Proviisori 4/2017

06

Farmasian päivät

24

Hyvää joulua!

28

Verkkokoulutus

30

Edunvalvontaproviisorilta

34

ProMentee

36

Apteekkityöryhmä

38

Laura Kaario

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 4.2017

Proviisori & digitalisaatio

■ Outi Salo-Ahen, Niklas Sandler ja Jessica Rosenholm: Tätä tutkimme ■ Apteekkitekniikka tänään ■ Terveysteknologian uudet tuulet

TEHOKKAASTI EROON TUPAKOINNISTA YHDISTELMÄHOIDON AVULLA Mahdollisuus tupakoinnin lopettamiseen voi kasvaa 60 %* käyttämällä samanaikaisesti sekä nikotiinilaastaria että imeskelytabletteja.

24 h VAIKUTUS

Nicotinell-nikotiinikorvaushoitovalmisteet avuksi tupakoinnin lopettamisen yhteydessä esiintyviin vieroitusoireisiin. Valmisteet sisältävät nikotiinia. Ei alle 18-vuotiaille. Ei lasten ulottuville eikä näkyville. Tupakoimattomien ja henkilöiden, jotka ovat yliherkkiä jollekin valmisteiden sisältämistä aineista, ei pidä käyttää Nicotinellia. Käyttäjien ei pidä tupakoida samanaikaisesti, kun he käyttävät Nicotinellia. Haittavaikutuksena voi esiintyä huimausta, päänsärkyä, maha-suolikanavan vaivoja, laastaria käytettäessä myös ihoärsytystä. Jos henkilöllä on sydän- tai verenkiertoelimistön sairaus, jokin muu sairaus tai hän on raskaana tai imettää, hoidosta tulee keskustella lääkärin kanssa. Raportoi epäillyt haittavaikutukset Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle (www.fimea.fi). Lue huolella valmisteyhteenveto. Valmisteyhteenvetojen lyhennelmä 14.6.2016. Perustuu syys/joulukuu 2015 päivättyihin valmisteyhteenvetoihin. Lisätiedot: GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Finland Oy, Piispansilta 9 A, 02231 Espoo, puh: 0800 77 40 80, s-posti: scanda.consumer-relations@gsk.com. Tavaramerkit ovat GSK-konsernin omistamia tai sille lisensoituja. ©2017 GSK-konserni tai lisenssinhaltija.

112017/CHFIN/CHNICOT/0043/17 *Piper ME, Smith SS Schlam TR, et al. A randomized placebo-controlled clinical trial og 5 smoking cessation harmacotherapies. Arch Gen Psych. 2009;66(11):1253-1262.

sisältö 4.2017 ¢

5

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Mikko Lähdevuori kirjoittaa digitalisaatiosta.

6

AJASSA Farmasian päivien palkitut. Kyborgi Moon Ribas. Terveysalan trendit ja tekijät. Toimivampi lääkitys geenitestillä. Syke kertoo kun stressaa. Työpöydälläni: Mika Luimula.

12

DIGITAALISUUS TUTKIMUKSESSA Mitä Åbo Akademin farmasian laboratoriossa Turun BioCityssä tutkitaan?

16

DIGITAALISUUS APTEEKEISSA Receptumin ja Pharmadatan uudet tuulet.

18

AJANKOHTAISSEMINAARI Lääkehoidon vaikuttavuuden mittarit.

Lääkevarmennusjärjestelmä. Näin kehität parempaa palvelua. Näin lääkekustannuksissa on säästetty.

24 27 28 29 30 31 32 34 36 37 38 39

JOULUTERVEHDYKSET Apteekit toivottavat hyvää joulua.

12

DIGITALISAATIO-TEEMANUMERON merkeissä kävimme Turun BioCityssä tutustumassa Åbo Akademin lääkekehityslaboratorioon. Farmaseutti Henrika Wikström tekee graduaan professori Niklas Sandlerin ohjauksessa. Aiheena on laadunvarmistus lääkkeiden tulostuksessa.■

JÄSENSIVUT Tule mukaan toimintaan!

AJANKOHTAISTA Yhdistyksen verkkokoulutukset.

VARAPUHEENJOHTAJALTA Sandra Kontolan aiheena on proviisorien asiantuntemus.

EDUNVALVONTAPROVIISORILTA Työsuhdeneuvontaa tarvitaan.

APURAHAT Hae vaikka heti!

OPISKELIJAT Tapahtumia Helsingistä ja Kuopiosta.

PROMENTEE Mentorointiryhmästä ystäviä ja nostetta uralle.

APTEEKKITYÖRYHMÄ Työryhmä Proviisorin piinapenkissä.

PROVIISORIPÄIVÄ 2018 Alustava ohjelma.

VAPAALLA Laura Kaario.

YHTEYSTIEDOT

38

PROVIISORI LAURA KAARIO kertoo Vapaalla-sarjassa, millaisia onnenhetkiä tyttöjen korisjengin valmentaminen voi tuottaa. ■

18

KYMMENES VUOSITTAINEN Proviisoriyhdistyksen ajankohtaisseminaari keräsi Allergiataloon satakunta proviisoria päivänpolttavien aiheiden pariin, tutustumaan näyttelyyn ja tapaamaan tuttuja. ■

■ toimittajalta PIDÄT KÄDESSÄSI Suomen Proviisoriyhdistyksen hyödyllisintä jäsenetua. Proviisori-lehti nousi kärkeen, kun jäseniä pyydettiin lokakuussa tehdyssä kyselyssä arvioimaan jäsenetuja. Lehden toimitusta tulos lämmittää. Digitaalisuuden edetessä voi olla hyvä muistaa, etteivät digitaalinen ja painettu viestintä ole vastakohtia vaan ne täydentävät toisiaan. Sama pätee verkkokoulutukseen ja koulutuspäiviin. Molemmilla on paikkansa, kun halutaan pitää jäsenistä hyvää huolta. ■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA 4.17 PROVIISORI 3

Olanzapin ratiopharm

pa Uud kk et au sko ot!

5 mg, 7,5 mg ja 10 mg

“Miten kohtaat iäkkään monisairaan asiakkaan?” nonen äkäri rikoislä Jani Mo e n a i r t geria teen ja e i t e k ä lä Akuutti

Suomen suosituin* olantsapiinivalmiste – nyt saatavilla uudet 98 tabletin pakkaukset

Olanzapin ratiopharm 5 mg, 7,5 mg ja 10 mg tabletti. Vaikuttava aine: Olantsapiini. Käyttöaiheet: Skitsofrenian ja kohtalaisten tai vaikeiden maniavaiheiden hoitoon, sekä estämään kaksisuuntaisen mielialahäiriön uusiutumista potilailla, joiden maniavaiheen hoidossa on saatu vaste olantsapiinilla. Annostus ja antotapa: Aloitusannos on yleensä 10 – 15 mg/vrk, tehokas vuorokausiannos 5 – 20 mg käyttöaiheesta riippuen. Erityisryhmien annosteluohjeet ks. valmisteyhteenveto. Vasta-aiheet: Yliherkkyys olantsapiinille tai jollekin valmisteen apuaineista. Tiedossa oleva ahdaskulmaglaukooman riski.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Psykoosilääkitystä saavan potilaan kliinisen tilan kohentuminen voi kestää useita päiviä tai viikkoja. Tänä aikana potilasta on tarkkailtava huolellisesti. Ei suositella dementiaan liittyvän psykoosin ja/tai käytöshäiriöiden hoitoon suurentuneen kuolleisuuden ja aivoverenkiertohäiriöiden riskin vuoksi. Ei suositella dopamiiniagonistien käyttöön liittyvän psykoosin hoitoon Parkinsonin tautia sairastavilla. Harvoja tapauksia malignia neuroleptioireyhtymää on ilmoitettu olantsapiinihoidon yhteydessä. Mikäli selittämätöntä korkeaa kuumetta tai muita oireita esiintyy, lääkitys on keskeytettävä. Hyperglykemiaa, diabeteksen ilmenemistä tai hoitotasapainon huononemista ja lipidiarvojen epäsuotuisia muutoksia on ilmoitettu, myös yhdistettynä painon nousuun. Asianmukainen kliininen seuranta on aiheellista. Varovaisuutta on noudatettava potilailla, joilla on maksan vajaatoiminta, kohonnut riski neutropeniaan, anamneesissa epileptoformisia kohtauksia tai tila, jossa antikolinerginen vaikutus on epäedullinen. Hoidon äkillisen lopettamisen on harvoin ilmoitettu aiheuttaneen oireita kuten hikoilua, unettomuutta ja pahoinvointia. Tromboembolisten laskimotapahtumien riskitekijät on otettava huomioon. Jos olantsapiinia saavalla potilaalla ilmenee tardiivin dyskinesian oireita, on syytä harkita annoksen pienentämistä tai lääkityksen lopettamista. Sydänkuoleman riski olantsapiinin käyttäjillä on samaa luokkaa kuin muiden atyyppisten psykoosilääkkeiden käyttäjillä (noin kaksinkertainen verrattuna niihin, jotka eivät käytä psykoosilääkkeitä). Olantsapiinia ei ole tarkoitettu alle 18-vuotiaiden hoitoon.

Yhteisvaikutukset: Olantsapiini metaboloituu CYP1A2-reittiä. Tupakointi tai karbamatsepiini voivat aiheuttaa olantsapiinipitoisuuksien laskua. Fluvoksamiinin tai muun CYP1A2:n inhibiittorin (kuten siprofloksasiini) samanaikainen käyttö voi nostaa olantsapiinin plasmapitoisuutta. Olantsapiini saattaa antagonisoida suoraan ja epäsuoraan vaikuttavien dopamiiniagonistien vaikutusta. Varovaisuutta on noudatettava samanaikaisessa käytössä alkoholin, keskushermoston toimintaa lamaavien lääkkeiden ja QTc-aikaa pidentävien lääkkeiden kanssa. Raskaus ja imetys: Varovaisuutta on noudatettava määrätessä valmistetta raskaana oleville, voidaan käyttää vain jos odotettavissa oleva hyöty suhteessa mahdolliseen sikiölle aiheutuvaan vaaraan oikeuttaa niin tekemään. Ei suositella imettäville. Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn: Voi aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta, joten potilaita on varoitettava koneiden ja moottoriajoneuvojen käytöstä. Haittavaikutukset: Hyvin yleisiä haittavaikutuksia ovat painonnousu, uneliaisuus, ortostaattinen hypotensio ja plasman prolaktiiniarvojen suureneminen. Harvinaisemmat haittavaikutukset; ks. valmisteyhteenveto. Pakkaukset ja hinnat (1.11.2017) sekä korvattavuus: 5 mg 28 tabl. (9,47 €), 98 tabl. (31,76 €), 7,5 mg 56 tabl. (4,90 €), 98 tabl. (22,40 €), 10 mg 28 tabl. (9,15 €), 56 tabl. (13,90 €), 98 tabl. (29,98 €). Peruskorvattava (PK 40%). Ylempi erityiskorvattavuus (YE 100%) sairausnumerolla 112. Reseptivalmiste. Tutustu valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä. Lisätietoja: www.terveysportti.fi, info@ratiopharm.fi P. 020 180 5900. Perustuu 3.1.2017 päivättyyn valmisteyhteenvetoon. Markkinoija: ratiopharm Oy. *) Pharmarket MAT 09/2017 (kpl).

ratiopharm.fi tevacare.fi

tevacare.fi

Yleislääketiede

FI/GEN/17/0127/10/2017

Uudet pakkauskoot erityiskorvattavia (YE100%) korvausnumerolla 112

FI/GEN/17/0024/4/2017

1 tabletin vuorokausiannoksella potilaalle optimaalinen korvattu pakkauskoko

pääkirjoitus ¢

JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.)

00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 050 339 8404 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Mikko Lähdevuori mikko.lahdevuori@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 339 8404 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0400 630 065 www.osgviestinta.fi TAITTO Pauliina Mäkelä (OSG Viestintä) pauliina.makela@osg.fi Puh. 050 3433 422 AVUSTAJAT Laura Kaario, Sandra Kontola, Henna Kyllönen, Elina Lämsä, Helinä Minkkinen, Matleena Merta, Niina Suni, Ilona Tokola PAINO Painotalo Plus Digital Oy, painos 4 300 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Mikko Lähdevuori Gsm 050 339 8404 TILAUSMUUTOKSET www.proviisoriyhdistys.net/proviisori Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

4041 0089

PEFC/02-31-170

Digitalisaatio – uhka vai mahdollisuus?

DIGITALISAATIO ON noussut yhdeksi kuluneen vuoden kuumista puheenaiheista. Vuoden 2017 päättyessä suuri yleisö ei todennäköisesti pysty varmuudella sanomaan, onko digitalisaatio uhka vai mahdollisuus.

USEAT TOIMIALAT ovat olleet jo nyt todistamassa digitalisaation aiheuttamaa muutosten myllerrystä. Vähintään yhtä useat toimialat odottavat pelonsekaisin tuntein tulevaa.

Esimerkiksi käy pankkisektori, jossa ennakoidaan ennen näkemättömiä sopeutustarpeita työnteon muuttuessa digitalisoituneiden järjestelmien myötä. Vielä muutama vuosi sitten meistä harva olisi voinut kuvitella asuntolainaneuvotteluita käytävän tietokoneen kanssa. Lähiaikoina tämäkin tultaneen pilotoimaan tunnettujen pankkialan toimijoiden toimesta.

TERVEYDENHUOLTOALA EI ole elänyt autiolla saarella digitalisaation tuulien puhaltaessa vääjäämättä toimialalta toiselle. Tuleva Sote-Suomi nojaa vahvasti digistrategiaansa – tiedon saumaton liikkuvuus ja hyödyntäminen ovat toiminnan tehostamisen ehdottomia lähtök ohtia.

APTEEKKISEKTORI ON omalta osaltaan kantanut hienosti kortensa kekoon. Suomalaisissa apteekeissa on vuodesta 2012 lähtien käsitelty rutiininomaisesti e-reseptejä, ja tässä vaiheessa harva taitaa kaivata takaisin paperireseptien aikakaudelle. Reseptien digitalisoituminen on tarjonnut hoitavalle lääkärille mahdollisuuden saada tietoonsa potilaan reseptitiedot myös muista potilasta hoitavista yksiköistä. Tämä ei ollut lainkaan itsestään selvää paperireseptien aikakaudella. Myös THL on aktiivisesti oman digitalisaatioprojektinsa puitteissa tuomassa helpotusta kokonaislääkityksen seurantaan Kanta-palveluun liitettävän Lääkityslistan muodossa. Apteekeissa, niin sairaaloissa kuin myös avopuolella, digitalisaatio on mahdollistanut myös varastotoimintojen tehostamisen. Varastorobotti löytyy tänä päivänä yhä useammasta apteekista. Tuotteet näiden robottien varastoitavaksi tilataan luonnollisesti automatisoitujen digitaalisten tilausjärjestelmien avulla.

LÄÄKETEOLLISUUS YHDESSÄ apteekkien kanssa varautuu jo kuumeisesti seuraavaan digitalisaatiohankkeeseen, reseptilääkkeiden serialisointiin, jonka myötä jokainen yksittäinen reseptilääkepakkaus löydetään koko EU:n alueella riippumatta siitä, missä kohtaa lääkevalmisteiden arvontuotantoketjua kyseinen pakkaus kulloinkin sijaitsee.

ENTÄ TULEVAISUUS? Mitä uskallamme odottaa ja toivoa tulevilta vuosilta digitalisaation suhteen? Voisimmeko asettaa tavoitteeksi, että apteekki palaa juurilleen ja alkaa jälleen valmistaa lääkkeitä? Tällä kertaa menetelminä 3D- sekä mustesuihkutulostus ja lääkevalmisteena 3D-tuloste tai jopa nanogramman tarkkuudella potilaan tarpeen mukaan räätälöity, kielelle sulava filmi.

JOS DIGITALISAATIO aiheuttaakin meissä hämmennystä ja jopa pelkoa, voimme turvautua tiettyihin turvasatamiin. Suomalainen apteekkijärjestelmä saa vuodesta toiseen huippupalautetta kansalaisille suunnatuissa kyselytutkimuksissa. Suomalaisen apteekin ydinosaamista on asiakkaan huomioiva henkilökohtainen palvelu. Tämä on juuri sellaista asiakaslähtöisyyttä, jota moni toimiala omassa toiminnassaan tavoittelee. Lääkkeiden ostaminen on verrattain intiimi ja herkkä asia monille meistä – suomalaista apteekkijärjestelmää ei kannatta uhrata kaupallisuuden alttareilla. Digitalisaatio tulee tukemaan olennaiseen, asiakkaan lääkitykseen ja lääketurvallisuuteen, keskittymistä.

HALUAN TOIVOTTAA sinut, arvoisa lehtemme lukija, tervetulleeksi nauttimaan Proviisori-lehden digitalisaatioteemanumerosta. Samalla toivotan sinulle rauhallista joulua menestyksekästä uutta vuotta 2018! ¢ Mikko Lähdevuori

Toiminnanjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 4.17 PROVIISORI 5

¢

ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT FARMASIAN OPPIMISKESKUS, DREAMSTIME, APTEEKKARILIITTO, BD ROWA, MICHEL SARKEY, MIKA LUIMULA, MEDITAS, ABOMICS, FIRSTBEAT, MERIVAARA

■ farmasian päivät

1

VUODEN OPETUSAPTEEKIKSI valittiin jo toistamiseen Siilinjärven apteekki. Apteekin antamaa ohjausta kiiteltiin pitkäjänteiseksi, suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi. ”Valinta oli suuri positiivinen yllätys”, iloitsee apteekkari, farmasian tohtori Pekka Karttunen.

Oppimista ja ansaittuja tunnustuksia Farmasian päivät kokosi jälleen Helsingin Messukeskukseen yli 5 000 lääkealan ammattilaista 17.-18.11. Lääkealan suurimmassa vuosittaisessa koulutustapahtumassa palkittiin ansioituneita apteekkeja ja tavattiin vanhoja tuttuja. TEKSTI MATLEENA MERTA

2

OPPIVA TYÖYHTEISÖ -palkinnon nappasi Saarijärven apteekki. Apteekkari Pirjo Mäkelä kertoo, että toimintaa ja henkilökunnan osaamista kehitetään jatkuvasti.

3

VUODEN LÄÄKEINFORMAATIOTEKONA palkittiin lääkeyritys MSD Finlandin toteuttama kampanja, jossa kannustettiin vastuulliseen antibioottien käyttöön ja kerrottiin antibioottiresistenssin vaaroista. Voittoisa kampanja sai raadilta kiitosta selkeydestä.

4

ASTA KÄHKÖNEN voitti posterikilpailussa sekä Toiminnan kehittäminenettä Tiede ja tutkimus -sarjoissa. Tulosten esittämistä arvioitiin kilpailussa visuaalisuuden ja suullisen esityksen perusteella.

6 PROVIISORI 4.17

5

KAKSIPÄIVÄISEEN TILAISUUTEEN mahtui iloisia kohtaamisia, yli 100 näytteilleasettajaa sekä luentoja, joihin palataan Proviisorin seuraavassa numerossa.

■ teknologia Terveysteknologian tuotteiden vienti Suomesta kasvoi vuonna 2016

9,7 %

yhteensä 2,1 miljardiin euroon.

LÄHDE HEALTHTECH FINLAND

Apteekkihenkilökunnan aika ei kulu käsikauppatuotteiden etsimiseen, kun käytössä on virtuaalihylly.

■ palvelut

Tuotteet esille virtuaalisesti APTEEKKIROBOTTI ELI varastoautomaatti on jo noin joka neljännessä suomalaisessa apteekissa. Seuraava askel ovat virtuaalihyllyt eli kosketusnäytöt, joilta asiakas näkee tuotevalikoiman ja tekee valinnat. Tuotteet siirtyvät automaattisesti varastosta haluttuun paikkaan.

Myyntipäällikkö Pekka Kettunen laitetoimittaja BD Rowasta kertoo, että järjestelmää hyödyntävät Keski-Euroopassa jo sadat apteekit. Suomessa otettiin tänä syksynä käyttöön automaattisesti päivittyvä tuotetietokanta, joka sujuvoittaa toimintaa.

– Virtuaalihyllyjärjestelmä mahdollistaa entistä laajemman tuotevalikoiman pienessä tilassa. Sitä ei tarvitse täyttää eikä järjestellä, ja hinnat päivittyvät automaattisesti pilvipalvelun kautta. Varasto voi olla entistä pienempi. Virtuaalihylly tarjoaa myös uudenlaisen asiakaskokemuksen ja henkilökunnalle tehokkaan työkalun, Kettunen kertoo. ¢

■ ema

Amsterdam sai Euroopan lääkeviraston EUROOPAN LÄÄKEVIRASTO EMA siirtyy Lontoosta Amsterdamiin. Äänestyksen toisella kierroksella olivat mukana Milano, Amsterdam ja Kööpenhamina, ja voittaja päädyttiin arpomaan Milanon ja Amsterdamin välillä. Helsinki karsiutui jo ensimmäisellä kierroksella, muttei ollut vähiten pisteitä saaneiden joukossa. Virastoa tavoitteli kaikkiaan 19 kaupunkia.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila kommentoi tuoreeltaan, että osallistumalla kilpailuun vahvistettiin lääkealan toimijoiden verkostoja ja tehtiin näkyväksi suomalaista osaamista. ¢ LÄHTEET STM JA EU-UUTISET.FI

Suomalaiset haluavat edelleen käydä apteekissa, mutta moni on valmis täydentämään kasvokkain asiointia digipalveluilla.

Digipalvelut kiinnostavat suomalaisia YHDEKSÄN SUOMALAISTA kymmenestä pitää erittäin tai melko tärkeänä, että terveys- ja apteekkipalvelujen verkosto säilyy jatkossa yhtä kattavana kuin nykyään.

Noin joka kolmas pitää silti myös digitaalista asiointimahdollisuutta erittäin tai melko tärkeänä. 60 prosenttia suomalaisista arvioi, että digitalisaatio on parantanut terveydenhuollon palveluita.

Tiedot käyvät ilmi Tuhat suomalaista -tutkimuksesta, jonka teki syyskuussa IROResearch Suomen Apteekkariliiton, Suomen Lääkäriliiton ja Lääketietokeskuksen toimeksiannosta.

NÄIN SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT DIGIPALVELUITA (N=1 000):

on käyttänyt terveydenhuollon digitaalisia palve-

■ myrkytykset

Hopeavettä ei pidä juoda HOPEAVETTÄ MARKKINOIDAAN internetissä kuluttajille väärin perustein sairauksien hoitoon ja ravintolisäksi. Liiallinen määrä hopeaa on elimistölle myrkyllistä, eikä pienemmistäkään määristä ole voitu osoittaa terveyshyötyjä. Hopean runsas saanti joko vahingossa tai tarkoituksellisesti on kirjallisuuden mukaan johtanut myrkytyksiin säännöllisesti.

Hopean puoliintumisajaksi ihmisellä on arvioitu noin 50 vuorokautta. Jo muutaman ruokalusikallisen päivittäinen annos hopeavettä voi johtaa myrkytykseen. ¢ LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

73 % luita (kuten Omakanta).

38 % hakee tietoa lääkkeistä mobiililaitteella lääkäri- tai apteekkikäynnin jälkeen.

21 % seuraa terveyttään jollain mobiilisovelluksella.

19 %

on käyttänyt apteekin verkkopalvelua eli verkkoapteekkia.

9%

ylläpitää lääkitys- ja rokotustietojaan itse sähköisessä palvelussa.

4%

on käyttänyt etälääkärin palveluita. ¢ LÄHDE APTEEKKARILIITTO 4.17 PROVIISORI 7

¢

ajassa ■ kyborgit liikkeeseen, ja seismiset värähtelyt tarjosivat siihen tavan, hän selittää.

Kyborgilla on kuudes aisti Jos Moon Ribas kävelisi vastaan kotikaupunkinsa Barcelonan kadulla, hän ei juuri erottuisi joukosta.

Nainen on kuitenkin myös kyborgi, joka tuntee seismiset värähtelyt kehossaan.

Moon Ribas ilmaisee seismisiä värähtelyitä tanssimalla.

M

oon Ribasin jalassa oleva anturi nappaa satelliittien kautta seismografien tiedon maan värähtelystä. Kun maanjäristys on tulossa, Ribas tuntee sen kehossaan jo ennen kuin maan kuori murtuu. Ribas asennutti anturin vuonna 2013 käsivarteensa.

– Voisin kytkeä sen pois päältä, mutta en tee niin. Uskon, että ihmisen pitää altistua uuden aistin tuottamaan informaatioon pitkäaikaisesti, jotta hänestä tulee kyborgi. Kun aivoni tottuivat sensorin värähtelyyn, aloin kokea sen uudella tavalla.

Anturin aiheuttama värinä ei enää häiritse minua, Ribas kertoo.

Ribas on Englannissa kouluttautunut tanssija ja koreografi. Hänet tunnetaan parhaiten esityksistä, joissa hän tanssii maanjäristysten tahtiin. Jos seismisiä värähtelyjä ei ole, hän seisoo paikallaan.

Kun jossakin jyrähtää, hän liikkuu kuvastaen järistyksen voimakkuutta.

– Tanssijana liike on minulle tärkeää.

Halusin olla yhteydessä koko planeetan

8 PROVIISORI 4.17

LUONNOLLINEN KYBORGI Kyborgi on laitteella täydennetty ihminen. Ribas ei tunne olevansa kyborgina entistä lähempänä koneita, vaan luontoa ja eläimiä, koska hän tuntee kehossaan konkreettisesti planeetan olevan elävä.

– Ihminen on aina muovannut ympäristöään. Nyt meidän on aika muokata itseämme, jotta tulemme paremmin toimeen planeetallamme. Jos olisimme esimerkiksi tunteneet kehossamme, että mannerlaatat ovat jatkuvassa liikkeessä, emme ehkä olisi rakentaneet isoja kaupunkeja järistysherkkiin paikkoihin, joissa ne ovat vaarassa tuhoutua, hän arvioi.

Ribas kehottaa etsimään inspiraatiota kyborgismiin luonnosta. Jos ihmisellä olisi esimerkiksi yhtä hyvä hämäränäkö kuin monilla eläimillä, keinovaloa tarvittaisiin vähemmän ja energiaa säästyisi.

– Eläimet tuntevat monet asiat eri tavoin kuin me, ja voimme oppia niiltä paljon. Jotkut lajit esimerkiksi aistivat infraääntä. Ajan myötä ehkä kehittyy translajeja, hän pohtii.

APUA PYSÄKÖINTIIN Moon Ribas perusti vuonna 2010 Neil Harbissonin kanssa kansainvälisen järjestön, Cyborg Foundationin, jonka tarkoitus on kannustaa ihmisiä ryhtymään kyborgeiksi, levittää tietoa taidemuodosta ja puolustaa kyborgien oikeuksia.

Ribas on kokeillut kaiken näkemistä pelkästään väreinä ja käyttänyt hansikasta, joka antoi hänen kokea lähellä olevien vauhdin. Hänellä on ollut myös korvakorut, joiden värinä kertoi, kun hänen takanaan liikkui joku. Selkäpuolen näköaisti olisi käytännöllinen ainakin pysäköidessä, pimeällä ulkona liikkuessa ja joukkuepeleissä.

– Useimmat kuulijani ovat psykologisia kyborgeja, joiden mieli on jatkuvasti yhteydessä teknologiaan. Kun puhelimen akku on lopussa, sanotte luultavasti: ”Minulta on akku lopussa” ettekä ”Puhelimeni akku loppui”. Itse olen myös biologinen ja neurologinen kyborgi, koska aivoni ovat tottuneet laitteen antamaan informaatioon, hän sanoo. ¢

■ työpöydälläni

■ robotiikka

Mihin robotti ei pysty?

Mika Luimula Työni ydintä on Turun ammattikorkeakoulun pelilaboratorion, Turku Game Labin, toiminnan kehittäminen yhdessä laajan asiantuntijaverkoston kanssa. Sovellamme peliteknologiaa myös viihdepelien ulkopuolelle, etenkin kuntoutusja hyvinvointipeleihin ja digitaalisiin oppimisympäristöihin.

Parhaillaan on valmistumassa ensimmäinen versio ICU Gamesta, joka opettaa sairaanhoitajaopiskelijoita hoitamaan tehohoitopotilaita. Moni tehohoidon hoitotapahtuma on vaikeasti harjoiteltavissa. Peliin voidaan kuitenkin sisällyttää harvinaisempiakin skenaarioita, ja niitä voidaan toistaa. Peli perustuu yliopettaja, tutkimusryhmän vetäjä Riitta-Liisa Lakanmaan ideaan ja se on tehty opiskelijatyönä. Hankkeelle etsitään parhaillaan rahoitusta.

Minua kiehtoo ajatus, että voimme yhdistää korkeatasoisen suomalaisen pelikehitys- ja koulutusosaamisen uusiksi koulutusvientituotteiksi. Tällä hetkellä koulutusvientimme on pääasiassa opettajia, mutta teknologia tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia. VR-lasien yleistyessä koulutusta toteutetaan varmasti jatkossa myös virtuaalitodellisuudessa. Juuri nyt on oikea hetki aloittaa, jos haluaa lähteä bisnekseen VR-koulutustuotteilla. ¢ MIKA LUIMULA, PELITEKNOLOGIAN DOSENTTI, YLIOPETTAJA JA TUTKIMUSVASTAAVA, TULEVAISUUDEN INTERAKTIIVISET TEKNOLOGIAT, TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

■ tutkimus

Tulossa: langaton kipumittari ONNETTOMUUDEN TAI leikkauksen jälkeen potilas saattaa kokea kipua, mutta ei pysty ilmaisemaan sitä, koska on sedaatiossa. Kipu on kuitenkin tärkeää hoitaa. Turun ylipistossa kehitetään langatonta kipumittaria, joka kertoo potilaan kivusta hänen puolestaan. Anturit keräävät tietoa potilaan elimistöstä useista eri lähteistä, ja saadun tiedon avulla rakennetaan kipuindeksi. Kliinisen hoitotieteen professori Sanna Salanterä Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta kertoo, että lyhytkestoista kipua pystytään jo tunnistamaan, ja seuraavaksi paneudutaan pidempikestoisen kivun tunnistamiseen. ¢ LÄHDE PROFESSORI SANNA SALANTERÄ TURUN TEKNOLOGIAN PÄIVILLÄ 4.11.2017

MEDITAS OY:N perustaja ja toimitusjohtaja Minna Laine ottaa usein humanoidirobotti Zoran mukaan murtamaan jäätä, kun tavoitteena on kertoa robotiikasta ja sen hyödyntämismahdollisuuksista.

– Robotti voi hoitaa puolestamme monta raskasta, toistettavaa tai vaarallista tehtävää. Sellaista robottia ei kuitenkaan ole Vuorovaikutusrobotti Zora voi esimerkiksi vielä, joka voisi antaa vanhukselle tai viihdyttää lapsipotilaita, toimia toipilaalle ihan kaiken hoivan ja avun, valistustehtävissä, auttaa ohjelmoinnin opiskelussa tai tehdä muistipelejä.

Laine sanoi Tekniikan päivillä. ¢

■ geenitesti

Kun testi on tehty, sen tulokset voi säilyttää geenitaltio.fi-palvelussa. Tili on yhdistettävissä Lääkkeeni-puhelinsovellukseen, jossa tiedot kulkevat jatkuvasti mukana.

Toimivampi lääkitys geenitestin avulla POTILAALLE HAITALLISISTA tai tehottomista reseptilääkkeistä syntyvät kustannukset ovat noin yhdeksän prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista eli noin 1,5 miljardia euroa vuodessa, sanoo Abomics Oy:n toimitusjohtaja, sisätautien erikoislääkäri Jari Forsström. Perimän mukaan säädetty yksilöllinen lääkitys voi parantaa hoitotulosta ja vähentää haittoja.

Suomessa myytäviä lääkeaineita, joiden metaboliaan liittyy geneettistä vaihtelua, on luetteloitu Abomicsin ylläpitämillä geenitaltio.fi-verkkosivuilla 119. Näiden lääkkeiden sopivuutta ja annostelua voidaan arvioida farmakogeneettisen testin avulla. Mukana luettelossa ovat kodeiinin ja varfariinin lisäksi esimerkiksi yleinen masennuslääke essitalopraami ja kolesterolilääke simvastatiini.

– Olisi suositeltavaa selvittää potilaan genotyyppi ennen lääkityksen aloittamista. Sitä voi verrata veriryhmän määrittelyyn ennen verensiirtoa.

Kymmenen vuoden kuluttua varmasti kummastellaan, että kaikille määrättiin sama lääkeannostus metaboliaryhmästä riippumatta.

Forsströmin mukaan farmakologisen geenitestiin tulos, kuten kaikki muukin terveystieto, luokitellaan arkaluontoiseksi terveystiedoksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tietoa kannattaisi pitää salassa. On etu, että hoitoa antavat ammattilaiset saavat aina tiedon käyttöönsä.

– Metaboliatyyppi ei ole sairaus vaan ominaisuus kuten silmien väri. Kun se otetaan huomioon, hoitotulos ja lääketurvallisuus paranevat, hän sanoo.

Abomicsin verkkosivuilta löytyy muun muassa koulutusvideo farmakogenetiikasta. www.abomics.fi. ¢ 4.17 PROVIISORI 9

¢

ajassa ■ puettava mittaaminen

■ digitalisaatio

Näin digitalisaatio muuttaa terveydenhoitoa

1

TERVEYTTÄÄN VOI SEURATA ITSE. Kehonsa toiminnasta voi jo nyt kerätä tietoa monesta eri lähteestä.

2

HOIDOSTA TULEE YKSILÖLLISTÄ.

Yksilöllistä geenitietoa voidaan tulevaisuudessa yhä useammin yhdistää väestöä ja ympäristöä koskevaan tietoon, mikä mahdollistaa yksilöllisen hoidon.

Hyvinvointikartoitusta varten syke mitataan Firstbeatin omalla Bodyguard-mittarilla. Raportissa näkyy, miten stressi ja palautuminen vuorottelevat ihmisen arjessa.

Syke kertoo milloin stressaa Sydämen sykkeestä voi päätellä, milloin ihminen rasittuu ja palautuu. Tieto auttaa tekemään valintoja, joiden ansiosta elämästä tulee nautittavampaa.

J

yväskyläläinen Firstbeat on yritys, joka mittaa ja tulkitsee sydämen lyöntejä ja etenkin lyöntivälien vaihtelua. Se hyödyntää työssään laajoja tietokantoja, joita se on kerännyt 2000-luvun alkuvuosista asti.

Tuolloin haluttiin selvittää, voiko työntekijöiden stressiä ja palautumista mitata urheilijoiden ylikunnon mittaamiseen kehitettyjen menetelmien avulla. Kävi ilmi, että kyllä voi.

Teknologiajohtaja Ilkka Korhonen kertoo, että sykettä on helppo mitata. Nykyaikaiset optiset sykemittarit ovat tarkkoja ja niin mukavia, että niitä voi käyttää vuorokauden ympäri.

– Syke kertoo paljon. Sen avulla voidaan arvioida kalorien kulutus tarkemmin kuin aktiivisuusmittareilla, koska syke tunnistaa kaiken liikunnan. Monet sairaudet näkyvät muutoksina lyöntiväleissä. Syketiedosta tulee erityisen kiinnostavaa, kun siihen yhdistetään muuta sensoridataa ja ihmisen omaa tietoa tekemisistään, Korhonen kertoo.

RASITTAVATKO PALAVERIT? Yksi Firstbeatin palveluista on yrityksille työhyvinvoinnin tueksi tarkoitettu hyvinvointianalyysi, joka kertoo, miten keho reagoi arjen eri tilanteissa. Siinä mitataan sykettä kolmen vuorokauden ajan ja pidetään samalla päiväkirjaa. Stressaavat tilanteet

10 PROVIISORI 4.17

näkyvät raportissa punaisella, lepo ja palautuminen vihreällä ja liikunta sinisellä.

– Tulokset voivat yllättää. Esimerkiksi itselleni kasvokkain pidetyt palaverit olivat rentouttavia, mutta puhelinpalaverit aina stressaavia. Kun katseen välittämä tieto puuttuu, palaverissa pitää päätellä pelkän äänen perusteella, kuka puhuu ja samalla muistaa, keitä on paikalla. Näin tilanteesta tulee helposti kuormittava, Korhonen selittää.

Yksilölliset erot asioiden kokemisessa ovat kuitenkin isoja. Samat asiat eivät stressaa kaikkia, mikä lisää mittauksen kiinnostavuutta.

KAIKKI UNI EI PALAUTA Palautumisessa on Firstbeatin datasta päätellen tärkeintä uni. Kartoituksessa unen kestoa ei mitata, vaan ihmiset ilmoittavat sen itse.

– Suomalaiset kertovat nukkuvansa keskimäärin 7,5 tuntia. Eri kuntoiset nukkuvat melkein yhtä paljon, mutta hyväkuntoiset palautuvat unen aikana paremmin. Mitä parempi kunto, sitä palauttavampaa uni on.

Unihäiriöistä kärsivän kannattaakin lisätä liikuntaa ja parantaa kuntoaan, Korhonen ehdottaa.

Viikonloppuisin nukutaan enemmän kuin arkena, mutta palaudutaan heikommin. Syynä on yleensä alkoholi. Yksi annos ei vielä heikennä palautumista, mutta kaksi annosta näkyy jo käyrässä. ¢

3

TIETO KERTYY VARASTOIHIN. Potilastiedot ovat tällä hetkellä kirjallisina hajallaan hoitopaikkojen arkistoissa.

Digitalisaation edetessä pystymme seuraamaan terveystietojamme elinikäisesti tietovarastojen avulla. Jo nyt on biopankkeja, ja koko väestön terveystiedot on tarkoitus kerryttää Kanta-arkistoon.

4

ÄLYKÄS KOTI TUKEE KOTIHOITOA. Langattomilla laitteilla voidaan säätää esimerkiksi kodin olosuhteita. Terveydenhuollosta voidaan etänä seurata, miten potilas voi.

5

HOITOPÄÄTÖKSET PERUSTUVAT KATTAVAMPAAN TIETOON. Tiedonlouhinta auttaa tunnistamaan potilasasiakirjojen perusteella potilaat, jotka ovat vaarassa esimerkiksi saada sydäninfarktin, jolloin hoito voidaan aloittaa ennaltaehkäisevästi.

6

KIRJAAMINEN NOPEUTUU. Kehitteillä olevat digitaaliset tiedon järjestämisen ja tekstinkäsittelyn työkalut nopeuttavat potilasta koskevan tiedon löytämistä ja potilaskertomusten laatimista. ¢ LÄHDE PROFESSORI SANNA SALANTERÄ TEKNIIKAN PÄIVILLÄ 4.11.2017

80 3

-vuotiaan suomalaisen sydän on lyönyt keskimäärin

miljardia kertaa LÄHDE FIRSTBEAT

■ terveysteknologia

Näitä kannattaa seurata:

Terveysalan trendit ja tekijät

Merivaaran Q-Flowvalaisimen muoto on optimoitu toimimaan yhdessä leikkaussalin ilmanvaihdon kanssa ja minimoimaan ilman turbulenssia.

Digitaaliset palvelut. Tekoäly. Robotiikka.

Virtuaalitodellisuus. Pelillisyys. 5G. 3D. IoT. Kaikki nämä voimistuvat trendit koskevat myös terveysteknologiaa. Terveysteknologian Liiton toimitusjohtaja Saara Hassinen listasi Tekniikan päivillä joukon Suomessa toimivia yrityksiä, jotka toteuttavat onnistuneesti alan trendejä.

BEDDIT. Unen mittaus on kasvava trendi, jonka aallon harjalla ratsastaa myös suomalainen Beddit. Sen kehittämää anturia käytettiin aluksi sairaaloissa potilaiden sykkeen ja hengityksen mittaamiseen. Anturi sijoitetaan sijauspatjan alle, ja käyttäjä voi tarkkailla unensa laatua mobiilisovelluksella. Beddit mittaa muun muassa yöunen pituutta ja laatua, sykettä sekä makuuhuoneen lämpötilaa ja ilmankosteutta. Teknologiayhtiö Apple osti Bedditin toukokuussa.

taustulos tallentuu automaattisesti laitteen muistiin, josta lääkäri siirtää sen tietokoneelleen. Näin lääkitys voidaan määrätä täsmällisesti tarpeen mukaan.

NOKIA ilmoitti kesäkuussa alkavansa panostaa terveysteknologiaan ja rakentaa siihen liittyvistä laitteista ekosysteemiä. Se osti viime vuonna ranskalaisen Whitings-yhtiön, jonka tuotteet se tuo uudelleen markkinoille Nokia-merkkisinä. Yhtiön tuotteita ovat muun muassa verenkiertoelimistön tilaa mittaava WiFi-vaaka, verenpainemittari ja Nokia Health Mate -sovellus.

PERKIN ELMER-konserniin kuuluva Wallac on kehittänyt seulontajärjestelmän, jonka avulla saadaan selville, onko vastasyntyneillä perinnöllisiä aineenvaihduntasairauksia.

Osa niistä on vakavia ja voi johtaa hoitamattomina kuolemaan. Testit tehdään vauvan kantapäästä otetusta verinäytteestä.

HLD HEALTHY LIFE DEVICES. HLD:n patentoidut lääkinnälliset hoitolaitteet LymphaTouch ja PhysioTouch auttavat poistamaan kipua ja turvotusta ja parantamaan liikelaajuuksia. Laitteet perustuvat suulakeosassa syntyvään alipaineeseen, jota voidaan säätää yksilöllisesti.

Laitteita on käytössä esimerkiksi fysioterapeuteilla.

ICARE valmistaa pienikokoisia, helppokäyttöisiä ja kauniisti muotoiltuja Icare HOME -tonometrejä eli silmänpaineen mittauslaitteita, jollaisen voi antaa glaukoomapotilaalle lainaksi kotiin seurantajakson ajaksi. Mit-

NEGEN. Geneetikkojen ja lääkäreiden perustama geenitestausyritys on erikoistunut sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn. Geenitestin ja elintapa-analyysin yhdistelmä mahdollistaa kokonaisvaltaisen riskiarvion.

IBM WATSON HEALTH. IBM:llä on Suomessa Watson Health Center, joka kehittää tekoälyyn perustuvia ratkaisuja terveydenhuollon tarpeisiin. Esimerkiksi HUS Lastensairaalassa on käytössä ennustava malli keskosten riskistä sairastua infektiotauteihin. Keinoäly vertaa vauvan mittaustuloksia 15 vuoden aikana HUSissa kertyneeseen informaatioon.

Riskipotilaiden hoito voidaan näin aloittaa ennaltaehkäisevästi.

MEDANTAN yhtenä tavoitteena on ehkäistä infektioita sairaaloissa hoitohenkilökunnan työvaatteiden avulla. Antimikrobisen käsittelyn ansiosta vaatteen pinta tuhoaa mikrobeja. Medantalla on myös useita muita tekstiili-innovaatioita.

HUR HUR on kehittänyt kuntosalilaitteita erityisesti senioriliikuntaan. Turvallisten ja helppokäyttöisten laitteiden vastuksen voi säätää riittävän pieneksi heikkovoimaisellekin. Älykäs tekniikka muistaa käyttäjän ja säätää laiteet automaattisesti.

SENIORTEK. Etäseurantajärjestelmät mahdollistavat turvallisen asumisen kotona niin kuntoutettaville ja muistisairaille kuin muillekin turvaa tarvitseville. Langattomat anturit valvovat liikkumista, ja hälytys lähtee automaattisesti tekstiviestinä, kun jokin on vialla. Palvelukeskuksille on oma järjestelmänsä, joka yhdistää valvonta- ja hälytysjärjestelmät ja hoitajakutsun.

EVONDOS. Lääkeannostelurobotti ilmoittaa kuuluvasti, kun on aika ottaa lääkkeet, ja antaa ne pienessä muovipussissa. Näin lääkkeet eivät jää ottamatta eikä niitä voi ottaa kahteen kertaan. Robotti on ollut käyttäjien keskuudessa erittäin pidetty. Kotihoidon aika ei robottia käytettäessä enää kulu lääkkeiden jakamiseen.

MERIVAARA. Leikkaussalien kalusteita valmistavan Merivaaran uusi leikkaussalivalaisin on saanut tänä vuonna kaksi muotoilupalkintoa: saksalaisen Red Dotin ja suomalaisen Fennia Prize -muotoilukilpailun pääpalkinnon Grand Prix’n. Tuotteen muoto pienentää infektioriskiä minimoimalla ilmavirtauksen vastusta, mikä vähentää ei-toivottujen partikkelien liikehdintää leikkausalueella. ¢

4.17 PROVIISORI 11

¢

digitalisaatio

Tässä laboratoriossa luodaan

farmasian tulevaisuutta 12 PROVIISORI 3.17

Jatko-opiskelijat Henrika Wickström ja Erica Sjöholm tutkivat lääkkeiden 3D-tulostusta ja tulostettujen lääkkeiden laadunvarmistusta professori Niklas Sandlerin ohjauksessa.

3D-tulostin sulattaa ja valaa lääkeaineen kiekon muotoiseksi.

Lääketutkimuksessa ja lääkkeenvalmistuksessa digitaalisuus tarkoittaa esimerkiksi tietokoneavusteista lääketutkimusta ja lääkkeiden 3D-tulostusta. Tulevaisuuden tekniikat ovat jo tätä päivää Åbo Akademin farmasian laboratoriossa Turun BioCityssä.

L

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MIKA OKKO ääkekehitysteknologian tohtorikoulutettavat, biotieteiden maisteriksi farmasiasta lukeneet Henrika Wickström ja Erica Sjöholm käynnistävät tottuneesti 3D-tulostimen. Tulostimia on esillä useita, sillä professori Niklas Sandler haluaa laboratorion pysyvän teknisesti ajan tasalla. Erityisen kalliita nämä laitteet eivät välttämättä ole – laboratorion ensimmäiset tulostinhankinnat maksoivat alle 50 euroa läheisessä marketissa.

Tulostin valmistaa kerros kerrokselta nukkekodin donitsia muistuttavan tabletin, jonka muoto ja koostumus on suunniteltu etukäteen tietokoneella. Tulostimessa on kaksi suutinta, joten tabletissa voisi olla kahta eri lääkeainetta. Toinen vaikuttava aine voitaisiin tulostaa esimerkiksi donitsirenkaan sisälle tai kerrokseksi sen alle.

Tabletin raaka-aine on nyörimäistä lääkeaineen ja polymeerin seosta, tulostenauhaa, jonka sulamispiste vaihtelee materiaalien ominaisuuksien mukaan. Laite sulattaa raaka-aineen ja tulostaa sen tietokoneella suunnitellun geometrian mukaisesti alustalle. Tulostettavien rakenteiden koko, muoto ja hienorakenne voidaan määritellä joustavasti. Tästä juontuukin tulostettujen lääkkeiden olennaisin etu.

– Tulostimella voidaan valmistaa potilaskohtaisia lääkkeitä, joissa on täsmälleen

haluttu määrä lääkeainetta tai niiden yhdistelmiä. Tästä voi olla etua etenkin lasten ja vanhusten lääkehoidoissa. Tulostaminen sopii hyvin myös harvinaissairauksien lääkkeiden valmistukseen. Lääkkeet voidaan tulostaa pieninä annoksina välitöntä käyttöä varten, jolloin säilyvyys ei ole ongelma, Niklas Sandler kertoo.

Jos potilaalla on käytössä vain muutamia lääkkeitä, ja annoskoot ovat sopivia, ne voidaan tulostaa samaan tablettiin. Järkevää se ei välttämättä aina siis ole, jos tabletin koko kasvaa niin isoksi, että se on vaikea niellä.

Nyt käytössä olevilla 3D-printtereillä tabletin valmistus voi kestää 20 sekunnista muutamaan minuuttiin rakenteesta ja koosta riippuen.

TULOSTIN TAKAHUONEESSA? Toinen tapa tulostaa lääkkeitä on valaa nestemäistä lääkettä selluloosa- tai sokerikalvon pinnalle mustesuihkutulostimella. Näin saadaan suussa sulava lääkevalmiste. Sandler näyttää tulostinta, jossa on 128 nestettä annostelevaa suutinta, jotka annostelevat muutaman kymmenen pikolitran kokoisia pisaroita. Suuttimet eivät kuitenkaan näy paljaalla silmällä.

– Voimme esimerkiksi osoittaa vaikuttavan aineen määrän käyttämällä lääkeainemusteissa väriainetta. Mitä tummempi väri, sitä suurempi lääkeainepitoisuus. Kalvolle annosteltuja lääkkeitä on jo markkinoilla Suomessakin, ei tosin tulostamalla valmis4.17 PROVIISORI 13

¢

digitalisaatio Professorit Outi Salo-Ahen, Niklas Sandler ja Jessica Rosenholm luotsaavat Åbo Akademin farmasian yksikön lääkekehitysteknologian maisteriohjelmaa ja tutkimusta.

Yksikössä on heidän lisäkseen neljä muuta henkilöä opetustehtävissä, reilut 10 apurahatutkijaa, parikymmentä jatko-opiskelijaa ja saman verran graduntekijöitä. Tutkimusryhmät ovat hyvin kansainvälisiä.

tettuja, joissa annos olisi potilaskohtaisesti suunniteltu. Uskon, että kaupallisia sovelluksia tulostelääkkeistä tulee markkinoille muutaman vuoden sisällä, Sandler sanoo.

BioCityn farmasian laboratoriossa on kehitetty muun muassa statiineja, levotyroksiinia ja varfariinia sisältäviä valmisteita.

Sandler ei ota kantaa siihen, mikä tulostelääke ehtii ensimmäisenä Suomen markkinoille. On kuitenkin syytä olettaa, että kyse on lääkkeestä, jonka käytössä räätälöidystä annoksesta on etua potilaalle.

Tulostus mahdollistaa myös lääkkeiden paikallisen valmistuksen apteekeissa. Tarvitaan vain tietokone, ohjelmisto lääkkeen suunnittelua varten, raaka-aineita, tulostin ja valmistukseen integroitu laadunvarmistusmenetelmä. Lääkeprinttereitä ei tällä hetkellä valmisteta erikseen, mutta Åbo Akademin yhteistyökumppanilla on jo kehitteillä GMP-vaatimukset täyttävä tulostin. Sandlerin työryhmä tutkii tulostettujen lääkkeiden laadunvarmistuksen toteuttamista.

– Jokaisen valmistetun annoksen laatu tulee varmistaa. Annoksen täsmääminen voidaan todentaa esimerkiksi spektroskooppisin menetelmin, hän kertoo.

Paikallisen valmistuksen toimintamalliksi on useita vaihtoehtoja. Apteekki voisi valmistaa lääkkeet raaka-aineista asti itse tai ostaa lääketehtaalta puolivalmisteen eli tulostenauhan tai nestemäistä lääkettä sisältävät patruunat.

14 PROVIISORI 4.17

Apteekki voisi valmistaa lääkkeet raaka-aineista asti itse tai ostaa lääketehtaalta puolivalmisteen.

Sandler uskoo, että ensimmäisenä paikallinen 3D-tulostus tulee käyttöön sairaala-apteekeissa, joissa valmistetaan paljon yksilöllisiä lääkkeitä jo nyt. Parhaillaan onkin käynnissä tähän tähtäävä hanke ja väitöskirjatyö HUS sairaala-apteekin ja lastenklinikan kanssa.

Tulostuksen yleistyminen edellyttää, että myös lääkärit tuntevat uusien valmistusmenetelmien tarjoamat mahdollisuudet.

Dialogi lääkevalvontaviranomaisen kanssa on niin ikään käynnissä.

SERPENTIINEJÄ KUVARUUDULLA Åbo Akademin vararehtorin tehtävät vievät leijonanosan Sandlerin ajasta. Hänen professuuriaan hoitaa Outi Salo-Ahen, jonka alaa on tietokoneavusteinen lääketutkimus.

Tietokoneella voidaan testata molekyylejä

huomattavasti nopeammin ja edullisemmin kuin laboratoriossa.

– Tyypillisesti tavoitteena on löytää pienmolekyyli, joka aktivoi tai estää tietyn kohdeproteiinin, esimerkiksi entsyymin, toimintaa. Visualisointiohjelman avulla nähdään lääkemolekyylille tarjolla olevat sitoutumispaikat kohdeproteiinissa. Löydettyyn sitoutumispaikkaan voidaan telakoida eri molekyylejä ja tarkastella, millaisessa asennossa ne pystyvät sitoutumaan kohdeproteiiniin. Telakoidut molekyylit järjestetään lasketun vuorovaikutusenergian perusteella, ja parhaiden ehdokkaiden tarkastelua jatketaan laboratoriossa, Salo-Ahen kertoo.

Biologisia lääkkeitä kehitettäessä mallinnetaan vastaavasti proteiinirakenteita ja proteiinien sitoutumista toisiinsa. Näin nähdään, millaiset aminohapot proteiinilääkkeessä, esimerkiksi monoklonaalinen vasta-aine, ovat tärkeitä kohdeproteiiniin sitoutumisen kannalta.

Salo-Ahen näyttää tietokoneellaan, miltä immuunijärjestelmän erään tärkeän proteiinin kolmiulotteinen rakenne näyttää.

Aminohapposekvenssit kiertyvät korkkiruuville kuin punaiset serpentiinit, ja niiden keskellä näkyy ikään kuin tasku. Elimistölle vieraat peptidit, jotka sitoutuvat tähän taskuun, esitellään T-solureseptorille. Ne peptidit, jotka aiheuttavat tarpeeksi voimakkaan immuunivasteen, voisivat mahdollisesti toimia rokotteena tai rokotteen osana.

Väitöstyössään Salo-Ahen oli mukana kehittämässä elimistön kannabinoidijärjestelmään sitoutuvia molekyylejä, josta tuloksena oli muun muassa yksi patenttihakemus. Myös Post doc -kauden yhteistyöprojektin tuloksista osa on patentoitu. Hän ei silti unelmoi rojalteista, vaan siitä, että hänen työnsä auttaisi jotakin lääkettä pääsemään markkinoille.

– Parhaillaan tutkin bakteerien erittämiä virulenssitekijöitä. Ne ovat toksiineja ja muita proteiineja, jotka auttavat bakteeria selviytymään ihmisessä. Yritän etsiä keinoja, joilla näiden proteiinien sitoutumisen ihmisen immuunijärjestelmän proteiineihin voisi estää.

Proteiinimolekyylien liikkeen mallinnus vie runsaasti prosessoritehoa. Yhtä nanosekuntia simuloivan molekyylidynamiikkasimulaation ajaminen tietokoneella saattoi viedä aikaisemmin viikkokausia keskikokoiselle vesimolekyylien ympäröimälle proteiinille. Tehokkaimmilla supertietokoneilla, jollaisia on suomalaisten tutkijoiden käytössä Tieteen tietotekniikan keskuksessa CSC:ssä Espoossa, pystytään nyt simuloimaan kymmenen kertaa pidempiä prosesseja samankokoiselle systeemille muutamissa tunneissa.

NANOLÄÄKE PÄÄSEE PERILLE Professori Jessica Rosenholmin työryhmä kehittää nanomateriaalipohjaisia lääkkeenannostelujärjestelmiä. Nanolääkkeiksi uudelleenformuloidulla vaikuttavilla aineilla on alkuperäisiä parempi teho tai turvallisuus, tai niitä voidaan käyttää uudella tavalla. Tyypillisesti nanomateriaaleja käytetään kuljettamaan lääkeainemolekyylit paikkoihin, joihin ne eivät sellaisenaan pääse.

– Kehitämme kantajamateriaaleja eri tarkoituksiin riippuen yhteistyökumppanin ja projektin tarpeista. Olemme mukana esimerkiksi yhteishankkeessa, jossa kehitetään lääkkeitä ihmisen yleisintä aivosyöpätyyppiä, glioblastoomaa, vastaan. RNAi-terapiassa pyritään estämään syöpää edistävien proteiinien tuotanto solujen sisään kuljetettavilla RNA-juosteilla. Nanoformuloinnin avulla pystymme läpäisemään solukalvon sekä parhaimmassa tapauksessa veriaivoesteen ja viemään lääkkeen kohdennetusti syöpäsoluihin, Rosenholm kertoo.

Lääkeaineiden kuljettimina käytetään useimmiten amorfista silikaa, joka vesiliukoisena hajoaa kuljetettuaan lääkkeen kohteeseensa. Erityisesti niukkaliukoiset lääkeainemolekyylit hyötyvät nanoformuloinnista. Nanolääkkeet sopivat myös mustesuihkutulostukseen, jolloin lääkeannos olisi mahdollista valmistaa apteekissa yksilöllisesti.

– Olemme tutkimusyhteistyössä Åbo Akademin solubiologien kanssa kehittäneet nanolääkkeen, joka selviytyy suoliston läpi

Tietokoneet ohittavat ihmisen päättelytaidoissa ja laskennassa ennen pitkää, mutta se ei tee ihmisälyä tarpeettomaksi.

Kuka kukin on?

NIKLAS SANDLER Åbo Akademin vararehtori, hoitaa 20-prosenttisesti farmaseuttisen teknologian professuuria.

Proviisori Helsingin yliopistosta vuodelta 1998. Väitteli vuonna 2003 kuva-analyysimenetelmien hyödyntämisestä lääkevalmistusprosessien seurannassa. Post doc -tutkijana Uudessa Seelannissa.

Työskennellyt myös Astra Zenecan tuotekehitysorganisaatiossa Englannissa 2006–2008. Professori vuodesta 2009.

Tutkimusaiheet: lääkkeiden tulostusteknologioiden hyödyntäminen lääkkeiden valmistuksessa ja prosessianalyytiikka.

• •

• lääkitsemään paksunsuolen syöpää tai tulehdusta. Nanopartikkelien pitää tällöin olla erityisen kestäviä päästäkseen perille. Sama teho saadaan aikaan tavallista pienemmällä lääkeannoksella, mikä pienentää haittojen riskiä, Rosenholm sanoo.

TEEMANA YKSILÖLLISYYS Turussa on rakennettu määrätietoisesti ekosysteemiä, jossa biotieteiden ja biolääketieteen tutkijat työskentelevät lähekkäin.

BioCityssä ahertaa noin sata tutkijaryhmää ja noin tuhat tutkijaa. Mukana Terveyskampus Turun (Health Campus Turku) sateenvarjon alla ovat myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri eli Turun yliopistosairaala sekä Turun kaupunki. Startupit saavat bisnestukipalveluita läheisestä Turku Science Parkista.

– Olemme hyvin pieni yksikkö verrattuna Kuopion ja Helsingin farmasian laitoksiin, mutta teemme tiivistä yhteistyötä koko LifeScience-yhteisön kanssa sekä opetuksessa ja tutkimuksessa täällä Turussa, Sandler sanoo.

– Tutkimuksessa kantava teemamme ovat yksilölliset, räätälöidyt ratkaisut. Niihin tähtäämme niin lääketutkimuksessa ja -kehityksessä kuin valmistusteknologian tutkimuksessakin, hän jatkaa.

Entä mitä häämöttää digitaalisen kulman takana? Joko pian esimeriksi eläinkokeet pystytään korvaamaan kokonaan tietokonemallinnuksella?

– Valmiudet mallien käyttämiseen paranevat jatkuvasti, mutta kliinistä tutkimusta tarvitaan vielä pitkään. Iso juttu on big datan hyödyntäminen. Kun tehokkailla prosessoreilla aletaan käsitellä isoja tietomassoja ja yhdistää genomiikkaa, kuvantamista ja biolääketieteellistä tutkimusta, löytyy kiinnostavia asioita.

Professorit uskovat, että tietokoneet ohittavat ihmisen päättelytaidoissa ja laskennassa ennen pitkää, mutta se ei tee ihmisälyä tarpeettomaksi. Tekoälyn voisi heidän mielestään vallan mainiosti valjastaa vaikkapa hallinnollisten tehtävien hoitamiseen. ¢

•

OUTI SALO-AHEN Hoitaa vt:nä Niklas Sandlerin professuuria Åbo Akademissa. Vastaa farmasian yksikön koulutuksesta.

Proviisori Kuopion (nykyään Itä-Suomen) yliopistosta vuonna 2001. Väitteli vuonna 2006 lääkemolekyylien tietokonemallinnuksesta yhtenä professori Antti Poson (Itä-Suomen yliopisto) ensimmäisistä tohtoriopiskelijoista.

Post doc -tutkijana Saksassa. Palasi sieltä vuonna 2009 Turkuun Åbo Akademiin professori Mark S. Johnsonin johtamaan rakennebioinformatiikan tutkimuslaboratorioon itsenäisenä post doc -tutkijana, josta siirtyi farmasian yksikköön vuonna 2014. Farmaseuttisen kemian ja lääkesuunnittelun dosentti vuodesta 2015.

• •

•

JESSICA ROSENHOLM Lääkekehityksen professori Åbo Akademissa. Johtaa nanolääkkeitä kehittävää tutkimusryhmää.

Monitieteiset opinnot: kemiaa, materiaalitekniikkaa, farmasiaa. Diplomityö lääkeannostelusta 2002.

Tekniikan tohtori (fysikaalinen kemia) vuodelta 2008. Amorfisia silikapohjaisia lääkkeenannostelujärjestelmiä koskeva väitöstyö sai suomalaisia ja ulkomaisia palkintoja.

Postdoc-tutkijana Shanghain Jiao Tong -yliopiston biolääketieteen tutkimuskeskuksessa, josta palasi Turkuun vuonna 2010. Biolääketieteellisen nanoteknologian dosentti vuodesta 2013 ja professori vuodesta 2015.

• • •

•

4.17 PROVIISORI 15

¢

digilisaatio digitalisaatio

Itseasiointi tuli apteekkiin Receptumin toimitusjohtajan Juha Antilan mukaan apteekit ovat muihin kaupan aloihin verrattuna varsin pitkällä digitalisaatiossa. Seuraavaksi ovat yleistymässä itseasioinnin mahdollistavat palvelut. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA RECEPTUM

S

ähköisiä ovat jo niin reseptit ja niiden toimittaminen kuin varaston hallintakin. Receptum toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa, ja Juha Antila arvioi, että noissa maissa ollaan Suomea pidemmällä etenkin asiakkuutta tukevissa ja asiakaskokemukseen vaikuttavissa digitaalisissa palveluissa.

– Mikä tänään tapahtuu Ruotsissa, nähdään huomenna Suomessa. Uskon, että apteekit tarjoavat jatkossa palveluita sekä apteekin sisällä että sen ulkopuolella. Apteekissa ei lakata käymästä, mutta apteekki valitaan nykyistä useammin palvelutarjonnan perusteella, hän sanoo.

Antila haluaa pitää myös nuoret apteekkien asiakkaina.

Tämä edellyttää jatkossa nykyistä laajempaa terveyspalveluiden tarjontaa ja uusia teknisiä ratkaisuja.

VAIHTOEHDOKSI PERINTEISELLE Receptum esitteli Farmasian päivillä ensi kertaa reseptipisteen, itsepalvelukassan ja mobiilireseptin sekä ilmoittautumispäätteen. Antilan arvioin mukaan itseasiointi on trendi, joka voimistuu myös apteekeissa.

– Tarjoamme sitä vaihtoehdoksi perinteiselle asioinnille. Osa asiakkaista haluaa palvelua, mutta uskomme, että myös apteekeissa on asiakkaita, jotka asioivat mieluummin

omin päin. Itseasiointi ei sulje lääkeneuvontaa pois, vaan jättää sille enemmän aikaa, hän sanoo.

Reseptipisteessä asiakas näyttää laitteelle Kela-korttinsa tai lääkäriltä saamansa potilasohjeen. Laitteen näytölle tulevat valittaviksi kaikki noudettavissa olevat reseptit. Asiakas valitsee lääkkeen, mahdollisesti vaihtaa sen toiseen vastaavaan sekä valitsee pakkauskoon.

Lääkkeet haetaan farmaseutilta, joka tekee niille farmaseuttisen tarkastuksen ja antaa lääkeneuvonnan. Receptumissa arvioidaan, että neljää reseptipistettä kohti tarvitaan yksi farmaseutti.

MAKSETAAN ITSE KORTILLA Itsepalvelukassat ovat asiakkaille jo tuttuja ruokakaupasta ja huonekaluostoksilta. Receptumin pilottiapteekissa asiakkaat käyttivät sujuvasti itsepalvelukassaa ensimmäisestä päivästä alkaen. Asiakas sai valita, meneekö palvelu- vai itsepalvelukassalle.

– Itsepalvelukassa toimii viivakoodinlukijalla kuten muissakin kaupoissa, mutta se tekee maksamisen aikana myös asiakkaan ikää ja ostosten määrärajoituksia koskevat tarkastukset. Tarvittaessa se kutsuu farmaseutin paikalle.

Itsepalvelukassalla maksetaan kortilla, Antila esittelee.

Uusi sähköinen ilmoittautumispääte nopeuttaa reseptiasiakkaiden asiointia tunnistamalla asiakkaan Kela-kortista tai potilasohjeesta ja viemällä tiedot MAXX-järjestelmään.

Kun asiakas tulee palvelupisteeseen, hänen tietonsa ovat jo valmiina farmaseutin näytöllä.

LÄÄKEVARAUS PUHELIMITSE Mobiiliresepti on älypuhelinsovellus, jolla asiakas pystyy lähettämään apteekkiin tiedon reseptilääkkeistä, jotka haluaa noutaa. Puhelin tunnistaa reseptin puhelimen kameralla kuvatusta potilasohjeen viivakoodista. Sovellusta käyttävät asiakkaat ohjautuvat apteekkiin, jolla on palvelu käytössä. Lääkkeet ovat sitten apteekissa valmiina odottamassa.

Antilan mukaan sovellus voisi mahdollistaa apteekille monenlaisten digitaalisten palvelujen kehittämisen. Lääkkeitä voisi esimerkiksi toimittaa pakettiautomaatin kautta, jolloin ne ovat noudettavissa myös apteekin ollessa kiinni. ¢

Receptum

Itsepalvelukassan avulla apteekin henkilöstö pystyy palvelemaan suurempaa asiakasmäärää.

16 PROVIISORI 4.17

tietojärjestelmä•Terveydenhuoltoalan ja palvelutoimittaja.

Suomi, Ruotsi ja Norja.

•Toimintamaat Tuotteita: MAXX, Helmi, Financial •Server. merkkinä tuotteille •Kotimaisuuden on myönnetty avainlipputunnus. osin henkilöstön omistama.

•Suurelta noin 11 miljoonaa euroa.

•Liikevaihto Henkilöstöä yli 60.

Toimitusjohtaja Ilkka Toivola kertoo, että Pharmadata kehittää apteekkitekniikkaa läheisessä yhteistyössä apteekkien kanssa. Ideoita ja palautetta tulee apteekeista paljon.

Mobiilipalvelut yleistyvät Pharmadatan toimitusjohtajan Ilkka Toivolan mielestä suomalaiset apteekit ovat teknologisessa kehityksessä muiden Pohjoismaiden kanssa melko tasoissa, ja Saksasta olemme edellä. Mobiilipalvelujen käyttö tulee yleistymään ja kehittymään kovaa vauhtia.

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA PHARMADATA

S

uomalainen apteekkiteknologia kestää hyvin vertailun. Esimerkiksi Saksassa ei käytetä vielä lainkaan sähköisiä reseptejä, kun meillä jo melkein sata prosenttia resepteistä on sähköisiä. Kelan toiminta on tässä ollut ajurina. Apteekit ovat olleet myös hyvin aktiivisia nettikauppojen perustamisessa, sillä muutamassa vuodessa on perustettu noin sata lääkkeiden verkkokauppaa, Ilkka Toivola arvioi.

Laakereilleen ei kuitenkaan voida jäädä lepäämään. Kun digitaalisuus etenee muualla yhteiskunnassa, apteekkienkin sähköisiä palveluja koskevat odotukset kasvavat. Toivolan mukaan esimerkiksi asiakaspalvelu ja apteekin logistiikkaprosessi digitalisoituvat hyvää vauhtia.

– Meillä on pd3-apteekissa parhaillaan kokeilussa palveluvalinnan itsepalvelu,

jossa asiakas voi valita apteekin kosketusnäytöltä tarvitsemansa tuotteen. Sama tekniikka toimii myös reseptilääkkeiden valinnassa siten, että tuotteen ja lääkeneuvonnan antaa farmaseutti. Teknisten ratkaisujen käyttöönotto tapahtuu Pharmadatalla aina regulaattoreiden antamissa rajoissa, Toivola muistuttaa.

UUSIA TAPOJA MAKSAA Myös mobiilipalveluiden kehittämisessä on otettu merkittäviä askeleita. Toivola mainitsee esimerkkinä jo nyt puhelimella käytettävistä palveluista nopeasti yleistyneen EasyMedin. Kyseessä on yli 200 apteekkitoimipisteen käytössä oleva tilausjärjestelmä, jonka avulla hoivakodit, yksityissairaalat ja muut sopimusasiakkaat voivat tilata lääkkeensä. Sitä voi käyttää kaikilla apteekkijärjestelmillä ja kaikilla laitteilla, joissa on nettiselain. Esimerkiksi kotihoito voi tehdä

sillä tilauksia suoraan asiakkaiden luota tai yksityissairaala voi tilata lääkkeet potilaalle sairaalaan päivää ennen kotiutusta.

– Uusia maksamisen vaihtoehtoja ovat lähimaksaminen sekä mobiilimaksaminen Mobile Payn ja Apple Payn tapaisilla sovelluksilla. Ne kiinnostavat nyt kovasti käyttäjiä. Myös nämä asiakaspalvelua nopeuttavat ja parantavat ratkaisut ovat kauttamme tarjolla apteekeille, Toivola kertoo.

Ensi vuonna Pharmadatalta on tulossa muun muassa ratkaisu, jolla jalkautetaan suomalaisille apteekeille Euroopan laajuinen tietokanta. Sen avulla apteekki voi varmistaa, että luovutettava lääkepakkaus on varmasti alkuperäinen. Tämä perustuu vuoden 2019 alussa voimaan tulevaan lääketurvallisuusdirektiiviin.

– Digitalisaatio auttaa lisäksi apteekkeja toteuttamaan jäljitettävyyden, ennustettavuuden ja tarkastettavuuden vaatimuksia.

Kaikki tapahtumat pystytään tarvittaessa jäljittämään, ja tekniikka auttaa varmistamaan, että kaikki sujuu oikein.

TEKOÄLY TULEE Big dataan eli isoihin tietomassoihin perustuva tekoäly on myös apteekkien kannalta kiinnostava. Tietyssä mielessä tekoälyä on käytössä apteekeissa jo nyt.

– Kevyeksi tekoälyratkaisuksi voi laskea lääkkeiden ristiintarkistuksen, jonka järjestelmämme tekee automaattisesti joka reseptin toimituksen yhteydessä eli yli 30 miljoonaa kertaa vuodessa. Myös lääkehoidon kokonaisarviointeja tehtäessä on mahdollista tarkistaa lääkkeiden yhteisvaikutukset tietokantojen avulla, Toivola muistuttaa.

Tekniikan kehittyessä voi olla mahdollista, että lääkäri ja apteekki pääsevät käsiksi tietoon asiakkaan genotyypistä ja sen vaikutuksesta lääkkeiden metaboliaan. Näin saataisiin nykyistä turvallisempia ja vaikuttavampia hoitoja.

– Geenitesteillä on jo nyt saatavissa tietoa lääkkeiden sopivuudesta, mutta testejä ei tehdä järjestelmällisesti eivätkä tiedot ole automaattisesti käytössä. Siihen on vielä matkaa, mutta sinne päin ollaan menossa, Toivola sanoo. ¢

Pharmadata apteekkialan tietojärjestel•Tuottaa miä ja tietoliikennepalveluja. pd3, Salix, Procuro, Pres•Tuotteita: to, Proselecta, Prologis, Apteekkiverkko ja Easymedi.

Suomen Apteekkariliitto.

•Omistaja Liikevaihto vuonna 2016 noin 7,6 •miljoonaa euroa.

Henkilöstöä 45.

4.17 PROVIISORI 17

IDUN Minerals on ruotsalainen sarja hoitavia ja suojaavia mineraalimeikkejä, jotka on kehitetty sopimaan kaikille ihotyypeille kuivasta rasvoittuvaan, myös herkkäihoisille ja erilaisiin iho-ongelmiin esimerkiksi akne, atooppinen iho ja ruusufinni. Ne eivät sisällä turhia lisäaineita ja tuotteissa käytetyt mineraalit ovat erittäin tarkasti puhdistettuja.

Sarjaan kuuluu laaja valikoima värikosmetiikkaa meikkivoiteesta kynsilakkaan. Valikoimassa ovat myös laadukkaat meikkisiveltimet sekä niille tarkoitettu puhdistusaine.

www.idunminerals.fi facebook.com/idunmineralsfinland Oriola Finland Oy, Pl 8, 02101 Espoo

18 PROVIISORI 4.17

KUVAT HARRI KYLLÖNEN JA DREAMSTIME

ajankohtaisseminaari ¢

Juhlaseminaari kokosi proviisorit Proviisoriyhdistyksen X juhlavuoden Ajankohtaisseminaari pidettiin 29.9. Allergiatalossa Helsingissä. Luentojen ja näyttelyn lisäksi tarjolla oli kahvia ja kuorolaulua, Kalevan malja ja kakkua. Iltapäiväosion puhuja, Lasse Karjalainen Simulo Oy:stä, kertoi, miten asiantuntijuudesta taotaan kannattavaa liiketoimintaa.

Lassen pointit yrittäjille

1 2 3 4 5 6 7

Yrittäjyys on kivaa!

Harjoita itsesi näköistä liiketoimintaa!

Kaiken liiketoiminnan A ja O on se, että asiakaspinta on kunnossa!

Ota haltuun ymmärrys apteekkisi taloudesta!

Talousosaaminen on helppoa, kun keskityt olennaiseen!

Talouden seurantaan on saatavilla apua – sekä osaajia että työkaluja! Älä jaa tulosta ennen kuin se on muodostunut!

TIIVISTYS MIKKO LÄHDEVUORI

4.17 PROVIISORI 19

¢

ajankohtaisseminaari

TEKSTI NIINA SUNI

Yhtenä valintaperusteena lääkehoidon vaikuttavuuden arviointikriteerejä koottaessa oli niiden käytön helppous terveydenhuollon arjessa.

Näillä mittareillako lääkehoidon vaikutukset esiin?

Tietoa hoitojen vaikuttavuudesta tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän terveydenhuollon päätöksentekoa varten, jotta voimavaroja osataan käyttää parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta kuinka arvioida lääkkeiden vaikuttavuutta?

S

ote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa vaikuttavuuden mittaamisen vaatimukset kasvavat ja koskevat kaikkia toimijoita. Vaikuttavuuden mittaaminen on kuitenkin koettu ja koetaan ongelmalliseksi, jopa vaikeaksi.

Lääketeollisuus ry julkaisi kesällä 2017 lääkkeiden vaikuttavuuden arviointia koskevan selvityksen, jonka oli laatinut terveydenhuoltoon ja lääketeollisuuteen erikoistunut konsulttiyhtiö Medaffcon. Yhtiön toimitusjohtaja Jarmo Hahl kertoi Ajankohtaisseminaarissa, että selvityksen tavoitteena oli avata keskustelua konkreettisista keinoista, joilla hoitojen vaikuttavuutta ja sen kehitystä olisi mahdollista mitata ja seurata.

Selvitys koski vaikuttavuuden arviointia seitsemässä kansansairaudessa: keuhkosyöpä, tulehdukselliset suolistosairaudet (inflammatory bowel diseases eli IBD), tyypin 2 diabetes, sepelvaltimotauti, aivohalvaus, Alzheimerin tauti ja depressio.

NÄITÄ SEURATTAISIIN Selvityksessä ehdotetaan, että seurattavina hoidon vaikuttavuusaleina käytettäisiin

20 PROVIISORI 4.17

kuolleisuutta, sairastavuutta/sairastuvuutta, terveyteen liittyvää elämänlaatua, toimintakykyä ja hoidon hyväksymistä.

mitattaisiin kokonais• Kuolleisuutta kuolleisuudella ja tautispesifillä kuolleisuudella.

indi• Sairastavuuden/sairastuvuuden kaattorit olisivat tautispesifiset. liittyvän elämänlaadun • Terveyteen mittari olisi 15 D-kysely. mitattaisiin sairaudes• Toimintakykyä ta johtuvalla työkyvyttömyydellä (sai-

•

rauseläkkeillä ja -poissaoloilla) sekä tautispsifeillä indikaattoreilla.

Hoidon hyväksymistä mitattaisiin hoitoon sitoutumisella (adherenssilla).

Tarkastelujakson pituuteen vaikuttaisivat sairauden luonne, ennuste ja osittain myös ennustettu aika hoitovasteen ilmaantumiseen.

Kullekin sairaudelle esitetään indikaattoreita, jotka ovat osittain samoja ja osittain tautispesifisiä.

Mittareita valittaessa pyrittiin tunnistamaan oleelliset alueet, joihin hoidoilla voidaan vaikuttaa. Kriteerinä oli myös mittarin käytön helppous terveydenhuollon arjessa.

SEURAAVAKSI PILOTTEJA? Vaikuttavuusmittariston käyttökohteina Hahl esitteli seuraavat: yksittäisen potilaan saavuttama hyöty, hoidosta hyötyvien potilaiden karakterisointi, vaihtoehtoisten hoitojen vertailu hoitoyksikön sisällä, hoitoyksiköiden välinen vertailu, kustannustietoon yhdistettynä resurssien jatkoperuste sekä sote-uudistuksen jälkeen vaikuttavuustiedon tuottaminen ja -arviointi osaksi järjestelmää.

Seuraavaksi tarvitaan Hahlin mukaan vaikuttavuusindikaattoreiden kansallisia pilotointihankkeita, joissa niiden käyttökelpoisuutta arvioidaan.

Hahl painotti, että vaikuttavuuden mittaaminen pitäisi saada automatisoitua esimerkiksi osaksi laaturekistereitä, jottei tarvitsisi perustaa uutta tutkimusta, tehdä uutta taulukkoa tai ylipäätään aiheuttaa yhtään lisätyötä hoitohenkilökunnalle.

Datan syöttämisen helppous on myös avainasemassa: ulos saatava data on niin hyvää kuin sinne syötetty data. Jatkossa uudet tietojärjestelmät, tietojen louhinta ja laaturekisterit voivat mahdollistaa hoidon vaikuttavuuden arvioinnin aivan uudella tavalla. ¢

TEKSTI HENNA KYLLÖNEN

Lääkevarmennusjärjestelmä on jo ajankohtainen Lääkepakkauksiin liitettävillä yksilöllisillä turvaominaisuuksilla halutaan ehkäistä lääkeväärennösten pääsyä laillisiin jakelukanaviin. EU:n lääkeväärennösdirektiivin ja asetuksen mukaisesti järjestelmä tulee ottaa käyttöön vuoden 2019 alussa, mutta asia on ajankohtainen apteekeissa jo nyt.

V

aikka olemme toistaiseksi päässeet varsin vähällä, ovat laillisiin jakelukanaviin päätyvät lääkeväärennökset todellinen uhka myös Suomessa, totesi toimitusjohtaja Maija Gohlke-Kokkonen Suomen Lääkevarmennus Oy:stä (FiMVO) puheenvuorossaan.

Lääkeväärennösdirektiivi (2011/62/EU) ja asetus (2016/161) edellyttävät, että lääkevarmennusjärjestelmä on otettu kansallisesti käyttöön vuoden 2019 alkuun mennessä.

Lääketeollisuuden velvollisuus on ollut varmistaa lääkevarmennusjärjestelmän perustaminen ja rahoittaminen. Tätä varten on perustettu voittoa tavoittelematon osakeyhtiö FiMVO, jonka toimintaa valvoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. FiMVOn suurimmat rahoittajat ovat Lääketeollisuus ry, 74 %, Orion Oyj, 13 % ja Rinnakkaislääketeollisuus ry, 10 %.

FiMVOn on tarkoitus perustaa ja hallinnoida kansallista varmennusjärjestelmää, analysoida järjestelmästä tulevat virheilmoitukset, laatia sopimukset käyttäjien (mukaan lukien apteekit) kanssa sekä varmistaa yhteensopivuus EU Hubin, Euroopan laajuisen tallennusjärjestelmän, kanssa.

Hubia hallinnoi European Medicines Verification Organisation (EMVO).

FiMVO ei laskuta apteekkeja tai niiden järjestelmätoimittajia tallennusjärjestel-

mään liittymisestä eikä myöskään FiMVOa voida laskuttaa järjestelmän käytöstä syntyvistä kustannuksista.

KÄYTTÖÖN VÄHITELLEN Suomessa järjestelmän käyttöönotto tapahtuu portaittain. Osalla apteekeista on FiMVOn projektisuunnitelman mukaisesti järjestelmän täysi käyttövalmius jo ensi vuoden alkupuolella.

– Suunnitelma on valmisteltu niin, että hanke etenee hallitusti pienistä eristä kohti isompia massoja. Varsinaisesti sitä ei pilotoida; missään vaiheessa ei palata vanhaan, kertoi Gohlke-Kokkonen.

Ensimmäisiä uusilla merkinnöillä varustettuja pakkauksia myydään apteekeissa todennäköisesti vuoden 2018 alussa.

Lääkeväärennösdirektiivin ja asetuksen kautta tulevat velvoitteet koskevat uusia, yksilöiviä tunnistusominaisuuksia ensisijaisesti lääkemääräystä edellyttäviin humaanilääkepakkauksiin. Yksilöivä tunniste on 2D-viivakoodi, joka sisältää tuotekoodin, yksilöivän sarjanumeron, eränumeron sekä kestoajan. Perinteiset viivakoodit eli EAN-koodit tulevat poistumaan pakkauksista vähitellen.

Lisäksi lääkepakkauksessa on oltava peukaloinnin paljastava mekanismi. Se voi olla esimerkiksi tarra tai repäisynauha.

ITSEHOIDOSSA VAPAAEHTOINEN Tällä hetkellä asetus edellyttää, että itsehoitovalmisteista ainoastaan pakkauksiin, joissa on omepratsolia sisältäviä kovia enterokapseleita, on lisättävä vastaavat turvaominaisuudet. Niitä on tavattu lääkeväärennöksinä Euroopassa.

Itsehoitolääkepakkauksiin lääkeyritykset voivat ottaa vapaaehtoisesti käyttöön peukaloinnin havainnointimekanismeja. Mekanismeja ei ole toistaiseksi tarkemmin määritelty. Asiasta on tehtävä ilmoitus Fimealle.

TOIMII PÄÄOSIN TAUSTALLA Lääkevarmennusjärjestelmän tarkoitus on, että yksilöivä tunniste kirjataan ulos järjestelmästä lääkkeen toimituksen yhteydessä

mahdollisimman lähellä lääkkeen loppukäyttäjää.

Sairaala-apteekeissa tämä voi kuitenkin tarkoittaa uloskirjaamista jo tilanteessa, jossa lääkepakkaus saapuu apteekkiin.

Varmennusjärjestelmä on rakennettu jo olemassa oleviin järjestelmiin niin, että sen toiminta tapahtuu pitkälti taustalla vaikuttamatta lääkkeen normaaleihin toimitusrutiineihin. Apteekissa on lääkkeen toimitustilanteessa kuitenkin varmistettava, ettei pakkausta ole peukaloitu eli että peukaloinnin paljastava mekanismi on ehjä.

KEHITYSTYÖ JATKUU Lääkevarmennusjärjestelmän toimivuuden kannalta lääkealan yhteistyö on tärkeää.

Suomessa järjestelmän käyttäjiä ovat lääketukut, apteekit, sairaala-apteekit ja lääkekeskukset. Lääkeyritykset ja rinnakkaisjakelijat kytkeytyvät suoraan EU Hubiin. Jakeluketjun turvallisuuden varmistamisen lisäksi lääkevalmisteen yksilöivää tunnistetta voidaan hyödyntää esimerkiksi varastonhallinnassa sekä huumaavien ja biologisten lääkkeiden seurannassa.

Mahdollinen it-järjestelmän toimimattomuus ei saa olla este lääkkeen toimittamiselle tilanteessa, jossa pakkauksen peukaloinnin paljastavat mekanismit ovat koskemattomat. Tähän on pyritty sillä, että 2D-turvaominaisuudet ovat myös silmin luettavassa muodossa. Myös muunlaisia varajärjestelmiä on kehitetty, ja toimintatapoja luodaan paraikaa yhdessä. ¢

KATSO VIDEOTALLENNE: Proviisoriyhdistyksen jäsenet pääsevät katsomaan luennon videotallenteen Jäsentieto-sivulta löytyvän linkin takaa. Videotallenne on koostettu yhteistyössä ratiopharmin ja Teva Caren kanssa.

4.17 PROVIISORI 21

¢

ajankohtaisseminaari TEKSTI HELINÄ MINKKINEN

Mitä asiakas haluaa?

Yritys erottuu asiakkaan silmissä palvelulla, ja palvelutason nostamiseksi tarvitaan palvelujohtamista. Bisnode Oy:n myyntijohtaja Petteri Miettinen kertoi, mitä se on.

P

alvelujohtaminen tarkoittaa Miettisen mukaan esimiestyötä palvelutason kehittämiseksi ja laadun ylläpitämiseksi. Palveluun kannattaa panostaa rahan takia.

– Tehokkuus kasvaa, asiakkaan keskiostos nousee ja asiakas tulee uudelleen. Asiakkaat vertailevat yritysten tarjoamaa palvelua sekä toimialan sisällä että toimialarajojen yli. Apteekin palvelua voidaan verrata vaikkapa Elisan palveluun. Forbesin tutkimuksen mukaan asiakkaiden palvelua koskevat odotukset ovat nousseet 24 prosenttia viiden viime vuoden aikana, hän kertoi.

Palvelua tulisi personoida asiakaskohtaisesti ja miettiä, miten eri asiakasryhmiä palvellaan parhaiten. Hatusta vedetyt olettamukset kannattaa kyseenalaistaa; 21-vuotias ei välttämättä halua kaikkea diginä.

PAREMPAA OSAAMISTA Jo 1900-luvun alun markkinoinnin oppaissa sanottiin, että asiakas on keskiössä. Trendi on nyt, että asiakaspalvelun kehittämisen tueksi kerätään reaaliaikaista tietoa asiakkaiden ajattelusta. Sitä voi kerätä esimerkiksi tekstiviesti- ja sähköpostikyselyin ja seuraamalla, mitä netissä keskustellaan.

– Selvitä, minkälaisia asiakkaita apteekissa käy ja minkälaisia ei. Näin voit johtaa ja kehittää tiedolla. Ei kuitenkaan kannata panna toimeen kyselyitä vain sen takia, että

Terveyspisteen perustajan muistilista Avi-lupa Tilojen kartoitus Rekrytointi Vastuullinen johtaja (lääkäri) Yhteistyö julkisen terveydenhuollon kanssa Potilastietojärjestelmä Tutkimusvälineet Palvelukuvaukset ja hinnasto Käyttöönottotarkastus Markkinointi Apteekin henkilökunnan koulutus

22 PROVIISORI 4.17

kysytään jotain.

Miettisen mukaan henkilökunnan palvelutason keskiarvoa pitää pyrkiä nostamaan.

Asiakaskokemukseen vaikuttavat tekijät ovat ratkaisuosaaminen, palveluosaaminen, saatavuus ja prosessit. Tulisi pohtia, miten asiaosaaja voisi kehittää palvelusosaamista ja toisin päin. Myös perustelutaitojen kehittäminen on tärkeää.

KURANSIETO ON PALVELUA Hyvä uutinen on, että palveluosaamista voi harjoitella. Tärkeää on mukautuminen asiakkaan tilanteeseen eli palvelun personointi: onko asiakkaalla kiire? Mitä muuta hän

voisi tarvita? Asiakas on tutkitusti sitä tyytyväisempi, mitä enemmän on myyty.

Asiakaspalvelussa asiakkaan tunnetilan neutralointi, käytännössä kuransieto, on tärkeä osa palvelua. Kaikkia ei tarvitse miellyttää, mutta negatiivisen energian neutralointi johtaa parempaan asiakaskokemukseen. Negatiivinen energia on voinut kertyä asiakkaaseen matkan varrella; lääkäri on voinut olla eri mieltä diagnoosista, parkkipaikkaa ei ole, e-reseptiä ei ole tullut, vesiautomaatti oli tyhjä…

Palvelun kehittämistä tarvitaan, jos halutaan kilpailuetua, ei vain kilpailukykyä suhteessa muihin toimijoihin. ¢

Lohjanharjun apteekki laajensi palvelujaan PROVIISORI Erika Aalto kertoi Lohjanharjun apteekin terveyspistehankkeesta.

Terveyspiste aloitti apteekissa noin 1,5 vuotta sitten. Tällä hetkellä apteekista on saatavilla sairaanhoitopalveluja, etälääkäriyhteys ja kauneudenhoitopalveluita. Idea sai alkunsa asiakaspalautteista ja apteekin huolesta lähiterveysaseman lopettaessa toimintansa.

Aallon mukaan terveyspisteen perustamista miettiessä kannattaakin kartoittaa, onko apteekin läheisyydessä luonnollista tarvetta palveluille. Myös apteekin motivaatiota on tärkeää pohtia. Mitä terveyspisteellä tavoitellaan; asiakkaita, parempaa palvelua, kilpailuetua, rahaa?

Haluaako apteekki olla toiminnan vai kehityksen kärjessä? Miten varaudutaan alan tulevaisuuden haasteisiin, kuten digitalisaatioon, soteuudistukseen ja terveysasemien muuttoihin? Motivaatiokartoituksen ohella on tarkasteltava, ovatko apteekin fyysiset edellytykset kohdillaan.

Avoterveydenhuollon yksikköön kannattaa olla heti yhteydessä. Lohjanharjulla kaikki mittaukset ja hoidot tehdään

samalla tavalla kuin julkisella puolella. Näin varmistetaan, että tehdyt toimenpiteet hyväksytään myös siellä. Hoitopolut on käyty yksityiskohtaisesti läpi terveysaseman kanssa.

Aallon näkemyksen mukaan tarvitaan vuosien työ, jotta terveyspiste työllistää sairaanhoitajan kokonaan. Terveyspisteessä työskentelevän henkilön rekrytoinnissa onkin otettava huomioon, että hänen tulee olla valmis tekemään kaikkia apteekin töitä. Ennakkoluuloton asenne, oma-aloitteisuus ja muuhun porukkaan sopiminen ovat tärkeitä ominaisuuksia.

Lohjanharjulle palkattiin terveydenhoitaja (sairaanhoitaja, jolla on lisäopinnot terveydenedistämistyöstä).

Luustoviikon ja diabetespäivien tyyppisiä kampanjoita on helppo toteuttaa terveyspisteen avulla. Sen perustamisesta on kuitenkin vaikeaa saada taloudellisesti kannattavaa. Kannattavuutta edistää panostaminen markkinointiin. Myös henkilökunnan palvelumyyntitaitojen kehittäminen on tärkeää. Terveyspisteen perustamisen tueksi on saatavilla materiaalia apteekkariliitosta. ¢

TEKSTI MAIJA RAUHA

Näin lääkekustannuksissa on säästetty Lääkekorvauksiin liittyvät poliittiset päätökset koskettavat lähes kaikkia suomalasia. Kelassa tutkijana toimiva FaT Katri Aaltonen loi esityksessään katseen lääkekustannuksiin ja niihin vaikuttamiseen lääkekorvausjärjestelmän kautta.

L

ääkekorvauksiin liittyvä politiikka on viime vuosina ollut pääsääntöisesti supistavaa: lääkekorvauksiin puuttumalla on haluttu suitsia lääkekustannusten kasvua.

Ensin käytettiin juustohöylää, sitten siirrettiin painopisteitä ja edistettiin kilpailua, ja viimeksi on otettu kalliit lääkkeet erityistarkkailuun.

– Suomi ei suinkaan ole ainoa maa, jossa keskustellaan lääkehoitojen kustannuksista ja niiden vaikuttavuudesta. Edes rikkaimmilla mailla ei ole mahdollisuutta maksaa kaikille kansalaisilleen kaikkea hoitoa, josta voisi olla heille apua, Katri Aaltonen muistutti.

Lääkekustannusten kasvun syyt ovat monitahoiset. Uudet lääkehoidot ovat muita kalliimpia, mutta niiden käyttö ei ole itsestään selvästi kaikissa tapauksissa perusteltua. Viime vuosikymmeninä lääkekustannusten kasvu on keskittynyt erikoissairaanhoidon lääkkeisiin.

– Kun halutaan pienentää lääkekustannuksia, lääkkeen hinnan lisäksi on pyrittävä vaikuttamaan myös esimerkiksi markkinoille tulohintaan ja järkevään lääkkeiden käyttöön. Tällöin pyritään vähentämään tarpeettomien ja tarpeettoman kalliiden lääkehoitojen määrää. Yksi keino ei auta kaikkeen, hän tähdensi.

JUUSTOHÖYLÄLLÄ ALOITETTIIN Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa oli useita lääkepolitiikkaa ja korvausjärjestelmää koskevia kirjauksia. Säästötavoitteena oli valtion rahoitusosuudesta 113 miljoonaa euroa vuodesta 2013 alkaen.

Leikkaukset toteutettiin juustohöylämallilla; muun muassa peruskorvaustasoa ja alim-

man erityiskorvauksen tasoa laskettiin. Valtaosalla lääkkeiden käyttäjistä muutosvaikutus oli noin 20 euroa vuodessa.

Vuonna 2016 otettiin käyttöön kolmeen eri hallituksen päätökseen perustuvia muutoksia, joiden yhteinen säästötavoite oli 83 miljoonaa euroa. Kansalaisille tuli alkuomavastuu 50 euroa, peruskorvausprosenttia nostettiin hieman, kiinteitä omavastuita nostettiin sekä tehostettiin viitehintajärjestelmää.

– Tavoitteena oli kohdentaa korvauksia niille, joilla oli suurimmat lääkekulut. Tämä toteutuikin valtaosin, muttei täysin. Viidennes jäi kokonaan ilman korvauksia, koska heidän lääkekulunsa eivät nousseet omavastuurajan yli. Muutoksessa voittivat ne, joiden lääkekulut olivat korkeat.

Kuitenkin sen pienen ryhmän, jonka kulut olivat ennestäänkin kaikkein korkeimmat, lääkekulut nousivat selvästi. Tämä johtui kiinteiden omavastuiden korotuksesta, Aaltonen kertoi.

TÄSMÄISKU KALLIISIIN LÄÄKKEISIIN Tämän vuoden säästötavoite oli 134 miljoonaa euroa, jonka saavuttamiseksi tehtiin monenlaisia muutoksia. Lääkejätettä pyrittiin vähentämään ja rationaalista lääkehoitoa edistämään puuttumalla lääkkeiden toimitusväleihin. Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvauksia laskettiin, ja epilepsialääkkeet otettiin lääkevaihdon piiriin muussa kuin epilepsian hoidossa. Biosimilaarin määräämisestä tuli pakollista

50 % ihmisistä kuluttaa kaikista lääkekorvausmenoista

1,6 % ja 5 % ihmisistä kuluttaa niistä

48,4 %.

Jopa

30 % pienituloisimmista on jättänyt ostamatta tarpeellisia lääkkeitä.

LÄHDE KATRI AALTOSEN LUENTO

silloin, kun sellainen on markkinoilla. Lisäksi muun muassa kavennettiin hintaputkea.

Aaltosen ensivaikutelma on, että toimenpiteet kohdistuvat lääkkeisiin, jotka ovat eniten korvausmenoja tuottavia. Tutkimustietoa vaikutuksista ei kuitenkaan vielä ole.

– Muutoksia supistavaan politiikkaan tuskin on odotettavissa. On kaikkien etu, että yhteisiä rahoja yritetään käyttää järkevästi, Aaltonen totesi. ¢ 4.17 PROVIISORI 23

¢

joulutervehdykset

Hyvää joulua ja terveyttä vuodelle 2018!

24 PROVIISORI 4.17

Akaan Apteekki Alajärven apteekki Asikkalan apteekki Ekenäs 1. apotek – Tammisaaren 1. apteekki Espoon IV Viherlaakson apteekki Olarin apteekki, Espoo Tapiolan Otso apteekki, Espoo Forssan Vanha apteekki Haminan Itäväylän apteekki Hangon apteekki Hartolan Apteekki Heinäveden Apteekki Kangaslammin Sivuapteekki Apteekki Medena, Helsinki Etelä-Haagan Apteekki, Helsinki Flemarin apteekki, Helsinki Helsingin 56. Laajasalon apteekki Hietalahden apteekki, Helsinki Itäkeskuksen apteekki, Helsinki Kallion Apteekki, Helsinki Kruununhaan apteekki, Helsinki Käpylän apteekki, Helsinki Lönnrotinkadun apteekki, Helsinki + Länsimäen sivuapteekki, Vantaa Maunulan apteekki, Helsinki Mellunmäen Uusi Apteekki, Helsinki Munkkiniemen apteekki, Helsinki Munkkiniemen Puisto apteekki, Helsinki Munkkivuoren Apteekki, Helsinki Punavuoren apteekki, Helsinki Runebergin Apteekki, Helsinki Sörnäisten apteekki, Helsinki Töölön Apteekki Kampin Kauppakeskus, Hki Willan Kehrä Apteekki, Hyvinkää Kaurialan apteekki Alahärmän Apteekki Iisalmen Priima apteekki Iisalmen Ykkösapteekki Ilomantsin apteekki Tainionkosken apteekki, Imatra Kouvolan 10. Inkeroisten apteekki Ivalon apteekki Jalasjärven apteekki Joensuun 4. Apteekki Atolli Kaarinan Apteekki Kaavin Apteekki

Suoraman apteekki, Kangasala Kangasniemen apteekki Kankaanpään 2. Vuokko Apteekki Keminmaan Apteekki Kemiön apteekki - Kimito apotek Kihniön Apteekki Hakamäen apteekki, Kotka Helilän Keskus-apteekki, Kotka Kontio Apteekki, Kotka Elimäen apteekki Petosen apteekki, Kuopio Kurikan apteekki Kivimaan Apteekki, Lahti + Kiveriön Apteekki + Ahtialan Apteekki Lapinlahden apteekki Leppävirran apteekki Lieksan 3. Pielis-Apteekki Liedon apteekki Lopen Apteekki Luopioisten Apteekki Luvian Apteekki + www.luvianapteekki.fi Mäntsälän apteekki + www.mantsalanapteekki.fi Mäntän Apteekki Naantalin apteekki Nakkilan apteekki Klaukkalan apteekki Seitsemän veljeksen apteekki, Nurmijärvi Orimattilan apteekki + Artjärven apteekki Nauvon apteekki +Korppoon sivuapteekki Parikkalan Apteekki + Saaren sivuapteekki Pielaveden Apteekki Pirkkalan 1. Apteekki Pohjan apteekki + Karjalohjan sivuapteekki

Länsi-Porin Uusi apteekki Porin VII Pihlavan apteekki Posion Holvi-apteekki Pudasjärven apteekki Punkaharjun apteekki Punkalaitumen apteekki Rauman Ensimmäinen Apteekki + Otan Apteekki Aarre Apteekki, Riihimäki Saarenkylän apteekki, Rovaniemi Ruoveden apteekki Saarijärven apteekki Halikon apteekki Sastamalan 1. apteekki Äetsän apteekki, Sastamala Savon Apteekki, Savonlinna Soinin apteekki Säkylän apteekki Koskikeskuksen apteekki, Tampere Sammon Apteekki, Tampere Toholammin apteekki Kasken apteekki Varissuon apteekki, Turku Tuusulan Apteekki + Riihikallion sivuapteekki Ulvilan apteekki Uuraisten apteekki Uudenkaupungin 1. apteekki Korson apteekki, Vantaa Martinlaakson apteekki, Vantaa Vantaan 11. Pähkinärinteen apteekki Veikkolan apteekki Vesannon apteekki Vetelin apteekki Vimpelin Apteekki Omena-apteekki, Virkkala, Siuntio Voikkaan apteekki Ylitornion Apteekki

4.17 PROVIISORI 25

¢

joulutervehdykset

AURINKO

APTEEKKI

AURINKO APTEEKKI

PMS 583 CMYK 31/1/100/10 RGB 185/195/0 HTML #b9c300

AURINKO APTEEKKI

AURINKO

APTEEKKI

AURINKO APTEEKKI 26 PROVIISORI 4.17

PMS 377 CMYK 56/1/100/22 RGB 114/156/8 HTML #729c08

Pantone Pro Black CMYK 0/0/0/100 RGB 0/0/0 HTML #000000

Jäsen- ja koulutussivut Kerromme Sinulle näillä sivuilla muun muassa, mitä kuuluu tämän vuoden apteekkityöryhmän ja ProMenteeohjelman sekä opiskelijatoimintaamme. Esittelemme uuden Edunvalvontaproviisorilta-palstan ja julkistamme ensi kevään Proviisoripäivien luento-ohjelman.

Muista!

12.12.2017 oma Urailta työnhakuteemalla Helsingissä yhteistyössä jäsenvakuuttajamme Ifin kanssa 19.1.2018 Pro Pharmacia -seminaari yhteistyössä Suomen Apteekkariliiton kanssa Helsingissä 7.2.2018 ProTeollisuus-vierailu Espoossa CROWN CRO:lle teemalla Kliiniset lääketutkimukset Suomessa PROVIISORIPÄIVÄN la 17.3.2018 osallistujailmoittautuminen on alkanut – varmista paikkasi jo nyt!

Katso päivän ohjelma ja hinnat sivulta 37.

PÄIVITÄMME TIETOJA ajankohtaisista koulutustapahtumista verkkosivuillemme ja kaikille avoimen Facebook-yhteisömme kautta.

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA KYSYMYKSIISI VASTAAVAT Mikko Lähdevuori, Henna Kyllönen ja Eija Vartiainen:

toimisto@proviisoriyhdistys.net tai etunimi.sukunimi@ proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16 OPISKELIJATOIMINTA ON OLLUT TÄNÄ SYKSYNÄ VILKASTA. Kuopiossa ilakoitiin muun muassa kuplafutiksen parissa. Lisää kuvia opiskelijatapahtumista sivulla 32. ¢

TOIMISTO ON postittanut ensi vuoden jäsenkalenterit 1.12.2017 ennakkotilausten perusteella niille jäsenille ja kannatusjäsenille, jotka eivät noutaneet niitä Farmasian päiviltä. Mikäli et ole saanut tilaamaasi kalenteria 15.12. mennessä, otathan yhteyttä yhdistyksen toimistolle, kiitos.

EMMEKÖ TAVOITA SINUA? Päivitäthän yhteystietosi Omat jäsentiedot -alueella proviisoriyhdistys.net/jasentieto. Jäsentieto-alueelta löydät myös muun muassa sääntömääräisiin kokouksiin liittyvät asiakirjat, apteekkiproviisorin toimenkuvaliitteen, koulutustaltiointimme, IF:n matkavakuutustodistuksen ja lisätietoja jäseneduistasi.

Ilmoitathan valmistumisestasi sekä mahdolliset työolosuhdemuutokset kuluvan vuoden ajalta toimistolle www.proviisoriyhdistys.net/ota-yhteytta löytyvän lomakkeen kautta.

TOIMISTOMME ON SULJETTU 22.12.2017– 5.1.2018. Toivotamme kaikille rauhaisaa ja rentouttavaa joulun aikaa!

4.17 PROVIISORI 27

¢

ajankohtaista

Verkkokoulutusten ja OmaPortaalin muun sisällön myötä Proviisoriyhdistyksen palvelut tulevat nykyistä kattavammin jäsenten saataville ajasta ja paikasta riippumatta.

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVITUS DREAMSTIME

Proviisoriyhdistyksen jäsenet ovat pidemmän aikaa toivoneet ajasta ja paikasta riippumattomia palveluita.

Verkkokoulutuksia onkin jo pilotoitu, ja vireillä on monipuoliseen jäsenportaaliin tähtäävä kehityshanke.

Yhdistys kouluttaa myös digitaalisesti

E

dunvalvontaproviisori Henna Kyllönen kertoo, että jäsenet ovat useaan otteeseen esittäneet toiveita nykyistä helpommin saavutettavista palveluista, kuten eri paikkakunnilla pidettävistä koulutuksista. Palveluiden digitalisointihanke sai puhtia Mikko Lähdevuoren aloitettua ensin yhdistyksen puheenjohtajana vuoden 2017 alussa ja siirryttyä keväällä toiminnanjohtajaksi.

– Mikolla oli selvä käsitys siitä, miten asiassa voitaisiin edetä. Keväällä pidimme valmistuville opiskelijoille tähdätyn esimiesvalmennuksen, jossa käsiteltiin työoikeuteen liittyviä aiheita. Sain ajatuksen, että koulutuksen sisällöt voisivat kiinnostaa muitakin, ja ne olisi suhteellisen helppoa tallentaa verkkoon. Tästä syntyi ad hoc verkkokoulutuksen kokeiluhanke, Henna kertaa.

Koulutuspilotti sisälsi ennakkotehtäviä, diaesityksiä ja case-videoita. Aineisto jaettiin kolmeen lyhyehköön osioon ja julkaistiin kesällä Proviisoriyhdistyksen verkkosivujen Jäsentieto-osiossa. Pilotin palaute ei ollut kovin runsasta, mutta kaikki palaute oli myönteistä.

– Toinen merkki siitä, että olemme oikealla tiellä, saatiin syksyn jäsenkyselyssä.

28 PROVIISORI 4.17

93 prosenttia vastaajista koki, että verkkokoulutukset ovat kiinnostavia, ja 75 prosenttia oli valmis maksamaan niistä, Mikko kertoo.

– Tavoitteenamme ovat tiiviit, lyhyet ja helposti nautittavat, mutta proviisorille hyödylliset koulutusvälipalat, Henna kiteyttää.

HOUKUTTELEVIA VÄLIPALOJA

LISÄTIETOJA ENSI VUONNA

Yhdistyksen verkkosivujen kautta on tällä hetkellä käytettävissä kuusi ytimekästä koulutusjaksoa. Syksyn Ajankohtaisseminaarissa kokeiltiin ensi kertaa luentojen taltiointia yhteistyökumppanin tuella. Osa videomateriaalista on jo nyt katsottavissa ratiopharm Oy:n Teva care -portaalissa. Linkkiä sinne on jo jaettu yhdistyksen jäsenuutiskirjeissä sekä Jäsentieto-alueella.

– Yritykset näkevät hankkeessamme mahdollisuuksia viestinnän kannalta.

Asiantuntijaluennot ja mahdollinen kaupallinen aineisto on tarkoitus erottaa sivustolla selvästi toisistaan, Mikko toteaa.

– Yrityksillä saattaa olla valmista koulutusmateriaalia, jota he voivat jakaa portaalimme kautta. Jäsenkyselymme kautta olemme jo kartoittaneet, millaista yhdistyksen tuottamaa omaa sisältöä jäsenet toivovat, Henna täydentää.

Koulutuksista osan on tarkoitus olla ilmaisia ja osan maksullisia. Maksu olisi mahdollista hoitaa älypuhelimella, jolla portaalia voisi myös käyttää.

Portaaliin on tulossa muutakin sisältöä, kuten Proviisori-lehden näköisversio, jäsentiedotteiden sähköinen kokoelma sekä keskustelualusta, joka mahdollistaa kollegoiden kanssa käytävät keskustelut. Myös cv:n ylläpitämistä helpottavaa osiota on suunniteltu.

– Proviisoriviesti Oy on tehnyt päätöksen portaalin julkaisemiseen johtavan kehitystyön tilaamisesta. Hankekuvauksen laadimme jo viime kevään aikana, ja lähiaikoina ICT-toimittajamme alkaa rakentaa itse portaalia yhteistyössä yhdistyksen toimiston kanssa. Keräämme myös jatkuvasti materiaalia koulutuspankkiamme varten, Mikko kertoo.

Yksityiskohtaisempia tietoja portaittain etenevästä hankkeesta on luvassa ensi vuoden puolella.

– OmaPortaali on vain työnimi. Järjestämme todennäköisesti ensi vuonna nimikilpailun lopullisen nimen löytämiseksi, Mikko vihjaa. ¢

varapuheenjohtajalta Yhdistyksen verkkosivujen kautta on tällä hetkellä käytettävissä kuusi ytimekästä koulutusjaksoa.

Oletko jo tutustunut verkkokoulutuspilottiimme?

PROVIISORIYHDISTYS ON kesän aikana julkaissut jäsenilleen erillisveloituksettoman Työoikeutta esimiehille -verkkokoulutuspilotin. Löydät sen Omat jäsentiedot -alueeltasi. Koulutuksen tavoitteena on parantaa esimiesasemassa työskentelevien ymmärrystä työoikeudellisista kysymyksistä ja edistää heidän tiedonhankintataitojaan.

CASE 1: Rekrytointi Mitä lähteitä työnantaja saa käyttää hakiessaan tietoa työnhakijasta ja vastaavasti työntekijästä?

Työhonoton periaatteita Työhaastatteluun valmistautuminen

• • •

CASE 2: Määräaikainen työsopimus, koeaika ja irtisanoutuminen Mitä eroja on määräaikaisen ja toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen välillä?

Koeaikaehto ja sen merkitys Työsuhteen päättämismenettelyt

• • •

CASE 3: Loma-asiat, työntekijä sosiaalisessa mediassa, irtisanominen/ työsuhteen purkaminen Loman ansaitseminen, ajankohta ja määrä Työnantajaan viittaava somettaminen työ- ja vapaa-ajalla Kun työntekijä sairastuu

• • •

Käythän kouluttautumassa ja antamassa meille palautetta tulevia verkkokoulutuksia kehittääksemme!

Koulutus verkossa: proviisoriyhdistys.net/jasentieto

Proviisorin asiantuntijuus – mitä se on?

PROVIISORI. MIKÄ se oikein on? Ainakin itse kuulen turhan usein tuon kysymyksen.

Monelle tulee sanasta mieleen vain apteekkarius, mutta mitä on proviisori ilman omaa apteekkia? Useimmat tietolähteet mainitsevat proviisorien esimiesroolin ja asiantuntijuuden. Esimiehen rooli korostuukin suomalaisessa apteekkijärjestelmässä, mutta entä asiantuntijuus?

MUUALLA EUROOPASSA vieraillessaan farmasian maisteri saa osakseen ihailevia katseita. Nimike tuo kuulijoiden mieleen asiantuntijan, jolla on tärkeä rooli sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä ja jonka sana lääkkeisiin liittyvissä toimissa on hyvinkin painava. Suomessa asiantuntijuutemme korostuu lähinnä viranomaistyössä sekä lääketeollisuudessa, mutta osaamistamme voisi hyödyntää myös monissa muissa työtehtävissä. Mikä toisi meille sen arvostuksen, jonka osaamisemme ansaitsisi ja tekisi proviisori-nimikkeen tutuksi lääkealan asiantuntijana koko Suomen kansalle?

MYÖS OSAAMISEMME on osalle kansasta vierasta, joten osa asiakkaista yllättyy havaitessaan proviisorin lääkeosaamisen apteekissa asioidessaan. Asiantuntijuuden näyttäminen onkin keskeistä, jos haluamme esimerkiksi säilyttää lääkemyynnin apteekeissa ruokakauppojen sijaan.

PROVIISORI ON lääkärin ja sairaanhoitajan tavoin terveydenhuoltoalan ammattilainen.

Tämä tarkoittaa velvollisuutta ottaa vastuuta, hyödyntää osaamistaan ja samoin ylläpitää sitä. Omaa osaamista tulee arvostaa ja se tulee kertoa ääneen, jotta muutkin osaisivat arvostaa sitä.

SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄ on paraikaa myllerryksessä, ja sen myötä muuttuu myös meidän asemamme. Voimme tietysti jäädä odottamaan tätä muutosta, mutta itse kysyisin, mitä me voimme tehdä juuri nyt. Miten parantaisimme asemaamme ja arvostustamme nykyisissä tehtävissämme kokonaan uuden roolin luomisen sijaan? Kun itse ymmärrämme, mitä olemme, mikä on meidän roolimme ja mihin meitä tarvitaan, on viestin vieminen muille helpompaa.

MONELLA MUULLA terveydenhuollon alalla asiantuntijoiden osaamisen tukena ovat kokeet, jotka alan ihmisten on läpäistävä harjoittaakseen toimintaansa. Proviisoreiden osaamisen kehittäminen jää jokaisen omille

harteille. Osaamisen kehittäminen on tärkeää, koska se vahvistaa ammatti-identiteettiä. On tärkeää pysähtyä miettimään, mitkä ovat juuri sinun vahvuutesi ja heikkoutesi, millaisena proviisorina haluat profiloitua ja mitä proviisori-nimike sinulle tarkoittaa. Onko se apteekkia odottava maisteri vai alan rautainen asiantuntija?

YHDISTYKSEMME TARJOAA hyvät koulutusmahdollisuudet ammatti-identiteetin rakentamisen tueksi. Erinomaisena apuna voivat toimia myös ProMentee -ohjelmamme mentorit, jotka ovat eri tavoin profiloituneita alamme osaajia.

KOSKA TERVEYDENHUOLTO käy niin Suomessa kuin jopa globaalillakin tasolla läpi muutosprosessia, tulee proviisorin rooli tulevaisuudessa väistämättä muuttumaan.

Aiemmin mainitsemiani kysymyksiä pohtimalla voi kuitenkin ymmärtää, että muutos ei välttämättä ole pahasta. Meillä itsellämme on avaimet siihen, millainen on tulevaisuuden proviisori ja millaisen kuvan me haluamme proviisoreista antaa.

TÄRKEÄÄ ONKIN huomata, että roolimme muuttuu joka tapauksessa, oli muutosvoimana sitten kehittyvä kilpailuympäristö tai tekoäly, ja kontrollimme tähän muutokseen riippuu itsestämme. Meidän tulee keskittää osaamisemme oikeisiin tehtäviin ja kiinnittää huomiota erityisesti siihen, mitä lisäarvoa proviisorin tutkinto meille tuo. Mikä tekee proviisorista parhaan vaihtoehdon asiantuntijaksi ja mitkä ovat ne väylät, joissa tätä osaamista voi tuoda esille?

ELÄMME JÄNNITTÄVIÄ aikoja tulevien Sote-uudistusten myötä, ja proviisorien sekä meidän tulevien proviisorien tulee lunastaa paikkamme uudessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Ollaan ylpeitä siitä, mitä teemme ja näytetään koko Suomelle, keitä me olemme!

Pikkujoulujen täyteistä ja energistä loppuvuotta 2017! ¢ Sandra Kontola

varapuheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 4.17 PROVIISORI 29

¢

¢

edunvalvontaproviisorilta

Työsuhdeneuvontaa tarvitaan PROVIISORIYHDISTYKSEN SYKSYISEN jäsenkyselyn vastaukset antoivat selviä suuntaviivoja tulevalle toiminnalle muun muassa verkkokoulutusten kehittämishankkeeseen, mutta toisaalta vahvistivat käsityksiä siitä, mikä on jäsenille erityisen tärkeää jo olemassa olevien toimintojemme ja jäsenetujen osalta.

YHDISTYKSEN JÄSENET kokevat Proviisori-lehden sekä koulutus- ja tapahtumaedut nykyisellään selvästi hyödyllisimmiksi jäseneduiksi. Kun vastaajat arvottavat nykyisiä jäsenetujamme yleisesti, nousevat tähän arvokkaimpien jäsenetujen joukkoon neljällä viidestä vastaajasta toimiston työsuhdeneuvontapalvelut.

PROVIISORIYHDISTYS ON viime vuosien aikana määrätietoisesti kehittänyt jäsenten ammatillisen työsuhde-edunvalvonnan osa-aluettaan monin tavoin. Aiemman pitkäaikaisen yhteistyöasianajajan eläköityessä valittiin yhdistyksen yhteistyökumppaniksi työntekijälähtöisestä näkökulmasta työ- ja virkaoikeuteen erikoistunut asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy, jolla on toimistot Helsingin lisäksi Oulussa ja Jyväskylässä. Puhelimitse he palvelevat jäseniämme käytännössä pääsääntöisesti Oulusta.

MYÖS YHDISTYKSEN henkilöstöä on koulutettu työlainsäädännön asioissa, ja yhdistys on järjestänyt jäsenilleen vuosittain työoikeuden ajankohtais- ja elinkaareen liittyviä case-tapauskoulutuksia, joihin liittyvää materiaalia on julkaistu kaikkien jäsenten saataville Jäsentieto-alueellamme. Tästä vuodesta alkaen toimistohenkilökunnan määrän kasvun ja työnjaon myötä työsuhde-edunvalvontaan on myös pyritty kohdistamaan aiempaa enemmän resursseja.

KULUVAN VUODEN aikana yhteistyöasianajajamme on neuvonut puhelimitse noin 50 yhdistyksen jäsentä. Vastaavasti yhdistyksen toimiston kanssa työsuhdeneuvonta-asioissa on asioinut noin 100 jäsentä.

Nämä ovat äkkiseltään suurelta kuulostavia lukuja, mutta vain harva asia vaatii

30 PROVIISORI 4.17

useiden tuntien tarkastelua, ja useissa tapauksissa jäsen saa omalle tulkinnalleen tarvitsemansa vahvistuksen sopimukseen tai lain tulkintaan liittyvässä asiassa yhden yhteydenoton myötä. Tämä edellyttää, että asiat ovat kysymykseen nähden riittävästi taustoitettuja.

JOKA TAPAUKSESSA edellä esitetyt luvut kertovat, että työsuhdeneuvonta on hyvin käytetty ja tarvittu jäsenpalvelumme, vaikkakin yksittäisen jäsenen kannalta tämän jäsenedun todellinen arvo voi konkretisoitua vain harvoin. Vuosittain, voisiko sanoa kaikkien onneksi, ollaan vain yksittäisissä tapauksissa työnantajatahoon nähden todellisessa ristiriitatilanteessa.

TOIMISTOLLE TULEVAT kysymykset painottuvat jäsenmäärien suhteessa enemmän apteekkisektorille. Kuluvan vuoden aikana nämä kysymykset ovat loma- ja lomapalkka-asioiden ohella valitettavasti mitä suurimmassa määrin liittyneet lomautuksiin ja niiden uhkaan tai irtisanomisiin. Myös kilpailukykysopimus on uutena asiana tuonut mukanaan sen käytännön järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Muiden sektorien osalta kysymykset ovat usein niin ikään työja virkasopimusoikeudellisia ja painottuvat eniten työpaikan vaihtumiseen liittyviin seikkoihin.

Ehdota opintopalkinnon saajia OLETKO VALMISTUMASSA tai valmistunut vuoden 2017 aikana? Oletko opintojesi aikana ollut aktiivinen myös YFK:n, Fortiksen ja/tai Proviisoriyhdistyksen toiminnassa? Täyttääkö pro gradu -tutkielmasi kiitettävän arvosanan kriteerit tai onko opinnäytetyösi jollakin muulla tapaa erinomainen?

Suomen Proviisoriyhdistys julistaa haettavaksi kaksi 200 euron arvoista opintopalkintoa 4.2.2018 mennessä. Palkinnot jaetaan erikseen sekä Kuopiosta että Helsingistä vuoden 2017 aikana valmistuville proviisoreille. Voit esittää ehdokasta palkinnon saajaksi tai ilmoittaa itsesi Proviisoriyhdistyksen verkkosivuilta löytyvän lomakkeen kautta.

Haluamme palkinnolla kiittää proviisoriopiskelijoita aktiivisesta osallistumisesta järjestötoimintaan ja panoksesta farmasian alan tutkimuksen edistämisessä. Opintopalkinnon saajat valitsee Proviisoriyhdistyksen hallitus yhdistyksen opiskelijavaliokunnan esityksestä.

Opintopalkinnot jaetaan Proviisoripäivän 17.3.2018 yhteydessä.

Ilmianna Proviisorikollega!

HENNA KYLLÖNEN

ILAHDUTTAAKO ELÄMÄÄSI mahtava Proviisorikollega? Onko työyhteisössäsi tai lähipiirissäsi proviisori, joka ansaitsee tunnustustuksen positiivisuudestaan, innostavuudestaan, kollegaaliHanna Haataja suudestaan tai jostakin muusta?

Suomen Proviisoriyhdistys ja ProMentee-työryhmä jakavat vuoden Proviisorikollega-tunnustuksen Proviisoripäivässä 17.3.2018. Tee ehdotuksesi tunnustuksen saajasta 28.1.2018 mennessä Proviisoriyhdistyksen verkkosivuilla. Tunnustuksen saaja valitaan ehdotusten joukosta. ProMentee-työryhmä tekee ehdotuksen palkinnon saajasta yhdistyksen hallitukselle, joka valitsee vuoden Proviisorikollegan.

Proviisorikollega-tunnustus jaetaan vuonna 2018 jo viidennen kerran. Käy tutustumassa aikaisempiin upeisiin Proviisorikollegoihin, Tuulikki Hurriin, Juha Päivärintaan, Tomi Rantamäkeen ja Hanna Haatajaan Proviisoriyhdistyksen verkkosivuilla.

Edunvalvontaproviisori Suomen Proviisoriyhdistys

Kollegiaalista alkuvuotta!

TYÖNI EDUNVALVONTA-ASIOIDEN osalta painottuu jäsenten työelämän ongelmatilanteisiin, joiden selvittäminen, toivottavasti mahdollisimman usein kollegani eduksi, on erityisen palkitsevaa. Tehtäväni yhdistyksessä on olla olemassa ja tukemassa juuri sinua urallasi! Kiitän kaikkia haastamisestani kysymyksillänne kuluneen vuoden aikana ja toivotan kaikille menestyksekästä tulevaa vuotta urapoluillenne! ¢

¢

apurahat

Proviisoriyhdistyksen apurahat 2018 SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN hallitus julistaa kaikkien yhdistyksen jäsenten haettaviksi apurahoja farmaseuttisen ammattitaidon edistämiseen. Apurahoja voidaan myöntää farmasian alan opintotarkoitusta, esimerkiksi ulkomailla suoritettavaa pro gradu -työtä, PD-opintoja tai muita erikoistumiskoulutukseen tarkoitettuja opintoja, tieteellistä jatkotutkimusta tai kongressimatkaa varten.

Apurahoja jaetaan hakemusten perusteella enintään yhdistyksen syyskokouksessa päätetty summa. Apurahojen jaosta ja suuruudesta päättää Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus.

Hakemukset käsittelee apurahatoimikunta, joka laatii hallitukselle esityksen apurahan saajista. Apurahatoimikuntaan kuuluvat yhdistyksen jäsenistöstä erikseen kutsutut henkilöt, jotka edustavat tieteellistä tutkimusta, erikoistumisopintoja/PD-opintoja sekä pro gradu -töitä ja jatko-opintoja.

Lisäksi Proviisoriyhdistyksen hallituksella on oma edustaja apurahatoimikunnassa.

Suomen suosituin rautalääke*

• Hemirauta Fe++ • Gastroresistentit rakeet • Optimaalinen imeytyminen pohjukaissuolessa • Tarvittaessa kapselin voi avata

VAPAAMUOTOISESTA APURAHAHAKEMUKSESTA TULEE ILMETÄ:

• • • • •

apurahan käyttötarkoitus opintojen, kongressimatkan tms. rahoitussuunnitelma toivomus apurahan suuruudesta muut samaa tarkoitusta varten haetut apurahat sekä todistukset ansioista, jotka hakija katsoo eduikseen (ansioluettelo, julkaisuluettelo jne.).

Puutteellisia hakemuksia ei oteta huomioon valinnassa.

Hakija sitoutuu antamaan erikseen sovitulla tavalla selostuksen apurahan käytöstä. Hakemuslomake ja lisätietoa hakemisesta: www.proviisoriyhdistys.net/apurahat2018. Apurahan saajat julkistetaan Proviisoripäivillä 18.3.2018 ja Proviisori-lehdessä 2/2018.

Hakemusten tulee olla perillä 5.2.2018 mennessä joko sähköisesti (toimisto@proviisoriyhdistys.net) tai postitse osoitteella: Suomen Proviisoriyhdistys ry, Apurahatoimikunta, Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs), 00100 Helsinki. ¢

Apurahatiedote SUOMEN FARMASEUTTISEN yhdistyksen hallitus julistaa haettavaksi tutkimus- ja koulutusrahaston apurahat. Rahastosta myönnetään henkilökohtaisia apurahoja 1) väitöskirjaan johtavaan tieteellisten jatko-opintojen tekemiseen (myönnetään enintään 6 kuukauden ajaksi), 2) tieteellisten kokousten järjestämiseen, 3) tieteellisiin kokouksiin tai tutkijan- ja jatkokoulutustilaisuuksiin osallistumista varten sekä 4) Suomen ja Viron välisen tutkijanvaihdon matka- ja majoituskuluihin. Materiaali- ja ainekuluihin ei myönnetä rahoitusta. Apurahojen jaosta ja suuruudesta päättää Suomen farmaseuttisen yhdistyksen hallitus. Apurahat jaetaan yhdistyksen vuosikokouksessa huhtikuussa.

Haku tapahtuu yhdistyksen kotisivujen kautta hakuaikana 1.-31.1.2018. Lisätietoja apurahahausta saa yhdistyksen kotisivuilta www.pro.tsv.fi/finpharmsociety tai sihteeriltä (leena.peltonen@helsinki.fi). ¢ Suomen farmaseuttisen yhdistyksen hallitus

Obsidan Fe++ 100 mg kapseli, kova. Raudanpuutostilojen hoitoon, erityisesti raskauden ja imetyksen aikana. Aikuisille ja yli 6-vuotiaille lapsille (paino yli 20 kg) 1 kapseli päivässä tyhjään vatsaan. Ruoka ja muut lääkkeet saattavat vaikuttaa raudan imeytymiseen ja rauta voi vaikuttaa muiden lääkkeiden imeytymiseen. Ei sovellu käytettäväksi tiettyjen veri- tai ruuansulatuskanavan sairauksien yhteydessä.

Yleiset haittavaikutukset: maha-suolikanavan oireet. Varmista lääkkeen sopivuus itsellesi apteekista.

Tutustu pakkausselosteeseen. Itsehoitolääke. Ei SV-korvattava. 50 kaps. 15,97 € (vmh + alv).

Markkinoija: Oy Verman Ab *Myyntidata InformX 10/2017

www.rautainfo.fi

12/2017

Apteekista

¢

opiskelijat

Helsingin Toiminnalla tutuiksi -illassa vierailtiin Stadin Panimolla: tutustuttiin panimotoimintaan, visailtiin oluista sekä tietysti maisteltiin oluita ja siidereitä.

Opiskelijoilla aktiivinen syksy TEKSTI HENNA KYLLÖNEN KUVAT SANDRA KONTOLA, HENNA KYLLÖNEN, TUURE NIVUKOSKI, ANNA PELTONEN, ELISA PÖYHÖNEN, EIJA VARTIAINEN, VILMA WESTERSUND

K

uluva syksy on ollut yhdistyksen opiskelijatoiminnassa erityisen aktiivinen. Opiskelijavaliokunnan täksi vuodeksi suunnittelemista 12 tapahtumasta yhdeksän on toteutunut syyskaudella. Jäsentapahtumia on järjestetty yhteistyössä Oriolan, Vermanin ja ainejärjestöjen Fortiksen sekä Yliopiston farmasiakunnan (YFK) kanssa.

Opiskelijavaliokunnan toimintaan on tullut syksyn myötä mukaan ilahduttavasti uusia kasvoja. Proviisoriopiskelijoiden näkökulmasta yhdistyksen toimintaa järjestää valiokunnassa tällä hetkellä Helsingissä ja Kuopiossa yhteensä 17 aktiivitoimijaa. Voit tutustua valiokuntalaisiin yhdistyksen verkkosivuilta www.proviisoriyhdistys.net/opiskelijayhteyshenkilot Proviisoriyhdistys kiinnittää toimintasuunnitelmansa mukaisesti toiminnassaan erityistä huomiota opiskelijoihin. Yhdistys järjestää vuosittain toimintaansa tutustuttavan tapahtuman sekä Helsingissä että Kuopiossa opintonsa aloittaville proviisoriopiskelijoille sekä valmistuville proviisoriopiskelijoille suunnattua esimieskoulutusta.

Muita tapahtumia järjestetään opiskelijoiden kiinnostuksen ja opiskelijavalokunnan mahdollisuuksien mukaan.

– Koen opiskelijatoimintamme olevan tärkeä osa proviisorin identiteetin muodostumista. Valiokunnan aktiviteetit auttavat muodostamaan verkostoja jo nuorena sekä kannustavat tulevia proviisoreja opintojen alusta asti vetämään yhtä köyttä. Lisäksi mahdollisuus osallistua muuhun toimintaamme jo opintovaiheessa tukee proviisoreja myös valmistumisen jälkeen, kuvaa valiokunnan

32 PROVIISORI 4.17

toimintaa tämän vuoden luotsannut yhdistyksen varapuheenjohtaja

Sandra Kontola kokemuksiaan.

Tänä vuonna opiskelijat ovat Toiminnalla tutuiksi -iltojen ja Esimiesvalmennusten lisäksi kokoontuneet yhteen pakohuone-excursioiden merkeissä, ainejärjestöyhteistyötapahtumien puitteissa kuplafutiksen pariin Kuopiossa ja jääkiekko-exculle Jokerien kotipeliin Helsingissä sekä perinteiseksi käyneisiin pikkujouluihin molemmissa opiskelukaupungeissa. Valiokunnan ideoimista tapahtumista tämän vuoden puolella järjestetään vielä yhdistyksen ensimmäinen Urailta 12.12. teemalla Some työnhaun välineenä. Sinne ovat tervetulleita myös jo valmistuneet ja aiheen itselleen ajankohtaiseksi kokevat.

– Odotamme koko valiokunta innolla urailtaa, joka oli alun perin suunnitteilla järjestettäväksi jo alkuvuodesta, mutta siitä tulikin loppuvuoden huipennus, toteaa Kontola. ¢

Opiskelijavaliokunta kiittää kuluneesta vuodesta yhteistyökumppaneitaan sekä tilaisuuksiin osallistuneita!

Kuopion syyskuisessa Uusien illassa kokeiltiin rajoja Huippucenterin trampoliineilla. Treenin jälkeen kokoonnuttiin Puijonkadun saunatiloihin tutustumaan ja kuulemaan ruokailun lomassa ajankohtaisista asioista Oriolalta sekä yhdistyksestä.

Marraskuun alussa reippailtiin Helsingissä Foxtrailin pikkujoulurasteilla, jonka jälkeen siirryttiin bingoilemaan ja ruokailemaan sekä lämmittelemään saunan löylyihin YFK:n Käärmeenpesälle.

Kuopion Kuplafutis oli iloista yhteispeliä ja pikkujouluihin kokoonnuttiin marraskuun lopussa Ismo Leikolan stand up -showhun Musiikkitalolle.

¢

promentee Laura Kaario, Katere Sharifpour, Aino Häkkinen ja Panu Teittinen tutustuivat mentoroinnin parissa keväällä 2016 ja pitävät edelleen tiiviisti yhteyttä toisiinsa.

Nostetta uralle ja elämänmittaisia ystävyyksiä TEKSTI ELINA LÄMSÄ JA ILONA TOKOLA KUVAT TYÖRYHMÄ

Mentorointi voi antaa monipuolisia eväitä uralle sekä auttaa proviisoreita uraan liittyvissä kysymyksissä niin uran alkuvaiheessa kuin myöhemmin, kokemuksen kartuttua. Aino Häkkinen, Laura Kaario ja Panu Teittinen osallistuivat keväällä 2016 järjestettyyn Opiskelijan mentorointiohjelmaan.

O

pintojensa loppusuoralla olleen kolmikon mentoriksi valikoitui Katere Sharifpour, sillä heitä kaikkia yhdisti kiinnostus lääketeollisuuteen.

Opiskelijoiden ohjelmassa mentorointi toteutetaan pienryhmissä. Kolmikko toteaakin työnhakuun ja urasuunnitelmiin liittyneen ajatustenvaihdon olleen antoisaa vertaisten kesken.

– Ryhmämme positiivisen ja rennon ilmapiirin ansiosta jokainen uskalsi tuoda rohkeasti omia näkemyksiään esille. Katere haastoi meitä ajattelemaan asioita usealta eri kantilta, ja koenkin ryhmämentoroinnin avanneen ajattelutapaani monessa suh-

34 PROVIISORI 4.17

teessa, Panu kertoo.

Parhaimmillaan mentorointi kehittää itsetuntemusta, antaa eväitä työelämän haasteisiin ja selkeyttää urasuunnitelmia.

Aino, Laura ja Panu kertovat oivaltaneensa mentoroinnin ansiosta, miten monenlaisiin toimenkuviin proviisorin tutkinto antaa valmiuksia. Myös omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen ja niiden esille tuominen helpottuivat.

– Ehkä tärkein oppi oli uskaltautua rohkeasti hakeutumaan töissä ajoittain mukavuusalueen ulkopuolelle – tällöin kehittyminen on taattua niin ammatillisesti kuin itsetuntemuksen suhteen. Ala kehittyy koko ajan valtavasti, joten valmistumisen kynnyksellä lohduttavaa oli myös ymmärtää,

ettei sitä koskaan ole valmis, vaan kehittyminen jatkuu läpi uran, Laura toteaa.

HELPOMMIN TYÖELÄMÄÄN Pohdiskelujen ja keskustelujen lisäksi mentorointiporukassa harjoiteltiin myös konkreettisia taitoja. Oppia otettiin toisilta niin ansioluettelon ja työhakemusten kirjoittamiseen kuin haastattelussa menestymiseenkin. Ainon, Lauran ja Panun mukaan työelämään siirtyminen helpottui mentoroinnin ansiosta.

– Mentoroinnista saamani rohkeuden ja kannustuksen avulla olen uskaltanut hakea haastavia työtehtäviä jo uran alkutaipaleella, ja tämä on myös tuottanut tulosta, Laura kertoo.

Oli mentoroinnilla osuutta asiaan tai ei, pian valmistumisensa jälkeen koko kolmikko työllistyi samaan yritykseen, lääketehdas Orionille.

MYÖS MENTORI HYÖTYY Aino, Laura ja Panu kannustavat kaikkia mentoroinnista kiinnostuneita hakeutumaan ProMentee-ohjelmiin. He kokevat saaneensa mentoroinnista paljon irti.

Rohkeuden ja ammattiylpeyden kasvamisen lisäksi Laura mainitsee saaneensa ohjelman ansiosta myös kolme hyvää ystävää. Ainon mielestä mentoroinnin hyötyihin kuuluvat keskustelut samoista asioista kiinnostuneiden kollegoiden kanssa. Kateren ajatukset ja neuvot tarjosivat apua moniin ammatillisiin ja itsetuntokysymyksiin.

– Mentorointi antaa varmasti jokaiselle

Ohjelmassa pääsee verkostoitumaan niin tulevaisuuden kollegoiden kuin työelämässä jo meritoituneiden asiantuntijoiden kanssa.

jotakin. Ohjelmassa pääsee verkostoitumaan niin tulevaisuuden kollegoiden kuin työelämässä jo meritoituneiden asiantuntijoiden kanssa, toteaa Panu.

Eikä mentorointi ole vain mentoroitavia varten, vaan se kasvattaa ja kehittää myös mentoria.

– Sain mentoriryhmältä valtavasti energiaa, myönteistä asennetta ja mahtavia uusia näkökulmia ura-ajatteluun, Katere kertoo.

– Isoin kiitos on, että jokainen mentoroitava sai prosessin aikana mainion alkutyöpaikan ja olen erittäin ylpeä jokaisesta.

On ollut todella mukavaa, ettei yhteydenpitomme päättynyt projektin loppumisen myötä, vaan tsemppaamme toisiamme edelleenkin, hän sanoo. ¢

Työryhmä mentoroinnin takana PROVIISORIYHDISTYKSEN MENTOROINTIOHJELMAN järjestämisestä ja toteutuksesta vastaa yhdistyksen ProMentee-työryhmä. Työryhmä perustettiin vuonna 2013, ja tämän syksyn ProMentee-ohjelma on jo kuudes.

Kaikki farmasian sektorit kattavan mentorointiohjelman lisäksi ohjelmia on järjestetty myös apteekkariksi tähtääville proviisoreille sekä valmistumisen kynnyksellä oleville proviisoriopiskelijoille.

Ensimmäisestä ohjelmasta asti ennallaan ovat pysyneet muun muassa ohjelman rakenne ja mentorointiparien valintaprosessi. Työryhmä on kirjoittanut mentoroinnin tueksi oppaan, joka tarjoaa myös harjoituksia mentoroinnin tueksi.

Uuden ohjelman alkaessa työryhmä rekrytoi mentorit sekä valitsee ohjelmaan hakeneiden joukosta mentoreille sopivat mentoroitavat. Onnistunut parinmuodostus on erityisen tärkeää mentoroinnin onnistumisen kannalta, joten parinmuodostus tehdään huolellisesti ja aikaa käyttäen. Työryhmä onkin saanut

kiitosta onnistuneista valinnoista jokaisessa ohjelmassa.

Työryhmä suunnittelee myös ohjelman seminaaritapaamiset, jotka toteutetaan yhteistyökumppanien kanssa. Seminaarit antavat mahdollisuuden jakaa kokemuksia muiden ohjelmaan osallistuvien kanssa ja tarjoavat eväitä mentorointiprosessin eri vaiheisiin.

Työryhmän viestintätiimi vastaa

ProMentee-ohjelmien markkinoinnista ja näkyvyydestä, kuten Facebook-sivujen päivittämisestä. Ohjelman osallistujiin pidetään tiiviisti yhteyttä. Myös mentorointioppaan päivittäminen on yksi työryhmän tehtävistä.

Työryhmä kokoustaa noin kerran kuukaudessa Proviisoriyhdistyksen toimistolla. Työryhmässä on jäseniä ympäri Suomen, joten kokoukset hoituvat sujuvasti myös etäyhteyden välityksellä. ¢

Työryhmä tutuksi Susanna Partti,

Niina Suni,

Elina Lämsä,

työryhmän puheenjohtaja

yritysyhteistyö

viestintätiimi

Eija Vartiainen,

Saga Silfvast,

taloushallinto

viestintätiimi

Minna HeinäheimoValkonen,

sähköpostivastaava Suvi Heinonen, mentorointiopas

Tuuli Salmi, viestintätiimi

Jonna Korkeaviita,

Iris Yorke, viestintätiimi

Ilona Tokola,

sähköpostivastaava

Tämän syksyn ProMenteeohjelma on jo kuudes.

yritysyhteistyö

4.17 PROVIISORI 35

¢

työryhmät

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA MIKKO LÄHDEVUORI

Lamberg, Outi Pirinen, Joonas Salo, Anne Tammimäki ja Ville Oinio. Itse toimin työryhmän puheenjohtajana.

3

MITÄ OLETTE SAANEET AIKAAN?

4

MITÄ HYÖTYÄ TYÖSTÄNNE ON OLLUT?

Aloimme heti visioida mahdollisia kehityssuuntia. Tunnistimme kolme skenaariota: 1. Apteekkijärjestelmä säilyy ennallaan, 2. Välimalli, jossa esimerkiksi sijaintia ja lukumäärää koskevaan sääntelyyn tulee muutoksia, mutta apteekkien omistus säilyy proviisoreilla ja 3. Suomi lähtee Ruotsin ja Norjan viitoittamalle tielle vapauttamaan apteekkitoimintaa kilpailulle, jolloin isot toimijat tulevat mukaan peliin.

Analysoimme jokaisen vaihtoehdon vahvuudet ja heikkoudet sekä niihin liittyvät mahdollisuudet ja uhat. Analyysit valmistuivat jo keväällä. Kirjoitimme niiden perusteella raportin, joka valmistui Proviisoriyhdistyksen sisäiseen käyttöön kesäkuussa.

Apteekkityöryhmäläiset Ville Oinio ja Linda Seppälä ryhmittyivät edunvalvontaproviisori Henna Kyllösen kanssa valokuvaan Farmasian päivillä.

Ensimmäiset hyödyt saatiin jo huhtikuussa, kun Suomen hallituksen apteekkityöryhmän kannanotto apteekkijärjestelmän kehittämisestä julkistettiin. Heidän esityksensä sijoittui jonnekin meidän 1. ja 2. mallimme väliin. Analyysiemme avulla yhdistyksen oli helppoa ottaa kantaa esitykseen.

Raportti on tarkoitettu juuri työkaluksi, johon voidaan palata, kun yhdistys miettii, mihin suuntaan kannattaa mennä.

Apteekkityöryhmä 5 Proviisorin tentissä

MIKÄ TYÖRYHMÄÄ TÄLLÄ HETKELLÄ ASKARRUTTAA?

Proviisoriyhdistyksen apteekkityöryhmä on Linda Seppälän johdolla tehnyt uraauurtavan pohjatyön, joka auttaa yhdistystä jatkossakin ottamaan kantaa lääkepolitiikkaa ja apteekkijärjestelmää koskeviin suunnitelmiin. Linda istui piinapenkkiin vastaamaan Proviisori-lehden kysymyksiin.

1

MIHIN TILANTEEESEEN JA TARPEESEEN TYÖRYHMÄ PERUSTETTIIN?

Apteekkityöryhmä perustettiin vuoden 2017 alussa kartoittamaan ja seuraamaan, mitä maan lääkepolitiikassa tapahtuu sekä selvittämään, millaisia seurauksia erilaisilla poliittisilla päätöksillä voi olla profession kannalta. Työryhmän toivottiin ottavan kantaa lausuntopyyntöihin ja tukevan yhdistyksen toimistoa lausuntojen valmistelussa.

Työryhmän perustamista pidettiin tarpeellisena, koska keskustelu apteekkijärjestelmän tulevaisuudesta kävi viime vuoden lopulla kuumana. Kansanedustaja Antero Vartia oli tehnyt lakialoitteen, jossa esitettiin apteekkien määrällisistä rajoituksista luopumista ja lääkkeiden hintojen muutta-

36 PROVIISORI 4.17

mista kattohinnoiksi. Hallituksen normienpurkutalkoista keskusteltaessa apteekkijärjestelmä nostettiin esimerkiksi turhasta sääntelystä.

2

KEITÄ TYÖRYHMÄÄN KUULUU?

Työryhmän toimintaan osallistuu proviisoreita ympäri maata ja erilaisista työympäristöistä. Näin keskusteluun on saatu monipuolisesti näkökulmia. Kaikki ovat myös osallistuneet analyysien tekemiseen.

Emme ole olleet yhtä mieltä kaikesta, mutta siitä olemme yksimielisiä, että muutokset ovat todennäköisiä ja niihin pitää varautua siitä riippumatta, mikä on oma mielipide muutoksesta. Työryhmän jäsenet ovat Vuokko Mustonen, Minna Lähdevuori, Jenny Siltanen, Antti Hyytiäinen, Elina Toivanen, Juuli

Haluamme osoittaa, että tarvittaessa me proviisorit pystymme muutoksiin emmekä ole kaikessa vastahankaan. Työryhmää huolettaa kuitenkin esimerkiksi se, että jos uusia sivuapteekkeja perustetaan paljon, nähdäänkö, miten vankkaa ammattitaitoa sivuapteekin hoitaminen vaatii. Esimerkiksi sairaalan yhteydessä sijaitsevan sivuapteekin hoito voi olla varsin vaativaa. Olisi hyvä, jos tällaisen sivuapteekin hoitajalla olisi proviisorin koulutus.

Sama pätee itsehoitolääkkeiden mahdolliseen myymiseen päivittäistavarakaupoissa.

Näemme, että tämä olisi hyvin valitettava kehityssuunta. Jos kuitenkin tällainen uudistus tehdään, tulee kiinnittää huomiota myyntipisteiden laatuvaatimuksiin, ja toiminnan johtamiseen tarvitaan proviisorin koulutuksen omaava henkilö.

Proviisorit ovat mielestämme usein apteekissa alihyödynnetty resurssi. Terveyspisteiden perustaminen apteekkeihin on tervetullutta kehitystä. Ajattelemme, että lisäkoulutuksen suorittanut proviisori voisi saada rajoitetun reseptinuusimisoikeuden tai oikeuden antaa rokotteita. Apteekit ovat lähellä suomalaisia, ja niiden kautta olisi mahdollista parantaa rokotuskattavuutta.

Mielestämme yhteiskunnan kannattaisi ottaa tästä koppi. ¢

PROVIISORIPÄIVÄ 2018 Vaikuta muutokseen Lauantaina 17.3.2018 Arcada, Jan-Magnus Janssonin aukio 1, Helsinki YHTEISTYÖKUMPPANI – VARMISTA NÄKYVYYTESI NÄYTTELYSSÄ!

ALUSTAVA OHJELMA 9.00 Ilmoittautuminen, aamupala ja näyttelyyn tutustuminen I 9.30–11.30 KATSE LÄÄKEKUSTANNUKSISTA ELÄMÄNLAATUUN JA VAIKUTTAVUUTEEN Lääkekorvausjärjestelmän uudistuksessa kyse on lääkehoidon kokonaisuuden yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Mikä vaikutus lääkehoidolla on potilaan elämänlaatuun? Paraneeko hyvinvointi, väheneekö terveydenhuollon palveluiden käyttö, onko sairauskohtauksia vähemmän? Muodostuuko lääkkeen hinnasta jo eettinen kynnyskysymys lääkehoidossa?

DIABETESLÄÄKKEIDEN KORVAUSTASON ALENTAMISEN ALUSTAVIA VAIKUTUKSIA TERHI KURKO, FaT, erikoistutkija, Kela TYYPIN II DIABEETIKON MOTIVOINTI OMAAN HOITOON MARITA LASSILA, DMII diabeetikko, Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen hallituksen jäsen LÄÄKEKORVAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN MUUTTUVAN LÄÄKEHOIDON TARPEISIIN HEIKKI RUSKOAHO, farmakologian ja lääkekehityksen professori, Helsingin yliopisto 11.30- 13.00 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen II 13.00-15.45 LÄÄKEHOIDON KUUMAT AIHEET – HARVINAISTA JA HENKILÖKOHTAISTA Tämä osio sisältää katsauksen Suomen harvinaissairauksiin ja niiden lääkehoidon kehittymiseen. Mistä rahat harvinaissairaiden hoitoon tulevaisuudessa? Lisäksi luennot vastaavat kysymyksiin: Miksi genomiikka on nyt hot topic farmasian näkökulmasta ja miten genomiikkaa voidaan soveltaa terveydenhuollossa? Millaisia projekteja Suomessa on menossa genomiikan alalla? Mitä tiedämme suoliston mikrobiomin vaikutuksista terveyteen?

HARVINAISSAIRAUDET JA -LÄÄKKEET SUOMESSA MIIA TURPEINEN, LT, dosentti, arviointiylilääkäri OYS-ERVA, PALKOn lääkejaoston puheenjohtaja HARVINAISSAIRAUKSIEN LÄÄKKEIDEN KEHITTÄJÄN PUHEENVUORO GENOMITIEDON HYÖDYNTÄMINEN SAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISYN JA HOIDON TUKENA HELENA KÄÄRIÄINEN, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

MIKROBIOMI – SUOLISTON HYVINVOINNIN VAIKUTUKSET TERVEYTEEN! ANNE SALONEN, FT, dosentti, Helsingin yliopisto 15.45 - 16.30 Iltapäiväkahvit ja näyttelyyn tutustuminen III 16.30-17.50 KUINKA EROTUN TYÖNHAKUMARKKINOILLA? ITSENSÄ BRÄNDÄÄMINEN JA TYÖNHAKUTAIDOT JOUNI ORTJU, yrittäjä ja toimitusjohtaja, LAATUkoulutus Mikä on oman osaamiseni kokonaisuus ja miten tuotteistan sen sekä markkinoin itseni työnantajille? Lisäksi luento avaa työnhakutaidot; toimintatapoja ja tekniikoita sekä luennolla luodaan katsaus omaan kontaktiverkostoon.

PROVIISORIYHDISTYKSEN HALLITUKSEN PUHEENVUORO Apurahojen, opintopalkintojen ja Vuoden Proviisorikollega -palkinnon saajien julkistaminen 18.00-21.00 COCKTAIL-TILAISUUS ARCADASSA ILMOITTAUTUMISET JA OHJELMA: www.proviisoriyhdistys.net/proviisoripäivä OSALLISTUMISMAKSUT Osallistumismaksu kattaa koko seminaaripäivän luentomateriaalit (sähköisesti pdf-tiedostoina), luentovihkon, aamu- ja iltapäiväkahvin sekä lounaan.

Lisäksi Proviisoripäivän aikana on mahdollista tutustua myös kattavaan lääkealan näyttelyyn.

Proviisoriyhdistyksen proviisorijäsenet ja kannattaja-apteekkarit: • early bird -hinta 20 ensimmäiselle 49 EUR • 11.2.2018 asti 79 EUR • late bird -hinta 12.2.2018 alkaen 99 EUR Proviisoriyhdistyksen proviisoriopiskelijajäsenet: • 29 EUR (early bird -hinta 20 ensimmäiselle 19 EUR) Muut osallistujat: • 11.2.2018 asti: 129 EUR • late bird -hinta 12.2.2018 alkaen: 169 EUR • Muut proviisoriopiskelijat 59 EUR Cocktail-tilaisuus +20 EUR sisältää illan ruoka- ja juomatarjoilun sekä illan esiintyjän, Proviisori-DJ Lene.

Tavataan Proviisoripäivillä!

¢

vapaalla TEKSTI LAURA KAARIO JA MATLEENA MERTA KUVAT LAURA KAARIO JA DREAMSTIME

Laura Kaario Lääkeyhtiö Orionin laadunvalvonnassa työskentelevä Laura Kaario nauttii koripallosta sekä pelaajana että lasten valmentajana. Ystävä luonnehtii häntä energiseksi, aikaansaavaksi ja toiset huomioon ottavaksi tehotytöksi, joka on aina valmis uusiin juttuihin.

PALLO KORIIN

Harrastan mahdollisimman monipuolisesti liikuntaa. Tällä hetkellä testaan crossfitiä. Koripallo on ollut lähellä sydäntäni 8-vuotiaasta asti, ja pelaan jengissä, jonka kanssa olen treenannut pienestä pitäen. Toimin myös 8-vuotiaiden tyttöjen korisjengin päävalmentajana. Valmentaminen on täydellistä vastapainoa työlle: salissa on parhaimmillaan lähes 30 innokasta tyttöä, ja jos huomioni herpaantuu, osa on pian jumissa puolapuissa. Ikimuistoisin saavutukseni valmentajana oli, kun yksi tytöistä sai viime keväänä vuoden harjoittelun jälkeen tehtyä ensimmäisen korinsa ja juoksi kentän toisesta päädystä luokseni tuulettaen ja silmät loistaen: ”Lauralaura, mä tein sen!”

VAHVAT NAISET ROOLIMALLEINA

Vahvat ja ennakkoluulottomat naiset ovat minulle roolimalleja – lähipiiristäni ihailen suuresti äitiäni, anoppiani sekä mentoriani Katere Sharifpouria. He ovat näyttäneet omalla esimerkillään, miten mahdottomastakin voi tehdä mahdollista ja ettei uusia haasteita kannata pelätä.

SUPPISMANIA VEI MUKANAAN

Työelämään siirryttyäni ulkoilu ja luonnossa oleminen ovat tulleet minulle entistä tärkeämmiksi. Olen löytänyt itsestäni myös täysin uusia piirteitä, kuten jo toisena perättäisenä syksynä heränneen intohimon suppilovahveroiden keräämistä kohtaan. Kutsun tätä suppismaniaksi.

TUTKIMUSMATKALLA KANADASSA

Unohtumattomimman matkani koin kesällä 2013, kun lähdin kesätöihin synnyinkaupunkiini Vancouveriin Kanadaan. Olin haaveillut jo pitkään pidemmästä oleskelusta Vancouverissa, ja opintojeni ensimmäisen harjoittelun jälkeen lähdin paikalliseen UBC:n yliopistoon tutkimusavustajaksi. Vancouverista tuntui löytyvän kaikki, ja kaupunkia ympäröi upea luonto. Tykkään matkustaa mieheni kanssa, ja tällä hetkellä haaveilen maailmanympärimatkasta ja avustustyöstä Afrikassa.

JOULU GLÖGIN ÄÄRELLÄ

Joulun lähestyessä glögiriippuvuuteni alkaa jo marraskuun alussa samoin kuin jouluvaloista haaveilu. Meillä on mieheni kanssa diili, että jouluvalot saa laittaa vasta, kun jollakin muullakin talonyhtiöstä on. Jouluna on ihaninta vain olla, syödä ja viettää aikaa perheen kanssa. Silloin tämäkin tyttö rauhoittuu hetkeksi paikalleen. ¢

38 PROVIISORI 4.17

Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2017 PUHEENJOHTAJA VUOKKO MUSTONEN mustonenvuokko@gmail.com yrittäjä, FarmaCoaching VARSINAISET JÄSENET:

Muistin yhteystiedot tueksi!*¢ -vitamiini

VARAPUHEENJOHTAJA ANNE TAMMIMÄKI anne.tammimaki@gmail.com Pharmacological Expert, DRA Consulting Oy VARAPUHEENJOHTAJA, OPISKELIJAVASTAAVA SANDRA KONTOLA sandra.kontola@helsinki.fi proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto APTEEKKITYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJA, ULKOASIAINHOITAJA LINDA SEPPÄLÄ linda.seppala@receptum.com • kehittämispäällikkö, Receptum Oy KOULUTUSVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA JA KOULUTUSVASTAAVA TANJA KIVINUMMI tanja.kivinummi@gmail.com Pharmacological Expert, DRA Consulting Oy VARATALOUDENHOITAJA ELINA TOIVANEN elina.toivanen@fimnet.fi • johtava proviisori Kuhmon apteekki

1

imeskelytabletti päivässä

MARKKU HELMINEN markku.helminen@fimnet.fi proviisoriopiskelija, Itä-Suomen yliopisto VILLE OINIO ville.oinio@helsinki.fi • tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto KATERE SHARIFPOUR katere.sharifpour@fimnet.fi lääketukkukaupan vastuunalainen johtaja, Baxalta Finland Oy

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, fax (09) 6843 9911, toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA MIKKO LÄHDEVUORI Proviisori-lehden päätoimittaja gsm 050 339 8404, mikko.lahdevuori@proviisoriyhdistys.net EDUNVALVONTAPROVIISORI HENNA KYLLÖNEN gsm 040 129 0062, henna.kyllonen@proviisoriyhdistys.net JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN Puh. (09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net

B12-vitamiini ja foolihappo ovat tärkeitä hermoston toiminnalle, kuten muistille ja vireydelle. Lisäksi ne edistävät normaaleja psykologisia toimintoja.* Herkullisen imeskelytabletin maku on aidosta mansikasta.

APTEEKISTA *B12-vitamiini edistää hermoston normaaleja toimintoja.

B12-vitamiini ja folaatti (foolihappo) edistävät normaaleja psykologisia toimintoja.

1. Duodecim: Käypä hoito -suositukset: Diabetes - uhka terveydelle. Päivitys 5.1.2017 2. Wulffelé MG, Kooy A, Lehert P et al. Effects of short-term treatment with metformin on serum concentrations of homocysteine, folate and vitamin B12 in type 2 diabetes mellitus: a randomized, placebo-controlled trial. J Intern Med 2003;254:455-63.

3. Sahin M, Tutuncu NB, Ertugrul D, et al. Effects of metformin or rosiglitazone on serum concentrations of homocysteine, folate, and vitamin B12 in patients with type 2 diabetes mellitus. J Diabetes Complications. 2007;21:118-23.

VAL M IS T E T T U SUOME SSA .

VAHVA UUTUUS !

MUISTIN JA HERMOSTON TUEKSI Pienikokoinen, helposti nieltävä tabletti sisältää 1 mg B12-vitamiinia, 400 mikrog foolihappoa ja 20 mg B6-vitamiinia.

Tuotteen vitamiinit tukevat muistin, hermoston ja vastustuskyvyn normaalia toimintaa ja vähentävät väsymystä ja uupumusta.

B12-vitamiinin tarve voi korostua mm. ikääntyvillä, vegaaneilla sekä suoliston alueen imeytymishäiriöissä.

10/2017

Ei sisällä eläinperäisiä ainesosia.

Orion on suomalainen avainlippuyritys.

Lisätietoja puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16.