Proviisori 1/2021 avoin verkkosivusto

9

Uusi professuuri

16

Kivun hoito

18

Väitösten satoa

22

Uusi hallitus

23

Yhdessä erikseen

26

Sara Rosenberg

27

Verovähennykset

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 1.2021

Migreenin uudet hoidot ■ Neurologi Kari Alhainen kertoo, miten CGRP-vasta-aineet toimivat

APTEEKISTA.

Pysähdy, hengitä

UUDISTAVA NASOLIN KOSTEUTTAVA NENÄSUIHKE

UUTUUS! AINUTLAATUINEN YHDISTELMÄ KOSTEUTUSTA JA SUOJAA • Dekspantenoli edistää limakalvojen paranemista1,2 • Ksylitoli sitoo kosteutta3 • Voidaan käyttää 6 kk iästä alkaen

Lääkinnällinen laite

1. Hahn C et al. Eur Arch Otorhinolaryngology 2013;270(9):2465-72. 2. Kehrl and Sonnemann Laryngorhinootologie.

1998;77(9):506-12. 3. Cingi C et al. Int Forum Allergy Rhinol. 2014;4(6):475-9.

itsehoitoapteekki.fi Lisätietoja puh. 010 439 8250 ark. klo 8–22.

sisältö 1.2021 ¢

5

PÄÄKIRJOITUS

Päätoimittaja Teemu Ali-Kovero: Proviisori muutoksen keskellä.

7

AJASSA

Lääketaksa on puhuttanut pitkään.

Myös fleksaaja voi tarvita ravintolisiä.

Maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri on vireillä. Lääkkeen vaiheet silmässä tunnetaan entistä paremmin.

12

MIGREENIN UUDET HOIDOT Neurologi Kari Alhainen kertoo, miten uudet biologiset migreenilääkkeet toimivat.

16

LUENNOLTA Kivun hoidossa yhtenäinen ote on tärkeä.

18

VÄITÖKSET Koneellinen annosjakelu edellyttää lääkehoidon arviointia.

Lääkehoidon ongelmiin ei aina puututa avohoidossa. Lupaavia molekyylejä Parkinsonin taudin hidastamiseen. Kuinka antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja kampitetaan?

12

MIGREENIÄ SAIRASTAA noin 640 000 suomalaista, ja krooninen migreeni on noin 110 000:lla. Neurologi Kari Alhainen kertoo, mitä migreenissä tapahtuu ja miten sen uudet lääkehoidot toimivat. ■

18

21

JÄSEN- JA KOULUTUSSIVUT Esimiesvalmennuksen kuulumiset.

Muistilista.

PITKITTYNYTTÄ KIPUA ei välttämättä pystytä poistamaan hoidolla kokonaan. Professori Eija Kalso ja terveystieteiden tohtori Tapio Ojala kertoivat syksyn Farmasian Päivillä kivusta ja sen hoidosta. ■

22

SYYSKOKOUS Syyskokous linjasi vuoden 2021 toimintaa ja teki henkilövalintoja.

23 24

PUHEENJOHTAJALTA Antti Raimas: Yhdessä erikseen.

YHTEYSTIEDOT Yhdistyksen uuden hallituksen yhteystiedot.

25

AJANKOHTAISTA Fimnetillä on miljoona sivulatausta kuukaudessa. Talouskiertue järjestetään webinaarisarjana huhtikuussa.

26 27

VAPAALLA Sara Rosenberg.

JÄSENMAKSUT Verovähennykset ja jäsenmaksut verotuksessa.

23

UUSI PUHEENJOHTAJA Antti Raimas

pohtii, voiko verkostoitumista ja vertaistukea tarjota ilman tapaamisia. ■

26

PROVIISORI SARA ROSENBERG vannoi nuorena, ettei hän ikinä aloita lenkkeilyä. Nykyään luonnossa liikkuminen on hänen lempipuuhaansa. ■

■ toimittajalta KIPU KUULUU elämääni joka päivä. Rankinta on ollut menettää liikunnallisen ja hyväkuntoisen ihmisen identiteetti. Kesti vuosia kehittää jotakin tilalle, ja se tapahtui niin varkain, etten itse huomannut sitä ennen kuin se oli jo tapahtunut. Minusta tuli viherpeukalo. Sivun 17 lista on nyt toteutunut kohdallani täysin. Ellei luovuta, ei voi voittaa.

■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

1.21 PROVIISORI 3

pääkirjoitus ¢

JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 Helsinki (09) 177 771, 050 339 8404 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Teemu Ali-Kovero teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net 050 339 8404 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi, 0400 630 065 Taitto Katariina Torikka (OSG Viestintä) katariina.torikka@osg.fi, 044 298 3718 www.osgviestinta.fi AVUSTAJAT Sara Rosenberg ja Tiina Tapanila PAINO Painotalo Plus Digital Oy, painos 2 800 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy, Teemu Ali-Kovero, 050 339 8404 JAKELU Lehti postitetaan Suomen Proviisoriyhdistyksen proviisori- ja proviisoriopiskelijajäsenille sekä erikseen lehden tilauksen tehneille proviisoreille, apteekkareille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Lisäksi lehti jaellaan kaikkiin apteekkeihin, sairaala-apteekkeihin, lääkeyrityksille, lääketukkukauppoihin, lääke- ja terveydenhuollon viranomaisille ja farmasian koulutusyksiköihin sekä median edustajille.

TILAUSMUUTOKSET Jos sinulle ei vielä tule Proviisoria tai haluat ilmoittaa tilaus- tai osoitemuutoksista, voit tehdä sen osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/ proviisori Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.

Aikakausmedian jäsenlehti ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

4041 0089

PEFC/02-31-170

Proviisori muutoksen keskellä MUUTOS ON osa elämää. Se näkyy elämänkaaressa, kasvamisessa lapsesta aikuiseksi.

Se voi olla erilaisten taustavoimien tahdittamaa ja sykleissä toistuvaa kiertokulkua, kuten vuodenaikojen vaihtelu tai biologiset rytmit. Se voi olla ennustamatonta ja kaoottista, kuten talouselämä tai joidenkin sairauksien syntymekanismit. Muutos voi tapahtua myös suunnitelmallisesti tai lineaarisesti, kuten esimerkiksi tieteelliset ja teknologiset edistysaskeleet tai paremman elämänlaadun tavoittelu.

MUUTOKSEEN VOI suhtautua monella tavalla.

Jotkut voivat hyötyä muutoksesta, toiset se saattaa ajaa epäedulliseen asemaan. Edistyksessä muutoksen suunta on oikea, mutta nykytilanteesta hyötyvät kokevat sen haitaksi.

Optimismilla ja asennoitumisella on suuri rooli: koetko sinä muutoksen uhkana vai mahdollisuutena?

LÄÄKEKEHITYS JA lääketieteellinen tutkimus muuttavat aika ajoin merkittävästi maailmaa.

Uuden lääkkeen keksimisen on sanottu kallistuneen ja hidastuneen, mutta toisaalta onnistuminen ei ehkä vaadi kuin yhden oivalluksen ja peräänantamattomuutta. Me proviisorit kohtaamme innovaatiot työssämme, mutta parhaiten muutoksen kokevat uusista lääkehoidoista avun saavat potilaat. Tämän lehden kansijutussa tutustumme uusiin migreenin estolääkkeisiin, jotka saattavat johtaa käyttäjien kannalta merkittävään elämänmuutokseen.

MUUTOKSET RUTIINEISSA ovat olleet viime aikoina välttämättömiä. Meidät yllättänyt ja salakavalasti leviämään päässyt pieni, tappavaksi muuntunut virus on sekoittanut arkemme ja vapaa-aikamme. Pandemia on pakottanut meidät muuttamaan toimintatapojamme äkillisesti ja nopeasti. Sosiaalinen eristäytyminen on vähentänyt normaalia vuorovaikutusta ja jopa kontaktit lähimmäisiin ovat jääneet etäyhteyksien varaan. Havaittavissa on pientä turnausväsymystä, sillä tieto- ja viestintätekniset ratkaisut eivät ole täysin lunastaneet paikkaansa luonnollisen kanssakäymisen korvaajina. Pandemian ohella etenevät jo vuosi-

kausia esillä olleet globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen.

MYÖS TOIMINTAYMPÄRISTÖMME on muutoksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistyö etenee, ja lääkealan eri toiminnot ja prosessit ovat suurennuslasin alla. Lääkehuollon tiekartassa yhtenä määränpäänä esitetään apteekkitoimintaa koskevia muutoksia.

Huolenaiheina ovat ikääntyminen ja kasvanut palveluntarve, yleisinä tavoitteina tasa-arvoisuuden, yhdenvertaisuuden ja luottamuksen lisääntyminen sekä kustannustehokkuus.

MUUTOSTA EI ole farmasian alalla pelätty.

Esimerkiksi apteekin roolia on aktiivisesti kehitetty lääkeneuvonnan ja asiantuntijuuden suuntaan samalla, kun farmasia on hakeutunut lähemmäs muita terveydenhuollon toimijoita. Lähitulevaisuuden haasteena onkin ehkä nykymuotoisen apteekin ja alan sisäisen tahtotilan sovittaminen yhteen ylhäältä ja ulkopuolelta tulevien muutosvoimien kanssa. Mielenkiinnolla odotan näkemyksiä siitä, miten farmasian osaaminen sijoittuu ja jakautuu uudessa terveydenhuollossa. Toivon todella, että apteekit ja farmasia nähtäisiin ensisijaisesti voimavarana eikä kustannuseränä. Avohoidossa rationaalinen lääkehoito on usein verrattain edullinen hoitovaihtoehto.

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN pääteema vuonna 2021 on ”Proviisori muutoksen keskellä”. Vuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota olosuhteiden vuoksi paitsioon jääneeseen yhteisöllisyyteen. Sosiaalisten kontaktien luominen ja ammatillisten verkostojen ylläpitäminen ovat nyt yhdistyksen toiminnassa ja tapahtumissa entistä keskeisempiä tavoitteita. 

TEEMU ALI-KOVERO

Toiminnanjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 1.21 PROVIISORI 5

ILMOITUS

UUTUUS! MANSIKKAVADELMA...

maku, joka maistuu koko perheelle!

VUOROKAUSIANNOS 1–2 TABLETTIA SISÄLTÄÄ: 1–2 miljardia cfu elävää maitohappobakteeria Lactobacillus acidophilus Lactobacillus plantarum Lactobacillus rhamnosus Lactobacillus casei Lactobacillus reuteri Bifidobacterium longum Streptococcus thermophilus D3-vitamiinia 2–4 mikrog

Seitsemän luonnollista maitohappobakteerikantaa

M

aitohappobakteerit elävät ja vaikuttavat eri kohdissa suolistoa, ja ne eroavat ominaisuuksiltaan monin tavoin. LACTO SEVEN sisältää seitsemää erilaista kylmäkuivattua, suojattua, luonnollista maitohappobakteerikantaa, ja ne ovat lähtöisin kolmesta eri bakteerisuvusta. LACTO SEVENin maitohappobakteerikannat viihtyvät pääosin paksusuolessa, mutta osa kannoista elää myös eri osissa ohutsuolta.

LACTO SEVEN -maitohappobakteereilla on Bio-Support™-suojaus, joka

ympäröi bakteerit proteiini-hiilihydraattiseoksella. Suojauksen ansiosta bakteerit kestävät mahan happamuutta. Suojaus säilyttää ne elävinä ja toimintakykyisinä suolistoon saakka.

Suolessa bakteerit kiinnittyvät suolen seinämään ja lisääntyvät.

Kaikissa LACTO SEVEN -tuotteissa on maitohappobakteerien lisäksi D-vitamiinia, joka vahvistaa vastustuskykyä.

LACTO SEVEN Original sisältää myös inuliini-kuitua, jolla on tärkeä rooli toimia erityisesti bifidobakteerien

Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja.

www.lactoseven.fi

ja laktobasillien ravintona. Inuliini nopeuttaa uusien hyvien bakteerien asettumista suoleen. LACTO SEVEN Kids ja LACTO SEVEN Chew eivät sisällä inuliinia.

LACTO SEVEN sopii kaikenikäisille.

Tuotteita voidaan käyttää päivittäin tai kuuriluontoisesti. Tuotteet sopivat käytettäväksi myös raskauden ja imetyksen aikana. LACTO SEVEN Chew ja KIDS sopivat myös perheen pienimmille, yli 1-vuotiaista lähtien. Ne on makeutettu ksylitolilla.

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME

■ sanottua

ajassa

■ apteekkitalous

Rokotetuotanto on biologista eli perustuu soluviljelmiin – siksi se on vielä paljon vaativampaa kuin kemiallisten lähtöaineiden puristaminen esimerkiksi tabletiksi.

TOIMITUSJOHTAJA SANNA LAUSLAHTI LÄÄKETEOLLISUUS RY:N BLOGISSA 29.1.

■ lääketieto

Lääkehoidon päivä 18.3.

LÄÄKEHOIDON PÄIVÄN teemana on tänä vuonna Turvallinen lääkehoito korona-arjessa. Päivää vietetään torstaina 18.3.

Päivän päätapahtuma on kello 13 käynnistyvä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen webinaari, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita koronarokotteesta ja -rokotuksista.

Webinaarin voi katsoa myös jälkikäteen tallenteena.

Lääkehoidon päivänä tulee saataville myös Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen tuottama video potilaan etävastaanotolle valmistautumisen tueksi. 

Lääketaksa on puhuttanut pitkään Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean selvityksen mukaan lääketaksaa, apteekkiveroa ja apteekkimaksua koskevia muutosehdotuksia on tehty viime vuosikymmenien aikana yli 20.

E

hdotuksissa toistuvat apteekkien myyntikatteen kohtuullistaminen ja pienentäminen. Muutoskeinoina on esitetty myös apteekkiveron poistamista tai puolittamista yhdistettynä lääketaksan leikkaamiseen. Jos tämä ei ole mahdollista, on myös esitetty apteekeille jäävän lääketaksan mukaisen osuuden leikkaamista apteekkiveron progressiota kiristämällä, jolloin vaikutukset kohdentuisivat erityisesti liikevaihdoltaan isoihin apteekkeihin.

Muutosehdotukset eivät ole edenneet, jos niiden valmistelua ei ole saatu tehtyä yhdellä hallituskaudella tai isot toimijat ovat vastustaneet muutosta.

Yhteiskunnallinen keskustelu aiheen ympärillä on ollut vilkasta jo vuosia, mutta poliittinen tahtotila ja reunaehdot ovat selvityksen mukaan kirkastuneet vasta viime vuosina Sipilän, Rinteen ja Marinin hallitusohjelmien kirjausten sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesmuistioon sisältyneen lääkealan tiekartan myötä.

Lääkealan tiekarttaan kirjattuina tavoitteina on pienentää apteekkijärjestelmän osuutta lääkehoidon kustannuksista ja toisaalta kohtuullistaa lääkkeiden käyttäjien maksurasitusta.

Selvityksessä todetaan, että lääketaksa ja apteekkivero ovat keskeisiä elementtejä tällaisissa muutoksissa. Niiden keskinäisen riippuvuuden takia muutoksia tulee tarkastella yhtäaikaisesti, vaikka muutoksia tehtäisiinkin vaiheittain tai toisistaan irrallisina.

Joka tapauksessa muutokset edellyttävät huolellisia ennakkolaskelmia ja muutosten vaikutusarviointeja sekä muutoksien jälkeen vaikutusten tarkkaa seurantaa.  LÄHDE FIMEA

Lääketaksan ja apteekkiveron muutokset edellyttävät huolellisia laskelmia.

Lääkkeiden tukkuhintainen myynti kasvoi vuonna 2020

1,7 % yhteensä 2 807 miljoonaan euroon.

Kasvu on vähäisempää kuin edeltävänä vuonna.

LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY

■ proviisori-lehti

Vuoden 2020 paras juttu PROVIISORI-LEHDEN vuoden 2020 parhaaksi jutuksi valittiin numerossa 4/2020 julkaistu Kelan noottikirje on monen tekijän summa, jossa proviisori Jani Rönkkö kertoi havainnoistaan ja projektityöstään. Kiitos kaikille vastauksen lähettäneille! Kirjapalkinto on lähetetty arvonnan voittajalle.  1.21 PROVIISORI 7

¢

¢

ajassa ■ ravintolisät

■ proviisorikoulutus

Åbo Akademin proviisorikoulutus myötätuulessa ÅBO AKADEMI on saanut Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet sr:ltä 150 000 euron lahjoituksen, joka tukee uuden proviisorikoulutuksen käynnistämistä. Kyseessä on yksi ensimmäisistä isoista lahjoituksista valtion vastinrahoitusohjelman mukaisessa varainkeruukampanjassa. Lahjoituksen myötä Åbo Akademi aikoo panostaa muun muassa Turun ja Vaasan kampusten yhteistyöhön.  LÄHDE ÅBO AKADEMI

■ rationaalinen lääkehoito

RATTI-tutkijat kokoontuivat Punaista ja vaaleaa lihaa sekä maitotuotteita korvattiin tutkimusruokavaliossa palkokasveilla pähkinöillä, siemenillä ja viljatuotteilla.

Myös fleksaaja voi tarvita ravintolisiä Helsingin yliopiston tutkimuksessa jo osittainen eläinproteiinin korvaaminen ruokavaliossa kasvisproteiinilla muutti luuston aineenvaihduntaa ja vähensi sekä kalsiumin että D-vitamiinin saantia.

F

leksaus eli joustava kasvissyönti, jossa osa liha-aterioista korvataan kasviperäisillä vaihtoehdoilla, on kuuma ruokatrendi.

Tutkimuksessa verrattiin kolmea ruokavaliota, joihin sisältyi eri määrät eläinproteiineja, mutta yksikään ei ollut täysi kasvisruokavalio.

Punaista ja vaaleaa lihaa sekä maitotuotteita korvattiin tutkimuksessa palkokasveilla, pähkinöillä, siemenillä ja viljatuotteilla. Nestemäisiä maitovalmisteita korvattiin kasvijuomilla, joita ei ollut täydennetty kalsiumilla tai D-vitamiinilla. Juuston määrä oli enemmän kasviproteiineja sisältävissä ruokavalioissa pienempi kuin eläinproteiinipainotteisessa.

Sekä luuston muodostuminen että hajoaminen lisääntyivät, kun osa ruokavalion eläinproteiinista korvattiin kasviproteiinilla. Tämä saattaa pitkään jatkuessaan olla haitallista luuston terveydelle. Tulokset ovat linjassa äskettäin laajasta EPIC-Oxford-väestötutkimuksesta julkaistujen tulosten kanssa. Niissä kasvissyöjillä havaittiin 18 vuoden seurantajakson aikana suurempi luunmurtumien riski kuin sekasyöjillä.

Tutkijoiden mukaan muutokset selittyvät todennäköisesti maitovalmisteiden käytön ja niistä saatavan kalsiumin ja D-vitamiinin määrän vähäisyydellä.

Jos ruokavaliossa ei ole päivittäisessä käytössä D-vitaminoituja margariineja, maitovalmisteita tai vitaminoituja kasvijuomia ja jos kalaa käytetään vähemmän kuin 2–3 kertaa viikossa, on tärkeää varmistaa riittävä D-vitamiinin saanti etenkin pimeänä vuodenaikana käyttämällä D-vitamiinivalmistetta.  LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

8 PROVIISORI 1.21

LÄÄKEALAN tutkimus- ja kehittämiskeskus Fimean koordinoima rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkosto RATTI järjesti tammikuussa tutkijoille ja sosiaali- ja terveysministeriön lääkevirkamiehille vuosittaisen yhteistapaamisen. Tavoitteena oli tunnistaa alueita, joista tarvitaan tutkimustietoa lääkepoliittisen päätöksenteon tueksi, ja luoda edellytyksiä tutkimusyhteistyölle. Virtuaalinen keskustelutilaisuus kokosi yhteen lähes 70 osallistujaa. Johtaja Taina Mäntyranta STM:stä korosti puheenvuorossaan näyttöön perustuvan tutkimustiedon merkitystä poliittiselle päätöksentekijälle.

Tilaisuudessa esiteltyjä tutkimusaiheita olivat lääkkeiden aiheuttamien kaatumisten ehkäiseminen ja antikolinergisten lääkkeiden käyttö iäkkäillä sekä bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö ja astmapotilaiden lääkehoitoon sitoutuminen aikuisväestössä. Esillä oli myös hanke, jossa kuvataan lääketaksaan, apteekkimaksuun ja apteekkiveroon tehtyjä ja ehdotettuja muutoksia ja mahdollisia muutosten esteitä. Valmistuneita hankkeita kuvaavat Policy Briefit ja alkamassa olevia hankkeita koskevat Tiedotteet on julkaistu Fimean verkkosivuilla.

Tutkijoita mietityttivät tutkimustyön edellytykset erityisesti rekisteritutkimuksessa. Tietosuojalainsäädäntö sekä aineistomaksut voivat muodostua esteiksi rationaalisen lääkehoidon tutkimuksen toteuttamiselle jatkossa.

RATTI-tutkimusverkosto on avoin kaikille rationaalisesta lääkehoidosta kiinnostuneille.  LÄHDE FIMEA

■ nimitykset

Fimea PROVIISORI Anna Siira on nimitetty Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean Lääkevalmisteiden arviointiprosessin johtajaksi. Hän aloitti tehtävässään 8.2. Lääkevalmisteiden arviointiprosessi vastaa sekä ihmisten että eläinten käyttöön tarkoitettujen lääkevalmisteiden arviointityöstä ja niihin liittyvästä tieteellisestä neuvonnasta, lääketurva-asioista, kliinisten lääketutkimusten ja lääkemarkkinoinnin valvonnasta sekä lääkekulutuksen seurannasta. 

Itä-Suomen yliopisto FARMASIAN TOHTORI Ossi Korhonen on nimitetty Itä-Suomen yliopiston farmasian teknologian ja fysikaalisen farmasian professoriksi. Korhonen aloitti tehtävässään vuoden alkaessa. Korhosen oma tutkimusryhmä etsii ratkaisuja amorfisten lääkeaineiden stabilointiin. 

Lääketeollisuus ry LÄÄKETEOLLISUUS RY valitsi uudeksi puheenjohtajakseen AbbVie Oy:n toimitusjohtajan Matthew Ilesin kokouksessaan 29.1.

Iles on koulutukseltaan kemisti, ja hän on työskennellyt 20 vuotta lääketeollisuuden tehtävissä Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Nimityksensä yhteydessä hän totesi, että terveydenhuollon haasteet ratkaistaan vain saumattomalla yhteistyöllä terveydenhuollon, tutkijayhteisöjen, viranomaisten ja eri yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Lääketeollisuus on tähän osaltaan valmis. 

Suurin kasvu tukkumyynnissä apteekeille vuonna 2020 oli veritautien lääkkeissä,

7,9 %

Vireillä: Maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri Helsingin yliopistoon perusteilla oleva professuuri hyödyttää farmasian ja lääkealan toimijoita ympäri Suomen. Tavoitteena on vähentää lääkkeiden käytön haittoja niin ihmisille kuin ympäristöllekin.

H

elsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tavoitteena on saada aikaan maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri. Professuurin avulla työelämän ja yritysten käyttöön eri puolille Suomea koulutetaan farmasian ja lääkealan asiantuntijoita, jotka pystyvät muuttamaan alan toimintatapoja ympäristöä huomioivampaan suuntaan.

Kestävän kehityksen Lääkealan kestävän kehityktutkimushankkeissa sen kokonaisvaltainen ymmärkehitetään esimerkiksi täminen tulee olemaan tärkeä menetelmiä uusien osa farmasian ja lääkealan asianlääkeainekandidaattien ympäristövaikutusten tuntijoiden ammattitaitoa tulekustannustehokkaaseen vaisuudessa. arviointiin jo lääkkeiden – Haluamme professuurin avulla kehitysvaiheessa. kouluttaa kestävän kehityksen asiantuntijoita, jotka pystyvät toimimaan niin suorissa asiakas- ja potilaskontakteissa, teollisuudessa kuin alan tutkimuksessakin, toteaa farmasian tiedekunnan dekaani Jouni Hirvonen.

Kestävä kehitys lääkealalla tarkoittaa esimerkiksi lääkkeiden tehokasta ja turvallista käyttöä. Rationaalinen lääkkeiden käyttö ja asianmukainen lääkejätteiden hävitys ovat parasta arkipäivän toimintaa niin lääkealan ammattilaisille kuin asiakkaille ja potilaillekin. Esimerkiksi antibioottien määrääminen vain tarpeeseen ja ohjeistuksen noudattaminen tarkasti kuurin aikana auttavat ehkäisemään antibioottiresistenssin kehittymistä.

– Kestävä lääkekehitys ja ekologisempi tuotanto ovat myös tärkeitä tavoitteita, joita lääkealan tutkimuksella pyritään edistämään. Parhaillaan käynnissä olevissa tutkimushankkeissa, joissa Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta on mukana, etsitään ratkaisuja lääkkeiden elinkaaren aikana syntyvien ympäristövaikutusten vähentämiseen ja kehitetään esimerkiksi menetelmiä uusien lääkeainekandidaattien ympäristövaikutusten kustannustehokkaaseen arviointiin jo lääkkeiden kehitysvaiheessa, kertoo projektisuunnittelija Sanja Karlsson farmasian tiedekunnasta.

Professuurihankkeen tukemiseksi on perustettu Farmasian kestävän kehityksen rahasto. Rahasto löytyy Helsingin yliopiston lahjoitussivulta https://www.helsinki.fi/fi/lahjoita.  TEKSTI ELINA K. RAUKKO

ja syöpä- ja reumalääkkeissä, 6,8 %.

LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY

HUOMAA MYÖS TÄMÄ! Sanja Karlsson puhuu lääkkeistä ja ympäristöstä Proviisoriyhdistyksen webinaarissa 11.3. Tilaisuus alkaa klo 18.

1.21 PROVIISORI 9

¢

ajassa ■ podcast

■ väitös

Proviisori kertoo psykedeeleistä YLE PUHEEN tiedetoimittaja Juuso Pekkinen etsii maanantaisin lähetettävässä Kohtaamisia syvässä päässä -ohjelmassaan suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. 1. helmikuuta hän keskusteli ohjelmassaan proviisori Lauri Elsilän kanssa LSD:n farmakologiasta ja psykedeelitutkimuksen tekemisestä. Elsilä tekee Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa väitöskirjaa psykedeelien farmakologisista vaikutuksista.

On mahdollista, että psykedeelejä voisi käyttää mielenterveyden häiriöiden tai addiktioiden hoidossa. Aineiden toimintamekanismien selvittäminen voi myös mahdollisesti tarjota tietoa mielen häiriötiloista. Vajaan tunnin mittainen ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenasta ja useimmista podcast-palveluista. 

■ kirjat

Tuhti paketti tutkimustiedosta ja terveysväittämistä TERVEYDESTÄ JA HYVINVOINNISTA on saatavilla tietoa yllin kyllin, ja luotettavan tiedon erottaminen käy yhä haastavammaksi. Mistä ja miten tunnistaa virheellisen ja toisaalta oikean tiedon? Avuksi löytyy lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuutin kirja Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa (Minerva 2020).

Knuuti pohtii kirjassaan yleistajuisesti tutkimuksen tekemistä ja terveysväittämiä sekä niihin liittyviä ilmiöitä. Hän analysoi yli 70 terveysteemaa ja 250 niihin liittyvää terveysväitettä perehdyttäen muiden muassa ravitsemukseen, rokotuksiin, ympäristön riskeihin sekä sairauksien toteamiseen ja hoitoon liittyviin väittämiin.

Knuutin kirja auttaa niin maallikkoa kuin asiaan vihkiytynyttäkin tunnistamaan ajatusharhoja ja kehittämään kriittistä lukutaitoa.

Kauppatavarana terveys on kattava, hyvin jäsennelty ja helppolukuinen tietopaketti. Kirjassa asiat tuodaan esiin ymmärrettävästi. 313 sivua (sis. liitteet, hakemisto ja lähteet). Saatavilla myös äänikirjana.  ESITTELY MARTTA HUTTU

10 PROVIISORI 1.21

Emma Heikkisen väitöstyön tulokset hyödyttävät silmälääkkeiden ja lääkkeensaattomenetelmien kehitystä.

Lääkkeen vaiheet silmässä tunnetaan entistä tarkemmin

P

roviisori Emma Heikkisen väitöstutkimus lisää ymmärrystä silmälääkkeiden farmakokinetiikasta eli siitä, mitä silmälääkkeille tapahtuu silmäkudoksissa. Tutkimuksessa myös kehitettiin laboratorio- ja laskennallisia menetelmiä silmälääkkeiden tutkimiseen. Heikkinen väitteli syyskuussa Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.

Silmän lääkehoidon haasteita ovat lääkkeen tarkka kohdentaminen ja riittävän vaikutusajan saavuttaminen. Silmäsairauksiin tarvitaankin uusia lääkkeitä ja lääkkeiden saattomenetelmiä, joilla lääkkeiden vaikutusaikaa voidaan pidentää. Väitöstutkimus koostui osatöistä, joissa tutkittiin silmälääkkeiden farmakokinetiikkaan ja lääkkeenantoon liittyviä ilmiöitä. Apuna käytettiin laboratoriomenetelmiä ja tietokonesimulaatioita.

Tutkimuksessa havaittiin, että lääkeaineiden esterisidoksia pilkkovien entsyymien aktiivisuus vaihteli suuresti eri silmäkudosten välillä. Tutkimus osoitti myös, että aihiolääkkeen kemiallinen rakenne vaikuttaa sen aktivoitumiseen silmän kudoksissa. Lisäksi Heikkinen selvitti lääkeaineiden jakautumista silmän linssiin. Jakautuminen oli vähäistä, eikä sillä ollut vaikutusta lääkeainepitoisuuteen silmän etukammionesteessä.

Tietokonesimulaatioiden avulla Heikkinen tutki silmän lasiaiseen asetettavien lääkeaineimplanttien ominaisuuksia. Tulosten perusteella lääkeaineen tehokkuus pieninä pitoisuuksina on implantin toimivuuden kannalta tärkeä tekijä.

Useiden lääkeaineiden tutkiminen samanaikaisesti yhdessä laboratoriokokeessa osoittautui hyväksi tavaksi säästää tutkimuksiin kuluvaa aikaa.  LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

Lue lisää väitösselostuksia sivulta 18 alkaen!

■ lääkehoito

Rauhoittavien käyttö jää usein päälle KELAN, Turun yliopistollisen keskussairaalan, Turun ja Helsingin yliopistojen sekä Niuvanniemen sairaalan tutkimuksen mukaan uusista rauhoittavien ja unilääkkeiden käytön aloittajista jopa 39 prosentilla käyttö pitkäaikaistui.

Käyttö pitkäaikaistui erityisesti iäkkäillä henkilöillä eli 65 vuotta täyttäneillä.

Heistä jopa 55 prosentista tuli pitkäaikaiskäyttäjiä. Työikäisistä pitkäaikaiskäyttäjiksi tuli 34 prosenttia.

Potilaan iän ohella myös käytetty lääkeaine vaikutti käytön pitkäaikaistumiseen.

Nitratsepaamilla aloittaneista henkilöistä 76 prosenttia, tematsepaamilla 64 prosenttia, loratsepaamilla 62 prosenttia ja klonatsepaamilla aloittaneista 58 prosenttia päätyi pitkäaikaiskäyttäjiksi.

Muita pitkäaikaistumiseen yhteydessä olevia tekijöitä olivat tutkimuksen mukaan miessukupuoli, sosiaalietuuksien saaminen, psykiatriset oheissairaudet sekä päihteiden käyttö.  LÄHDE KELA

Avansor Pharma Oy on vuonna 2003 perustettu suomalainen lääkeyritys. Myymme ja markkinoimme kustannustehokkaita rinnakkaislääkkeitä. Laaja tuotevalikoimamme kattaa monipuolisesti eri terapia-alueet. Toimitamme lääkevalmisteitamme apteekkeihin, sairaaloihin ja annosjakeluyhtiöille. Yhteistyökumppanimme ovat Euroopan johtavia rinnakkaislääkkeiden kehittäjiä ja valmistajia.

¢

lääkehoidot

Migreeni talttuu nyt uusin keinoin Maailma ei ole valmis eikä kaikkia lääkkeitä ole vielä keksitty. Tieteen edistysaskeleet johtavat edelleen uusien, ihmisten elämänlaatua olennaisesti parantavien lääkehoitojen kehittämiseen. Hyvä esimerkki on migreenin hoito.

Jo vuosia sitten havaittiin, että tietty peptidi, CGRP, on läsnä migreenikohtausten aikana. Nyt ensimmäiset havaintoon liittyvät biologiset lääkkeet ovat markkinoilla, ja lisää on tulossa.

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT SAMI HEISKANEN

V

uonna 2015 neurologit Mikko Kallela ja Markus Färkkilä kirjoittivat Duodecim-lehdessä, että CGRP-vasta-aineita tutkitaan ahkerasti estohoitona migreeniin. Silloin ei kuitenkaan vielä tiedetty, miten pitkään niiden migreeniä estävä teho kestää ja ilmaantuisiko niiden käytössä allergisia reaktioita. ”Olemme uuden aikakauden kynnyksellä”, neurologit sanoivat ja päättelivät, että kuluu vielä vuosia, ennen kuin molekyylit ovat apteekista saatavilla.

Nyt ne ovat. Markkinoilla on kolme biologista migreenin estoon tarkoitettua lääkettä: Tevan fremanetsumabi kauppanimellä Ajovy, Novartiksen erenumabi nimellä Aimovig ja Lillyn galkanetsumabi nimellä Emgality.

Lundbeckin eptinetsumabi on saanut myyntiluvan Euroopassa kauppanimellä Vyepti, mutta se ei ole vielä markkinoilla.

Tevan lääketieteellinen johtaja, neurologi Kari Alhainen vastaa Proviisori-lehden kysymyksiin uusista lääkkeistä ja kertoo, mitä proviisorin on hyvä tietää migreenistä ja sen hoidosta.

MIKSI MIGREENIÄ KANNATTAA HOITAA? Migreeniä sairastaa noin 640 000 suomalaista eli 12 prosenttia väestöstä. Se on naisilla selvästi yleisempää kuin miehillä, ja se aiheuttaa vuosittain 1,3 miljoonaa työstä poissaolopäivää. Kolme neljästä migreenipotilaasta kertoo, että kohtaukset vaikeuttavat

12 PROVIISORI 1.21

työntekoa, ja yli puolella kohtaukset ovat niin kovia, että ne edellyttävät vuodelepoa. Moni potilas elää kohtausten pelossa kohtuuttoman kurinalaista elämää eikä uskalla esimerkiksi sopia menoja ja tapaamisia normaaliin tapaan, koska voi joutua perumaan ne.

MIKSI AIHE ON AJANKOHTAINEN? Uudet migreenin estolääkkeet ovat ensimmäinen uutinen migreenin hoidossa sitten 1990-luvun, jolloin migreenikohtausten täsmälääkkeet, triptaanit, tulivat markkinoille. CGRP-vasta-aineiden myötä on saatu nimenomaan migreenin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä myös kohtausten estämiseen.

Ensimmäiset uuden polven estolääkkeet saivat myyntiluvan Yhdysvalloissa noin kolme vuotta sitten ja Suomessa kaksi vuotta sitten. Korvattavuuden piirissä niitä on ollut keväästä 2019 lähtien.

Seuraavaksi on tulossa suun kautta otettavia, CGRP:n toimintaa estäviä lääkkeitä sekä kohtauslääkkeiksi että estohoitoon.

MITÄ PROVIISORIN TULEE TIETÄÄ MIGREENISTÄ?

Moni päänsärkypotilas on vailla oikeaa diagnoosia ja siten myös ilman asianmukaista hoitoa. Migreenin ja jännityspäänsäryn voi erottaa melko helposti toisistaan esimerkiksi apteekkityössä tekemällä tietyt kysymykset.

Migreeniä on kuitenkin useita lajeja, ja kyse onkin oikeastaan oireyhtymästä, johon liittyy voimakasta päänsärkyä.

Jos sama asiakas käy toistuvasti apteekissa hakemassa lääkkeellistä apua päänsärkyynsä,

hänet olisi hyvä opastaa asianmukaisiin tutkimuksiin – mielellään neurologille tai päänsärkysairauksiin perehtyneelle yleislääkärille.

Uusien biologisten estolääkkeiden korvattavuuslausunnon voi kirjoittaa vain neurologi.

Tulehduskipulääkkeiden käyttö on liiallista, jos niitä otetaan päänsärkyyn 15 päivänä kuukaudessa tai useammin. Jos triptaania kuluu kuukaudessa 10 päivänä tai useammin, tilanne on sama. Liian usein otettu särkylääke voi johtaa myös särkylääkepäänsärkyyn, joka tulee hoitaa neurologin valvonnassa.

MILLAINEN ITSEHOITO AUTTAA? Mahdollisimman pian ensimmäisten oireiden ilmaantuessa tulisi ottaa nopeasti imeytyvä tulehduskipulääke. Annoksen on oltava riittävän iso, jotta kohtausmekanismi sammuisi heti alkuunsa. Itsehoidossa suurin sallittu annos esimerkiksi ibuprofeenia on 400 mg kolmasti päivässä, mutta neurologi voi määrätä sitä 1 200 mg:n kerta-annoksena.

Jos migreeni on jo diagnosoitu, voidaan käyttää triptaania, jota on saatavana myös itsehoitolääkkeenä. Triptaanikin tulee ottaa heti ensimmäisten oireiden ilmaantuessa.

Tutkimukset viittaavat siihen, että tulehduskipulääke ja triptaani yhdessä tehoavat migreenikipuun paremmin kuin kumpikaan erikseen. Yhteiskäytöstä on hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa.

Jos migreenikohtaukset pitkittyvät lääkityksestä huolimatta, migreeni häiritsee tavallista elämää tai migreenikohtauksia on 3–4 tai enemmän kuukaudessa, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Osa potilaista on saanut suorastaan dramaattisen avun, ja lääkitys on merkinnyt heille isoa elämänmuutosta.

Neurologi Kari Alhainen on työskennellyt lääketieteellisenä asiantuntijana, neuvonantajana ja lääketieteellisenä johtajana Teva Finland Oy:ssa yhteensä noin kymmenen vuoden ajan.

1.21 PROVIISORI 13

¢

lääkehoidot Jännityspäänsärky vai migreeni?

MIGREENIIN liittyy piirteitä, joiden avulla se on melko helppo erottaa lihasjännityksestä johtuvasta päänsärystä. Päänsärkypotilaalta voi kysyä esimerkiksi:

1 2 3

MISSÄ PÄÄNSÄRKYÄ ON? ONKO SE TOISPUOLEISTA? ONKO PÄÄNSÄRKY SYKKIVÄÄ?

PAHENEEKO PÄÄNSÄRKY RASITUKSESSA, KUTEN PORTAITA NOUSTESSA?

4 5 6

ONKO SÄRKY VOIMAKASTA? TUNTUVATKO VALO JA ÄÄNET IKÄVILTÄ?

KOETKO PAHOINVOINTIA? LIITTYYKÖ PÄÄNSÄRKYYN OKSENTELUA?

Kari Alhaisen mukaan uusien migreenin estolääkkeiden haitat ovat olleet pienet, lähes lumelääkkeiden luokkaa.

MILLAISTA ESTOLÄÄKITYSTÄ TÄHÄN ASTI ON KÄYTETTY? Kaikki tähän asti käytetyt migreenin estolääkkeet oli alun perin kehitetty johonkin muuhun sairauteen. Hoidon yhteydessä oli sitten havaittu, että lääke näytti auttavan myös migreeniin. Näin on käynyt verenpaineen hoitoon kehitetyille beetasalpaajille ja angiotensiinireseptorin salpaajille, vanhoille masennuslääkkeille amitriptyliinille ja nortriptyliinille sekä epilepsian hoitoon käytetyille valproaatille ja topiramaatille.

Nämä lääkkeet vähentävät kuitenkin kohtausten määrän parhaimmillaankin vain puoleen, ja moni lopettaa niiden käytön haittojen takia.

MITÄ MIGREENIKIVUN SYNNYSTÄ TIEDETÄÄN? Migreenin syntymekanismi on edelleen osittain epäselvä. Ajatellaan, että migreenistä kärsivät ovat saaneet perintönä herkän keskushermoston, joka reagoi moniin ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin, kuten valoon, stressiin ja kuukautiskiertoon, migreenikohtauksella.

14 PROVIISORI 1.21

Migreenikipu aiheutuu osittain aivojen valtimoverisuonten laajenemisesta. Verisuoni venyy ja laajenee sykkeen tahdissa, minkä takia migreenipäänsärky tuntuu sykkivänä.

Aivojen valtimoverisuonten seinämissä on lihassoluja. Kun verisuonet laajenevat, lihassolujen liitoksiin tulee aukkoja, joista pääsee kudoksiin tulehdus- ja kipuvälittäjäaineita vapauttavia syöttösoluja. Ne aiheuttavat kovan aivokalvon pinnalle kivuliaan paikallisen tulehdusreaktion. Kivunvälittäjäaineet, kuten CGRP, sitoutuvat kolmoishermoon aiheuttaen voimakkaan kivun välittymisen aivoihin.

MIHIN HAVAINTOIHIN UUDET LÄÄKKEET PERUSTUVAT? Estolääkityksen kehittäminen pääsi vauhtiin, kun havaittiin, että kalsitoniinigeeniin liittyvä peptidi, CGRP (Calcitonin Gene-Related Peptide), on usein läsnä migreenikivussa.

Onnistunut migreenikohtauksen hoito laskee tämän hermovälittäjäaineen pitoisuuden laskimoveressä normaaliksi, ja kohtausten välillä CGRP on normaalitasolla. Kroonisessa migreenissä, jossa päänsärkypäiviä on kuu-

Mitä useampaan kysymykseen potilas vastaa myöntävästi, sitä todennäköisemmin hänellä on migreeni. Kaikkien kriteerien ei kuitenkaan tarvitse täyttyä. 

kaudessa 15 tai enemmän, peptidin pitoisuus voi olla koko ajan koholla.

CGRP on 37 aminohapon ketju, joka laajentaa verisuonia ja välittää kipua. Sitä on neuroneissa ja glia-soluissa kaikkialla keskus- ja ääreishermostossa. Sitä löytyy myös kolmoishermosta, joka on pään tärkein kipua välittävä hermo. Kolmoishermon ylin haara ulottuu silmän, otsan ja päälaen alueelle.

Migreenikipu välittyy keskushermostoon kolmoishermon kautta.

Migreenissä CGRP:tä vapautuu kolmoishermon C-säikeistä, mikä aiheuttaa valtimoverisuonten laajenemisen. CGRP:tä sitoutuu myös kolmoishermon A delta -hermosäikeissä oleviin CGRP-reseptoreihin. Tämä aiheuttaa voimakkaan kipuviestin välittymisen aivorunkoon ja edelleen isoaivokuoren kipukeskukseen.

MITEN UUDET LÄÄKKEET TOIMIVAT? Uusien estolääkkeiden teho perustuu siihen, että ne toimivat CGRP:n vasta-aineena sitoutuen joko suoraan CGRP-peptidiin tai sen reseptoriin. Sen seurauksena CGRP:n toiminta

estyy sekä valtimoiden seinämissä että kolmoishermon A delta -säikeissä.

MITEN NE ANNOSTELLAAN? CGRP-vasta-aineet ovat biologisia lääkkeitä.

Ne ovat peptidejä eli proteiinien rakenneosia, jotka valmistetaan soluviljelmissä. Mikäli niitä annetaan suun kautta, mahalaukun hapot johtavat niiden hajoamiseen. Siksi markkinoilla olevat uudet migreenin estolääkkeet annostellaan pistoksina ihon alle. Niiden puoliintumisaika on pitkä, keskimäärin 27–31 vuorokautta, joten ne voidaan annostella harvakseltaan, noin kuukauden välein. Ensimmäisen pistoksen antaa yleensä hoitaja, ja sen jälkeen potilas voi pistää lääkkeen kotona turvallisesti.

Lääkkeen puoliintumisaika vaikuttaa annosteluun. Siksi erenumabi annostellaan neljän viikon välein. Fremanetsumabia ja galka-

CGRP-vastaaineiden teho näyttäisi olevan parempi elävässä elämässä kuin myyntilupaan johtaneissa tutkimuksissa.

osalla heistäkin migreeni on kadonnut kokonaan tai lähes kokonaan. Jostakin vielä tuntemattomasta syystä 20–25 prosenttia potilaista ei hyödy tarpeeksi näistä uusistakaan lääkkeistä. Ero perinteisiin estolääkkeisiin on kuitenkin erittäin suuri.

Valmisteita ei ole verrattu keskenään tutkimuksissa, mutta niiden teho vaikuttaa olevan samantasoinen.

Suonensisäisesti annosteltava eptinetsumabi vaikuttaa todennäköisesti valmisteista nopeimmin, mutta muidenkin valmisteiden teho tulee tutkimusten mukaan esille tilastollisesti merkitsevänä jo ensimmäisen viikon aikana. Osalla potilaista teho tulee esille viivästyneesti siten, että yli puolet kohtauksista jää pois vasta neljännen ja kuudennen hoitokuukauden välillä.

ONKO CGRP-VASTA-AINEILLA YHTEISVAIKUTUKSIA? Kuten biologiset lääkkeet yleensä, nämäkin ovat täsmälääkkeitä, joilta onnistuu vain peptidin sitominen tai reseptorin blokkaaminen.

Ne eivät vaikuta mihinkään muuhun, eikä niillä tiedetä olevan yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Niiden ei tiedetä vaikuttavan myöskään immuunivasteeseen. Esimerkiksi koronarokotteen voi ottaa, vaikka käyttäisi migreenin estolääkitystä. 

CGRP

MILLAISIA HAITTOJA NE VOIVAT AIHEUTTAA? Haitat ovat olleet tutkimuksissa pienet, lähes lumelääkkeen luokkaa. Keskeisin haitta ihon alle annosteltavilla lääkkeillä on pistospaikan reaktio: kipu, punoitus, kuumotus ja joskus voi ilmaantua myös paukama.

Reseptoriin sitoutuvilla lääkkeillä (katso kuva) on esiintynyt myös mahasuolikanavan haittoja, kuten ummetusta ja gepanteilla myös pahoinvointia.

Pistoksena annettavissa lääkkeissä on vaarana yliherkkyysreaktio, joka tulee yleensä heti lääkkeen antamisen jälkeen, mutta joskus se voi tulla viivästyneesti muutaman viikon kuluessa. Näitä reaktioita on ollut alle prosentilla CGRP-vasta-aineita saaneista.

CGRP:N VASTAAINEET Eptinetsumabi Fremanetsumabi Galkanetsumabi

CGRP-RESEPTORIN SALPAAJAT Atogepantti Rimegepantti Ubrogepantti

CGRPRESEPTORIN VASTA-AINE Erenumabi

MITÄ HAVAINTOJA HOIDOSTA ON TEHTY MYYNTILUVAN SAAMISEN JÄLKEEN? netsumabia annetaan kerran kuukaudessa.

Eptinetsumabia annetaan suonensisäisesti neljä kertaa vuodessa. Myös fremanetsumbia voidaan antaa isommalla annoksella neljästi vuodessa ihon alle.

CGRP-vasta-aineiden aloitus on helppoa verrattuna perinteisiin estolääkkeisiin.

Annosta ei tarvitse nostaa pikkuhiljaa ylöspäin vaan CGRP-vasta-aineet voidaan aloittaa suoraan ylläpitoannoksella. Valmisteyhteenvedon mukaan kuitenkin galkanetsumabi aloitetaan ylläpitoannokseen nähden kaksinkertaisella annoksella.

MINKÄ VERRAN NE AUTTAVAT? Osa potilaista on saanut suorastaan dramaattisen avun, ja lääkitys on merkinnyt heille isoa elämänmuutosta.

Kohtauksellista migreeniä sairastavista miltei puolet on saanut 75–100 prosentin vasteen vuoden hoidon jälkeen, ja noin kolmannes on saanut lievemmän, mutta kliinisesti merkitsevän hyödyn. Osalla kroonista migreeniä sairastavista on aikaisemmin ollut päänsärkyä joka päivä tai lähes joka päivä, ja

CGRP-vasta-aineiden teho näyttäisi olevan parempi elävässä elämässä kuin myyntilupaan johtaneissa tutkimuksissa. Tämä voi johtua siitä, että lääketutkimuksiin otettavat potilaat ovat tarkemmin rajattu joukko, jolla ei voi olla esimerkiksi muita sairauksia ja lääkityksiä. Niinpä tutkimuksen ulkopuolelle voi jäädä ihmisiä, jotka hyötyisivät lääkkeestä. Vastaanotolla ei tarvitse tehdä yhtä tiukkoja rajauksia.

CGRP-RESEPTORI MITÄ ERITYISTÄ HOITOJEN KORVATTAVUUTEEN LIITTYY? Kela antaa näille lääkkeille rajoitetun peruskorvattavuuden ensimmäisellä kerralla vain puoleksi vuodeksi. Lääkityksen teho tulee arvioida viikoilla 9–12, ja kohtausten määrän on pitänyt laskea vähintään 50 prosenttia, jotta korvattavuutta voidaan jatkaa edelleen kahdella vuodella. Osalla potilaista lääkkeiden teho tulee kuitenkin esiin niin pitkällä viiveellä, että he saattavat jäädä korvattavuuden ulkopuolelle, vaikka hyötyisivät siitä. Jos teho arvioitaisiin vasta puolen vuoden käytön jälkeen, heidätkin saataisiin hoidon piiriin.

Uudet migreenin estolääkkeet vaikuttavat kipua välittävän CGRP-peptidin toimintaan eri menetelmillä: vasta-aineet tekevät kolmoishermosta vapautuvan peptidin toimintakyvyttömäksi joko sitoutumalla siihen tai salpaamalla verisuonten ja kipuhermojen solukalvojen pinnalla olevat reseptorit. Suun kautta otettavat CGRP-reseptorin salpaajat estävät myös peptidin sitoutumisen reseptoriin. Ne eivät ole vielä Suomen markkinoilla.

1.21 PROVIISORI 15

¢

luennolta

Kivun hoitamisessa yhtenäinen ote on tärkeä Virtuaalisten Farmasian Päivien 2020 Kivun hallintaa yhteistyöllä -osuuden puhujat olivat kivun tutkimuksen ja hoidon edelläkävijöitä. Kuten ylilääkäri Eija Kalso totesi, hyvän kivunhoidon saaminen on keskeinen osa hyvää terveydenhoitoa. Yhtenäinen viestintä hoitopolun eri vaiheissa on tärkeää hoitomyöntyvyyden ja potilaan luottamuksen kannalta.

TEKSTI TEEMU ALI-KOVERO KUVA DREAMSTIME

S

ession puheenjohtajana toimi HUS Apteekin lääkitysturvallisuudesta vastaava proviisori Carita Linden-Lahti. Hän kertoi aluksi, miten kipu näyttäytyy farmasian ammattilaisille.

Avoapteekki on hänen mukaansa kivusta kärsivien tukemisessa keskeisessä asemassa, sillä apteekit tavoittavat hyvin ja säännöllisesti sekä kipulääkehoidon aloittavat asiakkaat että kroonisesta kivusta kärsivät potilaat.

Suoraan apteekista apua hakevalta on tärkeää varmistaa, että hän on hakemassa oikeaa lääkettä oikeaan kipuun ja tarvittaessa kannustaa potilasta hakeutumaan lääkärin arvioon. Sairaalassa kivun arviointi ja hoito ovat osa jokaisen potilaan hoitotyötä, jota tarvittaessa tuetaan moniammatillisesti.

Parempi hoito yhtenäisellä viestinnällä • Vakuutu itse lääkkeen tehosta näytön perusteella.

• Vakuuta potilas lääkkeen tehosta kertomalla, mihin sen vaikutus perustuu.

• Ota huomioon lääkkeiden tehohaittaprofiili.

• Kannusta potilasta.

• Seuraa hoidon vastetta. 

16 PROVIISORI 1.21

Kohtaamisissa kipupotilaan kanssa on hyvä pysähtyä miettimään, miten kivun hoito sujuu. Parhaimmillaan potilas pidetään hoitopolulla niin, ettei hän putoa pois terveydenhuollon ammattilaisten seurannan piiristä.

Kipu ei aina ole hallinnassa, ja joskus taas kivun lääkehoito jää päälle, vaikka kipu on jo ohitse.

tyy tai muistuttaa tapahtunutta tai mahdollista kudosvauriota”. Virallinen suomennos on vielä vahvistamatta.

Määritelmää myös tarkennettiin oheisilla kuudella alakohdalla, joista etenkin kivun ilmaisemiseen liittyvä kohta on merkittävä muutos. Kalso huomautti, että pääsy hyvään terveydenhuoltoon on keskeinen ihmisoikeus, ja siihen liittyy myös hyvä kivunhoito.

KIVUN MÄÄRITELMÄ TÄSMENTYI Professori, ylilääkäri Eija Kalso Helsingin yliopistosta ja HYKSin Anestesiologia, teho- ja kivunhoito -toimialalta (ATeK) päivitti kuulijoiden käsitykset siitä, mitä kipu on.

Kansainvälinen kivuntutkimusyhdistys IASP hioi kivun määritelmää vuonna 2020.

Uuden määritelmän mukaan kipu on ”epämiellyttävä aisti- ja tunnekokemus, joka liit-

AKUUTTI KIPU VAROITTAA Evoluution kannalta kipu on suojaheijaste.

Kalso kertoi, että kivun tarkoituksena on varoittaa uhkaavasta kudosvauriosta ja opettaa henkilöä välttämään keholle vaarallisia asioita. Kipuun liittyy myös ahdistusta, joka osaltaan voimistaa oppimiskokemusta. Pitkäaikaisissa kiputiloissa ahdistuksella ja pelolla

Kuusi tarkennusta kivun määritelmään

1

KIPU ON aina henkilökohtainen kokemus, johon vaikuttavat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät.

2

KIPU JA nosiseptio ovat eri ilmiöitä.

Kipuaistimus muuttuu kivuksi vasta aivoissa, eli ”kipu on aina korvien välissä”.

3

KIVUN KÄSITE opitaan tuntemaan elämänkokemuksen kautta.

4 5

IHMISEN ILMAISEMAA kipukokemusta tulee kunnioittaa.

KIVULLA ON yleensä sopeuttava rooli, mutta sillä voi olla myös haitallisia vaikutuksia toimintakykyyn sekä psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

6

SUULLINEN KUVAUS kivusta on vain yksi monista kivun ilmaisun muodoista. Kommunikaation puute ei poista mahdollisuutta, että ihminen tai eläin kokisi kipua. 

Hyödylliset ja ongelmalliset opioidit KÄYPÄ HOITO -suosituksen mukaisesti mieto opioidi voidaan yhdistää parasetamoliin tai tulehduskipulääkkeeseen. Vahvoja opioideja käytetään vain erityistilanteissa. Opioideihin liittyvän riippuvuus- ja väärinkäyttöriskin kannalta lääkityksen kesto on tärkein vaikuttava tekijä. Näitä lääkkeitä käytettäessä yksi hoitohenkilökunnan keskeisistä tehtävistä on tukea potilaita väärinkäytön ehkäisyssä ja lääkityksen lopettamisessa. Huomioitavaa on myös, että lähes kaikille opioideja käyttäville tulee haittavaikutuksena ummetusta. 

saattaa kuitenkin olla kuntoutumista heikentävä vaikutus, jos kivun pelko johtaa esimerkiksi liikkumisen välttelyyn.

Iho on ensimmäinen elimistön ulkomaailmaan yhdistävä pinta. Se sisältää runsaasti nosiseptoreita eli kipuaistimuksen tuottavia reseptoreita, jotka havaitsevat kuumuutta ja kylmyyttä, happamuutta sekä tiettyjä kemikaaleja. Kipuaistimus välittyy vievää hermorataa pitkin selkäytimen takasarveen, jossa nosiseptio voi muuntua, voimistua tai heikentyä monien tekijöiden myötä. Voimakkaat ärsykkeet aiheuttavat poistoheijasteen suoraan selkäytimen etusarven kautta.

Tässä vaiheessa varsinaista kipua ei ole vielä syntynyt, vaan se muodostuu vasta aivoissa.

Aivot käsittelevät kipuaistimusta monin eri tavoin. Ensin ne yrittävät selvittää, millaisesta aistikokemuksesta on kyse, ja kuinka vakava se on. Sen lisäksi aivojen syvemmät osat käsittelevät kipua emotionaaliselta kannalta.

Myös kognitio puuttuu peliin kivun merkityksen selvittämiseksi ja alkaa tehdä suunnitelmia kivun poistamiseksi. Muisti ja autonomisen hermoston vasteet vaikuttavat tähän prosessiin.

Aivot kykenevät myös hallitsemaan kivun aistimusta. Muodostettuaan käsityksen kivusta aivot lähettävät signaalin takaisin selkäytimen takasarveen laskevien hermoratojen kautta. Aivoista tuleva palaute voi joko jarruttaa tai voimistaa kipuaistimusta. Näin muodostuu lopulta kokonaisvaltainen kipukokemus.

PITKITTYESSÄÄN KIPU MUUNTUU Pitkittyessään kipu siirtyy Kalson mukaan yhä enemmän sensorisista hermoverkoista emotionaalisiin. Pitkittyneessä kivussa esimerkik-

si odotukset, pelot, kokemukset, keskittyminen ja tunteet vaikuttavat kipukokemukseen entistä voimakkaammin. Kroonisen kivun voi ajatella olevan myös aivojen hermoverkostojen ongelma. Kiputila voi jatkua, vaikka sairaus tai vaurio on parantunut eivätkä nosiseptorit ole enää aktiivisia.

Myös kivun hoitaminen voi tällöin olla mutkikkaampaa. Pitkittyneessä kivussa oma osuutensa on myös yleisellä kipuherkkyydellä, ääreishermostoon liittyvillä ärsytystiloilla, keskushermoston muutoksilla ja kivunhallintajärjestelmän riittämättömällä toiminnalla.

HOITO KIPUTILAN MUKAAN Kivunhoitoa tuetaan ensisijaisesti liikunnalla, harjoittelulla ja muilla lääkkeettömillä hoidoilla. Lääkehoito voidaan lisätä hoitosuunnitelmaan tarvittaessa ja yksilöllisen suunnitelman mukaan. Lääkeaineiden valinnan yleiset periaatteet löytyvät Käypä hoito -suosituksesta. Erityisesti ongelmallisen pitkittyneen kivun hoidossa on psykologisilla hoitointerventioilla keskeinen asema.

Akuutissa kivussa kipu vähenee nopeasti ja päättyy kudosvaurion parantuessa. Sopivaa lääkitystä käytetään tarpeen mukaan, sillä kivun kokeminen vaihtelee suuresti eri henkilöiden välillä, vaikka kudosvaurio vaikuttaisikin samalta (esimerkiksi sama kirurginen toimenpide).

Saattohoitoon ja esimerkiksi terminaaliseen syöpään liittyvän kivun lääkehoito on periaatteiltaan erilaista. Tällöin kivunhoidon pääasiallisena tavoitteena on kärsimyksen lievittäminen sekä erityisesti sen aiheuttaman häiritsevyyden väheneminen.

Pitkittyneissä kiputiloissa keskeistä on saavuttaa hyvä toimintakyky ja elämänlaatu.

Kipuun saattaa liittyä monenlaisia arkea rasittavia hankaluuksia, kuten uniongelmia, voimattomuutta, väsymystä, keskittymiskyvyn puutetta ja huonoa ruokahalua. Pitkittyneen kivun hoidon onnistumista voidaankin selvittää terveyteen liittyvää elämänlaatua arvioivalla mittarilla, kuten 15D-kyselyllä.

Pitkittyneen kivun hoidossa potilas on keskiössä, ja hänellä on aktiivinen rooli monisyisen ongelman ratkaisemisessa. Pitkäkestoista kipua ei välttämättä pystytä poistamaan kokonaan, mutta hoidolla pyritään saavuttamaan kivun lievittyminen ja erityisesti sen aiheuttaman häiritsevyyden väheneminen sekä tukemaan potilaan selviytymistä arjessa. On löydettävä paranemista edistävät voimavarat, joita tuetaan, sekä sitä vaarantavat heikkoudet, joita pyritään poistamaan moniammatillisesti.

Pitkittyneen kivun hoidossa hoitosuhteen tulee olla toimiva ja sanoman yhtenäinen hoitopolun varrella. Kipuun liittyvän emotionaalisen ulottuvuuden kannalta hoitomyöntyvyyden parantaminen yhtenäisellä viestinnällä on tärkeää.

LISÄTIETOJA: Raja SN ym. PAIN 2020;161:1976-82 sekä Kipu. Käypä hoito -suositus. 2015. 

Kun kipu on jatkuva kokemus Terveystieteiden tohtori Tapio Ojala Jyväskylän yliopistosta käsitteli osuudessaan pitkittynyttä kipua kokijan näkökulmasta.

Kipu on Ojalan mukaan moniulotteinen ja henkilökohtainen kokemus.

Kivulle ei ole olemassa yhtä mittaria, vaan se on merkityssuhde, johon vaikuttavat monet ulkoiset tekijät sekä aikaisemmat kokemukset, uskomukset, tunteet ja jopa kulttuuri. Ympäristön ja kontekstin muuttuessa myös merkitykset muuttuvat. Tämä saattaa muuttaa myös kipukokemusta: joku voi kokea esimerkiksi, että kipu helpottaa lentokentällä. Lääkkeillä voidaan hoitaa kivun sensorista ulottuvuutta, mutta kroonisen kivun hoidossa korostuvat kokemukseen ja kognitioon vaikuttavat tekijät.

Ojalan mukaan kipukroonikoille kipu on suuri osa elämää ja päivittäisiä ajatuksia, mutta se ei estä olemasta onnellinen. Kivun lääkehoitoihin liittyvät haitat koetaan joskus jopa itse kipua hankalampina.

Huono hoitosuhde ja tehottomat hoidot voivat vaikeuttaa kivunhoidon onnistumista. Pettymykset voivat johtaa kielteisiin tunteisiin ja lopulta jopa osittaiseen identiteetin menettämiseen.

Kivusta ja sen hoidosta pitäisi puhua potilaan kanssa samaa kieltä, jotta tavoitteet ja ongelmat tulisivat selvitettyä molemminpuolisesti.

Tärkeintä on, että hoidetaan ihmistä, ei kipua. 

Miten kivun kanssa tulee toimeen?

• Tee ero tuntemuksen ja kokemuksen välille.

• Luovu tavoittelemasta sitä, mitä et voi saavuttaa.

• Luovu murehtimasta sitä, mikä on menetetty.

• Luovu taistelemasta, sillä kipu kuuluu elämään.

• Hanki myönteisiä tunteita: tee sitä, mistä saat kicksejä.

• Hanki tietoa uskomusten tilalle.

• Pysy töissä, jos mahdollista. Älä käperry kivun kanssa kotiin.  1.21 PROVIISORI 17

¢

väitökset

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME JA APTEEKKARILIITTO

Koneellinen annosjakelu edellyttää lääkehoidon arviointia Koneellinen annosjakelupalvelu vähensi proviisori Juha Sinnemäen väitöstutkimuksen mukaan lääkkeiden kulutusta ja iäkkäille sopimattomien lääkkeiden käyttöä. Riittävän kattava lääkehoidon arviointi tulisi hänen mielestään kuitenkin liittää kiinteäksi osaksi annosjakelupalvelua.

J

uha Sinnemäki tutki väitöskirjaansa varten koneellista annosjakelupalvelua sekä palvelun vaikutusta lääkkeiden käyttöön, lääkehoitojen laatuun ja lääkitysturvallisuuteen. Hän väitteli Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa lokakuussa.

Sinnemäen tutkimuksen mukaan yli puolella annosjakelupotilaista lääkityslista ei vastannut heidän käyttämäänsä lääkitystä koneellisen annosjakelun alkaessa. Lähes kaikille potilaille tehtiin tuolloin lääkehoidon arviointi. Vaikka arviointi oli tyypillisesti melko suppea lääkehoidon tarkistus, lähes puolelle palvelun aloittaneista tehtiin hoidolliseen syyhyn perustuva muutos lääkehoitoon.

Annosjakeluasiakkailla tehtiin enemmän lääkehoitomuutoksia kuin verrokkiryhmällä. Annosjakeluun siirtyminen vähensi lääkkeiden kulutusta ja myös yksittäisten, iäkkäille sopimattomien lääkkeiden käyttöä. Kuitenkaan lääkehoitojen monimutkaisempia haasteita, esimerkiksi usean psyykenlääkkeen samanaikaista käyttöä, palvelulla ei voitu poistaa.

Sinnemäki tarkasteli 20:tä potilaiden eniten käyttämää lääkettä, jotka kattoivat 86 prosenttia lääkekulutuksesta. Niistä 11 lääkkeen kulutus väheni annosjakeluryhmällä tilastollisesti merkittävästi.

Riittävän kattava lääkehoidon arviointi tulisi Sinnemäen mukaan liittää kiinteäksi osaksi koneellista annosjakelupalvelua.

– Terveydenhuollon tietojärjestelmiä tulisi kehittää ja terveydenhuollon prosesseja muokata siten, että potilaiden lääkityslistojen ajantasaisuus voidaan varmistaa. Näin voitaisiin varmistaa nykyistä paremmin, että annosjakelupalvelussa mukana olevat, useita lääkkeitä käyttävät iäkkäät henkilöt saavat asianmukaista lääkehoitoa. Kuntien ja terveydenhuollon toimijoiden tulisikin kiinnittää huomioita lääkityslistan ajantasaisuuden varmistamiseen ja lääkehoidon arvioinnin toteuttamiseen, kun he hankkivat annosjakelupalvelua apteekeilta.

Rationaalista lääkehoitoa varmistavista toimista tulisi tehdä sopimus toimijoiden välillä, hän toteaa.  LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

Koneellinen annosjakelu pienentää lääkehoidon riskejä, kun siihen liitetään riittävän kattava lääkehoidon arviointi. Tällainen on lääkehoidon kokonaisarviointi, jossa lääkäri on mukana.

18 PROVIISORI 1.21

Kuinka antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja kampitetaan PROVIISORI Prasanthi Medarametla tutki väitöskirjatyössään kahta proteiinia, joiden on hiljattain havaittu osallistuvan bakteeri-infektioihin ja joihin voitaisiin kohdistaa uudenlaisia lääkkeitä. Tulokset auttavat löytämään uusia hoitomuotoja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin tulehduksiin. Medarametla väitteli lokakuussa 2020 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.

LsrK-kinaasi osallistuu bakteerien väliseen ryhmäviestintään, jolla säädellään muiden muassa niiden liikkuvuutta, taudinaiheuttamiskykyä ja järjestymistä biofilmeiksi. Näissä tapahtumaketjuissa oleellinen rooli on autoinduktoreilla eli viestinviejämolekyyleillä. LrsK-kinaasi säätelee fosforyloimalla bakteerien käyttämien viestinviejämolekyylien ominaisuuksia, mikä tekee siitä lääkekehityksen näkökulmasta varsin houkuttelevan kohteen.

Väitöskirjatyössä ennustettiin laskennallisilla menetelmillä kyseisen kinaasin kolmiulotteinen rakenne. Tämän mallin avulla suunniteltiin ensimmäiset kemialliset yhdisteet, jotka pystyvät estämään LsrK-kinaasin toimintaa.

Mallia päästiin myös vertailemaan äskettäin julkaistuun kokeelliseen rakenteeseen, jota se pitkälti vastasi.

Toinen tutkittu lääkeainekohde oli malaattisyntaasi G (MSG). Se mahdollistaa eräänlaisen rinnakkaiskytkennän eli sitruunahappokierrossa esiintyvän vaihtoehtoisen aineenvaihduntareitin käynnistämisen bakteerisolussa. Tietyt vakavia tulehduksia aiheuttavat bakteerit hyötyvät tästä rinnakkaisesta reitistä, ja sen estämisellä on ajateltu olevan merkitystä tulehdusten hoidossa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin viimeisimpiä laskennallisia menetelmiä tämän proteiinin kokeellisesti mitatun rakenteen syvälliseen analysointiin. Näin saatiin tärkeää lisätietoa sen toiminnallisen keskuksen ominaisuuksista sekä yleisistä vuorovaikutuksista liuottimen kanssa.

Tuloksia pystytään jatkossa hyödyntämään tietokoneavusteisessa lääkeainesuunnittelussa.

Tulokset osoittavat osaltaan, että uusien antibioottien suunnittelussa voidaan löytää vaihtoehtoja perinteisten, bakteerien tappamiseen tai niiden kasvun hillitsemiseen tähtäävien, mutta usein umpikujaan ajautuvien lähestymistapojen rinnalle.

Medarametlan työ oli osa EU:n Horisontti 2020 -ohjelman rahoittamaa INTEGRATE-hanketta, jossa on etsitty ja validoitu uusia lääkeainekohteita Gram-negatiivisia bakteereja vastaan.  LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Lääkehoidon ongelmiin ei aina puututa avohoidossa PROVIISORI Terhi Toivo tutki väitöstyössään avohoidon lääkitysturvallisuutta ennakoivan riskienhallinnan näkökulmasta.

Toivo väitteli Helsingin ylipiston farmasian tiedekunnassa syyskuussa 2020.

Tutkimus koostui kolmesta osatyöstä, jotka ajoittuvat suomalaisen järjestelmälähtöisen lääkitysturvallisuustyön eri vaiheisiin. Ensimmäisessä tutkittiin apteekissa tunnistettujen lääkeyhteisvaikutusten yleisyyttä. Toisessa kehitettiin koordinoitu, moniammatillinen toimintamalli iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkitysriskien tunnistamiseen ja selvittämiseen, ja kolmannessa tutkittiin toimintamallin vaikuttavuutta.

Ensimmäisen osatyön aineisto kerättiin 2004, jolloin ensimmäinen sähköinen tietokanta lääkeyhteisvaikutusten tunnistamiseen oli juuri otettu käyttöön Suomessa. Yliopiston Apteekki (YA) kehitti tietokannan käyttöönottoon toimintamallin paikallisten lääkäreiden kanssa.

Lääkeyhteisvaikutusten yleisyys tutkittiin kuukauden aikana YA:n toimipisteistä toi-

mitetuista resepteistä (n=280 000).

Lääkeyhteisvaikutusten riski liittyi 11,2 prosenttiin resepteistä, vakavimpien riski löytyi 0,5 prosentista resepteistä.

Yleisimmin nämä koskivat tulehduskipulääkkeiden yhteiskäyttöä varfariinin tai metotreksaatin kanssa.

Toinen ja kolmas osatyö toteutettiin Lohjan kotihoidossa. Toimintatutkimusta käyttäen kehitettiin koordinoitu toimintamalli iäkkäiden (>65 vuotta) kotihoidon asiakkaiden lääkitysriskien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen hyödyntäen olemassa olevia kotihoidon, apteekin ja lääkäreiden resursseja.

Toimintamallissa kotihoidon hoitajat seuloivat lääkehoidon riskejä riskimittarilla. Tunnistettujen riskien ja ajantasaisten lääkityslistojen perusteella arvioitiin tarkempien lääkehoidon arviointien tarve hyödyntämällä niin sanottua triage-menettelyä. Tarkempaa arviointia tarvitsi 55 prosenttia tutkittavista.

Lohjan 1. apteekin proviisorit ja farmaseutit toteuttivat tarvittavat lääkehoi-

don arvioinnit, ja tutkittavien omalääkärit päättivät mahdollisista lääkemuutoksista.

Toimintamalliin kuului myös lääkitysmuutosten seuranta.

Kolmannessa osatyössä tutkittiin toimintamallin vaikuttavuutta vertaamalla lääkitysriskimuutoksia interventio- ja kontrolliryhmissä vuoden seuranta-ajalla. Tutkittavien (n=129) keski-ikä oli 83 vuotta, 70 prosenttia oli naisia ja käytössä oli keskimäärin 13 reseptilääkettä.

Toimintamallin vaikuttavuutta ei pystytty osoittamaan ryhmien välisessä vertailussa, koska 50 prosentissa tapauksista tunnistettuihin lääkehoidon ongelmiin ei puututtu.

Tutkimus osoitti, että nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä koordinaatiota on vaikea rakentaa. Tämä johtuu useista järjestelmälähtöisistä syistä, joita tulisi tutkia tarkemmin olemassa olevien resurssien, kuten apteekkien, tehokkaammaksi hyödyntämiseksi lääkehoitojen riskienhallinnassa.  LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

Lupaavia molekyylejä Parkinsonin taudin hidastamiseen

P

roviisori Juho-Matti Renko selvitti väitöstyössään CDNF:n (dopamiinisolujen hermokasvutekijä), MANF:n (keskiaivojen astrosyyttiperäinen hermokasvutekijä) ja GDNF:n (gliasolulinjaperäinen hermokasvutekijä) sekä uusien, RET-tyrosiinikinaasia aktivoivien pienmolekyylien BT13:n ja BT44:n vaikutuksia aivojen dopamiinijärjestelmään.

Renko havaitsi MANF:n lisäävän stimuloitua dopamiinin vapautumista ja dopamiinin aineenvaihduntaa aivojuoviossa. GDNF-injektio puolestaan lisäsi dopamiinia syntetisoivan tyrosiinihydroksylaasientsyymin aktiivisuutta. Lisäksi se vaikutti dopamiinia metaboloivien entsyymien toimintaan lisäämällä katekoli-O-metyylitransferaasin ja vähentämällä monoamiinioksidaasin aktiivisuutta.

Nämä löydökset auttavat sovittamaan mahdollisia hermokasvutekijähoitoja yhteen Parkinson-potilaiden käyttämien dopaminergisten lääkkeiden kanssa.

Toisessa osatyössään Renko havaitsi, että CDNF levisi laajalle injektiokohtaa ympäröivään aivokudokseen ja oli havaittavissa mustatumakkeen dopamiinihermosoluissa. Merkkejä CDNF:n aktiivisesta kuljetuksesta kaukaisemmille aivoalueille ei havaittu. Tämä tutkimus tarjoaa arvokasta lisätietoa CDNF:n optimaalisen annostelutavan määrittämiseksi.

Renko osoitti myös BT13:n ja BT44:n aktivoivan soluja suojaavat Akt- ja ERK-signalointireitit sekä edistävän viljeltyjen dopamiinihermosolujen selviytymistä. Kun BT13:n ja BT44:n vaikutuksia tutkittiin Parkinsonin taudin eläinmallissa rotilla, molempien yhdisteiden havaittiin lievittävän kokeessa mitattua liikehäiriötä.

BT44 osoitti myös viitteitä dopaminergisia hermosäikeitä korjaavasta vaikutuksesta.

Veri-aivoesteen läpäisevät BT13 ja BT44 ovat lupaavia johtolankamolekyylejä, joita edelleen optimoimalla voisi olla mahdollista kehittää uusi Parkinsonin taudin etenemistä hidastava hoito.  LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

Parkinsonin taudin oireita lievittävät lääkkeet menettävät tehoaan käytössä, joten uusille lääkkeille on tarvetta.

1.21 PROVIISORI 19

Mandatum Life Palvelut Oy toimii Saxo Bank A/S:n sidonnaisasiamiehenä.

HYÖDYNNÄ JÄSENEDUT Proviisoriyhdistyksen jäsenille jopa -40 % Helsingin ja monen muun pörssin kaupankäyntikuluista. Etu koskee arvo-osuustiliä ja osakesäästötiliä.

Katso myös muut sijoittamisen edut

MANDATUMLIFE.FI/PROVIISORIYHDISTYS

Jäsen- ja koulutussivut Näillä sivuilla kertaamme syyskokouksen kuulumiset ja kerromme hallituksen järjestäytymiskokouksessa tehdyt valinnat luottamustehtäviin. Sivuilta voit myös lukea uuden puheenjohtajan visioista sekä hallituksessa aloittaneen Sara Rosenbergin vapaa-ajanviettotavoista.

Muista!

KEVÄÄN WEBINAARIT to 4.3. Parasetamolin sopivuus ja paikallinen kivunhoito to 11.3. Ympäristö ja tulevaisuuden ratkaisut ti 23.3. Suunhoito, suunnattu opiskelijoille to 22.4. Tuoteryhmähallinta ke 7.4. Säästäminen ja sijoittaminen TALOUSKIERTUE ainutkertainen webinaarisarja ti 13.4., ma 19.4. ja ti 27.4. katso lisää sivulta 25!

Ehdota paikkakuntaa syksyksi osoitteessa: www.proviisoriyhdistys.net/koulutus/talouskiertue KEVÄTKOKOUS la 29.5.

KATSO apurahan ja opintopalkinnon saajat sekä vuoden Proviisorikollega nettisivuilta!

UUSI JÄSENETU ApteekkikalenteriOnline-palvelun vuosimaksu -10 %. Lue lisää OmaProsta.

Yhdistyksen esimiesvalmennus järjestettiin tällä kertaa virtuaalisesti.

JÄSEN, SAATHAN SÄHKÖISEN JÄSENKIRJEEN? Sähköisessä jäsenkirjeessä kerromme yhdistyksen ajankohtaiset asiat sekä ilmoitamme tulevista tapahtumista. Kirje lähetetään jäsensähköposteihin joka toinen viikko. Tarkistathan yhteystietosi OmaProssa ja otathan tarvittaessa yhteyttä toimistoon, jos kirjeemme eivät saavuta sinua.

Kohtaaminen on keskeistä PROVIISORIYHDISTYKSEN esimiesvalmennus tuleville proviisoreille järjestettiin 3.12.2020 webinaarina, johon osallistui lähes 50 yhdistyksen jäsentä. Illan alkajaisiksi kuultiin Oriolan Farentahenkilöstöpalvelujen toiminnasta, minkä jälkeen HR-tehtävissä Oriolassa toimiva Heidi Kempas johdatti osallistujat esimiestyön ulottuvuuksiin.

Illan aikana pohdittiin yhdessä, mitä on erinomainen esimiestyö, minkälaisia haasteita esimiestyössä kohdataan ja mikä auttaa haastavien tilanteiden ratkaisemisessa. Käytännöllisestä näkökulmasta lähestyttiin myös sellaisia käsitteitä kuin itseohjautuvuus ja työyhteisötaidot.

Valmennuksessa kävi ilmi, että esimiestyö on ennen kaikkea yhteistyötä ja

vuorovaikutusta, jossa keskeistä on ihmisten kohtaaminen. Vaatimusten ja odotusten pyörteissä esimiehen on muistettava huolehtia myös omasta jaksamisestaan.

Koulutuksen ohessa päästiin nauttimaan illallista, jonka osallistujat saivat noutaa kotiinsa ravintolasta.  TEKSTI TIINA TAPANILA

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA KYSYMYKSIISI VASTAAVAT

VINKKI! Tallenne esimiesvalmennuksesta on nähtävissä OmaProssa ➜ Koulutukset ➜ Esimiesvalmennus 2020

Teemu Ali-Kovero, Martta Huttu ja Eija Vartiainen:

toimisto@proviisoriyhdistys.net tai etunimi.sukunimi@ proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16 1.21 PROVIISORI 21

¢

ajankohtaista

TEKSTI MARTTA HUTTU

Yhdistys sai uuden puheenjohtajiston Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus valittiin sääntömääräisessä syyskokouksessa marraskuussa. Uusi hallitus aloitti toimintansa järjestäytymällä ensimmäisessä kokouksessaan tammikuun puolivälissä.

Syyskokouksen etäosallistuminen sujui näppärästi.

Y

hdistyksen syyskokous järjestettiin 25. marraskuuta varsin kotoisissa tunnelmissa, kun kokous pidettiin kevätkokouksen tapaan kokonaan etänä. Keskiviikon kokousiltaan osallistui jäseniä ympäri Suomen.

Syyskokouksessa valittiin yhdistyksen puheenjohtaja ja uusi hallitus sekä päätettiin muun muassa yhdistyksen vuoden 2021 jäsenmaksuista ja teemasta. Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen viestintästrategia sekä vuoden 2021 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

POSITIIVISTA VIRETTÄ TOIMINTAAN Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin proviisori Antti Raimas. Tuoreella puheenjohtajalla on sanojensa mukaan intoa ja visioita yhdistyksen toiminnan kehittämiseen, minkä lisäksi hän haluaa tuoda mukanaan avoimuutta, keskustelua ja positiivista virettä sekä tehdä yhdistyksen toimintaa näkyvämmäksi.

– Haluan panostaa koko proviisorikuntaa

22 PROVIISORI 1.21

yhdistävään voimavaraamme, yhteisöllisyyteen. Proviisoriyhdistys on olemassa jäseniään varten, ja pyrin puheenjohtajana terävöittämään tätä lähestymistapaa. Toivon, että proviisorit työskentelysektoriin katsomatta voivat tuntea yhdistyksen omakseen, hän sanoi.

Raimas kertoi, että opettajavanhempien poikana auttaminen, neuvominen ja opastaminen on ollut aina osa hänen työmoraaliaan.

Hän näkeekin itsensä hyvänä mentorina tulevaisuudessa.

– Yhdistyksen ProMentee-mentorointiohjelmissa yhdistyy monta hyvän jäsenedun ominaisuutta: ohjelma ei ole tiukasti sidottu aikaan tai paikkaan ja se saattaa yhteen proviisoreja farmasian eri kentiltä. Tämänkaltaisiin etuihin pyrin panostamaan puheenjohtajakauteni aikana, hän sanoi.

HALLITUS SAI TÄYDENNYSTÄ Hallitusta täydennettiin syyskokouksessa valitsemalla varsinaiset ja varajäsenet erovuorossa olleiden tilalle. Ehdokkaiden esittäydyttyä hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin

Päivi Könönen ja Laura Suominen sekä hallituksen varajäseninä toimineet Piia-Leena Kivelä ja Hanna Ylä-Rautio. Hallituksen uusiksi varajäseniksi valittiin Anna Ojala, Sara Rosenberg sekä Henri Sormunen.

Vuoden 2021 hallituksen jäsenet toimivat lääkealan eri sektoreilla ja tulevat pääkaupunkiseudun lisäksi muun muassa Joensuusta, Kuopiosta, Kärkölästä, Sastamalasta ja Vaasasta.

Hallituksen kokoonpano ja yhteystiedot löytyvät sivulta 24.

LUOTTAMUSTEHTÄVÄT JAETTIIN TAMMIKUUSSA Hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin 14. tammikuuta totutuksi tulleeseen tapaan etänä.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Eeva Lehtola ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Hanna Ylä-Rautio. Molemmat ovat tehtävässään uusia ja ottavat toimen innolla vastaan.

Varapuheenjohtajien lisäksi kokouksessa valittiin valiokuntien ja työryhmien puheenjohtajat sekä jaettiin yhdistyksen luottamus- ja edustustehtävät.

puheenjohtajalta Proviisoriyhdistys on olemassa jäseniään varten.

Valio- ja toimikuntien sekä työryhmien puheenjohtajistoon tuli joitakin muutoksia. Apteekkityöryhmän puheenjohtajaksi nousi työryhmässä jäsenenä toiminut Hanna Ylä-Rautio, strategiatyöryhmästä vetovastuun otti yhdistyksen uusi puheenjohtaja Antti Raimas ja apurahatoimikunnan johtoon valittiin Ville-Matti Mäkinen. Lisäksi viestintävaliokunnan puheenjohtaja vaihtui. Tehtävään valittiin muun muassa jäsenkalenterin 2021 kansikuvan suunnitellut Laura Suominen, joka jatko-opiskelijana ryhtyi myös Tohtoriverkoston yhteyshenkilöksi.

PROVIISORI MUUTOKSEN KESKELLÄ Syyskokouksessa keskusteltiin yhdistyksen toiminnasta ja tavoitteista. Yhdistyksen pääteemaksi vuodelle 2021 nimettiin ”Proviisori muutoksen keskellä”. Toiminnanjohtaja Teemu Ali-Kovero totesi kokouksessa vuoden 2020 olleen poikkeuksellinen ja tuoneen korostuneesti esiin, kuinka tärkeää on kehittää digitaalisia palveluita.

Yhdistyksen vuoden 2021 toiminnan painopistealueita ovatkin sosiaalisten kontaktien ja ammatillisten verkostojen ylläpitämiseen tähtäävä osallistaminen sekä digitaalisten palveluiden ja OmaPro-jäsenalueen kehittäminen. 

Valiokuntien puheenjohtajat 2021 • Apurahatoimikunta Puheenjohtaja Ville-Matti Mäkinen • Koulutusvaliokunta Puheenjohtaja Tiiu Nikkilä • Opiskelijavaliokunta Puheenjohtaja Riikka Granqvist • Strategiatyöryhmä Puheenjohtaja Antti Raimas • Talousvaliokunta Puheenjohtaja Elina Toivanen, varapuheenjohtaja Tiina Kinos • Viestintävaliokunta Puheenjohtaja Laura Suominen • Apteekkityöryhmä Puheenjohtaja Hanna Ylä-Rautio • ProMentee-työryhmä Puheenjohtaja Linnea Raimas • Tohtoriverkosto yhteyshenkilö Laura Suominen

Yhdessä erikseen ASTUN UUTEEN tehtävääni Proviisoriyhdistyksen puheenjohtajana positiivisella ja energisellä mielellä. Samalla en kuitenkaan voi olla pidättämättä hengitystäni.

Miten käy koronan? Tekevätkö rokotukset meidät autuaiksi niin, että voimme palata normaaliin elämänmenoon kesään mennessä? Tuskin, ja yksi palautumaton vaikutus koronalla on jo ollut: etätyön merkittävä lisääntyminen ja työnteon kiihtyvä irtautuminen aika- ja paikkasidonnaisuudesta. Paluuta samaan vanhaan tuskin enää tulee.

ETÄTYÖSKENTELY ON proviisorien keskuudessa kuitenkin varsin polarisoitunutta. Apteekkiproviisorin tehtäviä voi hoitaa etänä vain rajallisesti, kun taas lääketeollisuudessa tai viranomaistoiminnassa etätyökalut ovat olleet osa arkea jo ennen pandemiaa. Luulenkin, että keskustelu teamsien, hangoutsien ja zoomien lisääntyneestä käytöstä ei ole puhutellut kivijalassa työskenteleviä proviisoreja kovinkaan paljon. Koulu- ja harrastetoiminta on tietenkin asia erikseen.

PROVIISORIEN ERILAISET työnkuvat ja niihin vastaaminen on aina ollut yhdistykselle kuuma peruna. Kuinka olla relevantti ammattiyhdistys kaikille? Korostuneet eroavaisuudet työnteon tavassa eivät tuo helpotusta asiaan. Suurten seminaaritapahtumien, Proviisoripäivän ja Ajankohtaisseminaarin, peruunnuttua viime vuonna olemme pohtineet näitä kysymyksiä entistä enemmän.

MUUTOS ON paitsi haaste myös mahdollisuus kohdentaa resursseja. Mielestäni yksi proviisorien suurimmista vahvuuksista toimialaan katsomatta onkin yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys on myös yksi neljästä Proviisoriyhdistyksen toimintaa ohjaavasta arvosta hyödyllisyyden, vastuullisuuden ja avoimuuden ohella. Korona on opettanut meitä tunnistamaan yhteisöllisyyden yhdeksi yhdistyksen tärkeimmistä kulmakivistä. ProMentee-mentorointiohjelmat ovat yksi yhteisöllisyyttä lisäävistä jäsenpalveluistamme.

PROVIISORIYHDISTYS ON järjestänyt ProMentee-ohjelmia vuodesta 2013 lähtien.

Ohjelmat ovat tarjonneet jäsenillemme mahdollisuuksia verkostoitua niiden proviisorien kanssa, joihin muuten saattaisi olla vaikeaa saada yhteys. Mentorointi tukee proviisorien ammattiylpeyttä ja yhtenäisyyttä, välittää alamme hiljaista tietoa eteenpäin sekä auttaa mentoroitavia

muun muassa tunnistamaan omia työelämän vahvuuksiaan.

AMMATILLINEN VERKOSTOITUMINEN toimii vertaistukena työelämässä. Mutta kuinka olla yhdessä erikseen? Kuinka tarjota verkostoitumista ja vertaistukea silloin, kun fyysiset koulutukset ja seminaarit eivät ole mahdollisia? Uskon, että tässä on sellainen mentorointiohjelmamme vahvuus, josta meidän tulee ottaa oppia myös muuhun toimintaamme. ProMentee on rakennettu alun alkaen niin, ettei suuren joukon kokoontuminen fyysisesti ole välttämätöntä.

MEIDÄN TULEE kehittää ProMenteen kaltaisia osallistavia jäsenpalveluja, joihin mahdollisimman monella jäsenistämme on mahdollisuus osallistua. Proviisoriyhdistyksen yksi painopistealueista vuonna 2021 onkin digitaalisten palveluiden ja OmaPro-jäsenalueen kehittäminen. Myös seuraavan mentorointiohjelman suunnittelu on aloitettu.

DIGIVILLITYKSESSÄ ON hyvä muistaa, ettei palveluja voida rakentaa pelkästään etukäteen nauhoitettujen videoluentojen ympärille. Osallistujan on saatava mahdollisuus esittää kysymyksiä ja luoda keskustelua. Sama pätee myös yhdistyksen toimintaan yleisesti: minulle sekä muille hallituslaisille ja toimistomme henkilökunnalle saa esittää kysymyksiä ja toiveita matalalla kynnyksellä. Vaikka istumme tietokoneidemme äärellä eri puolilla Suomea, olemme yhdessä palvelemassa yhdistyksen jäseniä. Yhteystietomme löydät sivulta 24.

TOIVOTAN KAIKILLE aurinkoista ja turvallista kevättä! Nähdään kevään koulutuksissa ja muissa tapahtumissa – yhdessä erikseen.  ANTTI RAIMAS

puheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 1.21 PROVIISORI 23

¢

¢

yhteystiedot

Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2021 PUHEENJOHTAJA ANTTI RAIMAS antti.raimas@proviisoriyhdistys.net lääkevalmistusfarmaseutti, Yliopiston Apteekki

1. VARAPUHEENJOHTAJA EEVA LEHTOLA eevalj@gmail.com proviisori, Häijään apteekki 2. VARAPUHEENJOHTAJA HANNA YLÄ-RAUTIO hylarautio@gmail.com proviisori, Kärkölän apteekki KOULUTUSVASTAAVA PIIA-LEENA KIVELÄ piialeena.kivela@gmail.com proviisori, Nurmijärven Seitsemän veljeksen apteekki

OPISKELIJAVASTAAVA RIIKKA GRANQVIST riikka.granqvist@gmail.com Proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto

PÄIVI KÖNÖNEN paivi.kononen@ya.fi asiakaspalvelupäällikkö, proviisori, Yliopiston Apteekki Mannerheimintie 96 TALOUDENHOITAJA ELINA TOIVANEN elina.toivanen@fimnet.fi Sivuapteekin hoitaja, Joensuun 7.

Pyhäselän apteekki/Reijolan sivuapteekki

VARAJÄSENET LEENA IHALAINEN m.leena.ihalainen@gmail.com Proviisori, Farmania TIINA KINOS kinostiina@gmail.com

VILLE-MATTI MÄKINEN vmmakinen@gmail.com proviisori, Sallan apteekki; opiskelija, Aalto-yliopisto REETTA NIKKANEN reetta.nikkanen@gmail.com Proviisori, Turun Nova apteekki ANNA OJALA

anna.ojala@fimnet.fi proviisori, Riihimäen Aurinko Apteekki (opintovapaalla) SARA ROSENBERG slh.rosenberg@gmail.com proviisori, Vaasan Vanha Apteekki JENNY SILTANEN jenny.siltanen@gmail.com proviisori, HUS Apteekki HENRI SORMUNEN henri.sormunen@gmail.com Stream Lead, Drug Product, FinVector Oy

ULKOASIAINHOITAJA LINNEA RAIMAS linnea.raimas@fimnet.fi proviisori, Siltamäen apteekki VIESTINTÄVASTAAVA LAURA SUOMINEN laura.m.suominen@helsinki.fi tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI (09) 177 771, toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA TEEMU ALI-KOVERO Proviisori-lehden päätoimittaja 050 339 8404, teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net EDUNVALVONTA- JA VIESTINTÄPROVIISORI MARTTA HUTTU 040 129 0062, martta.huttu@proviisoriyhdistys.net JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN (09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net

24 PROVIISORI 1.21

TEKSTI LAURI PARIKKA

Fimnetillä on miljoona sivulatausta kuukaudessa Suunnittelija Lauri Parikka Lääkärikompassi Oy:stä kertoo Fimnetin kuulumiset.

F

imnet on ainoa palvelu, joka yhdistää terveydenhuollon akateemisten ammattilaisten ammattijärjestöjen jäseniä yhteiselle alustalle.

Fimnet-palvelu syntyi lähes 30 vuotta sitten tarpeesta. Näiden vuosien aikana palvelun käyttäjiä on ollut lähes 50 000. Tällä hetkellä mukana on noin 30 000 Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton, Eläinlääkäriliiton, Apteekkariliiton, Farmasialiiton ja Proviisoriyhdistyksen jäsentä. Fimnetin etusivun sivulataukset kuukaudessa ovat noin 400 000–440 000 ja kaikkien sivujen yli miljoona. Käyttäjiä on kuukaudessa 12 000:n paikkeilla.

Keskeisiä palveluitamme ovat useisiin palveluihin käytettävä fimnet-tunnus, henkilökohtainen sähköpostilaatikko fimnet.fi-osoitteella, keskustelualusta, jossa näiden alojen toimijat voivat kohdata toisensa sekä lääketeollisuuden infokanava Lääkekompassi ja eri tehtaiden tarjoamat ammattilaisten verkkopalvelut fimnet-tunnistuksella.

Fimnetissä on myös mahdollista luoda omia ryhmiä ammatillisen toiminnan ympärille Facebook-ryhmien tapaan. Ryhmässä voi varmistaa, että kaikki käyttäjät todella kuuluvat samaan viiteryhmään, sillä oikeudet määräytyvät ammattiliiton jäsenyyden kautta.

Viimeisin suuri uudistus Fimnetissa tehtiin vuonna 2014.

Tuoreimmat uudistukset ovat keskittyneet fimnet-tunnistuksen kehittämiseen. Voit nyt käyttää myös sähköpostiosoitetta tunnuksena fimnet-tunnuksen sijasta. Käyttäjät ovat ottaneet uudistuksen ilolla vastaan.

Suunnitteilla on muun muassa tunnistuksen turvallisuuden parantaminen 2FA-tunnistuksella, jossa tunnuksen ja salasanan lisäksi kirjautuminen turvataan esimerkiksi erillisellä puhelinsovelluksella tai tekstiviestillä lähetettävällä koodilla.

Proviisorille keskeisiä ammatillisia palveluita ovat mahdollisuus kohdata muiden ammattiryhmien edustajia keskustelussa, seurata lääketiedotusta Lääkekompassin avulla sekä lukea Lääkärilehteä ja kirjautua Fimnet-tunnuksilla Pharmaca Fennicaan sekä lääketehtaiden ammattilaisille suunnattuihin palveluihin. Palvelut toimivat moderniin tapaan sekä tietokoneella että mobiililaitteilla.

Fimnetin kehittämistä jatketaan tästäkin eteenpäin jäseniä ja yhteistyökumppaneita kuunnellen sekä tarpeita ja toiveita toteuttaen.

Unohtuneen fimnet-tunnuksen voi noutaa osoitteesta https://fimnet.fi/tunnus/. 

Talouskiertue keväällä 2021 AINUTKERTAINEN WEBINAARISARJA Talouskiertue on proviisoreille suunnattu koulutus käytännön apteekkitalouteen.

Koulutus sisältää sekä teoriaa että käytännönläheistä tarkastelua ja työkaluja oman työpaikan talouden seuraamiseen ja suunnitteluun. Se valmistaa proviisoria myös apteekkihakuvaiheeseen.

• I OSASSA käsitellään talouden perusteita, tuloslaskel-

maa ja tasetta sekä apteekin verotusta. Tavoitteena on saada selville, mitä talousinformaatiota tarvitaan talouden ohjaamiseen ja miten eri tunnuslukuja hyödynnetään ohjauksessa. Lopuksi tarkastellaan apteekkitoiminnan mittareita järjestelmätoimittajan esimerkkien avulla.

• II OSASSA syvennytään apteekkialan nykytilaan sekä apteekin liiketoiminnan haasteisiin. Apteekin talouden suunnittelua, hallintaa ja seuraamista käydään läpi konkreettisten esimerkkien avulla. Lopuksi tarkastellaan myynnin seurantaa ja muutosten analysointia järjestelmätoimittajan esimerkkien avulla.

• III OSASSA kokenut apteekkikauppias ja apteekkari kertoo, mitä apteekkiluvan hakemisessa tulee pohtia ja mitä kannattaa selvittää ennen apteekkiluvan hakemista. Lisäksi käydään läpi apteekkikaupat ja apteekin vastaanottamisen ensiaskeleet.

Webinaarisarja muodostaa kiinteän kokonaisuuden. Voit osallistua kaikkiin tai halutessasi valita vain kiinnostavimmat aiheet.

AIHEET JA AIKATAULU I osa 13.4. klo 13 – 16 Apteekkitalouden perusteet ARNE HURME, Talenom Oy Apteekin mittarit Receptum Oy II osa 19.4. klo 13 – 16 Apteekin tulos, talouden seuranta ja tulokseen vaikuttaminen apteekkari RISTO HOLMA, Lauttiksen apteekki Myynnin seuranta ja muutosten analysointi Receptum Oy

III osa 27.4. klo 13 – 15 Apteekkiluvan hakeminen ja apteekkikaupat RISTO HOLMA HINNAT JA ILMOITTAUTUMINEN Proviisoriyhdistyksen jäsenet: koko webinaarisarja 40 € (yksittäin 15 € / osa) Muut: koko webinaarisarja 55 € (yksittäin 20 € / osa) Hinta sisältää koulutuksen sekä koulutusmateriaalin.

1.21 PROVIISORI 25

¢

vapaalla TEKSTI SARA ROSENBERG JA MAIJA RAUHA KUVAT SARA ROSENBERG JA DREAMSTIME

Sara Rosenberg Sara Rosenberg työskentelee proviisorina Vaasan Vanhassa Apteekissa. Vapaaaikanaan hän ulkoilee luonnossa, mökkeilee ja laittaa ruokaa, kun aikaa riittää. Matkustaminen ja ystävien kanssa seurustelu ovat nyt tauolla.

RAITISTA ILMAA TYÖN VASTAPAINOKSI

Koska työpaikalla vietetyt tunnit kuluvat sisätiloissa, olen siirtänyt liikuntaharrastukseni kokonaan ulos raittiiseen ilmaan. Vaikka nuorempana vannoin, etten ikinä aloita lenkkeilemistä, nykyään lempipuuhiini kuuluu reipas kävely tai juokseminen luonnossa. Olemme liikunnallinen perhe, ja vapaa-aikamme rytmittyy pitkälti 13-, 10- ja 6-vuotiaiden rakkaiden duracell-pupujemme harrastusten mukaan. On ollut hauska huomata, miten lapsemme ovat hakeutuneet samojen harrastusten pariin, joita itse nuorena harrastimme – esimerkkeinä voimistelu ja jääkiekko. Perheemme yhteinen harrastus on matkustaminen, joka nyt on tauolla.

SIELU LEPÄÄ KESÄPARATIISISSA

Mökkikautemme alkaa maalis-huhtikuussa, usein pääsiäisenvietosta, ja päättyy lokakuussa lasten syyslomaan. Kesäloman asumme Vaasan ulkosaaristossa perheemme yhteisessä paratiisissa, jossa sielu lepää.

Lapsemme käyvät joka kesä paikallista uimakoulua ja ovat siellä oppineet erittäin taitaviksi uimareiksi, mikä on tärkeää, kun mökki sijaitsee aivan äkkisyvän meren äärellä.

MYSTINEN JA KAUNIS KISSA

Lapsuudenkodissani oli aina lemmikkejä, joista oma ehdoton suosikkini jo lapsena oli kissa. Kissa on mielestäni sekä kaunis että hieman mystinen eläin. Opiskeluvuosina luokseni muuttikin jo ensimmäinen ikioma kissani, Veeti, joka sai elää pitkän elämän ja kokea perheemme kasvamisen. Noin puolitoista vuotta Veetin poismenon jälkeen vastaamme kulkivat niin ihanat pienet kissasisarukset, Toivo ja Taika, että emme pystyneet heitä vastustamaan. Lastemme onni on ollut suurta! Mieheni on ehdoton koiraihminen, ja hän on vannonut, että perheemme tulee lähiaikoina kasvamaan vielä entisestään, kun hän hankkii itsellensä koiranpennun.

RUOKAA LÄHELTÄ JA LUOMUNA

Vanhemmuuden myötä olemme panostaneet luomu- ja lähiruokaan. Itse nautin ruoanlaitosta ja leipomisesta, kunhan sitä ei tarvitse kiireellä tehdä. Siksi arjeksi tulee laitettua paljon helppoja keittoja ja laatikkoruokia, ja viikonloppuisin ehtii sitten enemmän hifistelemään.

Kunhan koronatilanne helpottaa, odotamme innolla, että saamme taas kutsua sukulaisia ja ystäviä syömään ja seurustelemaan, varsinkin kesällä mökillemme. ¢

26 PROVIISORI 1.21

TEKSTI MARTTA HUTTU

Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenmaksu 2021 TYÖTTÖMYYSKASSAAN KUULUVA PROVIISORIJÄSEN PÄÄTOIMEN MUKAAN:

• Kokoaikaisesti apteekissa, lääketeollisuuden, kunnan, valtion, Kelan, tukkukaupan ym. palveluksessa työskentelevät 35 €/kk • Osa-aikaisesti (keskimäärin 15–30 h/vko työskentelevät) tai yliopiston palveluksessa työskentelevät 26,25 €/kk • Jatko-opiskelijat, alle 15 h/vko työskentelevät ja ei työssäkäyvät (esim. työtön, äitiyspäivärahaa saava, virka- tai opintovapaalla oleva) sekä ulkomailla asuvat 17,50 €/kk TYÖTTÖMYYSKASSAAN KUULUMATON PROVIISORIJÄSEN PÄÄTOIMEN MUKAAN:

• Kokoaikaisesti apteekissa, lääketeollisuuden, kunnan, valtion, Kelan, tukkukaupan ym. palveluksessa työskentelevät 31,25 €/kk • Osa-aikaisesti (keskimäärin 15–30 h/vko työskentelevät) tai yliopiston palveluksessa työskentelevät 21,50 €/kk • Jatko-opiskelijat, alle 15 h/vko työskentelevät ja ei työssäkäyvät (esim. työtön, äitiyspäivärahaa saava, virka- tai opintovapaalla oleva) 17,50 €/kk PROVIISORIOPISKELIJA TAI VARUSMIESPALVELUSTA SUORITTAVA JÄSEN:

• Työttömyyskassaan kuuluva 59 €/vuosi • Työttömyyskassaan kuulumaton 29 €/vuosi Proviisoriopiskelija, joka liittyy jäseneksi 30.6. jälkeen, maksaa vain puolet jäsenmaksustaan. Valmistumista seuraavana kalenterivuonna siirrytään kuukausijäsenmaksuun.

• Ulkomailla asuvat proviisorijäsenet 65 €/vuosi (ei sisällä työttömyyskassamaksua) • Apteekkarin kannatusjäsenmaksu 150 €/vuosi • Seniorijäsenen kannatusjäsenmaksu 125 €/vuosi • Jäsenen kannatusjäsenmaksu: vapaaehtoinen maksu Proviisoriyhdistykselle

MAKSUTAVAT:

Eräpäivät 20.2. ja 31.8.

1) Työnantaja perii palkasta ja suorittaa kuuden kuukauden maksun yhdistykselle kaksi kertaa vuodessa eräpäivinä tai kerran kuukaudessa palkanmaksun yhteydessä.

2) Jäsen maksaa itse kaksi kertaa vuodessa kuuden kuukauden maksun eräpäivinä.

3) Jäsen maksaa itse koko vuoden (12 kk) maksun tammikuun eräpäivänä.

Muusta maksuaikataulusta voidaan sopia Proviisoriyhdistyksen järjestösihteerin kanssa.

jäsenmaksut ¢

Verotus ja työhön liittyvät vähennykset VEROTUKSESSA TEHTÄVÄT vähennykset pienentävät veron määrää. Työhön liittyvistä vähennyksistä matkakulut ja tulonhankkimismenot kannattaa ilmoittaa verottajalle, jos ne ylittävät 750 euroa.

Vuoden 2020 verotuksessa huomioon otettavat vähennykset voi ilmoittaa OmaVero-verkkopalvelussa. Lisäksi vähennykset kannattaa tarkistaa maalis-huhtikuussa saapuvasta esitäytetystä veroilmoituksesta.

Tulonhankkimismenoilla tarkoitetaan kuluja, jotka aiheutuvat palkkatulojen hankkimisesta. Niitä ovat esimerkiksi työhuoneen vuokra, työtietokoneen hankinnasta aiheutuneet kulut ja tulonhankinnassa käytettyjen tietoliikenneyhteyksien kuten laajakaistaliittymän maksut.

Kaikki palkansaajat saavat automaattisesti 750 euron tulonhankkimisvähennyksen. Jos todelliset kulut ovat sitä suuremmat, kannattaa ne ilmoittaa tulonhankkimismenoina. Aluksi on siis hyvä arvioida, ylittävätkö omat kulut vuosittaisen rajan.

Poikkeuksellinen vuosi sai monen siirtymään etätöihin, mistä on voinut aiheutua verotuksessa vähennettäviä, kasvomaskihankintoihin ja etätyöhön liittyviä kuluja. 13.8.2020 alkaen itse hankittujen kasvomaskien kulut voi vähentää tuloista, jos maskia tarvitaan työssä eikä työnantaja ole tarjonnut niitä.

Kotona työskentelystä voi saada työhuonevähennyksen, joka määräytyy etätyöpäivien mukaan. Työhuonevähennys on 450 euroa, jos työhuonetta käyttää osapäiväisesti ja etätyöpäiviä on enintään 50 % kaikista työpäivistä vuodessa. Jos etätyöpäiviä on yli 50 %, työhuonevähennys on 900 euroa.

Työhuoneen lisäksi voi verotuksessa vähentää joitakin itse tehtyjä kaluste- ja työvälinehankintoja, kuten työpöydän, työtuolin, tietokoneen, näytön tai näppäimistön hankinnan. Tietoliikenneyhteyden kustannuksista voi vähentää 50 %, jos yhteys on osittain työkäytössä, ja 100 %, jos yhteys on pääasiassa työkäytössä. Työnantajan järjestämä tietoliikenneyhteys on puolestaan verovapaata.

Etätöiden lisäksi tulonhankkimiskuluja voi kertyä opiskelu- ja koulutusmenoista ja ammattikirjallisuudesta, jotka ovat tarpeen työtehtävien vaatiman tai tarvittavan ammattitaidon säilyttämiseksi tai ylläpitämiseksi. Sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksut eivät kuitenkaan ole vähennyskelpoisia.

Korjatun veroilmoituksen määräpäivä on joko 4.5., 11.5. tai 18.5.2021. Tarkka päivä on merkitty veroilmoitukseen ja sen voi katsoa OmaVerosta.

Lisätietoa osoitteessa vero.fi Henkilöasiakkaat > Verokortti ja veroilmoitus > Vähennykset.  LÄHDE VEROHALLINTO

Näin vähennät jäsenmaksun Suomen Proviisoriyhdistys ei ole työmarkkinajärjestö tai sen jäsenyhdistys eikä yhdistyksen päätehtävä ole neuvotella työsopimuksesta tai muista työehdoista, minkä vuoksi yhdistyksen jäsenmaksua ei vähennetä verotuksessa täysimääräisenä. Työttömyyskassamaksun osuus jäsenmaksusta on verovähennyskelpoinen, ja vuodelta 2020 sen osuus on 5,50 €/kk eli korkeintaan 66 euroa. Työttömyyskassamaksun osuus ilmoitetaan Proviisoriyhdistyksestä suoraan verottajalle ja sen voi tarkistaa esitäytetystä veroilmoituksesta. Loppuosan jäsenmaksusta voi vähentää muina tulonhankkimiskuluina, jos tulonhankkimiskulujen todellinen määrä ylittää 750 euron tulonhankkimisvähennyksen.

1.21 PROVIISORI 27

tevafinland.fi

Kun tekevälle sattuuu...

Diclofenac ratiopharm 23,2 mg/g geeli

UUTUUS!

 Tulehduskipugeeli kivun hoitoon nyrjähdyksissä ja venähdyksissä  Annostelu vain 2 kertaa päivässä  Miellyttävä levittää ja helppo käyttää  Vaihtokelpoinen itsehoitolääke Diclofenac ratiopharm 23,2 mg/g geeli. Kivun paikalliseen, oireenmukaiseen hoitoon akuuteissa nyrjähdyksissä, venähdyksissä tai tylpissä ruhjevammoissa. Valmiste on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön. Vaikuttava aine diklofenaakki. Aikuisille ja vähintään 14-vuotiaille nuorille. Neuvottele lääkärin kanssa, jos olet raskaana tai imetät. Älä käytä, jos olet allerginen jollekin valmisteen ainesosille. Pakkauskoot 50, 100 ja 150 g tuubi. Itsehoitolääke. Tutustu huolella pakkausselosteeseen. Perustuu 10.6.2020 päivättyyn valmisteyhteenvetoon. Lisätiedot: www.laakeohje.fi, infofinland@tevapharm.com. Markkinoija Teva Finland Oy. MULTI-FI-00242-2-21

Kaksi hyvää syytä valita ratiopharm

Laatu

Hinta