mg), joka tukee hermoston normaalia toimintaa. B1-vitamiini tukee normaaleja psykologisia toimintoja. Foolihappo ja B6-vitamiini auttavat vähentämään väsymystä ja uupumusta. Lisätiedot: tevafinland.fi

Ravintolisä Markkinoija Teva Finland Oy FI/OTC Oth/19/0069/10/19