Proviisori 1/2018 by ProviisoriViesti Ltd.

Health Awards

Antibioottiresistenssi

Itsehoidon riskit

Apteekkitalous

Proviisori sairaalassa

Uusi hallitus

Veli-Matti Surakka

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 1.2018

Vaikuttava proviisori

■ Tiina Kuosa: Jäin koukkuun vaikuttamiseen ■ 6 vinkkiä vaikutushaluisille ■ Rohkeasti mukaan! ■ Apteekki vaikuttajana ■ Kampanjoinnin alkeet

APTEEKISTA.

Boulardii Orion 300 mg VAHVA

HIIVASIENI-B6-BIOTIINIVALMISTE

• Lääkekuurin yhteyteen ja matkalle mukaan • Kasviperäinen kapseli • Valmistettu Suomessa

AVATTAVA KAPSELI

02/2018

LAKTOOSITON.

itsehoitoapteekki.fi Lisätietoja puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16.

sisältö 1.2018 ¢

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Mikko Lähdevuori: Sinullakin on rooli terveydenhuollon vaikuttajana.

AJASSA Health Awards. Kirjapalsta. In memoriam Markku Juslin. Työpöydälläni: Hanna Kuntsi.

VAIKUTTAVA PROVIISORI Tiina Kuosa, Vesa Kujala, Marja Ritala ja Pricella Andersson kertovat vaikuttajan roolistaan. Risto Holma ja Vesa Kujala valottavat apteekin paikallista vaikuttamista. Hanna Kuntsi avaa kampanjan rakentamista ja Merja Hirvonen paljastaa, mitä hän kertoo apteekeista päättäjille. Sirpa Paatero kertoo, miksi juuri nyt kannattaa aktivoitua.

VAIKUTTAVA PROVIISORI -teemanumeron tavoitteena on kannustaa proviisoreita vaikuttajan rooliin. Proviisori Tiina Kuosa kertoo oman kokemuksensa perusteella, miten vaikuttamishaluinen proviisori pääsee alkuun. ■

KOLUMNI Kai Kaasalainen evästää vaikuttajaksi aikovaa.

21 22

LÄÄKEHOIDON PÄIVÄ 22.3. Järjestä tapahtuma! FARMASIAN PÄIVÄT Antibioottiresistenssi. Itsehoidon riskilääkkeet. Palvelumuotoilu apteekeissa. Asiakaskokemuksen johtaminen. Ajankohtaista apteekkitaloudessa.

OPINNÄYTTEET Niina Leino kertoo, mihin farmasian ammattilaista tarvitaan sairaaloissa. Veli-Matti Surakka käsitteli kehittämistyössään Kikyn ja lääkekorvaussäästöjen vaikutuksia.

31 32

PRO PHARMACIA -seminaarissa Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Hanna Kuntsi antoi neuvot hyvän kampanjan rakentamiseen. Ensin pitää tietää, mitä haluaa. ■

JÄSENSIVUT Tule mukaan toimintaan!

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN uusi hallitus järjestäytyi tammikuussa puheenjohtaja Vuokko Mustosen (keskellä) johdolla. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Sandra Kontola (vas.) ja toiseksi varapuheenjohtjaksi Linda Seppälä. ■

PROVIISORI VELI-MATTI SURAKKA paljastaa Vapaalla-sarjassa, että pystyisi elämään pelkällä suklaalla ja hedelmillä. ■

AJANKOHTAISTA Syyskokous linjasi vuoden 2018 toimintaa.

PUHEENJOHTAJALTA Vuokko Mustonen kertoo yhdistyksen tavoitteista.

YHTEYSTIEDOT Yhdistyksen uuden hallituksen yhteystiedot.

36 37 38

JÄSENEDUT

PROVIISORIPÄIVÄ 2018 Ohjelma. VAPAALLA Veli-Matti Surakka.

■ toimittajalta SUOSITTELEN VAIKUTUSHALUISILLE opintokeskusten yhteistyössä luomaa sivustoa www.osallistu.fi. Se on kattava tietopankki vaikuttamisesta ja sen keinoista. Vaikuttamiseen tarvitaan kiinnostusta toimia koko ajan muuttuvissa tilanteissa, taitoa hankkia ja etsiä tietoa sekä soveltaa sitä. Vaikuttaminen on sitä, että tehdään tärkeälle asialle jotakin. Testasin myös tietoni vaikuttamisesta. Sain 17/18 pistettä. Entä sinä? ■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

1.18 PROVIISORI 3

pääkirjoitus ¢

JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 050 339 8404 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Mikko Lähdevuori mikko.lahdevuori@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 339 8404 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0400 630 065 www.osgviestinta.fi TAITTO Pauliina Mäkelä (OSG Viestintä) pauliina.makela@osg.fi Puh. 050 3433 422 AVUSTAJAT Henna Kyllönen, Hanna Kuntsi, Lauri Elsilä, Hanna Ylä-Rautio, Helinä Minkkinen, Minna Lähdevuori, Niina Laine, Vuokko Mustonen, Kai Kaasalainen PAINO Painotalo Plus Digital Oy, painos 4 500 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Mikko Lähdevuori Gsm 050 339 8404 TILAUSMUUTOKSET www.proviisoriyhdistys.net/proviisori Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

4041 0089

PEFC/02-31-170

Sinullakin on rooli terveydenhuollon vaikuttajana PÄÄMINISTERI SIPILÄN johtaman hallituksen visio sote-Suomesta ja siihen kytketystä maakuntauudistuksesta alkavat asteittain tuntua yhä todemmalta. Jo useiden vuosien ajan jatkunut soutaminen ja huopaaminen suuren kuvan kirkastamiseksi on realisoitumassa uudistukseksi, jota kutsutaan jo yhdeksi merkittävimmistä hallinnon uudistuksista sataan vuoteen. Mittavia lainsäädäntöön liittyviä haasteita on selätetty viime kuukausien aikana – osa väännöistä on ollut kivuliaita, osa erittäin kivuliaita. Lopputulemana voitaneen kuitenkin nähdä se, että sote-Suomen ja maakuntauudistuksen tulo tulee paalutetuksi tämän hallituskauden aikana. SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS vahvisti syyskokouksessaan yhdeksi vuoden 2018 teemaksi vaikuttamisen. Tämän teeman mukaisesti yhdistys järjesti tammikuussa yhteistyössä Suomen Apteekkariliiton kanssa Pro Pharmacia -seminaarin, jossa vaikuttamistyötä tehtiin tutuksi tilaisuuden järjestäneiden yhdistysten jäsenille. Seminaarin keskeisintä antia olivat vaikuttavien proviisorien omakohtaiset kuvaukset vaikuttamistyöhön mukaan lähdöstä sekä siitä, millaisena nämä vaikuttajat oman polkunsa näkevät. Yhteisenä nimittäjänä kaikissa puheenvuoroissa oli innostus, joka oli syttynyt heti valitun polun alkumetreillä. Sytykkeinä olivat toimineet yhdessä tekeminen sekä merkittävä tuki, jota puhujat olivat omilta tukiverkostoiltaan saaneet. TULEVAT MAAKUNTAHALLINNOT merkitsevät paitsi lähestyviä vaaleja, myös uudenlaisia vaikuttamisen väyliä. Maakuntien tehtäväkenttään kuuluvaksi on kaavailtu muun muassa terveydenhuollon palveluista ja rahoituksesta vastaaminen. Sote-Suomi tulee varmuudella tarvitsemaan maakuntien päättäviin elimiin terveydenhuollon ammattilaisia, jotka kykenevät tuomaan mukanaan keskusteluun faktatietoa. Nyt käytyä sote-keskustelua on moitittu puoluepoliittisten ambitioiden temmellyskentäksi, jossa terveydenhuollon asiantuntijoiden lausuntojen sivuuttaminen on ollut pikimminkin pääsääntö kuin poikkeus. Nyt olisi juuri sopiva hetki mahdollisimman monen Proviisoriyhdistyksen jäsenen kysyä itseltään: ”Olisiko minusta vaikuttajaksi?”.

LÄHESTYVÄT MAAKUNTAVAALIT eivät ole suinkaan ainoa vaikuttavan proviisorin tavoite. Myös kunnallinen päätöksenteko valtuustoineen ja työryhmineen tulee tarvitsemaan jatkossakin osaavia keskustelijoita ja vaikuttajia. Arjen kiireen keskellä vaikuttamistyö saattaa tuntua raskaalta ajatukselta. Pro Pharmacia -seminaarin puheenvuoroissa ja keskusteluissa tuli kuitenkin konkreettisesti esille vaikuttamistyön sitoma aikaresurssi. Esimerkiksi keskimäärin kaksi tuntia kuukaudessa saattaa riittää pidemmällä aikavälillä kunnallisessa työryhmätyöskentelyssä. Kunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen puolestaan saattaa käynnistyä yhdellä ainoalla oikein kohdennetulla sähköpostiviestillä, jossa kuvataan ongelma ja sille ratkaisumalli. VAIKUTTAVA PROVIISORI on arvokas keskustelija paitsi edellä kuvatuissa virallisissa päätöksenteon instituutioissa, myös jokapäiväisessä arjessa työ- ja vapaa-ajan ympäristössään. Terveydenhuollon ammattilaisina meidän proviisorien kannattaa edistää kokonaiskuvan huomioivaa ja rakentavaa keskustelua, jossa kritiikillekin on varattu oma tärkeä roolinsa kehityksen edistäjänä. Kaiken mahdollisen kehityksen alas ampuvaa haulikkoammuntaa ei kannata päästää keskustelun kantavaksi teemaksi. Näin varmistetaan, että vaikuttava proviisori ei ole keskusteluiden sivuraiteella. Tutustumalla lähiviikkojen aikana julkistettavasta Pro Pharmacia -seminaarin verkkokoulutusaineistoon saat varmasti ideoita omaan vaikuttamistyöhösi. TOIVOTAN SINUT, hyvä lukijamme, tervetulleeksi vuoden ensimmäisen Proviisori-lehden pariin. Toivottavasti nautit vaikuttavasta kattauksestamme!  Mikko Lähdevuori

toiminnanjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 1.18 PROVIISORI 5

ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT HENNA KYLLÖNEN JA TAMRO

■ Health Awards

TEKSTI HENNA KYLLÖNEN

Miksi Virossa kaikki on helpompaa? Tamron vuosittainen Health Awards & Foresight Forum avasi 25. tammikuuta näköaloja Suomen terveys- ja hyvinvointialan tulevaisuuteen. Madis Tiik vertaili puheenvuorossaan kiinnostavasti 100-vuotiasta Viroa ja Suomea. Hänen mielestään Virossa on kaikki helpompaa, mutta miksi?

Madis Tiik kannusti puheenvuorossaan suomalaisia digitaalisten järjestelmien nopeampaan ja rohkeampaan käyttöönottoon.

oorumin keskusteluja oli kuulemassa noin 150 terveysalan vaikuttajaa ja päättäjää sekä livestream-yleisö. Viro täyttää 100 vuotta virallisesti helmikuun 24. päivä. Sitran vanhempi neuvonantaja, lääkäri ja teknologian tohtori Madis Tiik vertaili Suomea ja Viroa. Tiik oli yksi Viron kehutun potilastietojärjestelmän pääarkkitehdeista. Tiikin mukaan usko ja luottamus teknologiaan on Virossa vahva. Teknologiaa pidetään suurena mahdollisuutena, ei uhkana. Sitä hyödynnetään paljon myös koulutuksessa. Viro onkin parantanut Pisa-tuloksiaan pitkin matkaa kymmenen viime vuoden aikana ja on jo ohittanut Suomen luonnontieteissä ja matematiikassa. Tiik pohti, että sähköisten palvelujärjestelmien ansiosta Virossa kyettiin elvyttämään myös talous Suomea huomattavasti nopeammin viimeisimmän kriisin jälkeen. Virolaisten mielestä velka on vieraan omaisuutta, joten velkaa ei mielellään oteta. Hyvän talouden suhdanteessa Viro pystyi säästämään vuoden budjetin verran sairausvakuutusrahoja. Varantoa on käytetty kriiseistä huolimatta hyvin säästeliäästi. Rahalla varaudutaan vielä huonompiin taloudellisiin aikoihin niin, että velanottoa voidaan välttää. Suomalaisella on virolaiseen nähden lähes kaksi kertaa enemmän velkaa.

6 PROVIISORI 1.18

Vuoden Terveysinnovaatio -palkinnon nappasi Nightingale Health Oy:n veritesti. Tapahtuman päätteeksi palkittiin Health Awards -gaalassa Vuoden Terveystekona Aivoliiton Korvaamaton kovalevy-verenpainekampanja. KESKITETTY PÄÄTÖKSENTEKO TOIMII Hajautettu päätöksenteko aiheuttaa Tiikin mielestä nykyisessä digitaalisessa jakamiseen perustuvassa maailmassa järjestelmien ja kehityksen hitautta. Toteutetaan samoja asioita eri kunnissa toisista riippumatta päällekkäin. Virossa jokaisella palvelulla ja hankkeella on kasvot. Päätöksenteko on keskitettyä, ja kun jotakin on päätetty, asiaa ei varsinaisesti pilotoida, vaan se toteutetaan. Jokainen tietää vastuuhenkilön nimeltä. Tämä on Tiikin mielestä yhteydessä myös hyvinvointiin. Tätä keskitetyn päätöksenteon ajattelukulttuuriaan Viro myös vie start upiensa kautta tällä hetkellä maailmalle.

DIGITAALINEN MARKKINA ON GLOBAALI Tiik pohti, aiheuttaako pitkään jatkunut hyvinvointi laiskuutta riskinoton suhteen. Hän kehotti suomalaisia yrittäjiä ottamaan riskejä ja muistamaan, että digitaalisten palveluiden markkina-alue ei ole yksi kunta vaan se on globaali. Kun Tiikiltä kysyttiin, missä vaiheessa Suomi on nyt matkallaan, hän vastasi, että suunta Suomessa on jo oikea, tuetaan uusia innovaatioita, mutta valtion tasolla katsotaan vielä eiliseen. 

Riskit esiin NIGHTINGALEN UUDEN verianalyysimenetelmän avulla verinäytteestä voidaan ennakoida riskejä sairastua elintapasairauksiin, kuten diabetekseen tai sydän- ja verisuonisairauksiin. Yhdestä verinäytteestä saadaan samalla kustannustasolla yli 50 kertaa enemmän tietoa tavanomaiseen kolesterolitestiin verrattuna. Menetelmä mahdollistaa hoidon painopisteen siirtämisen ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn. Se sopii perusterveydenhuollon käyttöön niin Suomessa kuin maailmallakin. 

Uusi näkökulma JOPA KAHDELLA miljoonalla suomalaisella on kohonnut verenpaine. Aivoliiton Korvaamaton kovalevy -kampanjassa aihe nostettiin esille uudesta näkökulmasta: kohonnut verenpaine vaikuttaa aivoterveyteen ja on merkittävä aivoinfarktien ja -verenvuotojen riski. Miehiin kohdennetussa kampanjassa mitattiin pop up -pisteillä tuhansien suomalaisten verenpaine. Heitä tavoitettiin myös monikanavaisessa mediakampanjassa.

■ rokotukset

■ työpöydälläni

Hanna Kuntsi

Laumasuojan takia on tärkeää, että lapset saisivat molemmat MPR-rokoteannokset. Ne suojaavat muun muassa tuhkarokolta.

Hyvä kattavuus, mutta silti hieman huolettaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL luonnehtii pikkulasten rokotuskattavuutta koko Suomessa varsin hyväksi. Eri rokotteiden ja paikkakuntien välillä on kuitenkin eroja, jotka huolettavat.

uore valtakunnallisen rokotusrekisterin rokotuskattavuusraportti sisälsi tietoja vuonna 2015 syntyneiden lasten rokotusten kattavuudesta. Sen mukaan kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaava viitosrokotussarja aloitetaan noin 99 prosentille lapsista. Pneumokokkirokotukset aloitetaan noin 96 prosentille ja rotavirusrokotukset lähes 93 prosentille lapsista. Osalla lapsista nämä rokotussarjat jäävät kuitenkin kesken. Tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta suojaavan MPR-rokotteen sai yli 94 prosenttia lapsista. MPR-rokotteen kattavuuden tulisi THL:n mukaan kuitenkin olla yli 95 prosenttia, sillä tuhkarokko tarttuu erittäin helposti. Jos jonkin alueen tai väestöryhmän rokotuskattavuus on useiden vuosien ajan liian matala, voi esimerkiksi päiväkoteihin ja kouluihin syntyä tuhkarokolle alttiita ryhmiä. Paikalliset tartuntaketjut ja epidemiat ovat tällöin mahdollisia.

TOINEN ANNOS JÄÄ VÄLIIN Noin 97 prosenttia vuonna 2010 syntyneistä sai nelosrokotteen, joka tehostaa lapsen suojaa kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää ja poliota vastaan. Lapsi saa rokotteen neljävuotiaana. Kuusivuotiaalle annettavan toisen MPR-rokoteannoksen sai 92 prosenttia vuonna 2010 syntyneistä. Kaksi annosta MPR-rokotetta antaa lapselle pitkäaikaisen suojan MPR-tauteja vastaan. THL:stä todetaan, että myös laumasuojan vuoksi on tärkeää, että mahdollisimman moni lapsi saa molemmat MPR-rokotukset: näin suojan saavat myös ne, joille rokotetta ei voida antaa. Osa kuntien rokotustiedoista saattaa puuttua valtakunnallisesta rokotusrekisteristä, minkä vuoksi todelliset rokotuskattavuusluvut voivat olla rokotusrekisterin lukua korkeampia.  LÄHDE THL

Kylmentyneen kahvin, paperipinojen ja inspiraationani toimivan Madagaskarin pingviini -figuurin lisäksi työpöydälläni on keskustelunavaus. Uusi apteekki -työnimellä kulkeva keskustelunavaus on myöhemmin keväällä julkistettava, vahvaan osaamiseen perustuva visio ammattiapteekista, jossa yhdistyvät nykyjärjestelmän parhaat puolet, lähitulevaisuuden kehittämisideat sekä ongelmakohtien aidot ratkaisut. Twiittaa ajatuksiasi tulevaisuuden lääkehoidoista ja työnkuvastasi @HannaKuntsi! #vaikuta #uusiapteekki #yhdessäenemmän  HANNA KUNTSI, SUOMEN APTEEKKARILIITON YHTEISKUNTASUHDEJOHTAJA

■ rokotukset

Aikuiset hyötyivät kun lapset rokotettiin PIKKULAPSILLE ANNETUT pneumokokkirokotukset ovat vähentäneet selvästi rokottamattomien aikuisten sairaalahoitoon johtaneita keuhkokuumeita. Keuhkokuumeen aiheuttamat sairaalahoidot ovat vähentyneet koko aikuisväestössä 15 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneillä 7 prosenttia. Pikkulasten pneumokokkirokotukset alkoivat kansallisessa rokotusohjelmassa vuonna 2010. – Ennen pikkulasten rokotusten aloittamista 65 vuotta täyttäneiden keuhkokuumeet lisääntyivät, mutta rokotusten alkamisen jälkeen ne kääntyivät laskuun. Viisi vuotta pneumokokkirokotusten aloittamisen jälkeen vähenemä oli noin 7 prosenttia. Tämä on kansanterveydellisesti merkittävää, koska keuhkokuumeita on paljon, sanoo professori Pekka Nuorti Tampereen Yliopistosta. Aikuiset hyötyvät lasten rokotuksista epäsuorasti rokotusten aikaansaaman laumasuojan ansiosta. Tutkimuksen tulokset julkaistiin kansainvälisessä Thorax-lehdessä.  LÄHDE THL 1.18 PROVIISORI 7

ajassa ■ lääkkeet

■ kirjat

KOONNUT HENNA KYLLÖNEN

Kolmoisvalmiste keuhkoahtauman hoitoon SUOMEN LÄÄKKEIDEN hintalautakunta Hila on myöntänyt Chiesin uudelle Trimbow-valmisteelle korvattavuuden keuhkoahtaumataudin hoidossa. Kyseessä on ensimmäinen kolmen lääkkeen kiinteä yhdistelmävalmiste, jossa vaikuttavat aineet annetaan samalla inhalaattorilla. Euroopan lääkevirasto myönsi valmisteelle myyntiluvan heinäkuussa 2017. Vaikuttavat aineet ovat tulehdusta hillitsevä kortikosteroidi (ICS), pitkävaikutteinen beeta2-agonisti (LABA) ja pitkävaikutteinen antikolinergi (LAMA). Valmiste on peruskorvattava käyttöaiheessa ”keskivaikean tai vaikean keuhkoahtaumataudin (COPD) ylläpitohoito aikuispotilailla, joiden tilaa ei pystytä riittävästi hoitamaan inhaloitavan kortikosteroidin ja pitkävaikutteisen beeta2-agonistin yhdistelmällä (hoidon vaikutukset oireiden hallintaan ja pahenemisvaiheiden ehkäisyyn, ks. kohta 5.1 (valmisteyhteenvedosta)).”  LÄHDE CHIESI

■ lääkehoitojen arviointi

Pohjoismainen yhteistyö tiivistyy LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- ja kehittämiskeskus Fimea, Norjan lääkevirasto NoMA ja Ruotsin Hammashuolto- ja lääkekorvausvirasto TLV ovat tiivistämässä pohjoismaista lääkehoitojen arviointiyhteistyötä. Yhteistyöhankkeet kattavat sekä yhteistoiminnassa tehtäviä suhteellisen vaikuttavuuden arviointeja että taloudellisten vaikutusten arviointeja soveltuvin osin. Osallistuvan yrityksen näkökulmasta yhteistyö tarkoittaa yhtäaikaisesti aloitettavia arviointeja Fimeassa, NoMA:ssa ja TLV:ssä sekä sopimuksen allekirjoittamista luottamuksellisten tietojen jakamisesta virastojen välillä. Muilta osin arvioinneissa noudatetaan kansallisia prosesseja. Päätökset lääkkeen käytöstä yhteistyöarvioinnin perusteella tehdään kussakin maassa erikseen kansallisten säädösten mukaan. Jos lääkkeestä on tehty yhteiseurooppalainen (EUnetHTA) arviointi, voivat Fimea, NoMA ja TLV yhdessä laatia terveystaloudellisen arvioinnin sen tuloksiin nojautuen.  LÄHDE FIMEA

8 PROVIISORI 1.18

Timo Kettusen kirja ei nosta mitään ruokavaliota jalustalle.

Ravitsemuksen faktat hauskasti

armaseutti, terveystieteiden maisteri Timo Kettusen kirja Miksi syömisestä tuli niin hankalaa? (Fitra) on mielenkiintoinen, rinnakkaisia ajattelutapoja esiin nostava, viihdyttävä matka ymmärrykseen ruoasta, sen fysiologiasta ja vaikutuksista meihin ja koko maailman tulevaisuuteen. Kirjassa perehdytään ajatuksiin ruoasta niin eri aikakausina vallinneiden käsitysten ja tiedon, tieteellisten tutkimusten kuin mediailmiöidenkin kautta. Kirjoittaja ohjaa lukijaa kriittiseen lukemiseen ja haastaa häntä omiin tulkintoihin toimien siten myös opettajana, vaikka alkusanoissaan toteaakin, ettei kirja ole oppikirja. Terveydenhuollon ammattilaiselle kirja antaa työkaluja terveydenedistämistyöhön ja

esimerkiksi ajatteluunsa urautuneen ruokailijan kohtaamiseen. Kirjan tarjoamien rinnakkaisten ilmaisujen avulla voi sopeuttaa sanottavansa vastaanottajan tarpeisiin. Kirja on lukemisen arvoinen, jos haluat tietää kaiken aamupalasta, kerrata fysiologiaa tai perehtyä ihmisen ruokaminän kehittymiseen. Saat myös vastauksen kysymykseen, miksi ruokaa ei voida kutsua lääkkeeksi sekä aitoja esimerkkejä ruokaan liittyvistä käsityksistä ja niiden syntyperistä. Kiitos kirjoittajalle siitä, ettei lähdeluettelon kansainvälistä kirjallisuutta ole välttämätön tarve kahlata itse läpi pystyäkseen ymmärtämään eri ilmiöiden taustoja paremmin. Riittää, että lukee nämä kansantajuiset 256 sivua. ■

Palvelu paremmaksi AINUTLAATUINEN JA mieleenpainuva asiakaskokemus on ainoa tapa erottua ja pärjätä kiristyvässä kilpailussa, todetaan Perttu Ahvenaisen, Janne Gyllingin ja Sani Leinon kokoaman kirjan Viiden tähden asiakaskokemus (Kauppakamari) johdannossa. Kokonaisvaltainen asiakaskokemus muodostuu siitä, mitä asiakkaasi sinusta ajattelee ja millaisia tunteita hänessä herätät. Jos haluat tietää, miten ja millä tunneälykkäitä, kilpailuetua tuottavia WOW-asiakaskohtaamisia digiaikakaudella tuotetaan, sinun kannattaa perehtyä tähän teokseen. Kirja kokoaa myös tietoa asiakaskokemuksen nykyroolista suomalaisissa yrityksissä sekä kuvaa viiden tähden työpäiväkokemuksen ja sen yhteyden asiakaskokemukseen. 247 sivua. ■

Lähes kaikki GDPR:stä UUSI TIETOSUOJA-ASETUS (GDPR) astuu voimaan Euroopan Unionissa tämän vuoden toukokuussa. Tietosuojaan perehtyneet asiantuntija-asianajajat Minna Hanninen, Elli Laine, Kati Rantala, Mari Rusi ja Markku Varhela ovat koonneet ytimekkään teoksen Henkilötietojen käsittely - EU-tietosuoja-asetuksen vaatimukset (Kauppakamari) käytännönläheiseksi oppaaksi etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille asetuksen vaatimuksiin valmistautumiseen. Kirja rajaa pois toimialakohtaisia tietosuojasäännöksiä, kuten terveydenhuollon tai tieteellisen tutkimuksen, tilastoinnin ja arkistoinnin tietosuojakysymyksiä, mutta tuo esiin esimerkiksi asiakkaiden ja työntekijöiden uusia oikeuksia. 132 sivua. ■

in memoriam ■ sanottua

Farmasian osaajan ottamista

Markku Juslin

mukaan kotihoidon arkeen voi saamiemme kokemusten mukaan lämpimästi suositella. VT. JOHTAVA YLILÄÄKÄRI KAIJA HANNULA KIRKKONUMMEN SOTEKESKUKSESTA JA OSASTOFARMASIAPROSESSISTA VASTAAVA HOITAJA KIRSI KVARNSTRÖM HUS-APTEEKISTA, HELSINGIN SANOMIEN MIELIPIDESIVU 20.1.2018

■ itsehoito

Syö sinkkiä oikein DOSENTTI Harri Hemilän tekemä yhteenveto satunnaistetuista tutkimuksista osoittaa, että sinkki-imeskelytabletit lyhentävät flunssaa selvästi, 28–40 prosenttia. Tämä vaikutus on sinkkiasetaatti- ja -glukonaattitableteilla. Sinkkisitraatti sen sijaan sitoo sinkin niin voimakkaasti, ettei se vapaudu nielussa. Hemilä vertaili myös annostelua: normaalin päiväsaannin kymmenkertaistavaa noin sadan milligramman vuorokausiannosta sekä paria sataa milligrammaa. Suurimmasta annoksesta ei ollut lisähyötyä. Sinkin vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta hyödystä on vahva näyttö. Sinkin käyttö kannattaa aloittaa heti, kun flunssa ilmoittaa tulostaan.  LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

Apteekkien keskimääräinen liikevaihto kasvoi vuosina 2013–2016 noin

9% LÄHDE FIMEA

pteekkari, farmasian tohtori Markku Juslin kuoli Turussa 3. tammikuuta 2017. Hän oli syntynyt Vilppulassa 2. toukokuuta 1939. Juslinien kolmilapsinen perhe, johon Markun lisäksi kuuluivat 3 vuotta vanhempi veli ja 2 vuotta nuorempi sisko, muutti Kuopioon vuonna 1946. Markku kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion Lyseosta vuonna 1958 ja avioitui vuonna 1962. Akateemisen uransa hän aloitti Helsingin yliopistossa suorittaen farmaseutin ja proviisorin tutkinnot ja täydentäen opintonsa farmasian tohtorin tutkinnoksi vuonna 1971. Markku Juslin oli kolmas Suomen korkeakoulumaailmassa väitellyt farmasisti ja ensimmäinen lääkkeenvalmistusopin eli farmasian teknologian aihepiiristä väitöskirjan laatinut. Markku Juslin toimi Helsingin yliopistossa useita vuosia farmasian teknologian opettajana ennen siirtymistään Kuopioon vuonna 1974. Farmasian teknologian ensimmäiseksi professoriksi Kuopion korkeakouluun hänet nimitettiin syksyllä 1974. Hän toimi vuonna 1978 muodostetun farmasian osaston johtajana vuoteen 1984 saakka. Markku Juslin oli vahvasti vaikuttamassa siihen, että 1960- ja 1970-lukujen aikana toteutetussa korkeakoulujen hajasijoituksessa Kuopioon saatiin farmasian opetus. Uutta oli farmasian kiinteä kytkeytyminen muuhun terveydenhuoltoalan koulutukseen. Innokkaana KUPSin ja Kalpan kannattajana Markku ajoi Kuopion asiaa myös akateemisessa maailmassa. Uusi tiedeyhteisö kehittyi ja kansainvälistyi vauhdikkaasti ja toimi erinomaisena sparrarina koko farmasian alalle Suomessa. Markku Juslin oli vuonna 1987 Kallaveden rannalla, savusaunan lauteilla muutaman yliopisto- ja lääketeollisuustaustaisen ystävänsä kanssa perustamassa Suomen ensimmäistä tutkimuspalveluyritystä (CRO). Oy Medfiles Ltd aloitti toimintansa analysoimalla apteekkien valmistamia lääkkeitä. Farmasian opettajat löysivät oppilaidensa joukosta yrittäjähenkisen nuoren naisen, Tuija Keinosen, joka vuodesta 1990 lähtien on toi-

minut yhtiön toimitusjohtajana. Vuosien varrella toiminta laajeni lääketutkimuksen eri osa-alueille ja yritys kansainvälistyi voimakkaasti. Markku Juslin toimi hallituksen jäsenenä ja omistajana aina vuoteen 2017 saakka, jolloin yrityksen palveluksessa oli jo 150 henkilöä Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 1984 Markku Juslinille myönnettiin Turun VII Puutorin apteekin apteekkioikeus, jolloin hän perheineen muutti Turkuun. Vuonna 1993 hän siirtyi Turun XVI Länsikeskuksen apteekin apteekkariksi ja ansaitulle eläkkeelle vuonna 2008. Apteekkarina hän jatkoi aktiivista toimintaansa alan parhaaksi, esimerkiksi Farmasian päivien järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Markun kiinnostus kansainvälisiin asioihin ilmeni monella tavalla. Rotary-toiminnassa hän aloitti vaihto-oppilasohjelman Kuopiossa ja myöhemmin myös Turussa, mikä johti moniin pitkäaikaisiin ystävyyssuhteisiin amerikkalaisiin perheisiin. Ammattiasioissa hän toimi esimerkiksi Euroopan farmakopeakomission jäsenenä. Markun mielenkiinto kohdistui myös historiaan Rooman valtakunnasta lähtien. Historiaan perehtymistä auttoi latinan kielen hallinta, mikä apteekkarikunnassakin oli harvinaista. Lisäksi Markun sydäntä lähellä olivat veneily, kalastus, mökkeily ja erityisesti tähän liittyvät puutyöt perheen kesäpaikassa Rymättylässä. Markku oli myös loppuun saakka kiinnostunut maailman tapahtumista ja uutisista, hänen kanssaan pystyikin keskustelemaan aiheesta kuin aiheesta. Markku Juslinin läheiset, työtoverit ja yhtiökumppanit muistavat Markun oikeudenmukaisena, kannustavana ja lämpimänä ihmisenä. Perheensä eteen Markku teki aina kaikkensa ja hän oli rakastava ja turvallinen puoliso, isä ja isoisä. Markkua jäivät suuresti kaipaamaan pitkäaikainen aviopuoliso Inkeri ja lapset Jyrki, Laura ja Jarmo perheineen. ¢ PETTERI PARONEN JORMA PYLKKÄNEN

PEKKA PEURA TUIJA KEINONEN

Kirjoittajat ovat Markku Juslinin työtovereita ja yhtiökumppaneita. 1.18 PROVIISORI 9

vaikuttava proviisori

Tiina Kuosa vaikuttaa pääasiassa kotikaupungissaan Orimattilassa. Kuvat otettiin käytännön syistä Helsingin kaupungintalolla, joka voi tulla helsinkiläiselle vaikuttajalle hyvinkin tutuksi. Empiretyylisen talon sisätilat rakennettiin uudestaan 1960-luvulla arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitelman mukaan. Valtuustosali on omassa rakennuksessaan talon kyljessä.

10 PROVIISORI 1.18 3.17

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT HANNA NIKULA JA HAASTATELTAVAT

Olen täysin koukussa vaikuttamiseen Proviisori Tiina Kuosa empi lähtemistä ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin, mutta päätöksen tehtyään ei ole katunut hetkeäkään. Hän on havainnut, että vaikuttaminen on mahdollista myös ilman virallista asemaa, kun tuntee ihmiset ja tietää, miten toimia.

1.18 PROVIISORI 11

vaikuttava proviisori

TIINA KUOSA Proviisori, Elimäen apteekki • Proviisori Helsingin yliopistosta vuodelta 2006, pääaine sosiaalifarmasia. • Töissä proviisorina Elimäen apteekissa. • Aiemmin työskennellyt 10 vuoden ajan viestintäproviisorina Apteekkariliitossa, suunnittelijana Helsingin yliopistossa sekä apteekeissa ja terveyskeskuksen lääkekeskuksessa. • Suomen Proviisoriyhdistyksen aktiivijäsen ja lyhyesti myös toiminnanjohtaja keväällä 2017. • Asuu Orimattilassa miehensä ja kahden tyttärensä kanssa. • Harrastaa yhteiskunnallista vaikuttamista, liikuntaa eri muodoissa, remontointia sekä basson soittoa.

iina Kuosa on ollut mukana muussa järjestötoiminnassa jo opiskeluaikanaan, mutta politiikkaan hän lähti ”vasta” 24-vuotiaana saatuaan opintonsa päätökseen ja asetuttuaan jälleen kotikaupunkiinsa Orimattilaan. – Politiikkaan lähdetään myös nuorisopolitiikan kautta tai verenperintönä sukulaisten vanavedessä, mutta tavallisin tarina on luultavasti tämä omani. Kun vaalit alkavat lähestyä, puolueiden paikallisjärjestöt ainakin pienemmillä paikkakunnilla alkavat miettiä, miten saisivat ehdokaslistansa täyteen. Aktiivisten toimijoiden piiri on usein pieni, ja uusista ehdokkaista on melkein aina pulaa. Puolueaktiivit haravoivat tuttavapiiriään sopivien ehdokkaiden toivossa ja kysyvät heitä mukaan, Tiina selittää. Tiinan lapsuudenkodin naapurissa asui pitkän uran kunta-asioiden parissa tehnyt

kunnallisoikeuden professori emeritus Aimo Ryynänen. Hän pyysi Tiinaa Kokoomuksen ehdokkaaksi jo vuoden 2000 kuntavaaleihin, mutta tämä kieltäytyi, koska oli kirjoilla Helsingissä ja opinnotkin olivat kesken. – Aimo ei lannistunut, vaan kysyi uudestaan vuonna 2004. Ensimmäinen ajatukseni oli, että en kai – miksi ihmeessä lähtisin? Aimo sai kuitenkin pääni kääntymään puhujan taidoillaan ja perusteluillaan. Hänen mielestään vaikuttajiksi tarvittiin lisää minun kaltaisiani nuoria naisia. – Olimme tunteneet pitkään, joten hän tiesi, että olen luonteeltani ulospäinsuuntautunut ja pystyisin toimimaan politiikassa. Olen aina ollut sellainen, että minusta on kiva olla mukana porukoissa. Niin sitten ajattelin, että vaikuttaa mielenkiintoiselta – katsotaan, mitä tästä tulee. Heti, kun Tiina oli allekirjoittanut ehdokassitoumuksensa, hänelle alkoi tulla puolueelta materiaaleja ja kutsuja tapahtumiin

ja koulutuksiin. – Siinä ei kauan tarvinnut ihmetellä, mitä seuraavaksi. Materiaaleja ja koulutusta oli tarjolla niin paljon kuin ehti ja jaksoi omaksua. Uskon, että sama pätee muihinkin puolueisiin, Tiina sanoo.

LÄMMIN VASTAANOTTO Orimattilan silloinen Kokoomuksen ehdokasporukka ja paikallisjärjestön aktiivit ottivat tulokkaan lämpimästi vastaan. Energiseen porukkaan oli helppoa päästä sisään. Yksi Tiinan mentoreista oli itseoikeutetusti Aimo Ryynänen. – Hän kertoi keltanokalle, miten kunnallinen päätöksenteko toimii. Kävimme asioita läpi kokoustekniikasta lähtien. Toinen tukijani oli nykyinen kansanedustaja ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen, joka valmistautui silloin toisiin kuntavaaleihinsa. Myös hänen nykyinen eduskunta-avustajansa Jarmo

Tiina Kuosaa motivoi kuntatasonpolitiikassa vaikuttamismahdollisuus ihmisten jokapäiväistä elämää koskeviin asioihin. Helsingin kaupungintalon pääportaikossa on keramiikkataiteilija Rut Brykin teos Kaupunki auringossa.

kuttajiin ja verkostoitumaan. – Tuen saaminen on ensikertalaiselle hyvin merkityksellistä. Yritän itsekin viedä samaa ajatusmallia eteenpäin ja olla muille avuksi paikallisjärjestössä toimiessani, hän toteaa.

TULIKASTE LAUTAKUNNASSA Orimattilassa meni noissa vaaleissa läpi useita nuoria ehdokkaita, ja tuoreiden valtuutettujen joukossa oli myös Tiina. Vaalien jälkeen jaettiin lisäksi kymmeniä päättäjän paikkoja lautakunnissa ja maakunnallisissa toimielimissä. Kaikki kokoomuslaiset, jotka olivat ehdokkaina vaaleissa, pääsisivät jonnekin. Eniten ääniä saaneet saivat valita paikoista ensin, ja kun toiveet olivat selvillä, puolueet neuvottelivat paikkajaosta keskenään. – Ykköstoiveeni toteutui ja pääsin sivistyslautakuntaan, mutta minusta tuli lisäksi sen puheenjohtaja. Se oli aika iso juttu ensimmäisen kauden valtuutetulle. Mietin, oliko se liikaa ja pitäisikö jarruttaa, mutta tukijoukkoni kannusti, joten päätin ottaa toimen vastaan, Tiina kertoo. Sivistyslautakunnassa sattuivat juuri olemaan vireillä kahden koulun lakkautukset, joista edellinen valtuusto ei ollut halunnut tehdä päätöstä. Tiina katsoi velvollisuudekseen mennä paikalle yleisötilaisuuksiin, joissa asiasta keskusteltiin. Se oli tuoreelle valtuutetulle melkoinen tulikaste. Tunteet kävivät kuumina, mutta keskustelu pysyi suhteellisen asiallisena. Tiinalle ei kukaan lähettänyt ulostetta postissa, kuten edeltäjälle. – Politiikassa oppii väistämättä suodattamaan, eikä tiettyjä keskustelupalstoja kannata edes lukea. Kannattaa miettiä, mihin keskusteluihin lähtee mukaan ja mihin ei, Tiina neuvoo.

Minusta tuli sairaanhoitopiirin päättäjä KANGASALAN APTEEKIN apteekkari ja Suomen Apteekkariliiton puheenjohtaja, FaT Marja Ritala ryhtyi poliittiseksi vaikuttajaksi kansanedustaja Annika Saarikon (kesk) yllytyksestä. He olivat keskustelleet asiasta illallispöydässä, Marja oli näyttänyt vihreää valoa, ja pian Kangas alan Keskustan paikallisyhdistyksestä otettiinkin yhteyttä. Viime kuntavaaleissa Marjan kampanja koostui apteekin ikkunaan liimatuista isoista julisteista ja pienistä korteista, joita hän jakoi ihmisille torilla. Vaalityö tuntui luontevalta, mutta se ei johtanut valtuustopaikkaan. – Minua esitettiin kuitenkin koulutukseni ja kokemukseni ansiosta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon. Sen kokoukset ovat lyhyitä, alle tunnin, mutta ohjelmaa on koko päiväksi, koska meidät valtuutetut perehdytetään asioihin, joista päätämme. Ennen kokousta puolueet pitävät ryhmäkokoukset, joissa päätökset käydään läpi ja pohditaan, olisiko ennen päätöstä vielä tarpeen ottaa jotakin esiin, Marja kertoo. Yllättävänä Marja on kokenut puolueen paikallisjärjestön talkoohengen. Porukka on pieni, mutta aktiivinen. Marja Ritala puhui uudesta roolistaan Pro Pharmacia -seminaaria varten tekemässään videotervehdyksessä.

ONNISTUMISET KANNUSTAVAT

Kun proviisori tuo esiin asiantuntemuksensa, häntä ollaan kyllä valmiita kuulemaan.

Keskevaari oli minulle tärkeä tuki. He olivat aina puhelimen päässä ja valmiita auttamaan, Tiina kertoo. Tiina osallistui jo ehdokasaikanaan kaikkiin mahdollisiin koulutuksiin. Kokeneemmat ottivat hänet mukaan tapahtumiin, joissa hän pääsi tutustumaan muihin vai-

Kunnallispolitiikassa pystyy Tiinan kokemuksen mukaan oikeasti vaikuttamaan asioihin. Hyvä esimerkki on Hennan aseman perustaminen oikoradalle Orimattilaan. Asia pantiin alulle, kun Tiina oli valtuustossa, ja hänen ryhmänsä ajoi sitä aktiivisesti. – Prosessit ovat pitkiä, mutta oli hieno fiilis, kun aloitteestamme liikkeelle lähtenyt hanke oli viime joulukuussa maalissa ja orimattilalaisten yhteydet pääkaupunkiseudulle helpottuivat, Tiina iloitsee. Tiina jättäytyi ensimmäisen valtuustokautensa jälkeen perhesyistä sivuun kunnan luottamustehtävistä, mutta vaikuttaminen ei siihen tyssännyt. Puolitoista vuotta sitten hänen tyttärensä koulu meni remonttiin, ja opetus siirrettiin tyhjäksi jääneen ammattikoulun tiloihin väliaikaisesti. Useimpien pienten koululaisten koulumatka olisi kulkenut kaupungin keskustan ja vaarallisten liikennesumppujen läpi. – Vanhemmat heräsivät ja kirjoitteli1.18 PROVIISORI 13

vaikuttava proviisori vat netissä ja yleisönosastoissa, että tämä ei voi mennä näin. Ajattelin, että jotakin on tehtävä. Kirjoitin kaupunginhallituksen jäsenille pitkän kirjeen, jossa esitin ratkaisuehdotuksen ja perustelin sen. Ehdotin, että lapset kulkevat oman koulunsa pihaan kuten ennenkin, ja heidät kuljetetaan siitä bussilla väistökouluun. Näin tehtiinkin. – Vaikka et olisi edes luottamustehtävissä, voit vaikuttaa, kun tiedät, miten päätöksenteko toimii, Tiina summaa.

TAUOLLA TAKARIVISSÄ

Rohkeasti mukaan kuntapäättäjäksi LAPINJÄRVELÄISELLE proviisorille Pricella Anderssonille (rkp) ehdotus kuntavaaliehdokkuudesta tuli täytenä yllätyksenä. Yhtä suuri yllätys oli valtuustoon pääseminen. – Sanoin soittajalle, että pitää vähän miettiä. Suurin syy myönteiseen vastaukseeni oli halu päästä vaikuttamaan oman kunnan asioihin. En kuitenkaan uskonut tulevani valituksi. Ajattelin, että ainahan voin lähteä ehdolle, Pricella muistelee. Pricella on totutellut kuntapolitiikkaan nyt reilun puolen vuoden ajan, sillä uusi valtuusto aloitti viime kesäkuussa. Hänestä tuli myös sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja. – On ollut aika haastavaa, ehkä vähän rankkaa, kun kaikki on ollut uutta. En ollut tiennyt ennestään, miten kunnan asioita hoidetaan. On kuitenkin ollut myös hauskaa, ja olen tyytyväinen, että lähdin mukaan. On kiva tietää, miten kunnan päätökset tehdään ja päästä itsekin vaikuttamaan niihin. Lapinjärven valtuustossa ei ole Pricellan aikana vielä tehty isoja päätöksiä. Kokousten jälkeen on pidetty iltaisin koulutusta uusille valtuutetuille. – Kannustan muitakin proviisoreja lähtemään rohkeasti mukaan kuntapäättäjäksi. Jos minä olen pärjännyt, muutkin pärjäävät. Perehdytys on ollut todella hyvä, ja ilmapiiri on ollut rohkaiseva. On ollut helppo kysyä, jos jokin on jäänyt mietityttämään, Pricella sanoo. Pricella haluaa vaikuttaa etenkin siihen suuntaan, että kunnalliset palvelut, kuten terveyskeskus ja ala-asteen koulu säilyisivät Lapinjärvellä jatkossakin. Myöskään vanhustenhuollosta ei hänen mielestään pidä tinkiä.

14 PROVIISORI 1.18

Tiina ei tällä hetkellä haaveile valtakunnan tason vaikuttamisesta eikä todennäköisesti lähde ehdolle ensimmäisiin maakuntavaaleihin, vaikka sen teemat kiinnostavatkin. Kunnallispolitiikkaan hän toivoo kuitenkin voivansa palata seuraavissa kuntavaaleissa. Häntä motivoi vaikutusmahdollisuus ihmisten jokapäiväistä elämää koskeviin asioihin. – Esikoisemme syntyi ensimmäisen valtuustokauteni lopulla. Olin ehdolla seuraavissa vaaleissa täyte-ehdokkaana, mutta en tehnyt ollenkaan vaalityötä enkä päässyt läpi. Olin äitiyslomani aikana mukana muutamassa lautakunnassa, ja toinen lapsemme syntyi parin vuoden kuluttua. Sen jälkeen olen toiminut aktiivisesti puolueen paikallisjärjestössä milloin puheenjohtajana, sihteerinä, tiedottajana tai rivijäsenenä. Siellä olen osallistunut esimerkiksi vaaliohjelmien laatimiseen. – En usko, että enää osaisin jäädä pois vaikuttamistyöstä. Monilla on ajatuksia siitä, mitkä asiat ovat huonosti, mutta itse pyrin mieluummin tekemään asioille jotakin kuin valittamaan niistä. Olen välivuosina kerännyt intoa, ja paljon pitäisi tapahtua, etten olisi seuraavissa vaaleissa mukana. Tiinalle läheisiä ovat terveydenhuoltoon, lapsiin ja nuoriin, koulutuksiin ja liikuntaan liittyvät teemat. Hän ei halua profiloitua yhden asian ajajaksi, vaan korostaa, että kunnallisessa päätöksenteossa on hyvä katsoa kokonaisuutta ja edetä neuvottelemalla.

YHTEISÖLLISIÄ HUIPPUKOKEMUKSIA Tiina uskoo pystyvänsä nipistämään vuorokauden tunneista aikaa työn ja perheen lisäksi myös kokouksille ja niiden valmistelulle. Kun lapset ovat käyneet nukkumaan, alkaa paikallispoliitikon oma aika. – Yöunet saattavat jäädä lyhyiksi, mutta kun näkee vaikuttamisen tulokset, se palkitsee. Tiina on ollut vuodesta 2004 lähtien mukana myös kolmissa eduskuntavaaleissa Kalle Jokisen kampanjatiimissä. Se on tarkoittanut tiivistahtista vaalityötä muutaman kuukauden ajan. – Ne olivat uskomattoman hienoja kokemuksia. Sauli Niinistön ensimmäisen presidentinvaalikampanjan aikana olin innoissani ihanasta Cafe Niinistöstä, jota pidimme

joenvarsikioskissa. Eräänä yönä kahvila oli auki neljään asti aamulla, keittelimme kahvia ja poltimme jätkänkynttilöitä. Koko yön kävi porukkaa. Tiina myöntää, että ulkopuolelta voi olla vaikeaa ymmärtää, mikä politiikassa vetää, mutta kun siihen menee mukaan, se vie mukanaan ja innostaa. – Mukana on hyvin erilaisia, eri-ikäisiä ihmisiä, joiden tausta voi olla mikä tahansa, mutta kaikilla on samat tavoitteet ja ajatusmaailma. Kun tällainen joukko lähtee liikkeelle yhdessä, tuntee olevansa mukana jossakin itseään suuremmassa. Vapunpäivänä ei välttämättä tee mieli nousta kahdeksalta aamulla, mutta kun lähtee, ei kaduta. Kohtaamiset ja keskustelut tuttujen ja vieraiden kanssa ovat niin antoisia, Tiina kertoo. – Tapahtuman jälkeen adrenaliini virtaa vielä pitkään, siitä on vaikea laskeutua, hän jatkaa.

PROVIISORIA KUUNNELLAAN Tiinan kokemuksen mukaan harva päättäjä, suuresta yleisöstä puhumattakaan, on täysin kartalla lääkehuollon ajankohtaisista kysymyksistä. – Päättäjät ovat tavallisia ihmisiä. Eivät he voi tietää meidän alastamme kaikkea, ja esimerkiksi apteekkialaan liittyy paljon vääriä käsityksiä. Emme mekään tiedä kaikkea esimerkiksi koulu-uudistuksista. Farmasian alan ammattilaisille on erityistä tilausta vaikuttajina nyt sote-kentän muuttuessa, hän toteaa. Tiina ei tiedä, että näkyvillä paikoilla päättäjänä olisi kovinkaan monta proviisoria tai farmaseuttia. Hän näkisi mielellään heitä politiikan kaikilla tasoilla, valtakunnan tasolle asti. – Apteekkijärjestelmän tulevaisuudesta ei päätetä kuntatasolla, mutta hyvin verkostoitunut vaikuttaja pystyy viemään tärkeinä pitämiään asioita eteenpäin myös vaikkapa puolueorganisaation kautta. Kun proviisori tuo esiin asiantuntemuksensa, häntä ollaan kyllä valmiita kuulemaan. Voisimme pitää itsestämme ja osaamisestamme hieman nykyistä enemmän ääntä, hän päättää.

Yöunet saattavat jäädä lyhyiksi, mutta kun näkee vaikuttamisen tulokset, se palkitsee.

Haluatko päättäjäksi? Näin pääset alkuun Tiina Kuosa antaa kuusi vinkkiä proviisoreille, joita kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

ANNA POLITIIKALLE MAHDOLLISUUS

Älä jää miettimään liikaa. Päättäjät ovat ihan tavallisia ihmisiä, ja meillä proviisoreilla on paljon annettavaa. Olemme tottuneet toimimaan lääkäreiden, hoitajien ja Kelan kanssa, joten ymmärrämme terveydenhuollon kenttää laajemmin ja tunnemme sen toimintaa paremmin kuin moni muu. Olemme siinä mielessä tyypillisiä asiantuntijoita, että emme yleensä ole kovin innokkaita astumaan esiin ja lähtemään mukaan toimintaan. Toivonkin, että toisimme osaamistamme näkyvämmin ja räiskyvämminkin esiin. Kiinnostuksen osoittaminen ei sitä paitsi vielä sido mihinkään. Voit tutkailla poliittisen toiminnan tarjoamia mahdollisuuksia rauhassa, ja jos se ei olekaan oma juttusi, voit vetäytyä pois. Suosittelen katsomaan tämän kortin.

KARTOITA POLIITTINEN KOTISI

Onko puoluekantasi selvä? Ellei ole, kartoita puoluekenttää ja tutki, mikä puolue vastaa perusajatuksiltaan omia aatteitasi. Kannattaa myös ottaa selvää, mitä teemoja puolueen paikallisjärjestö ajaa. Löytyisikö sitä kautta poliittinen koti? Vaikuttaja voi olla myös sitoutumaton, mutta silloin taustalta puuttuu järjestön tuki. Asiansa on helpompaa saada etenemään ryhmän tuella.

KONTAKTOI ROHKEASTI

Kaikilla puolueilla on pulaa uusista aktiiveista, ja asiat alkavat yleensä luistaa nopeasti eteenpäin ensikontaktin jälkeen. Voit valita väylän, joka tuntuu helpoimmalta: puolueen paikallisjärjestön, piirijärjestön tai puoluetoimiston. Yhteystiedot löytyvät verkosta. Ehkä neutraaleinta on laittaa paikallisjärjestöön viesti, että olet kiinnostunut lähtemään mukaan toimintaan. Vastausviesti tulee todennäköisesti nopeasti. Jos tunnet jonkun vaikuttajan, pääset mukaan myös hänen kauttaan.

LÄHDE HETI AKTIIVISESTI MUKAAN

Puolueen toimintaan kannattaa lähteä heti mukaan. Vaaleja tulee tämän tästä, eikä niitä ole syytä jäädä odottamaan. Puolueiden jäsensivuilla on paljon aineistoja, joihin voit tutustua, ja puolueet järjestävät jäsenilleen monenlaista koulutusta.

VERKOSTOIDU

Verkostoituminen tapahtuu aika itsestään, kun osallistut järjestön toimintaan. Luomalla kontakteja hankit tukijoita ja äänestäjiä ja helpotat vaalityötä, vaikka vaaleihin olisi vielä matkaakin. Valmistautuminen vaaleihin on joka tapauksessa hyvä aloittaa ajoissa.

VAIKUTA MYÖS TAUSTALLA

Ulkopuolisen voi olla vaikeaa ymmärtää, mikä politiikassa vetää, mutta kun siihen menee mukaan, se vie mukanaan, sanoo Tiina Kuosa.

Vaikuttajaksi pääsee, vaikkei pääsisi heti valtuustoon. Lautakuntapaikkoja on usein jaossa lähes kaikille halukkaille, ja kunnallisessa päätöksenteossa lautakunnat ovat tärkeitä vaikuttamisen paikkoja. Voit vaikuttaa ja viedä asioita eteenpäin asiantuntemuksesi avulla myös omassa ryhmässä taustavaikuttajana.

Me proviisorit pystyisimme paljon enempään PROVIISORI Vesa Kujala työskentelee parhaillaan Lauttiksen apteekissa Helsingin Lauttasaaressa apteekkarin työparina. Hänellä on kuitenkin takanaan huomattava ura edunvalvonnassa: ensin 7–8 vuotta lääkeyhtiö MSD:n Suomen yhteiskuntasuhdejohtajana ja sitten pari vuotta Suomen Apteekkariliiton farmaseuttisena johtajana. Päättikö hän jo nuorena, että isona hänestä tulee vaikuttaja? – En sanoisi noin, vaan vaikuttaminen tuli enemmänkin tehtävieni sivutuotteena. Olen kyllä aina ollut sitä mieltä, että me proviisorit olemme paljon enemmän kuin miltä päälle näyttää, ja pystyisimme paljon enempään. Painoarvomme terveydenhuollossa on kovin vähäinen verrattuna siihen, miten korkeasti koulutettuja ja ammattitaitoisia osaajia olemme, Vesa vastaa. Vesan mielestä proviisorien tulisi tuoda asiantuntemustaan nykyistä rohkeammin esiin. – Tiedon tarvetta on sekä terveydenhuollossa että poliittisten päättäjien parissa. Päättäjät jos ketkä hakevat tietoa. He haluavat tietää, miten asiat ovat ja mitä pitää ottaa huomioon päätöksiä tehtäessä. Hölmöt päätökset eivät ole kenenkään etu, Vesa sanoo. Edunvalvonnalla on mahdollista saada tuloksia aikaan, mikä on kannustavaa, mutta kunnia hyvistä päätöksistä kuuluu aina päätösten tekijöille, Vesa toteaa. – Juuri nyt on meidän proviisorien aika tulla esiin ja ottaa paikkamme sote-asiantuntijoiden ja -päättäjien joukossa. 1.18 PROVIISORI 15

vaikuttava proviisori

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME JA HAASTATELTAVAT

Proviisori, näin kehityt

vaikuttajana Suomen Proviisoriyhdistys ja Apteekkariliitto järjestivät neljännen vuosittaisen Pro Pharmacia -seminaarinsa tammikuussa. Päivän teemaksi valikoitui Proviisori vaikuttajana, koska olemme keskellä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluerakenteen suurta murrosta. Terveydenhuoltoa tunteville paikallisen tason vaikuttajille on pian kysyntää.

16 PROVIISORI 1.18

Kampanjointi tekee tavoitteista totta Suomen Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Hanna Kuntsi on ollut 20 vuoden ajan mukana kunnallispolitiikassa ja tehnyt työkseen vaikuttajaviestintää eli lobbausta 10 vuoden ajan. Hän jos kuka osaa kertoa, miten vaikuttaminen tapahtuu.

os yhteiskunnassa haluaa saada aikaan muutosta, on Hanna Kuntsin näkemyksen mukaan kaksi vaihtoehtoa. Joko on ryhdyttävä itse päättäjäksi tai oltava vaikuttamassa päättäjiin. – Olitpa kumpi vain, työ alkaa kampanjan rakentamisella. Mikään muutostarve ei nouse poliittisen keskustelun kohteeksi ja potentiaalisesti etenemään itsestään, vaan se pitää nostaa esille. Tähän tarvitaan kampanjointia, joka on suunniteltua, päämäärätietoista toimintaa valitun asian hyväksi, Kuntsi sanoo. Kampanjoinnissa on Kuntsin mukaan kahdeksan vaihetta, joista tärkeimpiä ovat kaksi ensimmäistä. Ne luovat koko hankkeen perustan.

TIEDOSTA SYYT

Vaikuttajan tärkein kysymys on miksi. Miksi tätä kampanjaa tehdään? Jos haluat kaupunginvaltuustoon tai eduskuntaan, perimmäinen syy voi olla halusi vaikuttaa. Jos kampanjoit koulun säilyttämisen tai purkamisen puolesta, syy liittynee lapsiin ja heidän hyvinvointiinsa. Ihmiset eivät lähde mukaan hankkeeseen, jonka syytä he eivät ymmärrä ja jaa. Syyn on oltava sellainen, että muutkin voivat tuntea sen omakseen. Yksi maailman tunnetuimmista kampanjoinnin syistä on ”I have a dream”. Se on saanut miljardit ihmiset liikkeelle.

MÄÄRITTELE TAVOITE

Tuskin pääset valtuustoon kertomatta äänestäjille, millaisia asioita aiot siellä ajaa. Hyvällä tavoitteella on merkitystä ihmisille ja koko yhteisölle. Usein tavoitteena on saada jokin asia tapahtumaan tai estää jotakin tapahtumasta. Poliitikko ei välttämättä halua profiloitua kaiken vastustajaksi, joten jos olet vaikuttaja ja voit valita, muotoile tavoite myönteisesti. Tavoite on hyvä määritellä selvästi ja yksityiskohtaisesti. Ei riitä, että jokin asia pitää muuttaa. Millaiseksi se halutaan muuttaa? Mitä hyvää siitä seuraa? Jos kampanja epäonnistuu, syynä on usein huonosti määritelty tavoite.

TUNNISTA KOHTEET

Ketkä ovat tavoitteen saavuttamisen kannalta olennaiset tahot, joihin kannattaa

esiin? Teemoissa on hyvä olla jotakin yllättävää, mutta kaikkien viestien pitää ehdottomasti olla totuudenmukaisia. Asioita tai lukuja ei pidä kaunistella. Viestit on hyvä räätälöidä vastaanottajan mukaan, mutta totuudellisesti, jotta kampanjointi on uskottavaa. Viestien toistaminen on tärkeää. Samoja ihmisiä pitää usein tavata monta kertaa ennen kuin he ovat valmiita toimimaan asian hyväksi.

LÖYDÄ HEIMOSI

Hyvällä tavoitteella on merkitystä ihmisille ja koko yhteisölle. pyrkiä vaikuttamaan? Miten tavoitat heidät ja miten haluat heidän toimivan? Vaikuttaminen voi olla melko helppoa, jos kohteina on vaikkapa neljä lautakunnan jäsentä. Aina ei kuitenkaan ole aivan yksikertaista tunnistaa, ketkä pystyvät tekemään muutoksen, jota tavoittelet. Kohteet on helpompi tunnistaa, jos tavoitteet ovat selkeät. Myös päätöksentekijän lähipiiri voi olla hyvä kohde vaikuttamiselle. Kansanedustajat ovat kiireisiä, mutta heillä on usein luottohenkilöitä, joita he kuuntelevat ja joiden tuki voi olla ratkaisevaa asian etenemiselle. Keitä he ovat?

MUISTA TUNTEET

Kampanjan tarkoitus on herättää vastaanottajassa jokin tunne. Mikä se on? Vaalikampanjassa halutaan äänestäjien tuntevan luottamusta. Yleistä on myös herätellä ihmisten huolestumista ja pelkoja. Voisiko kampanjan tavoite olla tehdä ihmiset iloisiksi tai innostuneiksi?

VALITSE PÄÄVIESTIT

Nyt on aika pohtia kampanjan teemoja. Mitkä ovat pääviestit ja miten niitä tuodaan

Ellet ole superjulkkis, yksinäinen äänesi hukkuu hälinään. On olennaista löytää itselleen oma heimo, porukka, joka haluaa edistää samaa asiaa tai vähintään kannattaa sitä. Kun oikeat kumppanit tunnistetaan, kampanja voi alkaa kasvaa heidän välityksellään orgaanisesti ja siitä voi tulla tosi iso. Kampanja-analyytikot pohtivat jälkeenpäin, mikä kampanjassa oli niin puhuttelevaa, että se sai suuret joukot liikkeelle. Useimmiten kysymys on siitä, että ajoitus on ollut oikea ja teemoille on ollut tilausta. Yleensä myös kampanjan tavoite on ollut selkeä ja sellainen, ettei kukaan tunne itseään ulkopuoliseksi.

LUOTA JA OLE AVOIN

Kun vaikuttaja on löytänyt heimonsa ja hänelle on kehittynyt ydinryhmä, joka ajaa asiaa yhdessä, tiedon kanssa pitää olla hyvin avoin. Mitään toiminnan kannalta olennaista ei kannata pantata muilta. Määräilyn sijasta muilta on hyvä kysyä, miten he haluavat osallistua kampanjaan. Myös luottaminen on tärkeää. Voitko antaa heille vapaat kädet ja luottaa, että he vievät kampanjaasi eteenpäin, vaikka tekisivät toisin kuin itse tekisit? Tietyt strategiset tekijät, kuten mediaviestintä, on kuitenkin hyvä pitää omissa käsissä.

PIDÄ KAMPANJA ELÄVÄNÄ

Kampanjan jatkuva seuraaminen ja kehittäminen on onnistumisen kannalta olennaista. Mikä toimii, mikä ei? Pyydä palautetta, jotta voit tehdä muutoksia. Ota suoraan yhteyttä tahoihin, joiden kanssa haluat tehdä yhteistyötä. Uusia yhteistyökumppaneita voi ja pitää hakea myös kampanjan aikana, jotta viesti leviää. Kun teet työnjakoa, vastuuta joku seuraamaan, ettei kampanja jää polkemaan paikoilleen.  1.18 PROVIISORI 17

vaikuttava proviisori

Paikallinen vaikuttaminen vaatii jalkatyötä R

isto Holma kehotti proviisoreita ja apteekkareja vaikuttamaan rohkeasti. Jos lääkealan ammattilaiset eivät tuo esille osaamistaan, kansan syvistä riveistä nousee kyllä ”asiantuntijoita”, jotka ovat valmiita kertomaan, miten asiat ovat. Käytännössä Lauttiksen apteekki vaikuttaa hakeutumalla yhteistyöhön eri tahojen kanssa. – Meillä on säännölliset miitingit tien toisella puolella olevan terveysaseman kanssa, ja teemme yhteistyötä myös paikallisten hoivakotien ja yksityissairaaloiden kanssa. Yritysyhteistyön virittely muutaman alueella toimivan ison yrityksen kanssa on alkuvaiheessaan, Holma kertoo. Holma muistutti, että apteekit elävät muutostilanteessa. Silloin on hyvä tarttua asioihin ja olla mukana tekemässä muutosta eikä jäädä sivustakatsojaksi. – Kokemukseni mukaan meitä kyllä kuunnellaan. Kun luennoin taannoin Helsingin Lääkäripäivillä, lääkärit esittivät paljon apteekin toimintaan liittyviä kysymyksiä. Heitä kiinnosti, mitä apteekissa nähdään potilaasta ja miten apteekin ja lääkärin dialogia voitaisiin parantaa. Jälkeenpäin olen saanut paljon luentopyyntöjä.

Lauttiksen apteekissa järjestetään paljon tapahtumia, mutta apteekkari ja proviisori jalkautuvat myös itse tapaamaan oman alueen muita toimijoita.

Lauttiksen apteekin (Helsingin 31. Lauttasaaren keskusapteekki) apteekkari Risto Holma ja proviisori Vesa Kujala kertoivat miten apteekki voi toimia vaikuttajana omalla alueellaan. Avainasia on aktiivinen hakeutuminen yhteistyöhön.

TUNNE APTEEKKISI ALUE Vesa Kujala kertoi, että paikallista vaikuttamista tehdään jalkatyönä käymällä tapaamassa yhteistyötahoja ja päättäjiä. Valtuutettuja ja kansanedustajia käy myös asiakkaina apteekissa. – Ei heidän kanssaan tarvitse heti lähteä puhumaan politiikkaa, mutta fiilis, jonka poliitikko saa asioidessaan apteekissa, vaikuttaa hänen asenteisiinsa. Jokin vaikea kokemus voi paaluttaa mielipiteitä tiukastikin etenkin nuorilla poliitikoilla, Kujala pohtii. Paikallinen vaikuttaminen lähtee oman alueen tuntemisesta. Pitää tuntea oman alueen terveydenhuollon rakenne ja organisointi, päättäjät ja vapaaehtoisjärjestöt. – Apteekin pitää toimia tehokkaasti, mutta myös nähdä terveyden edistäminen laajemmin kuin lääkkeiden myymisenä. Olemme järjestäneet teemapäiviä esimerkiksi ikääntyneiden ravitsemuksesta, apuvälineistä sekä verenpaine- ja sydänasioista. Näin totutamme ihmiset ajatuk-

18 PROVIISORI 1.18

seen, että apteekissa tiedetään muustakin kuin lääkkeistä. Koen, että olemme etenkin vanhemmille ihmisille turva. Kujala kannustaa apteekkeja näyttämään osaamistaan myös avoapteekin ja sairaalafarmasian välimaastossa, seniori- ja hoi-

vakodeissa. Lääkealan ammattilaiset voivat varmistaa, että lääkehoidot toteutetaan hoivakodissa asianmukaisesti. – Meitä ei aina osata pyytää tai kysyä, joten kannattaa myös tarjoutua, hän sanoo. 

Työmme arvo on melkein miljardi euroa Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen kertoi puheenvuorossaan, mitä argumentteja hän nostaa esille keskustellessaan päättäjien kanssa. Ota oppia!

pteekit ovat käytetyin terveyspalvelu, mutta kansalaiset eivät tätä yleensä tiedä eivätkä päättäjät hahmota. Apteekkeihin tehdään enemmän käyntejä vuosittain kuin muihin terveydenhuollon toimipisteisiin yhteensä. Se on ainoa paikka, jossa voi keskustella aikaa varaamatta terveydenhuollon ammatti-

laisen kanssa. Tästä kannattaa olla ylpeä. Apteekkien antama neuvonta säästää vuosittain muualla terveydenhuollossa noin 956 miljoonaa euroa. Säästö syntyy pääasiassa itsehoitoneuvonnan kautta. Kun puhutaan farmasian ammattilaisten työn merkityksestä, tässä se on. Melkein miljardi euroa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD nostaa Suomen esiin ainoana esimerkkinä maasta, jossa apteekkitoiminta on integroitu kansanterveyden tavoitteisiin. Väestön ikääntyessä ja sairauksien ennaltaehkäisyn merkityksen kasvaessa OECD kehottaa jäsenmaitaan muutoksiin terveydenhuollossa muun muassa laajentamalla avohuollon apteekkien roolia. Suomessa apteekkien henkilökunta on jo nyt aktiivisesti mukana kroonisten sairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Suomessa apteekkarit kantavat yrittäjinä

Apteekkeihin tehdään

60 milj. käyntiä vuodessa, terveyskeskuksiin 25 miljoonaa ja yksityiseen hammaslääkäriin 10 miljoonaa käyntiä. LÄHTEET THL, LPY JA APTEEKKARILIITTO

henkilökohtaisen vastuun apteekin toiminnasta. Proviisoriomistajuudella varmistetaan verojen maksu suomeen sekä riippumattomuus tukku- ja muista toimijoista. Proviisorit ovat sitoutuneet edistämään potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon palvelujen laatua. Pääomasijoittaja ei välttämättä sitoudu samaan. 

Proviisoreille on pian tilausta maakuntahallinnossa Kansanedustaja, eduskunnan hallintovaliokunnan jäsen Sirpa Paatero (sd) esitteli maakunta- ja soteuudistusten nykytilanteen ja otti kantaa farmasian ammattilaisten rooliin uudistusten jälkeen.

avoitteena on saada laaja kirjo ihmisiä mukaan uuteen maakuntatason päätöksentekoon. Proviisorien ja apteekkareiden rooli korostuu, koska kukaan, joka on jonkin soteyhtiön johdossa joko suoraan tai luottamustehtävien kautta, ei saa olla ehdolla vaaleissa. Noin 5 000 ihmistä on siten rajattu vaalikelpoisuuden ulkopuolelle. Terveydenhoitoalan asiantuntemuksen ansiosta farmasian ammattilaisille on tilausta maakuntahallinnossa, Sirpa Paatero sanoi. Paatero uskoo, että maakuntavaalien tärkeimmäksi teemaksi kohoaa palveluiden säilyminen omalla kotipaikkakunnalla. Esimerkiksi diabeteshoitajan vastanotto ei saa olla kaukana, koska siellä käydään joka viikko. 

Poimintoja sotesta •M aakunta- ja soteuudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, jotka huolehtivat jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollosta alueellaan. • Samalla uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus. • Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alussa. • Suurin muutos on hallinnon jako kolmeen tasoon: kunta, maakunta ja valtio. • Sote-palveluita voivat tuottaa jullkiset tahot, yksityiset yritykset ja kolmas sektori. • Tavoitteina on tarjota yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja ja hillitä kustannusten kasvua 3 miljardia euroa. • Maakuntavaalit piti alun perin järjestää ensi lokakuussa. Todennäköisempi aika on ensi vuonna. • Uudistus on myöhästynyt valinnan vapauslain viivästymisen takia. • Olennaista on palvelujen integraatio: esimerkiksi erikoislääkäreitä olisi töissä perustason terveysasemilla. • Säästöjä ajatellaan syntyvän myös digitaalisuuden avulla.

•M aakuntia tulee 18 ja sote-yhteistyöalueita viisi. Jatkuva päivystys tulee 12 maakuntaan. • Maakuntiin on siirtymässä paljon muutakin: pelastustoimi, maakuntaliittojen tehtävät, ympäristöterveydenhuolto, ICT ja muut tukipalvelut. • Kunnille jää koulutus, päivähoito, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja yleinen toimiala. • 220 000 työntekijää vaihtaa työnantajaa. • Maakuntavaltuustoihin tulee 59–99 vaaleilla valittavaa jäsentä. • Maakunnalla on maakuntajohtaja, hallitus ja muut toimielimet, myös lautakunnan tyyppiset elimet ovat mahdollisia. • Maakuntakonserniin tulee vähintään yksi liikelaitos, joka tuottaa sote-palveluja. Sen johtokunta valitaan erikseen.

1.18 PROVIISORI 19

kolumni Matkalla proviisorista vaikuttajaksi?

RAKENNA VERKOSTOSI. Laaja-alainen toimintaympäristön muutosvoimien ja muutosten ymmärtäminen rikastuu oleellisesti, kun käytössä on toimiva verkosto. Samalla tunnistat paremmin tilanteita, joissa vaikuttamisen agendallesi on erityisesti kysyntää ja imua.

TAPASIMME HILJATTAIN Mikko Lähdevuoren kanssa Tamron vuotuisessa vaikuttajatapahtumassa, Health Awards & Foresight Forumissa. Sain pyynnön jakaa ajatuksiani siitä, miten evästäisin vaikuttajaksi aikovaa proviisoria. Toki autan mielelläni – tämähän on hieno mahdollisuus vaikuttamistoimintaan. ENSIN HIEMAN taustaa. Muutimme kurssiamme vaikuttamistoimintaan Tamrossa joitakin vuosia sitten: aiemmin yhtiömme toimi mahdollisimman matalalla profiililla. Toimintaympäristö ja tarpeet muuttuvat nyt nopeammin kuin koskaan, eikä passiivinen rooli ole enää vaihtoehto. Organisaatio, joka ei viesti ja vaikuta aktiivisesti, on aika alakuloista katsottavaa. KAIKKIALLA TARVITAAN kasvua ja kehittymistä, mikä merkitsee muutosta. Muutos merkitsee päätöksiä – joko omia tai muiden. Tulevaisuuden voittajat johtavat muutosta, tekevät päätöksiä ja aktiivisesti vaikuttavat toimialansa päätöksiin. Seuraajana ei enää pärjää. Osaltamme nostimme Tamrossa viestinnän ja vaikuttamistoiminnan toimintamme keskiöön. JAAN TÄSSÄ ajatuksiani ja vinkkejäni siitä, millaisista aineksista koen hyvän ja toimivan vaikuttamistoiminnan rakentuvan:

KAIKKI ON KIINNI IHMISISTÄ. Aivan ensiksi on hyvä tarkentaa, kenen vaikuttamistyötä haluat tehdä. Onko tavoitteenasi rakentaa itsestäsi vaikuttaja yksilönä, vai olla vaikuttaja organisaatiosi edustajana? Vai molempia? Kaikissa tapauksissa keskeistä on se, että ihmisellä itsellään on motivaatio, innostus ja riittävät viestinnän perustaidot, jotta perusta vaikuttamisroolille on olemassa. Usein kuulee organisaatioiden haasteena olevan, että vaikuttamistoimintaa ei haluta, uskalleta tai osata tehdä ja johtaa. Saamattomat ulkoistavat koko asian. VINKKI: Tunnista organisaatiossa potentiaaliset vaikuttajat, valmenna, vahvista ja valtuuta heidät tehtävään – jopa kirjaamalla rooli osaksi toimenkuvaa. Jos itse olet jo motivoitunut vaikuttamiskykyjesi kasvattamiseen – olet oikealla tiellä.

SISÄLTÖ RATKAISEE. Oleellista on päättää, mihin haluaa vaikuttaa, miksi ja miten. Motivaatio vaikuttamiseen ja vaikuttamistoiminnalla hakemasi lopputulos ovat äärimmäisen tärkeitä tunnistaa ja kiteyttää.

20 PROVIISORI 1.18

OLLAKSESI VAIKUTTAJA rakenna itsellesi systemaattisesti verkosto, joka on monipuolinen (ei vain ”oma kupla”) ja jossa on esimerkiksi toimialasi (tai muun vaikuttamistoimintasi scopen) päättäjiä, mielipidevaikuttajia ja asiantuntijoita.

Itsekäs tavoite paistaa nopeasti läpi, mutta siltoja rakentavat, oivaltavia yhteisiä ratkaisuita ja yleistä hyötyä edistävät aloitteet saavat kannatusta. Mitä innovatiivisempi ja mitä enemmän uutuusarvoa, sen parempi. Ole myös rohkea ottamaan kantaa ja kertomaan, mitä mieltä oikeasti ja ihan itse olet. Hajuton ja mauton myötäilijä ei oikein vaikuta eikä vakuuta. PERINTEISESTI ON puhuttu myös edunvalvonnasta. Itse olen sitä mieltä, että edunvalvonta on menneen maailman pölynhajuisia juttuja – koko termihän jo haiskahtaa kyynärpäätaktiikalta. VINKKI: Erittäin hyvä vaikuttamisen lähtökohta on halu auttaa. Muotoile vaikuttamisteemasi siten, että osoitat hakevasi laaja-alaista hyötyä – et vain omaa tai organisaatiosi etua.

FAKTAT HALLUSSA, KATSE TULEVASSA. Jokainen vaikuttaja kohtaa vastakkaisia näkökulmia. Henkilöön meneviä debatteja kannattaa välttää. Rakentava, asiaan keskittyvä vuoropuhelu on aina paikallaan, ja siinä tarvitaan faktoja. Vaikuttamistyön arkinen ja eniten aikaa vievä – joskus tylsäkin – puoli onkin juuri taustojen, syy-seuraussuhteiden ja faktojen systemaattinen selvittäminen ja kokonaiskuvan luominen. Älä luista tästä puurtamisvaiheesta. Oman toimialan tuntemuksen lisäksi mahdollisimman laaja yleistietämys yhteiskunnan ajankohtaisista kysymyksistä on öljyä vaikuttamistoiminnan rattaisiin. VAIKUTTAMINEN ON olemukseltaan nimenomaan tuleviin päätöksiin vaikuttamista. Siksi myös tulevaisuuden ennakointi ja muutosten arviointi on keskeinen osa tätä työtä. VINKKI: Tiukassakin paikassa pitäydy faktoissa, älä mene henkilöön. Rakenna itsellesi tapa käyttää erilaisia ja monipuolisia tietolähteitä. Hanki itsellesi perusosaamista tulevaisuuden ennakoinnin metodeista (”Foresight”).

VINKKI: Verkoston rakentamisessa auttaa aiempi ohje: toimi niin, että lähtökohtasi on auttaminen. Pohdi, mitkä yhteisöt toimivat aihealueilla, joissa haluat vaikuttajaksi. Hakeudu mukaan näihin ja osallistu osaamisellasi auttaen.

OLE IHMINEN, KUUNTELEVA JA LÄSNÄ. Vaikuttamistoiminnasta merkittävä osa tapahtuu mediakirjoitusten ja massatapahtumien sijaan ihmiseltä ihmiselle. Siinä mitataan sitten oikeasti vaikuttajan vaikuttavuus. Aidosti toisesta ihmisestä ja hänen ajatuksistaan kiinnostunut on itsekin aina kiinnostava ihminen. Näkemyseroista välittämättä arvosta aina ihmistä. VINKKI: Käytä kohtaamisia rikastamaan omaa ymmärrystäsi ja taustamuuttujia. Kysy, miten keskustelukumppanisi on päätynyt näkemyksiinsä; selvitä taustoja aktiivisesti. Rakenna siltoja ja arvosta. Ole valmis korjaamaan ja tarvittaessa myös muuttamaan omia näkemyksiäsi. Rehellisyys, aitous ja avoimuus ovat kovaa valuuttaa.

VIESTI MONIKANAVAISESTI. Vaikuttaja, joka ei viesti, ei voi olla vaikuttaja. Harjoita ja kehitä aktiivisesti viestintätaitojasi. Valitse viestintätapasi ja -kanavasi. Hakeudu tilanteisiin, joissa pääset tositoimiin – tehdessä oppii, ja harjoitus tekee mestarin. VIESTINNÄN KANAVIA ajatellen minimi on se, että arjen kohtaamisten lisäksi olet somessa – vähintään Twitterissä ja LinkedInissä. VINKKI: seuraa toimialasi/vaikuttamisalueesi keskeisiä mielipidevaikuttajia Twitterissä; sekä samanmielisiä että opponentteja. Osallistu omilla rakentavilla näkemyksilläsi aktiivisesti keskusteluun. Tuo esille viestejäsi elävässä elämässä ihmisten kohtaamisissa, puheissasi, kirjoituksissasi ja somessa.  Kai Kaasalainen

toimitusjohtaja Tamro Suomi

kampanja TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA LÄÄKEHOIDON PÄIVÄ

Nyt tai ei koskaan:

Lääkehoidon päivä 22.3. Viimeistään tänä vuonna kannattaa järjestää Lääkehoidon päivän tapahtuma apteekissa tai vaikkapa oman alueen terveysasemalla. Tukena on nyt poikkeuksellisen laaja valtakunnallinen Sopiva lääke -kampanja, koska päivä liittyy Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelmaan.

utkimus- ja kehittämis päällikkö Katri Hämeen–Anttila Fimeasta kertoo, että viidettä kertaa järjestettävää Lääkehoidon päivää tukee nyt Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama laaja viestintäkampanja. Siihen kuuluu muun muassa YLEn tietoisku televisiossa viikolla 11, viestintää useilla radiokanavilla sekä ilmoituksia sanomalehdissä kautta maan noin kahden kuukauden ajan 22.3 alkaen. Myös Tunne lääkkeesi -Facebook-sivut tukevat aktiivisesti Sopiva lääke -kampanjaa. – Farmasian ammattilaisten kannattaa varautua siihen, että yleisö näkee mainontaa ja viestintää ja tulee keskustelemaan lääkkeistään, luotettavista lääketiedon lähteistä ja lääkityslistan tekemisestä. Lääkehoidonpäivä.fi-verkkosivuilta löytyy valmis esitys ja materiaalia toimipaikkakoulutusta varten. Yleisötilaisuusia silmällä pitäen on koottu samaan paikkaan tietoa sekä valmistettu monenlaista sähköistä materiaalia, kuten esitteitä ja julisteita. Esitettä voi myös tilata.

Proviisoreilla on tärkeä rooli kampanjasta tiedottamisessa ja paikallisten tapahtumien järjestämisessä.

– Proviisoreilla on tärkeä rooli kampanjasta tiedottamisessa omilleen ja paikallisten tapahtumien järjestämisen organisoinnissa. Toivon, että mahdollisimman moni proviisori ottaa tästä kopin ja näemme paljon tapahtumia ympäri maata, Hämeen-Anttila kannustaa.

MAHDOLLISUUS YHTEISTYÖHÖN Paikalliset tempaukset ovat Lääkehoidon päivän ydin. Hämeen-Anttilan mielestä kaikki tapahtumat kannattaa ilmoittaa Lääkehoidon päivän verkkosivujen tapahtumalistaan, koska viestintä ohjaa kansalasia luetteloon tarkistamaan, mitä omalla paikkakunnalla tapahtuu. – Osallistumiseen riittää, että on tutustuttu aineistoon, kiinnitetty julisteita näkösälle ja tilattu jaettavaksi esitteitä, joiden takakannessa on täytettävä lääkityslista. Päivä tarjoaa kuitenkin hyvän mahdollisuuden myös virittää yhteistyötä potilasjärjestöjen tai terveysaseman kanssa. Aktiiviset apteekit ovat järjestäneet aiempina vuosina hyvinkin monipuolisia tapahtumia, hän jatkaa. Apteekki voi esimerkiksi sopia terveysaseman kanssa, että proviisori tai farmaseutti menee terveysasemalle pitämään infopistettä, jossa ohjataan luotettavan terveystiedon lähteille ja autetaan ajantasaisen lääkityslistan tekemisessä. Lisää ideoita ja esimerkkejä löytyy tapahtuman verkkosivuilta.

AMMATTILAISET AVAINASEMASSA Farmasian ammattilaiset tapaavat lääkkeiden käyttäjiä useammin kuin mikään muu terveydenhuollon ammattiryhmä. Näin on etenkin nyt, kun reseptit muuttuivat kaksivuotisiksi. Lääkehoidon seuranta apteekeissa onkin Hämeen-Anttilan mielestä erittäin tärkeää.

Lääkehoidon päivän kampanjassa neuvotaan käyttämään lääkkeitä oikein, ylläpitämään ajantasaista lääkityslistaa ja kysymään ammattilaiselta lisätietoja aina, kun jokin lääkehoidossa askarruttaa.

– Asiakkaiden kanssa on hyvä ottaa puheeksi, ovatko lääkkeet auttaneet, onko tullut haittoja tai onko mahdollinen seuranta esimerkiksi laboratoriokokeiden avulla muistettu hoitaa. Apteekkien ammattilaiset ovat myös ainoa ammattiryhmä, joka ohjaa itselääkintään, hän huomauttaa. Alalla tiedetään, etteivät lääkehoidot nykyisellään onnistu läheskään aina optimaalisesti. Yksi syy on se, etteivät potilaat tunne lääkkeitään ja lääkehoitonsa kokonaisuuta tarpeeksi hyvin. Apteekin asiakas ei välttämättä tiedä edes, mihin vaivaan lääke on määrätty. Tässä apteekit voivat auttaa. – Näen, että Lääkehoidon päivä antaa mahdollisuuden myös tuoda näkyväksi proviisorien ja farmaseuttien roolia lääkealan osaajina niin apteekeissa kuin sairaaloissakin, Hämeen-Anttila toteaa.  1.18 PROVIISORI 21

farmasian päivät

TEKSTI LAURI ELSILÄ KUVAT DREAMSTIME

Antibioottiresistenssi –

jätevedessä sen alku ja loppu Suurimpia yksittäisiä antibioottiresistenssin muodostumiseen kiihdyttävästi vaikuttavia tekijöitä ovat eläinten massalääkintä antibiooteilla sekä jätevesien kemikaalit. Mielenkiintoista kyllä, jätevesi voi olla myös avun lähde siirtyessämme antibioottiresistenssin maailmaan.

armasian Päivät tarjosi mielenkiintoisia nykynäkymiä antibioottiresistenssiin ja osoitti, ettei kyse ole enää vain epämiellyttävästä tulevaisuudenkuvasta, vaan hyvin akuutista globaalista ongelmasta. Antibiooteille resistentit bakteerikannat ovat nyt jo vieneet osia maailmasta lääkinnän näkökulmasta maailmansotia edeltävään aikaan, totesi mikrobikulttuureja Helsingin yliopistossa tutkiva Marko Virta. Vaikka antibioottiresistenssi on todellinen haaste maailman terveydenhuollolle ja sen nykytila on kokonaisuudessaan ihmisen toiminnan tulosta, Virta muistutti, että resistenssin muodostuminen on osa bakteerien luonnonmukaista evoluutiota. Suuri osa nykypäivänä käytetyistä antibiooteista on alun perin mikrobien valmistamia, sillä samassa ympäristössä kasvavien bakteerien tuhoaminen tai kasvun rajoittaminen on suuri kilpailuetu mikrobeille. Niin luonnossa esiintyvät kuin lääkkeinäkin

22 PROVIISORI 1.18

käytetyt antibioottiset aineet luovat bakteereille paikallisesti valintapaineen tiettyä geenityyppiä ja ilmiasua, eli antibioottiresistenssiä, kohtaan. Tutkimukset ovat osoittaneet, että antibioottiset aineet saavat aikaan valintapaineen muodostumisen ja lisäävät geenien liikkuvuutta bakteerien välillä jo sellaisilla pitoisuuksilla, jotka eivät vielä vaikuta bakteerien kasvamiseen tai lisääntymiseen. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamoissa erilaiset bakteerikannat törmäävät ja jäteveden pienetkin antibakteeristen aineiden pitoisuudet saavat aikaan geenien liikkuvuutta kantojen välillä siirtäen näin resistenssigeenejä myös bakteerilajien välillä.

JÄTEVESISSÄ ON LÄÄKEJÄÄMIÄ – Juuri nämä pienet lääkeainepitoisuudet ovat tämän päivän todellisuutta, kertoi Helsingin yliopiston farmasian opintoihin ympäristönäkökulmaa integroivan Generation Green -projektin parissa aktiivisesti toimiva apteekkari Eeva Teräsalmi.

– Vesistöissämme havaitaan lääkeainecocktaileja, joissa yhden lääkeaineen pitoisuudet eivät ole erityisen suuria, mutta yksittäisiä aineita on monia. Antibiootit ovat yksi yleisimmin ympäristössä havaittavista lääkeaineryhmistä, minkä lisäksi vesistöistämme löytyy hormoneja, solunsalpaajia, useita pysyvärakenteisia rasvaliukoisia lääkemolekyylejä sekä useita lääkkeiden biologisia aineenvaihduntatuotteita. Suurin osa ympäristön lääkeaine- ja kemikaalikuormasta on peräisin kaupunkien jätevesistä, jonne aineita päätyy lääketehtaiden päästöistä sekä sairaaloista. Sairaaloiden jätevesi on yksi suurimmista lääkejäämien keskittymistä. Näiden suurempien lähteiden lisäksi väärin hävitetyt lääkkeet tuottavat suuren osan kokonaiskuormitukseen. Yllättävän suuri merkitys kokonaisuudessa on myös normaalista lääkekäytöstä aiheutuvilla aineenvaihduntatuotteilla, joista monet voivat olla biologisesti aktiivisia.

PALJON ON TEHTÄVISSÄ Vaikka monet ajattelevat antibioottiresistenssin johtuvan ainoastaan Intian ja Kiinan sääntelemättömien lääkeainevalmistajien ympäristöpäästöistä, Teräsalmi muistutti suomalaisen farmasistin voivan tehdä hyvin paljon kemikaalikuorman vähentämiseksi. Valmistajien prosessien tehokkuuden varmistaminen ja päästöjen minimoiminen ovat kuitenkin tärkeitä asioita maailmanlaajuisesti, koska teollisuuden luontoon vapauttamat päästöt ovat suuruusluokaltaan hyvin merkittäviä. Myös vihreän kemianteknologioiden, kuten suljetun kierron prosessien, nykyistä laajempi käyttöönotto voisi merkittävästi vähentää luontoon päätyvien aktiivisten aineiden määriä. Sairaaloiden jäteveden paikallinen puhdistaminen olisi merkittävä yksittäinen teko kemikaalikuorman vähentämiseksi. Vaadittava teknologia on jo nykyään hyvin laajalti saatavilla, mutta siihen investointi on kallista. Halvempia tapoja vähentää jäteveden kemikaalipitoisuuksia on kiinnittää suurempaa huomiota hankittaviin lääkkeisiin sekä ottaa käyttöön rationaalisen lääkehoidon toimintatavat. Vaikka hoitoon sitouttaminen voi tuntua merkityksettömältä antibioottiresistenssin muodostumisen hidastamisessa, vähentää oikein toteutettu lääkehoito hävikkiä huomattavasti. Informaation jakaminen, erityisesti lääkkeiden oikeasta hävittämisestä, onkin avoapteekin farmaseuttisen henkilökunnan paras mahdollisuus vaikuttaa resistenssin muodostumiseen.

JÄTEVESISTÄ APUA RESISTENSSIIN Jätevesi ei ole ainoastaan ongelma antibioottiresistenssiä vastaan taisteltaessa. Helsingin yliopiston bakteriologian profes-

sori Mikael Skurnikin mukaan jätevedet ovat myös erittäin hyvä bakteriofaagien lähde. Bakteriofaagit ovat bakteereita isäntäsoluina käyttäviä viruksia. Ne ottavat bakteerisolun tuotantokoneistot haltuun monistuakseen. Prosessin lopputulemana bakteerin soluseinä hajoaa ja bakteeri kuolee vapauttaen ympäristöön jopa satoja uusia faageja. Skurnik tutkiikin faageja hoitomuotona juuri niiden bakteereja tuhoavien ominaisuuksien takia. Ajatus faagien käyttämisestä bakteerilääkkeenä ei ole uusi, sillä ne valjastettiin terapiakäyttöön heti niiden löytymisen jälkeen 1900-luvun alkupuolella. Antibioottien yleistyttyä faagit kuitenkin jäivät unohduksiin nousten nyt uudelleen kiinnostuksen

hittyminen vallitsevaan bakteerikantaan sopivaksi: luonnossa bakteerien ja faagien mutaatiot ja kehitys seuraavat aaltomaisesti toisiaan. Tutkimustiedon mukaan bakteerit ovat myös usein alttiita aikaisemmille faagimuodoille, joten nyky-ymmärryksen mukaan faageja vastaan ei voi muodostua vastaavanlaista vastustuskykyä kuin antibiootteja vastaan. Faagihoitojen ongelmia ovat valmistustekniikka ja hoidon valinta, sillä jokaiselle potilaalle olisi valittava tietty faagi tai faagisekoitus tautia aiheuttavan patogeenin mukaan. Lääketeollisuudelle tällaisen tuotteen valmistamisessa ansaintamalli on hyvin haasteellinen eivätkä suuret lääkeyritykset olekaan olleet erityisen kiinnostu-

Sairaaloiden jätevesi on yksi suurimmista lääkejäämien keskittymistä. kohteeksi antibioottien tehon heikentyessä. Faagit ovat hyvin valikoivia isäntäbakteerin suhteen, eli ne ovat hyvin kapeakirjoisia. Koska faagit käyttävät lisääntymiseen vain bakteereja, eivät ne tunnetusti aiheuta hoidettavissa sivuvaikutuksia.

FAAGIJUOMIA VAIVOIHIN? Erityisen kiinnostavaksi faagit bakteerisairauksien hoidossa tekee se, että ne tehoavat myös antibioottiresistentteihin bakteerikantoihin. Antibioottiresistenssiin johtava evoluutio saa kuitenkin aikaan bakteereissa myös vastustuskykyä faageja kohtaan. Faagihoidon etuna on myös faagien ke-

neita faagiterapian kehittämisestä. Vaikka ennakkoluulot vielä tällä hetkellä rajoittavat hoidon kehittymistä, antibioottihoitojen tehon laskiessa faagihoidot voivat tulla osaksi arkipäivää. Esimerkiksi Venäjällä apteekeista on jo pitkään voinut ostaa juotavia faagisekoituksia erilaisiin vaivoihin. Ehkä samanlaisia nähdään tulevaisuudessa myös Suomen markkinoilla. Myös sairaalakohtaiset faagituotantoyksiköt voisivat mahdollistaa faagiterapian toteutuksen. Tällainen tuotantoyksikön perustaminen yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa onkin Skurnikin mukaan suunnitteilla. 

1.18 PROVIISORI 23

farmasian päivät

TEKSTI HANNA YLÄ-RAUTIO KUVA DREAMSTIME

Työryhmä kartoitti itsehoidon riskilääkkeet Itsehoitolääkkeet ovat yleisesti ottaen turvallisia käyttää, kun niitä käytetään ohjeiden mukaisesti, eikä käytölle ole vasta-aiheita. Myynnissä on kuitenkin edelleen lääkkeitä, jotka ovat olleet itsehoidossa ennen nykyisten turvallisuusvaatimusten voimaantuloa(1).

uuren riskin lääkkeet ovat lääkkeitä, joiden virheellinen käyttö aiheuttaa todennäköisesti vakavaa haittaa potilaalle(2). Vaikka virheet näiden lääkkeiden käytössä eivät välttämättä ole yleisempiä kuin muilla lääkkeillä, virheellisen käytön seuraukset ovat potilaalle merkittävästi vakavampia. Itsehoitolääkkeet ovat yleisesti ottaen turvallisia käyttää, kun niitä käytetään ohjeiden mukaisesti, eikä käytölle ole vasta-aiheita. Myynnissä on kuitenkin edelleen lääkkeitä, jotka ovat olleet itsehoidossa ennen nykyisten turvallisuusvaatimusten voimaantuloa. Tällaisia ovat esimerkiksi asetyylisalisyylihappo ja parasetamoli(1). Lääkityspoikkeamia käsittelevän kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen mukaan asetyylisalisyylihappo ja muut tulehduskipulääkkeet olivat myös yleisimpien kuoleman tai vakavan haitan aiheuttaneiden lääkeaineiden joukossa(3). Itsehoidon riskilääkelistauksia ei ole aikaisemmin tehty Suomessa tai muualla maailmassa. Itsehoidon riskilääketyö palkittiinkin farmasian maailmanjärjestön FIP:n kongressissa Etelä-Koreassa. Palkitsemisperusteissa todettiin, että Suomessa on erinomaisesti tunnistettu suuren riskin itsehoitolääkkeet ja että tämä ajatus pitäisi monistaa muihinkin maihin.

koostettiin apteekkeja varten koulutuspaketti, joka on saatavilla Apteekkariliiton Salkku-palvelun ja Farmasialiiton kautta. Koulutusmateriaalissa selvennetään listalla tiivistetysti esitettyjä asioita ja havainnollistetaan listan hyödyntämistä toimintamallien ja esimerkkien avulla.

OHJAA OIKEAAN KÄYTTÖÖN Lääkkeiden käyttäjillä voi olla virheellisiä käsityksiä itsehoitolääkkeiden käyttötarkoituksesta ja käytöstä. Riskilääkkeiden kohdalla virheelliset käsitykset voivat olla kohtalokkaita. Lääkitysturvallisuutta ei voi itsehoidossakaan jättää pelkästään asiakkaan vastuulle, vaan farmasian ammattilaisten on aktiivisesti ohjattava asiakkaita itsehoitolääkkeiden turvalliseen käyttöön. Oman apteekin toimintamalleja olisi hyvä pohtia yhdessä. Miten meillä varmistetaan lääkeneuvonnan toteutuminen palveluvalinnassa tai ulosmenokassalla? 

Kirjoittaja luennoi itsehoidon riskilääkkeistä Farmasian Päivillä. LÄHTEET: (1) KANSALLINEN ITSEHOITOLÄÄKEOHJELMA. FIMEA JULKAISUSARJA 1/2015. (2) INSTITUTE FOR SAFE MEDICATION PRACTICES (ISMP). ISMP LIST OF HIGHALERT MEDICATIONS IN COMMUNITY/AMBULATORY HEALTHCARE. 2011. (3) SAEDDER EA YM. (2014): IDENTIFYING HIGH-RISK MEDICATION: A SYSTEMATIC LITERATURE REVIEW. EUR J CLIN PHARMACOL 70: 637-45.

Itsehoidon riskilääkeprojekti ITSEHOIDON riskilääkeprojekti käynnistettiin vuoden 2017 alussa, ja siinä oli mukana lääkitysturvallisuusasiantuntijoita eri farmasian alan organisaatioista. Projektin tavoitteena oli määritellä itsehoidon riskilääkkeet sekä lisätä apteekkien henkilökunnan tietoisuutta itsehoitovalmisteisiin liittyvistä riskeistä ja siten parantaa asiakkaiden lääkehoidon turvallisuutta. Tavoitteena oli myös tuoda esiin apteekkien tärkeää työtä itsehoidon lääkitysturvallisuuden varmistajina. Työryhmään kuuluivat:

TUNNISTA RISKILÄÄKKEET

Hanna Ylä-Rautio (proviisori, Apteekki- ja

Suuren riskin itsehoitolääkkeiksi luokiteltiin tulehduskipulääkkeet ibuprofeeni, ketoprofeeni, naprokseeni ja asetyylisalisyylihappo, parasetamoli sekä kaliumkloridi. Näiden lääkkeiden virheellinen käyttö voi aiheuttaa vakavaa haittaa etenkin tietyille asiakasryhmille, kuten iäkkäille, lapsille ja raskaana oleville. Itsehoidon riskilääkkeillä on myös haitallisia interaktioita reseptilääkkeiden kanssa (esimerkkeinä tulehduskipulääkkeet ja verenohennuslääkkeet). Riskiasiakkaiden tunnistamista helpottamaan listattiin kysymyksiä ja huomioita, joita voi käyttää apuna keskustelun avaamisessa asiakkaan kanssa. Riskilääkelistan käyttöönottoa tukemaan

sairaalafarmasian erikoistumisopinnot, Kärkölän apteekki) Anna-Riia Holmström (FaT, Helsingin yliopisto, Suomen Potilasturvallisuusyhdistys).

24 PROVIISORI 1.18

Lotta Tyynismaa

Tulehduskipulääkkeiden virheellinen käyttö voi aiheuttaa vakavaa haittaa etenkin iäkkäille, lapsille ja raskaana oleville.

(lääkitysturvallisuuskoordinaattori, HUS-Apteekki ja Suomen Potilasturvallisuusyhdistys) Tiina Koskinen (FaT, Suomen Farmasialiitto) Johanna Salimäki (FaL, asiantuntijaproviisori, Suomen Apteekkariliitto) Charlotta Sandler (FaT, farmaseuttinen johtaja, Suomen Apteekkariliitto) 

Mitä annettavaa palvelumuotoilulla on apteekille?

let antamassa verinäytettä. Katse kiinnittyy verinäytteitä heiluttavaan laitteeseen. Erinomaista, veresi siis käsitellään asianmukaisesti eikä se pääse hyytymään. Pikku putket odottavat näytettäsi – tai itse asiassa aika isot putket. Hiukan jo hikoiluttaa, kun verinäytteen ottaja rapistelee neulapapereita. Ehkä sittenkin istuisit mieluummin pehmeässä näytteenottotuolissa katsellen kuvaa metsästä ja kuunnellen taustaäänenä lintujen sirkutusta? Juha Kronqvistin mukaan myönteinen asiakaskokemus on tärkeä, koska silloin asiakkaat ovat vähemmän hintaherkkiä ja suosittelevat tuotteita ja palveluita herkemmin toisille. Asiakaskeskeisyys on halukkuutta ja rohkeutta nähdä ja ymmärtää oma palvelu asiakkaan näkökulmasta. Asiakas miettii, tekeekö palvelu arjesta helpompaa vai vaikeampaa. Mikä on hänelle arvokasta? Lisäksi asiakkaat vertaavat palvelua globaalilla tasolla; vertailukohtina ovat Amazon, Facebook, Netflix ja Wolt. Myös oma apteekkipulju painii siis aikamoisessa seurassa. Palvelumuotoilun lähtökysymys on: Mitä olennaista arvoa oma organisaationi tuottaa asiakkaille? Kun vastaus on selvillä, voidaan miettiä asiakaskokemusta. Asiakaskokemus syntyy kohtaamisista ja se on mielikuvien ja tunteiden summa; 50 prosenttia asiakaskokemuksesta perustuu Kronqvistin mukaan tunteisiin. Asiakaskokemukseen vaikuttavat hyvin monet asiat, kuten esineet, äänet ja prosessin sujuvuus.

TEKSTI HELINÄ MINKKINEN KUVA DREAMSTIME

Onnistunut palvelumuotoilu parantaa asiakaskokemusta. Miten se tapahtuu? Tätä valotti puheenvuorossaan johtava palvelumuotoilija Juha Kronqvist Hellonilta.

Terveydenhoitoalalla haasteena on tunnetason huomioiminen, ettei kiinnitetä huomiota vain fysiologiseen hyvinvointiin.

nilla kustannustehokkaaksi. Kokeilussa voidaan käyttää esimerkiksi pahvimalleja.

MITÄ PILOTISSA KOHENNETTIIN? NÄIN SE TEHDÄÄN Hellon on palvelumuotoiluyritys, jonka ideologia on suunnitella asiakaslähtöisesti palveluiden puitteet. Asiakas, ihminen siis, on kaiken toiminnan lähtökohta ja keskiössä. Palvelumuotoilun kolme kulmakiveä ovat empatia, uudet oivallukset ja ketterät kokeilut.

Asiakaskeskeisyys on halukkuutta ja rohkeutta nähdä ja ymmärtää oma palvelu asiakkaan näkökulmasta.

Hellon käyttää monenlaisia tutkimusmetodeja ymmärtääkseen paremmin ihmisten arkea. Palvelukokemus suunnitellaan aina alusta loppuun pala kerrallaan. Parhaat oivallukset syntyvät yhteistyössä asiakkaan kanssa, uuden ja vanhan tiedon kohtauspisteessä. Myös henkilökunnan osallistaminen on tärkeää. Ketterä prototypointi on havaittu Hello-

Mikä apteekkien palvelussa sitten mättää? Kronqvistin mukaan ainakin nämä: Jos reseptiasiakas kysyy jotakin itsehoitolääkkeisiin liittyvää, häntä neuvotaan kysymään itsehoidossa olevalta farmaseutilta, jolloin asiakassuhde katkeaa. Apteekit näyttävät visuaalisesti sekavilta, jolloin tuotteita on vaikea löytää. Lääkefirmojen mainoksia on paljon. Omaa reseptivuoroaan odottavien asiakkaiden ajan hyödyntäminen on hukattu, joten passiivista ostosaikaa on paljon. Kun Hellon pilotoi palvelumuotoilua Ympyrätalon apteekissa Hakaniemessä, apteekin visuaalista ilmettä kohennettiin. Apteekkiin asennettiin pystytiskit, josta henkilökunta pääsee nopeasti palvelemaan asiakkaita. Numerovuoroinfotauluja sijoitettiin ympäri apteekkia, jotta asiakkaat saattavat kierrellä apteekissa odottaessaan reseptiasiointivuoroaan. Listattiin näkyväksi, mitä palveluita on tarjolla. Hellonin verkkosivuilta voi tarkistaa, millaista rahallista hyötyä apteekki sai palvelumuotoilulla. Session puheenjohtaja, proviisori Helena Jalonen kertoi, mitä heidän apteekissaan, Tampereen Bonusapteekissa, on tehty. Apteekin työntekijöiden takit on värikoodattu ammattiryhmittäin. Kauppakeskukseen on tulossa noutoautomaatti, josta tilatut ja maksetut tuotteet voi hakea kauppakeskuksen aukioloaikoina. Lisäksi käytössä on puhelinsovellus, joka ilmoittaa, milloin paketti on haettavissa.  1.18 PROVIISORI 25

farmasian päivät Sosiaalinen media on paikka, jossa kuunnellaan, rakennetaan luottamusta ja osoitetaan uskottavuutta. Kaupat tehdään muualla.

Miten johtaa asiakaskokemusta muuttuvassa maailmassa? Yritys ei voi itse päättää, mikä asiointikanava tai ajankohta on asiakkaalle kätevin. Päätöksen tekee yhä useammin asiakas itse, ja meidän on pelattava uusien pelisääntöjen mukaan. Siis miten? Myyntivalmentaja Sani Leino kertoo. TEKSTI MINNA LÄHDEVUORI KUVA DREAMSTIME

iiden Tähden Asiakaskokemus -kirjan kirjoittaja, kouluttaja ja pitkän linjan myyntivalmentaja Sani Leino luennoi Farmasian päivillä asiakaskokemuksen johtamisesta energiseen ja mieleenpainuvaan tyyliinsä. Hänet on listattu vuonna 2016 maailman sadan vaikutusvaltaisimman Social Selling -vaikuttajan joukkoon ja hän on ollut mukana luomassa maailman ensimmäistä digitaali-

26 PROVIISORI 1.18

sen myynnin ammattilaistutkintoa arvostetulle Digital Marketing Institutelle Irlantiin.

SE ON ASIAKKAAN KOKEMUS Sani Leinon sanoin katsotaan asioita hetkeksi asiakkaan silmin. Emme voi tietää, missä myyntikanavassa asiakas meidät ensi kerran kohtaa, sen sijaan voimme vaikuttaa joka kerta siihen, miten asiakas kohdataan. Asiakaskohtaaminen voi tapahtua fyysisesti apteekissa, puhelimessa, tapaamisessa,

mutta myös digitaalisesti verkossa tai sosiaalisen median kanavilla. Asiakaskokemuksesta on hyvä muistaa, että se ei ole meidän kokemuksemme vaan asiakkaan kokemus! Siksi meidän tuleekin kysyä asiakkailtamme, miten he kokevat palvelumme, missä meillä on parantamisen varaa ja missä me olemme onnistuneet. Milloin viimeksi sinä olet omalla työpaikallasi tai digitaalisessa palvelussasi kysynyt, miten asiakas kokee saamansa pal-

velun? Yksittäiset palautteet ovat ainakin meille apteekeissa toimiville proviisoreille arkipäivää, mutta mitä jos kysyisimmekin useammin ja laajemmin palautetta asiakkailtamme käyttämiemme eri kanavien kautta?

DIGITALISAATIO RAVISTELEE Myös asiakkaiden ostokäyttäytyminen on muuttunut. Nykyään luultavasti useampi ihminen omistaa mobiililaitteen kuin hammasharjan, vaikka proviisorina itse ehkä sisimmässäni toivoisin niitä olevan edes saman verran. Elämme elämää ruutujen läpi, joten muuttuvassa maailmassa älkäämme unohtako asiakkaitamme ruutujen tuolla puolen. Jo nyt apteekit ovat verkossa, sosiaalisessa mediassa ja toimittavat reseptilääkkeitä mobiilisovellusten avulla. Apteekeissakin itsepalvelukassat tekevät tuloaan ja digitalisaatio korvaa monotoniset massatyöt. Jos ei ihan vielä kaikkialla, mutta varmasti tulevaisuudessa. Ihmiset valitsevat jonottamisen sijaan itsepalvelun. Kuinka pystymme muodostamaan tuetun itsepalvelukokemuksen itsenäisille ja valistuneille ostajille? Onko tämä uhka vai mahdollisuus?

VAIVATTOMUUS RATKAISEE Muutos ravistelee rakenteita siis myös apteekkialalla, mutta meidän tulevaisuuden proviisoreiden tulisi nähdä tässä Sani Leinon tapaan valtavat mahdollisuudet. Meille jää enemmän aikaa ihmisille, mahdollisuus olla aidosti asiakkaalle arvokas resurssi! Uhkien maalailun sijaan Sani Leino haastaa meitä kysymään itseltämme, miten erottaudumme alamme parhaana toimijana. Useimmat asiakkaat eivät halua elämyksiä, vaan vaivattomia asiointikokemuksia. Tehkäämme siis niitä! Muistetaan samalla, että asiakkaan silmissä kokonaismatka ratkaisee, asiakasta eivät kiinnosta yksittäiset yrityksen kohtaamispisteet ja yrityksen prosessit pätkääkään. Meidän tehtävämme on tehdä prosesseista sellaisia, että niiden kautta syntyy asiakkaan silmissä viiden tähden asiakaskokemus.

Sani Leino uskoo, että jos henkilöstö voi hyvin, asiakkaat saavat parempaa palvelua.

SOME SITOUTTAA Asiakaskokemus on kaikkien kohtaamispisteiden summa. Haasteena tulevaisuudessa ja jo nytkin on, miten palvella niin erilaisia asiakkaita. Tulevaisuus on monikanavainen vai sanoisiko Sanin sanoin: kaikkikanavainen. Jos haluamme olla oikeasti edelläkävijöitä alallamme, ottakaamme nämä kanavat haltuumme. Sosiaalisessa mediassa on Sani Leinon mukaan erittäin tärkeää osoittaa asiantuntijuus, löytää oikeat ihmiset, sitouttaa sisällöillä ja vahvistaa omaa verkostoa. Leinon mukaan sosiaalinen media ei kuitenkaan ole paikka, jossa myydään ja klousataan, vaan se on paikka, jossa pitää kuunnella, rakentaa luottamusta ja osoittaa uskottavuutta. Social Selling perustuukin similariteetin löytämiseen ja hyödyntämiseen, sillä ihmisen on tapana luottaa kaltaisiinsa enemmän kuin virallisiin viestintäinstansseihin. Väistämättä kuulija jää miettimään, onko siis lopulta kuitenkin merkitystä sillä, kuka saa tykkäyksiä?

MÄÄRITTELE MINIMIT Mitä elementtejä asiakaskeskeiset organisaatiot sitten hyödyntävät? Asiakaskokemusta voi johtaa tuntemalla palvelukokemuksen elementit. Ainakin olisi tärkeä määrittää kullekin asiakkaalle kriittiselle kohtaamispisteelle minimistandardi (kollegoille vinkkinä: minimin voi sitten ylittääkin). Miten palvelutilanteessa huomioidaan, kohdataan, kysytään, kuunnellaan, ehdotetaan, varmistetaan, vahvistetaan ja kiitetään? Hyvä asiakaskokemus on yritykselle kilpailuetu ja myönteisellä asiakaskokemuksella on suora yhteys myynnin kasvuun. Miten olisi, jos tarjoaisimmekin palvelua jo ennen kuin asiakas sitä pyytää? Kohtaammeko asiakkaan massan sijaan yksilöllisesti? Tärkeää olisi määrittää myös kullekin asiakkaalle sopivaa lisämyyntiä. Yksilöllisesti. Sydämellisesti. Kiinnostua oikeasti asiakkaasta! Menestyvät yksilöt ja yhteisöt hyödyntävät tietoa, teknologiaa ja tunneälyä. Asioita, jotka antavat aidosti arvoa asiakkaalle. Sani Leino muistutti myös meitä apteekkilaisia Janne Gyllingin sanoin tiedonkäytöstä: "Data on kuin muumimuki. Kaikki kerää, mutta harva käyttää". Tähän on todettava, että niin tilanne taitaa usein apteekeissakin olla. Miten sitten voisimme hyödyntää tietoa palvellaksemme asiakkaitamme prediktiivisemmin, ennustettavammin? Tähän ja moneen muuhunkin avoimeksi jääneeseen kysymykseen vastauksen saaminen ei ole itsestään selvää. Pitäisi varmasti alkajaisiksi tarttua tuohon alussa mainitsemaani Viiden Tähden Asiakaskokemus -kirjaan ja perehtyä asiaan perusteellisemmin. Suosittelen tätä myös teille, arvon kollegat! 

5 syytä ottaa some tosissaan

Yhä useampi asiakas etsii ja odottaa palvelua sosiaalisessa mediassa

2 3 4 5

Ylivoimainen tavoitettavuus & tarkkuus Uudenlaisen yleisön tavoittaminen (vaikuttajat) Mahdollisuus ottaa ”ilmatila” haltuun Ylivoimainen panoksen ja tuoton suhde (aika ja raha)

5 tähden työpäiväkokemus ***** SANI LEINO kannustaa yrittäjiä ja esimiehiä miettimään, millaisen työpäiväkokemuksen luomme työpaikallemme. Työpäiväkokemus on Leinon mukaan suoraan verrannollinen siihen, minkälainen on yrityksen asiakkailleen luoma asiakaskokemus. Myönteisellä asiakaskokemuksella puolestaan on suora yhteys myynnin kasvuun. Asiakaskokemuksen kehittäminen on välittävän kulttuurin kehittämistä, ei tietojärjestelmähanke. Miten päivä kulkee konttorilla? Onko apteekin loossien takana kaikki hyvin? Kaikkikanavaiseen kohtaamiseen tarvitaan koko henkilöstöä ja heidän yhteistä ponnistustaan. Pitkäkestoisen asiakaskokemuksen kehittäminen alkaa siitä asenteesta, jolla suhtaudutaan henkilökuntaan. Sanin sanoin henkilöstö, joka aidosti uskoo oman organisaationsa tekemiseen, säteilee myös aidommin asiakkaille. Mietittäessä asiakaskokemusta yrityksen johdon kannattaa mielessään etsiä vastausta esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: • Millainen työpaikka on? •S uosittelisitko työpaikkaa tuttavallesi? •M illä konkreettisilla keinoilla kehitämme kulttuuriamme? •M ikä on esimiehen oma motivaatio? •M inkälainen johtamistyyli motivoi henkilökuntaa muutokseen?

1.18 PROVIISORI 27

farmasian päivät

TEKSTI MINNA LÄHDEVUORI KUVA DREAMSTIME

Näin lääkemenojen säästöt vaikuttivat apteekkien talouteen Suomen Apteekkariliiton talous- ja hallintojohtaja Ilkka Harjula arvioi Farmasian Päivillä, että apteekkien tilikauden tulos tulee olemaan ennustettua parempi, mutta jää alle vuoden 2016 tason.

uha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti vuodesta 2017 lähtien toteutettaisiin 150 miljoonan euron lääkekorvaussäästöt. Osa säästöistä oli aikaistettu jo vuodelle 2016, joten vuoden 2017 alussa toteutettava säästötavoite oli 134 miljoonaa euroa. Säästöt toteutettiin keinoilla, joilla edistettiin hintakilpailua lääkkeiden hinnoittelussa, vähennettiin lääkejätettä, edistettiin rationaalista lääkehoitoa sekä tarkistettiin erityiskorvausjärjestelmää. SÄÄSTÖT KÄYTÄNNÖSSÄ:

•D iabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirrettiin alempaan erityiskorvausluokkaan. • Epilepsialääkkeet tulivat lääkevaihdon piiriin (poislukien epilepsiaindikaatio ja poikkeava viitehintaryhmä). • Biosimilaarien ja biologisten lääkkeiden vaihto halvimpaan valmisteeseen (lääkärin vastuulla). • Viitehintajärjestelmän muutokset: Hintaputkea kavennettiin 0,50 euroon (aiemmin 1,50 tai 2,00 euroa), viitehintamenettelyyn otettiin myös lääkevaihtoryhmät, joissa on mukana vain alkuperäisvalmisteita ja rinnakkaistuontivalmisteita (ei rinnakkaisvalmisteita) ja säädettiin, että markkinoille tulevan biosimilaarivalmisteen hinnan tulee olla 30 prosenttia alempi kuin korvattavan alkuperäisvalmisteen. • Lääkehävikin vähentäminen: Peruskorvattavien lääkkeiden toimitusvälien seuranta sama kuin erityiskorvattavilla lääkkeillä, vähittäishinnaltaan yli 1 000 euron lääkkeiden toimitus yhden kuukauden erissä ja pitkäaikaisen lääkehoidon aloitus pienellä pakkauksella, ellei hoito muuta vaadi. NÄIN ENNUSTETTIIN Lääkekorvaussäästöjen vaikutuksien arvioitiin olevan mittaluokaltaan erittäin merkittäviä apteekeille. Säästötoimenpiteet kohdistuivat joko lääkkeiden myynnin volyymiin tai lääkkeiden hintoihin. Puhtaasti laskennallisesti apteekkien lii-

28 PROVIISORI 1.18

kevaihdon lasku vuonna 2017 oli ennusteiden mukaan keskimäärin 125,7 miljoonaa euroa, liikevoiton lasku keskimäärin 31,8 miljoonaa euroa ja tilikauden tuloksen lasku 19,2 miljoonaa euroa. Luvut eivät sisällä mahdollisia sopeutustoimenpiteitä apteekissa eivätkä lääkemarkkinan vuotuista kasvua (viime vuosina keskimäärin noin 4 % vuodessa).

KESKIARVOAPTEEKIN LASKENNALLINEN ENNUSTE VUODELLE 2017 (YKSITYISET APTEEKIT):

• L iikevaihdon lasku 187 000 euroa (5,6 %) • Liikevoiton lasku 47 000 euroa (21,6 %) • Tilikauden tuloksen lasku 27 000 euroa (21,3 %) MITEN KÄVI? Keskivertoapteekin arvioitu tulos vuodelle 2017 (huomioitaessa lääkemarkkinan kasvu ja verotuksen keventyminen eli ns. yrittäjävähennys):

• Liikevaihdon lasku 40 400 euroa (1,1 %) • Liikevoiton lasku 25 000 euroa (9,2 %) • Tilikauden tuloksen lasku 7 800 euroa (4,9 %)

Apteekkien liikevaihdon kehitys oli laskenut ennakoidusti tarkasteltaessa tammi-elokuun 2017 kehitystä (tilanne Farmasian Päivien aikaan). Myyntikate oli Harjulan mukaan myös sillä tasolla, joka ennustettiin säästötoimenpiteistä päätettäessä syksyllä 2016. Liikevoiton kehitys sen sijaan on ollut Harjulan mukaan parempi kuin mitä ennakoitiin johtuen todennäköisesti apteekeissa tehdyistä sopeuttamistoimenpiteistä eli lähinnä kustannusten leikkauksista. Tehdyissä ennusteissa ei myöskään ollut huomioitu kilpailukykysopimuksen vaikutuksia. Näiden muutosten vaikutus ei ollut tiedossa syksyllä 2016, kun ennustetta laadittiin. Harjulan mukaan vuonna 2016 laadittu ennuste on osoittautunut pessimistisemmäksi kuin miltä todelliset luvut näyttävät. Liikevaihdon lasku on ennakoidun mukainen, mutta liikevoitto on parempi kuin ennusteessa. Näin ollen tehdyillä säästöillä saatiin se vaikutus, mitä tavoiteltiin lääkekorvausten karsimisen suhteen. Toisaalta kilpailukykysopimuksen ja yrittäjävähennyksen johdosta tulos ei laskenut ennustetun kaltaisesti. Harjula arvioi Farmasian päivillä vuoden 2017 tilikauden tuloksen olevan siis ennustettua parempi, mutta jäävän alle vuoden 2016 tason. 

opinnäytetyö TEKSTI NIINA LAINE KUVA DREAMSTIME

Niina Laineen työ osoitti, että mikrobilääkehoidon laatua ja turvallisuutta voidaan kehittää mikrobilääkkeiden käytön ohjauksella. Arkistokuva.

Parempaan mikrobilääkehoitoon tarvitaan myös proviisoria Joulukuussa Helsingin yliopistossa väitellyt FaT Niina Laine kirjoittaa tutkimuksestaan, joka koski mikrobilääkkeiden käyttöä Lastenklinikalla. Hän uskoo, että farmasian ammattilaisten osaamista olisi mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän mikrobilääkehoidoissa.

ikrobilääkeresistenssi kasvaa vauhdilla, ja uusien mikrobilääkkeiden kehittäminen on hidasta. Suomen resistenssitilanne on toistaiseksi globaalisti katsottuna ollut hyvä. Matkailijat tuovat kuitenkin Suomeen entistä enemmän resistenttejä superbakteereja. Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on varmistaa rationaalinen mikrobilääkkeiden käyttö. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa, USA:ssa ja Australiassa, farmasian ammattilaiset ovat mukana sairaaloiden mikrobilääkkeiden käytön ohjauksessa (antimicrobial stewardship program). Osastofarmasiapalveluiden vakiintuessa farmasian ammattilaisten osaamista voi-

taisiin hyödyntää myös Suomessa entistä enemmän mikrobilääkehoitojen ja infektiotautien suhteen. Mikrobilääkkeiden käytön ohjaustiimissä tulisi olla vähintään lääkäreitä, hygieniahoitajia, mikrobiologeja ja farmasian ammattilaisia. HUSin Lastenklinikalla tehdään vaativia hoitoja kuten elinsiirtoja ja onkologisia hoitoja kuten kantasolusiirtoja. Mikrobilääkkeiden käyttöä valvotaan ja koordinoidaan jossakin määrin, mutta toiminta ei ole systemaattista eikä antimicrobial stewardship -ohjelmiin verrattavaa. Kliinisen farmasian väitöstutkimukseni tarkoituksena oli kartoittaa syvällisesti mikrobilääkehoidon oikeellisuutta, laatua ja turvallisuutta niin sairaalatasolla kuin yksittäisten potilaiden kohdalla. Lisäksi tut-

kittiin, kuinka mikrobilääkkeiden käytön ohjausta voidaan jatkossa toteuttaa entistä paremmin. Väitöstyö koostui neljästä osatyöstä.

OLIKO LÄÄKE OIKEA? 149 veriviljelypositiivista infektiota sairastavan potilaan aineisto (iältään 0–17 vuotta) kerättiin vuosilta 2005–2012. Erityisasiantuntijat arvioivat kohdennetun mikrobilääkehoidon oikeellisuuden. Mikrobilääkehoito oli epäasianmukaista 17 prosentilla (26/149) potilaista. Liian laajakirjoista hoitoa sai puolet näistä potilaista (13/26). Kolme sai mikrobilääkehoitoa, joka oli täysin tehotonta taudinaiheuttajia vastaan. Toisessa osatyössä tutkittiin mikro1.18 PROVIISORI 29

bilääkkeiden kulutus vuosina 2003–2013 käyttäen lääkekulutuslukuja eli DDD-lukuja (Defined Daily Doses). Resistenssi kasvoi useita beeta-laktaamiantibiootteja kohtaan. Merkittävin muutos oli karbapeneemien käytössä, joka kasvoi tutkimusaikavälillä 110 prosenttia.

tuovat lääkeosaamisen

PAJONKO OFF-LABEL-HOITOJA?

näkökulmaa tiimiin ja

Ei-rekisteröityjen mikrobilääkkeiden käytön yleisyys tutkittiin ennenaikaisesti syntyneistä (450–2000 g) vastasyntyneiden teho-osaston potilaista (282 potilasta), joilla oli veriviljelypositiivinen infektio ja infektioon annettu mikrobilääkehoito vuosina 2005–2014. Kaiken kaikkiaan 18 prosenttia (51/282) keskosista, joilla oli veriviljelypositiivinen infektio, sai ei-rekisteröityä (off-label) mikrobilääkettä. Yleisimmin off-label-käytetty mikrobilääke oli meropeneemi, jota annettiin 16 prosentille potilaista (45/282). Kasvun syntymäpainossa havaittiin olevan tilastollisesti merkittävästi yhteydessä ei-rekisteröityjen mikrobilääkkeiden käyttöön.

Farmaseutit ja proviisorit

voivat koordinoida useita mikrobilääkehoitoon liittyviä osa-alueita.

Suurin osa poikkeamista sattui kuitenkin mikrobilääkkeillä, joita käytettiin usein, kuten kefuroksiini (15/157, 10 %) ja G-penisilliini (15/157, 10 %). Mikrobilääkkeiden annostelun unohtaminen oli tyypillinen poikkeama, sillä 25 prosenttia mikrobilääkityspoikkeamista liittyi unohtamiseen.

MILLAISIA POIKKEAMIA?

MITÄ ON TEHTÄVISSÄ?

Neljännessä osatyössä analysoitiin raportoitujen mikrobilääkityspoikkeamien tyyppiä. Poikkeamat raportoitiin vapaaehtoisesti elektronisen HaiPro-työkalun avulla terveydenhuollon ammattilaisten toimesta. Vuosina 2009–2014 raportoitiin 157 mikrobilääkityspoikkeamaa 149 potilaalla Lastenklinikan neljältä osastolta. Kaksi raportoitua poikkeamaa oli kliinisesti merkittäviä (2/149, 1 %). Molemmat liittyivät glykopeptidiantibioottien, vankomysiinin ja teikoplaniinin, yliannostuksiin. Vankomysiini oli unohdettu laimentaa ennen annostelua (kymmenkertainen yliannostus) ja teikoplaniinihoidon aloituksessa tarpeelliset latausannokset annettiin liian tiheästi.

Työni tarjoaa näkökulman tekijöihin, jotka heikentävät sairaalainfektioiden hoidon laatua lastensairaalassa sekä edistää koordinoidumman mikrobilääkkeiden käytön ohjausjärjestelmän rakentamista uuteen lastensairaalaan. Asianmukaiseen mikrobilääkehoitoon ja lääkkeenmäärääjien koulutukseen tulisi mielestäni kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Farmasian ammattilaiset sopivat hyvin kehittämään ja ylläpitämään mikrobilääkehoidon ohjausta osana tiimiä. Farmaseutit ja proviisorit tuovat lääkeosaamisen näkökulmaa tiimiin ja voivat koordinoida useita mikrobilääkehoitoon liittyviä osa-alueita. 

Tähän farmasian ammattilaisia tarvitaan FARMASIAN ammattilaiset voivat osana muuta ohjaustiimiä sairaaloissa: • Valvoa mikrobilääkkeiden kulutusta ja tiedottaa siitä säännöllisesti lääkkeen määrääjille • Valvoa mikrobilääkkeiden käytön taloudellisuutta ja ylläpitää sopivaa lääkevalikoimaa • Tehdä retrospektiivistä tutkimusta ja auditointia koskien toteutuneen mikrobilääkehoidon laatua. Tämä voi kattaa esimerkiksi infektioissa käytetyt mikrobilääkkeet ja sairaalan suositusten noudattamisen, mikrobilääkehoidon de-eskalaation valvomisen – laboratoriotulosten tullessa mikrobilääke tulee aina kun mahdollista vaihtaa vähemmän laajakirjoiseen lääkkeeseen sairaalan

30 PROVIISORI 1.18

•

• • •

suositusten mukaisesti, valitun mikrobilääkeprofylaksin leikkausten yhteydessä ja sairaalan suositusten noudattamisen, terapeuttisen pitoisuusseurannan asianmukaisen toteutumisen valvonnan esimerkiksi aminoglykosidi- ja glykopeptidiantibiooteilla sekä erilaisten mikrobilääkehoitojen keston seurannan. Huolehtia, että parenteraalinen mikrobilääkehoito vaihdetaan oraaliseen heti kun mahdollista Analysoida sattuneita lääkityspoikkeamia Kouluttaa henkilökuntaa mikrobilääkkeistä Tehdä toimintaohjeita ja suosituksia yhdessä muun mikrobilääkkeiden käytön ohjaustiimin kanssa. 

Näin Kiky ja lääkesäästöt näkyivät apteekeissa

roviisori Veli-Matti Surakka teki osana Itä-Suo-

men yliopistossa suorittamaansa eMBA-tutkintoa kehittämistyön, jossa hän tarkasteli kilpailukykysopimuksen sekä lääkekorvaussäästöjen vaikutuksia apteekkien toimintaan. Tutkimusaineiston hän keräsi apteekkareille suunnatulla kyselyllä. Vastaajia kertyi 235, ja vastausprosentti oli 41. Tutkimuksen mukaan kilpailukykysopimuksen vaikutukset apteekkien toimintaan olivat vähäiset. Vaikka työntekijöiden työaika oli pidentynyt, apteekkien aukioloajoissa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Myös vaikutus työvoiman määrän kasvuun oli vähäinen. Sopimuksella vaikuttaisi olleen lievä myönteinen vaikutus apteekin mahdollisuuksiin järjestää henkilökunnalle koulutusta. Lääkekorvaussäästöihin tähtäävät säädösmuutokset olivat monipuolistaneet apteekkien reseptilääkevalikoimaa etenkin rinnakkaistuontilääkkeiden osalta. Kokonaisuutena tarkasteltuna säädösmuutokset olivat vaikuttaneet heikentävästi apteekkien tulokseen samalla, kun farmasistien työmäärä oli lisääntynyt. Reseptivapaiden lääkkeiden hintakilpailu vaikuttaisi toimivan vain, jos apteekkien olisi mahdollista saada alennuksia lääkkeiden tukkuhinnoista. Apteekkarit suhtautuivat varauksellisesti tulevaisuuteen ja toivoivat mahdollisen toimialamuutoksen tapahtuvan hallitusti. Apteekkarit tahtoivat kehittää toimialaansa etenkin palveluiden ja palveluvalikoiman kautta. Apteekkarit korostivat ammattiapteekkimaisuutta eli asiakaskeskeisyyttä ja yhteistyötä muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Vastaajat kokivat tärkeänä, että apteekki olisi tiiviisti integroitu osa terveydenhuoltoa, eikä apteekkia pidettäisi vain erillisenä lääkejakelijana. 

ajankohtaista

Jäsen- ja koulutussivut Välitämme Sinulle näillä sivuilla tietoa muun muassa tämän vuoden toiminnastamme, nykyisistä jäseneduistamme ja suuresta jäsenpalveluuudistuksestamme, puheenjohtajan pohdintaa visiosta ja uuden hallituksen yhteystiedot.

Muista! XXXII PROVIISORIPÄIVÄ LA 17.3. Arcadassa – Vaikuta muutokseen. Myös uuden jäsenportaalin ensimmäisen vaiheen lanseerauspäivä TALOUSKIERTUE TI 10.4. Turussa, Panimoravintola Koulussa klo 9–16.15 TO 20.9. Lahdessa, Scandic Lahti Cityssä klo 9–16.15 KEVÄTKOKOUS LA 28.4. Proviisoriyhdistyksen kevätkokouspäivä PÄIVITÄMME TIETOJA ajankohtaisista koulutustapahtumista verkkosivuillemme ja kaikille avoimen Facebook-yhteisömme kautta.

Syksyllä 2015 alkaneen ProTeollisuus-kiertueemme neljäs vierailu järjestettiin Espooseen Crown CRO:lle teemalla kliininen lääketutkimus Suomessa. Proviisoriyhdistys kiittää AnnaLeena Saarelaa (vas.), Päivi Itkosta, Anneli Vuorista ja Nina Riihimäkeä antoisasta ja lämminhenkisestä tilaisuudesta.

Jäsenetumme siirtyvät uuteen aikakauteen SUURIN JÄSENPALVELU-UUDISTUKSEMME, uusi, monipuolinen jäsenportaali, lanseerataan Proviisoripäivän 17.3. yhteydessä (katso myös Proviisori-lehti 4/2017, sivu 28) Tule kuulemaan siitä ja testaamaan sitä aivan ensimmäisten joukossa! Kutsummekin Sinut lämpimästi tervetulleeksi Proviisoripäivään. Päivän Vaikuta muutokseen -teeman mukaisesti keskustelemme lääkealaa koskevista muutostarpeista ja -hankkeista (katso myös sivu 37). TARKISTATHAN JÄSENYHTEYSTIETOSI

Uuteen jäsenportaaliin pääseminen edellyttää, että Sinulla on toimivat tunnukset nykyiselle Jäsentieto-alueellemme (www.proviisoriyhdistys.net/jasentieto). Nyt Sinulla on hyvää aikaa käydä tarkistamassa samalla myös muut yhteystietosi maaliskuun 17. päivään mennessä. Näin varmistat, että pääset kokemaan jäsenportaalimme ensivaiheen toiminnallisuudet ja ottamaan osaa sen jatkokehittämiseen juuri jäsentarpeisiisi sopivaksi. Huomaathan myös tarkistaa sähköpostisi mainossuodattimen, mikäli sähköiset jäsenkirjeemme eivät ole tavoittaneet sinua. 

LIITY TOHTORIVERKOSTOOMME! Proviisoriyhdistyksen FaT-verkoston toimintaa johtaa tänä vuonna Mari Savolainen. Tohtoriverkostoon ovat tervetulleita kaikki Proviisoriyhdistyksen tohtori- ja jatko-opiskelijajäsenet. Tarkoituksena on tukea farmasian tohtoreiden verkostoitumista, kartuttaa uratietoutta ja mahdollistaa tiedonvaihtoa tohtorilta toiselle. Seuraavan kerran verkosto kokoontuu Proviisoripäivän yhteydessä. HUOMIO! Olemme päivittäneet Jäsentietoalueelle myös ajankohtaista asiaa vuodenvaihteen työttömyysturvalain muutoksista koskien muun muassa aktiivisuutta työnhakuaikana, työttömyysturvan omavastuuaikaa, työttömänä työnhakijana aloitettua sivutoimista yritystoimintaa ja liikkuvuusavustusta.

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA KYSYMYKSIISI VASTAAVAT Mikko Lähdevuori, Henna Kyllönen ja Eija Vartiainen

toimisto@proviisoriyhdistys.net // etunimi.sukunimi@ proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16

1.18 PROVIISORI 31

syyskokous

TEKSTI HENNA KYLLÖNEN KUVA MIKKO LÄHDEVUORI

Yhdistyksen uusi hallitus järjestäytyi jäsenristeilyllä. Takarivissä Samuli Auno, Iris Yorke, Paula Holma ja Sandra Kontola. Eturivissä Tiina Kinos, Vuokko Mustonen, Susanna Partti ja Anne Tammimäki.

Vuoden 2018 toiminta on käynnistynyt vauhdikkaasti Uusi hallitus organisoitui puheenjohtajan Vuokko Mustosen johdolla heti tammikuun alkupuolella järjestetyn, suositun Get together -jäsenristeilyn yhteydessä. Varapuheenjohtajiksi täksi vuodeksi valittiin tehtävässään jatkavana Sandra Kontola ja jo viime vuonna yhdistyksen apteekkityöryhmän toimintaa johtanut hallituksen jäsen Linda Seppälä.

hdistyksen syyskokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti yksi vuoden painopistealueistamme on Vaikuttava proviisori -teema. Sen mukaisesti aloitimme vuoden Pro Pharmacia -seminaarilla. Toisena mielenkiintoisena painopistealueena näen yhdistyksen digiloikan. Hankkeen myötä yhdistys pystyy palvelemaan jäseniään paikasta ja ajasta riippumatta entistä

32 PROVIISORI 1.18

paremmin. Myös yhdistyksen valiokunnissa ja työryhmissä toimiminen etäyhteyksiä käyttäen on kehittynyt huikeasti, totesi Vuokko Mustonen puheenjohtajakautensa aluksi. Yhdistyksen tavoitteisiin kuuluu yhdistää maamme kaikki proviisorit. Yhdistys on määrätietoisesti kehittänyt toimintaansa sellaiseksi, että mukaan voi tulla maantieteelliseen sijaintiin katsomatta. Sodankylässä asuvan ja työskentelevän hallituksen

uuden viestintävastaavan ja -viestintävaliokunnan puheenjohtajan Roosa Kinnusen valinta yhdistyksen luottamustehtäviin on mainio osoitus tästä. – Haluan koota pohjoisen proviisorien tarpeita ja toiveita ja pohtia yhdistyksen jäsenetujen kehittämistä erityisesti Pohjois-Suomen näkökulmasta. Tätä minulta on pyydetty jo koulutusvaliokunnassa, Roosa kertoi.

TEKSTI VUOKKO MUSTONEN

Mukaan yhdistyksen toimintaan voi tulla maantieteelliseen sijaintiin katsomatta.

UUSI OPISKELJAVASTAAVA Tuoreena hallituksen jäsenenä opiskelijavaliokunnan toimintaa on lähtenyt kehittämään opiskelijavastaavana pian proviisoriksi valmistuva Anna Peltonen Helsingistä. Hän on ollut valiokunnan toiminnassa jo aiemmin aktiivisesti mukana. Edellisvuodesta tuttuina luottamushenkilöinä yhdistyksen taloudenhoitajana jatkaa Tiina Kinos, varataloudenhoitajana Elina Toivanen sekä koulutusvastaavana ja koulutusvaliokunnan puheenjohtajana Tanja Kivinummi. ProMentee-työryhmän toimintaa johtaa Susanna Partti ja apurahatoimikuntaa Anne Tammimäki. Hallituksen varajäseniksi syyskokouksessa valittiin uusina Paula Holma, Tiina Kinos, Ville Oinio, Anssi Pulkkinen ja Iris Yorke. Kaksivuotiskauttaan varajäseninä jatkavat Maija Raatikainen, Samuli Auno ja Niina Suni. Hallituksen jäsenten yhteystiedot löydät sivulta 35. Syyskokouksen pöytäkirjaan ja kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaan voit jäsenenä perehtyä Jäsentietoalueellamme.

JÄSENMAKSUT SÄILYIVÄT ENNALLAAN Yhdistyksen syyskokous päätti marraskuun lopulla, että IAET-kassamaksuista tänä vuonna vapautuvat taloudelliset resurssit käytetään vuoden 2018 aikana yhdistyksen jäsenpalveluiden kehittämiseen. Yhdistyksen hallitus koki esitystä syyskokoukselle tuodessaan, että tämä resurssien kohdentaminen tuottaa lisäarvoa koko jäsenistölle. Näistä merkittävistä toiminnan kehityshankkeista huolimatta jäsenmaksut säilyivät ennallaan vuodesta 2017. Nyt tehty päätös koskee vain vuotta 2018, ja tilannetta arvioidaan uudelleen syksyllä ja siitä päätetään syyskokouksessa 28.11. Kuluvan vuoden jäsenmaksulaskut on välitetty jäsenillemme helmikuun alussa ja ne erääntyvät 23.2. Jäsenmaksutietoja voit tarkastella verkkosivuillamme osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/yhdistys/jasenmaksut 

puheenjohtajalta

Tätä tavoittelemme alkaneena vuonna YHDISTYKSEMME KOTISIVUILTA löytyy visio, jonka tulee ohjata toimintaamme niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä: ”Suomen Proviisoriyhdistys on merkittävä, kaikkia proviisoreita yhdistävä, ammatillinen järjestö. Proviisorit ovat luotettavia kumppaneita lääkehuollossa sekä kiinteä osa yhteiskunnan terveydenhuoltoa ja hyvinvoinnin ylläpitoa ja edistämistä. Olemme lääkealan keskeinen ja aktiivinen kehittäjä ja toimimme terveydenhuollossa tärkeänä osana moniammatillista hoitoketjua.” VISION TULEE ohjata toimintaa arjessa sekä herättää innostuksen tunnetta ja halua saavuttaa tavoitteita. Ilman visiota työstä voi kadota merkitys ja suunta sekä ohjenuora, miten tehtäviä ja kehittämistä tulee priorisoida. Millaisia visiomme mukaisia tavoitteita olemme asettaneet ja toimintaa suunnitelleet vuodeksi 2018? HALUAMME HALLITUKSESSA johtaa ja ohjata toimintaa siten, että yhdistys aktiivisesti edesauttaa proviisorien verkostoitumista. Väitän, että verkostot tulevat olemaan yhä enenevässä määrin kovaa valuuttaa tulevaisuuden työelämässä. Vuosi 2018 starttasikin käyntiin Get together -risteilyllä, joka kokosi yhteen eri-ikäisiä proviisoreja vapaa-ajan vieton ja ajatusten vaihdon merkeissä. Kiitos yhteistyökumppanillemme Vermanille! KOULUTUSVALIOKUNTAMME IDEOIMAT ja suunnittelemat Proviisoripäivä ja Ajankohtaisseminaari, jotka ovat kaikille proviisoreille, myös järjestäytymättömille tai sisarjärjestöömme järjestäytyneille avoimia koulutustapahtumia, edistävät ja ylläpitävät ammattiosaamista samalla edesauttaen verkostoitumista. VUODEN 2018 toimintamme vahvoina painopistealueina ovat vaikuttaminen ja digitalisaation edistäminen toiminnassamme. Proviisoripäivän yhteydessä julkistetaan digitaalinen jäsenportaali, jonka kautta Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenellä on internetyhteyden välityksellä mahdollisuus päästä osalliseksi muun muassa jo tammikuussa Apteekkariliiton kanssa yhteistyössä järjestetystä Pro Pharmacia -seminaarista. Seminaarin teema oli vaikuttaminen tulevaisuuden terveydenhuollossa. Toimintamme digitalisoitumiseen panostamisen ei ole tarkoitus vähentää tai korvata kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Tarkoitus on, että toimintamme monimuotoistuu.

OPISKELIJAVALIOKUNTAMME PROVIISORIOPISKELIJOILLE suunnittelemalla ja järjestämällä toiminnalla toivomme olevan merkitystä paitsi verkostoitumisen myös ammatillisen identiteetin kehittymisen näkökulmasta. FaT-verkoston toiminta yhdistää farmasian tohtoreita ja tohtoriopiskelijoita, farmasian alan tutkimuksen edistäjiä. Teollisuudessa toimivat proviisorit ovat verkostoituneet lääketeollisuuspoolissa. ProMentee-työryhmä toimii tavoitteenaan välittää alan hiljaista tietoa eteenpäin, ja yhdistyksen apteekkityöryhmän toimeksiantona on tarkastella ja ottaa kantaa apteekkilupajärjestelmän uudistamiseen. Se valmisteli tätä kirjoittaessani vuoden ensimmäistä lausuntoamme, joka koskee luonnosta hallituksen esitykseksi laiksi lääkelain sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta. VUODEN ALUSSA haluan kiittää toimintaan sitoutumisesta hallitusta, valiokuntia ja työryhmiä. Erityisen suuren kiitoksen haluan osoittaa työntekijöillemme, toiminnanjohtaja Mikko Lähdevuorelle, edunvalvontaproviisori Henna Kyllöselle ja jäsensihteeri Eija Vartiaiselle käytännön työstä, jota he tekevät yhdistyksemme arjessa päivittäin visiomme toteutumiseksi. Hyvää vuotta 2018!  Vuokko Mustonen

puheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 1.18 PROVIISORI 33

PAIKOILLANNE, VALMIIT, JÄTÄ NIVELKIPU TAAKSESI NYT!

VOLTAREN FORTE ON 12 TUNNIN TÄSMÄHOITO NIVELKIVUN JA NIVELRIKOSTA JOHTUVAN KIVUN HOITOON. Nauti liikkumisesta ja aktiivisesta elämästä. Voltaren Forte on täsmälääke, joka vaikuttaa suoraan kipualueelle. Se lievittää kipua, vähentää tulehdusta ja edistää kehon paranemista jopa 12 tunnin ajan. Näin sinulla on jälleen yksi syy vähemmän jäädä paikoillesi.

Liikkumisen iloa.

Voltaren Forte (diklofenaakki) geeli yli 14-vuotiaille nyrjähdyksistä, venähdyksistä, urheiluvammoista tai liikarasituksesta johtuvan lihas- ja nivelkivun ja yli 18-vuotiaille nivelrikosta johtuvan kivun lyhytaikaiseen paikallishoitoon. Voltaren Fortea hierotaan kipeytyneelle alueelle 2 kertaa päivässä 12 tunnin välein (mieluiten aamulla ja illalla). Vain terveelle iholle. Geelin joutumista silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Jos olet allerginen diklofenaakille, muille tulehduskipulääkkeille tai jollekin valmisteen apuaineelle, älä käytä Voltaren Fortea. Ei alle 14-vuotiaille. Ei saa käyttää raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Käyttö kuuden ensimmäisen raskauskuukauden aikana sekä imetysaikana vain lääkärin määräyksestä. Mahdolliset haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä antokohdan ihoreaktioita. Hyvin harvoin voi esiintyä allergisia reaktioita. Jollei kiputila parane tai se pahenee viikon käytön jälkeen, käänny lääkärin puoleen. Raportoi epäillyt haittavaikutukset Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle (www.fimea.fi). Lue huolella pakkausseloste. Valmisteyhteenvetolyhennelmä 28.2.2017. Perustuu 28.12.2016 päivättyyn valmisteyhteenvetoon. Lisätiedot: GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Finland Oy, Piispansilta 9 A, 02231 Espoo, puh: 0800 77 40 80, s-posti: scanda.consumer-relations@gsk.com. 5/2017 CHFIN/CHVOLT/0018/17

yhteystiedot Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2018 PUHEENJOHTAJA VUOKKO MUSTONEN mustonenvuokko@gmail.com yrittäjä, Farma Coaching

VARAJÄSENET:

MAIJA RAATIKAINEN maija.er@gmail.com proviisoriopiskelija, Itä-Suomen yliopisto

VARSINAISET JÄSENET:

1. VARAPUHEENJOHTAJA, SANDRA KONTOLA sandra.kontola@helsinki.fi proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto 2. VARAPUHEENJOHTAJA APTEEKKITYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJA, ULKOASIAINHOITAJA LINDA SEPPÄLÄ linda.seppala@receptum.fi Business Development Manager, Receptum Oy VARATALOUDENHOITAJA ELINA TOIVANEN elina.toivanen@fimnet.fi johtava proviisori, Kuhmon apteekki ANNE TAMMIMÄKI anne.tammimaki@gmail.com Pharmacological Expert, DRA Consulting Oy OPISKELIJAVASTAAVA ANNA PELTONEN anna.kr.peltonen@gmail.com Quality Assurance Student, Novartis Finland Oy VIESTINTÄVASTAAVA ROOSA KINNUNEN kinnunenroosamaria@gmail.com proviisori, Sodankylän apteekki PROMENTEE-TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJA SUSANNA PARTTI susanna.partti@gmail.com Principal Regulatory Affairs Associate, ratiopharm Oy – Teva Group Member

TALOUDENHOITAJA TIINA KINOS kinostiina@gmail.com proviisori, Laajasalon apteekki VILLE OINIO ville.oinio@profare.fi liiketoimintajohtaja, Profare Oy/Tohtorikoulutettava, HY PAULA HOLMA paulamaria.holma@gmail.com sivuapteekin hoitaja, Merihaan sivuapteekki ANSSI PULKKINEN anssi.pulkkinen@fimnet.fi lääketieteellinen johtaja, AIDO IRIS YORKE iris.yorke@gmail.com Clinical Data Manager, Orion SAMULI AUNO samuli.auno@gmail.com proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto NIINA SUNI niina.m.suni@gmail.com asiantuntija, DRA Consulting Oy FAT-VERKOSTON PUHEENJOHTAJA MARI SAVOLAINEN mari.x.savolainen@gmail.com

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, fax (09) 6843 9911, toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA MIKKO LÄHDEVUORI Proviisori-lehden päätoimittaja gsm 050 339 8404, mikko.lahdevuori@proviisoriyhdistys.net EDUNVALVONTAPROVIISORI HENNA KYLLÖNEN, proviisori gsm 040 129 0062, henna.kyllonen@proviisoriyhdistys.net JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN Puh. (09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net

1.18 PROVIISORI 35

jäsenedut

Suomen Proviisori yhdistyksen jäsenedut Proviisori, järjestäydy ja hyödynnä etusi Proviisoriyhdistyksessä! Opiskelija, voit liittyä yhdistykseen opintojen alusta alkaen! TYÖTTÖMYYSKASSA. Jäsenet ovat halutessaan vakuutettuja kauttamme Suomen toiseksi suurimmassa työttömyyskassassa (IAET). Voit kerätä ansiosidonnaisen työttömyysturvan hyödyt itsellesi jo opintoihin kuuluvasta palkallisesta harjoittelusta tai esimerkiksi kesätöistä. TYÖSUHDENEUVONTA. Yhdistyksen edunvalvontaproviisorilta ja yhteistyöasianajotoimistomme Kasanen & Vuorisen kautta jäsenemme saavat tarvittaessa neuvontaa työ- ja virkasuhdeasioissa. ASIANAJOPALVELUT. Yhdistyksen jäsenten käytössä on lakimiespalvelu. Yhteydenotot asianajajaamme Proviisoriyhdistyksen toimiston kautta. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS. Jäsenet kuuluvat automaattisesti riita-asioissa yhdistyksen kautta Ifin ammatillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen piiriin. MATKAVAKUUTUS. Yhdistys on ottanut jäsenilleen vapaa-ajan matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen. Matkavakuutustodistuksen löydät Omat jäsentiedot -alueelta. Lisätietoja jäsensivuilta ja If asiakaspalvelusta p. 010 19 19 19, ma–pe 8–20, www.if.fi/ proviisoriyhdistys. If tarjoaa myös vakuutuksia jäsenetuhintaan. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa ja se postitetaan kaikille proviisoreille ja proviisoriopiskelijajäsenillemme kotiin.

PIAN SUORAAN KÄNNYKÄSTÄSI! Vuoden suurin jäsenpalveluuudistuksemme, monipuolinen jäsenportaali, mm. verkkokoulutuksineen, lanseerataan Proviisoripäivän 17.3. yhteydessä. Tule tutustumaan ja testaamaan sitä aivan ensimmäisten joukossa!

Jäsenet saavat henkilökohtaiset käyttäjätunnukset terveydenhuollon ja lääkealan ammattilaisten tietoverkkoon Fimnetiin (Finnish Medical Network). Henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella pääset lukemaan myös mm. Lääkärilehteä sekä Pharmaca Fennicaa. Lisäksi yhdistyksen jäsenet saavat halutessaan käyttöönsä terveydenhuollon ammattihenkilöille tarkoitetun fimnet.fi-päätteisen sähköpostiosoitteen. KOULUTUS. Oman osaamisen kehittäminen ja verkostojen laajentaminen on paras tapa vahvistaa työmarkkina-asemaansa. Proviisoriyhdistys tarjoaakin jäsenilleen vuosittain laajan valikoiman ammatillisia kouluttautumismahdollisuuksia, joista suurimmat ovat maaliskuussa järjestettävä Proviisoripäivä ja syyskuussa järjestettävä Joka proviisorin ajankohtaisseminaari. Jäsenet osallistuvat koulutuksiin edulliseen jäsenhintaan. Järjestämme lisäksi yhteistyökoulutuksia alan eri toimijoiden, kuten Suomen Apteekkariliiton, Oriolan, Receptumin ja lääkeyritysten kanssa. ProMentee-ohjelmasta on tullut merkit tävä osa Proviisoriyhdistyksen ammatillisia palveluita. Mentoroinnin avulla löydetään uusia ajatuksia ja ideoita, kontakteja sekä saadaan kannustusta urahaasteisiin. Tutustu ohjelmaan: www.proviisoriyhdistys.net/mentorointi APURAHAT. Proviisoriyhdistys jakaa lisäksi jäsenilleen yhteistyössä ratiopharm Oy:n kanssa yhteensä 2000 euron edestä apurahoja syksyn Ajankohtaisseminaarin yhteydessä. Näitä apurahoja voivat hakea apteekkariksi aikovat proviisorit kehittäessään valmiuksiaan apteekkiliiketoiminnan harjoittamiseen. Apurahat julkaistaan haettavaksi keväällä. OPISKELIJATAPAHTUMAT. Yhdistys järjestää tapahtumia esimerkiksi opintonsa aloittaville ja valmistuville proviisoreille. Verkostoitumismahdollisuuksia tarjotaan proviisoriopiskelijoille edulliseen jäsenhintaan myös yhdistyksen yleisissä koulutustapahtumissa. JÄSENETUJA MYÖNTÄVÄT MEILLE MYÖS:

Liity jäseneksi! Katso lisää www.proviisoriyhdistys.net 36 PROVIISORI 1.18

PROVIISORIPÄIVÄ 2018

Vaikuta muutokseen Lauantaina 17.3.2018 Arcada, Jan-Magnus Janssonin aukio 1, Helsinki OHJELMA 9.00 Ilmoittautuminen, aamupala ja näyttelyyn tutustuminen I 9.30–11.30 KATSE LÄÄKEKUSTANNUKSISTA ELÄMÄNLAATUUN JA VAIKUTTAVUUTEEN Puheenjohtaja HEIKKI RUSKOAHO, farmakologian ja lääkekehityksen professori, Helsingin yliopisto PROVIISORIPÄIVÄN ALKUSANAT Toiminnanjohtaja MIKKO LÄHDEVUORI, Suomen Proviisoriyhdistys DIABETESLÄÄKKEIDEN KORVAUSTASON ALENTAMISEN ALUSTAVIA VAIKUTUKSIA TERHI KURKO, FaT, erikoistutkija, Kela TYYPIN II DIABEETIKON MOTIVOINTI OMAAN HOITOON MARITA LASSILA, DMII diabeetikko, Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen hallituksen jäsen LÄÄKEKORVAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN MUUTTUVAN LÄÄKEHOIDON TARPEISIIN HEIKKI RUSKOAHO, farmakologian ja lääkekehityksen professori, Helsingin yliopisto AJANKOHTAISTA LÄÄKKEIDEN HINTA- JA KORVATTAVUUSASIOISTA, DRA Consulting 11.30–13.00 Lounas ja ProMentee-lounastapaaminen 11.30–14.00 Näyttely avoinna II 13.00–15.45 LÄÄKEHOIDON KUUMAT AIHEET – HARVINAISTA JA HENKILÖKOHTAISTA Puheenjohtaja TANJA KIVINUMMI, FaT, koulutusvaliokunnan puheenjohtaja, Suomen Proviisoriyhdistys HARVINAISSAIRAUDET JA -LÄÄKKEET SUOMESSA MIIA TURPEINEN, LT, dosentti, arviointiylilääkäri OYS-ERVA, PALKOn lääkejaoston puheenjohtaja HARVINAISSAIRAUKSIEN LÄÄKKEIDEN KEHITTÄJÄN PUHEENVUORO LAURA KASSLIN, Associate Director, Market Access, Biogen Finland oy

YHTEISTYÖKUMPPANIN PUHEENVUORO VERMAN 15.45–16.30 Iltapäiväkahvit ja näyttelyyn tutustuminen, Proviisoriyhdistyksen FaT-verkoston tapaaminen III 16.30–17.50 KUINKA EROTUN TYÖNHAKUMARKKINOILLA? Puheenjohtaja VUOKKO MUSTONEN, puheenjohtaja, Suomen Proviisoriyhdistys ITSENSÄ BRÄNDÄÄMINEN JA TYÖNHAKUTAIDOT JOUNI ORTJU, yrittäjä ja toimitusjohtaja, LAATUkoulutus Mikä on oman osaamiseni kokonaisuus ja miten tuotteistan sen sekä markkinoin itseni työnantajille? Lisäksi luento avaa työnhakutaidot; toimintatapoja ja tekniikoita sekä luennolla luodaan katsaus omaan kontaktiverkostoon. PROVIISORIYHDISTYKSEN HALLITUKSEN PUHEENVUORO Apurahojen, opintopalkintojen ja Vuoden Proviisorikollega -palkinnon saajien julkistaminen 18.00–21.00 COCKTAIL-TILAISUUS ARCADASSA ILMOITTAUTUMISET, OHJELMA JA LUENTOESITTELYT: www.proviisoriyhdistys.net/proviisoripäivä OSALLISTUMISMAKSUT Osallistumismaksu kattaa koko seminaaripäivän luentomateriaalit (sähköisesti pdf-tiedostoina), luentovihkon, aamu- ja iltapäiväkahvin sekä lounaan. Lisäksi Proviisoripäivän aikana on mahdollista tutustua myös kattavaan lääkealan näyttelyyn (ks. luentovihko). Proviisoriyhdistyksen proviisorijäsenet ja kannattaja-apteekkarit: • 11.2.2018 asti 79 EUR • late bird -hinta 12.2.2018 alkaen 99 EUR Proviisoriyhdistyksen proviisoriopiskelijajäsenet: • 29 EUR Muut osallistujat: • 11.2.2018 asti: 129 EUR • late bird -hinta 12.2.2018 alkaen: 169 EUR • Muut proviisoriopiskelijat 59 EUR

GENOMITIEDON HYÖDYNTÄMINEN SAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISYN JA HOIDON TUKENA HELENA KÄÄRIÄINEN, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Huom! Kaikki ilmoittautumiset 1.3.2018 mennessä.

MIKROBIOMI – SUOLISTON HYVINVOINNIN VAIKUTUKSET TERVEYTEEN! ANNE SALONEN, FT, dosentti, Helsingin yliopisto

Tavataan Proviisoripäivillä!

Cocktail-tilaisuus +20 EUR sisältää illan ruoka- ja juomatarjoilun sekä illan esiintyjän, Proviisori-DJ Lene. Yhteistyössä DRA Consulting ja Verman.

vapaalla TEKSTI VELI-MATTI SURAKKA JA MAIJA RAUHA KUVAT VELI-MATTI SURAKKA JA DREAMSTIME

Voisin elää suklaalla ja hedelmillä Kajaanin 3. Lehtikankaan apteekissa työskentelevä proviisori, JEAT Veli-Matti Surakka rakastaa suklaata ja lukemista. Iltaisin rentoudutaan puolison kanssa sohvalla Netflixin parissa. KOVAKANTINEN ON PARAS

Lukioaikoina muistan hotkaisseeni yli 500-sivuisen romaanin lähes yhdeltä istumalta. Enää ei voi yhtä intensiivisiä lukusessioita pitää. Kirjahyllyssä odottaa toki sopivaa hetkeä useampia teoksia. Vannon tavallisen kovakantisen kirjalta tuoksuvan kirjan nimeen. Elektronisissa kirjoissa ei ole samaa fiilistä. Viime vuosina lukemistani teoksista etenkin Glenn Greenwaldin Edward Snowden – Ei pakopaikkaa oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättelevä. LAUKUT TÄYTEEN SUKLAATA

Voisin ihan hyvin elää koko elämäni suklaalla, kunhan edes joskus saisin tuoreita hedelmiä. Ulkomaan reissuilta pyrin lastaamaan matkalaukut täyteen sellaisia suklaita, joita ei Suomesta saa. Eksoottisin herkku, jota olen maistanut, on valkosuklaalla päällystetty rosépippuri. Kerran ostin joulunjälkeisalennuksista reilut kymmenen kiloa konvehteja, nam! SUURIA MUINAISIA TORJUMASSA

Harrastuksista nostaisin esille lautapelailun yhdessä kavereiden kanssa. Tykkään eniten yhteistyöpeleistä, joissa ei kamppailla toisia pelaajia vastaan. Suosikkini on H.P. Lovecraftin Cthulhu-mytologian ympärillä pyörivä Arkham Horror -lautapeli. Yhdessä on mukavaa suunnitella seuraavaa siirtoa ja samalla jutella kaikesta muustakin maan ja taivaan välillä. Yhteen peliin menee helposti yli neljä tuntia, mikä on lyhyehkö aika oikeasti aikaa vieviin lautapeleihin. LEPPOISA KARVAKASA HUKKA

Nyt jo edesmennyt Hukka-koira oli sekarotuinen, isoa jämtlanninpystykorvaa muistuttava karvakasa. Ihana ja leppoisa luonne – tykkäsi tosin harmikseni ulkoilla etenkin todella kylminä pakkaspäivinä. Tällä hetkellä taloudessa on perheen lisäksi neljä kissaa ja kaksi koiraa. Toimin aiemmin Kainuun Eläinsuojeluyhdistyksen hallituksessa, mutta nykyään olen ollut jo pari kautta yhdistyksen toiminnantarkastajana. Vapaaehtoistyön avulla haluan edistää kaikkien hyvinvointia. PITSAA JA BATAATTIRANSKALASIA

Iltaisin rentoudutaan ja rauhoitutaan päivän kiireistä Netflixin äärellä. Jokin mielenkiintoinen sarja pyörimään ja sohvalle mukavasti lojumaan puolison viereen. Jos oikein herkutella haluamme, niin iltapalaksi maistuu uunissa paistettu pitsa tai bataattiranskalaiset. Kyllä yöllä uni maistuu! Perheenlisäystäkin on jälleen odotettavissa, joten täytyy nauttia rauhallisista öistä vielä kun niitä hetken aikaa on… ¢

38 PROVIISORI 1.18

Raikas helpotus nuhaan ja poskiontelotulehduksen oireisiin. Nuha ja tukkoinen nenä saattavat aiheuttaa paineen tunnetta ja särkyä poskionteloissa. Ota avuksi Otrivin Menthol -nuhasumute. Yksi raikas suihkaus sieraimiin avaa tukkoisen nenän muutamassa minuutissa ja helpottaa poskiontelotulehduksen oireita – vaikuttaen jopa 10 tuntia.

Otrivin (ksylometatsoliini) nenäsumutteet nenän tukkoisuuden lievittämiseen nuhassa ja poskiontelotulehduksessa. Aikuisille ja yli 12-vuotiaille 1 mg/ml -vahvuista nenäsumutetta tarvittaessa korkeintaan 3 kertaa päivässä enintään 10 päivän ajan. 1-11-vuotiaille aikuisen valvonnassa 0,5 mg/ml -vahvuista nenäsumutetta tarvittaessa iästä riippuen 1-2, korkeintaan 3 kertaa päivässä enintään 5 päivän ajan. Jos olet yliherkkä jollekin valmisteen sisältämistä aineista, jos sinulla on karstanuhaa, atrofinen nuha tai ahdaskulmaglaukooma tai jos sinulle on äskettäin tehty jokin nenä-nielualueen leikkaus, älä käytä Otrivinia. Keskustele valmisteen käytöstä lääkärin kanssa tai kysy neuvoa apteekista, jos käytät muita lääkkeitä tai jos sinulla on jokin pitkäaikaissairaus. Ei tule käyttää raskauden aikana. Imetysaikana lääkärin ohjeen mukaan. Päänsärkyä, nenän kuivumista, poltteluntunnetta nenässä tai pahoinvointia voi esiintyä haittavaikutuksina. Raportoi epäillyt haittavaikutukset Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle (www.fimea.fi). Lue huolella pakkausseloste. Valmisteyhteenvetojen lyhennelmä 14.6.2016. Perustuu syyskuu 2015/huhtikuu 2016 päivättyihin valmisteyhteenvetoihin. GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Finland Oy, Piispansilta 9 A, 02231 Espoo, puh: 0800 77 40 80, s-posti: scanda.consumer-relations@gsk.com. Tavaramerkit ovat GSK-konsernin omistamia tai sille lisensoituja. ©2017 GSK-konserni tai lisenssinhaltija. 10/2017 CHFIN/CHOTRI/0013/17

“Hallitsetko verenpainelääkkeet apteekissa − miten ohjaat verenpaineasiakasta?”

FI/CORPI/17/0016/8/2017

Mikko Puhakka Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, kliininen opettaja

tevacare.fi

Yleislääketiede

Asiantuntijoiden laatimia interaktiivisia koulutuksia aidoista asiakaskohtaamisista.