Proviisori 2/2018avoin verkkosivusto

Page 1

06

Järkevä lääkehoito

23

Proviisorikollega

25

Diabeetikko asiakkaana

28

Suoliston hyvinvointi

34

Twittervinkit

36

Jäsenintra

38

Tuuli Marvola

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 2.2018

Lääkinnälliset laitteet

■ Mitä proviisorin pitää niistä tietää? ■ Asiantuntijoina Heidi Taipale, Jari Knuuttila, Kristiina Pellas ja Tom Ståhlberg


APTEEKISTA.

S U O J A A H E R K K Ä I H O A U R I N G O LTA Lapsen herkälle hipiälle? Pyöräilijän olkapäille, veneilijän nenän suojaksi? Voide, suihke vai puikko? Hajusteeton vai tuoksullinen? Orion Pharman Sunpro-sarjassa on kaikki tarvittavat aurinkosuojatuotteet – ihotyypin ja käyttötilanteen mukaan. Kahdeksan vaihtoehtoa, jokaisella korkea tai erittäin korkea suojakerroin (SK 30, SK 50, SK 50+).

Sunpro-sarjassa on myös täsmätuotteet aurinkoherkille alueille: kasvoille ja huulille omat aurinkosuojavoiteensa, molempien suojakerroin erittäin korkea 50+. Aurinkosuojasuihke 360° (SK 50) sopii myös päänahan suojaamiseen. Vedenkestävällä Herkän ihon aurinkosuojapuikolla (SK 50) suojaa kätevästi herkästi palavat alueet: nenän, korvanlehdet, olkapäät, jalkapöydät…

U U T UUDE T!

Uutuuksilla Allergiatunnus Sunpro-sarjan uutuudet on kehitetty yhteistyössä Allergia-, iho- ja astmaliiton kanssa. Hajusteettomat ja väriaineettomat tuotteet ovat saaneet pakkauksiinsa tutun Allergiatunnuksen: Herkän ihon aurinkosuojavoide SK 30, tuubi 150 ml Herkän ihon aurinkosuojavoide SK 50, tuubi 150 ml Herkän ihon aurinkosuojapuikko SK 50, vedenkestävä, puikko 15 g.

• • •

Viiden kohdan muistilista aurinkosuojatuotteiden käyttöön: 1. Levitä aurinkosuoja noin 20 minuuttia ennen aurinkoon menoa. 2. Älä säästele aurinkosuojan kanssa. Annostele voidetta kasvoille teelusikallinen ja vartalolle kuusi teelusikallista. Suihketta tarvitaan voidetta enemmän. 3. Lisää aurinkosuojaa parin tunnin välein ja aina uimisen, kuivaamisen sekä hikoilun jälkeen. 4. Huomioi erityisesti palamiselle alttiit alueet; nenä, huulet, korvanlehdet, olkapäät, hartiat, jalkapöydät, bikinien/uimahousujen raja-alueet… 5. Pese päivän päätteeksi aurinkosuojatuotteet pois iholta ja kosteuta ihoa auringonoton jälkeen!

5/2018

O I KE A KÄYTT Ö VA R M ISTA A SU OJ A N

sunpro.fi

itsehoitoapteekki.fi Lisätietoja puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16.


sisältö 2.2018 ¢

5

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Mikko Lähdevuori: Yhdistyksesi digitalisoituu

6

AJASSA Rationaalisen lääkehoidon ohjelma. Reseptien puutteet. Työpöydälläni: Lenita Jokinen. Kirjapalsta.

12

LÄÄKINNÄLLISET LAITTEET Mitä proviisorin on hyvä tietää niistä? Heidi Taipale, Jari Knuuttila, Kristiina Pellas ja Tom Ståhlberg kertovat.

18

SUOMESTA MAAILMALLE Minna Hendolin kertoo, miten suomalaista terveysosaamista viedään maailmalle.

20

ÄLY-SEMINAARI Tulevaisuuden lääkehoito on älykästä ja yksilöllistyvää.

12

LÄÄKINNÄLLISET LAITTEET ovat ajankohtaisia, koska elämme parhaillaan niitä koskevan uuden EU-asetuksen siirtymäaikaa. Galena Pharman myyntilupa- ja tuotekehitysjohtaja Heidi Taipale ja muut asiantuntijat kertovat, mistä laitteissa on kyse ja mitä uusi asetus tarkoittaa esimerkiksi apteekeissa. ■

22

PROVIISORIPÄIVÄ 2018 Lea Tuominen on vuoden proviisorikollega. Korvausten vähentäminen suitsi lääkemenojen kasvua. Näin palvelet diabeetikkoa. Lääkehoito muuttui, entä korvausjärjestelmä? Harvinaisuussairauksien hoitoon kaivataan luotettavaa tietoa vaikuttavuudesta. Näin suoliston hyvinvointi vaikuttaa terveyteen. Hae unelmiesi työpaikkaa.

18

31 32 33 33

JÄSENSIVUT Tule mukaan toimintaan!

KEHITYSJOHTAJA MINNA HENDOLIN kertoo, miten Business Finland tekee suomalaista terveysosaamista tunnetuksi ulkomailla. ■

KOULUTUSTA Joka proviisorin ajankohtaisseminaari. APURAHAT Proviisoriyhdistyksen apurahat. VARAPUHEENJOHTAJALTA Linda Seppälä: Apteekkijärjestelmä muuttuu, mutta mihin suuntaan?

34 35

TWITTER-VINKIT Lasse Pulkkisen neuvot.

EDUNVALVONTAPROVIISORILTA Kehitykseen vaikuttaminen on yhteinen asiamme.

36

AJANKOHTAISTA Ajankohtaista intrassa. Savon apteekkariyhdistyksen apurahat.

37 38

YHTEYSTIEDOT Hallitus ja toimisto. VAPAALLA Tuuli Marvola.

22

PROVIISORIPÄIVÄ 2018 on jo muistojen joukossa, mutta virkistämme muistia kertaamalla luentojen parhaat palat. ■

34

JOKO HALLITSET twiittauksen? Viestintäkon-

sultti Lasse Pulkkinen kertoi yhdistyksen workshopissa parhaat vinkkinsä. ■

■ toimittajalta TÄTÄ LEHTEÄ TEHTÄESSÄ opin paljon uutta. Enpä tiennytkään flunssan ensioireita kurkusta karistaessani, että tein sen lääkinnällisillä laitteilla, nimittäin sinkkivalmisteilla. Käyttäjän kannalta sillä ei ole merkitystä, paraneeko olo lääkkeellä vai laitteella, mutta valmistajan ja jakelijan, kuten apteekin, kannalta ero voi olla iso. Muun muassa tähän perehdytään teemajutussamme sivulta 12 alkaen. Valaisevia lukuhetkiä! ■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

2.18 PROVIISORI 3



pääkirjoitus ¢ Yhdistyksesi digitalisoituu JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 050 339 8404 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Mikko Lähdevuori mikko.lahdevuori@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 339 8404 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0400 630 065 www.osgviestinta.fi TAITTO Pauliina Mäkelä (OSG Viestintä) pauliina.makela@osg.fi Puh. 050 3433 422 AVUSTAJAT Henna Kyllönen, Anne Tammimäki, Harri Kyllönen, Suvi Heinonen, Suvi Finne, Samuli Auno, Helinä Minkkinen, Tuuli Marvola, Linda Seppälä PAINO Painotalo Plus Digital Oy, painos 4 500 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Mikko Lähdevuori Gsm 050 339 8404 TILAUSMUUTOKSET www.proviisoriyhdistys.net/proviisori Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

TOINEN DIGITALISAATIOHANKE oli jäsenintra, jonka myötä yhdistys haluaa tarjota jäsenilleen toisaalta ammatillisen osaamisen kehittämisen työkalun ja toisaalta kohtaamispaikan. Proviisoripäivillä lanseeratussa jäsenintrassa jäsenet voivat siis hyödyntää jäsenetujaan, katsoa verkkokoulutuksia ja ”kysyä kollegalta” näkemyksiä ajankohtaisiin asioihin sekä käydä dialogia koko jäsenistön kesken. DIGITAALISIA SOVELLUKSIA tarjotaan nykyään ratkaisuksi lähestulkoon kaikkiin mahdollisiin ongelmiin. Aiemmin jo puhki kulutettu innovaatio-sana liitetään tällä hetkellä kaikkeen, mikä liittyy tavalla tai toisella digitaalisuuteen. ”Onko digitaalisuus kaikessa autuaaksi tekevää?” lienee kysymys, jota meidän on syytä pysähtyä pohtimaan. Voidaanko älykkäällä robotilla todella korvata humaani/inhimillinen vuorovaikutus? ON KIISTATON tosiasia, että digitaaliset sovellukset voivat auttaa meitä entistä tasalaatuisempaan dokumentaatioon ja verkkokoulutukset mahdollistavat pääsyn sellaisen tiedon lähteille, joka muutoin olisi ulottumattomissamme. Tuntuu kuitenkin vähintäänkin arveluttavalta, kun yhteiskunnan kannalta lähinnä kulueriksi miellettäviin toimintoihin, kuten vanhustenhuoltoon, ehdotetaan kustannustehokkaaksi ratkaisuksi robotisaatiota. ROBOTISAATIO ON helppo mieltää vaikkapa huippumoderniin autotehtaaseen kuuluvaksi ilmiöksi, mutta ihmisten välisen kontaktin korvaamiseen siitä tuskin on apua. Oma lukunsa lienevät toki sellaiset ammattikunnat, joiden työnkuvaan liittyy rutiininomaista tiedonkeruuta suusta suuhun -periaatteella.

ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

4041 0089

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS otti tavoitteensa mukaisesti vuoden 2017 aikana oman digiloikkansa. Se koostui kahdesta yhdistyksen jäsenten kannalta merkittävästä digitalisaatiohankkeesta. Ensimmäisessä hankkeessa yhdistyksen ja sen valiokuntien sekä työryhmien dokumentaatio organisoitiin digitaaliseen pilvipalveluun tavalla, joka mahdollistaa yhdistyksen luottamustoimissa toimimisen aikaan ja paikkaan sitomatta. Nyt voimme aidosti todeta aktiivisen osallistumisen yhdistyksemme toimintaan olevan mahdollista vaikka maamme rajojen ulkopuolelta.

PEFC/02-31-170

DIGITALISAATIOTA JA tekoälyä ei kuitenkaan pidä pelätä. Jospa muutamme vanhan kansan viisauden muotoon: ”Digitalisaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä”. Tämän joh-

toajatuksen myötä voisimme alleviivata sitä, että meillä on oiva mahdollisuus kohdentaa digitaalisten sovellusten avulla niukat resurssimme yhä viisaammin asioihin, jotka tukevat ydintoimintaamme kaikkein eniten. Ihmisten väliset kohtaamiset ovat juuri sellaisia tilanteita, joihin voisimme suunnata digitalisaation avulla vapautuneita resurssejamme. MITEN SITTEN yhdistyksen jäsen hyötyy maaliskuussa lanseeratusta jäsenintrasta? Jo nyt jäsenintra sisältää huomattavan määrän verkkokoulutusaineistoa. Tämän aineiston myötä yhdistys pystyy ensimmäisen kerran historiansa aikana vastaamaan kysymykseen: ”Miten yhdistyksen eri puolilla Suomea asuvat jäsenet voisivat olla tasavertaisempia jäsenetujen suhteen?” Jäsenintrassa yhdistyksen jäsenet voivat kohdata kollegoitaan Kysy kollegalta -keskustelualustassa, jossa esiinnymme omilla nimillämme. Keskustelut on jaoteltu farmasia-alan eri sektorien mukaisesti. Lisäksi voimme hyödyntää jäsenetujamme, kuten uraa uurtavaa digitaalista matkavakuutuskorttia. JÄSENINTRA ON tänään vasta starttipakettinsa näköinen – miltä se näyttää kahden vuoden päästä, riippuu vahvasti siitä, kuinka innostuneesti yhdistyksen jäsenet tämän portaalin ottavat vastaan ja käyttöönsä. Ole siis aktiivinen jäsenintran käyttäjä – näin varmistat tämän merkittävän jäsenetupalvelusi kehittämisen myös tulevina vuosina! NYT HALUAN toivottaa sinut tervetulleeksi nauttimaan Proviisori-lehden huippuajankohtaisesta kattauksesta. Lisäksi toivotan kaikille lukijoillemme aurinkoista kesää.  Mikko Lähdevuori

toiminnanjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 2.18 PROVIISORI 5


¢

ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME

■ rationaalinen lääkehoito

Työryhmä ehdottaa lääkekehityskeskusta

Järkevän lääkehoidon tavoitteet linjattu Rationaalisen lääkehoidon ohjelmassa on pohdittu, miten lääkehoidot saataisiin onnistumaan paremmin. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden toivotaan ottavan tavoitteet omikseen.

V

ain noin kolmannes lääkehoidoista onnistuu suunnitellusti. Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelmassa on pohdittu toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Verkostomaisesti viidessä työryhmässä toteutetun ohjelman loppuraportissa toivotaan, että lääkealan toimijat tuntevat tavoitteet omikseen ja pohtivat omalta osaltaan, mitä keinoja heillä on käytettävissä tavoitteiden saavuttamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden tavoitteissa vuoteen 2020 mennessä on mainittu muun muassa yhteistyö apteekkien kanssa: ”Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköiden sekä apteekkien välinen yhteistyö on toimivaa. Eri ammattilaisten ja organisaatioiden väliseen yhteyden pitämiseen on toimivat digitaaliset kanavat”.

NEUVONTAA JA SEURANTAA Farmasian ammattilaiset mainitaan muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden

6 PROVIISORI 2.18

joukossa kohdassa, jossa alojen ammattilaisille asetetaan tavoitteet: ”Farmasian ammattilaiset tukevat lääkkeen toimittamisen yhteydessä neuvonnalla turvallisen ja taloudellisen lääkehoidon toteutumista, seuraavat lääkehoitojen asianmukaista toteutumista ja ohjaavat tarvittaessa lääkkeen käyttäjän lääkärin vastaanotolle”. Kohta jatkuu: ”Farmasian ammattilaiset osallistuvat tarvittaessa lääkehoitojen moniammatilliseen arviointiin ja tukevat potilaiden itselääkityksen rationaalisuutta”. Lisäksi tavoitteeksi on otettu muun muassa, että kunkin ammattilaisen lääkehoito-osaaminen vastaa työtehtäviä lääkehoitoprosessissa. Jatkuva täydennyskoulutus ylläpitää lääkehoito-osaamista ja sitä kautta lääkitysturvallisuutta.

LÄÄKITYSLISTAT KUNTOON Toimeenpano-ohjelmassa korostetaan kumppanuutta, moniammatillista yhteistyötä ja sitä, että yhdessä lääkkeen käyttäjän kanssa sovitut lääkehoidon tavoitteet ja

RATIONAALISEN LÄÄKEHOIDON toimeenpano-ohjelman Lääkeinnovaatiot-työryhmä ehdottaa raportissaan kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista. Keskus perustettaisiin omaksi hallinnolliseksi yksikökseen ja se palvelisi yhtäläisesti kaikkia tutkijoita. Perustaminen ja toiminnan vaiheittainen laajentumien edellyttää raportin mukaan 30 miljoonan euron peruspääoman kahdeksan ensimmäisen vuoden toimintaa varten. Toiminta kehittyisi itsensä rahoittavaksi 8–10 vuodessa. Lääkekehityskeskuksen henkilöstö koostuisi kokeneista lääkekehityksen asiantuntijoista. Heidän tehtävänsä olisi tunnistaa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävän tutkimuksen perusteella syntyneet kehityskelpoiset ideat ja yhdessä löydöksen tehneiden tutkijoiden kanssa suunnitella, johtaa ja toteuttaa kehitysprojektit sekä auttaa jatkorahoituksen saamisessa, yrityksen perustamisessa tai projektin kaupallistamisessa sekä sopimus- ja IPR-asioissa.  LÄHDE KANSALLINEN LÄÄKEKEHITYSKESKUS, LÄÄKEINNOVAATIOT TYÖRYHMÄN RAPORTTI, STM 2018

seuranta kirjataan asiakassuunnitelmaan, ja että jokainen terveydenhuollon ammattilainen vastaa omalta osaltaan lääkityslistan ajantasaistamisesta. Lääkityslista on lääkkeen käyttäjän työkalu kokonaisuuden hallinnassa ja keskustelussa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. ”Valtakunnallinen lääkityslista on laajassa käytössä. Lääkkeiden käyttäjät (tai lääkehoidosta vastuussa olevat omaiset, läheiset) päivittävät kansalliseen rekisteriin omia lääkitystietojaan esimerkiksi itsehoitolääkkeiden käytöstä”, todetaan tavoitteissa. ”Luotettavat tietolähteet ja asiakaslähtöiset, digitaaliset palvelut tukevat rationaalista lääkehoitoa. Verkkoapteekeissa asiointi on sujuvaa. Kansallinen digitaalinen omahoitopolku johtaa tarvittaessa luotettavaan apteekin verkkopalveluun”, loppuraportissa sanotaan.  LÄHDE RATIONAALISEN LÄÄKEHOIDON TOIMEENPANO-OHJELMA, LOPPURAPORTTI, STM 2018


■ lääketeollisuus

■ väitös

Miksi lääkeaihio ei tehoa?

Lääketeollisuuden tuotantoinvestoinnit kaksinkertaistuvat viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Kuvapankkikuva.

Lääketeollisuus investoi vahvasti LÄÄKETEOLLISUUDEN INVESTOINNIT Suomeen kasvoivat 12 prosenttia vuonna 2017. Voimakkain kasvu tuli tuotantoinvestoinneista, jotka tuplaantuivat vuoteen 2016 verrattuna. Viime vuonna lääkeyritykset investoivat tuotantoon noin 53 miljoonaa euroa. Tiedot käyvät ilmi Lääketeollisuus ry:n julkaisemasta toimialakyselystä. Lääketeollisuus investoi 254 miljoonaa euroa Suomessa vuonna 2017. Investoinneista 200 miljoonaa euroa kohdistui tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Esimerkiksi FinnGen-tutkimushanke on tuomassa arviolta noin 40 miljoonan investoinnit kuuden tulevan vuoden aikana. Kasvun taustalla on vaikuttanut terveysalan kasvustrategia, joka laadittiin vuonna 2014 työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. – Nyt julkaistut investointiluvut osoittavat, että yhteiskunnan panostus toimialaan on kannattanut ja tulokset alkavat näkyä. Kehitystyö jatkuu, Lääketeollisuus ry:n erityisasiantuntija Mia Bengtström kertoi tiedotteessa. Kliinisiä lääketutkimuksia tehdään Suomessa nyt vähemmän kuin aikaisemmin. Lääkeyritykset ovat kuitenkin investoineet odotettua enemmän terveydenhuollon rekistereitä ja muita tietovarantoja hyödyntävään tutkimukseen. Tällä tutkimusalueella on kansainvälisesti kasvava kysyntä.  LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY

■ sanottua

Lämmin kiitos apteekeille siitä, että te omalla toiminnallanne ja joustavuudellanne ratkaisitte tilanteet niin, että pahimmilta seuraamuksilta vältyttiin. MINISTERI PIRKKO MATTILA APTEEKKARIPÄIVILLÄ 26.4. ORIOLAN LÄÄKEJAKELUONGELMISTA.

MAKSA- JA HAIMASYÖVÄN hoitoon kehitetyt uudet lääkeaineet ovat yleensä olleet kliinisissä kokeissa tehottomia. Itä-Suomen yliopistossa huhtikuussa väitellyt proviisori Tatu Pantsar havaitsi väitöstutkimuksessaan, että alkuvaiheen lääkeainekehityksen yksipuolinen lähestymistapa on yleensä johtanut tehottomuuteen potilaskokeissa. Tietokoneavusteisen lääkeainesuunnittelun yhdistäminen kokeellisen datan kanssa aikaisessa vaiheessa lääkeaineen kehitysprosessia voi auttaa tunnistamaan tärkeimmät tehokkuuteen vaikuttavat vuorovaikutukset jo ennen käytännön hoitokokeita. Siten voidaan välttää turhien lääkeainemolekyylien testausta kalliissa potilaskokeissa. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kolmea proteiinia, joihin uusia lääkeaineita voitaisiin kohdistaa maksa- ja haimasyövän hoidossa. Tutkituilla lääkeainekohteilla, Aurora-kinaasi A (AurkA)-, Autotaksiini (ATX)- sekä K-Ras-proteiinilla, havaittiin sekä yksilöllisiä että yhteisiä lääkeaineiden farmakodynaamista tehokkuutta haittaavia piirteitä. Tehokkuuden saavuttamiseksi on välttämätöntä tunnistaa tärkeät proteiinien väliset vuorovaikutukset jo lääkkeen suunnitteluprosessin aikana. Mahdollisen lääkeainemolekyylin todellista tehokkuutta ei saada selville mittaamalla pelkästään yhtä vaikutustapaa, kuten kinaasiaktiivisuuden estoa. Lisäksi kohdeproteiinien dynamiikka ja ehdokasmolekyylin vaikutus kohdeproteiinin dynamiikkaan tunnetaan yleensä heikosti. Tehokkuuden ymmärtämiseksi ja ennustamiseksi lääkeainekohde on käsitettävä dynaamisena kokonaisuutena.  LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

■ koulutuus

Farmaseuteille oma haku proviisoriopintoihin ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO avasi tänä keväänä farmaseuteille oman haun proviisoriopintoihin. Oma maisterihaku on vastedes valmiille farmaseuteille ainoa väylä proviisoriopintoihin Itä-Suomen yliopistossa. – Ei ole järkevää, että valmiit, työelämässä kenties pitkäänkin toimineet farmaseutit osallistuvat samaan kokeeseen lukiosta juuri valmistuneiden ylioppilaiden kanssa, perustelee opetuksesta vastaava varajohtaja Kirsti Vainio. Haku tapahtuu Opintopolku-portaalissa ja pääsykoe perustuu farmaseutin tutkintoon pohjautuvaan osaamiseen sekä ennalta ilmoitettuun ja kokeessa jaettavaan materiaaliin. Tältä vuodelta hakuaika on jo ohi.  LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 2.18 PROVIISORI 7


¢

ajassa ■ lainsäädäntö

■ lääketurvallisuus

EU pyrkii yhteisiin kliinisiin arviointeihin EU:N KOMISSIO on tehnyt ehdotuksen uudeksi asetukseksi terveysteknologian arvioinnista. Sen mukaan lääkkeille ja eräille lääkinnällisille laitteille tehtäisiin yhteiset eurooppalaiset kliiniset arvioinnit. Tavoitteena on parantaa innovatiivisten terveysteknologioiden saatavuutta potilaille sekä lujittaa arvioinnin laatua koko EU:ssa. Asetus olisi suoraan Suomessa sovellettavaa unionilainsäädäntöä. Suomi on terveysteknologian arvioinnin edelläkävijämaa, jolla on toimiva lainsäädäntö ja arviointikäytännöt. Asetuksen siirtymäkauden päätyttyä jäsenmaiden olisi osallistuttava arviointeihin ja käytettävä yhteisiä kliinisiä arviointiraportteja, eikä kansallisia kliinisiä arvioita enää tehtäisi. Suomen valtioneuvosto arvioi eduskunnalle antamassaan kirjelmässä, että eurooppalainen yhteistyön lisääminen arvioinneissa on perusteltua, mutta katsoo ehdotuksen yksityiskohtien vaativan täsmennyksiä. Ehdotuksen mukainen kliininen yhteisarviointi voisi hidastaa sairaalalääkkeiden kokonaisarvioinnin valmistumista, ja yhteisarvioinnin sitovuus heikentää kansallisen sairausvakuutusjärjestelmän menettelyjen joustavuutta. Myös rokotteiden osalta ehdotus olisi huononnus nykytilanteeseen verrattuna.  LÄHDE STM

■ sanottua

Tulevaisuuteen katsova Uusi APTEEKKI -ohjelmamme lähtee apteekkitoiminnan integraatiosta yhä syvemmälle terveydenhuoltoon – asiakkaan eduksi ja lääkärin työn tueksi. SUOMEN APTEEKKARILIITON TOIMITUSJOHTAJA MERJA HIRVONEN APTEEKKARI-LEHDESSÄ 12.4.

8 PROVIISORI 2.18

Suurin osa reseptipoikkeamista voidaan selvittää apteekissa ilman yhteydenottoa lääkäriin, mutta niiden selvittäminen aiheuttaa lisätyötä.

Resepteissä on paljon puutteita Seitsemän prosenttia sähköisistä resepteistä sisältää reseptipoikkeaman eli jonkin virheen, puutteen tai epäselvyyden, käy ilmi Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Apteekit onnistuvat yleensä selvittämään poikkeamat. hteensä 54 apteekkia kirjasi kolmen päivän ajan kaikki sähköisissä resepteissä esiintyneet reseptipoikkeamat, jotka farmaseuttinen henkilöstö havaitsi reseptintoimituksessa. Tutkimusjakson aikana apteekit toimittivat yhteensä 41 170 reseptiä, joista 2 978 eli seitsemän prosenttia sisälsi vähintään yhden reseptipoikkeaman. Yhteensä raportoitiin 3 622 reseptipoikkeamaa. Yleisin reseptipoikkeama sähköisissä resepteissä oli lyhentein kirjoitettu annostusohje, jonka sisälsi 1 897 reseptiä. Toinen yleinen reseptipoikkeama oli lääkkeen käyttötarkoituksen puuttuminen, joka havaittiin 847 reseptissä. Epäselvä tai virheellinen annostusohje oli 311 reseptissä. Väärä lääkemuoto oli 22 reseptissä ja merkittävä lääkkeiden yhteisvaikutus 18 reseptissä. Lyhenteiden käyttö on vastoin sähköiselle reseptille laadittua toimintamallia, ja apteekissa lyhentein kirjoitetut annostus-

Y

ohjeet on aina kirjoitettava auki. Lyhenteiden käyttö annostusohjeissa sisältää väärintulkinnan riskin. Käyttötarkoituksen puuttuminen on vastoin asetusta ja voi aiheuttaa ongelmia lääkkeen käyttäjälle. Lääkkeellä voi olla useita eri käyttöaiheita ja siksi lääkkeen käyttäjän on tärkeä tietää, mihin tarkoitukseen lääke on hänelle määrätty. Tämä on olennaista erityisesti lääkevaihtotilanteissa. Apteekit selvittivät 86 prosenttia havaituista reseptipoikkeamista. Yleisimmin poikkeamat selvitettiin kirjoittamalla annostusohje auki tai keskustelemalla asiakkaan kanssa. Neljä prosenttia poikkeamista selvitettiin ottamalla yhteyttä lääkäriin. 40 prosenttia reseptipoikkeamista aiheutti ongelmia apteekeissa. Yleisimmin niiden koettiin aiheuttavan lisätyötä ja pitkittävän asiakaspalvelutilannetta. Vain pienessä osassa tapauksista asiakas ei saanut lääkettään heti tai saman päivän aikana. Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2017 ja sen rahoitti Kela.  LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO


■ perimä

Onko geenitieto ihmiselle hyväksi? Useimmille taudeille ja eri ominaisuuksille, kuten verestä mitattaville tulehdus-, sokeri- ja kolesteroliarvoille, pituuskasvulle ja vyötärönympärykselle on löydetty geneettisiä taustatekijöitä. THL tutkii nyt, onko perimään liittyvästä riskitiedosta ihmiselle hyötyä. Voiko tiedolla ja valistuksella edistää terveyttä tai lykätä sairauksia? Tutkittavat sairaudet ovat sepelvaltimotauti, tyypin 2 diabetes ja laskimoveritulppa. Tutkimus on jatkoa viime vuonna tehdylle FinTerveys­ tutkimukselle, johon osallistui yli 7 000 suomalaista. FinTerveyden osallistujat saavat kutsun osallistua tähän uuteen tutkimukseen. Uusi tutkimus hyödyntää myös aiemmin kerättyjä tietoja, näytteitä ja mittaustuloksia. Eri kansantautien geenien tietoja yhdistelemällä muodostetaan geeniriskisumma-muuttuja, jonka avulla arvioidaan kunkin henkilökohtainen riski sairastua tietyn ajan sisällä. Geeniriskisumma-muuttujaa voidaan käyttää arvioinnissa samalla tavoin kuin perinteisempiä kansantautien riskitekijöitä, kuten kolesterolia tai ylipainoa. Tutkimuksessa määritetään myös verinäytteestä aineenvaihduntaa kuvaava metabolomi, jolla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteyksiä eri kansantauteihin. Sekä geeniriskisumma että metabolomin määrittäminen ovat muuttujia, joita vielä tutkitaan. Jotta niitä voitaisiin käyttää terveydenhuollossa, täytyy niistä jokaisesta erikseen tutkia, onko niistä oikeasti hyötyä kansantautien ennaltaehkäisyssä.  LÄHDE THL

Parempaa terveyttä genomitiedolla GENOMIKESKUSTA JA genomilakia valmisteleva työryhmä sai kaikkiaan 50 lausuntoa muistioonsa, jossa esiteltiin työryhmän keskeiset ehdotukset. Lain valmistelu jatkuu palautteen perusteella sosiaali- ja terveysministeriössä. Luonnos hallituksen esitykseksi lähtee lausuntokierrokselle vielä tänä keväänä, ja lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi syksynä. Genomikeskuksen tehtävänä olisi tehostaa genomitiedon vastuullista käyttöä

terveyden edistämiseksi sekä hallinnoida kansallista genomitietokantaa. Genomitietoa käsiteltäisiin ja säilytettäisiin tietoturvallisessa ympäristössä Suomen lainsäädännön mukaisesti. Genomitietoa talletettaisiin genomitietokantaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen periaatteiden mukaisesti, jolloin tietoja voisi käyttää valvotusti vain asetuksen mukaisen käsittelyperusteen nojalla. Lausunnoissa korostui halu taata yksilöiden vahva itsemääräämisoikeus. Tietojen hyödyntämisen tulee perustua suostumuksen, ja ihmisillä tulee olla mahdollisuus tehdä genomitiedon käyttöön liittyviä

Tiedonsaannin vaikutuksia ihmisille tarvitsee tutkia ennen kuin perimä- ja aineenvaihduntatietoa voidaan käyttää terveydenhuollossa.

kieltoja ja rajoituksia. Lisäksi genomitietojen käyttämisestä tulee jäädä merkintä genomitietokantaan siten, että ihmiset voisivat halutessaan tarkistaa itseään koskevien tietojen käyttötarkoitukset. – Jatkossa voimme tehdä parempia yksilöllisiä hoitovalintoja, tarkentaa diagnostiikkaa ja kenties kohdentaa seulontaa myös tavallisissa sairauksissa. Genomikeskus tarjoaisi terveydenhuollon toimijoille, tutkimuslaitoksille ja yrityksille yhden asiointipisteen genomiikkaan liittyvissä kysymyksissä, kertoi strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä hankkeeseen liittyvässä tiedotteessa.  LÄHDE STM

2.18 PROVIISORI 9


¢

ajassa ■ kirjat

■ apteekkirokotus

Lääkäreiltä tukea apteekkirokotuksille

Matkaopas tekoälyyn

A

iemmin Googlella uraa luonut Antti Merilehto vie lukijansa tekoälyn maailmaan kirjassaan Tekoäly – matkaopas johtajalle (Alma Talent). Teos johdattaa tekoälyn perusteisiin ja antaa käytännön näkökulmia. Tekoälyn soveltaminen tulee tutuksi esimerkiksi kuvantamisen ja retinopatian diagnostiikan kautta. Kirja poimii esiin yksityiskohtia tekoälyn kehityshistoriasta. Kiinnostavaa on myös pohtia, miten on tultu nykyiseen tilanteeseen, jossa päivittäin kerryttämämme datan määrää on mahdotonta käsitellä inhimillisin voimin. Asiakastyytyväisyydenkin näkökulmasta prosesseja on nopeutettava, ja tekoäly on ratkaisu tähän.

Pidän kirjoittajan onnistumisen merkkinä sitä, että kirjan lopussa huomaan jo pohtivani, kuinka tekoäly edesauttaa tai voisi hyödyttää ja tehostaa oman alani toimintoja. GDPR nostaa tekoälyn hyödyntämisen näkökulmasta uudenlaisia kysymyksiä. Onko meillä kuitenkaan vaihtoehtoa tekoälyn kehittämiselle? Tuleeko Euroopasta todella tekoälykehityksen peränpitäjä? Tekoäly vaikuttaa jo nyt vahvasti elämässäsi. Kannustan lukemaan kirjan, jos tekoäly herättää enimmäkseen kysymyksiä, mutta haluaisit oppia hyödyntämään sitä sen sijaan, että olet sen vaikutuskohde. Kirja tarjoaa lisäksi runsaan jatkolukemishakemiston. 206 sivua. ■ ESITTELY HENNA KYLLÖNEN

Kenellä oli sakset tyynyn alla? EPPU NUOTION JA PIRKKO SOINISEN dekkarisarjan toisessa osassa hurmaava sankaritar, dokumenttiohjaaja Salome Virta, seikkailee Belgian Antwerpenissä. Salome kuulee yhden illan ihastukseltaan murhista, joissa uhrin rintaan on isketty saksilla kuva Frederick Elwellin maalauksesta vuodelta 1942, eikä malta jättää aihetta tutkimatta. Taide, ihmissuhteet ja historian kulku kiertyvät solmuun, joka lienee avattavissa vain saksilla – tai Salomen tuurilla ja taidoilla. Sakset tyynyn alla (Bazar) on viihdyttävää kesälukemista lempeiden dekkareiden ystäville. 302 sivua. ■ ESITTELY MAIJA RAUHA

Näin käytät aivojasi työssä JOTTA VOIMME hyöyntää teknologian mahdollisuuksia työssä nykyistä paremmin, meidän pitää ymmärtää paremmin ihmistä. Aivotutkijat Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi kertovat kirjassaan Aivot työssä (Otava), millaisissa olosuhteissa työnteko sujuu aivojen kannalta parhaiten. Esimerkiksi monen työn tekemistä yhtä aikaa eli multitaskausta ei aivojen näkökulmasta ole olemassakaan. Kiinnostavat, mutta kesken jääneet tehtävät kuormittavat jatkuvasti aivoja. Työtä tulisi kunnioittaa ja ymmärtää, ettei työn imuun kiinni päässyttä kannata keskeyttää. 286 sivua. ■ ESITTELY MAIJA RAUHA

10 PROVIISORI 2.18 3.17

APTEEKKARILEHDEN KYSELYSSÄ 77 prosenttia terveyskeskuslääkäreistä oli sitä mieltä, että influenssarokotuksen voisi saada myös apteekista. Kyselyyn vastasi noin 300 lääkäriä helmikuussa. Esimerkiksi Portugalissa, Irlannissa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa lisäkoulutuksen saaneet farmaseutit ja proviisorit voivat antaa kausi-influenssarokotuksen, jos apteekissa on rokottamiseen sopiva erillinen tila ja ensiapuvalmiudet. Lääkäreiltä kysyttiin, sopisiko heistä vastaava käytäntö myös Suomeen. Vastanneista 72 prosenttia katsoi, että vastaava käytäntö sopisi Suomeen melko tai erittäin hyvin.  LÄHDE APTEEKKARI.FI

■ tartuntataudit

C-hepatiitti halutaan kuriin C-HEPATIITTI ON maailmanlaajuinen epidemia, johon on nyt herätty. Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteeksi hävittää C-hepatiitti maapallolta vuoteen 2030 mennessä. Suomessa on saatu valmiiksi C-hepatiittistrategia, jonka tavoitteena on muun muassa helpottaa hoitoon pääsyä. Tällä hetkellä iso osa tartunnan saaneista on hoidon ja seurannan ulkopuolella. C-hepatiitti on HCV-viruksen aiheuttama, usein oireeton maksatulehdus, joka voi parantua itsestään tai kroonistua. Se tarttuu ihmisestä toiseen veren ja esimerkiksi likaisten neulojen välityksellä. Siihen ei ole rokotetta. Tartunta saadaan usein alle 30-vuotiaana, mutta vakavat komplikaatiot ilmenevät vasta keski-iässä.  LÄHDE MSD FINLAND

Terveydenhuollon laitteiden vienti kasvoi

4%

1,57 miljardiin euroon vuonna 2017. LÄHDE TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY


■ työpöydälläni

Lenita Jokinen Sain apteekkiluvan Turun Runosmäkeen perustettavalle uudelle apteekille viime vuoden tammikuussa. Apteekin perustamisessa oli niin paljon työtä, että pääsin avaaman sen vasta syyskuun alussa. Proviisorina halusin myös olla huolellinen ja tehdä esimerkiksi toimintaohjeet valmiiksi etukäteen. Tällä hetkellä työpöydälläni on tietosuojauudistus, joka muuttuu velvoittavaksi toukokuun lopussa. Asetus teettää paljon töitä kaikissa apteekeissa. Apteekin prosesseista pitää tehdä riskiarviot tietosuojan kannalta. Lisäksi pitää laatia omavalvontasuunnitelma sekä tietosuojaohjeistus. Meidän pitää pystyä todentamaan viranomaiselle, miten asiat on hoidettu. Jos asiakas haluaa tietää, mitä tietoja meillä on hänestä, ne pitää pystyä näyttämään. Hänellä on myös oikeus tulla unohdetuksi eli emme saa säilöä hänen tietojaan mappeihin tai tietokoneelle. Jokaisen apteekin on sovellettava määräykset omaan toimintaansa. Meillä on työstetty asiaa jo pidempään pitkin talvea, ja uskon, että saamme kaiken valmiiksi ennen määräaikaa. Vielä pidämme ainakin tietosuojakokouksen oman porukan kesken.  LENITA JOKINEN, RUNOSMÄEN APTEEKIN APTEEKKARI

■valtionhallinto

Valvontatehtäviä siirtyy Fimeaan SOSIAALI- JA TERVEYSALAN lupa- ja valvontaviraston Valviran terveysteknologiaan liittyviä tehtäviä siirretään Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen Fimeaan. Tehtävien siirto liittyy valtion keskushallinnon uudistukseen ja sen osana Valtion lupa- ja valvontaviraston Luovan perustamiseen ja Valviran muiden tehtävien siirtymiseen uuteen virastoon. Siirrettäviä tehtäviä ovat terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvonta, biopankkien ohjaus-, valvonta- ja rekisteröintitehtävät, kudoslakiin perustuvat lupa- ja valvontatehtävät, alkiotutkimuksiin liittyvät tehtävät ja geenitekniikkalain mukaiset valvontatehtävät. Siirrettävillä tehtävillä on yhtymäpintaa Fimean muihin tehtäviin, ja siirto tukee Fimeaan muodostuvaa bio- ja tutkimuskeskittymää. Tehtävät siirretään 31.12.2019 mennessä.  LÄHDE STM


¢

lääkinnälliset laitteet

HEIDI TAIPALE Myyntilupa- ja tuotekehitysjohtaja, Galena Pharma Oy • Toimii Galena Pharmassa myös lääketurvatoiminnasta vastaavana henkilönä (QPPV). • Koulutukseltaan farmaseutti, proviisoriopinnot Helsingin yliopistossa loppusuoralla. Erikoistunut teollisuusfarmasiaan. • Työura lääketeollisuudessa lähes 20 vuotta, joista yli kuusi vuotta Galena Pharmassa. • Galena Pharma on Kuopiossa toimiva yksityinen lääketehdas, joka valmistaa muun muassa lääkinnällisiä laitteita sopimustuotantona. Se hoitaa tarvittaessa lääkinnällisen laitteen suunnittelutyön, teollisen valmistuksen, markkinoille saattamisen ja jälkiseurannan, dokumentaation luomisen ja ylläpitämisen sekä viranomaisyhteydenpidon.

12 PROVIISORI 2.18


Tämä proviisorin on hyvä tietää lääkinnällisistä laitteista

Samaan aikaan kun uusia innovaatioita tuodaan markkinoille lääkinnällisinä laitteina, osa tutuista tuotteista saattaa olla katoamassa apteekkien hyllyiltä kiristyvien vaatimusten takia. Mistä on kysymys? Galena Pharman myyntilupa- ja tuotekehitysjohtaja Heidi Taipale ja kolme muuta

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT HANNA NIKULA JA HAASTATELTAVAT

asiantuntijaa kertovat, mitä proviisorin vähintään pitää tietää lääkinnällisistä laitteista.

H

eidi Taipale on tullut tutuksi lääkinnällisten laitteiden kanssa työssään Galena Pharmassa, joka on lääkinnällisten laitteiden sopimusvalmistaja. Galena Pharma hoitaa tarvittaessa asiakkaansa puolesta myös markkinoille saattamisen ja viranomaisyhteistyön. Myyntilupa- ja tuotekehitysjohtajana Heidillä on tässä iso rooli. Proviisori-lehti esitti Heidille 11 kysymystä lääkinnällisistä laitteista.

1

MIKSI PROVIISORIN KANNATTAA OLLA PERILLÄ LÄÄKINNÄLLISISTÄ LAITTEISTA? Lääkinnällisten laitteiden määrä apteekeissa on selvästi noussut viime vuosina, ja lääke- ja terveysteknologian alojen yritykset tuovat mielellään tuotteitaan markkinoille lääkinnällisiä laitteita koskevan lainsäännön alaisena. Proviisorien ja farmaseuttien on hyvä tietää asian lainsäädännöllinen tausta ja ymmärtää, millaisiin vaatimuksiin lääkinnällisten laitteiden sertifiointi perustuu. Jos apteekin hyllyllä on

rinnakkain lääke ja lääkinnällinen laite, jälkimmäinen saattaa farmasian ammattilaisesta tuntua vähemmän luotettavalta, koska sen pakkausmerkinnöistä ei löydy tuttuja lääkkeen tunnisteita. Kuitenkin myös lääkinnällisen laitteen markkinoille pääsyn edellytys on, että tietyt vaatimukset täyttyvät. Lääkinnällisten laitteiden vaatimukset ovat tiukentumassa ja riskiluokasta riippuen lähestymässä lääkevalmisteiden vaatimuksia, ja niiden takana on monesti samoja korkean profiilin lääkeyrityksiä, jotka markkinoivat myös lääkkeitä.

2

PUHUTAANKO TÄSSÄ NYT CE-LAITTEISTA? Kyllä. Aikaisemmin säädöksissä

käytettiin nimeä terveydenhuollon laite ja tarvike, mutta uudessa asetuksessa, jonka siirtymäaikaa parhaillaan elämme, puhutaan nimenomaan lääkinnällisistä laitteista. Valmistajan on annettava laitetta koskeva vaatimuksenmukaisuusvakuutus ja kiinnitettävä siihen CE-merkintä. Tästä johtuu, että puhekielessä käytetään myös termiä CE-laite. CE tulee sanoista Conformité Européenne, ja sitä näkee muissakin laitteissa, esimerkiksi sähkölaitteissa, koska se on valmistajan ilmoitus siitä, että tuote täyttää

sitä koskevat Euroopan unionin vaatimukset. Apteekissa CE-merkistä tunnistaa lääkinnällisen laitteen, kun taas lääkepakkauksissa on Vnr- ja myyntilupanumerot.

3

MIKÄ LÄÄKINNÄLLISESSÄ LAITTEESSA ON RATKAISEVAA? Laitteen käyttötar-

koitus ja vaikutustapa ratkaisevat, onko se ylipäätään lääkinnällinen laite, mihin riskiluokkaan se kuuluu, miten mittavan kliinisen arvioinnin se tarvitsee ja millainen menettely laitteen hyväksyntään liittyy. On myös rajanvetotapauksia, joissa lääkkeen ja lääkinnällisen laitteen raja ei ole yksiselitteinen. Tällä hetkellä raja vedetään näissä tapauksissa kansallisesti. Tuote, joka on esimerkiksi Italiassa laite, voidaan Suomessa luokitella lääkkeeksi, mikä voi valmistajan kannalta olla haasteellista. Nämä ongelmat poistunevat uuden asetuksen myötä.

4

MILLAISIA LÄÄKINNÄLLISIÄ LAITTEITA ON? Lääkinnälliset laitteet ovat ryhmä-

nä hyvin monimuotoinen. Ne ovat instrumentteja, laitteistoja, välineitä, ohjelmistoja, implantteja, reagensseja, materiaaleja tai muita tarvikkeita, jolla on terveydenhoitoon liittyvä käyttötarkoitus. Käyttötarkoitus voi olla esimerkiksi sairauden tai vam-

2.18 PROVIISORI 13


¢

lääkinnälliset laitteet

Galena Pharman tehtaalla Kuopiossa valmistetaan muun muassa iholle annosteltavia lääkinnällisiä laitteita. Heidi Taipale valvoo tuubituskonetta, jolla on menossa Xyliderm-geelin pakkaaminen.

man diagnosointi, ennuste, lievitys tai hoito tai sairauden ehkäiseminen. Kaikille tuttuja lääkinnällisiä laitteita ovat kuumemittarit ja laastarit. Lääkinnällisiä laitteita voivat olla myös kirkasvalolamput ja kasvojen täyteaineet. Tarkimmat turvallisuusvaatimukset on esimerkiksi hengityslaitteiden tyyppisillä laitteilla, joiden toimintavarmuus on kriittistä. Tietokoneohjelmistotkin voivat olla lääkinnällisiä laitteita. Esimerkiksi potilastietojärjestelmä on lääkinnällinen laite, jos se tallentaa potilastietoja ja laskee niiden perusteella sopivan lääkeannoksen. Samoin perinteiset farmaseuttiset tuotemuodot kuten tabletti, jauhe, liuos, voide tai geeli voivat olla lääkinnällisiä laitteita. Lääkkeenä myyntiluvan saanut valmiste voi täyttää lääkinnällisen laitteen määritelmän. Apteekin hyllyllä saattaa siten olla vierekkäin kaksi tuotetta, joissa on samaa vaikuttavaa ainetta, sama käyttötarkoitus ja sama käyttöohje, mutta toinen niistä on myyntiluvan saanut lääke ja toinen sertifioitu lääkinnällinen laite. Esimerkiksi ummetuksen hoitoon tarkoitetuissa tuotteissa on tällainen tilanne: tuotteissa on vaikuttavana aineena makrogoli.

5

MITEN LÄÄKINNÄLLINEN LAITE EROAA LÄÄKKEESTÄ? Lääkinnällisen laitteen

pääasiallista aiottua vaikutusta ei saavuteta

14 PROVIISORI 2.18

Uuden asetuksen tärkein tavoite on parantaa lääkinnällisten laitteiden luotettavuutta, turvallisuutta ja laatua. farmakologisin, immunologisin tai metabolisin keinoin. Esimerkiksi makrogoli ei imeydy, vaan se toimii osmoottisena laksatiivina kasvattaen suolen sisällön nestepitoisuutta. Sen vaikutus on fysiologinen. Samaan kategoriaan kuuluu valmiste, joka auttaa sulattamaan korvavahan ja poistamaan sen. Lääkkeinä on paljon valmisteita, joiden vaikutus ei ole farmakologinen, immunologinen tai metabolinen. Monet niistä on tuotu markkinoille aikana, jolloin lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita ei eroteltu toisistaan samalla tavoin kuin nykyään. Ei ehkä tiedetty mahdollisuudesta tuoda valmiste markkinoille lääkinnällisenä laitteena tai

koettiin, että on varmempaa hankkia sille lääkkeen asema. Jos myyntiluvan haltija haluaisi, se voisi vaihtaa myyntiluvallisen lääkkeen laillisen pohjan lääkinnälliseksi laitteeksi, mikäli laitteen määritelmä ja muut erityispiirteet täyttyvät. On kuitenkin monia syitä, joiden takia näin ei välttämättä tehdä. Syyt voivat liittyä esimerkiksi korvattavuuteen tai siihen, että valmisteen menekki on hyvä lääkkeenäkin.

6

MIHIN UUDELLA ASETUKSELLA PYRITÄÄN? Parhaillaan on menossa sekä lää-

kintälaiteasetuksen (EU 2017/745) että In vitro -diagnostiikkalaitteiden asetuksen (EU 2017/746) siirtymäaika. IVD-asetus koskee apteekissa myytävistä tuotteista esimerkiksi raskaustestejä ja verensokerin mittaukseen käytettäviä liuskoja. Lääkinnällisiä laitteita koskevan asetuksen siirtymäaika päättyy 26.5.2020. Uudella asetuksella uudistetaan tämänhetkinen lainsäädäntö. Uudistuksen tärkeimmät tavoitteet ovat lääkinnällisten laitteiden luotettavuuden, turvallisuuden ja laadun parantaminen, se, että laitteita voitaisiin myydä koko EU:ssa sekä uusien innovaatioiden saaminen nopeasti potilaskäyttöön. Asetukseen sisältyy uusia tiukennettuja vaatimuksia, jotka koskevat muun muassa tuotteiden luokitusta, kliinistä arvioin-


Asetus tuo apteekeille paljon uusia velvoitteita YLITARKASTAJA JARI KNUUTTILA Valvirasta kertoo, että uusi asetus siirtää paljon valvontavastuuta viranomaisilta myös jakelijoille. – Proviisorien työhön asetus vaikuttanee eniten apteekkien lisääntyvien velvoitteiden kautta. Apteekit kuuluvat asetuksessa mainittuihin jakelijoihin, joiden tulee siirtymäajan päätyttyä pystyä arvioimaan myyntiin asetettavien laitteiden vaatimustenmukaisuutta. Jos laite ei ole vaatimustenmukainen, sitä ei saa enää myydä. Jakelijan tulee myös osallistua asian selvittämiseen ja tuotteiden takaisinvetoon, Knuuttila tiivistää. RUNSAASTI TARKISTETTAVAA

Apteekkien tulee varmistaa, että lääkinnällisissä laitteissa on CE-merkintä ja että niiden vaatimustenmukaisuusvakuutus on olemassa ja saatavilla. Laitteissa tulee myös olla suomenkieliset käyttöohjeet. Laitteiden varastointi- ja kuljetusolosuhteiden tulee olla vaatimustenmukaiset esimerkiksi säilytyslämpötilan suhteen. – Lisäksi pitää varmistaa, että laitteella on yksilöllinen UDI-tunniste. UDI-järjestelmää ei tosin ole vielä rakennettu, ja tunnisteen käyttöönotolla on omat siirtymäajat, jonka jälkeen tämä velvoite tulee voimaan, Knuuttila kertoo. Apteekeille tulee myös yhteistyövelvoite muiden toimijoiden kanssa tapauksissa, joissa epäillään lääkinnällisen laitteen vaatimustenvastaisuutta. Jakelijoiden tulee yhdessä muiden toimijoiden kanssa huolehtia siitä, että laite saatetaan vaatimustenmukaiseksi tai se poistetaan markkinoilta. Niille,

tia, laitteiden valvontaa ennen niiden tuloa markkinoille sekä markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa ja jäljitettävyyttä. Vaatimukset lähestyvät sitä, mitä myyntiluvalliselta lääkevalmisteelta vaaditaan, mikä tuo haasteita monille valmistajille, mutta sisältää myös mahdollisuuksia. On hyvä, että entisestä lainsäädännöstä, joka ei sovellu enää tämän päivän tarpeisiin, päästään säädellympään tilanteeseen, jossa pelisäännöt on harmonisoitu. Uskon, että tämä lisää luottamusta lääkinnällisiä

jotka ovat ostaneet laitteen, tulee järjestää palautusmahdollisuus. – Apteekkien tulee pystyä pitämään rekisteriä tietoonsa tulleista vaaratilanteista, vaatimuksenvastaisuuksista ja laitteiden markkinoilta poistamisista. Tarvitaan jonkinlainen asiakaspalautejärjestelmä, jossa tunnistaa laitteisiin liittyvät epäilyt muun asiakaspalautteen lomasta. Tällaisen rakentaminen voi olla vaativa tehtävä, Knuuttila arvelee.

riin käyttötarkoituksesta riippumatta. – Lääkinnällisten laitteiden piiri siis laajenee ja niitä koskevat velvoitteet kiristyvät. Apteekeissa tulee olla ymmärrys siitä, ovatko myynnissä olevat tuotteet lääkinnällisiä laitteita vai eivät ja mikäli ovat, ovatko ne vaatimuksenmukaisia. Jos apteekilla on jatkossa omaa lääkinnällisten laitteiden maahantuontia EU:n ulkopuolelta, toiminnalla tulee olla vastuuhenkilö, jonka pätevyysvaatimukset ovat varsin kovat.

UUSIA ILMOITUSVELVOLLISUUKSIA

Apteekkien ja muiden jakelijoiden tulee antaa kaikki viranomaisten pyytämät tiedot ja asiakirjat. Viranomaisten kanssa on tehtävä yhteistyötä laitteisiin liittyvien riskien poistamiseksi. Viranomaisille on annettava maksutta näytteitä laitteista tai niille on annettava mahdollisuus tutustua laitteeseen. Jos lääkinnällisen laitteen vaatimuksenmukaisuudesta herää epäily ennen kuin se on päässyt apteekin hyllylle, sitä ei saa panna myyntiin, vaan asiasta on ilmoitettava valmistajalle tai valmistajan valtuutetulle edustajalle ja maahantuojalle, jos laite on valmistettu EU:n ulkopuolella. Jos laite on jo myynnissä ja epäillään, että se aiheuttaa vakavan riskin tai että se on väärennetty, asiasta pitää ilmoittaa Valviralle. LISÄÄ SILMÄLLÄPIDETTÄVÄÄ

Lääkinnällisen laitteen uudessa määritelmässä mainitaan nyt myös sairauden ennakointiin ja ennustamiseen liittyvät tuotteet, mikä merkitsee, että asetuksen määräykset koskevat apteekissa mahdollisesti myytäviä geenitestejä. Asetuksen liitteessä 16 luetellaan laitteita, jotka eivät ole lääkinnällisiä laitteita, mutta joita koskevat samat vaatimukset. Tällainen laite ovat esimerkiksi väriä korjaavat piilolinssit, sillä silmän pinnalle asetettavaksi tarkoitetut laitteet tulevat säätelyn pii-

laitteita kohtaan ja parantaa niiden arvostusta, olipa myyntipaikka apteekki tai jokin muu.

7

MITEN LÄÄKINNÄLLINEN LAITE PÄÄSEE MARKKINOILLE? Lääkinnällisen laitteen

valmistajan on osoitettava, että laite on suunniteltu ja valmistettu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tämä osoitus on koottu laitteen tekniseen tiedostoon, jonka dokumenttien tulee olla ajantasaiset. Niihin kuuluvat muiden muassa riskienhallinta-

ODOTETTAVISSA VIIVEITÄ

Markkinoille tulevat korkeamman riskiluokan lääkinnälliset laitteet tarkastaa ilmoitettu laitos. Knuuttilan arvion mukaan ensimmäiset ilmoitetut laitokset saadaan nimetyiksi noin vuoden kuluttua, minkä jälkeen valmistajat pääsevät hakemaan tuotteilleen hyväksyntää. Tämä aiheuttaa todennäköisesti viivettä näiden tuotteiden markkinoille tuloon. – Pidän täysin mahdollisena, että myös alhaisemman riskin tuotteiden saatavuudessa näkyy muutoksia. Osa nykyisistä tuotteista jäänee pois markkinoilta, kun valmistaja ei pidä tarkoituksenmukaisena rakentaa laatujärjestelmää, hakea UDI-koodia tai teettää tuotteelleen kliinistä arviointia, Knuuttila sanoo. Ennen asetuksen siirtymäajan päättymistä hankitut tuotteet saa myydä apteekissa loppuun vuoteen 2025 mennessä. ■

Apteekeissa tulee olla ymmärrys siitä, ovatko myynnissä olevat tuotteet lääkinnällisiä laitteita vai eivät.

dokumentit, kliininen arviointi, olennaisten vaatimusten tarkastuslistaus ja vaatimustenmukaisuusvakuutus. Lääkinnälliset laitteet jaetaan neljään riskiluokkaan käyttötarkoituksen mukaan. Riskiluokasta riippuen valmistajan tulee noudattaa sopivaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä. Luokan I laitteille riittää itsesertifiointi, toisin sanoen näillä laitteilla ei ole ennakkohyväksyntää. Luokan IIa ja IIb sekä luokan III laitteille vaaditaan ilmoitetun laitoksen tekemä serti2.18 PROVIISORI 15


¢

lääkinnälliset laitteet

Lääke vai ei? Fimea päättää LÄÄKKEEN JA LÄÄKINNÄLLISEN laitteen rajanvedossa tuotteen luokka kannattaa selvittää etukäteen. – Tuotteen luokkaa selvitettäessä tarvitaan tiedot käyttötarkoituksesta ja siitä, mihin tuotteen vaikutus perustuu. Fimea tekee kiinteää yhteistyötä Valviran kanssa tuotteiden luokittelua koskevissa kysymyksissä lääkkeen ja lääkinnällisen laitteen rajanvedossa, kertoo yliproviisori Kristiina Pellas lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta Fimeasta. Fimea neuvoo yrityksiä ottamaan uusia tuotteita suunniteltaessa riittävän ajoissa yhteyttä, etenkin jos tuote sisältää farmakologisesti, immunologisesti tai metabolisesti vaikuttavaa lääkeainetta. Fimea antaa luonteeltaan ei-sitovaa ja maksutonta neuvontaa yrityksille tuotteiden luokitteluun liittyvistä asioista. Siltä voi myös hakea tuotteelle virallista luokittelua. Luokitteluhakemuksen arvioinnin ja valituskelpoisen virallisen luokittelupäätöksen hinta on 500 euroa. Fimean verkkosivuilla kerrotaan lisää tieteellisen neuvonnan eri vaihtoehdoista. Tieteellinen neuvonta on maksullista. NÄMÄ EIVÄT OLE LÄÄKKEITÄ

Fimea arvioi valmistekohtaisesti, katsotaanko tuote lääkkeeksi vai ei-lääkkeeksi. Tärkein kriteeri arvioinnissa on tuotteen pääasiallisen vaikutusmekanismin ja vaikutuksen selvittäminen. Valmiste on katsottava lääkelain 3 §:n tarkoittamaksi lääkkeeksi, jos sen tarkoituksena on sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä parantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tai sen oireita ihmisessä tai sen vaikutus saa-

fiointi eli hyväksyntämenettely. Kun sertifiointi on tehty, tulee myyntipäällysmerkinnöissä olla CE-merkki. Uuden asetuksen mukaan laitteelle on annettava UDI-DI (yksilöllinen laitetunniste) ja ilmoitettava se UDI-tietokantaan. Tämän jälkeen laitteen tiedot on kirjattava EU:n yhteiseen tietokantaan Eudamediin. Tämän prosessin jälkeen laitteen voi saattaa markkinoille. Valmistaja voi valita EU-alueelta valtuutetun ilmoitetun laitoksen tekemään sertifioinnin. Suomessa Valvira on valtuuttanut VTT Expert Services Oy:n ja SGS Fimkon hoitamaan lääkinnällisten laitteiden sertifioinnin ja valmistajien laatujärjestelmäauditoinnit. VTT tekee esimerkiksi meillä

16 PROVIISORI 2.18

vutetaan farmakologisen, immunologisen tai metabolisen vaikutuksen avulla. Lääkinnällisen laitteen määritelmä on etenkin vaikutuksen kuvaamisen osalta erilainen. Lääkinnällisen laitteen vaikutus saavutetaan pääasiassa muulla tavoin kuin lääkelain 3 §:n tarkoittamalla tavalla. – Lääkinnällisen laitteen määritelmä on laaja uudessa asetuksessa. Luokittelua vaativat valmisteet vaikuttavat ihmisen elimistössä, aine päätyy ihmisen elimistöön. Kun pohditaan, pitääkö tuotteelle hakea luokittelua, sitä kannattaa verrata markkinoilla oleviin valmisteisiin, Pellas neuvoo. Kun tuote on selkeä ei-lääke eli lääkinnällinen laite, virallista luokittelua ei välttämättä tarvita. Selkeitä ei-lääkkeitä ovat esimerkiksi silmien kostuttamiseen käytettävä kalvon muodostava silmätippa, nenän limakalvolle suihkutettava suojaavan kalvon muodostava liuos, vettä sitova liuos ummetuksen hoitoon, kylmätai kuumavaikutukseen perustuva geeli kivun hoitoon iholle ja paikallisesti käytettävä, onteloa laajentava kaasu. Näissä tapauksissa tuotteen pääasiallinen vaikutus ei perustu lääkelain 3 §:n tarkoittamaan vaikutusmekanismiin ja usein vaikutus on paikallinen. – Tällä hetkellä Fimea luokittelee tuotteen ei lääkkeeksi tai lääkkeeksi, mutta ei ota kantaa siihen, soveltuuko tuote lääkinnälliseksi laitteeksi, Pellas huomauttaa. YHDISTELMIÄ MONEEN LÄHTÖÖN

Pellas kertoo, että lääkkeen ja lääkinnällisen laitteen yhdistelmissä on useita eri vaihtoehtoja. Tuote kuuluu lääkelain normien valvonnan piiriin, kun laitetta käytetään lääkkeen annosteluun ihmisen elimistöön. Esimerkkejä

Galena Pharmassa tarkastuksen kerran vuodessa, koska valmistamme luokan II laitteita. Valtuutukset haetaan kuitenkin nyt uudelleen, kun direktiivien sijasta aletaan noudattaa asetuksia. Ilmoitettujen laitosten vaatimukset ovat myös kiristyneet.

8

MITEN PROSESSI EROAA LÄÄKKEEN TULOSTA MARKKINOILLE? Lääkinnälli-

sen laitteen kehityspolku sekä dokumentaation rakentaminen voivat olla hyvinkin lähellä geneerisen lääkevalmisteen prosessia. Laitepuolella ennakkohyväksyntä tapahtuu kuitenkin lyhyemmällä aikajänteellä, mikä on valmistajan kannalta tärkeää ja kilpailukykyä parantava tekijä. Sertifiointi voi viedä

Fimea neuvoo yrityksiä ottamaan uusia tuotteita suunniteltaessa riittävän ajoissa yhteyttä. tästä ovat insuliinia sisältävä kynä insuliinin annosteluun, hormonia vapauttava kierukka tai astmasuihke. Sen sijaan tuote kuuluu selkeästi lääkinnällisten laitteiden valvonnan piiriin, kun lääkeaine on avustavassa roolissa ja laitteen vaikutus on pääasiallisen vaikutuksen aikaansaava osa tuotetta. Esimerkkinä voidaan mainita esimerkiksi katetri, joka on päällystetty lääkeaineella tai luusementti, joka sisältää vähäisiä määriä lääkeainetta. – Lääkinnällisten laitteiden ja lääkkeiden rajanveto tarkentuu uuden asetuksen normien perusteella. Asetuksessa on nimenomaan maininta, ettei elävä bakteeri voi olla tarkoituksellisesti lääkinnällisen laitteen pääasiallisen vaikutuksen aikaansaava aine. Tämän lisäksi on mainittu, ettei lääkinnällinen laite voi sisältää elinkykyisiä ihmisperäisiä soluja tai kudoksia. Kombinaatiovalmisteiden osalta on määritelty aiempaa tarkemmin, minkä lainsäädännön piiriin valmiste kuuluu valvonnassa, Pellas kertoo. Fimea ottaa kantaa valmisteisiin yksi kerrallaan valmistekohtaisen kokonaisarvioinnin perusteella ja tekee tulevaisuudessa yhä tiiviimpää yhteistyötä Valviran kanssa. Terveysteknologisten valmisteiden valvonta siirtyy Suomessa Valvirasta Fimeaan vuoden 2019 loppuun mennessä. ■

vaikkapa kaksi kuukautta, kun lääkepuolella myyntiluvan saaminen vie usein noin vuoden. Lääkkeen lupaprosessiin verrattuna laitteen sertifiointiprosessi on nopea ja suoraviivainen.

9

MILLAISIA TUTKIMUKSIA LÄÄKINNÄLLISILTÄ LAITTEILTA EDELLYTETÄÄN?

Lääkinnällisiltä laitteilta edellytettävien kliinisten tutkimusten laajuus riippuu laitteiden riskiluokasta. Hyvin tieteellisesti dokumentoidusta valmisteesta saattaa riittää kattava dokumentaatioon perustuva arviointi, kun taas riskiluokan III kliiniset tutkimukset ovat mittavia. Ero lääkkeisiin ei enää ole yhtä suuri kuin aikaisemmin, mikä


Heidi Taipale näkee lääkinnällisten laitteiden tulevaisuuden hyvänä.

on lisännyt lääkeyritysten kiinnostusta lääkinnällisiä laitteita kohtaan.

10

MITÄ YLLÄTTÄVÄÄ UUTEEN ASETUKSEEN LIITTYY? Valmisteita tu-

lee siirtymään matalammasta riskiluokasta korkeampaan ja niiden vaatimukset muuttuvat, mikä saattaa tulla osalle valmistajista yllätyksenä. Markkinoilla on valmisteita, joita ei ole tähän asti tulkittu lainkaan lääkinnällisiksi laitteiksi, mutta niistä tulee sellaisia uuden lainsäädännön alla. Toisaalta kaikki suun kautta otettavat valmisteet, joista hyvä esimerkki ovat flunssan hoitoon käytettävät sinkkiasetaattivalmisteet, siirtyvät luokkaan II. On mahdollista, että vanhoja tuotteita jää pois markkinoilta, kun niitä koskevat vaatimukset muuttuvat. Ennakkohyväksynnän hankkiminen saattaa olla jollekin valmistajalle haasteellista.

11

MILLAISENA NÄET LÄÄKINNÄLLISTEN LAITTEIDEN TULEVAISUUDEN?

Näen sen hyvänä. Uskon, että uuden asetuksen myötä lääkinnällisten laitteiden ympärille syntyy entistä enemmän keskustelua ja ne tulevat tutummiksi niin apteekeissa kuin kuluttajienkin keskuudessa. Uusia tuotteita saatetaan markkinoille ja kynnys käyttää niitä madaltuu. Trendi on ilman muuta ylöspäin. Odotettavissa on uusia lääkinnällisiä laitteita esimerkiksi ohjelmistopuolelle. Tulee sovelluksia, joiden avulla voidaan ennakoida sairauksia, laatia ennusteita ja saadaan tietoja ihmiskehosta otetuista näytteistä.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen on laitteen kehitystyön tärkein tavoite ja markkinoillepääsyn edellytys, ja olisi suotavaa, että innovaattorit ottaisivat sen huo-

mioon alusta asti. Jos tietyt asiat ovat jääneet tekemättä tai dokumentoimatta, tilannetta on työlästä paikata jälkeenpäin. Apua työhön on kyllä saatavissa. ■

Muutoksessa on paljon hyvää JOHTAVA ASIANTUNTIJA Tom Ståhlberg Teknologiateollisuus ry:stä uskoo, että uudet asetukset tuovat mukanaan paljon hyvää, kunhan lapsentaudeista päästään. – Tilanne on juuri nyt erittäin hankala. Kolmasosa MD-asetuksen siirtymäajasta on jo kulunut, mutta ilmoitettuja laitoksia ei ole vielä valittu, ja moni muukin asia on pahasti kesken. Kokonaisuutena muutos on valmistajien näkökulmasta kuitenkin tervetullut. – Direktiivit oli kirjoitettu 1990-luvulla, ja maailma on jo ajanut niiden ohi. Vaatimukset kyllä tiukentuvat asetusten myötä, mutta ne myös samankaltaistuvat muualla maailmassa voimassa olevien kanssa. Tämä on suomalaisille terveysteknologian yrityksille tärkeää, koska vain kolmasosa niiden valmistamista tuotteista jää EU:n alueelle, Ståhl­berg kertoo. Ståhlberg kiittää Valviran valmiutta rakentavaan yhteistyöhön yritysten kanssa muutostilanteessa. Yritykset ovat saaneet Valviralta tietoa sitä mukaa kuin sitä on tullut.

APTEEKIT AVAINASEMASSA

Ståhlberg tuo esiin apteekkien farmaseuttisen henkilöstön tärkeän roolin lääkinnällisiin laitteisiin liittyvässä potilasturvallisuudessa. Farmaseutit ja proviisorit osaavat neuvoa laitteen valinnassa ja oikeassa käyttötavassa. Lisäksi valmiudet hoitaa mahdollisia vaaratilanteita ovat apteekeissa muihin myyntipaikkoihin verrattuna hyvät. – Valmistajien näkökulmasta on myönteistä, että lääkinnällisiä laitteita myydään juuri apteekkien kautta. Vaaratilanneilmoituksen antamiseen varatut määräajat ovat lyhyet ja lyhenevät asetuksen myötä entisestään. On huojentavaa, että asia on apteekeissa terveydenhuollon ammattilaisten käsissä, hän sanoo. ■ 2.18 PROVIISORI 17


TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT BUSINESS FINLAND JA DREAMSTIME

Näin suomalaista terveysosaamista viedään maailmalle Business Finlandissa uskotaan, että Suomella on hyvät mahdollisuudet yksilöllistetyn terveyden kansainväliseksi edelläkävijäksi. Kehitysjohtaja Minna Hendolin kertoo, miten suomalaisesta terveysteknologiaa tehdään ulkomailla tunnetuksi ja mitä meistä siellä ajatellaan.

T

yö- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa oleva Business Finland rahoittaa ja auttaa suomalaisia yrityksiä kasvamaan ja kehittämään innovaatioistaan kansainvälisiä menestystarinoita. Monille terveysteknologian tuotteille ja palveluille sekä kasvaville yrityksille Suomi on yksinkertaisesti liian pieni markkina-alue. – Tietenkin yrityksillä ja niiden tuotteilla on roolinsa ja markkinansa myös Suomessa, mutta yleensä lähtökohtana on, että rakennetaan skaalautuvaa liiketoimintaa ja lähdetään kansainvälisille markkinoille, Minna Hendolin sanoo. Business Finlandilla on koko joukko kasvuohjelmia, joissa lupaavia yrityksiä autetaan alkuun sellaisilla markkina-alueilla, joissa valtiollisen toimijan mukanaolosta on hyötyä. Hankkeita edistetään tyypillisesti usean ministeriön yhteistyönä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön, Business Finlandin ja terveys- ja hyvinvointialan yritysten edustajat kävivät hiljattain Saudi-Arabiassa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa esittelemässä tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn, diagnostiikkaan ja uudenlaisiin hoitokäytäntöihin liittyviä innovaatioita. Samalla tuotiin esiin suomalaista tapaa kouluttaa henkilöstöä ja osallistaa ihmisiä sairauden ennalta-

18 PROVIISORI 2.18

ehkäisyyn ja hoitoon. – Palasin juuri Japanista kolmen ministeriön ja yritysten yhteiseltä matkalta, jossa muun muassa STM sopi laajasta yhteistyöstä Japanin terveysministeriön kanssa. Sopimus kattaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäksi myös innovaatio- ja yritysyhteistyön edistämisen. Mukana oli myös Helsingin seudun elinkeinoyhtiö Helsinki Business Hub, joka teki tunnetuksi pääkaupunkiseudun yrityksiä, Hendolin kertoo. Business Finlandilla on toimipiste 37 maassa ja yli sata ihmistä maailmalla. Lisäksi suurlähetystöissä on henkilökuntaa, joka toimii yritysten apuna.

NÄITÄ HEHKUTETAAN Business Finland esittelee Suomea maana, jossa on aina satsattu koulutukseen ja tutkimukseen. Meillä on yksi maailman parhaista ja tehokkaimmista terveydenhuoltojärjestelmistä, joka kattaa koko väestön. Meillä on myös kansalliset Käypä hoito -suositukset. Yksityinen ja julkinen tervey-

denhuolto toimivat yhteistyössä rinnakkain. – Maailmalla herättää hämmästystä, etä potilastiedot ovat meillä lähes sataprosenttisesti sähköisessä muodossa, ja niitä pystytään seuraamaan yksilötasolla kymmeniä vuosia taaksepäin. Sosiaaliturvatunnuksemme mahdollistaa tietojen keräämisen eri rekistereistä, mikä antaa mahdollisuuksia tutkimukselle mutta myös tietojen käyttämiselle päätöksenteon tukena. Kattavat ja laadukkaat potilastietomme ovat selvä kilpailuetu, Hendolin kertoo. Pienuudesta on Suomelle hyötyäkin, koska se tuo mukanaan notkeutta ja nopeaa reagointia. Hendolinin mukaan muualla ihaillaan suomalaisten kykyä luoda strategioita ja tarttua toimeen yhdessä yli hallintorajojen. Kolmen ministeriön (STM, OKM, TEM), Suomen Akatemian ja silloisen Tekesin yhteistyönä käynnistynyt Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia ja sen jalkautuminen konkreettiseksi tekemiseksi näkyy myös kansainvälisessä yhteistyössä ja vientitoiminnoissa. – Biopankkiverkosto meillä on jo, ja Sosiaali- ja terveysministeriön yksilöllistetyn lääketieteen ohjelmassa edistetään lisäksi kansallisen syöpäkeskuksen, neurokeskuksen ja genomikeskuksen perustamista. Kansallinen lääkekehityskeskus on juuri saanut rahaa toimintansa suunnitteluun. Business Finlandin tehtävänä on tuoda yritykset tä-


Muualla ihaillaan suomalaisten kykyä luoda strategioita ja tarttua toimeen yhdessä yli hallintorajojen.

hän tiivisti mukaan, jotta vahva osaaminen saadaan tehokkaasti hyödynnettyä yksilön, elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan parhaaksi. Tällainen ekosysteeminäkökulma on muualla uutta, hän sanoo.

INNOVATIIVISIA YRITYKSIÄ Niiden kahdeksan vuoden aikana, jotka Hendolin on ollut Tekesissä töissä, yleinen suhtautuminen lääke- ja terveysalan yrityksiin on muuttunut selvästi myönteisemmäksi. – Enää ei tarvitse olla iso, globaali yritys saadakseen arvostusta ja menestyäkseen, vaan tilaa on myös uudenlaisille, osaaville yrittäjille. Monissa innovatiivisissa hankkeissa yhdistetään nyt terveystietoja, teknologiaa ja tiedonlouhintaa uusilla tavoilla. Suomalainen toimintaympäristö mahdollistaa luotettavat pilotoinnit ja kokeilut. Meillä on korkea työmoraali ja luotettavat järjestelmät, hän toteaa. Suomalaisyritysten haasteena on kuitenkin edelleen pienuus: monella yrityksellä on vain yksi tuote, jolloin vaatii rohkeutta lähteä viemään sitä maailmalle. Business Finland pyrkii käytettävissään olevilla keinoilla jakamaan riskiä. – Myös isoja lääkeyrityksiä kiinnostaa yhteistyö pienten yritysten kanssa, mikä ei ollut tyypillistä vielä muutamia vuosia sitten. Terveysalan kasvustrategia oli hyvä

lähtölaukaus tälle pöhinälle. Esimerkiksi Pfizerin, MSD:n ja Rochen Suomen tytäryhtiöt tekevät jo tiivistä yhteistyötä alkavien yritysten kanssa monella tavalla, kuten antamalla startupien käyttöön verkostojaan ja osaamistaan. Yksi suomalaisten haasteista on sopivan kokoisten markkinoiden löytäminen. Business Finlandin kanssa voidaan kyllä käydä Kiinassa puhumassa ruokatuotannosta ja pellosta pöytään -ajatuksesta, mutta kun maakunnassa on 50 miljoonaa asukasta, mittakaava on suomalaisille käytännössä mahdoton. – Japanilaiset tiedustelivat, voisivatko he ostaa meiltä sosiaaliturvatunnuksen ja Kanta-palvelut ja mitä ne maksaisivat. Herää kysymys, onko meillä valmiuksia ja osaamista kehittämiemme järjestelmien ja ratkaisujen myymiseen.

TERVEYSTEKNOLOGIAN VIENTI KASVAA Hendolinin mielestä ajatus Suomesta tulevana terveysalan edelläkävijämaana ei ole liioiteltu. Terveysteknologian vienti kasvoi viime vuonna yli viisi prosenttia. Suomi on korkean teknologian nettoviejä, kun moneen muuhun maahan tuodaan sitä enemmän kuin viedään. – Uskon, että seuraava suomalaisten menestyjien aalto tulee life sciences -alalta ja lääketutkimuksesta. Biopankit ja tekoäly

muuttavat olennaisesti tapaa, jolla lääketutkimuksia tehdään. Myös ymmärrys tautien synnystä, luokittelusta ja täsmähoidoista kasvaa koko ajan. Suomalaisyrityksillä on hyvät mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa, hän arvioi. Business Finlandin budjetti on 500 miljoonaa euroa, joista se antaa avustuksia ja lainoja. 100 miljoonaa euroa kohdistetaan korkeakoulujen yhteishankkeisiin elinkeinoelämän kanssa ja lopuista valtaosa startupeille ja pk-yrityksille. Vuositasolla terveysalaan liittyviä hankkeita rahoitetaan 80-100 miljoonan euron edestä. Business Finland on viime vuosina rahoittanut myös niin sanottuja klusterihankkeita, joiden tavoitteena on stimuloida ekosysteemi- ja innovaatiotoimintaa. Esimerkki tästä on HUSin koordinoima Clever Health, jossa on mukana jo 14 eri kokoista yritystä terveys- ja IT-aloilta. Klusteri kehittää datapohjaisia, digitaalisiin ratkaisuihin ja tekoälyyn perustuvia terveysalan innovaatioita. Toinen liiketoimintaekosysteemi on muodostunut FinnGen-tutkimushankkeen ympärille. Hankkeen tavoitteena on sairauksien syntymekanismien parempi ymmärtäminen ja uusien hoitokeinojen kehittäminen yhdistämällä genomi- ja terveystietoa. Hanketta varten pyritään keräämään 500 000 suomalaisen kudosnäytteet biopankkeihin. ■ 2.18 PROVIISORI 19


Tulevaisuuden lääkehoito on älykästä ja yksilöllistyvää

TEKSTI ANNE TAMMIMÄKI KUVAT MIKA OKKO JA DREAMSTIME

ÄLY-seminaarin esitykset tarjosivat monipuolisen katsauksen siihen, miten lääkehoitomme ovat muuttumassa.

D

RA Consulting Oy, Raisoft ja Suomen Lääkäriliitto järjestivät seminaarin 20.3. Lääkehoidon päivään liittyen Biomedicumissa Helsingissä. Helsingin yliopiston farmakogenomiikan professori Mikko Niemi summasi puheenvuorossaan lääkehoidon ongelmaksi sen, että lääkkeiden tehossa ja haittavaikutuksissa on huomattavaa potilaiden välistä vaihtelua perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksena syntyvän yksilöllisyyden seurauksena. Lääkehoitoon vaikuttavat geenimuutokset ovat yleisiä: Finriski-tutkimuksen mukaan 96 prosentilla suomalaisista on perimässään lääkehoitoon vaikuttava geenivariantti. HUSissa noin 20 prosenttia hoitojaksoista johtuu sairauksista, joiden hoidossa tyypillisesti käytetään lääkehoitoja, joihin farmakogeneettiset tekijät voivat vaikuttaa olennaisesti. Vaikka lääkeaineiden kohde- ja kuljettajamolekyylien polymorfioilla tai kudostyyppialleeleilla voi olla dramaattinen vaikutus lääkehoidon käyttökelpoisuuteen, geenitestausta käytetään nykyään lähinnä satunnaisesti hoidon valinnan apuna. Käytännöt ovat kuitenkin muuttumassa, ja joidenkin vuosien päästä farmakogeneettiset tiedot voivat olla itsestään selvä osa niistä taustatiedoista, jotka tarkistetaan potilaan saapuessa vastaanotolle.

TARKASTI RÄÄTÄLÖITYJÄ LÄÄKKEITÄ Blockbuster-lääkkeet ja yksi lääke sopii kaikille -ajattelu edustavat menneitä vuo-

20 PROVIISORI 2.18

sikymmeniä. Tulevaisuutta on lääkehoitojen massakustomointi potilaiden yksilölliset tarpeet huomioiden. Åbo Akademin farmasian teknologian professorin Niklas Sandlerin mukaan lääkehoitojen räätälöinnissä voidaan käyttää muun muassa 3D-tulostusta, joka mahdollistaa esimerkiksi usean lääkkeen yhdistelmien, monimutkaisten formulaatioiden ja lääkeainemäärältään ja vapautumisnopeudeltaan tarkasti potilaan farmakokinetiikkaan sopivien lääkeannos-

ten valmistamisen ajan ja paikan suhteen joustavasti. Lääke voidaan tulostaa myös QR-koodin muotoon, jolloin siihen saadaan samalla sisällytettyä potilaan tiedot. Lääkkeiden lisäksi menetelmällä voidaan tuottaa vaikkapa kooltaan optimoituja lääkinnällisiä laitteita. 3D-tulostus vastaa lääketuotannon ympäristöhaasteisiin, sillä tarpeen mukaan tapahtuva valmistus säästää raaka-aineita ja vähentää ympäristörasitusta.

3D-tulostus mahdollistaa esimerkiksi usean lääkkeen yhdistelmien, monimutkaisten formulaatioiden ja lääkeainemäärältään ja vapautumisnopeudeltaan tarkasti potilaan farmakokinetiikkaan sopivien lääkeannosten valmistamisen ajan ja paikan suhteen joustavasti.


Älykkäiden lääkehoitojen avulla on mahdollista pureutua hoitoon sitoutumattomuuteen heti.

Lääkkeen valmistuksen siirtyessä potilaan lähelle myös laadunvarmistukseen tarvitaan uudenlaisia menetelmiä. 3D-tulostettujen lääkkeiden tapauksessa näitä voivat olla esimerkiksi kolorimetriset tai NIR-spektrometrian edulliset ja miniatyrisoidut sovellutukset.

TEKOÄLY TUNNISTAA ONGELMIA Miten sitten löydämme ongelmapotilaat ja ongelmalääkitykset ja oikaisemme lääkehoidon mahdolliset kurtut? Jo pelkästään lääkitysten kannalta haavoittuvimpia monilääkittyjä (käytössä vähintään kymmenen lääkettä) yli 85-vuotiaita vanhuksia on tällä hetkellä noin 75 000, joten työsarkaa on valtavasti. Farmaseutti, LHKA Juha Airue Raisoftilta esitteli Feenix Lääkeseulan, joka avustaa lääkehoitoon liittyvien ongelmien havaitsemisessa. Feenix Lääkeseula vertaa hoitajan syöttämiä potilaan haittaoiretietoja digitaalisesti hänen lääkelistaansa ja antaa lääkärin avuksi ehdotuksia hoidon muuttamiseksi muun muassa munuaisten toiminnan, potilaan kokemien haittavaikutusten tai listassa havaittujen yhteisvaikutusten perusteella. IBM:n Watson on herättänyt vilkkaan keskustelun tekoälyn vaikutuksesta lääkärin työhön. Dosentti Ilkka Kunnamo Duodecimistä sanoi, että vaikka tekoäly ei tekisikään ihmistä tarpeettomaksi potilaan tutkimisessa ja hoidossa, se tulee mullistamaan keinot käsitellä ja käyttää dataa diagnosoinnin, hoitojen valinnan ja hoitojen seurannan tukena. Jo tällä hetkellä meistä on terveyden-

huollon eri tietokannoissa keskimäärin noin 100 000 dataelementtiä, ja tulevaisuudessa elementtejä tulee olemaan miljoonia, jopa miljardeja. Toistaiseksi dataelementtien sijoittuminen on kuitenkin siiloutunutta eri järjestelmiin, taltioihin ja laitteiden muisteihin, mikä rajoittaa tietojen käytettävyyttä. Lähitulevaisuudessa Kanta/Omakanta-järjestelmä kokoaa yhteen ammattilaisten ja potilaiden järjestelmään syöttämän sekä automaattisten mittareiden keräämän datan. Järjestelmästä dataa voidaan syöttää esimerkiksi EBMeDS-päätöksentekosovellukseen, joka etsii lääkärille automaattisesti diagnoosin ja potilaan taustatietojen perusteella listauksen lääkehoitovaihtoehtojen soveltuvuudesta. Päätöksentukijärjestelmä voi myös etsiä potilasaineistosta tietyn hoidon kohderyhmään kuuluvat potilaat, tarkistaa, ovatko he jo saaneet kyseistä hoitoa ja tarvittaessa suositella hoidon aloittamista. Sitä voidaan käyttää myös hoitojen vaikuttavuuden arvioinnissa ottaen huomioon potilaan lähtötilanteen riski ja hänen oma arvionsa vaikutuksesta.

ÄLYKAPSELI SEURAA SITOUTUMISTA Vaikka hoito olisi potilaalle kaikin puolin optimoitu ja odotettavasti tehokas, se ei silti vaikuta, ellei potilas sitoudu hoitoon ja ota lääkettään. Perinteisesti hoitoon sitoutuvuutta on seurattu epäsuorin menetelmin muun muassa potilaan pitämien päiväkirjojen tai reseptien toimittamistietojen avulla. Ongelmana näissä menetelmissä on kuiten-

kin hoitoon sitoutumattomuuden havaitseminen vasta, kun se on jo ehtinyt muodostua potilaan käyttäytymispiirteeksi. Tähän ongelmaan esitteli ratkaisuja professori Peter R. Chai Harvardin yliopiston lääketieteellisen koulun Brigham and Women’s Hospital -opetussairaalasta. Chai kertoi, kuinka älykkäiden lääkehoitojen avulla on mahdollista pureutua hoitoon sitoutumattomuuteen heti, kun siitä havaitaan viitteitä. Suoria seurantamenetelmiä, jotka antavat reaaliaikaista tietoa lääkkeen ottamisesta, ovat esimerkiksi älykkäät lääkepakkaukset ja dosetit sekä annostelulaitteet sovelluksiin yhdistettyinä. Pisimmälle kehitetty hoitoon sitoutumisen seurannan muoto ovat älykapselit. Ne ovat radiotaajuuslähettimellä ja kloridi-ionigradientin vaikutuksesta aktivoituvalla virtalähteellä varustettuja nieltäviä gelatiinikapseleita, jotka lähettävät potilaan kantaman laitteen välityksellä tiedot lääkkeen käytöstä pilvipalvelimelle lääkärin ja potilaan saataville. Järjestelmä mahdollistaa lääkkeen ottamisessa havaittujen epäsäännöllisyyksien syiden ripeän selvittelyn. Näin ollen hoitoon sitoutumattomuuteen tai vaikkapa opioidin liialliseen käyttöön voidaan puuttua ennen kuin se vaikuttaa hoidon onnistumiseen tai turvallisuuteen. Tutkimusten mukaan potilaat ovat yllättävänkin valmiita hyväksymään automaattisen seurannan, sillä se vapauttaa vastaanottokäynnillä aikaa lääkkeen käyttöä koskevasta keskustelusta muihin, tärkeämmiksi koettuihin aiheisiin.■ 2.18 PROVIISORI 21


¢

proviisoripäivä

1

ARCADAAN KOKOONTUI lauantaina 17.3. kaikkiaan noin 180 alan toimijaa ja näytteilleasettajien edustajaa.

Vaikuta muutokseen!

TEKSTI MAIJA RAUHA KOOSTEEN KUVAT HARRI KYLLÖNEN JA DREAMSTIME

Proviisoripäivillä pohdittiin niin lääkekustannuksia ja -korvausjärjestelmää kuin diabeetikon kannustamista omahoitoonkin. Lääkehoidon kuumista kysymyksistä käsittelyyn nousivat esiin harvinaissairaudet ja niiden lääkkeet sekä genomitiedon hyödyntäminen ja suoliston hyvinvoinnin vaikutukset terveyteen. Iltapäivällä saatiin vielä ohjeet erottumiseen työnhakumarkkinoilla.

3

Yhdistyksen toiminnanjohtaja Mikko Lähdevuori toivotti kollegat tervetulleiksi cocktailtilaisuuteen.

2

LUENTOSALISSA JA näyttelyn parissa saattoi bongata tuttuja kasvoja, kuten Charlotta Sandlerin ja Tiina Kuosan.

4

Näytteille­ asettajina oli 30 yritystä tai organisaatiota.

5

Edunvalvontaproviisori Henna Kyllösen koostamasta luentovihosta

oli näppärää seurata ohjelmaa. Proviisoripäivillä julkistettiin myös yhdistyksen uusi jäsenintra.

22 PROVIISORI 2.18


TEKSTI SUVI HEINONEN

Lea Tuomainen on vuoden 2018 proviisorikollega Viidettä kertaa jaetun Vuoden proviisorikollega -palkinnon sai tänä vuonna Lea Tuomainen Itä-Suomen yliopistosta. Leaa kiitettiin erityisesti kehityshenkisyydestä ja helposta lähestyttävyydestä.

P

alkinto jaettiin Proviisoripäivän yhteydessä lauantaina 17.3. Kyseessä on Proviisoriyhdistyksen tunnustus proviisorille, joka on edustanut ammattikuntaansa esimerkillisesti ja edistänyt sekä työyhteisönsä hyvinvointia että kollegiaalisuutta. Ehdotuksia palkinnon saajaksi kerättiin alkuvuodesta. Palkinnon saajan valitsivat ProMentee-työryhmä ja Proviisoriyhdistyksen hallitus annettujen ehdotusten perusteella. Lea Tuomainen toimii johtajana Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatessa, jossa työskentelee noin 70 henkeä. – Lea on mitä mainioin työkaveri, kollega ja esimies, joka on oikeasti kiinnostunut kollegoidensa kuulumisista ja alaistensa hyvinvoinnista. Hän on pidetty koko työyhteisössä. Yksi hänen parhaista puolistaan on helppo lähestyttävyys: ei ole asiaa, josta Lealle ei voisi mennä juttelemaan, kerrottiin perusteluissa. Leaa kuvattiin myös erittäin asiantuntevaksi ja innovatiiviseksi kehittäjäksi. – Lea on kehityshenkinen, tulevaisuuteen katsova ja rautainen täydennyskoulutuksen ja farmasian asiantuntija, joka on

Ei ole asiaa, josta Lealle ei voisi mennä juttelemaan.

Vuoden proviisorikollega Lea Tuomainen sai tunnustuksen lisäksi palkinnoksi virkistysrahaa käytettäväksi yhdessä työyhteisönsä kanssa.

ollut luotsaamassa uraauurtavia koulutuksia esimerkiksi lääkehoidon kokonaisarviointiin ja sairaanhoitajien reseptinmääräämisoikeuteen liittyen, perustelut jatkuivat.

KAIKKI OVAT KOLLEGOITA Lea oli palkinnosta yllättynyt ja iloinen. – Antoisinta työssäni on sen monipuolisuus ja ihmiset, joiden kanssa saan tehdä työtä. Saman päivän aikana saatan pohdiskella eri ihmisten kanssa yksikön taloustai henkilöstöasioita tai koulutuksia vaikka rakennusterveydestä, psykoterapiasta tai lääkehoidosta. Ajattelen, että työyhteisössä kaikki ovat tavalla tai toisella toistensa kollegoita. Kollegiaalisuutta voi edistää myös ilman tiukkaa kategorisointia, hän sanoi.

LEA JAKOI KIITOSTA TYÖTOVEREILLEEN – Meillä on molemmilla kampuksilla käyn-

nissä mittava työtilaprojekti, ja on ollut hienoa huomata, miten meidän väki ottaa vastuuta ja vie asiaa eteenpäin itseohjautuvasti. Tähän porukkaan voi luottaa. Meillä myös huumoria piisaa arjen eri käänteissä. Lea myös muistutti, että proviisorin poikkitieteellistä osaamista voi hyödyntää monella työelämän eri alueella. – Rohkeasti vaan kurkistamaan myös perinteisten farmasian sektoreiden ulkopuolelle, hän kehotti. Tunnustuksen lisäksi vuoden proviisorikollega sai palkinnoksi virkistysrahaa käytettäväksi yhdessä työyhteisön kanssa. Aiempina vuosina palkinnon ovat saaneet Kiimingin apteekin proviisori Hanna Haataja, Kiteen apteekin proviisori Tuulikki Hurri, Evijärven apteekin apteekkari Juha Päivärinta ja neurofarmakologian dosentti Tomi Rantamäki. ■ 2.18 PROVIISORI 23


¢

proviisoripäivä

TEKSTI SUVI FINNE

Korvausten vähentäminen suitsi lääkemenojen kasvua Diabeteslääkkeiden korvaustason alentamisen alustavia vaikutuksia tutkinut FaT, erikoistutkija Terhi Kurko kertoi puheenvuorossaan, että diabeteslääkkeistä maksetut lääkekorvaukset laskivat 26 miljoonaa euroa vuonna 2017. Toisaalta lisäkorvausten osuus kasvoi.

V

uonna 2017 tyypin 2 diabeteslääkkeiden (poislukien insuliini) korvaus muutettiin ylemmästä erityiskorvausryhmästä alempaan erityiskorvausryhmään (100 % -> 65 %). Aihetta tutkitaan, sillä muutos koski suurta joukkoa lääkkeenkäyttäjiä, ja etukäteisarvioiden perusteella merkittävälle osalle diabetespotilaita omavastuun nousut olivat suuria (yli 100 euroa). Myös eduskunta edellytti seurantaa korvausmuutosten vaikutuksesta diabeteslääkkeiden käyttöön ja mahdollisesta vaikutuksesta toimeentulotuen käyttöön. Diabeteslääkkeiden käytön kehitystä on tarkasteltu Kelan lääkekorvaustilastoista ajalta 2014–2017. Tyypin 2 diabeteslääkkeiden käyttäjien omavastuut kasvoivat vuonna 2017. Diabeteslääkkeistä maksetut lääkekorvaukset laskivat noin 26 miljoonaa euroa edellisvuoteen nähden. Korvattavuusmuutoksen säästövaikutus oli siis suuri. Vuonna 2017 keskimääräinen omavastuuosuus oli noin 33 prosenttia, kun se aikaisempina vuosina oli noin 8–10 prosenttia. Toisaalta 2017 tyypin 2 diabeteslääkkeiden lisäkorvausten osuus kasvoi eli diabetespotilaiden lääkekatto täyttyi nopeammin kuin aiempina vuosina. Vuonna 2017 diabeteslääkkeiden korvauksista 8 prosenttia maksettiin lisäkorvauksina, kun vuosina 2014–2016 lisäkorvauksina maksettiin vain noin prosentti. Tyypin 2 diabeteslääkkeiden lääkekustannukset kasvoivat noin miljoona euroa edellisvuodesta.

LÄÄKEKULUTUS LASKI NOIN PROSENTIN Vaikka tyypin 2 diabeteslääkkeiden käyttäjien lukumäärä kasvoi vuonna 2017 noin 9 000:lla, lääkkeiden kulutus väheni hiukan, noin prosentin eli noin 1,8 miljoonaa määriteltyä vuorokausiannosta. Lääkekulutus lääkettä ostanutta kohden laski noin 4 prosenttia (17 määriteltyä vuorokausiannosta). Toisaalta tulee ottaa huomioon se, että

24 PROVIISORI 2.18

vuoden 2016 lopussa tyypin 2 diabeteslääkkeitä ostettiin merkittävästi (jopa 10 prosenttia) enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2015. Vaikka lääkekulutus on tyypillisesti loppuvuonna alkuvuotta suurempaa (kausivaihtelu), ostettiin tyypin 2 diabeteslääkkeitä loppuvuonna 2016 poikkeuksellisen paljon lääkkeen käyttäjien varautuessa korvausmuutokseen.

Vuonna 2017 keskimääräinen omavastuuosuus oli noin 33 prosenttia, kun se aikaisempina vuosina oli noin 8–10 prosenttia.

jen perusteella näyttää siltä, ettei korvattavuusmuutos ainakaan vuonna 2017 lisännyt insuliinien käyttöä tyypin 2 diabeteslääkkeiden sijasta. Insuliinien lääkekustannukset laskivat 8 prosenttia. Muutoksia voi selittää se, että osa tyypin 2 diabeteksessa käytetystä insuliinihoidosta on korvaantunut muilla lääkkeillä. Myös joidenkin insuliinivalmisteiden hinnat ovat laskeneet.

MAKSUSITOUMUSTEN KÄYTTÖ KASVOI MUUTOKSIA HOITOKÄYTÄNNÖISSÄ Tyypin 2 diabetesta voidaan hoitaa monilla lääkkeillä, ja potilailla voi olla samanaikaisesti käytössä useita lääkkeitä. Viime vuosina Suomessakin on otettu käyttöön monia uusia tyypin 2 diabeteslääkkeitä. Korvattavuusmuutoksen jälkeen erityisesti kalliiden yhdistelmävalmisteiden ja GLP-1-analogien lääkekulutus laski noin 6 prosenttia. Samaan aikaan toisen uuden kalliin lääkeryhmän, vuonna 2016 korvausjärjestelmään hyväksyttyjen SGLT2-estäjien, kulutus kasvoi jopa 80 prosenttia. Vuonna 2017 SGLT2-estäjien osuus koko tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutuksesta oli 7 prosenttia, kun se vuonna 2014 oli vain prosentti. Myös insuliinien kulutus laski noin 2 prosenttia edellisvuodesta. Insuliinithan olivat ainoa tyypin 2 diabetekseen käytettävä lääkeryhmä, jonka korvaus säilyi korvattavuusmuutoksessa ennallaan. Tilasto-

Toimeentulotuen maksusitoumuksen käyttö lisääntyi tyypin 2 diabeteslääkkeitä käyttävillä. Toisaalta toimeentulotuen käytön kehitys oli samankaltaista tyypin 2 diabetespotilailla kuin muiden verrattujen pitkäaikaissairauksien potilailla. Toimeentulotuen siirryttyä kunnilta Kelalle maksusitoumus olikin valmiina apteekissa eikä sitä tarvinnut erikseen muistaa ottaa mukaan. Myös toimeentulotuen käytön tilastointi parantui. Aiemmin saatettiin lääkkeet ostaa apteekista itse ja toimeentulotuen osuus haettiin jälkikäteen sosiaalitoimistosta kuittia vastaan eikä näissä ostoissa toimeentulotuen käyttö siksi tilastoitunut. FaT Terhi Kurko työskentelee Kelassa erikoistutkijana ja on tutkinut diabeteslääkkeiden kulutuksen muuttumista. Hän on väitellyt sosiaalifarmasiasta ja kiinnostunut lääkkeiden käytön ja lääkepolitiikan tutkimuksesta.


Liikunta, painonhallinta ja terveellinen ravinto ovat diabeteksen hoidon kulmakiviä. Apteekissakin on hyvä panostaa elämäntapaohjaukseen, joka noudattaa virallista hoitolinjaa.

Ohjaa tuen lähteille

1

TARJOA TIETOA. Proviisorin ei tarvitse ryhtyä hoitajaksi tai lääkäriksi, mutta hänellä on tärkeä rooli sairastuneen ohjaamisessa oikean tiedon ja mahdollisesti myös vertaistuen pariin. Voit tarjota tietoa, omaseurantavihkoja ja lääkeinfoja.

2

PANOSTA ELÄMÄNTAPAOHJAUKSEEN. Lääkealan ammattilaisen ydin­ osaaminen on lääkitysasioissa, mutta koska diabeetikoille oikeat elämäntavat ovat hoidon kulmakivi, on apteekissakin elämäntapaohjaukseen hyvä panostaa.

3

OHJAA SAIRASTUNUT PAIKALLISTOIMINTAAN. Vertaistuki tuo toivoa ja tarmoa ja toiminta voimaannuttaa. TEKSTI SUVI FINNE

Tarjoa tietoa diabeetikolle Diabetes- ja sydänhoitaja Raila Sulasalmi kertoi luennossaan, että tyypin 2 diabeetikon motivointi omahoitoon tarkoittaa ohjaamista, oikean tiedon välittämistä ja palvelemista. Oikea tieto on tärkeää, jottei lääkkeiden käytöstä tingittäisi säästösyistä.

4

KERRO, MISTÄ SAA HOITOTARVIKKEITA. Selvitä osoite ja aukioloajat ja anna yhteystiedot potilaalle.

5

HARKITSE NEULOJA JA LIUSKOJA MYYTÄVIKSI. Joskus diabeetikko joutuu aloittamaan insuliinihoidon ennen ohjausaikaa. Siltä varalta voisi harkita, voiko apteekki hankkia varastoon hiukan tarvikkeita, kuten insuliinineuloja, myyntiä varten. Vuonna 2018 Helsingin kaupunki on linjannut, että hyvässä hoitotasapainossa oleva tyypin 2 diabeetikko ei saa liuskoja enää maksutta. Tämä suuntaus tullee lisääntymään myös muissa kunnissa. Hyvää diabeetikkojen palvelua on selvittää nettikaupat ja mahdollisesti ottaa liuskoja apteekkiin jälleenmyyntiin, edellyttäen toki, että myyntihinta muodostuu järkeväksi.

6

S

airaanhoitaja Raila Sulasalmi työskentelee diabeteshoitajana lääkärikeskus Neliapilassa ja sydänhoitajana Etelä-Suomen sydänpiirissä. Hän totesi, että diabetesdiagnoosi tulee usein yllättäen ja tilanne on potilaalle usein pieni shokki. Sairauden hoidon kulmakivet ovat korkean verensokerin ehkäisy, ruokavalio, liikunta, komplikaatioiden ehkäisy, oireettomuus ja näillä keinoilla tavoitettava hyvä elämänlaatu. Diabeteslääkkeistä osa on tämän hetken hinnoilla ja korvauksilla potilaalle kalliita, ja sen vuoksi on tärkeää motivoida potilas lääkehoitoon, ettei lääkkeiden käytöstä tingittäisi säästösyistä. Osa sairastuneista

saattaa turvautua tehottomiin vaihtoehtohoitoihin, ellei saa oikeaa tietoa sairauden hoidosta. Jatkuvaa, jokapäiväistä verensokeriseurantaa ei enää pidetä tarkoituksenmukaisena. Verensokereita ohjataan seurannassa mittaamaan esimerkiksi kerran kuukaudessa neljän päivän ja neljän mittauksen sarjoina. Potilas ei välttämättä saa mittausvälineitä enää maksutta terveydenhoidosta, vaan joutuu hankkimaan ne itse. Sulasalmi toi terveiset myös pääkaupunkiseudun diabetesyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajalta Marita Lassilalta, joka on tyypin 2 diabeetikko. Sulasalmi ja Lassila olivat laatineet yhteiset toiveet apteekkihenkilökunnalle.

OTA DIABEETIKOT HUOMIOON OMANA ASIAKASRYHMÄNÄÄN. Esimerkiksi Apteekkariliitolta on tulossa sähköinen viestipohja asiakasviestintään. 

Osa sairastuneista saattaa turvautua tehottomiin vaihtoehtohoitoihin, ellei saa oikeaa tietoa sairauden hoidosta. 2.18 PROVIISORI 25


¢

proviisoripäivä

TEKSTI ANNE TAMMIMÄKI

Lääkehoito muuttuu - entä lääkekorvausjärjestelmä? Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan farmakologian ja lääkehoidon osaston professori Heikki Ruskoaho esitteli lääkekorvausjärjestelmän suunniteltuja ja osittain jo toteutettujakin muutoksia. Muutostarpeet juontuvat pääasiassa sote-uudistuksesta sekä lääkkeiden määrän ja hoitokustannusten noususta.

R

uskoaho on laatinut STM:n selvityshenkilön roolissa lääkekorvausjärjestelmän kehittämiseen liittyvän selvityksen, jonka väliraportti julkaistiin 30.9.2017. Ruskoahon raportti tarkasteli Hilan ja Kelan tehtäviä, lääkekorvausjärjestelmän rahoitusta, keinoja ohjata lääkkeen määräämistä, erityisen kalliiden, innovatiivisten tai harvinaissairauksien hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden korvattavuutta sekä nykyisen sairausperusteisen lääkekorvausjärjestelmän kehittämistä.

MUUTOKSEEN ON TARVETTA Toimeksiannon tavoitteena oli kehittää lääkekorvausjärjestelmää nykyjärjestelmän pohjalta toimintaympäristön muutosten mukanaan tuomat kehittämistarpeet huomioiden ja arvioida ne mahdolliset toimenpiteet, joita lääkekustannusten hallitsemiseksi olisi tehtävä. Lääkekustannukset ovat nousseet vuosina 2000–2016, ja tämä koskee etenkin ylemmän erityiskorvauksen piirissä olevia lääkkeitä. Niinpä toimeksiannon mukaan tulee tarkastella kriittisesti sitä, mitkä sairaudet ja hoidot kuuluvat erityiskorvauksen piiriin. Tyypin 2 diabeteksen lääkehoidot siirrettiin jo vuonna 2017 ylemmästä erityiskorvausluokasta alempaan erityiskorvausluokkaan. Tilastoista on nähtävissä, että tämä kipeäksi koettu muutos on vaikuttanut toivotulla tavalla, sillä vuonna 2017 lääkekustannusten kasvu taittui.

TÄTÄ TAVOITELLAAN Korvausjärjestelmän tavoitteena on tarjota kansalaisille parhaiden hoitokäytäntöjen mukaista lääkehoitoa ja turvata erityisesti paljon lääkkeitä käyttävien ja pienituloisten henkilöiden asianmukainen lääkehoito. Korvausjärjestelmän tulee mahdollistaa myös uusien ja innovatiivisten lääkkeiden käyttöönotto. Kustannussäästöjä haetaan kannustamalla edullisempien valmisteiden käyttöön. Ruskoaho totesi, että etenkin yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii vielä järjestelmän hiomista.

LÄÄKEHOIDON MERKITYS KASVAA Lääkehoito on parhaillaan useista eri syistä muutoksien edessä. Lääkehoidon merkitys terveyden- ja sairaanhoidossa kasvaa ja sen mahdollisuudet lisääntyvät, kun useampiin harvinaisiinkin sairauksiin löydetään uusia hoitoja. Uudentyyppisten lääkkeiden, kuten uu-

26 PROVIISORI 2.18

denlaisten biologisten lääkkeiden, geeni- ja soluterapiahoitojen, kudosmuokkaustuotteiden ja lääke-laite-yhdistelmien myötä jopa lääkkeen määritelmä on muuttumassa. Lääkkeiden määrä kasvaa ja vaikutusmekanismit monipuolistuvat, mutta samalla on odotettavissa myös totutusta poikkeavia turvallisuusongelmia. Käyttöaiheet tarkentuvat ja lääkehoidot muuttuvat yksilöllisempään suuntaan.

SAMAT HINNAT KOKO MAAHAN Lääkkeiden hinnanvahvistusmenettelyn olisi raportin mukaan tarkoituksenmukaista olla valtakunnallisesti Hilan tehtävänä, jotta eri maakunnissa asuvat suomalaiset olisivat yhdenvertaisessa asemassa lääkehoitojen saatavuuden ja kustannuksien suhteen. Hoidollisen arvon arvioinnin, ohjauksen, kustannus-vaikuttavuusarvioinnin ja hintasääntelyn tulisi tapahtua kansallisella tasolla kattavasti kaikille lääkkeille valmistemuodosta riippumatta. Tällä hetkellä sairaalalääkkeiden paikallisen tason päätöksenteko ja kilpailutus heikentävät alueellista yhdenvertaisuutta lääkehoitojen saatavuudessa, ja niinpä tilanteen korjaamiseksi on tulossa selvityshenkilöltä ehdotus.

KELAN ROOLI SÄILYISI Kelan tehtävänä olisi uudistetussakin järjestelmässä tehdä päätökset korvausoikeuksien lääketieteellisistä edellytyksistä ja asiakkaiden korvausoikeuksista. Tavoitteena on, että lääkkeet voi edelleen hankkia joustavasti ja että lääkekorvauksen saa oston yhteydessä. Vaikka päätöksentekoa ei ole yhdenvertaisuuden edistämiseksi tarkoituksenmukaista hajauttaa maakuntiin, korvauspäätösten toimeenpanojärjestelmää on syytä kehittää muuttuvassa palvelurakenteessa edelleen. Uudistuvan lääkehoidon seurauksena yhä


suurempi osuus lääkekustannuksista siirtyy avohoitoon. Tällä hetkellä avohoidon osuus lääkekustannuksista on noin 75 prosenttia. Pohdinnassa on lääkehoitojen monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen siirtämällä nykyinen valtion osuus lääkekorvauksien rahoituksesta sote-uudistuksen yhteydessä maakunnille, jolloin niille muodostuisi myös kannuste ohjata lääkkeen määräämistä kustannusvaikuttavasti.

OHJAUSTA LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄMISEEN Lääkkeen määräämisen ohjausta kehitettäisiin uudistetussa järjestelmässä sekä kansallisella että maakuntatasolla. Riittävän vahva alueellisen tason ohjaus edellyttää yhtenäistä kansallista HTA-menettelyä sekä avohoidossa että sairaaloissa käytettäville lääkkeille. Ohjauksen olisi tarkoituksenmukaista olla sekä säädöksiin että tiedon jakamiseen pohjautuvaa. Parhaiden hoitokäytäntöjen mukaisen lääkehoidon toteutumisen seurannassa on voitava käyttää osoittimia, kuten lääkehoidon vaikuttavuutta, lääkekustannuksia, terveyden edistymistä ja lääkkeettömien hoitovaihtoehtojen käyttöä. Näin ollen toimiva ohjaus edellyttää toimivia tietojärjestelmiä, jotka tukevat päätöksentekoa ja hoidon arviointia sekä potilastietojen siirtämistä ja jakamista. Lääkkeidenmääräämiskäytäntöihin voidaan vaikuttaa myös palautejärjestelmän avulla. Kelalla on jo tällä hetkellä käytössään verkkopohjainen palautepalvelu, mutta sitä tulee kehittää siten, että se tukee parhaiden hoitokäytäntöjen ja kustannusvaikuttavien lääkkeenmääräämiskäytäntöjen toteutumista ja ajantasaisten tietojen jakamista myös maakuntien ja yhteistyöalueiden käyttöön.

OMA MALLI KALLIILLE LÄÄKKEILLE Erityisen kalliiden lääkkeiden, kuten uusien innovatiivisten hoitojen tai harvinaissairauksien lääkkeiden, kustannuksien hallintaan pohditaan ehdollisen korvattavuuden mallin (riskinjakomallin tai hallitun käyt-

Etenkin yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii vielä järjestelmän hiomista.

töönoton sopimuksen) laajentamista myös sairaaloissa käytettäviin lääkkeisiin. Harvinaissairauksien hoito on keskitetty yhteistyöalueille, joten niiden hoidon rahoittajana voisi toimia myös yhteistyöalue.

SELKIYTTÄMINEN JATKUU Osana nykyisen järjestelmän selkiyttämistoimenpiteitä ylempään ja alempaan erityiskorvaukseen kuuluvien sairauksien luokittelun perusteet ja erityiskorvattavuuksien lääketieteelliset perusteet arvioidaan uudelleen, kuten diabetekselle ja sen hoitoon käytettäville lääkkeille jo tehtiinkin.

Myös peruskorvattavuuden edellytykset ja yksittäisten lääkeaineryhmien tai lääkkeiden asema korvausjärjestelmässä arvioidaan. Ruskoahon mukaan yksityiskohtaisempaa tarkastelua vaativat vielä lääkkeen määräämisen ohjaaminen, erityisen kalliiden ja harvinaissairauksien lääkkeiden hallittu käyttöönotto, HTA-arvioinnin yhteys päätöksentekoon sekä pienituloisten mahdollisuudet hankkia lääkkeitä. Näihin teemoihin otetaan tarkemmin kantaa selvitystyön loppuraportissa, joka tullaan jättämään 31.5.2018 mennessä. 

TEKSTI SAMULI AUNO

Harvinaissairauksien hoitoon kaivataan luotettavaa vaikuttavuustietoa KESKUSTELU HARVINAISSAIRAUKSISTA ja -lääkkeistä ajautuu usein niiden aiheuttamiin kustannuksiin. LT, dosentti Miia Turpeisen mukaan harvinaislääkkeiden kokonaisbudjettivaikutus on yllättävän pieni, vaikka itse harvinaissairauksien hoito onkin kokonaisuudessaan kallista. Turpeinen on OYS-ERVAn arviointiylilääkäri ja terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) lääkejaoston puheenjohtaja Kustannusten sijaan tulisi Turpeisen mielestä pitää silmällä etenkin hoitomenetelmien vaikuttavuutta. Korkealaatuinen terveydenhuollon menetelmäarviointityö (HTA-työ) säästää kustannuksia kaikkialla terveydenhuollossa, mutta harvinaissai­ rauksien kohdalla menetelmien arviointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Harvinaissairauksien pienet potilasjoukot, vakiintumattomat menetelmät sekä vähäinen tutkimusnäyttö vaikeuttavat parhaan hoitomenetelmän valintaa. Käytännössä hoitavan lääkärin oma kokemus käytettävissä olevista menetelmistä eli niin sanottu arkivaikuttavuus korostuu harvinaissairauksien erikoissairaanhoidossa. Edes myyntilupa ei ole tae lääkkeen aidosta, todetusta taudin kulkuun kohdistuvasta vaikutuksesta: erityisesti harvinaisiin syöpiin kehitetyt lääkkeet saavat myyntilupansa usein toissijaismuuttujissa tapahtuneiden muutosten perusteella. Turpeinen toivookin terveydenhuollon

palveluvalikoimaneuvostolle (PALKO) lisää resursointia, jotta sairaanhoitopiireillä olisi käytettävissään mahdollisimman luotettavaa vaikuttavuustietoa palveluvalikoimiensa määrittelyyn. Lisätietoja harvinaissairauksista: www.harvinaissairaudet.fi, www.orpha.net.

Harvinaissairauksille tyypillistä • • • •

Perinnöllisyys Vähän parantavia hoitoja Hoitojen heikko vaikuttavuusnäyttö Korkeat hoitokustannukset

2.18 PROVIISORI 27


¢

proviisoripäivä TEKSTI ANNE TAMMIMÄKI

Suoliston hyvinvointi vaikuttaa terveyteen Dosentti Anne Salonen Helsingin yliopistosta puhui suoliston mikrobiomin mielenkiintoisesta ja merkittävästä roolista ihmisen terveydessä ja hyvinvoinnissa.

M

ikrobiomi tarkoittaa ihmisen kehossa elävien bakteerien ja muiden mikrobien kokonaisuutta. Vaikka mikrobiomi usein käsitetäänkin nimenomaan bakteerikannaksi, siinä on mukana myös esimerkiksi hiivoja ja viruksia. Nämä mikrobit ovat evoluution kuluessa sopeutuneet elämään ihmiskehossa ja ne täydentävät kehon toimintoja. Niinpä esimerkiksi mikrobiomin merkitystä aineenvaihdunnassa voidaan verrata maksaan. Jokaisen mikrobiomi on sormenjäljen tavoin yksilöllinen ja koostuu sadoista eri mikrobilajeista. Hyvän ja terveen bakteeriston määritteleminen on vaikeaa, koska terveitäkin bakteeristoja on olemassa niin monia erilaisia. Mikrobiomi kehittyy jo varhaislapsuudessa, ja aikuisuudessa se pysyy melko vakaana läpi elämän. Antibioottikuuri tai turistiripuli voi aiheuttaa tilapäisen häiriön mikrobistoon, mutta se palautuu kuitenkin häiriön poistuttua kantajalleen tyypilliseksi.

SUOLISTOSSA ON TOISET AIVOT Suoliston tehtävistä ilmeisin on sen rooli ruoansulatuksessa ja metaboliassa. Suolistomikrobit osallistuvat energian ja bioaktiivisten tuotteiden, kuten vitamiinien, tuottamiseen ruoka-

sulasta. Niillä on myös merkitystä vierasainemetaboliassa. Suoliston tehtävät ovat kuitenkin paljon pelkkää ruoansulatusta monipuolisempia. Yli 70 prosenttia elimistön immuunijärjestelmän soluista sijaitsee suolistossa, missä immuunijärjestelmä käy tiivistä vuoropuhelua bakteeriston kanssa. Yksilönkehityksen aikana suoliston mikrobit kouluttavat immuunijärjestelmää, ja mikrobeilla on myös tehtävä immuunijärjestelmän säätelyssä. Tasapainon järkkymisestä seuraa ongelmia, kuten paikallisia tai systeemisiä tulehdustiloja, yliherkkyyksiä ja autoimmuunisairauksia. Suolistomikrobeilla on myös yleisempää vaikutusta limakalvon terveyteen sekä vastustuskykyyn patogeenisiä mikrobeja vastaan. Suolistossa ovat myös toiset aivomme, sadan miljoonan hermosolun järjestelmä, joka on kaksisuuntaisessa viestiyhteydessä keskushermoston kanssa. Eipä siis ihme, että jännitys ja stressi voivat vaikuttaa vatsamme toimintaan ja toisaalta suolistossa muodostuvat välittäjäaineet vaikuttavat mieleen ja käyttäytymiseen. Suoliston mikrobit osallistuvat sisäeritykseen ja signalointiin myös muilla tavoin, esimerkiksi sappihappojen metabolian ja rasvan varastoitumisen säätelyn kautta.

DYSBIOOSILLA IKÄVÄT SEURAUKSET Suoliston mikrobiomilla on merkittävä vaikutus koko elimistön terveyteen. Sen on havaittu olevan osatekijä-

28 PROVIISORI 2.18

nä eräissä kroonisissa sairauksissa tai terveyden häiriöissä. Mikrobiomin selitysaste eräille sairauksille altistavana tekijänä on 5–10 prosenttia, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin näiden sairauksien tunnettujen altistajageenien. Mikrobiomi näyttäytyy siis potentiaalisena lääkehoitojen kohteena ja myös hoitokeinona. Useimpien sairauksien kohdalla on kuitenkin havaittu vasta yhteys, ei syy-seuraussuhdetta, ja yksittäisten mikrobilajien rooli sairauksien synnyssä lienee pieni. Suurempi merkitys voi olla dysbioosilla, suolistomikrobiekosysteemin häiriöllä, jossa mikrobilajisto on köyhtynyt ja poikkeava ja isännän ja mikrobien vuorovaikutus on häiriintynyt. Dysbioosista on seurauksena limakalvovaurioita, tulehdustila ja mahdollisesti sairastuminen. Dysbioosiin liittyy myös suoliston lisääntynyt läpäisevyys, jonka seurauksena suolistosta tihkuu verenkiertoon ruoan tai mikrobien rakenneosia, mikä aiheuttaa tai pahentaa useita erityyppisiä vaivoja ja sairauksia. Suoliston lisääntyneen läpäisevyyden syyt tunnetaan huonosti,


mutta eläinkokeiden perusteella stressi saattaa myötävaikuttaa sen syntyyn. Terve suolistobakteeristo ja probiootit puolestaan vähentävät läpäisevyyttä epiteelisolujen välisiä liitoksia tiivistämällä ja tulehdusta hillitsemällä. Rasvainen ruoka sen sijaan pyrkii lisäämään suoliston läpäisevyyttä lisääntyneen sapenerityksen kautta.

MIKROBISTOA VOI MUOKATA Mikrobistoon vaikuttavat monet yksilölliset ja ympäristö- ja yhteiskunnalliset tekijät. Antibioottihoidoilla on voimakas epäsuotuisa vaikutus mikrobistoon, joten antibiootteja on tästäkin syystä käytettävä harkiten. Probioottivalmisteiden syöminen ei aikuisella juurikaan muuta mikrobistoa, vaan niiden suotuisa vaikutus perustuu ohutsuolessa tapahtuvaan vuorovaikutukseen suoliston reseptorien ja solujen kanssa. Lapsilla probiootit voivat sen sijaan vaikuttaa myös mikrobiomin koostumukseen. Varhaislapsuus on muutoinkin kriittistä aikaa suoliston mikrobiomin muodostuksessa, ja tässä vaiheessa tapahtuvilla tilapäisilläkin mikrobiston muutoksilla voi olla kauaskantoiset vaikutukset. Ruokavaliolla puolestaan on kohtuullisen merkittävä vaikutus mikrobiomiin. Länsimainen ruokavalio on sille haaste, sillä kuitujen saannin väheneminen sekä lisääntynyt lihan, rasvan ja sokerin syöminen köyhdyttävät mikrobistoa. Valitsemalla ruokia, jotka sopivat hyödyllisten bakteerilajien ravinnoksi (prebiootteja) voimme saada aikaan suotuisia vaikutuksia esimerkiksi rasva-aineenvaihduntaan ja lisäksi edistää näiden hyödyllisten bakteerien viihtymistä suolistossa. Prebioottisesti vaikuttavia yhdisteitä ovat muiden muassa frukto-, oligo- ja monosakkaridit, inuliini, eräät rasvahapot (CLA, PUFA), äidinmaidon oligosakkaridit sekä

kasviperäiset fenoliset yhdisteet. Mikrobisto reagoi ruokavalion muutokseen jo päivissä. Jotta saavutettaisiin kestävä mikrobiston muutos, ruokavaliomuutoksen on oltava pysyvä, sillä ruokavalion palautuessa ennalleen myös mikrobisto palautuu muutosta edeltävään tilaan.

Akkermansia-bakteerin

MIKROBISTO ENNUSTAA VASTEITA

on todettu suojaavan

Suoliston mikrobiston on todettu ennustavan isännän ja mikrobiston vasteita ruokavaliointerventioihin. Lihavilla tutkimushenkilöillä, joilla oli monipuolinen suolisto­ mikrobisto, ruokavaliohoidolla saavutettiin yli 10 prosentin alenema kolesterolitasoissa. Suppea mikrobisto puolestaan ennusti heikkoa vastetta ruokavaliohoidolle. Israelilaisessa big data -tutkimuksessa todettiin puolestaan, että mikrobiomitieto on olennaista ruokavalion räätälöimiseksi yksilöllisesti sopivaksi. Esimerkiksi banaanien verensokeritasoon aiheuttamien heilahdusten suuruuden todettiin riippuvan olennaisesti tutkimushenkilön mikrobistosta. Bakteeristo osallistuu aktiivisesti eri lääkeaineiden metaboliaan. Tällaisia lääkeaineita ovat esimerkiksi digoksiini ja metformiini. Mikrobisto voi vaikuttaa myös joidenkin solunsalpaajien toksisuuteen. Lisäksi pediatrisilla haavaista paksusuolitulehdusta sairastavilla potilailla infliksimabihoidon tehon havaittiin olevan yhteydessä suolistobakteeriprofiiliin.

ULOSTEENSIIRROSTA APUA? Yksi mahdollinen keino suolistobakteeriston muokkaamiseen on ulosteensiirto, jonka avulla hoidetaan vaikeita C. difficile -infektioita. Toimenpide palauttaa suolistoon normaalin mikrobiston, ja se on tehokas yli 90 prosentilla hoidetuista. Ulosteensiirtoa on tutkittu myös muiden suolistomikrobiston häiriöihin yhdistettyjen sairauksien, kuten ärtyneen suolen oireyhtymän ja tulehduksellisten suolis-

Hiirillä tehdyissä tutkimuksissa

lihavuudelta ja metabolisilta häiriöiltä. tosairauksien, hoidossa, mutta teho ei ole ollut läheskään yhtä hyvä kuin C. difficile -ripulin hoidossa. Hoitoa harkittaessa on huomioitava, että vaste ja myös hoitoon liittyvät riskit ovat hyvin yksilöllisiä.

LUPAAVA AKKERMANSIA Suoliston mikrobiomi olisi mielenkiintoinen vaikutuskohde, jonka avulla voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa esimerkiksi lihavuuden, diabeteksen ja tulehduksellisten suolistosairauksien riskiin. Niinpä tutkijat pyrkivät löytämään bakteeriryhmiä ja -kantoja, joiden avulla toivottuja terapeuttisia vaikutuksia olisi mahdollista saavuttaa. Yksi lupaava uudenlainen probioottikandidaatti on Akkermansia muciniphila. Se on useimpien nisäkkäiden suoliston limakalvolla elävä bakteeri, jonka määrän on havaittu vähentyneen haavaista paksusuolitulehdusta sairastavilla ja lihavilla henkilöillä. Kalorivajeen aikana sen on puolestaan havaittu runsastuvan. Hiirillä tehdyissä tutkimuksissa A. muciniphilan on todettu suojaavan lihavuudelta ja metabolisilta häiriöiltä, kuten maksan rasvoittumiselta ja tulehdukselta sekä insuliiniresistenssiltä. Bakteerin genomi on sekvensoitu ja se on karakterisoitu kasvattamalla. Parhaillaan A. muciniphilaa sisältävä lääkevalmiste on Belgiassa vaiheen 1 tutkimuksissa. 

2.18 PROVIISORI 29


¢

proviisoripäivä

TEKSTI HELINÄ MINKKINEN

Kohti unelmien työpaikkaa Miten saavutan haluamani työpaikan, siinäpä jokaisen mielessä joskus vilahtava kysymys. CV ja hakemus vetämään ja sitten odotellaan, niinkö se menee?

L

aatukoulutuksen toimitusjohtaja ja yrittäjä Jouni Ortju kehotti aktiiviseen työnhakuotteeseen. Harva tuotekaan myy itse itseään, joten oman kuvan, brändin, eteen kannattaa tehdä töitä. Hänen oma toimialansa ja yrityksensä työsarka on liikkeenjohdon konsultointi. Ortju sanoi lukeneensa satoja työhakemuksia. ”En pelkää tarttua uusiin haasteisiin, olen aktiivinen ja ulospäin suuntautunut” ovat hänen mielestään hienoja mantroja, mutta niillä on vaikea erottua muista työnhakijoista. Lisäksi ne ovat mahdollisuuksia, mutta niistä pitäisi päästä konkreettisemmalle tasolle. Käytännössä siis: mitä hyötyä minusta on työnantajalle? Robottien käyttäminen hakemusten esikarsinnassa on Ortjun mielestä vielä harvinaista. Toistaiseksi ihmiset valitsevat uudet ihmiset töihin. Suuntaa siis hakemuksesi heille!

JOKAISELLA ON BRÄNDI Kompakti, yhden A4-kokoinen CV on täydellinen briiffaus siihen, kuka hakija on. Pidemmät litaniat tekemisistä ja osaamisista on syytä jättää pois CV:stä. Työnantajankin aika on kortilla! Ortjun mukaan kuva kuuluu kuitenkin CV:hen. Hakemuksessa kannattaa mainita omia erikoistaitoja, koska yrityksissä jää paljon osaamista käyttämättä, kun ikinä ei ole tullut puheeksi. Erikoistaito voi olla vaikka tiimihengen luominen tai valokuvien ottaminen. Nuori, joilla ei ole vielä pitkää työhistoriaa, voi kertoa vaikka hyvästä ja innostuneesta asenteestaan, pitkäaikaisesta harrastuksestaan tai niin sanotuista uuden sukupolven taidoistaan. Sosiaalisen median rooli on työnhaussa iso. Kaikkien tulisi pitää Linked­In-profiili ajantasaisena, ja siellä olisi oltava hyvä kuva. Ortjun mielestä on tärkeää pitää huolta, että verkossa muodostuu aktiivinen profiili itsestä. Meillä jokaisella on henkilökohtainen brändi, vaikka emme sitä niin suunnittelisikaan. Se muodostuu sosiaalisesta mediasta ja siitä, mitä kollegat meistä puhuvat.

HYMY KUULUU ÄÄNESTÄ Piilotyöpaikat ovat Ortjun mukaan täyttä totta. Työnhakijan pitää itse osua paikalle otolliseen aikaan. Halutun työpaikan saamiseen tarvitaan kuitenkin rutkasti omaa aktiivisuutta. Negatiivisen aivopuoliskon epäilyt tyyliin ”onko minusta tähän” eivät johda mihinkään. Kun kiinnostava työpaikka tai yritys on kiikarissa, tulee vain kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Tärkein työnhakutaito on oppia kertomaan kiinnostavalla tavalla itsestään. Työnhaussa kaikella on merkitystä. Puhelimessa hymy kuuluu äänestä ja tekee vaikutuksen kasvokkain. Kaikille tulee olla kohtelias. Ortju suositteli videoimaan itseään eri puhetilanteissa, koska video on ”ihanan armoton”. Videolta selviävät oma puhetyyli ja kehonkieli. Osaamisensa kertomista kannattaa harjoitella videon avulla. Myös rekrytointimessut ovat hyviä harjoittelu- ja kontaktointipaikkoja. Brändää itsesi, harjoittele hieman ja lähde tavoittelemaan unelmaduuniasi!

30 PROVIISORI 2.18

Näin haet piilotyöpaikkaa

1

ENSIKONTAKTI: laita sähköposti oikealle henkilölle (ei osoitteeseen ”info@ nokia.com”). Ilmoita soittavasi henkilölle, koska olet kiinnostunut työskentelemään yrityksessä.

2

SOITA, KERRO ASIASI ja tee tästä muistio. Lähetä muistio myöhemmin kontaktoimallesi henkilölle. Sovi tapaaminen. Ehdota kahta päivämäärää itse.

3

KERRO TAPAAMISESSA, mitä hyötyä juuri minusta olisi yritykselle. Kirjoita tästäkin tapaamisesta muistio ja lähetä se.

SOITA PERÄÄN!


¢

ajankohtaista

Jäsen- ja koulutussivut Välitämme Sinulle näillä sivuilla tietoa muun muassa Twitterissä vaikuttamisesta ja jäsenintran ajankohtaisista asioista. Varapuheenjohtajamme pohtii palstallaan apteekkijärjestelmää. Julkistamme myös syksyn Ajankohtaisseminaarin ohjelman sekä julistamme apurahoja haettaviksi.

Muista! TALOUSKIERTUE TI 20.9. Talouskiertue Lahdessa, Scandic Lahti Cityssä klo 9–16.15 UUSIEN OPISKELIJOIDEN TAPAHTUMAT SYYSKUUSSA Helsinki Kuopio SYYSKOKOUS KE 28.11.2018 Proviisoriyhdistyksen syyskokous.­ PÄIVITÄMME TIETOA ajankohtaisista koulutustapahtumista verkkosivuillemme ja kaikille avoimen Facebook-yhteisömme kautta

HUOMIO! Eivätkö jäsenuutiskirjeemme tavoita Sinua? Löydät jäsenuutiskirjeiden arkiston nyt myös jäsenintrastasi https://intra.proviisoriyhdistys. net, mutta muistathan tallentaa osoitteemme toimisto@proviisoriyhdistys.net myös sähköpostisovelluksesi osoitekirjaan, niin viestimme ei ohjaudu jatkossa sähköpostisi roskaposti-/mainossuotimeen. Voit myös päivittää jäsenintrassasi jäsenyhteystiedoistasi riippumattoman sähköpostiosoitteen MailChimp-jäsenuutiskirjeitämme varten.

Talouskiertue jatkuu KEVÄÄN ONNISTUNEEN Turun koulutuspäivän jälkeen suosittu Talouskiertueemme jalkautuu 20.9. Lahteen. Apteekkari, MBA Risto Holma luennoi myös Lahden koulutuksessa monipuolisesti apteekin talouden seurannasta ja tulokseen vaikuttamisesta sekä apteekkiluvan hakemisesta. Ilmoittautuminen on paraikaa avoin verkkosivuillamme! 

TILAA PERINTEINEN JÄSENKALENTERISI VUODEKSI 2019 NYT!

Tilaa PROVIISORIn jäsentaskukalenterisi ja kannatusjäsenkalenterisi vuodeksi 2019 ajoissa, viimeistään 31.8. mennessä osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/ jäsenkalenteri_2019 Kalenterit toimitetaan tilausten perusteella Farmasian päivillä 16.–17.11. ja tarvittaessa postitse tämän jälkeen. Ensi vuoden kalenterit tuotetaan yhteistyössä Orionin, Avansor Pharman ja Accord Healthcaren kanssa. 

ILMOITATHAN toimistolle muuttuneista työsuhdetiedoistasi (työaika- ja työnantajatiedot) sekä päivitäthän intrassa osoitteenmuutokset viimeistään 22.7. mennessä, jotta muutokset ehditään huomioida elokuun jäsenlaskutukseen. Jos et pääse kirjautumaan jäsenintraan, ja haluat päivittää intran sisäänkirjautumisessa käyttämäsi sähköpostiosoitteen, tästä on oltava yhteydessä suoraan toimistolle, kiitos.

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA KYSYMYKSIISI VASTAAVAT Mikko Lähdevuori, Henna Kyllönen ja Eija Vartiainen

toimisto@proviisoriyhdistys.net // etunimi.sukunimi@ proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16 2.18 PROVIISORI 31


¢

ajankohtaista

TEKSTI HENNA KYLLÖNEN KUVA MIKKO LÄHDEVUORI

JOKA PROVIISORIN AJANKOHTAIS­SEMINAARI

Älykäs proviisori Perjantaina 12.10.2018 klo 8.30–16.30 Allergiatalo, Helsinki YHTEISTYÖKUMPPANI – VARMISTA NÄKYVYYTESI NÄYTTELYSSÄ! ALUSTAVA OHJELMA

14.30–15.15 Iltapäiväkahvit ja näyttelyyn tutustuminen

8.30–9.15 Ilmoittautuminen, näyttelyyn tutustuminen, aamukahvit

TEKOÄLY HALTUUN

APTEEKKIEN TILANNEKATSAUS

15.15–16.30 Iltapäiväosio

9.15–11.35 Aamuosio

Mobiiliohjautuvasta maailmasta tulee kovaa vauhtia tekoälyn ohjaamaa, todetaan Antti Merilehdon kirjassa. Ajankohtaisseminaari haastaa Antin kertomaan, miten älykäs proviisori voisi hyödyntää tekoälyä omassa työssään. Kuva Ilkka Vuorinen.

Apteekkien talouskatsaus Talous- ja hallintojohtaja ILKKA HARJULA, Suomen Apteekkariliitto Ilkka Harjula käy läpi apteekkitalouden ajankohtaisia asioita. Ilkan aiemmat katsaukset syksyn Ajankohtaisseminaarissamme ovat olleet kiitettyjä. Uusien apteekkien tilanne Yliproviisori JUHA SINNEMÄKI, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Uuden apteekin perustaminen apteekkari LENITA JOKINEN, FaL, Runosmäen apteekki, Turku Sivuapteekista itsenäiseksi apteekiksi apteekkari MANU EEVA, FaT, Toejoen apteekki, Pori Yksityinen apteekki sairaalan yhteyteen apteekkari JUKKA VÄÄTÄINEN, Kuopion 14. apteekki -apurahan jako apteekkariksi aikoville

Tekoäly proviisorin työkalupakkiin Tekoälyn matkaopas ANTTI MERILEHTO, maajohtaja Finch Tekoäly – matkaopas johtajalle (2018) kirjan kirjoittaja Antti Merilehto on tehnyt työuran digitaalisen liiketoiminnan parissa, muun muassa Googlen Euroopan pääkonttorilla. Tällä hetkellä hän toimii Suomen maajohtajana Finchissä hakusanamainonnan parissa. Ulkomailla vietettyjen vuosien aikana Merilehto on ehtinyt kartuttaa näkemystään markkinoista ja toimialoista sekä kokemusta niin b2b- kuin b2c-asiakkuuksista ja digitaalisen myynnin rakentamisesta. Mistä puhumme, kun puhumme tekoälystä, ja miten proviisori voisi soveltaa tekoälyä omaan työhönsä? Pidämme oikeudet ohjelmamuutoksiin.

11.35–12.45 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

GDPR – KONKRETIAA JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA 12.45–14.30 Päiväosio

GDPR – konkretiaa ja käytännön kokemuksia Ylitarkastaja TANJA MUOTKA, Tietosuojavaltuutetun toimisto Luento-osiossa käsitellään mm. tietojen tarkastuspyyntöihin ja tietoturvaloukkauksiin liittyviä asioita, mutta perehdytään myös osallistujien ennakkokysymysten kautta uuden tietosuoja-asetuksen käytännössä ilmenneisiin ongelmakohtiin.

ILMOITTAUTUMINEN JA ENNAKKOKYSYMYKSET LUENNOITSIJOILLE Ilmoittautuminen alkaa ma 28.5. klo 11.00 jäsenten early bird -hinnoin verkossa. Tänä vuonna voit vaikuttaa luentojen sisältöön jättämällä luennoitsijoille ennakkokysymyksiä 31.8.2018 mennessä. Varmista, että saat, mitä luennoilta haluat!

HINNAT Early bird: Proviisorijäsenet 39 € (15 ensimmäistä), opiskelijajäsenet 29 € (5 ensimmäistä) Normaalihinnat: proviisori- ja kannattajajäsenet 89 € (1.-30.9.2018 129 €), opiskelijajäsenet 39 € (1.-30.9.2018 59 €); Ei-jäsenet: proviisorit 169 € ja opiskelijat 59 €

proviisoriyhdistys.net/ajankohtaisseminaari #Ajs2018

Tutustu myös yhteistyökumppanimme Scandic Meilahden 11.-13.10. majoitustarjoukseen verkkosivuillamme!


¢

apurahat Proviisoriyhdistyksen apurahat 2018 Apurahoja apteekkariksi aikovien proviisorien koulutuksen tukemiseksi SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN HALLITUS julistaa kaikkien yhdistyksen jäsenten haettaviksi ratiopharmin myöntämän Teva Pharmaceutical Industrialin apurahan tukeakseen apteekkariksi aikovia proviisoreja kehittämään valmiuksiaan apteekkiliikkeen harjoittamiseen. Apuraha myönnetään tuleviin kursseihin ja opintoihin, joilla vahvistetaan liiketalousja johtamistaitoja sekä taloustietämystä. Apurahoja ei myönnetä mahdollisiin ansiotulomenetyksiin tai elinkustannuksiin. Hakemuksessa tulee vapaamuotoisesti osoittaa hakijan suuntautuminen apteekkarin uralle. Apurahoja voidaan myöntää uransa eri vaiheissa oleville hakijoille. Apurahoja jaetaan hakemusten perusteella 2 000 euroa. Apurahojen jaosta ja suuruudesta päättää Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus. VAPAAMUOTOISESTA APURAHAHAKEMUKSESTA TULEE ILMETÄ SEURAAVAT ASIAT:

• • • •

Apurahan käyttötarkoitus Opintojen rahoitussuunnitelma Toivomus apurahan suuruudesta Muut samaa tarkoitusta varten haetut apurahat • Ansioluettelo • Todistukset ansioista, jotka hakija katsoo eduikseen Hakijan tulee jättää hakemus liitteineen sähköisesti viimeistään 31.8.2018. Apurahat voidaan myöntää vain Proviisoriyhdistyksen jäsenille. Apurahan saajat julkistetaan Ajankohtaisseminaarissa 12.10.2018. Hakija sitoutuu antamaan erikseen sovitulla tavalla selostuksen apurahan käytöstä. Tarkemmat ohjeet apurahan hakemisesta julkaistaan 1.6.2018 Proviisoriyhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/apurahat2018. Suomen Proviisoriyhdistys ry Apurahatoimikunta

varapuheenjohtajalta

¢

Apteekkijärjestelmä muuttuu – mutta mihin suuntaan? SUOMEN APTEEKKIJÄRJESTELMÄ on nykyisessä muodossaan kulkenut tiensä loppuun. Enää ei puhuta siitä, muuttuuko jotain vaan lähinnä siitä, mikä muuttuu. Tämä ei tarkoita, etteikö nykyinen järjestelmä olisi hyvä ja etteikö se olisi palvellut ja edelleen palvelisikin suomalaisia hyvin. Järjestelmä on kuitenkin vanha ja lainsäädäntö on kolmenkymmenen vuoden takaa. APTEEKKIALAN UUDISTAMINEN on jo ollut osana Juha Sipilän hallituksen sääntelyn sujuvoittamiseen pyrkivää kärkihanketta, vaikka isompia muutoksia ei varmaan tämän hallituksen voimin enää viedä maaliin. Demokratiassa kansa kuitenkin päättää yhteiskunnan rakenteista, ja tällä hetkellä muutoksia apteekkijärjestelmään kaivataan vähän jokaisessa poliittisessa leirissä. Ensi vuoden eduskuntavaaleista seuraa näin ollen todennäköisesti muutoksia apteekkialaa koskevaan lainsäädäntöön ja sen rakenteisiin. MUUTOKSEEN OLLAAN myös valmistautumassa. Viime vuosina on valmistunut monta apteekkialaa koskevaa selvitysraporttia sekä muutosehdotusta, joista tuoreimpina tänä keväänä Päivittäistavarakauppa ry:n lääkejakeluselvitysryhmän väliaikaraportti sekä Suomen Apteekkariliiton professori, OTT Petri Kuoppamäellä teettämä kilpailuoikeudellinen arviointi apteekkisääntelyn kehittämisestä. Molemmat selvitystyöt ovat hyvin kattavia ja niissä käsitellään muun muassa apteekkijärjestelmän muutoksia ja rakenteita eri EU-maissa, analysoidaan apteekkitalouden tilannetta ja lääkkeiden hinnanmuodostusta sekä annetaan suosituksia apteekkialan muutoksista. SAL:n keväällä julkaisemassa Uusi Apteekki -ohjelmassa käsitellään lisäksi konkreettisia muutosehdotuksia apteekki­alan sekä apteekkipalveluiden kehittämiseksi. SEKÄ SAL että Päivittäistavarakauppa ry:n selvitystyöryhmä ovat korostaneet, että Ruotsissa apteekkimarkkinoiden vapauttamisen yhteydessä tehdyistä virheistä tulisi ottaa opiksi ja että apteekkialaa tulisi tuoda lähemmäksi tai jopa osaksi muuta terveydenhuoltoa. Lisäksi digitalisaation mukana tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä pidetään tärkeänä. Apteekkialan ammattilaisena allekirjoitan nämä kaikki tavoitteet. MUUTOS ON aina mahdollisuus, niin tässäkin tapauksessa. Proviisoreina meidän pitäisi arvioida, minkälainen muutos käyttää parhaiten hyväksi laajaa osaamistamme ja mitkä ovat ne parhaat palat, jotka haluamme nykyi-

sestä järjestelmästä säilyttää. Itse näen nykyjärjestelmässä kaksi peruspilaria, joista en heti olisi luopumassa. Nämä ovat apteekkien proviisoriomistajuus sekä itsehoitolääkkeiden pysyminen apteekkimyynnissä. Molemmat ovat hyviä keinoja huolehtia lääkitysturvallisuuden ja apteekkipalveluiden asiantuntevasta toteuttamisesta sekä samalla tukea kotimaista yrittäjyyttä. SE, MITEN järjestelmä rakennetaan näiden pilareiden ympärille niin, että se palvelee muuttuvaa yhteiskuntaa, terveyspalveluiden uusiutumista ja uusia kuluttajatottumuksia, vaatiikin sekä luovaa ja ennakkoluulotonta asennoitumista että hyvää tulevaisuuden visiointikykyä. Tässä yhteydessä pitää muun muassa tarkastella kattavasti ja kriittisesti apteekkien yritysmuotoa, apteekkitalouden kestävyyttä ja rahoituspohjaa sekä erilaisia ratkaisuja alueellisen kattavuuden varmistamiseksi. Apteekkipalveluiden laajentamista ja kehittämistä sekä näiden rahoitusmalleja pitää käsitellä osana Soten säästö- ja kehitysohjelmaa. Myös etämyynnin kasvulle sekä digitaalisten palveluiden hyödyntämiselle pitäisi luoda hyvät edellytykset. HUOLELLISESTI JA ASIANTUNTEVASTI ­uudistettu lainsäädäntö voisi varmasti palvella muuttavaa maailmaa nykyistä paremmin. Nyt on oikea hetki luoda hyvä pohja järjestelmälle, jonka kanssa pystytään taas elämään vuosikymmeniä eteenpäin ja jonka päälle muuttuvan maailman tarpeita palvelevia ratkaisuja voidaan joustavasti rakentaa.  Linda Seppälä

2. varapuheenjohtaja, Suomen Proviisoriyhdistys 2.18 PROVIISORI 33


TEKSTI HENNA KYLLÖNEN KUVA OSG VIESTINTÄ JA DREAMSTIME

Lassen parhaat Twitter-vinkit Lasse Pulkkinen OSG Viestinnästä piti maaliskuussa Proviisoriyhdistyksen aktiivitoimijoille twitter-workshopin osana Vaikuttava proviisori -teemaa. Hyödynnä sinäkin Lassen opit!

K

oulutuksen tarkoituksena oli madaltaa proviisorien kynnystä ottaa osaa ajankohtaiskeskusteluihin jatkossa myös Twitterissä. Twitter on vuonna 2006 perustettu mikrobloggauksen yhteisömedia, jolla on Suomessa arviolta vajaat 400 000 aktiivista käyttäjää. Oletuksena Twitterissä on julkisuus eli näet kaikkien twiittaukset ja päinvastoin. Twitter soveltuu erinomaisesti ajankohtaisten kansallisten ja kansainvälisten uutisten ja trendaavien keskusteluaiheiden seuraamiseen ja niistä keskustelemiseen. Myös viranomaiset käyttävät Suomessa aktiivisesti Twitteriä.

10 vinkkiä twiittaajille

1

Pidä ystävät Facebookissa, sidosryhmät

ja -henkilöt Twitterissä.

2

Huolittele profiilisi. Mieti, millaisen kuvan itsestäsi haluat välittää. Valitse kuva, joka kuvastaa persoonaasi. Käytä oikeaa nimeäsi ja ole rehellinen. Piilota syntymäpäiväsi.

Kun Sinusta tulee Twitterin aktiivikäyttäjä, suosittelen käyttöalustaksesi TweetDeckiä: https://tweetdeck.twitter.com/ Se helpottaa esimerkiksi aihetunnisteiden seuraamista. TweetDeckillä minuutti tunnissa riittää tehokkaalle ja aktiiviselle työtwiittaajalle.

3

8

4

9

Twitter on henkilöbrändin ykkösalusta. Ole omaperäinen oma itsesi, mutta muista kuitenkin käyttää harkintaa, koska twiittejä ei voi muokata jälkikäteen. Julkaistun twiitin voi poistaa, mutta siitäkin voi jollakulla olla jo ruutukaappaus. Twitter toimii myös nopean viestinnän uutistyökaluna. Sen kautta voi löytää uutisen jo ennen kuin varsinainen juttu on ehditty tuottaa.

Ajan puutteessa [Tykkää] ja [retweet, uudelleentwiittaa]. Yleisesti kolmasosa twiiteistä on uudelleentwiittauksia. Älä päästä Twitter-syötettäsi kuolemaan. Uudelleentwiittaminen on tapa ilmaista itseään olemalla samaa tai eri mieltä. Twiittaa taas omia ajatuksiasi, kun aikaa on enemmän.

Tiivistämisen taito on Twitterissä a ja o. Tiivistä sanomasi mielellään alle 140 merkkiin, mutta älä ole liian pelkistetty. Yhden rivin twiitti hukkuu virtaan, joten elävöitä viestintää vaikkapa kuvin ja linkein.

Väittely, trollaus ja lietsonta ovat ajanviete- ja harrastustoimintaa. Väittely on ok, mutta harkitusti. Kun kohtaat trollin, pysähdy, harkitse, äläkä vastaa tunnekuohussa – mieti trollin motiiveja ja ota huomioon, että twitter-keskustelu ei ole luonnollinen kohtaaminen. Jo pelkästään rajallinen merkkimäärä johtaa usein väärinymmärryksiin. Kommentoimatta jättäminen on tehokkain tapa jäädyttää epäasiallinen keskustelu.

6

10

5

Yksityisviestintä , DM, ei ole Twitterissä suositeltavaa. Viestit eivät välttämättä tule edes huomatuksi. Voit käydä yksityisviestintää vain, jos molemmat seuraatte toisianne Twitterissä.

34 PROVIISORI 2.18

7

Älä ole ristiriidassa oman aiemman viestintäsi kanssa. Totuus tulee kyllä Twitter-historiassa ilmi, mutta voit vaikuttaa tapaan, jolla se tulee julki. Kerro siis itse, jos olet muuttanut mieltäsi. ¢


edunvalvontaproviisorilta ¢ Twitterillä on Suomessa jo 400 000 käyttäjää.

Kehitykseen vaikuttaminen on yhteinen asiamme OMA KÄYTTÄJÄTARINANI Twitterin parissa on todennäköisesti hyvin tavallinen, sillä suomalaisten Twitter-tileistä noin puolet on aktiivisesti toiminnassa. Olen perustanut tilin (@KyllonenHenna) jo vuosia sitten, mutta ensimmäistäkään twiittiä en ollut julkaissut moneen vuoteen, vaikka ajoittain Twitterissä piipahdinkin. Olen kirjallisesti itse tyypillisesti hyvin runsas viestijä, joten Twitterin viestintätavat aiheuttivat hämmennystä. Oma viesti Twitterissä olisi pitänyt typistää äärimmäisen ytimekkääksi, käyttää asiasanoja, tägätä henkilöitä ja mitä vielä.

Jo näillä tulet toimeen Lasse Pulkkisen mukaan jo Twitterin perustoiminnoilla tulee toimeen:

Tervetuloa kotiin! Tällä aikajanalla vietät suurimman osan ajastasi Twitterissä. Saat välittömiä päivityksiä sinulle tärkeistä asioista. Jaa sanomaa. Nopein tapa jakaa jonkun muun twiitti seuraajillesi on uudelleentwiittaus. Napauta kuvaketta jakaaksesi sen heti eteenpäin.

 Liity keskusteluun. Lisää ajatuksesi twiittiin vastaamalla. Etsi kiinnostava aihe ja hyppää mukaan keskusteluun. Sano paljon pienellä teolla. Kun näet twiitin, jota rakastat, napauta sydäntä. Siten voit kertoa twiitin kirjoittaneelle henkilölle jakavasi rakkautta. @ Nuoli tarkoittaa vastausta ja @-merkki kertoo, että viesti on vastaus tai muuten osoitettu henkilölle, jonka nimi tulee sen jälkeen.

# Hashtag eli aihetunniste auttaa

löytämään aiheet Twitterin virrasta. Näppäimistöstä merkin saa painamalla SHIFT+3. Käytä ’-merkkiä, kun liität aihetunnisteeseen päätteen.

NYKYISEN TOIMENI ja Proviisoriyhdistyksen tilin (@proviisorit) myötä syyni käyttää ja hyödyntää Twitteriä ovat muuttuneet. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön tilaisuudessa vuosi sitten keväällä havaitsin uutena ilmiönä, miten voimakkaasti Twitter oli muun muassa EMA Suomeen -hankkeen kampanjoinnissa läsnä (#Finland4EMA). Jo tämänkin hankkeen myötä kävi täysin selväksi se, että Twitter on tämän päivän kansallista ja kansainvälistä vaikuttamista ja sen käyttäminen työssä suorastaan välttämätöntä ajan hermolla pysymiseksi. PROVIISORIYHDISTYKSEN TÄMÄN vuoden kantavana teemana on vaikuttaminen. Tälle aukeamalle tiivistetty Lasse Pulkkisen koulutus vinkkeineen asettuu luontevaksi osaksi kokonaisuutta, jossa olemme säännöllisesti pyrkineet kannustamaan myös proviisoreita mukaan terveysalan vaikuttamistyöhön, sillä se on meidän kaikkien yhteinen asia. NÄEN, ETTÄ yhteisöjen Twitter-tilit ovat useimmiten lähinnä henkilökohtaisen vaikuttamisen tukitilejä. Henkilökohtaisten foorumien avulla saavutetaan aina paljon laajempi yleisö kuin yksittäisen ammatillisen järjestön viestinnällä. ERÄÄN TUTKIMUKSEN mukaan 92 % yrityksen henkilökunnan Twitter-seuraajista on eri ihmisiä kuin ne, jotka seuraavat yritystä sen omissa kanavissa. LinkedIn-verkostoitujan ja -vaikuttajan Tom Laineen Turun 2017 TEDx -puhetta lainaten yksittäinen henkilö on viestinnässään myös kolme kertaa uskottavampi kuin yritys (tai tässä tapauksessa yhdistys). Lisäksi ihmiset hakevat verkossa tukea päätöksilleen vertaisiltaan.

JOKAISELLA MEISTÄ on omat verkostonsa, oma vaikutuspintansa, ja juuri siksi on tärkeää huomata, etteivät pelkkä järjestöön kuuluminen ja yhdistyksen kautta vaikuttaminen riitä. Jokaisen on tehtävä myös henkilökohtaista työtään asioiden edistämiseksi ja kehittämiseksi. YHDISTYS TUKEE jäsenistönsä Twitter-viestintää uuden jäsenintransa kautta. Twitter-profiilimme ja siten tviittauksemme ovat siellä läsnä heti etusivulta alkaen. Toivottavasti toimintamme kautta saamme innostettua mukaan pikkuhiljaa koko ajan enemmän kanssavaikuttajia. TÄMÄN KAUTTA löydänkin tien muistuttaa sinua, jäsenemme, alati päivittyvästä jäsenintramme sisällöstä. Olemme luoneet jäsenintran juuri sinua varten, joten pyydän, että otat sen aktiiviseen käyttöösi saadaksesi yhdistykseen kuulumisesta yhä enemmän ammatillista lisäarvoa. Intran kehittymisestä tarpeitasi vastaavaksi vastaat ja vaikutat jatkossa palautteellasi edelleen sinä itse. Energiaa antavaa kesäkautta aivan jokaiselle toivottaen Henna Kyllönen

PS. Huomasithan kirjapalstamme (s. 10) lukuvinkit kesälaitumille? Kun älylaitteet ovat mukana, voit käyttää kesäaikaasi myös itsesi kehittämiseen verkkokoulutuspalojemme (s. 31) myötä! 2.18 PROVIISORI 35


¢

ajankohtaista

Ajankohtaista Intrassa Proviisoriyhdistyksen uusi jäsenintra julkistettiin Proviisoripäivän yhteydessä 17.3.2018. Tälle palstalle poimimme sinulle jatkossa säännöllisesti muutamia ajankohtaispaloja intrasta. JÄSENEDUT. Matkavakuutustodistuksesi mobiilisti matkassasi! Muistathan, että matkavakuutuksesi antaa turvaa myös kotimaan vapaa-ajan matkoilla yli 50 km etäisyydellä kodistasi ja itsesi lisäksi mukana matkustaville alle 20-vuotiaille lapsille. VERKKOKOULUTUKSET. Lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen muuttuvan lääkehoidon tarpeisiin HEIKKI RUSKOAHO, farmakologian ja lääkekehityksen professori, Helsingin yliopisto Lääkeväärennösdirektiivin implementointi Suomessa ja apteekkien lääkevarmennusjärjestelmään valmistautuminen, MAIJA GOHL­KEKOKKONEN, toimitusjohtaja, Suomen Lääkevarmennus oy Työoikeuden elinkaari: CASE 5 Vuosiloma-asiat, VT ANNIINA TERONEN

Verkkokoulutukset toimivat hyvin myös lenkkikaverina! Näin saat aktiivisuutesi aivan uudelle tasolle. TOIMINNANJOHTAJA MIKKO LÄHDEVUORI

KYSY KOLLEGALTA. Keskustele APTEEKKARI2018-tapahtumassa julkistetusta professori OTT Petri Kuoppamäen lääkejakelun sääntelyä koskevasta kilpailuoikeudellisesta arvioinnista. Klikkaa itsesi jäsentunnuksin sisään https://intra.proviisoriyhdistys.net ja hyödynnä etusi!

36 PROVIISORI 2.18

Savon apteekkari­ yhdistyksen apurahat haettavina SAVON APTEEKKARIYHDISTYKSEN koulutusja kehittämissäätiön hallitus julistaa haettavaksi apurahan vuodelle 2018. Savon apteekkariyhdistyksen koulutus- ja kehittämissäätiön tarkoituksena on edistää lääkkeisiin ja niiden käyttöön liittyvän tiedon jakamista terveydenhuoltoalalla toimiville ammattihenkilöille, yhteisöille ja yleisölle. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi säätiö myöntää apurahoja. Vuonna 2018 säätiö jakaa 500 euron apurahan: •P D-opintoja suorittavalle proviisorille, jonka projektityö liittyy apteekkitoiminnan kehittämiseen tai •A pteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutusta suorittavalle avoapteekissa toimivalle proviisorille/farmaseutille tai • F armasian alan erityispätevyyskoulutusta suorittavalle proviisorille/farmaseutille. Apurahaa hakevien proviisoreiden ja farmaseuttien tulee toimia Savon apteekkariyhdistyksen alueella. Apurahan hakeminen tapahtuu vapaamuotoisella hakemuksella, johon tulee liittää selvitys apurahan käyttötarkoituksesta ja selvitys siitä, onko samaan käyttötarkoitukseen haettu ja/tai saatu apurahaa muualta sekä muut tarpeellisiksi katsotut asiapaperit (esim. hyväksytty opintosuunnitelma ja/tai tutkimussuunnitelma). Apurahan saajan tulee antaa selvitys apurahan käytöstä apurahan nostamista seuraavan vuoden loppuun mennessä. Hakemukset osoitetaan Savon apteekkariyhdistykselle ja lähetetään koulutus- ja kehittämissäätiön säätiövastaavalle 31.7.2018 mennessä osoitteella: Matti Silvasti, Kommilan apteekki, Savontie 42, 78300 Varkaus. Kuoreen merkintä ”apuraha”. ¢


yhteystiedot Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2018 PUHEENJOHTAJA VUOKKO MUSTONEN mustonenvuokko@gmail.com yrittäjä, Farma Coaching VARSINAISET JÄSENET:

1. VARAPUHEENJOHTAJA, SANDRA KONTOLA sandra.kontola@helsinki.fi proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto

VARAJÄSENET:

MAIJA RAATIKAINEN maija.er@gmail.com proviisoriopiskelija, Itä-Suomen yliopisto TALOUDENHOITAJA TIINA KINOS kinostiina@gmail.com proviisori, Laajasalon apteekki

2. VARAPUHEENJOHTAJA APTEEKKITYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJA, ULKOASIAINHOITAJA LINDA SEPPÄLÄ linda.seppala@receptum.fi Business Development Manager, Receptum Oy

VILLE OINIO ville.oinio@profare.fi liiketoimintajohtaja, Profare Oy/Tohtorikoulutettava, HY

VARATALOUDENHOITAJA ELINA TOIVANEN elina.toivanen@fimnet.fi johtava proviisori, Kuhmon apteekki

ANSSI PULKKINEN anssi.pulkkinen@fimnet.fi lääketieteellinen johtaja, AIDO

ANNE TAMMIMÄKI anne.tammimaki@gmail.com Pharmacological Expert, DRA Consulting Oy OPISKELIJAVASTAAVA ANNA PELTONEN anna.kr.peltonen@gmail.com Quality Assurance Student, Novartis Finland Oy

PAULA HOLMA paulamaria.holma@gmail.com sivuapteekin hoitaja, Merihaan sivuapteekki

IRIS YORKE iris.yorke@gmail.com Clinical Data Manager, Orion SAMULI AUNO samuli.auno@gmail.com proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto LAURI ELSILÄ lauri.elsila@helsinki.fi väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto FAT-VERKOSTON PUHEENJOHTAJA

VIESTINTÄVASTAAVA ROOSA KINNUNEN kinnunenroosamaria@gmail.com proviisori, Sodankylän apteekki PROMENTEE-TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJA SUSANNA PARTTI susanna.partti@gmail.com Principal Regulatory Affairs Associate, ratiopharm Oy – Teva Group Member KOULUTUSVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA JA KOULUTUSVASTAAVA TANJA KIVINUMMI tanja.kivinummi@gmail.com Regulatory Affairs Manager, Responsible Pharmacist, Ferring Lääkkeet Oy

MARI SAVOLAINEN mari.x.savolainen@gmail.com

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, fax (09) 6843 9911, toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA MIKKO LÄHDEVUORI Proviisori-lehden päätoimittaja gsm 050 339 8404, mikko.lahdevuori@proviisoriyhdistys.net EDUNVALVONTAPROVIISORI HENNA KYLLÖNEN, proviisori gsm 040 129 0062, henna.kyllonen@proviisoriyhdistys.net JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN Puh. (09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net

¢


¢

vapaalla TEKSTI TUULI MARVOLA JA MAIJA RAUHA KUVAT TUULI MARVOLA JA DREAMSTIME

Tärkeintä on huomata kehittyvänsä Proviisori Tuuli Marvola, 42, asuu Helsingissä ja työskentelee nonkliinisenä ja kliinisenä asiantuntijana Oy Medfiles Ltd:ssä. Farmasian molemmilta vanhemmiltaan verenperintönä saanut nainen on sekä urheiluhullu että lukutoukka. CROSSFITISSÄ VOITAN ITSENI

Olen kulkenut lapsuuden koripallovuosista usean lajin kautta Crossfitin pariin. Mukana ovat koko ajan kulkeneet lenkkeily (nykyään polkujuoksu), pyöräily ja maastohiihto. Crossfitissä saa haastaa itsensä, oppia uutta ja päättää kaverien kannustuksen innoittamana yrittää vielä 60. kerran itsensä voittamista. Tärkeintä on, että jossakin välissä aina huomaa kehittyneensä hurjasti alkuajoista, vaikka välillä kuvitteleekin, ettei ikinä opi mitään. KIRJA MUKANA REISSUSSA

Minulla on tällä hetkellä noin kolme metriä leveä ja kaksi metriä korkea kirjahylly täynnä kirjoja, joista en raaski luopua. Rakkaimpia ja luetuimpia kirjoja ovat John Irvingin teokset sekä fantasian puolelta perinteinen Taru sormusten herrasta. Nukkumaan en osaa mennä, jos en ole ensin lukenut rauhoittuakseni ainakin muutamaa kappaletta sillä hetkellä menossa olevaa kirjaa. POTKURIKONEELLA YLI VUORTEN

Pyrin vähintään kerran vuodessa ehtimään ystävieni kanssa reissuun. Tähänastisista mahtavin kohde on ollut Länsi-Kanada/Brittiläinen Kolumbia. Vietimme parhaan ystäväni kanssa kaksi viikkoa ajellen autolla Vancouverista pikkukaupunkien läpi Kimberlyyn, minkä jälkeen lensimme potkurikoneella Kalliovuorten yli takaisin Vancouveriin. Maisemat ja aidon ystävälliset ihmiset tekivät lähtemättömän vaikutuksen. PETTÄMÄTÖN KISSAKAKSIKKO

Taloudessani asustelee kaksi kissaa – eurooppalaiset lyhytkarvat Nemo eli Pinkkitassun Jean ja Merri eli Pinkkitassun Maurice. Nemo on 2,5 vuotta vanha, harkitsevainen ja rauhallinen taiteilijasielu ja herkkis. Vuotta nuorempi Merri puolestaan on iloinen touhottaja, joka tykkää kaikesta ja kaikista ja on aina valmis kokeilemaan asioita. Molemmat ovat sosiaalisia, älykkäitä ja tottelevaisia. VIHDOINKIN OMA PIHA

Suunnittelen innokkaasti kesää. Olen juuri muuttamassa kerrostalosta rivitaloon ja saamassa viimein oman pihan. Olen utelias näkemään, mitä kaikkia kasveja pihaan edeltäjien perintönä on nousemassa, jotta pääsen suunnittelemaan, mitä vielä itse voisin istuttaa. ¢

38 PROVIISORI 2.18


I I T A A V

U P I K N KU SITÄ

Uutuus!

Panadol Coffein on yhdistelmätabletti, jonka sisältämä kofeiini tehostaa jopa 37 % parasetamolin kipua lievittävää vaikutusta.* Panadol Coffein 500 mg/65 mg tabletti, kalvopäällysteinen Särky- ja kuumetilojen oireenmukainen hoito. Aikuisille 1–2 tablettia korkeintaan 3 kertaa päivässä. Tabletteja ei saa ottaa useammin kuin neljän tunnin välein. Jatkuvaan käyttöön vain lääkärin ohjeen mukaan. Ei alle 12-vuotiaille lapsille. Ei saa käyttää, jos olet yliherkkä parasetamolille, kofeiinille tai valmisteen apuaineille. Sisältää parasetamolia. Ei saa käyttää samanaikaisesti muiden parasetamolia sisältävien valmisteiden kanssa. Parasetamolin yliannostus saattaa aiheuttaa maksavaurion, mikä voi johtaa maksansiirtoon tai kuolemaan. Käytä varoen, jos sinulla on sydämen tai munuaisten vajaatoiminta tai maksasairaus. Valmisteen käytön yhteydessä on vältettävä samanaikaista liiallista kofeiinin nauttimista (esim. kahvi, tee tai kofeiinia sisältävät energiajuomat). Tabletti sisältää parahydroksibentsoaatteja (E219, E215, E217), jotka voivat aiheuttaa allergisia reaktioita (mahdollisesti viivästyneitä). Neuvottele Panadolin käytöstä lääkärin kanssa, jos käytät muita lääkärin määräämiä lääkkeitä esim. epilepsia- tai verenohennuslääkkeitä. Ei suositella käytettäväksi raskaus- eikä imetysaikana. Parasetamoli: Voi aiheuttaa harvoissa tapauksissa allergisia oireita ja ihottumaa. Pitkäaikaiskäytössä ei mahdollisia munuaisvaurioita voida sulkea pois. Vakavia ihoreaktioita on raportoitu hyvin harvoin. Kofeiini: Voi aiheuttaa hermostuneisuutta ja huimausta. Raportoi epäillyt haittavaikutukset Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle (www.fimea.fi). Lue huolella pakkausseloste. Valmisteyhteenvetolyhennelmä 7.12.2017. Perustuu 9.10.2017 päivättyyn valmisteyhteenvetoon. Lisätiedot: GSK Consumer Healthcare Oy, Piispansilta 9 A, 02231 Espoo, p. 0800 77 40 80, s-posti: scanda.consumer-relations@gsk.com. Tavaramerkit ovat GSK-konsernin omistamia tai sille lisensoituja. ©2018 GSK-konserni tai lisenssinhaltija. 04/2018, CHFIN/CHPAN/0014/17d *Laska 1984, Jama Vol 251, No 13


”Mitä tähän pitikään laittaa?” MUISTIN TUEX Muisti vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Betolvexin sisältämä B12-vitamiini tukee hermoston normaalia toimintaa ja normaaleja psykologisia toimintoja. Betolvex Strong sisältää runsaasti B12-vitamiinia (1,25 mg), joka tukee hermoston normaalia toimintaa ja B1-vitamiini normaaleja psykologisia toimintoja. Foolihappo ja B6vitamiini auttavat vähentämään väsymystä ja uupumusta.

Lisätiedot: www.betolvex.fi Ravintolisä. Apteekeista

Markkinoija ratiopharm Oy FI/OTC Oth/18/0014/2/18