MOU-AREENAN ANSIOSTA BIITSILLE LÄPI VUODEN
Haluaisitko Sinäkin upottaa varpaasi ympäri vuoden lämpimään hiekkaan ja nauttia biitsin riemusta?
MOU-Areena on syksyllä 2012 valmistunut uudenaikainen, Sastamalan Mouhijärvellä sijaitseva beachvolley-halli. Hallissa on kolme täysimittaista kenttää, sosiaalitilat saunoineen ja suihkuineen sekä katsomo, josta voi seurata kenttien tapahtumia.
Suunnittelussa on ollut mukana useita aktiivipelaajia ja perusperiaatteena onkin ollut mahdollisimman hyvä pelikokemus ja mahdollisuus täysipainoiseen harjoitteluun. Pallot ja muut harjoittelun apuvälineet ovat kaikkien vuoron hankkineiden vapaassa käytössä. Myöskään harrastepelaajia ei ole unohdettu, kesältä tutut harrasteturnaukset jatkuvat myös talvella.
Varattavissa on sekä irto- että vakiovuoroja, irtovuorot voit varata kätevästi yläpalkissa sijaitsevasta biitsille.fi sivuston ”Ajanvaraus” -painikkeesta. Varauskoneesta näet sekä vapaana olevat vuorot kolme viikkoa eteenpäin, että vuorojen hinnat. Kun haluat varata vakiovuoron, ota yhteyttä ”Yhteystiedot” -painikkeen alta löytyvään sähköpostiin tai puhelinnumeroon, niin laskemme tarjouksen koskien loppukauden vuoroja.
Järjestämme hallikauden aikana suuren määrän erilaisia turnauksia, katso lisätiedot biitsille.fi ”Tapahtumat/ turnaukset” -painikkeen alta. Hallia voi vuokrata myös erilaisten tapahtumien tai teemapäivien pitopaikaksi, kysy lisätietoja mouareena@gmail.com
Tervetuloa pelaamaan!
VARAA VAKIOVUORO KAUDELLE 2024-2025
MoU-areena
Pynnärinkuja 14
38460 Sastamala mouareena@gmail.com
Biitsille.fi / Biitsihalli
#mouareena
VIRVE Beach volley 2024 - turnaus Vantaalla
8 VIRVE 2024 tulokset
10 VIRVE osallistujamäärät ja mestarit 2001-2024
12 Beach volley -kesän huipennus alkoi Pariisista ja päättyi Hampuriin
16 SM-kiertue 2024
22 Viranomaisesittely. Puolustusvoimat
26 Viranomaisesittely. Rajavartiolaitos
28 Viranomaisesittely. Tulli
29 Viranomaisesittely. Rikosseuraamuslaitos
32 Viranomaisesittely. Hätäkeskuslaitos
Viranomaisesittely. Poliisi
Viranomaisesittely. Pelastustoimi
JULKAISIJA
Poliisi-Biitsi ry virvebiitsi.fi
PÄÄTOIMITTAJA
Jyrki Mäkikokko
ILMOITUSMYYNTI
Suomen Myyntimediat www.suomenmyyntimediat.fi
KUSTANNUS, TAITTO
JA LASKUTUS
Printmix www.printmix.fi puh. 010 319 6380
PAINOPAIKKA
Hannun Tasapaino Oy Espoo
Poliisi-Biitsi ry järjesti viranomaisten yhteisen beach volley –turnauksen eli VIRVE Beach volley 2024 – turnauksen 5. syyskuuta Vantaalla Hiekka.fi -sisähallissa.
ärjestyksessään nämä olivat jo 21. viranomaisten yhteiset kisat. Ensimmäinen turnaus järjestettiin Messilässä vuonna 2004 ja sen jälkeen turnaus on järjestetty
Vaasassa, Eurassa, Hyvinkäällä, Porissa, Helsingissä, Jyväskylässä ja Vantaalla. Osassa turnaus on järjestetty vain kerran ja osassa useita kertoja. Erityisesti Eura ja Jyväskylä ovat olleet mieluisia turnauspaikkakuntia ja siellä olemme pelanneet useita kertoja.
Turnaus pelattiin nyt neljättä kertaa peräkkäin loppu kesästä sisähallissa. Olosuhteet hallissa ovat loistavat ja puitteet mukavalle turnaukselle muutenkin erinomaiset. Osanottajia oli tällä kertaa poliisista, pelastuslaitoksesta, puolustusvoimista, rajavartiolaitokselta ja rikosseuraamuslaitokselta. Pelaajia oli kaikkiaan 62. Naisten kilpasarjassa kolme paria, miesten kilpasarjassa 9 paria ja kolmisin pelattavassa harrastesarjassa 10 joukkuetta.
Naisten kilpasarja
Sarjaan osallistui kolme poliisi paria, jotka kaikki pelasivat toisiaan vastaan. Tämän jälkeen kaksi parasta pelasivat loppuottelun. Loppuottelussa olivat vastakkain Sonja
J VIRVE BEACH VOLLEY 2024
Snellman ja Vilma Ruuska sekä Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin. Voittoon pelasivat Snellman ja Ruuska voittamalla loppuottelun erin 2-0 (21-11, 21-6). Alkulohkossa he voittivat niukasti keskinäisen pelin erin 2-1, joten voitto finaalissa oli kuitenkin odotettu. Pronssille pelasivat Sanna Lautamatti ja Jaana Pöppönen.
Miesten kilpasarja
Sarjaan osallistui yhdeksän paria, jotka pelasivat alkulohkon pelit kolmessa alkulohkossa. Alkulohkojen voittajiksi pelasivat parit Mikko Veijanen ja Jaakko Sointu, Antti Hyvönen ja Miikka Putkonen, Antti Leppänoro ja Kari Somppi. Nämä kolme paria voittivat myös puolivälierät ja selvittivät tiensä mitalipeleihin.
”ISOT KIITOKSET KAIKILLE
PELAAJILLE JA HIEKKA BEACH
CLUBIN HENKILÖKUNNALLE
MUKAVASTA JA HYVIN
SUJUNEESTA TURNAUKSESTA”
Voittoon pelasivat pelastuslaitoksen pari Hyvönen ja Putkonen, joille mestaruus oli jo toinen. He voittivat mitalipeleissä molemmat pelit erin 2-0. Hopealle pelasi pelastuslaitoksen Mikko Veijanen ja puolustusvoimien Jaakko Somppi, jotka voittivat rikosseuraamuslaitoksen parin Antti Leppänoro ja Kari Somppi erin 2-0.
Harrastesarja
Parhaimmillaan harrastesarjaan on osallistunut joukkueita vuonna 2006 Eurassa, jolloin mukana oli 37 joukkuetta. Tällä kertaa harrastesarjaan osallistui 10 joukkuetta. Joukkueista kaksi tuli puolustusvoimista ja kahdeksan poliisista. Ottelut aloitettiin pelaamalla kaksi alkulohkoa ja alkulohkojen jälkeen lohkojen voittajat PMH ja Olli & Boys pääsivät suoraan välieriin. Lohkojen kakkoset ja kolmoset pelasivat ristikkäisottelut pääsystä välieriin
ja sinne selviytyivät Nokian hiekkasudet ja Tikkakosken pommittajat. PMH ja Olli & Boys voittivat molemmat välieränsä. PMH otti selkeän voiton Nokian hiekkasusista erin 2-0. Olli & Boys sai lopulta luovutusvoiton Tikkakosken pommittajista heidän luovuttaessaan yhden pelaajan loukkaantumisen takia ennen kolmatta erää. Näin ollen pronssipeliä ei pelattu ja Nokian hiekkasudet sijoittuivat kolmanneksi.
Loppuottelu oli joukkueen Olli & Boys selkeää hallintaa ja PMH ei saanut peliään lainkaan käyntiin ja ottelu päättyi erin 2-0 (21-15, 21-10)
Vuoden 2025 turnaus pelataan to 11.9.2025 Hiekka Beach clubin sisähallissa. Muutos ajankohtaan on mahdollista riippuen hallin varauksista. Seuratkaa uutisointia turnauksesta virvebiitsi.fi sivustolla.
N Naiset
1. Sonja Snellman ja Vilma Ruuska, poliisi
2. Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin, poliisi
3. Sanna Lautamatti ja Jaana Pöppönen, poliisi
M Miehet
1. Antti Hyvönen ja Miikka Putkonen, pelastuslaitos
2. Mikko Veijanen ja Jaakko Sointu, pelastuslaitos/puolustusvoimat
3. Antti Leppänoro ja Kari Somppi, rikosseuraamusvirasto
4. Tuomo Kelkka ja Matti Kulmanen, poliisi/puolustusvoimat
5. Tommi Koskela ja Petri Olkkonen, poliisi/pelastuslaitos
6. Juuso Reponen ja Tony Bäckman, pelastuslaitos
7. Matti Niiniö ja Matias Iso-Järvenpää, poliisi
8. Markus Haapasaari ja Atte Aittakorpi, rajavartiolaitos
9. Janne Sievänen ja Mikko Lehtola, poliisi/pelastuslaitos
H Harrastesarja
1. OLLI & BOYS (Olli Kuusisto, Mikko Talvitie, Harri Viitanen), poliisi
2. PMH (Mika Laihorinne, Hannu Ojaniemi, Pasi-Rinta-Runsala), poliisi
3. NOKIAN HIEKKASUDET (Jyri Linnikko, Petteri Pulkkinen, Veikko Tammisalo), poliisi
4. TIKKAKOSKEN POMMITTAJAT, puolustusvoimat
5. LUOVU, puolustusvoimat
6. QUICKSAND/PPS, poliisi
7. BEACH BOYS PORI, poliisi
8. NYYTIT, poliisi
9. Hiekkamadot, poliisi
10. KOPS, poliisi
VIRVE BEACH VOLLEY 2024 tulokset:
VIRANOMAISTURNAUKSET SARJAT, OSALLISTUJAMÄÄRÄT JA MESTARIT 2001-2024
POLIISIEN SM-TURNAUKSET
2001, Helsinki (84 pelaajaa)
M Miehet (11 paria)
Petri Kari ja Esa Taskinen
N Naiset ( 8 paria)
Mia Lundan ja Anne Verlin
M40 Miehet 40 (5 paria)
Jarmo Houni ja Antti Suntio
K Kuntosarja (12 joukkuetta)
Lappi, Keijo Spets, Heikki Pieskä ja Pasi Rissanen
2002, Helsinki (67 pelaajaa)
M Miehet (8 paria)
Petri Kari ja Esa Taskinen
N Naiset (6 paria)
Marja Jaakkola ja Hanna Kuokkanen
K Kuntosarja (13 joukkuetta)
Popeda, Severi Savolainen,
Mika Peltomäki ja Jari Pouttu
2003, Savonlinna (71 pelaajaa)
M Miehet (6 paria)
Petri Kari ja Esa Taskinen
N Naiset (4 paria)
Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin
K Kuntosarja (10 joukkuetta)
SPUL, Risto Heinonen, Pekka Haikka ja Pekka Törmänen
VIRVE –TURNAUKSET
2004, Hollola (165 pelaajaa)
M Miehet (24 paria)
Jyri Linnikko ja Mika Lekkerimäki, poliisi
N Naiset (10 paria)
Marja Jaakkola ja Tiina Pispa, poliisi
M40 Miehet 40 (8 paria)
Ilkka Tarvus ja Petteri Häyrinen, pelastuslaitos
K Kuntosarja (29 joukkuetta)
Santa Claus II, poliisi
Tapio Keränen, Tero Oiva ja Keijo Spets
2005, Vaasa (140 pelaajaa)
M Miehet (11 paria)
Jyri Linnikko ja Tommi Ronkainen, poliisi
N Naiset (7 paria)
Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin, poliisi
M40 Miehet 40 (6 paria)
Jarmo Köykkä ja Janne Lahti, puolustusvoimat
K Kuntosarja (30 joukkuetta)
ATP, poliisi
Aki Törmänen, Pentti Kuoksa ja Teemu Mustapää
2006, Eura (160 pelaajaa)
M Miehet (9 paria)
Jyri Linnikko ja Tuomas Väyrynen, poliisi
N Naiset (6 paria)
Mia Lundan ja Marja Jaakkola, poliisi
M40 Miehet 40 (7 paria)
Jarmo Köykkä ja Janne Lahti, puolustusvoimat
K Kuntosarja (37 joukkuetta)
Keravan Kollit, pelastuslaitos
Juhani Tuominen, Pasi Peltonen ja Margo Kilki
2007, Eura (110 pelaajaa)
M Miehet (4 paria)
Jyri Linnikko ja Tommi Ronkainen, poliisi
N Naiset (6 paria)
Mia Lundan ja Marja Jaakkola, poliisi
M40 Miehet 40 (5 paria)
Jarmo Köykkä ja Janne Lahti, puolustusvoimat
K Kuntosarja (23 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Petri Köykkä, Rauno Laukkanen, Herkko
Mäensivu
2008, Eura (118 pelaajaa)
M Miehet (6 paria)
Jyri Linnikko ja Anton Krook, poliisi
N Naiset (5 paria)
Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin, poliisi
M40 Miehet 40 (4 paria)
Jarmo Köykkä ja Petri Köykkä, puolustusvoimat/vankeinhoito
K Kuntosarja (26 joukkuetta)
Poliisi-Biitsi, poliisi
Lasse Setälä, Eero Savolainen, Jyrki Mäkikokko ja Jaana Kumpumäki
2009, Hyvinkää (70 pelaajaa)
M Miehet (2 paria)
Jyri Linnikko ja Anton Krook, poliisi
N Naiset(5 paria)
Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin, poliisi
M40 Miehet 40 (3 paria)
Pekka Haikka ja Ari Kärkkäinen, poliisi
K Kuntosarja (19 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Janne Lahti, Herkko Mäensivu ja Rauno Laukkanen
2010, Pori (105 pelaajaa)
M Miehet (8 paria)
Jyri Linnikko ja Tommi Koskela, poliisi
N Naiset (4 paria)
Satu Aro ja Laura Kumpulainen, poliisi
M50 Miehet 50 (3 paria)
Pekka Haikka ja Mikko Junno, poliisi
K Kuntosarja (23 joukkuetta)
PuvoVaho, puolustusvoimat ja vankeinhoito
Jarmo Köykkä, Petri Köykkä ja Antti
Leppänoro
2011, Helsinki (80 pelaajaa)
M Miehet (5 paria)
Jyri Linnikko ja Anton Krook, poliisi
N Naiset (4 paria)
Heli Kakko ja Mirva Lindberg, poliisi
M50 Miehet 50 (4 paria)
Pekka Haikka ja Jouko Hassi, poliisi
K Kuntosarja (18 joukkuetta)
Keravan Kollit, pelastuslaitos
Juhani Tuominen, Margo Kilgi ja Jani Pohjolainen
2012, Eura (66 pelaajaa)
M Miehet (6 paria)
Jyri Linnikko ja Saku Korhonen, poliisi
N Naiset (2 paria)
Satu Aro ja Laura Kumpulainen, poliisi
K Kuntosarja (16 paria)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Janne Lahti, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen
2013, Eura (56 pelaajaa)
M Miehet (1 pari)
Ei pelattu
N Naiset (2 paria)
Heli Kakko ja Satu Aro, poliisi
K Kuntosarja (16 joukkuetta)
SPUL, poliisi Risto Heinonen, Jouko Hassi, Olli Kuusisto ja Lasse Setälä
2014, Jyväskylä (63 pelaajaa)
M Miehet (5 paria)
Antti Leppänoro ja Petri Olkkonen, rikosseuraamus-/pelastuslaitos
N Naiset (3 paria)
Satu Aro ja Laura Kumpulainen, poliisi
H Harrastesarja (3 paria)
Eero Savolainen ja Markku Lähteenmäki, poliisi
K Kuntosarja (13 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Petri Köykkä, Herkko
Mäensivu ja Jouko Lehtinen
2015, Jyväskylä (66 pelaajaa)
M Miehet (6 paria)
Jyri Linnikko ja Saku Korhonen, poliisi
N Naiset (1 pari)
Ei pelattu
K Kuntosarja (15 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Petri Köykkä, Herkko
Mäensivu ja Rauno Laukkanen
2016, Jyväskylä (40 pelaajaa)
M Miehet (4 paria)
Jyri Linnikko ja Tommi Koskela, poliisi
N Naiset ( - )
Ei pelattu
K Kuntosarja (10 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen
2017, Jyväskylä (43 pelaajaa)
M Miehet (4 paria)
Antti Leppänoro ja Petri Olkkonen, rikosseuraamus-/pelastuslaitos
N Naiset ( - )
Ei pelattu
K Kuntosarja (11 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen
2018, Jyväskylä (56 pelaajaa)
M Miehet (6 paria)
Ransu Miinalainen ja
Henri Härkänen, pelastuslaitos
N Naiset ( - )
Ei pelattu
K Kuntosarja (11 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen
2019, Jyväskylä (64 pelaajaa)
M Miehet (5 paria)
Antti Torvinen ja Pekka Laakso, pelastuslaitos
N Naiset ( - )
Ei pelattu
K Kuntosarja (16 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen
2020, Vantaa (75 pelaajaa)
M Miehet (3 paria)
Mikko Veijanen ja Ville Juntura, pelastuslaitos/poliisi
N Naiset (5 paria)
Heli Kakko ja Sonja Laitinen, poliisi
K Kuntosarja (18 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen
2021, Helsinki (55 pelaajaa)
M Miehet (5 paria)
Jyri Linnikko ja Tommi Koskela, poliisi
N Naiset (3 paria )
Sanna Lautamatti ja Helvi Seppänen, poliisi
K Kuntosarja (12 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu, Jouko Lehtinen ja Elmeri Nahkala
2022, Helsinki (46 pelaajaa)
M Miehet (3 paria)
Antti Hyvönen ja Miikka Putkonen, pelastuslaitos
N Naiset (3 paria )
Sanna Lautamatti ja Helvi Seppänen, poliisi
K Kuntosarja (10 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu, Jouko Lehtinen ja ja Elmeri Nahkala
2023, Helsinki (52 pelaajaa)
M Miehet (4 paria)
Mikko Veijanen ja Oskari Marjakoski, pelastuslaitos/puolustusvoimat
N Naiset (3 paria )
Jaana Pöppönen ja Sanna Lautamatti, poliisi
K Kuntosarja (11 joukkuetta)
Åbosnutar, poliisi
Matti Niiniö, Matias Iso-Järvenpää, Kari Hieta 2024, Vantaa (62 pelaajaa)
M Miehet (9 paria)
Antti Hyvönen ja Miikka Putkonen, pelastuslaitos
N Naiset (3 paria)
Sonja Snellman ja Vilma Ruuska, poliisi
K Kuntosarja (10 joukkuetta)
OLLI & BOYS Olli Kuusisto, Mikko Talvitie, Harri Viitanen, poliisi
Beach volley -kesän huipennus alkoi Pariisista ja päättyi Hampuriin
TEKSTI: JYRI LINNIKKO
KUVAT: FIVB
Beach volleyn kesän 2024 kansainvälisen tason huipennus alkoi heinäkuun lopussa Pariisin olympialaisista. Niiden jälkeen heti perään pelattiin Hollannissa EM-turnaus, jonka jälkeen vuorossa oli Saksan Hampurissa pelattu korkeimman tason Elite-turnaus.
Rypistys oli sen verran rankka, että läheskään kaikki kärkiparit eivät pelanneet kaikkia turnauksia. Tämä oli varmasti etukäteen arvattavissa, joten EM-kisojen ja Hampurin Elite-turnauksen ajankohdat olisi voinut sijoitella paremmin.
Olympialaisten beach volley -areena oli rakennettu ihan Eiffel-tornin juurelle, ja se oli varmasti yksi hienoimmista suorituspaikoista koko olympialaisissa. Turnaukseen pääsi 24
”TURNAUKSEN
SUURIMMAT
ENNAKKOSUOSIKIT OLIVAT NAISISSA
BRASILIAN PARI ANA PATRICIA/DUDA JA
MIEHISSÄ RUOTSALAISET ÅHMAN/HELLVIG”
paria sekä miehissä että naisissa. Yhdestä maasta sai olla korkeintaan kaksi paria molemmissa sarjoissa. Taru Lahti-Liukkonen ja Niina Ahtiainen jäivät todella niukasti ulos turnauksesta, joten Suomella ei edustusparia kisoissa ollut.
Turnauksen suurimmat ennakkosuosikit olivat naisissa Brasilian pari Ana Patricia/ Duda ja miehissä ruotsalaiset Åhman/
Hellvig. Molemmat ennakkosuosikit myös lunastivat odotukset, vaikka helposti se ei käynyt kummassakaan sarjassa. Ruotsalaiset hävisivät kaksi ensimmäistä peliään alkulohkossa sijoittuen lohkonsa kolmanneksi.
Neljännesvälierä oli tiukka 2-1 vääntö kuubalaisparia Diaz/Alayoa vastaan. Alkukompurointien jälkeen ruotsalaisille ei löytynyt pysäyttäjää ja he voittivat kaikki kolme viimeistä peliään 2-0. Naisten puolella brasilialaiset ennakkosuosikit voittivat kaikki pelinsä välieriin asti 2-0. Välierä ja finaali olivat tiukkaa vääntöä, jotka molemmat kääntyivät kuitenkin brasilialaisille erin 2-1.
Ruotsalaisen Åhman/Hellvig -parin pelitapa on herättänyt ihastusta jo muutaman vuoden. Tavaramerkkinä on vastaanoton nostaminen niin, että passaavalla pelaajalla on mahdollisuus lyödä suoraan vastaanotosta tai passata hyppypassi, jonka tempo on kohtuullisen nopea. Pelitapa ei varsinaisesti ole mitenkään uusi, mutta suoritusten taso, millaisena Åhman/Hellvig pystyy suoritukset pitämään on sellainen, mihin muut eivät ole pystyneet. Ruotsalaisten menestyksen myötä nopeatempoisia passeja, toisesta kosketuksesta lyöntejä ja hyppypasseja on nähty lisääntyvässä määrin joka sarjatasolla. Pelitavan vaikeudesta kertoo ehkä eniten se, että muut maailman kärkiparit pelaavat samalla tavalla, mutta vain silloin tällöin yksittäisinä välähdyksinä. Ja he ovat varmasti myös harjoitelleet paljon ruotsalaisten pelitapaa, mutta sellaisen varmuustason saavuttaminen, millä ruotsalaiset pelitapaansa toteuttavat, vaatii todella pitkän ajan harjoittelun myös maailman muilta huipuilta. Pelitavallisesti lähimpänä ruotsalaisia on jenkkipari Partain/Benesh. Heti seuraavalla viikolla olympialaisten jälkeen pelattiin EM-kisat Hollannissa.
Miesten puolella ruotsalaiset olympiavoittajat eivät turnaukseen tulleet. Myös muita poisjääntejä nähtiin. Todellisen jymypaukun räjäytti Latvian pari Plavins/ Fokerots. Varasijoilta turnaukseen noussut
latvialaispari voitti Euroopan mestaruuden kaataen loppuottelussa Saksan parin Ehlers/ Wickler. Saksan pari oli saavuttanut hopeaa myös olympialaisissa. Naisten puolella turnaukseen saatiin Suomestakin edustus, kun Taru Lahti-Liukkonen ja Niina Ahtiainen kamppailivat Euroopan mestaruudesta.
Alkulohkosta irtosi jatkopaikka lohkokolmosena. Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella vastaan tuli Espanjan pari Alvarez/Moreno, jonka suomalaiset voittivat suoraan kahdessa erässä. Toisella kierroksella vastaan tuli Italian pari Gottardi/Menegatti, jolle suomalaiset olivat hävinneet alkulohkossa. Italilaiset olivat toistamiseen parempia, ja suomalaisparille tuli kunniakas 9. sija. Italialaispari meni finaaliin asti, jossa tyytyminen oli EM-hopeaan.
Seuraavalla viikolla EM-kisojen jälkeen oli vielä vuorossa Elite-turnaus Hampurissa. Elite-turnauksen pääkaaviossa pelaa 16 joukkuetta, joista neljä tulee karsinnan kautta.
Naisten puolella Lahti-Liukkonen/Ahtiainen oli päässyt viime metreillä karsintaan. He selvittivät karsinnan voittamalla Hollannin ja Argentiinan parit 2-0. Pääkaaviossa samaan lohkoon tulivat Puerto Ricon ja Itävallan joukkueet sekä edellisellä viikolla Euroopan mestaruuden voittanut Saksan pari Muller/ Tillman. Ensimmäisessä pelissä suomalaispari pelasi reipasta peliä tuoreita Euroopan mestareita vastaan, mutta lopputuloksena oli 2-0 tappio. Erät etenivät tasaisissa merkeissä 15 pisteen paikkeille, jossa sitten tuli muutaman pisteen ero.
Toisessa pelissä vastaan tuli Itävallan pari Klinger/Klinger. Peli oli tiukkaa vääntämistä, josta lopputuloksena 2-1 voitto suomalaisille. Viimeisessä lohkopelissä oli vastassa Puerto Ricon joukkue, joka oli selvästi lohkon heikoin joukkue. Suomalaispari otti vakuuttavan 2-0 voiton, vaikka vastustaja sai pientä otetta toisen erän loppupuolella.
Ensimmäisessä pudotuspelissä vastaan tuli sama italialaispari Gottardi/Menegatti, jota vastaan oli tullut kaksi tappiota EM-kisoissa. Tällä kerralla peli oli paljon tasaisempaa. Italia voitti ensimmäisen erän 21-15. Suomalaiset toisen erän 21-11, jonka jälkeen vuorossa oli ratkaiseva kolmas erä. Erä eteni todella tasaisesti loppuun saakka.
Italia voitti erän 19-17 ja koko ottelun 2-1. Näin suomalaisparille tuli sama sijoitus kuin EM-kisoissa eli 9 sija. Suomalaisparin hieno turnaus antoi varmasti lisää itseluottamusta tulevaisuuteen. Suomalaisparin kaikki ominaisuudet riittävät siihen, että he pystyvät ottamaan voittoja jopa terävimmän kärjen joukkueista. Joskin maailmalla taso on niin laaja, että vähän nihkeällä pelillä yleensä tulee tappio. Suomalaisparin tärkeimmät kehityskohteet ovat syöttöpeli ja jatkopallohyökkääminen. Hyviä syöttöjä tulee kyllä, mutta isossa kuvassa helppoja syöttöjä on liian paljon. Jatkopallohyökkäämiseen tarvitaan enemmän päättäväisyyttä ja röyhkeyttä. Suomalaisparin vastaanotto, passi ja vastaanotosta hyökkääminen olivat erittäin hyvällä tasolla läpi turnauksen. Suomalaisparin tulevaisuus näyttää valoisalta. Voi olla, että huippusijoituksia tulee vielä tämän vuoden puolella.
Hampurin turnaukseen päättyi kolmen pelaajalegendan kansainvälinen ura. Miesten puolella viimeisen kansainvälisen turnauksensa pelasi Espanjan pari Herrera/Gavira. Parina he pelasivat neljät olympialaiset, ja Pablo Herreralle Pariisin olympialaiset olivat viidennet. Hänellä on olympiahopeaa
ensimmäisistä olympialaisistaan Ateenasta 2004. Herreralla on ikää 42 vuotta ja Gaviralla 36 vuotta. Kaksikko pelasi nämä kolme peräkkäistä turnausta.
Olympialaisista ja EM-kisoista tuloksena oli molemmista 5. sija. Hampurin turnauksessa kaksikko eteni finaaliin asti, jossa norjalaiset Mol/Sorum olivat parempia. Voi siis sanoa, että espanjalaiset lopettivat pitkän uran todellakin huipulla. Naisten puolella kansainvälisen pelaajauransa lopetti saksalainen Laura Ludwig. Hampurin turnaus oli hänen kotiturnauksensa ja siellä näkyi, kuinka suuri tähti hän on. Laura Ludwigin mittava ura on tuonut menestystä. Hänellä on olympiakulta, neljä Euroopan mestaruutta ja maailmanmestaruus sekä lukuisia muita turnausvoittoja. Laura Ludwig ja Kira Walkenhorst toivat beach volley -kentille paikalta syötettävän hyppyleijan. Parin voitettua olympiakultaa kyseinen syöttötyyli lisääntyi räjähdysmäisesti. Viimeisen pelin jälkeen Lauran pitämä puhe sai yleisön puhkeamaan pitkäkestoisiin suosionosoituksiin. Ludwigin parina pelannut Louisa Lippman jatkanee uraansa.
TEKSTI JA KUVAT: SLeL
SM-osakilpailut 2024
VANTAA, Hiekka BV Club (sisähalli)
Sorvoja / Viitala ja Henriksson / Pirttimäki kauden ensimmäiset SM-biitsivoittajat Miesten ja naisten kauden ensimmäinen beach volleyn SM-osakilpailu pelattiin viikonloppuna Hiekka Vantaalla. Miesten voittajiksi pelasivat Ville Sorvoja / Pyry Topio ja naisten Milja Henriksson / Elina Pirttimäki.
Miesten finaalissa Sorvoja / Topio kukistivat Tuomo Ikonen / Vili Manninen kaksikon 21-15, 18-21, 15-7. Naisten finaalissa Henriksson / Pirttimäki voittivat kaksikon Essi Helminen / Maija Isokangas 21-15, 11-21, 15-10.
Naiset
1 Henriksson Milja / Pirttimäki Elina
2 Helminen Essi / Isokangas Maija
3 Juuri-Oja Sole / Sinisalo Sara
3 Hirvonen Ester / Mäenpää Peppiina
5 Muukka Anniina / Rantala Anna
5 Mämmi Ida-Maria / Väärälä Venla
7 Nirhamo Essi / Viitala Anni
7 Tiihonen Sara / Waris Annika
Miehet
1 Sorvoja Ville / Topio Pyry
2 Ikonen Tuomo / Manninen Vili
3 Peltonen Sakari / Tuomela Marko, Poliisi-Biitsi
Hiekka Open, Vantaa 4.-5.5. (Hiekka BV Club)
Sastamala Open 14.-16.6. (Kaalisaari)
Kalajoki 12.-14.7. (Hiekkasärkät)
Hyvinkää Open 19.-21.7. (BVH Areena)
Hietsu Open, Helsinki 2.-4.8. (Hietsu)
SM-finaalit, Tampere 9.-11.8. (Vuolteentori)
3 Parviainen Petri / Pulkkinen Teppo
5 Koponen Esa / Vaarala Viljami
5 Määttänen Marko / Määttänen Miro
7 Bodman Oskar / Ora Aksu
7 Keskitalo Jaakko / Peltonen Marko
SASTAMALA
Rantala / Kämppi ja Pennaset Sastamalan biitsivoittoihin
Beach volleyn kauden toinen SM-osakilpailu sai naisten osalta melkoiset yllätysvoittajat, kun Krista Kämppi ja Helmi Rantala veivät voiton. Miehissä voittoon pelasivat sen sijaan ykköseksi sijoitetut Pennasen veljekset Arttur ja Valtter. Kaiklle neljälle osakilpailuvoitto oli uran ensimmäinen.
Naisten finaalissa Kämppi / Rantala voittivat Ida Mämmin ja Linnea Hautalan 21-14, 12-21, 15-10. Miesten finaalissa Pennaset
kukistivat Määttäsen veljekset Miron ja Markon 21-12, 21-15.
Naiset
1 Kämppi Krista / Rantala Helmi
2 Hautala Linnea / Mämmi Ida-Maria
3 Metsäkoivu Tuuli / Pirttimäki Elina
3 Kumlander Noora / Nirhamo Essi
5 Hirvonen Ester / Mäenpää Peppiina
5 Hänninen Anete / Viitala Anni
7 Johansson Eeva / Sinisalo Ida
7 Kyröläinen Maisa / Sinisalo Sara
Miehet
1 Pennanen Arttur / Pennanen Valtter
2 Määttänen Marko / Määttänen Miro
3 Sorvoja Ville / Viitala Otto
3 Tuomela Marko / Vuorinen Oskari, Poliisi-Biitsi
5 Hyvärinen Pasi / Ikonen Tuomo
5 Parviainen Petri / Pulkkinen Teppo
7 Kaislasalo Samuli / Peltonen Sakari
7 Viljamaa Veeti / Viljamaa Viktor
KALAJOKI
Sinisalo / Muukka ja Piippo / Pulkkinen Kalajoen SM-osakilpailuvoittajat
Sara Sinisalo / Anniina Muukka ja Pekka Piippo / Teppo Pulkkinen voittivat kauden kolmannen beach volleyn SM-osakilpailun viikonloppuna Kalajoen Hiekkasärkillä. Molemmat parit voittivat kaikki viisi otteluaan ilman erätappioita.
Toisen yhteisen turnausvoittonsa (ensimmäinen 2018 Sastamalassa) ottaneet Piippo / Pulkkinen voittivat finaalissa Pennasen veljekset Artturin ja Valtterin 21-18, 2116. Pronssille pelasivat Hyvärinen Pasi / Ikonen Tuomo ja Manninen Veikka / Manninen Vili .
Naisissa Anniina Muukka otti toisen SM-kiertuevoittonsa ja Sara Sinisalo ensimmäisensä. Finaalissa pari kukisti finaalien ensikertalaiset Noora Kumlander / Essi
”VÄLIERISSÄ
Nirhamo 21-11, 21-9. Pronssia ottivat
Tuuli Metsäkoivu / Elina Pirttimäki sekä
Sonja Snellman / Sara Tiihosen.
Naiset
1 Muukka Anniina / Sinisalo Sara
2 Kumlander Noora / Nirhamo Essi
3 Metsäkoivu Tuuli / Pirttimäki Elina
3 Snellman Sonja / Tiihonen Sara
5 Hirvonen Ester / Mäenpää Peppiina
5 Johansson Eeva / Sinisalo Ida
7 Hautala Linnea / Huhtala Noora
7 Kämppi Krista / Rantala Helmi
Miehet
1 Piippo Pekka / Pulkkinen Teppo
2 Pennanen Arttur / Pennanen Valtter
3 Hyvärinen Pasi / Ikonen Tuomo
3 Manninen Veli / Manninen Vili
5 Bodman Oskar / Ora Aksu
5 Hakkarainen Tatu / Pennanen Kasper
7 Sorvoja Ville / Viitala Otto
7 Tuomela Marko / Vuorinen Oskari, Poliisi-Biitsi
HYVINKÄÄ
Pennaset ja Muukka / Sinisalo voittoihin
biitsin Hyvinkään SM-osakilpailussa Arttur ja Valtter Pennanen sekä Anniina
Muukka / Sara Sinisalo pelasivat voittoon sunnuntaina päättyneessä kauden neljännessä beach volleyn SM-osakilpailussa Hyvinkäällä.
Miesten finaalissa Pennaset löivät Ville Sorvojan ja Otto Viitalan 21-16, 21-15. Pennaset hävisivät avausottelunsa yllättäen karsintojen kautta mukaan tulleille Oskar Murto / Juho Lämsä -kaksikolle, mutta sen jälkeen he eivät hävinneet turnauksen seitsemässä pelissä erääkään.
Turnausvoitto oli Pennasille kesän ja uran toinen SM-kiertueella Sastamalan osakilpailuvoiton jatkoksi. Kalajoella kaksikko oli finaalissa häviävänä osapuolena. Sorvoja / Viitala pari oli Sastamalssa kolmea ja Kalajoella seitsemäs. Kauden avauskisasdsa Hiekka Openissa Ville Sorvoja voitti kisan Pyry Topion kanssa.
Välierissä nähtiin todennäköisesti SM-kiertuehistorian nuorin miespelaaja, kun 16-vuotias Konsta Viljamaa selviytyi sinne 28-kertaisen kiertuevoittajan Jyrki Nurmisen kanssa. Pekka Piippo / Vili Topio oli toinen pronssipari.
Naisten finaalissa viime viikonlopun Kalajoen mestarit uusivat voittonsa, kun Sinisalo
/ Muukka olivat jälleen melko ylivoimaisia. Finaalissa he voittivat Tuuli Metsäkoivu / Elina Pirttimäki 21-16, 21-18. Voittajapari hävisi turnauksessa vain yhden erän lauantai-iltana Anete Hänniselle ja Ida Mämmille. Naisten pronsseille pelasivat Anete Hänninen / Ida Mämmi sekä Linnea Hautala / Sara Tiihonen.
Naiset
1 Muukka Anniina / Sinisalo Sara
2 Metsäkoivu Tuuli / Pirttimäki Elina
3 Hänninen Anete / Mämmi Ida
3 Hautala Linnea / Tiihonen Sara
5 Kumlander Noora / Nirhamo Essi
5 Ahtiainen Niina / Tuominen Sara
7 Juuri-Oja Sole / Lahti-Liukkonen Taru
7 Kyröläinen Maisa / Ukolova Evgeniya
Miehet
1 Team Aikalaki Arttur Pennanen / Valtter Pennanen
2 Ville Sorvoja / Otto Viitala
3 Piippo Pekka / Topio Vili
3 Team TMR Invest Nurminen Jyrki / Viljamaa Konsta
5 Hakkarainen Tatu / Pennanen Kasper
5 Parviainen Petri / Pulkkinen Teppo
7 Määttänen Marko / Määttänen Miro
7 Peltonen Sakari / Vuorinen Oskari, Poliisi-Biitsi
HIETSU
Pozo Hernandez / Gleed Hietsun yllätysmestareiksi
Kesän viides ja viimeinen beach volleyn SM-osakilpailu päättyi Hietsussa Helsingissä melkoiseen sensaatioon, kun vuosia kotimaan kiertuetta hallinneet Jyrki Nurminen / Santeri Siren joutuivat antautumaan huimassa miesten finaalissa Sebastian Pozo Hernandezille ja Niko Gleedille 17-21, 21-18, 13-15.
Britti Gleed on pelannut kuusi vuotta, joista kolme kansainvälisillä kentillä. Parhaat sijoitukset ovat viidennet tilat maailmankiertueen Future- turnauksissa.
Kaksikolla oli yhteistä taustaa yhden 1,5 tunnin treenin verran. Aiemmin miehet eivät toisiaan tunteneet.
-Minusta tuntuu, että sain loistavan ”arvan” parivalinnassa. Upea fiilis, kaikki napsahtivat hienon viikonlopun päätteeksi kohdilleen. Oli hienoa pelata Pozon kanssa, Gleed iloitsi. -Ideana oli vain lähteä pelaamaan, katsoa miten menee ja pitää hauskaa. Yhtäkkiä
sitten voitimme koko turnauksen. Ei voisi olla iloisempi, Pozo Hernandez virnisti.
Parit kohtasivat jo aiemmin turnauksessa, jolloin Nurminen / Siren olivat parempia.
-Minusta tuntuu, että Pozo löi nyt 10 % kovempaa. Emme kyllä ajatelleet enää tuota peliä ja nyt tunnelmasta osattiin nauttia, Gleed totesi. Pozon mukaan myös tietoa löytyi finaaliin aiemmista peleistä mukavasti. Nurminen / Siren pelaavat yhdessä viimeisen turnauksensa kotimaan kentillä ensi viikonloppuna, kun Tampereella ratkotaan Suomen mestaruudet. Edelleenkään kak-
sikko ei ole hävinnyt kotimaan kiertueella suomalaisparille kertaakaan, vaan voitto-tappiosuhde on 80-0 ja erät 162-5. Naisten mestareiksi pelasivat Ester Hirvonen / Peppiina Mäenpää, joille kiertuevoitto oli ensimmäinen. Finaalissa vastassa olivat Sara Tuominen / Ekaterina Ukolova, joista voitto irtosi 21-17, 21-19.
-Tiedettiin, että pystytään täällä pelaamaan hyvin, mutta pitää löytää se oma peli. Eilen hävittiin yksi peli, se jäi vähän kaivelemaan ja piti tänään vetää kovempaa sitten. Tälle päivälle tuli hyvä fiilis, että pitää voittaa
”OLI
PAINEET FINAALISSA KUN OLI OLYMPIAKÄVIJÄ VASTASSA”
tänään Syöttö oli kauden parasta, siihen olin tyytyväinen
-Oli paineet finaalissa kun oli olympiakävijä vastassa, niin piti syöttää Saralle, joka myös nosti hyvin. Ensi viikolle Tampereelle odotuksena, että pyritään pitämään tämä oma paras peli, joka tänne saatiin, Peppiina Mäenpää kertasi.
Pronssille pelasivat Tuuli Metsäkoivu / Elina Pirttimäki ja Anni Viitala / Sanni Määttä.
Miehet
1 Niko Gleed / Sebastian Pozo Hernandez
2 Jyrki Nurminen / Santeri Siren
3 Vili Topio / Pekka Piippo
3 Arttur Pennanen / Valtter Pennanen
5 Vili Manninen / Marko Määttänen
5 Jarmo Viljamaa / Kasimir Vuorinen
7 Sakari Peltonen / Kasper Pennanen
7 Petri Parviainen / Teppo Pulkkinen
Naiset
1 Ester Hirvonen / Peppiina Mäenpää
2 Sara Tuominen / Evgenija Ukolova
3 Tuuli Metsäkoivu / Elina Pirttimäki
3 Anni Viitala / Sanni Määttä
5 Essi Helminen / Riina Mäki
5 Essi Nirhamo / Katja Metsäkoivu
7 Eeva Johansson / Ida Sinisalo
7 Sara Tiihonen / Annika Waris
Naiset
Neljännesvälierät
Hautala / Mämmi – Hirvonen / Mäenpää 1–2 (13–21, 21–16, 7–15)
Metsäkoivu / Pirttimäki – Kumlander / Väärälä 2–1(21–18, 20–22, 15–8)
Puolivälierät
Nirhamo / Viitala – Hirvonen / Mäenpää 2-0 (21-11, 21-18)
Muukka / Sinisalo – Metsäkoivu / Pirttimäki 2-1 (21-18, 16-21, 15-11)
Naisten välierät l
Nirhamo / Viitala – Lahti-Liukkonen / Ahtiainen 0-2 (7-21, 8-21)
SM-FINAALT, Tampere
Tutut Suomen mestarit beach volleyssa Beach volleyssa saatiin tutut ja odotetut Suomen mestarit lauantaina Tampereella, kun Niina Ahtiainen / Taru Lahti-Liukkonen voittivat naisten kullat ja Jyrki Nurminen / Santeri Siren miesten. Kaikki vuoden 2024 SM-mitalistit olivat mitalisteja jo aiemmilta vuosilta.
Jyrki Nurmisen ja Santeri Sirenin valtakausi sai seitsemännen perättäisen Suomen mestaruuden myötä samalla päätöksen, kun turnaus oli kaksikon viimeinen yhteinen Suomen kentillä. Kaksikko pelasi seitsemän kesän aikana suomalaispareja vastaan 82 ottelua voittaen ne kaikki eränumeroin 166-5. Nurminen / Siren voittivat välierässä kaikkien aikojen nuorimmat lopputurnauspelaajat 16-vuotiaan Konsta Viljamaan ja 17-vuotiaan Veeti Viljamaan 21-15, 21-17 sekä finaalissa Pennasen veljekset Arttur ja Valtter 21-15, 21-17.
Jyrki Nurmiselle mestaruus oli jo ennätyksellinen kymmenes ja mitali 14:s. Sirenille mestaruus oli seitsemäs ja mitali oli yhdeksäs. Pronssia veivät Vili Topio ja Pekka Piippo voittamalla Viljamaat pronssiottelussa 21-11, 21-12. Piipolle SM-mitali oli 11:s. Naisten mestaruus oli Taru-Lahti Liukkoselle ja Niina Ahtiaiselle toinen perättäinen, Lahti-Liukkoselle kaikkiaan jo kahdekas ja Ahtiaiselle viides. Mitaleilta kaksikolla on nyt yksitoista ja kymmenen.
EM-kisoihin alkavalla viikolla matkaava mestarikaksikko kukisti välierässä Essi Nirhamon ja Anni Viitalan 21-7, 21-8 ja finaalissa Anniina Parkkinen / Vilhelmiina Prihti -kaksikon 21-19, 21-16.
Pronssia ottivat Anniina Muukka / Sara Sinisalo voittamalla Nirhamo / Viitala -parin 21-19, 21-16.
Muukka / Sinisalo – Parkkinen / Prihti 0-2 (14-21, 14-21)
Naisten pronssi
Nirhamo / Viitala – Muukka / Sinisalo 0-2 (19-21, 16-21)
Naisten finaali
Lahti-Liukkonen / Ahtiainen – Parkkinen / Prihti 2-0 (21-12, 21-16)
Miehet
Neljännesvälierät
Määttänen / Manninen – V.Viljamaa / K.Viljamaa 0-2 (17-21, 17-21)
Topio / Pulkkinen – Pulkkinen / Parviainen 2-0 (21-15, 21-16)
Puolivälierät
Sorvoja / Viitala -Viljamaa / Viljamaa 0-2 (22-24, 5-21)
Topio / Piippo – Topio / Pulkkinen 2-1 (19-21, 21-15, 15-13)
Miesten välierät
Viljamaa / Viljamaa – Nurminen / Sirén 0-2 (15-21, 17-21)
Topio / Piippo – Pennanen / Pennanen 1-2 (19-21, 21-14, 13-15)
Miesten pronssi
Viljamaa / Viljamaa – Topio / Piippo 11-21, 12-21
Miesten finaali
Nurminen – Siren – Pennanen / Pennanen 2-0 (21-15, 21-17)
Miesten sijoitukset (aiemmat SM-mitalit)
1 Team TMR Invest Nurminen Jyrki (9-2-2) / Sirén Santeri (6-2-0)
2 Team Aikalaki Pennanen Valtter (0-1-1) / Pennanen Arttur (0-1-1)
3 Topio Vili (0-1-0) / Piippo Pekka (4-2-4)
4 Viljamaa Veeti / Viljamaa Konsta
5 Sorvoja Ville / Viitala Otto
5 Topio Pyry (0-2-1) / Pulkkinen Samu
7 Pulkkinen Teppo (0-1-4) / Parviainen Petri
7 Määttänen Marko (0-1-0) / Manninen Vili
Naisten sijoitukset (aiemmat SM-mitalit)
1 Lahti-Liukkonen Taru (7-3-0) / Ahtiainen Niina (4-4-1)
2 Parkkinen Anniina (1-4-1) / Prihti Vilhelmiina (1-1-3)
3 Muukka Anniina (1-0-0) / Sinisalo Sara (0-3-0)
4 Nirhamo Essi / Viitala Anni
5 Hirvonen Ester / Mäenpää Peppiina
5 Metsäkoivu Tuuli (0-0-2) / Pirttimäki Elina
7 Kumlander Noora / Väärälä Venla
7 Hautala Linnea / Mämmi Ida-Maria
Puolustusvoimat
Puolustusvoimat turvaa Suomen aluetta, kansan elinmahdollisuuksia ja valtiojohdon toimintavapautta sekä puolustaa laillista yhteiskuntajärjestystä tarvittaessa sotilaallisin voimakeinoin aseellisen hyökkäyksen tai sitä vastaavan ulkoisen uhan kohdistuessa Suomeen.
Tämän lisäksi puolustusvoimien tehtävänä on tukea muita viranomaisia pelastustoiminnassa ja järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä sekä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan. Uutena tehtävänä puolustusvoimille säädettiin kesäkuussa 2017 kansainvälisen sotilaallisen avun antaminen.
Puolustusvoimien ylipäällikkönä toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Puolustusvoimain komentajana on toiminut elokuusta 2019 alkaen kenraali Timo Kivinen.
”PUOLUSTUSVOIMIA
JOHTAA
PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJA”
Puolustusvoimien
tehtävät
Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluvat: a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen; b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen sekä laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen; c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen; muiden viranomaisten tukeminen, johon kuuluvat: a) virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi
sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi; b) pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja; osallistuminen aluevalvontayhteistyöhön tai muuhun kansainvälisen avun antamiseen ja kansainväliseen toimintaan, mukaan lukien Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklaan tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaan perustuvaan apuun; osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa.
Puolustusvoimia johtaa puolustusvoimain komentaja, jonka alaisena ovat pääesikunnan päällikkö, puolustushaarakomentajat ja Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori.
Pääesikunnan alaiset laitokset ovat
• Johtamisjärjestelmäkeskus
• Palvelukeskus
• Tiedustelulaitos
• Tutkimuslaitos
• Logistiikkalaitos
Hallinnollisesti Puolustusvoimat on puolustusministeriön alainen.
Rauhanaikana Puolustusvoimilla on palkattua henkilökuntaa kotimaan tehtävissä noin 12 000 henkeä, josta noin kolmasosa on siviilejä tai siviilikoulutuksen saaneita. Varusmiehiä Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin 22 000.
Puolustusvoimat ylläpitää kaikissa oloissa sotilaallista valmiutta ja kehittää sitä. Normaalioloissa Puolustusvoimien keskeisimpänä
tehtävänä on suorituskykyjen kehittäminen ja ylläpito, mikä käsittää asejärjestelmien ja muiden suorituskykyjen suunnittelun, hankinnan, ylläpidon ja poiston sekä näitä käyttävien joukkojen tuottamisen.
Puolustusvoimat jakautuu kolmeen puolustushaaraan: maavoimiin, ilmavoimiin ja merivoimiin, jotka toimivat pääesikunnan alaisuudessa. Puolustushaarat jakautuvat edelleen joukko-osastoihin, varuskuntiin, sotilaslaitoksiin ja muihin hallintoyksiköihin, joita voi toimia myös suoraan pääesikunnan alaisuudessa. Hallinnollisesti puolustusvoimat on puolustusministeriön alainen.
Sisäministeriön alainen Rajavartiolaitos ei kuulu puolustusvoimiin, mutta sen henkilöstö ja materiaali voidaan erillisellä päätöksellä liittää puolustusvoimiin poikkeusoloissa, esimerkiksi sotilaallisen konfliktin uhatessa.
Nykyinen sodan ajan joukkojen vahvuus on 280 000 sotilasta. Nämä jakautuvat periaatteellisesti valmiusjoukkoihin ja täydennysjoukkoihin. Valmiusjoukkoja ovat valmiusosastot ja -yksiköt, joissa palvelee kantahenkilökuntaa ja varusmiehiä, sekä välittömän valmiuden joukot, jotka koostuvat pääosin reserviläisistä. Täydennysjoukkoja ovat operatiiviset joukot, alueelliset joukot ja paikallisjoukot. Sipilän hallitus nosti sodan ajan vahvuutta 50 000 sotilaalla nykyiseen yhdistämällä sodan ajan vahvuuteen sodan ajan perustamisorganisaation ja lisäämällä vahvuuteen riittävän koulutuksen saaneita varusmiehiä.
Puolustusvoimien kehittäminen perustuu ensi sijassa lähialueilla olevan sotilaallisen kapasiteetin arviointiin, siitä johdettuihin sotilaallisiin uhkakuviin ja mahdollisiin muihin sotilaallisiin uhkiin.
Vuonna 2018 puolustusvoimien toimintamenot olivat yhteensä noin 1,9 miljardia euroa. Puolustusmateriaalihankintoihin vuonna 2018 käytettäväksi tarkoitettu määräraha ja valtuudet olivat yhteensä noin 478 miljoonaa euroa. Yhteensä toimintamenoihin ja puolustusmateriaalihankintoihin käytettävä raha vastasi noin 1,1 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Vuosien 2018–2027 puolustusmateriaalihankintoihin varattiin 2,3 miljardia euroa.[14]
Vuonna 2022 puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta on noin 1,96 prosenttia kun se edellisenä vuotena oli 1,85 prosenttia.
Huhtikuussa 2022 kerrottiin budjetin kasvattamisesta kolmivuotisessa suunnitelmassa, joka alkaa vuodesta 2023.
Naton käyttämän laskentatavan mukaan puolustukseen käytettävällä budjetilla on suurempi osuus kansantuotteesta kuin Suomessa käytetyn laskentatavan mukaan (0,34 prosenttiyksikköä suurempi vuonna 2016), jolloin käytetty budjetti on lähempänä Naton kahden prosentin tavoitetta.
uomen Rajavartiolaitos on sisäministeriön alainen sotilaallisesti organisoitu Suomen sisäisestä turvallisuudesta vastaava viranomainen. Sen päätehtäviä ovat rajavalvonta maarajoilla ja merialueella sekä rajatarkastukset ylityspaikoilla (maarajalla, satamissa ja lentoasemilla).
Lisäksi Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen Suomessa. Vuodesta 2019 lähtien se on myös vastannut ympäristövahinkojen torjunnasta avomerellä.
Rajavartiolaitos on esitutkintaviranomainen, joka tutkii havaitsemansa toimialaansa liittyvät rikokset. Niitä ovat rajaylitykseen, laittomaan maahantuloon ja väärennöksiin liittyvä rikollisuus. Tarpeen mukaan se hoitaa myös tulli- ja poliisiviranomaisten tehtäviä.
Rajavartiolaitoksen palveluksessa on noin 3 000 henkilöä.
Rajojen valvonta
Maarajalla rajojen valvontaa toteutetaan partioimalla perinteisesti jalkaisin tai hiihtäen sekä tähystämällä rajalla ja sen läheisyydessä. Partioinnissa hyödynnetään myös Vartiolentolaivueen helikoptereita ja lentokoneita sekä maastoajoneuvoja, moottorikelkkoja ja -veneitä. Valvonnassa käytetään apuna jälkien ilmaisemiseen koulutettuja rajakoiria. Lisäksi käytetään teknisiä valvontajärjestelmiä.
Merirajalla valvonnan rungon muodostavat merivartioasemat tutka- ja kamerajärjestelmineen. Tätä kiinteää valvontaa täydennetään vartiolaivojen ja veneiden
”RAJAVARTIOLAITOS
ON JOHTAVA
MERIPELASTUSVIRANOMAINEN SUOMESSA”
partioinnilla. Merirajoillakin Vartiolentolaivueen ilma-alukset partioivat säännöllisesti.
Rajavartiolaitokseen perustettiin vuoden 1992 alussa valtakunnallinen valmiusosasto varautumaan Neuvostoliiton hajoamisesta aiheutuneisiin uhkiin. Toiminta on muuttunut perustamisen jälkeen merkittävästi ja tällä hetkellä Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueet toimivat Kaakkois-Suomen rajavartiostossa sekä Suomenlahden merivartiostossa.
Valmiusjoukkueet on varustettu ja ne ovat varautuneet toimimaan Rajavartiolaitoksen vaativimmissa rajaturvallisuustehtävissä koko valtakunnan alueella. Lisäksi joukkueet ovat tarvittaessa varautuneet tukemaan sisäisen turvallisuuden erityistilanteissa poliisia. Valmiusjoukkueet toimivat kaikissa tilanteissa paikallisen kenttä- tai tilannejohdon alaisuudessa.
Valmiusjoukkueisiin hakeudutaan vapaaehtoisesti. Peruskurssille pääsyvaatimuksena ovat rajavartiomiehen peruskoulutus, hyvä fyysinen kunto, hyvä paineensietokyky sekä yhteistyökyky.
Rajatarkastukset
Rajatarkastuksilla tarkoitetaan rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi suoritettavia rajanylityksen tai sen aikomuksen perusteella toteutettavia henkilön sekä hänen tavaroidensa ja kulkuneuvonsa tarkastamista
ja henkilöiden kuulemista. Rajatarkastus toimitetaan rajanylityspaikalla, tai liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi tai muusta perustellusta syystä julkiseen liikenteeseen käytettävässä kulkuneuvossa ja muussa paikassa.
Rajatarkastuksia ei tehdä niin sanotussa sisärajaliikenteessä, jolla tarkoitetaan Schengen-alueella liikkumista. Suomi ja muut Pohjoismaat aloittivat Schengenin säännöstön soveltamisen 25.3.2001. Schengenin säännöstöön liittyneet valtiot noudattavat yhteistä ulkorajan valvontaa.
Meripelastus
Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen Suomessa. Vastaamme meripelastustoimen järjestämisestä. Tehtäviä johdetaan meripelastuksen johtokeskuksista Turusta ja Helsingistä. Meripelastukseen osallistuvat lisäksi muut meri- ja rannikkoalueella toimivat viranomaiset ja vapaaehtoiset. Meripelastustehtävissä voidaan myös käyttää apuna merialueella liikkuvia huvi-, kauppa-, ja matkustaja-aluksia.
Omaisuuden, kuten veneiden tai laivojen, pelastaminen ei ole meripelastusta. Omaisuuden pelastamisen hoitavat pääsääntöisesti kaupalliset yritykset.
Rajavartiolaitos suorittaa tehtäväänsä Suomen meripelastustoimen vastuualueella. Vastuualueen rajoista on sovittu naapurival-
tioiden kanssa solmituilla yhteistoimintasopimuksilla. Meripelastustoimen vastuualue ulottuu pitkälle kansainväliselle merialueelle saakka, niin että jokainen Itämeren kolkka kuuluu jonkin valtion vastuualueelle.
Ympäristövahinkojen torjunta
Ympäristövahinkojen torjunta merialueilla on toimintaa, jossa mereen päässeen öljyn tai kemikaalin leviämistä rajoitetaan, ja sitä kerätään talteen. Ympäristövahingon voi aiheuttaa laivasta tai veneestä vuotanut polttoaine, esimerkiksi karilleajon seurauksena. Suurimmat vahingot ovat kuitenkin seurausta öljyä kuljettaneita säiliöaluksia kohdanneista onnettomuuksista.
Tällaisilla alusöljy- ja aluskemikaalionnettomuuksilla voi olla vakavat seuraukset rannikkojen luonnolle ja elinkeinoille. Vakavimpia ovat ekosysteemille koituvat pitkäkestoiset haittavaikutukset. Itämeri on poikkeuksellisen haavoittuvainen. Merialueen kapeuden vuoksi vesillä syntyneet öljy- ja kemikaalipäästöt ajautuvat rantaan nopeasti. Siksi myös torjuntatoimet on kyettävä aloittamaan viipymättä. Ympäristövahinkojen torjuminen merellä on vaihtoehdoista tehokkain ja edullisin. Mikäli esimerkiksi öljypäästö likaa rannan, sen aiheuttamat haitat ja kustannukset kasvavat moninkertaisiksi.
Maanpuolustus ja varusmiespalvelus
Valtakunnan puolustaminen on aina ollut Rajavartiolaitokselle merkittävä tehtävä, joka hoidetaan yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa. Rajojen valvonta eli partiointi maastorajalla ja merialueella on samalla alueellisen koskemattomuuden valvontaa. Rajavartiolaitos myös kouluttaa asevelvollisia.
Kansainvälinen
yhteistyö
Rajavartiolaitos on osa eurooppalaista raja- ja merivartiostoa, joka koostuu jäsenvaltioiden rajavalvonnasta ja palautustoiminnasta vastaavista kansallisista viranomaisista sekä Euroopan raja- ja merivartiovirastosta Frontexista. Rajavartiolaitos osallistuu henkilöstöllään ja kalustollaan Frontexin käyttöön perustetun eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvän joukon toimintaan.
Naapurimaiden viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön avulla ylläpidetään vakautta raja- ja merialueilla, ennalta estetään Suomeen suuntautuvaa laitonta maahantuloa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta, ylläpidetään tilannekuvaa, varmistetaan rajanylitysliikenteen sujuvuutta ja ylläpidetään yhteistyövalmiutta merellisten onnettomuuksien varalta. Venäjän raja-
vartiopalvelun kanssa raja-asioita hoitavat rajavaltuutetut. Rajanaapuriyhteistyötä tehdään myös Viron, Ruotsin ja Norjan viranomaisten kanssa.
Monenvälisessä raja- ja meriturvallisuusyhteistyössä korostuvat alueelliset yhteistyömuodot Itämeren ja Arktisen alueen puitteissa.
Rikostorjunta
Rikostorjunta on yksi Rajavartiolaitoksen ydintoiminnoista. Olemme Rajavartiolaitoksen rikostorjunnassa osaltamme varmistamassa Suomen sisäistä turvallisuutta. Rikostorjunnassa Rajavartiolaitos on keskittynyt erityisesti verkkorikostiedusteluun sekä merialueilla tapahtuvien monialaonnettomuuksien rikostorjuntaan.
Rikostorjuntamme päämääränä on paljastaa, ennaltaehkäistä ja tutkia Rajavartiolaitoksen toiminnan seurauksena ilmi tulevia laittomaan maahantuloon liittyviä rikoksia. Vakavimpina rajat ylittävän rikollisuuden muotoina voimme pitää esimerkiksi ihmissalakuljetusta ja -kauppaa sekä laittoman maahantulon järjestämistä.
Tulli on suomalainen viranomainen, joka valvoo rajan yli kulkevaa tavaraliikennettä sekä kerää tullimaksut ja muut maahantuontiverot. Tullin tehtävänä on kansainvälisten tavaravirtojen valvonta ja hallinta laillisen ulkomaankaupan edistämiseksi ja laittoman estämiseksi. Ulkorajoilla olevissa tullitoimipaikoissa valvotaan myös matkustajaliikennettä ja ajoneuvojen kuntoa.
Kiinteiden tullitoimipaikkojen lisäksi Tullilla on alueellisia liikkuvia ryhmiä. Matkustajien maahantuloa ja maasta poistumista rajanylityspaikoilla valvoo Rajavartiolaitos, jolle muun muassa passintarkastus kuuluu. Käytännön syistä Suomen valvontaviranomaiset tekevät paljon yhteistyötä. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välinen PTR-yhteistyö on tunnetuin yhteistoiminnan muoto.
Tullilaitos on koko maan kattava EU:n sisä- ja ulkokaupan verotus-, valvonta- ja palveluorganisaatio, joka toteuttaa EU:n yhteistä tullipolitiikkaa. Tulli kantaa EU:n ulkopuolisten maiden eli kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa tullit, tuontimaksut ja ei-kaupallisen tuonnin arvonlisäveron. Verohallinnon tehtäväksi siirrettiin autoverotus ja valmisteverotus vuoden 2017 alussa ja maahantuonnin arvonlisävero vuoden 2018 alussa. Tulli kantoi vuonna 2017 veroja ja maksuja noin 2,9 miljardia euroa.Tullin palveluksessa on noin 1 900 henkilöä.
Tullin tehtävät
Suomen tullin tehtävänä on paitsi tullimaksujen ja verojen kerääminen, myös huumeiden ja muiden vaarallisten aineiden salakuljetuksen ja talousrikollisuuden torjuminen. Tullivalvonta kohdistuu tavara-,
kulkuneuvo- ja matkustajaliikenteeseen.
Tullivalvontaa suoritetaan EU:n ulko- ja sisärajoilla sekä sisämaassa. Valvonnassa tärkeintä on estää huumeiden, ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden, vaarallisten teräaseiden, uhanalaisten eläin- ja kasvilajien sekä niistä saatavien tuotteiden tuonti, eläin- ja kasvitautien leviäminen, kansallisten kulttuuriaarteiden vienti ja rikollisen rahan pesu.
Lisäksi Tulli valvoo, että tuonti- ja vientirajoituksia noudatetaan ja tavarat ilmoitetaan tulliverotuksen kannalta oikein, ja että erilaisia tukia maksetaan oikein perustein.
Tehtäviensä suorittamiseksi tullilaitoksella on esitutkintaviranomaisen valtuudet ja tähän sisältyvä oikeus pakkokeinojen käyttöön. Tulli tutkii itse tullirikokset, joita ovat mm. tuontiin ja vientiin liittyvät huume- ja talousrikokset. Tulli keskittyy erityisesti ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan.
Koiratoiminta
Tulli on käyttänyt huumekoiria vuodesta 1969 alkaen. Aluksi koirat koulutettiin
opaskoirakoulun tiloissa Helsingissä. Haminassa koirakoulu toimi 1970- ja 1980-luvuilla. Vuodesta 1990 alkaen se on toiminut Kirkkonummella. Koulussa on rehtori ja yksi päätoiminen kouluttaja. Koira tulee kouluun vuoden ikäisenä ja koulutus kestää kolme kuukautta.[16]
Suomen tullilla on tällä hetkellä palveluksessaan huume-, savuke- ja rahakoiria. Rahakoiria on palveluksessa Helsinki-Vantaan lentokentällä ja itärajan rajanylityspaikoilla.
Tullikoiria työskentelee lähes kaikilla Suomen rajoilla. Vilkkaimmilla ylityspaikoilla on useampia koiria. Lisäksi niitä työskentelee Postitullissa. Tullilla on noin 50 koiraa.
Suurin osa tullin koirista on rodultaan labradorinnoutajia, mutta myös käytössä on englanninspringer- ja cockerspanieleja sekä noutaja-seisojasekoituksia. Pennut, joista koulutetaan tullikoiria, valitaan yksityisiltä kasvattajilta. Tullikoiran työpäivän kesto on 8–12 tuntia, josta tehokasta työaikaa on 2–3 tuntia 10–20 minuutin mittaisissa jaksoissa.
Rikosseuraamuslaitos (lyhenne Rise, ruots. Brottspåföljdsmyndigheten) on Suomen valtionhallinnon organisaatio, joka vastaa vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta. Laitos toimii oikeusministeriön ohjauksessa ja toteuttaa ministeriön linjausten mukaista kriminaalipolitiikkaa. Rikosseuraamuslaitoksen ensisijainen tehtävä on huolehtia, että tuomioistuimien määräämät rangaistukset pannaan täytäntöön lainmukaisesti ja turvallisesti. Laitoksen erityisenä tavoitteena on parantaa yhteiskunnan turvallisuutta vähentämällä tuomittujen riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. Rikosseuraamuslaitoksen toiminta on säädetty laissa.
Historia
Rikosseuraamuslaitosta edelsi Rikosseuraamusvirasto, joka johti sekä Vankeinhoitolaitoksen että Kriminaalihuoltolaitoksen toimintaa. Vuonna 2010 Vankeinhoitolaitos ja Kriminaalihuoltolaitos yhdistyivät yhdeksi virastoksi: Rikosseuraamuslaitokseksi. Rikosseuraamusviraston edeltäjinä toimivat vankeinhoitohallitus vuosina 1881–1923, oikeusministeriön vankeinhoito-osasto 1923–1937 ja 1950–2001 sekä vankeinhoitovirasto 1937–1950.
Suomen vankeinhoidon lasketaan alkaneen vuonna 1867, jolloin Adolf Grotenfelt (1828–1892) nimitettiin Suomen vankiloiden tarkastajaksi. Se oli ensiaskel kohti keskitettyä vankeinhoitohallintoa. Aiemmin, autonomian ajan alkuvuosikymmeninä, vastuu vankeinhoitoasioista jakautui usean eri viranomaisen kesken. Vankiloiden tarkastajien virkaa seurasi vankeinhoitohallituksen perustaminen. 25. tammikuuta 1881 annettiin vankeinhoitohallitusta
”RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN
ENSISIJAINEN TEHTÄVÄ ON HUOLEHTIA,
ETTÄ TUOMIOISTUIMIEN MÄÄRÄÄMÄT
koskeva johtosääntö, jossa muun muassa määrättiin vankeinhoitohallituksen tehtäväksi pitää "waaria siitä, että wankihuoneita ja ojennuslaitoksia ylläpidetään woimassa olevien lakien ja asetusten mukaan sekä että wankeinkuljetusta asianmukaisesti toimitetaan". Toimintansa vankeinhoitohallitus aloitti 1. marraskuuta 1881. Siihen kuului aluksi vain seitsemän henkilöä: ylitirehtööri, sihteeri, kamreeri, apukamreeri, kanslisti, kamarikirjuri ja vahtimestari. Ylitirehtöörinä toimi Adolf Grotenfelt.
Taloudelliset säästöt ja virkajärjestelmien yksinkertaistaminen johtivat vankeinhoitohallituksen lakkauttamiseen vuonna 1922.
Sen seuraajaksi perustettiin oikeusministeriöön vankeinhoitoasiainosasto, joka aloitti toimintansa 1.1.1923. Vuoden 1937 alusta
alkaen se muutettiin oikeusministeriön osastona toimivaksi vankeinhoitovirastoksi, jolle myönnettiin laaja itsenäinen toimivalta.
Uudistuksen taustalla oli pyrkimys asioiden nopeampaan käsittelyyn ja joustavampaan päätöksentekoon. Sotien jälkeen vankeinhoitoviraston laajat itsenäiset toimivaltuudet joutuivat kritiikin kohteeksi, koska vankien oikeusturvaan liittyneisiin epäkohtiin ei ollut kyetty puuttumaan. Teuvo Auran johtaman komitean jättämän kriittisen mietinnön pohjalta virasto lakkautettiin toistamiseen 17.2.1950 annetulla asetuksella ja oikeusministeriön vankeinhoito-osasto perustettiin uudelleen. Sen yhteydessä toimi vuosina 1975–2001 julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyhdistys. Osasto lakkautettiin 1.8.2001, jolloin silloinen Rikosseuraamusvirasto perustettiin.
Hätäkeskuslaitos (ruots. Nödcentralsverket) on Suomessa toimiva valtion virasto, jonka tehtävänä on ottaa vastaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvallisuuteen liittyviä hätäilmoituksia ja välittää ne edelleen auttavalle viranomaiselle.
Suomessa hätäkeskukset ovat moniviranomaiskeskuksia, joista saa avun erilaisiin hätätilanteisiin. Hätäkeskusten yhteinen puhelinnumero eli hätänumero on 112.
Suomen hätäkeskuksien kautta avun saa poliisin, pelastus-, terveys- ja sosiaalitoimen hätätilanteisiin. Ahvenanmaalla on erillinen hätäkeskus, joka toimii Ahvenanmaan maakunnan hallituksen alaisuudessa. Meripelastuksella on Suomessa omat hälytyskeskuksensa ja erillinen hätänumero, 0294 1000. Satelliittipuhelimesta voi soittaa hätäkeskuslaitokselle Keravalle satelliittipuhelinnumeroon +358 92 3550545. Puhelu ei ole maksuton eikä sitä ensisijaisteta muihin liikkeellä oleviin puheluihin mitenkään. Lisäksi numeroon +358 92 3550545 ei voi lähettää tekstiviestejä.
Hätänumeropäivä
Vuosittaista hätänumeropäivää vietetään 11. helmikuuta (11.2.). Hätänumeropäivänä henkilöitä kehotetaan parantamaan turvallisuuttaan esimerkiksi tarkistamalla tai vaihtamalla palovaroittimen paristo sekä kiinnittämällä huomiota teemoittain vaihtuvaan aiheeseen. Vuonna 2011 aiheena oli Arjen turvallisuus ja vuonna 2012 Arjen sankari.lä Vuoden 2011 hallitusohjelmaan pohjautu-
”VUOSITTAISTA
HÄTÄNUMEROPÄIVÄÄ
VIETETÄÄN 11. HELMIKUUTA”
neessa hätäkeskusuudistuksessa keskusten lukumäärää laskettiin, jolloin sijoituspaikkakunnista tuli Kerava, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Turku ja Vaasa. Myöhemmin Kouvolan hätäkeskus yhdistettiin Kuopion hätäkeskukseen.
Vuodesta 2011 lähtien useita hätäkeskuksia on lakkautettu. Esimerkiksi Lapin hätäkeskus liitettiin Oulun hätäkeskukseen, Keski-Suomen hätäkeskus Jyväskylässä lakkautettiin syksyllä 2014 ja liitettiin Vaasan hätäkeskukseen. Kuopion hätäkeskuksen myötä Etelä-Savon hätäkeskus lakkautettiin
28.11.2012, Pohjois-Karjalan hätäkeskus lakkautettiin 21.11.2012 ja Kaakkois-Suomen hätäkeskus lakkautettiin 4.12.2012.
Hätäkeskusalueet
Suomessa on käytössä kuusi hätäkeskusta 25.11.2014 valmistuneen hätäkeskusuudistuksen jälkeen. Oulun hätäkeskus, Kuopion hätäkeskus, Porin hätäkeskus, Keravan hätäkeskus, Turun hätäkeskus ja Vaasan hätäkeskus.
Poliisi on Suomen sisäministeriön alainen poliisiorganisaatio. Poliisilain (872/2011) mukaan ”poliisin tehtävänä on oikeusja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen”. Suomen perustuslain mukaan kaiken julkisen vallan käytön, mukaan lukien poliisin toiminnan, tulee aina perustua lakiin.
Vuonna 2021 Suomessa oli 7 415 poliisia. Suomessa on suhteessa asukaslukuun vähemmän poliiseja kuin missään muualla Euroopassa. Kriminologian asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei ole tarvetta suurelle määrälle poliiseja, koska suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pyrkii hoitamaan ristiriidat jo ennen kuin poliisia tarvittaisiin, esimerkiksi tarjoamalla sosiaaliturvaa ja maksuttomia peruspalveluita sekä hillitsemällä alueiden ja yhteiskuntaluokkien välistä eriytymistä. Liian vähäinen henkilöstömäärä kuitenkin kuormittaa tutkijoita ja hidastaa rikosten tutkintaa. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen mukaan riittämättömät resurssit johtavat siihen, että poliisin tekemät esitutkinnat viivästyvät, myöhästyvät, keskeytyvät tai jäävät kokonaan toimittamatta tavalla, joka on vastoin lakia.
Suomessa poliisi nauttii poikkeuksellisen laajaa kansalaisten luottamusta.
Poliisin organisaatio koostuu Poliisihallitukseen sijoitetusta keskushallinnosta sekä sen alaisista yksiköistä:
”SUOMESSA ON SUHTEESSA
ASUKASLUKUUN VÄHEMMÄN POLIISEJA KUIN MISSÄÄN MUUALLA
EUROOPASSA”
-Poliisilaitokset
-Keskusrikospoliisi
-Poliisiammattikorkeakoulu
Suojelupoliisi siirtyi Poliisihallituksen alaisuudesta suoraan sisäministeriön alaiseksi valtakunnalliseksi poliisiyksiköksi 1.1.2016 alkaen.
Normaalisti kansalainen on tekemisissä lähinnä paikallispoliisin kanssa. Se huolehtii hälytyspartioinnista, poliisi- ja esitutkinnasta sekä lupa- ja todistusasioista. Yleensä paikallisen poliisilaitoksen päällikön virkanimikkeenä on poliisipäällikkö. Eräillä vanhastaan poliisimestarin nimikkeellä toimineilla virkamiehillä on edelleen oikeus käyttää tätä nimikettä. Helsingin poliisilaitoksella on eräitä pääkaupunkiseudun erityispiirteisiin liittyviä erikoistehtäviä, ja sen poliisipäällikkö käyttää poliisikomentajan arvoa. Helsingin poliisilaitoksen valmiusyksikkö eli niin sanottu Karhu-ryhmä toimii tarvittaessa valtakunnallisesti.
Poliisihallitus suunnittelee, johtaa, kehittää ja valvoo poliisin toimintaa sekä vastaa sen palveluiden saatavuudesta, päättää
yksiköiden yhteistyöstä ja vastaa niiden tulosohjauksesta. Poliisin ja Poliisihallituksen toimintaa johtaa, kehittää ja valvoo poliisiylijohtaja. Vuoden 2015 elokuusta lähtien virassa on toiminut Seppo Kolehmainen. [Poliisihallituksen alueelliset toimipisteet on sijoitettu aluehallintovirastoihin. Nämä koordinoivat paikallispoliisien toimintaa muiden alueviranomaisten kanssa. Lisäksi ne osallistuvat vakavien rikosten tutkintaan silloin kun paikallispoliisin voimavarat eivät yksinään riitä.
Poliisin valtakunnalliset yksiköt hoitavat erikoistehtäviään. Keskusrikospoliisi (KRP) huolehtii vakavimpien tai useiden aluehallintovirastojen alueella tapahtuneiden rikosten selvittämisestä sekä valtakunnallisesta järjestäytyneen rikollisuuden vastaisesta taistelusta. Myös valtakunnallinen rikostiedustelu kuuluu sen toimialaan. KRP:lla on oikeus ottaa minkä tahansa tutkinnan vastuu itselleen oma-aloitteisesti tai paikallispoliisin pyynnöstä, mikäli se koetaan tarpeelliseksi.
Suojelupoliisi (Supo) on Suomen turvallisuuspalvelu, jonka tehtäviä ovat terrorismin ja ääriliikkeiden torjunta, vastatiedustelu sekä turvallisuusselvityksien laatiminen.[15]
Poliisin valtakunnalliset huoltoyksiköt vas-
taavat muun muassa kaikkien poliisiautojen varustelusta ja huollosta sekä poliisin laajojen tietojärjestelmien ylläpidosta.
Suomessa poliiseja koulutetaan Tampereella Poliisiammattikorkeakoulussa.
Ahvenanmaalla poliisitoiminnasta vastaa maakunnan oma poliisilaitos, joka on hallinnollisesti Ahvenanmaan maakuntahallituksen alainen. Ahvenanmaalla sattuvissa, poliisitoiminnallisesti erittäin vaativissa tilanteissa Poliisihallitus voi määrätä toiminnan johtovastuun muille poliisiosastoille. Valtion turvallisuuteen liittyvät tehtävät kuuluvat Ahvenanmaalla valtakunnan poliisille, käytännössä Suojelupoliisille. Keskusrikospoliisi on vastaavasti toimivaltainen myös Ahvenanmaalla.[16]
Liikkuva poliisi (LP) oli erikoistunut liikennevalvontaan, kunnes yksikkö lakkautettiin vuonna 2014. Erityisesti sen toimialaan kuuluivat ennen tätä pääteiden ja raskaan liikenteen valvonta. Lisäksi se toimi valtakunnallisena poliisireservinä.
Suomi on Euroopan unionin poliisiviraston Europolin ja kansainvälisen rikospoliisijärjestön Interpolin jäsen.
Pelastustoimi
Suomessa pelastustoimen tehtäviä hoitaa 21 alueellista pelastuslaitosta. Pelastuslaitokset ehkäisevät onnettomuuksia ja ylläpitävät turvallisuutta yhteistyössä muiden viranomaisten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa.
Tavoitteena on, että yksittäiset ihmiset, rakennusten omistajat ja haltijat sekä toiminnanharjoittajat kykenevät ennaltaehkäisemään onnettomuuksia sekä varautuvat rajoittamaan ja torjumaan onnettomuuksista aiheutuvia vahinkoja ja seurauksia.
Omalla toiminnallaan sekä muut huomioiden voi jokainen luoda elämästään ja ympäristöstään turvallisemman. Turvallisuus on yhteistyötä!
Pelastustoimintaan kuuluu
• hälytysten vastaanottaminen
• väestön varoittaminen
• uhkaavan onnettomuuden torjuminen
• onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen sekä tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen.
Suurimmissa taajamissa pelastustoimintaan osallistuu ensisijaisesti päätoiminen, pelastusasemalla jatkuvassa valmiudessa oleva henkilöstö. Muualla henkilöstö voi olla sivutoimista tai sopimuspalokunnan henkilöstöä.
Pelastuslaitosten päätoiminen henkilöstö on koulutettu monitoimipelastajiksi. Heillä on valmiudet toimia kaiken tyyppisissä onnettomuustilanteissa sekä myös sairaankuljetuksen ja lääkinnällisen pe -
lastustoimen tehtävissä. Sivutoimisella ja muulla sopimushenkilöstöllä on myös oma koulutusjärjestelmänsä.
Pelastustoiminnan johtaminen
Pelastustoimintaa onnettomuuspaikalla johtaa aina pelastusviranomainen. Pelastuslaitoksen lisäksi pelastustoimintaan voi osallistua myös esim. poliisi ja terveydenhuolto. Onnettomuudet on luokiteltu. Suuronnettomuus on onnettomuus, jolla on laajoja, uhkaavia tuhovaikutuksia. Luokitukset määrittelevät pelastusvälineistön valinnan ja laajuuden. Suurissa onnettomuustilanteissa voidaan muodostaa erityinen johtokeskus, jossa pelastustoimen johtaja ja hänen tarvitsemansa asiantuntijat työskentelevät.
Eräät onnettomuustyypit (esim. laajat ja vakavat säteilyonnettomuudet) voivat edellyttää pelastustoimenpiteitä hyvin laajalla alueella, jopa koko maassa. Johtaminen ei tällöin voi perustua pelkästään paikallisiin viranomaisiin. Tällaisissa tilanteissa on mahdollista, että sisäministeriö vastaa valtakunnallisista toimenpiteistä.
Pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 100 000 pelastustehtävää. Ne kykenevät aloittamaan käytännön pelastustoiminnan minuuteissa. 90 prosentissa kiireellisistä onnettomuustilanteista pystytään toimittamaan apua onnettomuuspaikalle 20 minuutin kuluessa hälytyksestä.