Proviisori 2/2017

06

Hallituksen aikomukset

08

Uutta tutkittua

20

Opinnäytteet

24

Hanna Haataja

25

Hae apurahaa

27

Vuokko Mustonen

30

Uusi palsta!

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 2.2017

Klinikkaproviisori

ASTA KÄHKÖNEN PILOTOI UUTTA TOIMENKUVAA ■ Proviisoripäivän parhaat palat ■ Kuvagalleria ■ 5 visiota tulevaisuuden apteekista ■ Lääketutkimuksen murros ja uudet kärjet

Silmäteräsi hymyillessä tiedät, että hänellä on kaikki hyvin.

Kun lapsellasi on kuumetta tai kipua, muista lasten Panadol.

Voit valita sopivan viidestä eri lasten Panadol-tuotteesta sairaan lapsesi tarpeisiin.

Sopii pienille lapsille*

Hellä pienelle vatsalle.

Ei ole parempaa hetkeä kuin hymy pienillä kasvoilla. *<3 kk vain lääkärin määräyksestä

PANADOL 60 & 125 mg peräpuikot, PANADOL 24 mg/ml oraalisuspensio. Vaikuttava aine parasetamoli. Lasten tilapäisten särky- ja kuumetilojen oireenmukainen hoito. Annos lapsille (yli 3 kk) on 15 mg/painokilo korkeintaan 3 kertaa päivässä. Alle 3-kuukauden ikäisille ja jatkuvaan käyttöön vain lääkärin ohjeen mukaan. Annostusohjetta ei saa ylittää. Muita parasetamolia sisältäviä valmisteita ei saa käyttää samanaikaisesti. Älä käytä Panadolia, jos lapsesi on allerginen parasetamolille tai muille valmisteiden aineosille. Oraalisuspensio sisältää sorbitolia (E420) ja hydrogenoitua glukoosisiirappia (E965) eikä sovi lapsille, jotka sairastavat harvinaista fruktoosinsietokyvyttömyyttä. Neuvottele Panadolin käytöstä lääkärin kanssa, jos lapsella on sydämen tai munuaisten vajaatoiminta tai maksasairaus tai jos lapselle on määrätty muita lääkkeitä (esim. epilepsialääkkeet). Harvoissa tapauksissa on ilmennyt allergisia oireita ja ihottumaa. Pitkäaikaiskäytössä ei mahdollisia munuaisvaurioita voida kuitenkaan pois sulkea. Peräpuikot voivat aiheuttaa peräaukon kutinaa. Itsehoitolääke. Raportoi epäillyt haittavaikutukset Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle (www.fimea.fi). Lue huolella pakkausseloste. Korvattavuus: Ei korvattava. 60 ml VMH (sis. alv) 4,74 €, 200 ml VMH (sis. alv) 11,24 €, 60 mg 10 peräpuikkoa VMH (sis. alv) 5,17 €, 125 mg 10 peräpuikkoa VMH (sis. alv) 5,62 €, Lisätiedot: GlaxoSmithKline, Piispansilta 9 A, 02231 Espoo, puh: 080 077 40 80, s-posti: scanda.consumer-relations@gsk.com.

Valmisteyhteenvetolyhennelmä 28.1.2015. Perustuu 26.2.2015 päivitettyihin valmisteyhteenvetoihin.

02/2017 CHFIN/CHPAN/0001/16

sisältö 2.2017 ¢

5

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Mikko Lähdevuori: Maltti on valttia.

6

AJASSA 6 linjausta apteekkialasta. Suomi on paras. Uudet testit ennustavat terveysriskejä. Väittelijä kehitti herpeslääkkeen. Magnesium suojaa luunmurtumilta. Työpöydälläni: Henna Kyllönen.

10

KLIININEN FARMASIA Asta Kähkönen, Hanna Tolonen, Lotta Tyynismaa ja Kerstin Carlsson kertovat, mitä HUSissa ja HUSApteekissa on meneillään kliinisen farmasian saralla.

16

PROVIISORIPÄIVÄ 2016 Kuvagalleria. Lääketutkimuksen murros on vasta alussa.

Rekisteritutkimus ja biopankit.

Hallitse työelämäsi haasteita. 5 visiota tulevaisuuden apteekista.

22

OPINNÄYTTEET Moni on valmis maksamaan apteekkipalveluista.

Vuokrafarmaseuttiin luotetaan vähemmän.

23 24 25 25 26 27 28 29 30

JÄSEN­ JA KOULUTUSSIVUT Merkitse tapahtumat kalenteriisi!

14

PROVIISORIYHDISTYKSEN VUOSITTAINEN SUURTAPAHTUMA, Proviisoripäivä, sisälsi rautaisannoksen ajankohtaista tietoa, kattavan lääkealan näyttelyn sekä verkostoitumista.

Kertaamme parhaat palat. ■

PROVIISORIKOLLEGA Hanna Haataja esittelyssä.

APURAHAT Apurahojen hakuohjeet.

VARAPUHEENJOHTAJALTA Anne Tammimäki kertoo, miksi yhdistystoimintaan kannattaa osallistua.

LAUSUNNOT

AJANKOHTAISTA Hallitus sai täydennystä.

Vuokko tartttui ruoriin.

KOULUTUSTA Joka proviisorin ajankohtaisseminaari.

Proviisoriyhdistyksen jakamat apurahat.

30

SAIRAALA­ APTEEKKARI JUSSI­ PEKKA RAUHA aloittaa uuden sarjan, jossa proviisorit kertovat kiinnostuksen kohteistaan.

Tiedätkö tai arvaatko, mitä hän harrastaa? ■

10

KLINIKKAPROVIISORI VOI tulevaisuudessa olla lääkärin työpari vaativia lääkehoitoja toteutettaessa. Proviisori Asta Kähkönen ja erikoislääkäri Tapio Utriainen pilotoivat yhteistyötä HUSin uro-onkologian poliklinikalla. ■

■ toimittajalta

YHTEYSTIEDOT

VAPAALLA Jussi-Pekka Rauha.

OLEN INNOSTUNUT lehden uudesta palstasta, jossa proviisorit kertovat lapsuutensa lempipuuhista, harrastuksistaan, eläinystävistään, tärkeistä kirjoistaan, lempimaisemistaan ja muista kiinnostuksensa kohteista. Sarjasta on tulossa todella hauska. Katso sivulta 30, mitä Jussi-Pekka Rauha puuhaa metsässä! ■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA 2.17 PROVIISORI 3

“Miten kohtaat iäkkään monisairaan asiakkaan?”

FI/GEN/17/0024/4/2017

ri nonen islääkä o k i r Jani Mo e n iatria n ja ger e e t e i t e lääk Akuutti

tevacare.fi

Yleislääketiede

pääkirjoitus ¢

JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.)

00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 050 339 8404 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Mikko Lähdevuori mikko.lahdevuori@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 339 8404 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0400 630 065 www.osgviestinta.fi TAITTO Mikko Koistinen (OSG Viestintä) mikko.koistinen@osg.fi Puh. 0400 630 083 AVUSTAJAT Lauri Elsilä, Tiina Kuosa, Harri Kyllönen, Henna Kyllönen, Anna-Kaisa Laine, Vuokko Mustonen, Jussi-Pekka Rauha, Saga Silfvast ja Anne Tammimäki PAINO Painotalo Plus Digital Oy, painos 4 500 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Mikko Lähdevuori Gsm 050 339 8404 TILAUSMUUTOKSET www.proviisoriyhdistys.net/proviisori Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

441 763 Painotuote

Maltti on valttia SUOMEN HALLITUS linjasi puoliväliriihessään strategiaansa kasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Se tiedotti lisäksi selvitystyöstä, jolla tavoitellaan apteekkisektorin uudistamista ja selvitetään lääkkeiden myynnin osittaista vapauttamista päivittäistavarasektorille.

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN hallitus puolestaan linjasi, että se kannattaa apteekkitoimilupien määrän hallittua kasvattamista vaarantamatta kuitenkaan hyvällä tasolla olevaa lääkitysturvallisuustilannetta. Se totesi Proviisoriyhdistyksen seuraavan tarkasti selvitystyötä ja reagoivan yhdistyksen jäsenten edun vaatimalla tavalla tilanteen sen mahdollistaessa.

YHDISTYKSELLÄ ON ollut edustaja muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa Apteekkien ja muun lääkehuollon kehittämisen työryhmässä, jonka toiminnasta ja apteekkialaa koskevasta kehittämisesityksestä kerroimme Proviisori-lehdessä 1/2015. Proviisoriyhdistyksen hallitus kannattaa Suomen hallituksen apteekkityöryhmän linjausta, jonka mukaan apteekit nähdään kiinteänä osana suomalaista terveydenhuoltoa.

MYÖS FIMEA on selvittänyt apteekkijärjestelmän sääntelyn purkamista (Julkaisusarja 3/2017; Apteekkijärjestelmän sääntelyn purkaminen Euroopassa – toimenpiteet ja vaikutukset). Tehty selvitys ei vahvistanut apteekkijärjestelmän purkamisen alentaneen lääkkeiden hintoja pitkällä aikavälillä tutkimuksessa tarkastelluissa 15 maassa.

TARPEELLINENKIN SELVITYSTYÖ aiheuttaa sen, että toimiala pysyy suurennuslasin alla.

Kunnes selvitystyö on viety loppuun ja siitä mahdollisesti seuranneet johtopäätökset on linjattu, pysyy apteekkitoimiala tilassa, jossa yksityisyrittäjien on erittäin haastavaa investoida.

SAMANLAINEN EPÄTIETOISUUDEN tila koettiin hiljattain autojen jälleenmyynnissä, kun Suomen hallitus ministeri Anne Bernerin johdolla selvitti autoveron radikaalia uudistamista. Autokauppa pysähtyi kuin seinään. Tilanne ei onneksi kestänyt kuin muutaman viikon.

Toivoa sopii, että apteekkisektorikin saa mahdollisimman pian tietää, missä maalit sijaitsevat, jolloin peli voi jatkua kaikkien osapuolten tiedossa olevien sääntöjen puitteissa.

SANOTAAN, ETTÄ maltti on valttia – näin lienee erityisesti, kun ollaan uudistamassa heikoimmassa asemassa olevien eli vanhusten ja sairaiden ihmisten kipeästi tarvitsemia lääkehuollon palveluita.

MIKÄÄN TOIMIALA ei voi kuvitella elävänsä autiolla saarella, jonne maailman muutospaine ei ulotu. Kehittäminen voidaan kuitenkin ottaa määrätietoisesti haltuun luomalla pitkän aikavälin strategia. Ei kuitenkaan riitä, että strategia on luotu ja että se on sääntökirjan kehittäjän tiedossa. Strategiasta tulee viestiä selkeästi toimijoille, jotka harkitsevat apteekkialalla toimimista ja sille investoimista.

LISÄKSI YKSITTÄISEN opiskelijan suuntautuminen ja kouluttautuminen on nähtävä henkilökohtaisen mittakaavan investointina. Olisi reilua alaa opiskelevia nuoria kohtaan, että ympärillä oleva yhteiskunta mahdollisimman tehokkaasti kertoisi, millainen tuleva apteekkisektori on ja miten sitä aiotaan tulevaisuudessa kehittää.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN järjestämässä seminaarissa 28.4. perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula muistutti, että sote-uudistus eletään todeksi vuoden 2019 alusta. Hän totesi nukkuvansa yönsä hyvin. Mahtaako sama toteutua niissä tuhansissa kodeissa, joissa terveydenhuollon palveluiden säännöllinen käyttäminen on elintärkeää?

OLISI SUURTA viisautta hyödyntää apteekkisektorin potentiaali ja olla lamaannuttamatta toimialaa. Nyt jos koskaan proviisoreina meidän kannattaa tuoda esille erityislaatuinen osaamisemme ja osoittaa ympärillä olevalle yhteiskunnalle meissä oleva voimavara tulevia sote-rakenteita ajatellen. ¢ Mikko Lähdevuori

päätoimittaja 2.17 PROVIISORI 5

¢

ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME

■ politiikka

Hallituksen linjaus kannustaa apteekkeja terveyspistetoimintaan, joka vaatii tällä hetkellä aluehallintoviraston luvan ja vastuunalaisen lääkärin.

Apteekkihoitaja voi antaa esimerkiksi rokotuksia tai hoitaa haavoja.

6 linjausta apteekkialasta Suomen hallitus päätti puoliväli­ riihessään, mihin suuntaan se haluaa uudistaa apteekkialaa.

Kuusi tärkeää linjausta:

1

APTEEKKIEN MÄÄRÄÄ LISÄTÄÄN. Tämä tapahtuu nostamalla toimipistelupien määrää. Fimealle voidaan antaa mahdollisuus aloitteellisuuteen apteekkilupien myöntämisessä alueilla, joilla se katsoo apteekkien palvelutason olevan liian matala. Määrän kasvua seurataan, ja jos lääkkeiden alueellinen saatavuus ei parane, selvitetään tarveharkintajärjestelmän toimivuutta. Lisäksi selvitetään mahdollisuus apteekin perustamiseen myös sairaaloiden ja päivystysten yhteyteen.

2

APTEEKKILUVAT SÄILYVÄT. Apteekkitoiminta säilyy luvanvaraisena ja apteekkilupaan liittyy jatkossakin sijainnin säätely.

Lupakäytäntöjä tehdään kuitenkin joustavammiksi ja läpinäkyvämmiksi.

3

APTEEKKARIT OVAT YHÄ PROVIISOREJA. Apteekin pääomistajana on jatkossakin proviisori, joka työskentelee itse apteekissa. Lisäksi hallitus aikoo selvittää apteekkitoiminnan harjoittamisen mahdollistamista myös avoimen yhtiön muodossa. Tämä mahdollistaisi omistuspohjan laajentamisen myös apteekissa työskenteleviin ammattihenkilöihin.

4

SÄRKYLÄÄKKEET EIVÄT TULE PÄIVITTÄISTAVARA­KAUPPAAN. Hallitus selvittää tiettyjen itsehoitolääkkeiden mahdollista tuomista päivittäistavarakauppaan. Linjauksen mukaan kyseeseen tulevat esimerkiksi lääkerasvat, mutta eivät särky­lääkkeet.

5

RESEPTIVAPAITA LÄÄKKEITÄ SAA MYYDÄ HALVEMMALLA. Reseptivapaiden lääkkeiden säännelty, lääketaksan mukainen hinta muutetaan säännellyksi enimmäishinnaksi ja reseptivapaiden lääkkeiden hintakilpailu sallitaan valvotusti.

6

APTEEKKEJA KANNUSTETAAN TERVEYSPISTE­TOIMINTAAN. Apteekkimaksu poistetaan apteekin tuottamista terveydenhuollon palveluista.

LÄHTEET VALTIONEUVOSTON KANSLIA JA APTEEKKARI.FI

Alle 3-vuotiaista jo

■ sanottua

Meidän täytyy olla maltillisia. Hyvin toimivaa ei kannata purkaa, mutta sitä voidaan kehittää paremmaksi.

MINISTERI PIRKKO MATTILA APTEEKKARIPÄIVILLÄ 21.4.2017

6 PROVIISORI 2.17

32 %

sai influenssarokotuksen viime talvena.

Edellisvuoden luku oli 24 %.

LÄHDE THL

■ EMA

■ riskitestit

Uudet testit ennustavat terveysriskejä LÄHES PUOLET sydänkohtauksista ilmaantuu ihmisille, joilla kolesteroliarvot ovat normaalit ja jopa joka viidennellä ei ole mitään tunnettua riskitekijää.

Mehiläinen on ottanut käyttöön uuden, verinäytteestä tehtävän Hertta-riskitestin, joka ennustaa sydäntautiriskiä.

Tutkimusten mukaan Hertta ennustaa sydänkohtauksen ja siihen liittyvän kuoleman riskiä tarkemmin kuin mikään nykyisiin yleisesti riskiarvioinneissa käytetyistä kolesteroli-, lipidi- tai muista laboratoriotutkimuksista. Tutkimusaineistossa oli mukana tuhansia suomalaisia.

SOVELLUS KERTOO RISKIT

Kampanjasivusto esittelee Suomea turvallisena, hyvin johdettuna ja digitaalisena maana, jonka väestö on koulutettua ja hyvinvoivaa.

Suomi on niin paras!

KUTEN PROVIISORI-LEHTI numerossa 4/2016 selvitti, Suomella on monia etuja kilpailussa Euroopan Lääkeviraston EMAn paikasta. Suomi ilmoittikin huhtikuussa virallisesti tavoittelevansa virastoa.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan mukaan hakuprosessi on tilaisuus tehdä Suomen osaamista näkyväksi ja houkutella siten terveysalan investointeja Suomeen.

Sosiaali- ja terveysministeriön kampanjasivut on otsikoitu ”Finland 4 EMA – Simply the best”. ¢

■ apteekit

Tays saa apteekin LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- ja kehittämiskeskus Fimea perusti huhtikuussa Tampereelle uuden avoapteekin, jonka tulee toimia Tampereen yliopistollisen sairaalan alueella. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri teki asiasta aloitteen Fimealle jo vuonna 2013. Kun mikään Tampereen itäisellä alueella toimivista 14 apteekista ei halunnut siirtyä sairaalan yhteyteen, Fimea perusti sinne uuden apteekin. ¢ LÄHDE FIMEA

■ sanottua

Aitoja uudistuksia ei oikeasti tehty, vaikka toisin annetaan ymmärtää.

VTT:n tutkimusryhmä ja Odum Oy ovat kehittäneet älypuhelinsovelluksen, joka ennustaa sairastumisriskejä. AlvinOne ohjaa riskissä olevat henkilöt sähköiseen terveystarkastukseen ja ennaltaehkäisemään sairauksia omatoimisesti. Ennustava algoritmi perustuu yli 120 000 työikäisen terveysaineistoon. Se ennustaa käyttäjän sairastumisriskin seuraavan vuoden sisällä yli 80 prosentin tarkkuudella.

AlvinOne-sovellus on ladattavissa ilmaiseksi App Storessa ja Google Playssa. Kuka tahansa voi tehdä itselleen ennusteen, mutta sähköinen terveystarkastus on toistaiseksi saatavana vain yrityksille ja yhteisöille. ¢

AlvinOne ennustaa sairastumisriskin muutamassa minuutissa.

LÄHTEET MEHILÄINEN JA ODUM

■ lääkitysturvallisuus

Lääkityslistat ajan tasalle!

LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- ja kehittämiskeskus Fimea on koonnut verkkosivuilleen tietopaketin lääkityslistan tarkistamisesta yhdessä potilaan kanssa. Materiaali on tehty sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia varten, mutta se sopii myös lääkkeiden käyttäjille.

Kehitteillä oleva Kanta-palveluiden valtakunnallinen lääkityslista-toiminto tulee helpottamaan ajantasaisen lääkityslistan ylläpitoa.

Sitä odotellessa lääkitystietojen ajantasaisuudesta on huolehdittava potilastietojärjestelmäkirjausten ja potilaan mukana kulkevan lääkityslistan avulla. ¢ LÄHDE FIMEA

■ luonto

Punkkiaika alkoi!

PUUTIAISAIVOKUUMETTA JA BORRELIOOSIA levittävät puutiaiset eli punkit lähtevät liikkeelle heti, kun lämpötila ylittää viisi astetta, ja punkkiaika jatkuu pakkasiin asti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivujen Infektiotaudit-osiosta löytyy ladattava Punkit viihtyvät ja tulostettava esite, jossa kerrotaan punvehmaassa maastossa keista ja niiden levittämistä taudeista sekä merien ja järvien lähellä. suojautumisesta.

Puutiaisaivokuumeelta voi suojautua rokotteella. Borrelioosi hoidetaan antibiooteilla. Lisäksi on syytä suojautua pitkähihaisella ja -lahkeisella vaatetuksella sekä punkkisyynin avulla. ¢ LÄHDE THL

KTM, APTEEKKIREFORMI-KIRJAN KIRJOITTAJA MINNA ISOAHO BLOGISSAAN 25.4.2017

2.17 PROVIISORI 7

¢

ajassa ■ tiede

Magnesium suojaa luunmurtumilta KORKEA SEERUMIN magnesiumtaso voi suojata luunmurtumilta, osoitti seurantatutkimus, johon osallistui 2 245 itäsuomalaista miestä. Verrattaessa miehiä, joilla oli matalimmat ja korkeimmat seerumin magnesiumtasot, todettiin, että korkeaan magnesiumtasoon liittyi 44 prosenttia pienempi luunmurtumien riski. Yhteys havaittiin nyt ensimmäistä kertaa. Itä-Suomen ja Bristolin yliopistoissa toteutetun tutkimuksen tulokset julkaistiin European Journal of Epidemiology -lehdessä huhtikuussa.

– Tulosten perusteella seerumin riittävän magnesiumtason turvaaminen voi auttaa ehkäisemään murtumia. Lisää tutkimusta kuitenkin vielä tarvitaan muun muassa siitä, voisiko magnesiumlisän käytöstä joissakin tapauksissa olla hyötyä, toteaa vs. professori Jari Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta. ■ LÄHDE ITÄ-SUOMEN

Noin puolet ihmisistä kantaa herpesvirusta, monet tietämättään.

Väittelijä kehitti uuden herpeslääkkeen Huuli- ja genitaaliherpeksen lisäksi herpesvirus voi aiheuttaa silmäinfektion. Henrik Paavilainen kehitti ja tutki väitöskirjatyössään herpesinfektioon uutta lääkettä, joka soveltuu erityisesti silmän infektion hoitoon.

H

erpestä vastaan on olemassa turvallinen lääke, asikloviiri, mutta viruksesta esiintyy myös lääkeresistenttejä kantoja.

Erityisen yleisiä lääkeresistentit herpesinfektiot ovat immuunipuutoksesta kärsivillä, esimerkiksi kudossiirrännäisen saaneilla, sekä herpeksen aiheuttamissa silmäinfektiossa. Silmän infektio onkin yleisin infektioperäisen sokeuden aiheuttaja länsimaissa. Uusille lääkehoidoille on siis tarvetta, Henrik Paavilainen sanoo.

Paavilainen kehitti väitöskirjatyössään uudenlaista lääkettä HSV:n aiheuttaman infektion hoitoon. Tämä biologinen lääke, RNA-parvi, tehosi kaikkiin tutkittuihin HSV-1 ja -2 viruksiin. RNA-lääke oli lupaava myös HSV-silmäinfektion hoitomallissa.

– Aloitin lääkekehitysprojektin tietokonepohjaisella HSV:n geenien sekvenssin tutkimisella, valitsin sopivan vaikutuskohteen ja etenin in vitroja in vivo -kokeiden kautta lopputulokseen, joka oli, että biologinen lääke, RNA-parvi, on potentiaalinen kehityssuunta HSV-infektiota vastaan, Paavilainen kertoo.

Pieniin RNA-molekyyleihin perustuvaa siRNA-lääkekehitystä tehdään maailmalla laajasti. Entsymaattisesti valmistetun RNA-parven käyttö lääkeaihiona on huomattavasti harvinaisempaa ja herpesinfektiota vastaan ainutlaatuista maailmassa. RNA-parven avulla on voitu välttää perinteisten siRNA-lääkkeiden pulmia: esimerkiksi lääkeresistenssin syntyminen on erittäin epätodennäköistä parvea vastaan.

Väitöskirjatyössään Paavilainen sai lupaavia tuloksia myös tautimallissa.

Hän onnistui tutkimuksessaan hillitsemään HSV:n erittymistä ja helpottamaan infektion aiheuttamia oireita.

– Vaikka tällaista RNA-lääkettä ei ihan heti apteekin hyllyllä nähdäkään, on se tämän väitöskirjaprojektin myötä jo paljon lähempänä kuin projektia aloittaessa, Paavilainen toteaa.  LÄHDE TURUN YLIOPISTO

8 PROVIISORI 2.17

YLIOPISTO

Suolistobakteerit voivat suojata diabetekselta ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON LC-MS-metabolomiikkakeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin seerumin korkean indolipropionihapon pitoisuuden suojaavan tyypin 2 diabetekseen sairastumiselta. Tulokset julkaistiin Scientific Reports -lehdessä.

Indolipropionihappo on suolistobakteerien aineenvaihduntatuote, jonka tuotantoa vauhdittaa runsaskuituinen ruokavalio. Tutkijoiden mukaan tulos valaisee osaltaan suolistobakteerien toiminnan merkitystä ruokavalion, aineenvaihdunnan ja terveyden rajapinnassa.

– Suolistobakteerien on muissakin tutkimuksissa havaittu vaikuttavan liikapainoisten sairastumisriskiin.

Näiden tulosten valossa indolipropionihappo voi olla yksi tekijä, joka välittää ruokavalion ja suolistobakteerien suojaavaa vaikutusta, akatemiatutkija Kati Hanhineva toteaa. ■ LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

■ tapahtumat

Lääkeinformaatiofoorumin katse on potilaassa LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTON JÄRJESTÄMÄN vuotuisen Lääkeinformaatiofoorumin teema ja ajankohta ovat varmistuneet.

Lääkeinformaatiofoorumi kokoontuu tänä vuonna pohtimaan lääkeinformaation merkitystä potilaan hoidossa. Tilaisuuden puheenvuorojen tavoitteena on kuvata lääkeinformaation tarpeita potilaan hoitopolun eri vaiheissa sekä kuvata, miten erilaiset lääketiedon lähteet ja palvelut tukevat potilasta hänen hoitopolullaan.

Lääkeinformaatiofoorumi järjestetään 25.10.2017 klo 12–16 Helsingissä kokoustila Ursa Majorissa. Tilaisuus lähetetään suorana lähetyksenä verkossa. ■ LÄHDE FIMEA

■ työpöydälläni

■ virat

Rajaniemi jatkaa Fimeassa SUOMEN VALTIONEUVOSTON päätöksen mukaan Sinikka Rajaniemi jatkaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean ylijohtajana 30.9.2018 asti.

Rajaniemi on toiminut samassa tehtävässä vuodesta 2009 alkaen. Ylijohtajan virkaa haki 16 henkilöä. ■

Henriksson Valviran johtoon SOSIAALI- JA TERVEYSALAN lupa- ja valvontaviraston Valviran ylijohtajana toimii Suomen valtioneuvoston päätöksellä Markus Henriksson vuoden 2018 loppuun asti. Virkaa haki yhdeksän henkilöä. Henriksson työskenteli aiemmin Valviran lääkintöneuvoksena ja ryhmäpäällikkönä. Aiempi ylijohtaja, Marja-Liisa Partanen, jäi eläkkeelle huhtikuun lopussa. ■

Fimealle ilmoitettiin viime vuonna

Henna Kyllönen Suunnittelen parhaillaan kymmenettä Joka Proviisorin Ajankohtaisseminaaria, joka pidetään perjantaina 29. syyskuuta Allergiatalossa Helsingissä. Tavoitteenamme on koulutuskokonaisuus, joka kiinnostaa proviisoreja työskentelysektorista riippumatta. Pohdin ajankohtaisia luentoteemoja yhdistyksen koulutusvaliokunnan ja hallituksen kanssa, kontaktoin luennoitsijoita ja yhteistyökumppaneita sekä työstän seminaarin osallistuja- ja näytteilleasettajaviestintää ja markkinointia.

Koulutuksiimme liittyvät tehtävät ovat olennainen osa työnkuvaani yhdistyksessä. Minusta tapahtumien järjestäminen on innostavaa. Parasta niissä on ihmisten tapaaminen ja uuden oppiminen, joka palvelee omaakin ammatillista kehittymistäni.

Ilmoittautuminen seminaariin on jo alkanut niin yhteistyökumppaneillemme kuin osallistujillekin. Uskallan luvata, että juhlavuoden kunniaksi ohjelmassa on pientä ekstraa. Säilytän kuitenkin vielä jännitysmomentin. Lue lisää sivulta 28 ja verkkosivuiltamme! Tavataan syksyn tapahtumissamme!” ■

181

Suomessa tehtävää kliinistä lääketutkimusta.

Määrässä ei ollut olennaista muutosta edellisvuoteen.

■ palkitut

LÄHDE FIMEA, KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN TILASTO

Neuvoselle elämäntyöpalkinto EMERITUSPROFESSORI Pertti J. Neuvonen ottaa tänä kesänä vastaan Euroopan kliinisen farmakologian järjestön (EACPT) elämäntyöpalkinnon tunnustuksena poikkeuksellisen ansiokkaasta työstä kliinisen farmakologian, terveydenhoidon ja potilasturvallisuuden hyväksi.

Neuvonen ja hänen tutkimusryhmänsä ovat 1970-luvulta lähtien tunnistaneet suuren määrän haitallisia ja jopa hengenvaarallisia lääkeyhteisvaikutuksia sekä selvittäneet niiden taustalla olevat mekanismit. Koskaan ei tulla tietämään, kuinka moni potilas on henkensä velkaa Neuvoselle ja hänen tutkimusryhmälleen. ■ LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

HENNA KYLLÖNEN, SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN EDUNVALVONTAPROVIISORI

■ sanottua

Jos Keskon ja Oriola-KD:n uusi ketju on houkutteleva, saattaa moni apteekkari lyödä hanskat tiskiin ja myydä liikkeensä kilpailun vapauduttua sille.

Lääketeollisuus palkitsi Jalkasen ja Palotien LÄÄKETEOLLISUUDEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ palkitsi Lääketeollisuus ry:n 60-vuotisjuhlaseminaarissa Turun yliopiston akatemiaprofessorin Sirpa Jalkasen ja Helsingin yliopiston professorin Aarno Palotien ansiokkaasta tutkimustyöstä. Palkinnon arvo oli 10 000 euroa. Säätiö katsoi, että palkitut ovat edistäneet yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä ja tehneet suomalaista osaamista kansainvälisesti näkyväksi ja saaneet omalla aktiivisuudellaan Suomeen merkittäviä tutkimushankkeita. ■ LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY

TOIMITTAJA PEKKA LÄHTEENMÄKI MARKKINOINTI & MAINONTA -LEHDESSÄ 14.3.2017 2.17 PROVIISORI 9

¢

kliininen farmasia

Tulevaisuuden toimenkuva: klinikkaproviisori

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT JUHA SAASTAMOINEN

Proviisori Asta Kähkönen selvittää parhaillaan, millaista annettavaa proviisorilla on moniammatilliselle työyhteisölle HUSin syöpätautien klinikalla. On todennäköistä, että hän tasoittaa työllään tietä tulevaisuuden klinikkaproviisoreille.

O

n se aamu, kun Kähkönen on käynyt yliopistolla noutamassa tutkintotodistuksensa ja vienyt rekisteröintihakemuksensa Valviraan.

Hän on tänään valmistunut proviisoriksi.

Ilme onkin valoisa, kun hän vastaanottaa Proviisori-lehden jutuntekijät HUSin syöpätautien poliklinikan aulassa Meilahdessa.

– Työni pohjustaa klinikkaproviisorien tuloa sairaaloihin, mutta en missään nimessä raivaa tätä tietä yksin. Minulla on tuki HUS-Apteekin kliinisen farmasian osaajilta, kuten Hanna Toloselta, Lotta Tyynismaalta ja apteekkari Kerstin Carlssonilta,

10 PROVIISORI 2.17

jotka ovat luoneet työlleni vahvan perustan.

Käytän työssäni esimerkiksi HUS-Apteekin ja KYS apteekin yhteistyössä LHKA-lomakkeiston pohjalta kehittämää lääkityksen turvatarkastuslomaketta, Kähkönen toppuuttelee.

Edelläkävijä kokee myös klinikan lääkäreiden olevan tukenaan. Klinikkaproviisorin ei olekaan tarkoitus kilpailla lääkärin kanssa tai tunkeutua hänen tontilleen, vaan tukea lääkärin työtä osaamisellaan.

– Päätavoitteemme on yhteinen, potilaan hyvinvointi. Kun teen ehdotuksia potilaiden lääkityksen muutoksiksi, esitän ne kunnioituksella lääkärin ammattitaitoa kohtaan. En

itse haluaisi olla heidän kengissään. Heillä on kokonaisvastuu potilaiden hoidosta, ja he joutuvat tekemään nopeita päätöksiä asioista, joihin vaikuttavia tekijöitä on paljon. Uskon kuitenkin, että farmasian ammattilaisen apu on heille juuri siksi tervetullutta, Kähkönen sanoo.

TAVOITTEENA UUSI TOIMENKUVA Kähkönen on proviisorina tuore, mutta kliinisen farmasian parissa kokenut ammattilainen. Valmistuttuaan farmaseutiksi vuonna 1993 hän työskenteli ensin avoapteekissa Järvenpäässä. HUS-Apteekin palveluksessa hän on ollut vuodesta 2005 lähtien. Vuo-

Räätälöityä lääke­hoitoa solunsalpaaja­ yksiköstä

Asta Kähkönen on selvittänyt viime syksystä asti HUS Syöpätautien poliklinikalla, mitä käyttöä proviisorilla voisi olla sairaalan klinikalla. Työ etenee syksyllä vuodeosastolle.

Klinikkaproviisorin ei ole tarkoitus kilpailla lääkärin kanssa tai tunkeutua hänen tontilleen, vaan tukea lääkärin työtä osaamisellaan.

HUS-APTEEKIN SOLUNSALPAAJA­ YKSIKKÖ sijaitsee HUSin syöpätautien poliklinikan toisessa kerroksessa.

Sen tärkein tehtävä on valmistaa potilaskohtaisia syöpälääkeannoksia koko HUS-alueelle. Viime vuonna lääkeannoksia valmistettiin 67 000, huippupäivinä noin 400 annosta. Noin 80 prosenttia lääkkeistä käytetään täällä samassa talossa. Yksikössä työskentelee kolme proviisoria ja kymmenkunta farmaseuttia tai lääketyöntekijää.

Vastaava proviisori Hanna Tolonen kerHanna Tolonen vetää HUS-Apteekin too, että syövän lääkehoidot ovat olleet solunsalpaajayksikköä. potilaskohtaisia jo pitkään. Lääkkeitä käytetään yleensä yhdistelminä. Muun muassa hoidon tavoite, hoidettavan sairauden tyyppi ja potilaan koko vaikuttavat lääkkeiden valintaan ja annostukseen.

– Hoidot ja hoitokäytännöt kehittyvät jatkuvasti. Tiedon lisääntyessä ollaan menossa yhä paremmin kohdennettuun lääkitykseen. Seuraamme tiiviisti, mitä alalla tapahtuu.

Olemme myös mukana lääketutkimuksissa. Myyntiluvan saavat lääkkeet ovat usein meille jo tuttuja, Tolonen toteaa.

Tolonen on työskennellyt solunsalpaajayksikössä vuodesta 2005 asti. Hän kokee työn lääkehoitojen eturintamassa äärimmäisen palkitsevaksi. Yhteistyö HYKS Syöpäkeskuksen kanssa on tiivistä ja antoisaa.

– Koen, että farmasian ammattilaisia arvostetaan ja tietämystämme osataan käyttää hyväksi. Ei ole ollenkaan tavatonta antaa lääkeinformaatiota käytäväpalaverissa, Tolonen hymyilee.

Yksikön työ onkin painottumassa tulevaisuudessa entistä enemmän asiantuntijatehtäviin. Tähän on osaltaan myötävaikuttamassa tänä vuonna asennettava Suomen ensimmäinen solunsalpaajarobotti, joka helpottaa raskasta potilasannosten valmistustyötä. ¢ ­

den 2010 alusta vuoteen 2015 hän työskenteli osastofarmaseuttina Porvoon sairaalassa sisätautien vuodeosastolla ja noin vuoden verran osan päivästä kirurgisella osastolla.

Vuonna 2013 hän suoritti osastofarmasian erityispätevyyskoulutuksen.

Kähkönen vie meidät uro-onkologian poliklinikalle, jonka valoisalla käytävällä otamme hänestä valokuvia. Hän teki pro gradu -tutkielman sosiaalifarmasian oppiaineeseen tällä samalla poliklinikalla viime syksynä. Samalla hän perehtyi syvällisesti uro-onkologisten syöpien lääkehoitoon. Tulosten perusteella HUS-Apteekki sai toiminnan kehittämisrahaa, jonka turvin Kähkönen pilotoi klinikkaproviisorin toimenkuvaa ensi syksyyn saakka. Puolet työajastaan hän on solunsalpaajayksikön muissa tehtävissä.

– Projektin tavoitteena on parantaa lääkitysturvallisuutta syöpätautien kiinteiden

kasvainten linjan yksiköissä, joissa työ tehdään, sekä luoda klinikkaproviisorin toimenkuva tehtyjä havaintoja hyödyntäen.

Syksyllä työni jatkuu syöpätautien vuodeosastolla ja mahdollisesti geriatris-onkologisessa yksikössä, Kähkönen kertoo.

Proviisorilla on Kähkösen mukaan annettavaa etenkin lääkehoidon koordinoinnissa, lääkehoitoprosessin kehittämisessä ja kokonaisuuksien hallinnassa. Klinikkaproviisori pystyisi esimerkiksi räätälöimään osastofarmaseuteille toimenkuvia, jotka tukevat osaston toimintaa optimaalisesti.

– Uskon, että klinikkaproviisoreille on tarvetta nimenomaan vaativilla erikoissairaanhoidon aloilla, kuten lastentaudeissa ja syöpäklinikoilla, hän sanoo.

LÄÄKITYSTIEDOT AJAN TASALLE Kähkönen teki lopputyötään varten lääkitystiedon ajantasaistamista ja lääkityksen 2.17 PROVIISORI 11

¢

kliininen farmasia

Syöpätautien erikoislääkäri Tapio Utriainen toteaa farmasian ammattilaisen tuen olevan tervetullutta syövän lääkehoidoissa.

Hän mainitsee oppivansa itsekin paljon keskusteluista Asta Kähkösen kanssa.

Kärkenä lääkitys- ja potilas­turvallisuus HUSIN LÄÄKITYSTURVALLISUUSKOORDINAATTORI, proviisori ja tohtorikoulutettava Lotta Tyynismaa toimii toiminnankehittämisprojektin projektipäällikkönä. Hän kertoo, että osastofarmasiaa on 2010-luvulla HUS­ issa lähdetty kehittämään entistä potilas­ orientoituneemmin ja osaksi moniammatillista tiimiä.

– Lääkitys- ja potilasturvallisuuden ottaminen työn kärjeksi auttaa hoitajia ja lääkäreitäkin hahmottamaan, millaista lisäarvoa kliininen farmasia tuo. Potilaan tullessa sairaalaan farmasian ammattilaisesta on hyötyä potilaan kotilääkityksen selvittäjänä. Osastoilla voimme tukea lääkäreiden ja hoitajien työtä ottamalla kantaa esimerkiksi lääkitysten päällekkäisyyksiin, yhteis- ja haittavaikutuksiin ja antoaikoihin sekä pitää lääkehoitoa silmällä munuaisten toiminnan kannalta. Kotiutusvaiheessa vastuullamme voi olla potilaalle annettava lääkeohjaus tai sen yhtenäistäminen. Lisäksi koko lääkehoitoprosessin kehittäminen on tärkeä osa kliinisen farmasistin työtä, Tyynismaa toteaa.

Osastofarmasian seuraava askel on klinikkaproviisorin toimenkuvan luominen, johon käynnissä oleva toiminnan kehittämis-

12 PROVIISORI 2.17

projekti tähtää. Klinikkaproviisorille olisi Tyynismaan arvion mukaan käyttöä HUSissa ainakin lasten- ja syöpäklinikoilla sekä tehohoidossa, joissa lääkehoidon riskit ovat erityisen suuret. Tehtävän hoitaminen edellyttää proviisorilta lisäkoulutusta ja perehtyneisyyttä sairaalafarmasiaan.

Osastofarmasia on osa HUS-Apteekin kliinisen farmasian palveluvalikoimaa. Se tarjoaa lisäksi lääkehoidon arviointipalvelua, jota tekevät LHKA-erityispätevät ammattilaiset, sekä uusimpana lääkitysturvallisuuden auditointipalvelua. Siinä auditoidaan yksikön lääkehoitoprosessi Turvallinen lääkehoito -oppaan suositusten mukaisesti. Näitä voidaan tehdä myös osastofarmasian osana.

– Kun aloitin osastofarmaseuttien kesäsijaisena proviisoriopiskelijana vuonna 2009, monille oli osastolla vielä vierasta, että proviisori tai farmaseutti otti kliinistä roolia. Kun löysin oikeat, asiaan myönteisesti suhtautuvat avainhenkilöt, työ alkoi sujua. Nykyisessä tehtävässäni lääkitysturvallisuuskoordinaattorina keskeinen työparini on potilasturvallisuuspäällikkö, onhan lääkityspoikkeama yleisin hoitopoikkeamatyyppi, joita sairaaloissa esiintyy, toteaa Tyynismaa. ¢ ­

Lotta Tyynismaa aloitti huhtikuun alussa HUSin ja samalla koko Suomen ensimmäisenä lääkitys­ turvallisuuskoordinaattorina.

turvatarkastusta uro-onkologian poliklinikalla. Klinikan hoitajat valitsivat ennalta määritettyjen kriteereiden mukaan tutkimuspotilaat, joilla oli käytössä vähintään kuusi lääkettä.

– Haastattelen potilaat saadakseni selville, mitä lääkkeitä ja muita valmisteita heillä on käytössä kotona ja samalla kartoitan mahdollisia lääkitysongelmia. Päivitän tiedot potilastietojärjestelmän lääkityssovellukseen. Tämän jälkeen teen lääkityksen turvatarkastuksen, joka on käytännössä lääkehoidon kokonaisarviointi, Kähkönen selvittää.

Pro gradu -työssä oli mukana 30 potilasta, ja sen jälkeen Kähkönen on haastatellut jo 38 lisää. Tavoitteena on kerätä 100 potilaan aineisto ja julkaista tulokset kansainvälisesti. Opinnäytetyön 30 potilaasta vain yhden lääkitystiedot pitivät täysin paikkansa. Keskimäärin tiedoissa oli 6,8 poikkeamaa potilasta kohti.

– Lääkityssovellusta ei ehkä ole käytetty niin hyvin kuin olisi pitänyt.

Kun sitä ei käytetä, siihen ei myöskään luoteta. Syöpäpotilaiden lääkitykseen voi tulla tiheästikin muutoksia, jotka ovat usein jääneet kirjaamatta järjestelmään. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestelmät eivät sovi yhteen, joten lääkitystieto ei siirry automaattisesti. Potilaan lähetteessä on ajantasaiset lääkitystiedot, mutta vuosia syöpäseurannassa olleen potilaan lääkitys on voinut vaihtua, Kähkönen selittää poikkeamia.

Puutteelliset lääkitystiedot ovat merkittävä potilasturvallisuusriski, johon esimerkiksi WHO on puuttunut. Siksi asiaan kiinnitetään nyt entistä enemmän huomiota HUSissakin. Poliklinikan toimintaa on tarkoitus kehittää Kähkösen työn pohjalta siten, että lääkitystiedon ajantasaistaminen tulee osaksi arkipäivää.

Kähkönen on tehnyt myös varsin runsaasti muutosehdotuksia tutkimuspotilaiden lääkityksiin. 73 prosentilla opinnäytetyön tutkimuspotilaista oli hänen arvionsa mukaan muutostarvetta, joka useimmiten koski muita kuin syöpälääkkeitä. Lääkärit hyväksyivät 60 prosenttia tehdyistä muutosehdotuksista.

Lääkitysturvallisuuden parantaminen on ryhmätyötä.

OHJEET YHTENÄISIKSI Syöpätautien vuodeosastolla Kähkösen on tarkoitus niin ikään auditoida ja kartoittaa lääkehoidon tilannetta, minkä perusteella määritellään kehityskohteet.

– Kartoitus ja lopullinen suunnitelma tehdään osaston lääkäreiden, hoitajien ja HUS-Apteekin edustajien yhteistyönä. Lääkitysturvallisuuden parantaminen on ryhmätyötä, Kähkönen muistuttaa.

Kysymykseen voi tulla esimerkiksi perehdytysmateriaalinakin toimivan lääkehoitosuunnitelman laatiminen sekä osaston lääkehoitoon liittyvien käytänteiden kirjaaminen ja ohjeiden yhtenäistäminen sekä kokoaminen.

Iltapäivällä Kähkösellä on palaveri syöpätautien erikoislääkäri Tapio Utriaisen kanssa. Läpi käytäviä lääkityksiä on kertynyt jälleen muutamia.

– Esittelen lyhyesti huomiot, joita olen tehnyt, ja kertaan huomion­ arvoiset seikat. Jos lääkäri hyväksyy muutosehdotuksen, hän sanelee potilastietojärjestelmää varten tiedon siitä. Muutos toteutetaan potilaan seuraavalla poliklinikkakäynnillä. Kiireellistä korjattavaa löytyy harvoin, Kähkönen kertoo.

Korjaustarpeiden taustalla on usein tiedon pirstaleisuus ja potilaan hoidon jakautuminen esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Kliinisen proviisorin tehtävä voisi olla juuri lääkehoidon kokonaiskuvan hallinta hoidon kokonaisvastuun säilyessä lääkärillä.

– Syöpää hoidettaessa on usein punnittava lääkityksen haittoja ja niiden yhteisvaikutuksiakin niistä saatavaa hyötyä vasten. Juuri tähän tarvitaan sekä farmasian että lääketieteen asiantuntemusta, Kähkönen toteaa.¢­

Toimitusjohtaja, sairaanhoitopiirin apteekkari Kerstin Carlsson johtaa ja kehittää Suomen suurinta sairaala-apteekkia, HUS-Apteekkia.

Lääkärin työpariksi vaativissa hoidoissa HUS-APTEEKIN TOIMITUSJOHTAJA, sairaanhoitopiirin apteekkari Kerstin Carlsson näkee klinikkaproviisorin lääkärin työparina siinä, missä osastofarmaseutti on tyypillisesti hoitajan vastinpari. Klinikkaproviisoreja tarvitaan vaativinta hoitoa antavilla klinikoilla, joissa myös lääkehoito on monimutkaisinta ja vaatii moniammatillista osaamista.

– Hoitojen yhä kehittyessä yksi ammattiryhmä ei enää pysty hallitsemaan niitä kaikkia, jolloin lääkäri todella hyötyy proviisorin asiantuntemuksesta. Proviisori voisi tulevaisuudessa erikoistua koulutuksen ja työkokemuksen kautta esimerkiksi syöpien hoitoon samalla tavoin kuin lääkäri, Carlsson kaavailee.

Kliinisen farmasian kehittyvä rooli näkyy esimerkiksi HUSin uudessa Apotti-potilastietojärjestelmässä, joka otetaan käyttöön vuoden 2018 loppupuolella ensiksi Peijaksen sairaalassa ja Vantaan kaupungissa. Potilastietojärjestelmään on rakennettu mahdollisuus farmaseuttiselle varmennukselle lääkärin tekemään lääkemääräykseen ennen lääkkeen tilausta ja toimitusta potilaalle.

– Olemme vähitellen saavuttamassa muita maita kliinisen farmasian kehittämisessä. HUS-Apteekki on alan suunnannäyttäjä jo senkin takia, että maan vaativimmat hoidot on keskitetty tänne. Toki myös muissa Suomen sairaaloissa tehdään hyvää kehittämistyötä, Carlsson toteaa.

HUS-Apteekin uusin päänavaus on lääkitysturvallisuuskoordinaattorin toimi, jossa Lotta Tyynismaa aloitti huhtikuun alussa. ¢ ­ 2.17 PROVIISORI 13

¢

proviisoripäivä

Tulevaisuus haltuun!

Proviisoripäivän apteekkiosiossa perehdyttiin muun muassa tietosuojaan ja sitä koskevaan lainsäädäntöön. Lääketeollisuudelle suunnatussa osiossa puolestaan luodattiin suomalaisen lääketutkimuksen ja -kehityksen tulevaisuutta. Apteekkien tulevaisuuden visioista taitettiin peistä paneelissa.

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT HARRI KYLLÖNEN

1

2 4

3 1. Arcadassa lauantaina 18.3. pidetyille Proviisoripäiville osallistui lähes 200 alan toimijaa.

2. Näytteilleasettajia oli 25.

3. Proviisoriyhdistyksellä ja yhdistyksen mentorointi­ ohjelmalla oli yhteinen ständi.

4. Cocktail-tilaisuuden herkku­ pöydän ääressä tulevaisuuden työelämätaidoista puhunut myyntivalmentaja Sani Leino.

5. Illan esiintyjä oli tuttu Nitrodisko.

14 PROVIISORI 2.17

5

Lääketutkimuksen murros on vasta alussa Orion Pharman Farmaseuttiset tieteet -yksikön johtaja, FaT Tero Närvänen valotti Proviisoripäivillä suomalaisen lääketutkimuksen ja -kehityksen tulevaisuudennäkymiä. Hän piti akateemisten tahojen, viranomaisten ja yritysten yhteistyötä elintärkeänä, jotta pystymme hyödyntämään vahvuuksiamme.

Tero Närväsen mukaan lääketieteen kehityksen eksponentiaalinen muutos on vielä edessä.

TEKSTI ANNE TAMMIMÄKI KUVA HARRI KYLLÖNEN

O

rionin alkuperäislääkkeiden tuotekehityksen painopisteitä ovat keskushermoston sairauksiin, onkologisiin sairauksiin sekä hengitystiesairauksiin kehitettävät lääkevalmisteet.

Tero Närvänen totesi esityksessään, että lääkekehityksessä tehdään nykyisin entistä enemmän yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Varhaisen vaiheen tutkimuksessa on mukana akateemisia kumppaneita sekä pienehköjä partnereita, kuten start-up-yrityksiä. Näin Orion saa käyttöönsä ideoita, perustutkimusosaamista ja resursseja. Kumppanit puolestaan saavat tuekseen Orionin koko tutkimusketjun.

Kliiniset tutkimukset puolestaan vaativat yhteistyökumppaneiksi muita lääkeyrityksiä, usein niin sanottua Big Pharmaa, jotta voidaan jakaa kuluja ja hyödyntää globaalia kliinisten tutkimusten osaamista, regulatory-osaamista ja myyntikenttää.

KILPAILU ON GLOBAALIA Lääketeollisuus on kaikista teollisuudenaloista tutkimusintensiivisin, ja Suomella olisi tarjottavana paljon osaamista tällä alalla.

Kliinisten tutkimusten määrä Suomessa on kuitenkin vähentynyt 2000-luvun alun jälkeen huomattavasti. Esimerkiksi Ruotsissa on Life science -sektorin yrityksiä yli nelinkertainen määrä Suomeen verrattuna, ja niihin myös investoidaan huomattavasti enemmän kuin vastaaviin suomalaisyrityksiin.

Närvänen pitikin tärkeänä, että investointeihin panostettaisiin huomattavasti nykyistä enemmän. Hän myös muistutti kliinisten tutkimusten potilaille tuomas-

ta edusta, esimerkiksi ilmaisista lääkkeistä tutkimusten yhteydessä.

Kliinisten tutkimusten siirtyminen muualle ei kuitenkaan ole vain Suomen vaan koko Euroopan ongelma. Kustannussyyt ja osaamistason nouseminen Aasiassa ovat kaventaneet Euroopan ja Aasian välistä kilpailuetua. Närväsen mukaan nykyään onkin entistä paremmin pystyttävä osoittamaan lisäarvo, joka lääketutkimuksen tekemiseen Euroopassa liittyy. EU:ssa on pyritty vastaamaan haasteeseen Innovative Medicines Initiation (IMI) -hankkeella, jonka rahoituksessa on mukana niin EU kuin myös yksityisiä tahoja.

POTILAS TOIMINNAN KESKIÖSSÄ Närvänen totesi, että lääketutkimuksen muutos on jo käynnissä ja se näkyy esimerkiksi siten, että isojen blockbuster-tuotteiden aika on ohi. Niiden sijaan tulemme näkemään valtavan määrän pieniä valmisteita.

Potilaiden genotyypitys toisaalta parantaa lääkehoidon turvallisuutta, mutta toisaalta personoidut hoidot haastavat lääkekehityksen. Räätälöidyn lääkkeen kehittäminen on pitkä prosessi, ja käytännössä hoito on harvoin mahdollista kohdistaa yhteen geeniin tai merkkiaineeseen.

Toinen suuri muutos on, että kaikki toimijat näkevät nyt potilaan olevan toiminnan keskiössä. Tästä hyvä esimerkki ovat lääkeyritysten ja viranomaisten välillä tehtävät early access -ohjelmat, joilla uudet lääkkeet pyritään saamaan nopeasti potilaiden hoitoon. Vielä ratkaisematon ongelma on, miten lääkekorvausjärjestelmä pysyy muutoksessa mukana ja onko yhteiskunnal-

Muutoksen keskellä on yhteistyössä mietittävä, miten uusia työkaluja käytetään potilaan parhaaksi. la valmiutta maksaa uusista hoidoista koituvia kustannuksia.

Kehitteillä on entistä enemmän myös hoitoon lisäarvoja tuottavia big dataan ja digitalisaatioon pohjautuvia ratkaisuja. Ne auttavat muun muassa hoidon suunnittelussa ja hallinnassa, tehostavat hoidon seurantaa ja tukevat potilasta.

MUUTOS TULEE KIIHTYMÄÄN Vaikka lääketutkimuksen muutos on ollut jo jonkin aikaa nähtävissä, Närväsen mukaan lääketieteen kehityksen eksponentiaalinen muutos on vielä edessä. Uudet teknologiat, digitalisaatio, hoitojen personointi omiikka-teknologioiden, kuten genomiikan ja proteomiikan avulla, regeneroiva lääketiede, kuten kantasoluhoidot sekä täysin uudet hoitomuodot avaavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Lääketieteen kenttä tulee muuttumaan perusteellisesti ja nopeasti.

Muutoksen keskellä on yhteistyössä mietittävä, miten uusia työkaluja käytetään potilaan parhaaksi.¢­ 2.17 PROVIISORI 15

¢

proviisoripäivä TEKSTI LAURI ELSILÄ KUVAT HARRI KYLLÖNEN

Rekisteritutkimus ja biopankit: kahdesta huipusta yhdeksi kärjeksi Lääkekehitys on muutoksessa ja kaipaa uudenlaisia toimintamuotoja, joihin tukeutua.

Teollisuuden toimijat -sessiossa esiteltiin suomalaisittain mielenkiintoisia mahdollisuuksia, kun tohtorikoulutettava Jaana Joensuu esitteli rekisteritutkimusta ja Helsingin Biopankin johtaja Kimmo Pitkänen kertoi suomalaisesta biopankkitoiminnasta.

Tohtorikoulutettava Jaana Joensuu kertoi, että rekisteritutkimuksen yhteen pullonkaulaan, hitaisiin lupaprosesseihin, on suunnitteilla muutos.

R

ekisteritutkimuksissa käytetään tutkimusaineistona pääsääntöisesti muihin tarkoituksiin kerättyä rekisteritietoa. Riippuu tutkimuksesta ja kysymyksenasettelusta, käytetäänkö ainoastaan rekisteritietoa vai yhdistetäänkö se johonkin muuhun aineistoon, kuten kyselytutkimus- tai näyteaineistoon.

Rekisteritutkimuksen kenties tärkein etu on sen edullisuus. Koska tieto on kerätty jo aikaisemmin muuhun käyttötarkoitukseen, siihen ei tarvitse erikseen käyttää resursseja. Tutkimukselle on eduksi, että Suomessa on hyvin kattavat kansalliset rekisterit, jotka mahdollistavat laajat potilasaineistot.

Terveydenhoidollisen tutkimuksen näkökulmasta tärkeimpiä rekisterien ylläpitäjiä on Kela. Lääketutkimuksessa eniten käytetty Kelan rekisteri on etuustieto-

16 PROVIISORI 2.17

jen rekisteri, joka sisältää esimerkiksi tiedot lääkekorvauk­sista ja korvausoikeuksista. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi arvioi­taessa sairauksien ilmaantuvuuksia tai lääkkeiden käyttöä ja kustannuksia. Kelan tiedoista käyvät ilmi myös vammaistuet ja kuntoutuksiin liittyvät korvaukset.

Toinen merkittävä rekisteritiedon lähde ovat Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) rekisterit, kuten hoitoilmoitusrekisteri ja syöpärekisteri. Myös niiden tietoa voidaan hyödyntää niin lääkkeiden kuin yleisemminkin terveyden tutkimuksessa.

Farmasian ammattilaisille reseptikeskus ja reseptiarkisto lienevät tutuimmat rekisteritiedon lähteet. Reseptikeskuksen kautta voi saada monipuolisesti tietoa suomalaisten lääkkeiden käytöstä. Tätä kautta on myös saatavilla tietoa ei-korvattavista lääkkeistä toisin kuin Kelan tietokannoista, jotka pohjautuvat lääkekorvaustietoihin.

Reseptikeskuksen tietojen suurin heikkous on vielä toistaiseksi varsin suppea tietopohja, koska sähköiset reseptit ovat olleet Suomessa aktiivisessa käytössä vasta suhteellisen lyhyen ajan.

Rekisteritutkimus vie tyypillisesti paljon aikaa: dataa tulee muokata usein hyvin paljon, koska sitä ei alun perin ole kerätty tutkimustarkoitukseen. Myös lupaprosessit ovat varsin hitaita ja byrokraattisia. Jälkimmäiseen ongelmaan voi olla odotettavissa muutosta, kun rekisterilainsäädäntöä ollaan päivittämässä lähiaikoina. Suunnitteilla on yhden luukun periaatteella toimiva kansallinen lupapalvelu rekisteritietojen tietopyynnöille.

MUUTAKIN KUIN NÄYTTEITÄ Biopankit ovat biologisten näytteiden ja niihin liitettyjen tietojen kokoelma, joka on kerätty tutkimuskäyttöön, toisin kuin suurin osa rekisteritiedosta. Fyysiset näytteet on kerätty lääketieteelliseen tutkimuksen yhteydessä, usein tautiarvion tekemistä varten.

Vaikka syväjäässä säilytettävät näytteet ovatkin toiminnan ydintä, eivät ne ole koko totuus, sillä biopankkien tietosisältöön

Helsingin Biopankin johtaja Kimmo Pitkänen totesi, että biopankki- ja rekisteritiedot hyödyttävät uusia, menestyviä tutkimusalueita kuten genomiikkaa ja yksilöllistä lääketiedettä. kuuluu myös muuta tietoa potilaasta. Nämä näytteisiin digitaalisesti liitettävät tiedot on kerätty useimmiten lääkärissäkäynnin yhteydessä tai sairaalajakson aikana, mutta toisinaan myös erillisillä kyselytutkimuksilla.

Suomessa on toiminnassa kahdeksan biopankkia. Lisäksi on vireillä oleva lupahakemus yhden uuden pankin perustamiseksi. Pankkien määrä takaa maantieteellisesti ja Suomen sisällä populaationäkökulmasta laajan kattavuuden, mutta aiheuttaa suuremman hajautuneiden käytänteiden ja yhteistyön puutteen riskin. Näitä ongelmia ratkomaan on jo alusta asti pyritty rakentamaan biopankkien yhteisiä toimintatapoja.

Lisäksi maaliskuussa on perustettu Turkuun biopankkiosuuskunta, jonka tavoitteena on koordinoida yhteisesti kaikkien Suomessa toimivien biopankkien toimintaa.

TEKSTI HENNA KYLLÖNEN KUVA HARRI KYLLÖNEN

Hallitse työelämäsi haasteita Päivän koulutuksellisen tarjonnan pihviin annosteli viimeisen mausteen tänä vuonna Sani Leino.

Erinomaista palautetta osallistujilta luennostaan saanut Leino antoi elävällä esiintymisellään käytännön eväitä jokaisen kuulijansa työ- tai opiskeluelämän hallintaan.

Laajat rekisteritiedot sekä aktiivinen ja laaja biopankkitoiminta voivat olla luomassa uutta kärkeä Suomen lääketutkimuskenttään.

TERVEYSDATA ON VOIMAVARA Asia on tiedostettu aikaisemminkin, mutta myös tuore selvitys suomalaisista mahdollisuuksista terveydenhuollon innovaatioympäristön kehittämiseen listaa laajan digitaalisen terveysdatan yhdeksi Suomen suurista voimavaroista. Yhdessä nopeasti kasvavan biopankkitoiminnan kanssa rekisteritieto voisi olla merkittävä osatekijä Suomen kasvattamisessa maailmanluokan terveysalan innovaatiotoiminnan keskukseksi.

Suomessa on maailman mittapuussa paljon harvinaista: kattavat terveysrekisteritiedot, jokaisen kansalaisen yksilöivä henkilötunnus, biopankkitoiminnan laajuus ja poikkeuksellisen laaja myötämielisyys sitä kohtaan niin potilaiden kuin päättäjienkin keskuudessa. Suomessa on monesta näkökulmasta juuri nyt todella hyvä aika siirtää terveystutkimus uudelle tasolle, mutta se vaatii laajaa aktiivisuutta alalla toimivilta.

Kiinnostuksesta tuskin on puutetta, sillä biopankki- ja rekisteritiedot hyödyttävät uusia, menestyviä tutkimusalueita kuten genomiikkaa ja yksilöllistä lääketiedettä. Suomalaisten biopankkien tietoja on myös jo hyödynnetty suuren kansainvälisen lääkeyrityksen tehdessä kartoitusta rintasyöpäpotilaiden hoitokäytänteistä.

Laajat rekisteritiedot sekä aktiivinen ja laaja biopankkitoiminta voivat olla luomassa uutta kärkeä Suomen lääketutkimuskenttään. Yhdessä tunnustetusti laadukkaiden kliinisten tutkimusten kanssa ne voisivat tarjota Suomelle mahdollisuuden olla kokoaan suurempi terveydenhoidon tutkimuksen ja kehityksen kärkimaa. Tämä kuitenkin vaatii edelleen aktiivisia toimia sekä päättäjiltä että alalla toimivilta yhteisen tavoitteen eteen.

MITEN LEINO itse hallitsee aikaansa? Aiheellinen kysymys, sillä hän saa päivittäin yli 400 sähköpostia, on läsnä useissa sosiaalisissa medioissa ja kiertää viikoittain kouluttajana eri tilaisuuksissa.

– Hanki kaksi lasta ja kiire. Se antaa sinulle syyn hallita aikaa ja tehokkuus kasvaa.

Ajanhallinta on onnellisen arjen kulmakivi, hän vastaa.

SANI LEINON 10 KÄYTÄNNÖN VINKKIÄ TYÖELÄMÄN HAASTEIDEN TAKLAAMISEEN:

• Älä hotki muutosta: Ole tänään prosentin verran parempi kuin eilen, ja mieti, mitä se on vuoden päästä!

• Älä ole vietävissä. Suunnittele viikkosi etukäteen äläkä aloita päiviäsi sähköpostilla.

Onnistunut huominen suunnitellaan tänään.

• Muista, että merkkaat kalenteriisi aikaa myös asioille, jotka ovat tärkeitä, mutta eivät kiireellisiä, sillä jos et tee näin, ne jäävät tekemättä.

• Tee haastavimmat/tärkeimmät asiat aamulla, jotteivät ne jää kuormittamaan koko päiväksi aivojasi.

• Jos palaverilla ei ole agendaa, sille ei ole tarvetta. Vaadi siis palaverin asialista ennakkoon.

• Kiireen kaava: Kiire = epäonnistunut priorisointi + epäonnistunut organisointi • Muista oma ja toisen työrauha. Ihmiseltä kestää kolme minuuttia päästä takaisin asiaan keskeytyksen jälkeen, joten rauhoita tehoaikasi ja keskity kunnolla.

• Sähköpostininjan kahden minuutin sääntö: Jos et ehdi vastata postiin kahdessa minuutissa, aikatauluta ja siirrä vastaaminen sille erikseen varattuun ajankohtaan.

• Ole realisti ajankäytön kanssa. Lisää vartti aikaan, jonka suunnittelet tiettyyn asiaan käyttäväsi.

• Ihminen ei ole kone. Jos energia loppuu, loppuu tehokkuuskin, joten syö riittävästi pitkin päivää ja muista myös riittävä uni eli go offline.

5 TÄHDEN PALAVERI

5 TÄHDEN SÄHKÖPOSTI

★ On tarpeellinen ja sisältää agendan. ★ On selkeästi johdettu ja interaktiivinen. ★ On allerginen häiriöille ja keskeytyksille. ★ Sisältää tavoitteen palaverin lopputulemana. ★ On riittävän pituinen, jotta saadaan päätöksiä.

★ Kertoo aiheen ja kiireellisyyden otsikossa. ★ Tulee oikeaan aikaan oikeille ihmisille. ★ On napakka ja selkeästi jäsennelty. ★ Antaa toimintakehotteen. ★ Hyödyntää teknologiaa.

2.17 PROVIISORI 17

¢

proviisoripäivä

5 visiota tulevaisuuden apteekista TEKSTI VUOKKO MUSTONEN KUVAT HARRI KYLLÖNEN

Proviisoripäivän puolitoistatuntinen paneelikeskustelu luotasi monipuolisesti apteekin tulevaisuutta. Heikkeneekö vai vahvistuuko proviisorin professio muutoksessa, ja mihin ammatillista kompetenssia tulevaisuudessa tarvitaan?

P

aneelin puheenjohtajana toiminut Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan vieraileva tutkija Reijo Kärkkäinen pohjusti keskustelua vertailemalla lääkejakelun ja -neuvonnan tilannetta Pohjoismaissa.

Hän luonnehti Suomen järjestelmää ammatillisesti painottuneeksi ja totesi, että Suomi on poikkeuksellinen maa, jossa asiakas voi apteekissa keskustella lääkeasioistaan korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilön kanssa. Ruotsissa on havahduttu neuvonnan tarpeeseen apteekkijärjestelmän uudistamisen jälkeen. Euroopassa apteekeissa tavataan harvoin farmaseuttisen koulutuksen saaneita henkilöitä lainkaan.

Norjassa on haluttu laajentaa palveluvalikoimaa, ja apteekeilla on halu tulla osaksi terveydenhuoltoa. Tanskassa itsehoitolääkkeitä myydään muuallakin kuin apteekeissa, mutta tanskalaiset suosivat edelleen apteekkeja valikoiman laajuuden, isompien pakkauskokojen ja alhaisemman hinnan vuoksi.

Tanskassa apteekeilla on lainsäädännössä määritelty rooli terveydenhuollossa. Suomessa ilmassa on edelleen ikuinen ”to be or not to be” -kysymys: onko apteekkien toiminta tulevaisuudessa kauppaa vai osa terveydenhuoltoa?

Kärkkäinen uskoo soten ja digitalisaation tuovan apteekeille ja sairaala-apteekeille uusia mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen ja lisäämiseen. Apteekit ovat olleet etunenässä digitalisaation suhteen sähköisen reseptin myötä, vaikka olemmekin ainoa toimiala, jossa edelleen halutaan käyttää faksia. ¢­

18 PROVIISORI 2.17

Linda Seppälä Johtava proviisori, Apteekkimarket, Suomen Proviisoriyhdistyksen apteekkityöryhmän puheenjohtaja

Apteekkien tulisi myydä ensisijaisesti proviisorien tietotaitoa.

– ERI TAHOJEN taloudelliset intressit ohjaavat liikaa keskustelua. Pääpointti on, että Suomessa olisi tulevaisuudessakin luotettava ja toimiva lääkejakelujärjestelmä, jolloin onnistuneiden lääkehoitojen ja sairauksien ehkäisyn avulla voidaan pienentää muita terveydenhuoltokuluja, Linda Seppälä sanoi.

Seppälä näkee, että proviisoreja voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä enemmän lääkehoitojen asiantuntijoina. Proviisoreilla tulisi olla mahdollisuus määrätä esimerkiksi antibioottisilmätippoja. Siirtämällä potilaita lääkäreiden vastaanotoilta apteekkeihin voitaisiin keventää muun terveydenhuollon taakkaa.

Seppälän mielestä apteekkien tulisi myydä ensisijaisesti proviisorien tietotaitoa sen sijaan, että ne palkkaavat sairaanhoitajia tai vuokraavat tilojaan heille. Apteekkeihin on kehitetty vuosien saatossa paljon palveluita, mutta kuluttaja ei ole halunnut maksaa tupakasta vieroituksesta tai lääkehoidon kokonaisarviosta sen todellista hintaa. Soten myötä palvelusetelit voisivat tuoda ratkaisun tähän.

Lääkejakelun siirtämistä lääkäreille Seppälä ei kannata. Lääkärit ovat jo nyt ylikuormitettuja eikä heidän tehtäviään tule lisätä. Toinen syy ovat intressiristiriidat, jotka näkyvät esimerkiksi yksityisellä sektorilla lääkärien ohjatessa asiakkaita lähes rutiininomaisesti laboratoriokokeisiin.

Proviisorien on Seppälän mielestä osallistuttava aktiivisesti keskusteluun sotesta ja apteekkijärjestelmän muuttamisesta.

– Jos olemme liian konservatiivisia, kapeakatseisia tai hiljaisia, keskusteluyhteys muihin katkeaa eikä meitä kuunnella. Meillä proviisoreilla on parasta tietoa apteekin johtamisesta, mutta myös lääkehoidoista ja terveyden edistämistä. Tulevaisuus ja digitalisaatio tuovat meille vielä huomattavasti nykyistäkin parempia, uusia mahdollisuuksia. ¢

Tuula Tiihonen

Minna Isoaho

Projektijohtaja, Ihminen edellä -valintakokeilut sote-palveluissa, Sitra

Toimitusjohtaja, hallitusammattilainen, Apteekkireformi-kirjan kirjoittaja

TUULA TIIHONEN NÄKEE digitalisaation palvelun tehostamisen työkaluna. Hän on ollut mukana kehittämässä ODA-hanketta ja Hämeenlinnan virtuaaliklinikkaa, joissa ihminen pystyy tekemään oman oirearvionsa netissä ja saa ohjauksen palveluihin. Asiakaskyselyissä toivotaan yhä useammin, että rutiiniasiat voisi hoitaa verkossa.

Lähipalvelujen hän ei usko kuitenkaan katoavan. Ihmiset haluavat digitaalisia palveluja, mutta heillä on tarve myös kohtaamiseen. Tiihonen korostaa verkostoitumisen olevan tärkeää ja rahoituksen muuttumisen tuovan valtavia mahdollisuuksia.

Tiihosen näkemys on, että tulevassa murroksessa niin proviisorien, lääkäreiden kuin sairaanhoitajienkin koulutuksen tulisi muuttua. Hän kyseenalaistaa lääkkeiden syväosaajien tarpeen määrän, sillä tekoäly ja sovellukset tulevat korvaamaan työtä. Proviisorien tulisikin miettiä tulevaisuuden apteekin palvelulupausta. Kuinka paljon keskitytään lääkehoitoon vai puhutaanko ennaltaehkäisystä, jolle apteekki voisi olla oikea kanava? Mitä esimerkiksi hyvinvointivalmennus voisi pitää sisällään?

Tiihonen uskoo sairauksia ennaltaehkäisevän toiminnan lisääntyvän hyvinvointiteknologian myötä. Proviisorien koulutuksessa tulisi hänen mielestään huomioida markkinoinnin, mainonnan ja viestinnän osaaminen.

Sote-uudistuksen Tiihonen näkee mahdollisuutena proviisoreille. Hänen mielestään sotea ei kuitenkaan kannata jäädä odottamaan, vaan lähteä reippaasti tekemään uudistuksia ja uusia palvelumalleja.

Tiihonen ei usko apteekin tuotevalikoiman pysyvän entisellään. Hän toivoisi asiaa lähestyttävän apteekeissa siten, että palautetta kysyttäisiin asiakkailta. Tällä hetkellä keskustelua käydään ylhäältä alaspäin. Vaikka asiakkaat eivät osaisi ajatella tulevaisuutta tai visioida, palautetta heiltä saa, ja heidän arjen tietoaan tulisi hyödyntää.

Digitalisaatio, rahoituksen muuttuminen, kumppanuudet, verkostoituminen ja farmakogenomiikka. Näiden asioiden Tihonen näkee jo lähitulevaisuudessa tuovan valtavia mahdollisuuksia apteekeille. ¢

Ihmiset haluavat digitaalisia palveluja, mutta heillä on tarve myös kohtaamiseen.

Puhutaan video­lääkäreistä.

Miksei puhuta video­proviisoreista?

MINNA ISOAHO KERTOI kiinnostuneensa apteekkijärjestelmästä vuosi sitten luettuaan, että Kela-korvauksiin käytetään lääkepuolella 1,5 miljardia, kun Kela-korvattavien lääkkeiden liikevaihto on kolme miljardia. Hän toivoo, että apteekkireformi otetaan tosissaan ja asiaa katsotaan yhteiskunnan näkökulmasta.

Isoahon mukaan poliittinen päätöksenteko on rikki siten, että poliitikot eivät osaa katsoa lääkkeiden kokonaishinnoittelua, hinnoittelumekanismin kokonaisvaikutusta kansalaisten ostovoimaan ja lääkkeiden hintaan tai he eivät ainakaan osaa siitä päättää. Muutoksen tarve ei ole apteekkareiden vika, vaan toimintaympäristön haaste, jota kannattaa miettiä ja korjata. Hän kehottaa miettimään, mikä tässä maailman ajassa on oikea tapa järjestää lääkejakelu ja -neuvonta.

Isoaho uskoo, että tulevaisuudessa lääketeollisuus tulee ohittamaan väliportaat ja käy kauppaa suoraan kuluttajien kanssa. Yhteiskunnan kannalta hän pitää tätä hyvänä. Proviisoreja hän kehottaa pitämään pään kylmänä; ei ole puhuttu, etteikö lääkejakelua ja neuvontaa olisi apteekkireformin jälkeenkin vetämässä asiantuntija.

Isoaho heitti ilmoille ajatuksen proviisorien muodostamasta verkostosta, joka ottaisi haltuun esimerkiksi diabeetikoiden neuvonnan maanlaajuisesti.

Puhutaan videolääkäreistä. Miksei puhuta videoproviisoreista? Proviisoreilla on ammattitaito, jota kenelläkään muulla ei ole.

– Koette, että teillä menetettävää. Teillä on kuitenkin saavutettavaa, jos nokkelasti löydätte uusia tapoja ajatella omaa prosessianne miettien vilpittömästi kuluttajaa ja sitä tahoa, joka huvin maksaa. Vain taivas on rajana!

Veronmaksajan näkökulmasta Isoaho kertoi ihmetelleensä, miksi lääkejakelua ei ole koskaan kilpailutettu ja miksi se on nytkin jätetty sote-keskustelun ulkopuolelle. Hän näkee kilpailutuksen välttämättömänä. Apteekkarien näkemys, ettei apteekkitoiminta ole lääkejakelua, on hänen mielestään väärä.

Tuotevalikoiman laajuudesta puhuttaessa Isoaho totesi, että kuluttajan näkökulmasta on ensisijaisen tärkeää tietää, mikä on esillä olevan tuotevalikoiman kattavuus. Ovatko kaikkien hintaluokkien tuotteet esillä? Hän toivoo avoimuutta ja ottaa esimerkin kaupan hyllyltä. Kun hillovalikoimassa on Dronningholm ja private label -tuote, kaupalla on pokkaa laittaa ne rinnakkain luottaen siihen, että osa valitsee halvemman ja riittävän moni kalliimman.

Isoaho kannustaa proviisoreja pysymään omalla osaamisalueellaan, koska kysyntää lääkealan ammattiaidosta tulee olemaan. Digi- ja markkinointiosaamista on pilvin pimein muualla.

– Teillä on tärkeä osa murroksessa, jotta uhkakuvat, joissa palvelu huononee tai ihmiset eivät tiedä, miten lääkkeitä käytetään, eivät toteudu. ¢ 2.17 PROVIISORI 19

¢

proviisoripäivä Apteekkien työ itse­ hoidossa säästää vuosittain miljardi euroa yhteiskunnan

Tiina Vaitomaa Apteekkari ja toimitus­ johtaja, Ympyrätalon apteekki ja Vaidia Oy

varoja.

Tulevaisuuden apteekki

Charlotta Sandler FaT, asiantuntijaproviisori, sote-asiat, Suomen Apteekkariliitto

PANEELIN AINOA rationaalisen lääkehoidon ja soten mietintäryhmissä istuva osallistuja, Charlotta Sandler, totesi sote-uudistuksen tavoitteena olevan, että asiakkaan terveydenhuolto olisi joustavaa, kustannustehokasta ja vaikuttavaa. Lääkehuoltoa mietitään rationaalisen lääkehoidon ohjelmassa.

Keskustelussa sairaala- ja avopuolen rajapinnasta pohditaan, miten ne saataisiin nivottua yhteen siten, että asiakas ei enää putoaisi sairaala- tai laitoshoidon ja kotihoidon väliseen kuiluun.

Sandler uskoo vahvasti, että apteekit voisivat lääkealan osaamisesta käsin tuoda asiantuntemuksensa muiden terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön ja rinnalle. Hänen mielestään pitäisi selvittää, millaisia lääkkeitä voitaisiin siirtää reseptiltä lisäneuvontaa vaativiksi itsehoitolääkkeiksi. Apteekin ammattilaisen neuvoin asiakkaalla olisi mahdollisuus hoitaa yksinkertaisia vaivoja, jotka eivät vaadi lääkärin diagnoosia.

Sandlerin näkemys on, että keskittämällä apteekkiin terveydenhuollon palveluita se voisi olla monipuolinen terveydenhuoltopiste pienemmälläkin paikkakunnalla. Apteekissa tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisia; kun on kyse ihmisistä, tarvitaan henkilökohtaista palvelua. Lähipalveluista ei pidä luopua.

Palveluvalikoiman laajuudesta Sandler sanoi, että palveluiden tulisi jollakin tapaa liittyä apteekin perustehtävään. Tuotevalikoiman on perustuttava farmaseuttiseen osaamiseen ja tuotteiden on oltava sellaisia, jotka ovat farmaseuttisen arvion mukaan terveyttä edistäviä, sairautta hoitavia tai sopivat lääkehoidon tukihoidoksi.

– Apteekki on terveyspalveluista käytetyin, paikka, jossa pääsee jonottamatta keskustelemaan terveydenhuollon ammattilaisen ja asiantuntijan kanssa. Se on ainutlaatuista. Apteekkien työ itsehoidossa säästää vuosittain miljardi euroa yhteiskunnan varoja. Logistiikka voidaan hoitaa edullisemminkin, mutta apteekin arvo onkin muussa toiminnassa, Sandler sanoi.

Yleisökysymykseen ”Mikä on rikki?” Sandler vastasi, että ulkopuolelta katsoen todennäköisesti se, etteivät muut saa tulla apajille myymään lääkkeitä ja tekemään niillä helppoja voittoja. Asiakkaan näkökulmasta suomalainen apteekkijärjestelmä palvelee hyvin, mikä ei tarkoita sitä, etteikö toki voisi kehittää ja etteikö se voisi olla avoimempi ja vieläkin vastuullisempi.

– Vaikka mikään ei ole rikki, täytyy kehittyä siihen suuntaan mitä asiakas odottaa ja mitä yhteiskunta odottaa, Sandler totesi. ¢ KATSO LISÄÄ VERKOSTA!

Kuinka tunnelma lämpeni ja millaisia väristyksiä panelisteissa aiheutti se, kun keskusteluun otettiin mukaan lääkäreiden mahdollisuus jaella lääkkeitä, dispensing doctors? Paneelikeskustelu on katsottavissa Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenille kotisivujen jäsenalueella.

20 PROVIISORI 2.17

hyvinvoinnin tavaratalo, jossa shoppaillaan terveyden edistämistä.

YTA-KETJUUN KUULUVAN Ympyrätalon apteekin apteekkari ja Vaidia Oy:n toimitusjohtaja Tiina Vaitomaa kertoi, että Ympyrätalon apteekissa moniammatillinen yhteistyö on jo viety käytäntöön. Hän näkee apteekin mahdollisuudet sotessa siten, että farmaseuttista osaamista lähdetään laajentamaan esimerkiksi ravitsemukseen tai kosmetologiksi.

Vaitomaan apteekin yksityisen terveydenhuollon palvelupisteessä työskentelee useita terveydenhuollon ammattilaisia, joilla on kaksi tutkintoa, kuten lähihoitaja ja kosmetologi tai sairaanhoitaja ja farmaseutti. He pystyvät liikkumaan eri tehtävissä, mikä on yrittäjän kannalta erittäin tehokasta.

– Meillä farmasian alan ammattilaisilla on valtava tietotaito, mutta me emme hyödynnä sitä tarpeeksi. Sitä pitäisi hyödyntää terveyden edistämiseen, Vaitomaa sanoi.

YTA-ketjussa lähdettiin Vaitomaan mukaan vuonna 2013 miettimään asiakasymmärrystä ja asiakaskokemusta, tehtiin tutkimuksia ja todettiin, että apteekkeihin tullaan sairaudenhoidon takia. Hän näkee, että kokonaisvaltainen palvelu ja hyvinvointi ovat tulevaisuutta, työntekijäkaarti ja toiminnot apteekissa muuttuvat ja tarvitaan kumppaneita ja verkostoa.

Proviisorin Vaitomaa näkee toimivan apteekin johtotehtävissä ja henkilökohtaisena valmentajana. Koulutus ei kuitenkaan anna tähän riittävästi valmiuksia. Myös myyntiin, markkinointiin ja hyvinvointiaiheisiin tulisi panostaa koulutuksessa nykyistä enemmän. Apteekkien asiakkaille myytävien valmennusten, esimerkiksi ravintovalmennuksen, olisi oltava osa myös farmaseuttien koulutusta.

Vaitomaa toivoo ja odottaa palveluseteleitä. Hän kertoo monenlaisista apteekkinsa tarjoamista palveluista, kuten iho- ja jalkaterapeutin hoidoista ja Terve! -palveluista.

Apteekista saa suolahengityshoitoa, hyvinvointianalyysejä, Bemer-hoitoa ja Firstbeat-analyysejä. Myös videolääkärin vastaanotolle pääsee.

Hän näkeekin tulevaisuuden apteekin hyvinvoinnin tavaratalona, jossa shoppaillaan terveyden edistämistä. Kaikki lähtee hänen mukaansa asiakkaan tarpeista. Palvelujen kehittämisessä on tärkeää, että ne mietitään koululääketieteen kautta ja ne tukevat nykyistä toimintaa. Asioita on vietävä nopeasti käytäntöön. Virheitä tulee ja ne on sallittava.

Vaitomaan viesti proviisoreille: – Älä valita, ala valita! ¢

opinnäytteet Osaava lääkeneuvonta oli tärkeimpien apteekin valintaperusteiden joukossa 55 prosentilla vastaajista.

TEKSTI ANNA-KAISA LAINE KUVA DREAMSTIME

Lähes puolet apteekkien asiakkaista olisi valmis maksamaan rokotuspalvelusta apteekissa. Korvatulehduksen mittaaminen apteekissa kiinnosti noin joka viidettä.

Moni on valmis maksamaan apteekkipalveluista Proviisori Anna-Kaisa Laine kertoo PD-työstään, jossa hän havaitsi, että suuri osa kilpaillussa ympäristössä toimivien apteekkien asiakkaista oli valmiita hankkimaan maksullisia apteekkipalveluja. Suosituinta oli reseptinuudistaminen.

A

pteekit eivät voi kilpailla lääkkeiden hinnoilla, joten niiden on mietittävä muita keinoja asiakkaiden sitouttamiseen. Asiakkaan kokonaisvaltainen tarpeiden kartoitus on tässä tärkeää.

Selvitin tutkimuksessani, miksi asiakkaat valitsevat tietyn apteekin kilpaillussa ympäristössä ja millaisia palveluja asiakkaat toivovat apteekista saatavan.

Kyselyyn vastattiin neljässä apteekissa paikan päällä verkossa, ja lisäksi näistä yhdessä kerättiin vastauksia Facebook-linkin avulla. Kysely lähetettiin sähköpostilla viidennen apteekin kanta-asiakkaille ja kuudennen apteekin verkkoapteekin asiakkaille.

Verkkoapteekin ja Facebook-sivujen avulla vastauksia saatiin eri puolilta Suomea.

Vastauksia tuli 264. Vastaajista suurin osa, 74 prosenttia, oli naisia. Miehiä oli 26 prosenttia, mikä vastaa apteekkien asiakasjakaumaa. Yli puolet (58 %) kyselytutkimukseen vastanneista oli 36–65-vuotiaita.

Alle 36-vuotiaita vastaajia oli 24 prosenttia ja yli 65-vuotiaita oli 22 prosenttia vastaajista.

APTEEKIN SIJAINTI RATKAISEE Vastaajat valitsivat 13:sta luetellusta apteekin valintaan vaikuttavasta tekijästä enintään viisi tärkeintä ja panivat ne tärkeysjärjestykseen. Selvästi tärkeimmäksi tekijäksi osoittautui apteekin sijainti. 77 prosentilla sijainti oli viiden tärkeimmän tekijän joukossa. Jopa 43 prosenttia vastaajista valitsi sen kaikkein tärkeimmäksi apteekin valintaan vaikuttavaksi tekijäksi.

Ystävällisen asiakaspalvelun ja aukioloajat valitsi yli 60 prosenttia vastaajista.

Osaava lääkeneuvonta oli tärkeimpien tekijöiden joukossa 55 prosentilla, ja kaikkein tärkeimpänä apteekin valintaan vaikuttavana tekijänä sitä piti 15 prosenttia vastaajista.

Palvelun nopeuden valitsi puolet vastaajista. Tuotevalikoima oli 40 prosentin mielestä yksi viidestä tärkeimmästä apteekin valintaan vaikuttavasta tekijästä.

Tuttua henkilökuntaa piti tärkeänä noin viidennes vastaajista. Apteekin tarjoamat lisäpalvelut, kanta-asiakasohjelma, tarjoustuotteet sekä kulkureittien esteettömyys olivat tärkeimpien valintaan vaikuttavien tekijöiden joukossa vain noin 15 prosentilla vastaajista. Verkkoasiointimahdollisuutta ja mainontaa tai markkinointia arvosti noin joka kymmenes vastanneista.

VERKOSSA VALIKOIMA ON TÄRKEÄ Verkkoapteekissa aina asioi vastaajista vain kaksi prosenttia ja satunnaisesti 22 prosenttia. He pitivät apteekkia valitessaan tärkeinä samoja tekijöitä kuin muutkin kyselyyn vastanneet. Tuotevalikoima koettiin verkkoapteekkia käyttävien keskuudessa hieman tärkeämmäksi tekijäksi kuin muiden kyselyyn vastanneiden keskuudessa.

Sen valitsi 47 prosenttia vastaajista.

Verkkoasiointimahdollisuus oli joka neljännen (25 %) verkkoapteekissa asioivan mielestä yksi tärkeimmistä apteekin valintaan vaikuttavista tekijöistä. Myös kulkureittien esteettömyys koettiin verkkoapteekkia käyttävien keskuudessa hieman tärkeämmäksi apteekin valintaan vaikuttavaksi

tekijäksi kuin muiden kyselyyn vastanneiden keskuudessa.

ROKOTUSPALVELU KIINNOSTAA 82 prosenttia vastanneista oli valmiita ostamaan apteekista maksullisia lisäpalveluja.

59 prosenttia vastanneista valitsi esitetystä luet­telosta reseptinuudistamisen ja 46 prosenttia rokotuspalvelun. Lääkityksen tarkistuspalvelu kiinnosti 16 prosenttia vastaajista.

Eri ikäryhmien ostohalukkuutta verrattaessa kävi ilmi, että iän karttuessa apteekkipalvelujen ostohalukkuus hieman vähenee.

Mitä iäkkäämpi asiakas on, sitä useammin hän asioi samassa apteekissa. Jopa neljäsosa yli 65-vuotiaista vastaajista kävi aina samassa apteekissa. 26–35-vuotiaat valitsivat apteekin satunnaisesti muita ikäryhmiä huomattavasti useammin. Helsingissä asiakkaat asioivat harvemmin samassa apteekissa kuin muissa kilpaillussa ympäristössä sijaitsevissa tutkimusapteekeissa. Vähiten sitoutunutta asiointi oli verkkoapteekissa.

Vastaajista puolet piti apteekin omaa lehteä parhaimpana apteekin viestintäkanavana. Seuraavaksi sijoittuivat sähköiset mainonnan välineet: apteekin omat internet-sivut (41 %), sähköposti (38 %) ja Facebook (27 %). Vastaajat pitivät näitä perinteistä sanomalehteä parempina apteekin viestintäkanavina.

Apteekin Facebook-sivuja seurasivat niin kyseisen apteekin asiakkaat kuin ihmiset ympäri Suomen. ¢­

Anna-Kaisa Laineen PD-työ oli lehden painoon mennessä tarkastettavana.

2.17 PROVIISORI 21

¢

¢

opinnäytteet

Vuokrafarmaseutteja käytettiin eniten paikkaamaan sairauspoissaoloja ja vuosilomia.

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME

Vuokrafarmaseuttiin luotetaan vähemmän PROVIISORI KRISTA TAIPALE-KOVALAINEN tarkasteli apteekkifarmasian erikoistumisopintojen projektityössään vuokrafarmaseuttien käytön vaikutuksia apteekkien toimintaan käyttäjäyrityksen näkökulmasta. Suosituinta vuokraaminen on ollut Etelä-Suomessa. Tärkeimmät syyt vuokrata farmaseutteja olivat sairauspoissaolot ja vuosilomat.

Sähköinen kyselytutkimus lähetettiin Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekkareille (n=569). Apteekkariliiton tekemien aikaisempien tutkimusten mukaan noin puolet jäsenistä käyttää vuokratyöntekijöitä. Kyselytutkimuksen vastausprosentti suhteutettuna tähän tutkimusjoukkoon oli noin 28 prosenttia.

VUOKRAFARMASEUTTI TULEE KALLIIMMAKSI

Vastaajat pitivät vuokrafarmaseutin vuokrakustannusta kalliimpana kuin vakituisen farmaseutin henkilökuluja. Vuokrafarmaseuttien tilapäiskäytön ja työaikaoptimoinnin katsottiin lisäävän kustannustehokkuutta. Vuokrafarmaseuteille ei annettu mielellään erityisosaamista ja paikallistuntemusta vaativia työtehtäviä, eikä vuokrafarmaseuttien työ- ja vastuutehtäviä ollut riittävästi määritelty. Lääkitys- ja potilasturvallisuuden katsottiin toteutuvan hyvin, vaikka vuokrafarmaseuteille apteekissa järjestetty koulutus ei toteutunut samalla tavoin kuin vakituisten farmaseuttien.

VERTAILEVALLE TYÖKALULLE TARVETTA

Vuokrafarmaseuteista ja palkatuista farmaseuteista aiheutuvien kulujen vertailuun suunniteltu työkalu olisi Taipale-Kovalaisen mukaan käyttökelpoinen apteekin henkilöstörakenteen optimoinnissa ja suunnittelussa.

Apteekkien ja vuokrayritysten tulisi hänen mielestään kehittää keskinäistä tiedonvälitystä vuokrafarmaseuttien erityisosaamisesta, koulutuksista, tutkinnoista tai mielenkiinnon kohteista. Tällöin apteekki pystyisi paremmin hyödyntämään vuokrafarmaseuttien erityisosaamista. Apteekin tulisi myös kehittää toimintojaan varmistaakseen vuokrafarmaseuttien lääkeinformaatioon liittyvän koulutuksen saanti. ¢

22 PROVIISORI 2.17

Jäsen- ja koulutussivut Esittelemme Sinulle näillä sivuilla vuoden Proviisorikollegan, Hanna Haatajan, sekä Proviisoriyhdistyksen vastavalitun puheenjohtajan Vuokko Mustosen. Julkistamme myös syksyn Ajankohtaisseminaarin teemat ja julistamme apurahat haettaviksi.

Muista!

ILMOITTAUTUMINEN syksyn Tampereen 6.9. talouskiertueemme koulutukseen on juuri alkanut!

ILMOITTAUDU nyt myös: X Joka proviisorin Ajankohtaisseminaari 29.9., Allergiatalo, Helsinki UUSIEN OPISKELIJOIDEN ILLAT Helsingissä ja Kuopiossa myös syyskuussa.

Lisää tietoa näistä tapahtumistamme verkkosivuiltamme loppukesästä.

Päivitämme tietoja ajankohtaisista koulutustapahtumista verkkosivuillemme ja kaikille avoimen Facebook-yhteisömme kautta.

Tilaa kalenterisi nyt!

PROVIISORIYHDISTYKSEN ENSIMMÄINEN vuosipuolisko on ollut tapahtumien täyteinen. Proviisoripäivän jälkeen maaliskuussa suuntasimme ProTeollisuus-kiertueemme vierailulle Espooseen Algol Pharmalle ja perehdyimme proviisori vastuunalaisena johtajana -teemaan urakertomusten ja workshop-keskustelujen kautta. Kiitämme vielä Algolia ja osallistujia oikein antoisasta illasta! ¢

Mikko Lähdevuori aloitti yhdistyksen toiminnanjohtajana

Risto Holma kouluttaa Talouskiertueella.

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN toiminnanjohtajan Tiina Kuosan jätettyä tehtävänsä henkilökohtaisista syistä yhdistyksen hallitus valitsi uudeksi toiminnanjohtajaksi Mikko Lähdevuoren. Lähdevuori toimi 9.4. saakka yhdistyksen puheenjohtajana ja aloitti toiminnanjohtajana 22.4.

Lähdevuori on koulutukseltaan proviisori ja kauppatieteiden maisteri. Hän on työskennellyt aikaisemmin pitkään apteekkiproviisorina ja toimii parhaillaan Fysioline Pharma Oy:n vastuunalaisena johtajana. ¢

TILAA PROVIISORI-JÄSENTASKUKALENTERISI vuodelle 2018 ajoissa, viimeistään 31.8. mennessä: proviisoriyhdistys.net/proviisorikalenteri2018

Jäsenkalenteri toimitetaan tilausten perusteella.

JÄSEN, ILMOITATHAN muuttuneista työsuhdetiedoistasi (työaika- ja työnantajatiedot) sekä osoitteenmuutoksistasi toimistolle viimeistään 15.7. mennessä, jotta muutokset ehditään ottaa huomioon elokuun jäsenlaskutustiedoissa: proviisoriyhdistys.net/yhdistys/muutosilmoitukset

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA KYSYMYKSIISI VASTAAVAT Mikko Lähdevuori, Henna Kyllönen ja Eija Vartiainen: toimisto@proviisoriyhdistys.net /

etunimi.sukunimi@proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16 EIKÖ VIESTIMME TAVOITA SINUA? Päivitäthän yhteystietosi Omat jäsentiedot -alueella www.proviisoriyhdistys.net/ jasentieto. Jäsentieto-alueelta löydät muun muassa myös sääntömääräisiin kokouksiin liittyvät asiakirjat, apteekkiproviisorin toimenkuvaliitteen, IF:n matkavakuutustodistuksen ja lisätietoja jäseneduistasi.

2.17 PROVIISORI 23

¢

ajankohtaista TEKSTI TIINA KUOSA JA SAGA SILFVAST KUVA HARRI KYLLÖNEN

Vuoden 2017 proviisori­ kollega on Hanna Haataja Vuoden proviisorikollega -palkinto jaettiin neljättä kertaa Proviisoripäivän yhteydessä.

Palkinnon sai tänä vuonna proviisori Hanna Haataja Kiimingin apteekista. Hän pitää kollegiaalisuutta äärimmäisen tärkeänä työilmapiiriä ja työssä jaksamista edistävänä tekijänä.

V

uoden proviisorikollega -palkinto on Proviisoriyhdistyksen antama tunnustus kollegiaaliselle, koko työyhteisön huomioon ottavalle proviisorille, joka positiivisella tavalla edustaa ammattikuntaamme. Palkinnolla Proviisoriyhdistys haluaa yhdistää proviisoreita ja lisätä yhteisöllisyyttä ammattikuntamme keskuudessa. Ehdotuksia palkinnon saajaksi kerättiin alkuvuodesta ja niitä saatiin kaikkiaan yhdeksän. Valinnan palkinnon saajasta tekivät Proviisoriyhdistyksen hallitus ja ProMentor-työryhmä.

Vuoden 2017 Proviisorikollega Hanna Haataja toimii proviisorina Kiimingin apteekissa, jossa työskentelee kaikkiaan 11 henkilöä. Haatajan kollegat kuvailevat häntä erittäin ammattitaitoiseksi esimieheksi ja pidetyksi työkaveriksi, joka luo toiminnallaan erinomaisen työilmapiirin.

– Hanna on kuunteleva, välittävä, tukeva, positiivinen, kannustava, iloinen, tasapuolinen ja asioihin välittömästi tarttuva esimies. Hän saa paljon aikaiseksi, mutta ei pilaa töitään hosumisella. Hän puntaroi asiat huolellisesti, ehdotuksessa todetaan.

Haatajaa on myös kuvattu itsenäiseksi, mutta apteekkaria ja henkilökuntaa kuuntelevaksi toiminnan kehittäjäksi.

APTEEKIN ARKI KEHITTÄÄ Hanna Haataja on saamastaan tunnustuksesta erittäin otettu.

24 PROVIISORI 2.17

Vuoden proviisorikollega Hanna Haataja on kollegojen mukaan ammattitaitoinen esimies ja pidetty työtoveri.

– Hienointa tässä tunnustuksessa on se, että saan sen lähimpien työtovereideni aloitteesta. Koen, että olen onnistunut tuomaan tärkeiksi kokemani ammatilliset arvot käytännön työelämään. Avoimessa ja iloisessa ilmapiirissä on hyvä kehittää yhteistä toimintaa, Haataja muistuttaa.

Haataja on työskennellyt valtaosan työ­ urastaan apteekkisektorilla, ja apteekkityö on aina ollut lähellä hänen sydäntään. Hän uskoo, että yli vuosikymmenen kestänyt apteekkiura on myös harjaannuttanut hänen taitojaan hyvän työilmapiirin luojana.

– Sanoisin, että eniten olen kehittynyt ammatillisesti ihan käytännön työelämän ja siihen liittyvien arkisten tilanteiden kautta. Nöyryys ja halu kehittää itseään ovat vieneet asioita eteenpäin. Olen ollut hyvin onnekas, sillä olen saanut työskennellä upeiden apteekkareiden kanssa, jotka ovat luottaneet, antaneet vastuuta ja tukeneet ammatillisessa kasvussa. Lämpimät kiitokset, apteekkarit Sirkka Weckstöm ja Marjaana Komulainen!

KOLLEGIAALISUUS KUNNIAAN Haataja on myös tietoisesti kehittänyt esimies- ja työyhteisötaitojaan erilaisten koulutuskokonaisuuksien kautta. Koulutukset ovat osaltaan innoittaneet häntä oman toiminnan kehittämiseen ja antaneet uusia ajatuksia työyhteisön toimintaan liittyen.

– Pyrin tekemään työni niin, että työporukalla olisi parhaat mahdollisuudet tehdä

Nöyryys ja halu kehittää itseään ovat vieneet asioita eteenpäin.

työtään ja onnistua siinä. Erityisen tyytyväinen olen, jos kykenen tuomaan organisaatiomme strategian esille niin innostavasti, että kaikki kokevat sen omakseen ja haluavat toimia sen mukaan.

Ammatillista yhteisöllisyyttä Haataja pitää erittäin tärkeänä sekä työilmapiiriä että työssä jaksamista edistävänä tekijänä. Hän näkee kollegiaalisuuden ammatillisena yhteistyönä, osaamisen jakamisena sekä kollegoiden arvostamisena ja kunnioittamisena. Haataja haluaa kannustaa myös muita proviisoreita kehittämään yhteisöllisyyttä ja hyvää työyhteisöä.

– Ole avoin, johdonmukainen ja kohtele työyhteisösi jäseniä tasapuolisesti. Pyri kehittämään palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitojasi. Osallistu arkiseen työhön ja toimi esimerkkinä. Opettele kuuntelemaan ja tarjoa mahdollisuuksia uusille näkökulmille.

varapuheenjohtajalta

Proviisoriyhdistyksen apurahat 2017

Yhdistys­ toimintaa yhteiseksi hyväksi

Apurahoja apteekkariksi aikovien proviisorin koulutuksen tukemiseksi SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN HALLITUS julistaa kaikkien yhdistyksen jäsenten haettaviksi ratiopharmin myöntämän Teva Pharmaceutical Industrialin apurahan tukeakseen apteekkariksi aikovia proviisoreja kehittämään valmiuksiaan apteekkiliikkeen harjoittamiseen.

Apuraha myönnetään tuleviin kursseihin ja opintoihin, joilla vahvistetaan liiketalous- ja johtamistaitoja sekä taloustietämystä. Apurahoja ei myönnetä mahdollisiin ansiotulomenetyksiin tai elinkustannuksiin. Hakemuksessa tulee vapaamuotoisesti osoittaa hakijan suuntautuminen apteekkarin uralle. Apurahoja voidaan myöntää uransa eri vaiheissa oleville hakijoille.

Apurahoja jaetaan hakemusten perusteella 2 000 euroa.

Apurahojen jaosta ja suuruudesta päättää Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus. Hakemukset käsittelee erillinen apurahatoimikunta, joka laatii hallitukselle esityksen apurahan saajista. Apurahatoimikunnassa ovat yhdistyksen jäsenistöstä erikseen kutsutut henkilöt. Lisäksi Proviisoriyhdistyksen hallituksella on oma edustajansa apurahatoimikunnassa.

VAPAAMUOTOISESTA APURAHAHAKEMUKSESTA TULEE ILMETÄ SEURAAVAT ASIAT:

• • • • • •

apurahan käyttötarkoitus opintojen rahoitussuunnitelma toivomus apurahan suuruudesta muut samaa tarkoitusta varten haetut apurahat ansioluettelo todistukset ansioista, jotka hakija katsoo eduikseen

Hakijan tulee jättää hakemus liitteineen sähköisesti viimeistään 14.8.2017. Puutteellisia tai myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon valinnassa. Apurahat voidaan myöntää vain Proviisoriyhdistyksen jäsenille. Apurahan saajat julkistetaan Joka proviisorin ajankohtaisseminaarissa 29.9.2017.

Hakija sitoutuu antamaan erikseen sovitulla tavalla selostuksen apurahan käytöstä.

Tarkemmat ohjeet apurahan hakemisesta julkaistaan 1.6.2017 Proviisoriyhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/apurahat2017.

Suomen Proviisoriyhdistys ry Apurahatoimikunta

Te jäsenet olette tämän yhdistyksen tärkein voimavara.

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN määritelmän mukaisesti yhdistystoiminta on jäsenten yhteistä toimintaa yhteisen aatteen hyväksi. Tämä aate voi olla esimerkiksi yhteinen hyvä asia tai ajatus. Usein toistetun sanonnan mukaan Suomi on yhdistysten luvattu maa. Monenlainen yhteisten asioiden hoito puolueista urheiluseuroihin ja potilasyhdistyksistä partiolippukuntiin perustuu merkittävässä määrin vapaaehtoisten toimijoiden panokseen. Niissäkin yhdistyksissä, joilla on palkattua henkilökuntaa, tarvitaan usein jäsenten panosta toiminnan ideointiin, toteuttamiseen ja hallintoon.

ELÄMME AIKAKAUDELLA, jolloin työelämä puristaa maksimitehot työntekijästä ja vapaa-ajallekin on ottajia useammalla suunnalla. Perheestä pitää huolehtia, kuntoa ja ihmissuhteita tulee ylläpitää ja harrastuksia tarvitaan mielen virkistykseksi. Elämän pienet kolot täyttyvät helposti sosiaalisella ja muulla medialla. Yhdistystoiminta on yksi näistä vapaa-ajankäytöstä kilpailevista tahoista, ja harvassa lienevät ne yhdistykset, joissa ei koskaan huokailtaisi tekijöiden vähyyttä.

YHDISTYSTOIMINTA ON parhaimmillaan antoisaa yhdessä tekemistä samanhenkisessä porukassa. Tunne, että toimii yhteisen asian hyväksi, verkostoitumismahdollisuudet, antoisat keskustelut, uuden oppiminen, täytettä CV:hen, kiva olla mukana päättämässä asioista... motivaattoreita ja hyötyjä on monia yksilöstä riippuen.

HYVÄT JÄSENET, te olette tämän yhdistyksen tärkein voimavara, sillä teiltä löytyy monipuolista osaamista ja arvokkaita mielipiteitä. Olette erittäin tervetulleita antamaan panoksenne toimintaamme. Työryhmiin ja valiokuntiin voi liittyä mukaan koska tahansa, ja syksyllä uudet hallitustyöskentelystä kiinnostuneet ovat jälleen erittäin tervetulleita asettumaan ehdolle hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi. Pienemmätkin kontribuutiot ja ajatuksenvaihdot otetaan aina mielihyvin vastaan.

TÄMÄN VUODEN kärkihankkeenamme on digitalisaatio: yhdistystoiminnassa se tulee esille niin, että hallituksen ja toimikuntien tai työryhmien kokouksiin ja muuhun toimintaan osallistuminen on tehty sähköisten työkalujen ja sovelluksien avulla entistä sujuvammaksi.

JUURI SINÄ olet tärkeä – ajatuksillasi on merkitystä ja niitä halutaan kuulla! Tule mukaan! ¢ Anne Tammimäki

Varapuheenjohtaja 2.17 PROVIISORI 25

¢

¢

lausunnot

NUOREKAS JA KIINTEÄ IHO

Proviisoriyhdistys on lausunut…

Fimealle lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittamisesta: ”OHJELUONNOS ON erinomainen ja kannatettava. Tartuntatautilain muutokseen liittyvä rokotteiden haittavaikutusraportoinnin siirtyminen Fimeaan on järkevä toimenpide. Näkemyksemme mukaan haittavaikutusilmoitusten ja -tietojen keskittäminen yhteen paikkaan helpottaa sekä ilmoittamista että tietojen koostamista ja raportointia. Kaikki toimenpiteet, jotka edesauttavat haittavaikutusten mahdollisimman varhaista havaitsemista, ovat kannatettavia.” ¢

VAHVA JA TUTKITTU KOLLAGEENI TUTKITTU* Verisol®kollageeni

STM:lle Fimean maksullisista suoritteista: ”PROVIISORIYHDISTYS PITÄÄ kannatettavana sitä, että Fimea pyrkii saattamaan toimintansa VTV:n ohjeistamaan tasoon. Proviisoriyhdistys haluaa kuitenkin ystävällisesti kiinnittää huomoita nyt esitettyjen korotusten prosentuaaliseen suuruuteen sekä siihen, että tarkastusmaksuja määrätään hyvin erikokoisille ja erilaisessa asemassa oleville yrityksille.

Konkreettisina epäkohtina Proviisoriyhdistys kokee muun muassa apteekin ja sen sivuapteekkien tarkastamisesta aiheutuvien maksujen nousun jopa 10 000 euroon.

Toisena esimerkkinä Proviisoriyhdistys tuo esille apteekkeja taloudellisesti kannattamattomasti työllistävät erityislupahakemukset. Erityislupahakemuksista eri osapuolille aiheutuvaa työmäärää voitaisiin vähentää muuttamalla erityisluvallisten reseptien voimassaoloa kahteen vuoteen.

Lopuksi Proviisoriyhdistys esittää huolensa lyhytaikaisten palvelupisteiden kannattavuudesta tulevaisuudessa. Lyhytaikaisia palvelupisteitä on aiemmin perustettu yksityisten avoapteekkien toimesta suurten tilaisuuksien, esimerkiksi Suomen Partiolaisten suurtapahtumien, yhteyteen. Tällaisella toiminnalla on pystytty turvaamaan suurtapahtumien lääkehuolto, mutta toiminta on jo nykyisellään ollut heikosti kannattavaa.” ¢

UUSI Helein Strong Collagen on tutkittu ja vahva kollageeni ylläpitämään nuorekasta ja kiinteää ihoa. Se sisältää kollageenia hyvin imeytyvässä peptidimuodossa sekä C-vitamiinia, joka ylläpitää kollageenin muodostumista ja edistää solujen suojaamista hapetusstressiltä. Päiväannos on 3 kapselia, jossa on yhteensä 2500 mg kollageenia. Tämän määrän on kliinisesti osoitettu näkyvän ihon hyvinvoinnissa jo neljässä viikossa. Apteekista.

LUE LISÄÄ LAUSUNNOISTA VERKKOSIVUILTAMME: proviisoriyhdistys.net  Yhdistys  Edunvalvonta

26 PROVIISORI 2.17

*Proksch E ym. Skin Pharmacol Physio¬logy 2014;27:47-55 ja Proksch E ym. Skin Pharmacol Physiology 2014;27:113-9.

¢

ajankohtaista TEKSTI VUOKKO MUSTONEN JA MAIJA RAUHA

Vuokko tarttuu ruoriin Suomen Proviisori­ yhdistyksen uusi puheenjohtaja Vuokko Mustonen, 40, kertoo itses­ tään ja suunnasta, johon hän haluaa yhdistystä ohjata.

Vuokko Mustosen sydäntä lähellä ovat muun muassa Leanajattelu ja -toiminta, yhteisöllisyys sekä Lappi ja sen luonto. ”OLEN SYNTYNYT ja kasvanut Lapissa, Sallassa. Nykyinen kotikuntani on Tuusula. Olen suorittanut proviisorin tutkinnon Itä-Suomen yliopistossa ja myynnin ammattitutkinnon Markkinointi-instituutissa. Työhistoriaa minulla on vuoden ajalta Orionilla tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa sekä 15 vuoden ajalta useissa eri apteekeissa. Tällä hetkellä toimin yrittäjänä; yritykseni FarmaCoaching tarjoaa apteekkien myynnillistä asiakaspalveluvalmennusta.

Otan puheenjohtajan tehtävän vastaan luottavaisin mielin. Olen toiminut aiemmin yhdistyksen hallituksen varajäsenenä, viestintävastaavana, viestintävaliokunnan puheenjohtajana ja apteekkityöryhmän jäsenenä.

POTENTIAALI TÄYTEEN KÄYTTÖÖN

Uusi hallituksen jäsen Tanja Kivinummi, uusi puheenjohtaja Vuokko Mustonen ja uusi hallituksen varajäsen Samuli Auno pysähtyivät yhteiskuvaan.

Hallitus sai täydennystä SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN kevätkokous 6.5. käsitteli sääntömääräiset asiat ja teki muutamia henkilövalintoja. Mikko Lähdevuoren siirryttyä yhdistyksen toiminnanjohtajaksi tarvittiin järjestölle uusi puheenjohtaja. Kokous valitsi tehtävään Vuokko Mustosen.

Hallituksen jäsen Charlotta Sandler luopui tehtävästään. Hänen tilalleen yhdistyksen hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi valittiin Tanja Kivinummi, joka on myös yhdistyksen koulutusvaliokunnan puheenjohtaja ja koulutusvastaava.

Mustoselta ja Kivinummelta vapautuneisiin hallituksen varajäsenen paikkoihin valittiin Niina Suni ja Samuli Auno. Uusien luottamushenkilöiden yhteystiedot löytyvät sivulta 29. ¢

Yhdistyksen puheenjohtajisto on alkuvuoden aikana nostanut pöydälle kehittämiskohteita ja edunvalvonnallisia asioita, joita hallitus ja valiokunnat ovat lähteneet työstämään.

Näemme yhdistyksen lääke- ja terveydenhuoltoalan yhteistyöjärjestönä, ja tavoitteenamme on valjastaa sen potentiaali koko proviisorikunnan käyttöön proviisorin profession vahvistamiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä.

Proviisorien ammattitaidon esilletuominen luo meille kysyntää korkeasti koulutettuina ja ammattitaitoaan ylläpitävinä asiantuntijoina, ammattilaisina ja yrittäjinä myös niihin tulevaisuuden työtehtäviin, jollaisia tänään ei vielä ole olemassa.

Näen tulevaisuuden työtä tehtävän verkostoissa. Verkostoituminen rohkeasti yli perinteisten toimialarajojen onkin äärimmäisen tärkeää. Vuorovaikutustaidot ovat olennainen osa tulevaisuuden työtä, jota viiden tai kymmenen vuoden kuluttua teemme tekoälyn hoitaessa useimmat rutiinityöt.

KATSE KOHTI MAHDOLLISUUKSIA Toivon voivani Mikko Lähdevuoren tavoin pitää yllä hallituksen

kokouksissa vallinnutta myönteistä virettä, eteenpäin menemisen meininkiä ja katseen ohjaamista uhkien sijaan mahdollisuuksiin. Toivon, että vire välittyy ja tarttuu myös jäsenistöömme. Uskon, että yhdessä saavutettava tulos on suurempi kuin yksittäisten jäsenten työpanoksen summa.

Toivon jäsenistön tuovan entistä aktiivisemmin toiveitaan, tarpeitaan ja ideoitaan toimiston ja hallituksen tietoisuuteen, jotta yhdistys voi ottaa ne huomioon kehityshankkeissaan. Tämän voi tehdä jäsenkyselyssä, joka toteutetaan tulevana syksynä, mutta myös esimerkiksi sähköpostitse.” ¢ 2.17 PROVIISORI 27

¢

ajankohtaista

JOKA PROVIISORIN AJANKOHTAIS­SEMINAARI – APTEEKKI MUUTOSTEN MYLLERRYKSESSÄ

pe 29.9.2017 klo 8.30–16.30 Allergiatalo, Helsinki X JUHLASEMINAARIN OHJELMA 8.30–9.15 ILMOITTAUTUMINEN, NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN, AAMUKAHVIT 9.15–11.30 AAMUOSIO VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNISTA LÄÄKEVARMENNUKSEEN Seminaaripäivän avaus, Suomen Proviisoriyhdistys Lääkkeiden vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi Jarmo Hahl, toimitusjohtaja, Medaffcon Miten lääkkeiden vaikuttavuutta arvioidaan nyt, ja pohditaan, mikä on vaikuttavuusarvioiden merkitys tulevaisuudessa. Miten kliinisten tutkimusten dataa voidaan hyödyntää korvattavuusarvioissa?

Lääkekustannukset ja niihin vaikuttaminen lääkekorvausjärjestelmällä Katri Aaltonen, proviisori, tutkija, Kela Luennolla tarkastellaan avohoidon lääkekustannusten kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, säästötoimenpiteitä ja niiden vaikutuksia.

Lääkeväärennösdirektiivin implementointi Suomessa ja apteekkien lääkevarmennusjärjestelmään valmistautuminen Maija Gohlke-Kokkonen, toimitusjohtaja, Suomen Lääkevarmennus Oy Mikä on Suomen tilanne, ja miten it-järjestelmämme sekä lääkeyritykset ovat varautuneet apteekkien lääkevarmennusjärjestelmän osalta. Mitä proviisorin tulee tietää ja miten varautua? Mitä käytännön toimia tarvitaan seuraavaksi?

12.45–14.30 PÄIVÄOSIO PROVIISORI PALVELUJOHTAJANA Puheenjohtajan avaus, Linda Seppälä, Suomen Proviisoriyhdistys Osion alustava sisältö: • Suomen Proviisoriyhdistyksen apteekkityöryhmän ajankohtaiskatsaus • Palvelujohtaminen ja palvelumuotoilu • ratiopharm-apurahan saajien julkistus 14.30–15.15 KALEVAN MALJA, ILTAPÄIVÄKAHVIT JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN 15.15–16.30 ILTAPÄIVÄOSIO PROVIISORISTA YRITTÄJÄKSI Asiantuntijuus kannattavaksi liiketoiminnaksi Lasse Karjalainen, toimitusjohtaja Simulo Oy Aloittavan yrittäjän/apteekkarin kipupisteet? Mistä tarvittavat rahat yrityksen perustamiseen? Asiantuntijapalvelut kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Voit myös lunastaa käyttöösi käytännön Simulo-työkalun aloittavan apteekkarin/asiantuntijayrityksen taloussuunnitteluun.

16.30 SEMINAARIN PÄÄTÖS Linda Seppälä, Suomen Proviisoriyhdistys

11.30–12.45 LOUNAS JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN

ILMOITTAUTUMINEN

Ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä sekä osallistujille että näytteilleasettajille. Ilmoittaudu verkossa osoitteessa proviisoriyhdistys.net/ajankohtaisseminaari.

HINNAT

Proviisorijäsenet ja kannattajajäsenet 89 €, opiskelijajäsenet 39 € (1.9. alkaen 59/129€) Ei-jäsenet: proviisorit 169 €, opiskelijat 59 €

Proviisoriyhdistykseltä apurahoja koulutukseen SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS on myöntänyt apurahoja farmaseuttisen ammattitaidon edistämiseen yhteensä lähes 3 000 euroa Apurahojen saajat julkistettiin Proviisoripäivillä 18.3.

Apurahan sai tänä vuonna 11 proviisoria ja proviisoriopiskelijaa muun muassa apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutukseen ja kongressimatkoihin.

28 PROVIISORI 2.17

APURAHAN SAIVAT: Riitta Valjakka-Koskela, LHA-koulutus, 300 € Virpi Hovi, PD-koulutus, 300 € Saija Kinnunen, apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutus (ERKO), 200 € Tiina Koskenkorva, ERKO, 300 € Marita Puikkonen, ERKO, 200 € Jani Rönkkö, ERKO, 300 € Saara Huoponen, kongressimatka, 300 € Marko Rosenholm, kongressimatka, 300 € Noora Sjöstedt, kongressimatka, 300 € Jaakko Teppo, kongressimatka 200 € Linnea Raimas, ulkomaan vaihto-opiskelu, 280 €

yhteystiedot Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2017 PUHEENJOHTAJA VUOKKO MUSTONEN mustonenvuokko@gmail.com yrittäjä, FarmaCoaching VARSINAISET JÄSENET:

VARAPUHEENJOHTAJA ANNE TAMMIMÄKI anne.tammimaki@gmail.com Pharmacological Expert, DRA Consulting Oy VARAPUHEENJOHTAJA, OPISKELIJAVASTAAVA SANDRA KONTOLA sandra.kontola@helsinki.fi proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto APTEEKKITYÖRYHMÄN PUHEEN­ JOHTAJA, ULKOASIAINHOITAJA LINDA SEPPÄLÄ linseppala@gmail.com johtava proviisori, Apteekkimarket KOULUTUSVALIOKUNNAN PUHEEN­­ JOHTAJA JA KOULUTUSVASTAAVA TANJA KIVINUMMI tanja.kivinummi@gmail.com Pharmacological Expert, DRA Consulting Oy VARATALOUDENHOITAJA ELINA TOIVANEN elina.toivanen@fimnet.fi johtava proviisori, Kuhmon apteekki

VARAJÄSENET:

PROMENTOR-TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJA SUSANNA PARTTI susanna.partti@gmail.com Regulatory Affairs Associate, ratiopharm Oy – Teva Group Member OPISKELIJAVALIOKUNNAN VARAPUHEENJOHTAJA MAIJA RAATIKAINEN maija.er@gmail.com proviisoriopiskelija, Itä-Suomen yliopisto TALOUDENHOITAJA TIINA KINOS kinostiina@gmail.com proviisori, Laajasalon apteekki SAMULI AUNO samuli.auno@gmail.com proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto SAMI HYVÖNEN sami.hyvonen@bms.com Country Manager, Oy Bristol-Myers Squibb (Finland) Ab JOUNI KUSNETSOFF jouni.kusnetsoff@gmail.com laatujohtaja, Fysioline Oy HELINÄ MINKKINEN helina.minkkinen@fimnet.fi asiantuntijaproviisori, HUS-Apteekki NIINA SUNI niina.m.suni@gmail.com asiantuntijaproviisori, DRA Consulting Oy

MARKKU HELMINEN markku.helminen@fimnet.fi proviisoriopiskelija, Itä-Suomen yliopisto

VILLE OINIO ville.oinio@helsinki.fi tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto

KATERE SHARIFPOUR katere.sharifpour@fimnet.fi lääketukkukaupan vastuun­ alainen johtaja, Baxalta Finland Oy

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, fax (09) 6843 9911, toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA MIKKO LÄHDEVUORI Proviisori-lehden päätoimittaja gsm 050 339 8404, mikko.lahdevuori@proviisoriyhdistys.net EDUNVALVONTAPROVIISORI HENNA KYLLÖNEN, proviisori gsm 040 129 0062, henna.kyllonen@proviisoriyhdistys.net JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN Puh. (09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net

2.17 PROVIISORI 29

¢

¢

vapaalla TEKSTI MAIJA RAUHA JA JUSSI-PEKKA RAUHA KUVAT JUHA LUHTALA JA DREAMSTIME

Jussi­Pekka Rauha Vaasan keskussairaalan sairaala­ apteekkarina työskentelevä proviisori, FaT Jussi­Pekka Rauha aloittaa Proviisori­lehden uuden sarjan, jossa proviisorit kertovat harrastuksistaan ja muista mielenkiinnon kohteistaan.

URHEILUKIRJOJEN LUMOISSA

Urheilukirjojen lukeminen täytti toisella elinvuosikymmenelläni valtavan osan vapaa-ajastani. Luin suurin piirtein kaikki Laihian kunnankirjaston urheiluosaston kirjat, osan useampaankin kertaan. Huippu-urheilun maailma -sarjan neljännen osan ilmestyminen oli suuri tapaus, ja sain ilon olla Laihialla kirjan ensimmäinen lainaaja. Juha Miedon sadasosatappiot Sapporon ja Lake Placidin olympialaisissa kalvavat vieläkin mieltä.

MIEHET LUISTIMILLA

Olen harrastanut kolmatta vuotta muodostelmaluistelua mitä ilmeisimmin maailman ainoassa täysikokoisessa miesten muodostelmaluistelujoukkueessa nimeltään RiverBulls. Koko homma lähti liikkeelle vitsistä, mutta mopo on karannut käsistä jo ajat sitten. Muutaman urheiluvamman vastapainoksi hienoimpia hetkiä ovat olleet esiintyminen toissasyksyn Finlandia Trophyn avajaisissa sekä kaksi miesjoukkueiden Suomen ennätystä. Ja kyllähän säännöllinen liikunta on ihmiselle hyväksi.

PIIMÄVELLI VIE KIELEN

Äidin keittämässä piimävellissä on eteläpohjalaisen ruokakulttuurin syvyyttä. Olen saanut nauttia tästä ainutlaatuisesta ruokalajista pitkän ikäni, ja myös vaimoni ja kolme tytärtäni ovat löytäneet piimävellin erinomaisuuden. Harmillisesti en ole vieläkään oppinut keittämään sitä itse. Klimpit tahtovat aina hajota.

HILLOPURKIT OJENNUKSESSA Veikko Huovisen kirjat ovat suuria suosikkejani niiden maku-

hermoja stimuloivan kielen vuoksi. Listaykkösekseni nostan Hamsterit, koska kirjan päähenkilössä on jotain jännittävän tuttua. Mikä onkaan hienompi hetki kuin ihailla syksyllä satokauden päättyessä kauniita ja hyvässä ojennuksessa olevia hillopurkkirivistöjä. Hamsterista poiketen olen itse kuitenkin perin viehtynyt SI-järjestelmän mittayksiköihin.

METSÄSSÄ AIKA PYSÄHTYY

Kyllä rehellinen suomalainen mäntymetsä on luontoa parhaimmillaan. Metsässä aika pysähtyy, periaatteessa, sillä tavallisimmin metsässä liikkumiseni tahtoo olla kovin tavoitteellista: suunnistusta tai marjastusta.

Valitettavan harvoin metsään nykyään ehtii ihan vain samoilemaan. ¢

30 PROVIISORI 2.17

KOKO PERHEEN TEHOKKAAT JA TURVALLISET AURINKOSUOJAT Avènen aurinkotuotteet ovat erittäin korkealaatuisia ja hellävaraisia, joten ne sopivat koostumukseltaan myös herkälle iholle, pieniä lapsia unohtamatta.

UUTUUS! Very High Protection Anti-aging SPF 50+ 50 ml Ikääntymisen merkkejä korjaava ja ennaltaehkäisevä aurinkovoide.

Aurinkovoide erityisesti kasvoille, kaulalle ja dekolteelle, erinomainen myös meikin alle! Hajusteeton. Kätevä pumppuannosteltava tuubi.

UUTUUS! Very High Protection Mineral Fluid SPF50+ 40 ml Täysin uudenlainen, erittäin korkean suojan antava mineraaliaurinkosuojavoide ei sisällä lainkaan kemiallisia filttereitä.

Uusi miellyttävä, helposti levittyvä koostumus sopii erityisesti kasvoille, kaulalle ja dekolteelle. Ei sävytetty & hajusteeton.

Kätevästi mukana kulkeva litteä 40 ml pullo.

SAATAVILLA APTEEKEISTA! www.avene.fi

UUDET KÄTEVÄT PAKKAUKSET Very High Protection Spray SPF50+ Aurinkovoide 50+ aikuisille, etenkin vartalolle on nyt kätevässä spraypullossa, 200 ml. Kevyt koostumus, helppo levittää.

Very High Protection Lotion for Children SPF 50+ Uusi pienempi pakkauskoko loistavasta erittäin suojaavasta lasten aurinkovoideemulsiosta, 100 ml tuubi.

APTEEKISTA.

Aurinkosuojasuihke 360°, SK 50, 150 ml. Toimii myös ylösalaisin.

Herkän ihon aurinkosuojavoide, SK 30, 150 ml. Hajusteeton, vain fysikaalinen suoja.

Lasten herkän ihon aurinkosuojavoide, SK 50+, 100 ml.

Hajusteeton, vain fysikaalinen suoja.

Dermatologisesti testatut

UUTUUDET!

Aurinkosuojavoide kasvoille, SK 50+, 50 ml.

Hygieeninen pumppupullo.

Lasten aurinkosuojavoide, SK 50+, 150 ml. Hajusteeton.

Aurinkosuojasumute, SK 50+, 300 ml. Perhepakkaus.

S U O J A A H E R K K Ä I H O A U R I N G O LTA Vain apteekeissa myytävän Orion Pharman Sunpro-sarjan vedenkestävissä uutuuksissa on korkea tai erittäin korkea suojakerroin (30, 50, 50+) sekä ihoa hoitavia, kosteuttavia ja rauhoittavia ainesosia.

Huomiota on kiinnitetty myös helppokäyttöisiin ja hygieenisiin pakkauksiin.

Katso tuotekohtaiset ainesosaluettelot: sunpro.fi

itsehoitoapteekki.fi Lisätiedot puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16.

5/2017

Aurinkosuojavoide huulille, SK 50+, 15 ml.

Hoitava koostumus.