MOU-AREENAN ANSIOSTA BIITSILLE LÄPI VUODEN
Haluaisitko Sinäkin upottaa varpaasi ympäri vuoden lämpimään hiekkaan ja nauttia biitsin riemusta?
MOU-Areena on syksyllä 2012 valmistunut uudenaikainen, Sastamalan Mouhijärvellä sijaitseva beachvolley-halli. Hallissa on kolme täysimittaista kenttää, sosiaalitilat saunoineen ja suihkuineen sekä katsomo, josta voi seurata kenttien tapahtumia.
Suunnittelussa on ollut mukana useita aktiivipelaajia ja perusperiaatteena onkin ollut mahdollisimman hyvä pelikokemus ja mahdollisuus täysipainoiseen harjoitteluun. Pallot ja muut harjoittelun apuvälineet ovat kaikkien vuoron hankkineiden vapaassa käytössä. Myöskään harrastepelaajia ei ole unohdettu, kesältä tutut harrasteturnaukset jatkuvat myös talvella.
Varattavissa on sekä irto- että vakiovuoroja, irtovuorot voit varata kätevästi yläpalkissa sijaitsevasta biitsille.fi sivuston ”Ajanvaraus” -painikkeesta. Varauskoneesta näet sekä vapaana olevat vuorot kolme viikkoa eteenpäin, että vuorojen hinnat. Kun haluat varata vakiovuoron, ota yhteyttä ”Yhteystiedot” -painikkeen alta löytyvään sähköpostiin tai puhelinnumeroon, niin laskemme tarjouksen koskien loppukauden vuoroja.
VARAA VAKIOVUORO KAUDELLE 2025-2026
MoU-areena
Pynnärinkuja 14 38460 Sastamala mouareena@gmail.com
Biitsille.fi / Biitsihalli
#mouareena
Kuva: Teemu Pitkäkoski
Kuva: Teemu Pitkäkoski
6 VIRVE Beach volley 2025 - turnaus Vantaalla
9 VIRVE 2025 tulokset
10 Pelaajien mietteitä VIRVE -turnauksesta
12 Viranomaisturnaukset 2001-2025
16 VIRVE Beach Volley 2025 toi viranomaiset yhteen
18 Beach volleyn SM-kiertue 2025
Viranomaisesittelyt
JULKAISIJA
Poliisi-Biitsi ry virvebiitsi.fi
PÄÄTOIMITTAJA
Jyrki Mäkikokko
ILMOITUSMYYNTI
Suomen Myyntimediat www.suomenmyyntimediat.fi
KUSTANNUS, TAITTO
JA LASKUTUS
Printmix www.printmix.fi 045 202 2265
(vaihde avoinna ti-pe 10.00-14.00)
PAINOPAIKKA
Hannun Tasapaino Oy Espoo
Kannen kuva: Teemu Pitkäkoski
VIRVE Beach volley 2025
Poliisi-Biitsi ry järjesti viranomaisten yhteisen beach volley –turnauksen eli VIRVE Beach volley 2025 – turnauksen 11. syyskuuta Vantaalla Hiekka.fi -sisähallissa. Järjestyksessään turnaus oli jo 22. Ensimmäinen turnaus järjestettiin Messilässä vuonna 2004 ja sen jälkeen turnaus on järjestetty Vaasassa, Eurassa, Hyvinkäällä, Porissa, Helsingissä, Jyväskylässä ja Vantaalla. Osassa turnaus on järjestetty vain kerran ja osassa useita kertoja. Erityisesti Eura, Jyväskylä ja Vantaa ovat olleet mieluisia turnauspaikkakuntia ja siellä olemme pelanneet useita kertoja.
Turnaus pelattiin nyt viidettä kertaa peräkkäin loppu kesästä sisähallissa. Olosuhteet hallissa ovat loistavat ja puitteet mukavalle turnaukselle muutenkin erinomaiset. Osanottajia oli tällä kertaa poliisista, pelastuslaitoksesta, puolustusvoimista ja rikosseuraamuslaitokselta. Pelaajia oli kaikkiaan 67. Naisten kilpasarjassa oli kolme paria, miesten kilpasarjassa 8 paria ja kolmisin pelattavassa harrastesarjassa 13 joukkuetta.
NAISTEN KILPASARJA
Sarjaan osallistui kolme paria, jotka kaikki pelasivat toisiaan vastaan. Tämän jälkeen kaksi parasta pelasivat loppuottelun. Loppuottelussa olivat vastakkain pelastuslaitoksen Hanna Koljonen ja Maiju Pöppönen sekä poliisien Jaana Pöppönen ja Saara Holm. Voittoon pelasivat Koljonen ja Maiju Pöppönen voittamalla tiukan loppuottelun erin 2-1 (21-12, 15-21, 15-13). Alkulohkossa Jaana Pöppönen ja Roos voittivat niukasti keskinäisen pelin erin 2-1. Pronssille pelasivat poliisipari Vilma Ruuska ja Pauliina Kovanen.
MIESTEN KILPASARJA
Sarjaan osallistui kahdeksan paria, jotka pelasivat alkulohkon pelit kahdessa alkulohkossa. Alkulohkojen voittajiksi pelasivat
”VUODEN 2026 TURNAUS PELATAAN
SYYSKUUSSA HIEKKA BEACH CLUBIN SISÄHALLISSA”
poliisipari Jyri Linnikko ja Tommi Koskela sekä pelastuslaitoksen pari Antti Hyvönen ja Miikka Putkonen. He voittivat myös välierät ja selvittivät tiensä loppuotteluun.
Voittoon pelasivat pelastuslaitoksen pari Hyvönen ja Putkonen, joille mestaruus oli jo kolmas. Loppuottelu päättyi erin 2-0 (21-13, 21-9). Mestarit voittivat kaikki viisi pelaamansa ottelua eräsuhteella 10-0. Kolmanneksi sijoittui pelastuslaitoksen pari Mikko Veijanen ja Petri Olkkonen.
HARRASTESARJA
Parhaimmillaan harrastesarjaan on osallistunut joukkueita vuonna 2006 Eurassa, jolloin mukana oli 37 joukkuetta. Tällä kertaa harrastesarjaan osallistui 13 joukkuetta. Joukkueista kaksi tuli puolustusvoimista, neljä pelastuslaitokselta ja seitsemän poliisista. Ottelut aloitettiin pelaamalla kolme alkulohkoa ja alkulohkojen jälkeen lohkojen voittajat Luovun Pommittajat, Re-
tunviuhka ja Häröpallot pelasivat lohkojen kakkosia vastaan pääsystä mitalipeleihin. Häröpallon voitti oman ottelunsa selvästi mutta Luovun Pommittajat oli tiukilla Nyyttejä vastaan ja Retunviuhka PMH:ta vastaan voittaen pelit erin 2-1.
Retunviuhka voitti molemmat mitalipelit erin 2-0 voittaen mestaruuden ja Häröpallon voittaessa Luovun Pommittajat erin 2-1, sijoittuivat he hopealle ja Luovun Pommittajien jäädessä pronssille.
ISOT KIITOKSET KAIKILLE PELAAJILLE JA Hiekka Beach Clubin HENKILÖKUNNALLE MUKAVASTA JA HYVIN SUJUNEESTA TURNAUKSESTA.
Vuoden 2026 turnaus pelataan syyskuussa Hiekka Beach clubin sisähallissa. Muutos ajankohtaan on mahdollista riippuen hallin varauksista. Seuratkaa uutisointia turnauksesta virvebiitsi.fi sivustolla.
Kuva: VIRVE Beach volley 2024
TULOKSET 2025
NAISTEN KILPASARJA
1. Hanna Koljonen ja Maiju Pöppönen, pelastuslaitos
2. Jaana Pöppönen ja Saara Holm, poliisi
3. Vilma Ruuska ja Pauliina Kovanen, poliisi
MIESTEN KILPASARJA
1. Antti Hyvönen ja Miikka Putkonen, pelastuslaitos
2. Tommi Koskela ja Jyri Linnikko, poliisi
3. Mikko Veijanen ja Petri Olkkonen, pelastuslaitos
4. Kari Hieta ja Juhani Tasanen, poliisi
5. Antti Leppänoro ja Kari Somppi, rikosseuraamuslaitos
6. Matti Niiniö ja Matias Iso-Järvenpää, poliisi
6. Aleksi Kujala ja Perttu Heikkilä, poliisi
8. Janne Sievänen ja Tuomo Kelkka, poliisi
HARRASTESARJA
1. RETUNVIUHKA (Aki Sirén, Sami Meriläinen, Tuomas Kinnunen), pelastuslaitos
2. HÄRÖPALLOT (Perttu Siltala, Oskari Linstedt, Heluna Pakarinen), pelastuslaitos
3. LUOVUN POMMITTAJAT (Petri Himanen, Janne Mäyrä, Jouko Lehtinen, Herkko Mäensivu), puolustusvoimat
4. HAAGAN MIESSAIRAANHOITAJAT, pelastuslaitos
5. PMH, poliisi
6. NYYTIT, poliisi
7. PPS IN SLOWMOTION, poliisi
8. RIKOS & RANTAHIEKKA, poliisi
9. NORTH TRIO, pelastuslaitos
10. ENTISET JUNNUT, poliisi
11. PAMPUTTAJAT, poliisi
12. HOOTSIN BITIT, puolustusvoimat
13. HIEKKAMADOT, poliisi
Pelaajien mielipiteitä VIRVE-turnauksesta
SAARA HOLM, NAISTEN KILPASARJA 2.
1. Minulle ensimmäinen osallistumiskerta.
2. Sain tiedon pelipariltani, joka laittoi viestiä asiasta.
3. Menttin rennolla otteella. Yhdessä ei keretty treenata, enkä itse ollut koskenut lentopalloon huhtikuun jälkeen. Pari kävi kesällä ottamassa tatsia biitsiin.
4. Päivän fiilis oli hyvä, tosi pelejä olisi kiva ollut olla enemmän! Pelit oli tosi tiukkoja, etenkin finaali jäi vähän hampaankoloon,
Jaana Pöppönen ja Saara Holm, poliisi
kun tehtiin hyvä nousu 3 erässä, mutta hävittiin niukasti silti.
5. Erillistä mieleenpainuvinta hetkeä ei ollut, mutta kokonaisuudessaan oli positiivinen yllätys kuinka peli sujui, vaikkei biitsiä oltu yhdessä pelattu.
6. Turnaus toi mukavaa vaihtelua siihen, missä merkeissä ihmisiä näkee.
7. Pöppiksen kanssa ollaan pelattu yhdessä poliisien lentopallojoukkueessa. Biitsiä ei olla pelattu yhdessä. Minä en ole biitsiä juuri ikinä pelannut, Pöppis on käynyt kesällä välillä pelailemassa.
KYSYMYKSET:
1. Kuinka monta kertaa olet osallistunut VIRVE-turnaukseen?
2. Mikäli olit ensimmäistä kertaa mukana, niin miten sait tiedon turnauksesta?
3. Miten teidän joukkueenne valmistautui turnaukseen - treenasitteko paljon vai mentiinkö enemmän rennolla otteella?
4. Millainen oli turnauksen fiilis päivän aikana? Oliko peleissä tiukkoja hetkiä, joissa ratkaisu kääntyi suuntaan tai toiseen?
5. Mikä oli turnauksen mieleenpainuvin hetki omasta näkökulmastanne?
6. Teette kaikki töitä viranomaisorganisaatioissa- mikä merkitys tällaisella yhteisellä turnauksella on työssä jaksamisen ja yhteistyön kannalta?
7. Oletteko aiemmin pelanneet samassa joukkueessa tai saman parin kanssa? Pelaatteko biitsiä muutenkin vai pelkästään tässä turnauksessa?
8. Millaiset välit syntyy eri viranomaisten välille, kun tapaa kentällä ilman virkapukua?
9. Miten kuvailisitte tunnelmaa turnauksessa yleisesti? Entä järjestelyjä?
10. Jos vertaatte tätä turnausta oman työnne arkeen - löytyykö yhtäläisyyksiä (tiimityö, luottamus, reagointi tilanteisiin ym)?
11. Mitä haluaisitte sanoa muille viranomaisille, jotka ehkä miettivät osallistumista ensi vuoden turnaukseen?
12. Viime vuosina turnaus on järjestetty sisähallissa yksipäiväisenä. Kannatatteko jatkossakin tätä vai haluaisitteko, että turnaus pelattaisiin aiemmin kesällä ulkokentillä ja mahdollisesti kaksipäiväisenä?
8. Ei sitä pelin lomassa ajattele kuka on mikäkin viranomainen, kaikki on samaa jengiä, jotka haluaa nauttia pelaamisesta.
9. Tunnelma oli hyvä ja kannustava. Järjestelyt olivat myös hyvät, tosin turnauksen tiedottamisessa voisi parantaa, koska kovinkaan moni ei tiennyt kyseisestä tapahtumasta ollenkaan.
10. Samankaltaisuuksia löytyy, yhdessä tehdään ja kannetaan vastuu onnistumisista ja epäonnistumisista ja yhteistyö kehittyy peli peliltä.
11. Ehdottomasti mukaan ensi vuonna pitämään hauskaa, osallistujia kaivataan lisää!
12. Yksipäiväinen turnaus on riittävä (paikat ei ehkä kestäisi enää kahta päivää putkeen), ja sisällä on mukava pelata syksyllä, niin tulee vielä vähän kesätunnelmaa ja sääolot ei haittaa.
PAULIINA KOVANEN, NAISTEN KILPASARJA 3.
1. Tämä oli ensimmäinen kerta.
2. Sähköpostitse
3. Rennolla otteella, kun joukkuekaveri oli eri laitokselta.
4. Hyvä fiilis! toki harmitti että naispareja ei saatu kaivettua enempää, että oltaisiin saatu enemmän pelejä.
5. Ensimmäinen "virallinen" biitsiturnaus, jossa pelasin, niin olihan se kokonaisuudessaan mieleenpainuva.
6. Ihan valtava merkitys, pääsee verkostoitumaan muiden laitosten ja organisaatioiden jäsenten kanssa, sekä onhan se nyt hyvää vaihtelua päästä viettämään päivää urheilun parissa.
7. Parin kanssa ei olla kuin sisälentopalloa pelattu poliisijoukkueessa vuoden verran eli yksittäisiä kertoja. Oma osaamisalue on sisälajissa ja biitsiä on lähinnä joukkueen tai kavereiden kanssa "höntsätty".
8. Hyvät ja on myös ylipäätään kiva nähdä tuttuja ja uusiakin naamoja, joita ei välttämättä päivittäistyössä näe.
9. Hyvät, ei ollut järjestelyissäkään mitään valittamista!
10. Löytyy paljonkin, erityisesti kommunikaatio ja tilanteiden muuttujiin reagoiminen.
11. Ehdottomasti matalalla kynnyksellä mukaan!
12. Itse tykkäsin kyllä sisähallista, tällaiselle kokomattomammalle biitsin pelaajalle parempi, kun on vähemmän muuttujia ja ainakin tänä vuonna oli puitteet kohdillaan!
ANTTI HYVÖNEN JA MIIKKA PUTKONEN, MIESTEN KILPASARJA 1.
1. Neljä kertaa
2. -
3. Meidän joukkueemme on tunnettu siitä, ettei treenikenttiä kuluta, keskittyy pelkästään pelipäiviin. Olemme viimeisen 5 vuoden aikana pelanneet pari kolme turnausta
vuodessa yhdessä. Saumattoman henkisen yhteyden takia homma jatkuu suunnilleen siitä mihin se viimeksi jäi.
4. Turnauksen aikana fiilis oli mitä mainioin, tiukkoja pelejä oli useita. Ryynätä ja hikoilla sai tosissaan, ratkaisut kääntyivät tällä kertaa mukavasti meidän suuntaamme.
5.Haagan miessairaanhoitajien voittama trillerimäinen ottelu, jossa ratkaistiin Harrastesarjan 4. sija. Olimme kannustusjoukoissa.
6. Olemme onnellisia ja ylpeitä, että tällainen viranomaisten turnaus järjestetään, todella mukava tapahtuma, hieno tavata kollegoita yli viranomaisrajojen. Työyhteisössämme olemme todella kiinnostuneita urheilusta. Kollegoiden menestystä lajissa kuin lajissa kunnioitetaan ja "haipataan" lajista riippumatta. Meillä olisi haaveena käydä joskus ulkomailla kisailemassa viranomaisturnauksessa EM tai MM kisoissa.
7. Tämä oli meille kolmas kerta VIRVESSÄ yhdessä. Olemme pelailleet myös Jyrki Nurminen Tourin kilpailuita ja Hiekan halliturnauksia satunnaisesti. Antti on varsin tuttu näky myös HBV:n turnauksissa Hietsussa.
Miikka Putkonen ja Antti Hyvönen
Pauliina Kovanen ja Vilma Ruuska, poliisi
”HYVÄ
FIILIS ON OLLUT LÄPI VUOSIEN.
JOKA VUONNA ON MYÖS OLLUT TIUKKOJA, RATKAISUHETKIÄ”
8. Kaikki ovat aina mukana reilulla ja kunnioittavalla hengellä, mukana tietenkin kilpailuhenkeä. Tämä juontaa juuriaan varmasti osallistujien ammatteihin.
9. Järjestelyt, puitteet ja palkinnot ovat aina huippuluokkaa. Tunnelma on todella tervetullut ja kannustava. Suurkiitos siitä kuuluu järjestäjille ja puuhamiehille, kunnioitamme kovasti.
10. -
11. Rohkeasti mukaan vain kauempaakin Suomesta - lähialueilta varsinkin!
12. Kannatamme yksipäiväistä turnausta. Hiekalla on mahtavat puitteet, toimii loistavasti ns. "biitsikauden päätöksenä". Esim. Yhteinen ruokailu tilaisuus turnauksen jälkeen voisi olla yhdistävä lisä.
TOMMI KOSKELA, MIESTEN KILPASARJA 2.
1. Ainakin 15krt, jopa enee..
2. -
3. Omia pelejä omalla asuinpaikkakunnalla. Muuten parin kanssa kauden ekat yhteispelit sillä rennolla otteella.
4. Mukavat pelit muutoin, pari peliä v 2-1. Kovien pelien puute näkyi finaalissa, joka meni huonosti.
5. Pari pallon hakua onnistuneesti etukentältä yhden erän aikana.
Jyri Linnikko ja Tommi Koskela, poliisi
6. Hyvin tärkeä nähdä vanhoja tuttuja pelaajia.
7. Kyllä. Pelaan muutenkin.
8. Neutraalit ellei itse tee tuttavuutta. Toki samanhenkistä porukkaa.
9. Hyvä tunnelma ja järjestelyt. Kilpasarjan runsas osallistujamäärä yllätti.
10. Eipä oikein osaa nähdä tuollaisia yhtäläisyyksiä.
11. Ilman muuta mukaan hurtilla huumorillakin. Jos vähääkään miettii, niin ilman muuta mukaan.
12. 1 pv riittää, 2.pvn voi järjestää vapaaksi, jos tarvetta sosialisoitumaan muiden kanssa.
RETUNVIUHKA (Sami Meriläinen, Tuomas Kinnunen ja Aki Sirén), pelastuslaitos
AKI SIRÉN, RETUNVIUHKA, HARRASTESARJA 1.
1. Ensimmäinen kerta.
2. Olen tiennyt turnauksesta jo vuosia, mutta osallistuminen on estynyt joka kerta monestakin syystä. Netistä taisin tällä kertaa bongata turnauksen tiedot.
3. Kaikki pelaajamme on pelannut enemmän ja vähemmän lentopalloa ja biitsiä. Käymme vuosittain palohenkilöstön kisoissa ja pelaamme työvuorossa biitsiä.
4. Fiilis oli hyvä ja muutamia kertoja tuli tiukkojakin hetkiä.
5. Ensimmäinen kerta biitsiä sisällä oli aivan upea kokemus!
6. Turnauksella on varsin positiivinen vaikutus työssä jaksamiseen ja vir-yhteistyöhön. 7. kts. kysymys 3
8. Välit varmasti paranevat ja tullaan paremmin tutuiksi turnausten myötä.
9. Hyvä ja reilu tunnelma! Loistavat järjestelyt!!
10. Turnaukset tekevät aina hyvää yhteisöllisyyden kannalta.
11. Olemme jo houkutelleet uusia osallistujia turnaukseen. Kannattaa osallistua matalalla kynnyksellä. Varsinkin harrastesarja on hyvä idea ja vaihtoehto monelle!
12. Kannatamme ehdottomasti yksipäiväistä turnausta ja sisähallissa syksyllä.
HERKKO MÄENSIVU, LUOVUN POMMITTAJAT, HARRASTESARJA 3.
1. Lähes joka kerta kun on järjestetty. Yhden kerran olen joutunut jättämään väliin komennuksen takia.
2. -
3. Viime vuosina, kun turnaus on järjestetty syksyllä, ollaan pidetty kesällä 1-2 vuorokauden harjoitusleiri. Tänä vuonna se jäi valitettavasti väliin. Leirillä on yleensä hiottu taktiikkaa kertaamalla edellisten turnauksien tapahtumia. Ompa saatettu vähän kisaillakin - petankkia, tikanheittoa, jopa biitsiä. Rennolla otteella siis, ilman tavoitteita, on jo vuosia menty.
4. Hyvä fiilis on ollut läpi vuosien. Joka vuonna on myös ollut tiukkoja, ratkaisuhetkiä. Tänä vuonna semmoinen oli "välieräottelu" Nyyttejä vastaan.
5. Paikalle saapuminen ja vanhojen vastustajien (ja järjestäjien) kohtaaminen ja kuulumisten vaihtaminen.
6. Uskoisin että paikallistasolla, saman joukkueen pelaajien kesken, turnauksella ja siihen valmistautumisella on merkitystä.
7. Aikaisemmin on ollut aina sama joukkue. Pientä vaihtelua on ollut jäsenissä, mutta runko on ollut vakio. Tänä vuonna päätettiin yhdistää kaksi vajaata joukkuetta yhdeksi. Minä olen ainoa, joka pelaa biitsiä aktiivisesti.
8. Rennon välittömät.
9. Järjestelyt on ollu aina erinomaiset! Turnauspaikat on ollu hyviä, otteluohjelmat sopivan rankkoja, palkinnot erinomaisia.
10. Kyllä. Lisäksi tietysti fyysisen toimintakyvyn ylläpito.
11. Harrastesarja sopii kaiken tasoisille pelaajille! Jos on yhtään ollut tekemisissä minkään pallon kanssa, kannattaa tulla kokeilemaan.
12. Kannatan sisähallia yksipäiväisenä. Turnaus voidaan siten järjestää syksymällä, säistä riippumatta. Jos osallistujamäärä
lisääntyy vielä merkittävästi, sitten lienee syytä miettiä asiaa uudestaan.
PETRI HIMANEN, LUOVUN POMMITTAJAT, HARRASTESARJA 3.
1. Sanoisin 17 kertaa
2. -
3. Rennolla otteella jokainen treenasi erikseen.
4. Aivan huikea fiilis ja tunnelma on erittäin korkea aina. Viranomaisyhteistyötä parhaimmillaan.
5. Kyllä se oli Jokkerin ratkaisevat syötöt
6. Kun opimme tuntemaan toisemme paremmin, on huomattavasti helpompaa tehdä yhteistyötä eri viranomaisten välillä.
7. Pelataan.
8. Vilpittömät ja juttu jatkuu siitä, mihin se vuosi sitten jäi
9. Erinomaiset järjestelyt ja tunnelmahan on aina hieno.
10.Ehdottomasti. Yhteistyön voit lisätä listaasi.
11. Suosittelen tulemaan verkostoitumaan, pitämään huolta fyysisestä toimintakyvystä sekä nauttimaan hyvästä seurasta.
12. Yksipäiväinen turnaus on nykypäivänä oikeastaan ainut mahdollisuus, koska yhden päivän ehtii olla arkena poissa työmaalta, mutta toinen on jo haaste. Valitettavasti niin kiire on kaikilla.
LUOVUN POMMITTAJAT (Petri Himanen, Janne Mäyrä, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen), puolustusvoimat
VIRANOMAISTURNAUKSET SARJAT, OSALLISTUJAMÄÄRÄT
JA MESTARIT 2001-2025
POLIISIEN SM-TURNAUKSET
2001, HELSINKI (84 PELAAJAA)
M Miehet (11 paria)
Petri Kari ja Esa Taskinen
N Naiset ( 8 paria)
Mia Lundan ja Anne Verlin
M40 Miehet 40 (5 paria)
Jarmo Houni ja Antti Suntio
K Kuntosarja (12 joukkuetta)
Lappi, Keijo Spets,
Heikki Pieskä ja Pasi Rissanen
2002, HELSINKI (67 PELAAJAA)
M Miehet (8 paria)
Petri Kari ja Esa Taskinen
N Naiset (6 paria)
Marja Jaakkola ja Hanna Kuokkanen
K Kuntosarja (13 joukkuetta)
Popeda, Severi Savolainen,
Mika Peltomäki ja Jari Pouttu
2003, SAVONLINNA (71 PELAAJAA)
M Miehet (6 paria)
Petri Kari ja Esa Taskinen
N Naiset (4 paria)
Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin
K Kuntosarja (10 joukkuetta)
SPUL, Risto Heinonen, Pekka Haikka ja Pekka Törmänen
VIRVE –TURNAUKSET
2004, HOLLOLA (165 PELAAJAA)
M Miehet (24 paria)
Jyri Linnikko ja Mika Lekkerimäki, poliisi
N Naiset (10 paria)
Marja Jaakkola ja Tiina Pispa, poliisi
M40 Miehet 40 (8 paria)
Ilkka Tarvus ja Petteri Häyrinen, pelastuslaitos
K Kuntosarja (29 joukkuetta)
Santa Claus II, poliisi
Tapio Keränen, Tero Oiva ja Keijo Spets
2005, VAASA (140 PELAAJAA)
M Miehet (11 paria)
Jyri Linnikko ja Tommi Ronkainen, poliisi
N Naiset (7 paria)
Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin, poliisi
M40 Miehet 40 (6 paria)
Jarmo Köykkä ja Janne Lahti, puolustusvoimat
K Kuntosarja (30 joukkuetta)
ATP, poliisi
Aki Törmänen, Pentti Kuoksa ja Teemu Mustapää
2006, EURA (160 PELAAJAA)
M Miehet (9 paria)
Jyri Linnikko ja Tuomas Väyrynen, poliisi
N Naiset (6 paria)
Mia Lundan ja Marja Jaakkola, poliisi
M40 Miehet 40 (7 paria)
Jarmo Köykkä ja Janne Lahti, puolustusvoimat
K Kuntosarja (37 joukkuetta)
Keravan Kollit, pelastuslaitos
Juhani Tuominen, Pasi Peltonen ja Margo Kilki
2007, EURA (110 PELAAJAA)
M Miehet (4 paria)
Jyri Linnikko ja Tommi Ronkainen, poliisi
N Naiset (6 paria)
Mia Lundan ja Marja Jaakkola, poliisi
M40 Miehet 40 (5 paria)
Jarmo Köykkä ja Janne Lahti, puolustusvoimat
K Kuntosarja (23 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Petri Köykkä, Rauno Laukkanen, Herkko
Mäensivu
2008, EURA (118 PELAAJAA)
M Miehet (6 paria)
Jyri Linnikko ja Anton Krook, poliisi
N Naiset (5 paria)
Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin, poliisi
M40 Miehet 40 (4 paria)
Jarmo Köykkä ja Petri Köykkä, puolustusvoimat/vankeinhoito
K Kuntosarja (26 joukkuetta)
Poliisi-Biitsi, poliisi
Lasse Setälä, Eero Savolainen, Jyrki Mäkikokko ja Jaana Kumpumäki
2009, HYVINKÄÄ (70 PELAAJAA)
M Miehet (2 paria)
Jyri Linnikko ja Anton Krook, poliisi
N Naiset(5 paria)
Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin, poliisi
M40 Miehet 40 (3 paria)
Pekka Haikka ja Ari Kärkkäinen, poliisi
K Kuntosarja (19 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Janne Lahti, Herkko Mäensivu ja Rauno Laukkanen
2010, PORI (105 PELAAJAA)
M Miehet (8 paria)
Jyri Linnikko ja Tommi Koskela, poliisi
N Naiset (4 paria)
Satu Aro ja Laura Kumpulainen, poliisi
M50 Miehet 50 (3 paria)
Pekka Haikka ja Mikko Junno, poliisi
K Kuntosarja (23 joukkuetta)
PuvoVaho, puolustusvoimat ja vankeinhoito
Jarmo Köykkä, Petri Köykkä ja Antti Leppänoro
2011, HELSINKI (80 PELAAJAA)
M Miehet (5 paria)
Jyri Linnikko ja Anton Krook, poliisi
N Naiset (4 paria)
Heli Kakko ja Mirva Lindberg, poliisi
M50 Miehet 50 (4 paria)
Pekka Haikka ja Jouko Hassi, poliisi
K Kuntosarja (18 joukkuetta)
Keravan Kollit, pelastuslaitos
Juhani Tuominen, Margo Kilgi ja Jani Pohjolainen
2012, EURA (66 PELAAJAA)
M Miehet (6 paria)
Jyri Linnikko ja Saku Korhonen, poliisi
N Naiset (2 paria)
Satu Aro ja Laura Kumpulainen, poliisi
K Kuntosarja (16 paria)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Janne Lahti, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen
2013, EURA (56 PELAAJAA)
M Miehet (1 pari)
Ei pelattu
N Naiset (2 paria)
Heli Kakko ja Satu Aro, poliisi
K Kuntosarja (16 joukkuetta)
SPUL, poliisi Risto Heinonen, Jouko Hassi, Olli Kuusisto ja Lasse Setälä
2014, JYVÄSKYLÄ (63 PELAAJAA)
M Miehet (5 paria)
Antti Leppänoro ja Petri Olkkonen, rikosseuraamus-/pelastuslaitos
N Naiset (3 paria)
Satu Aro ja Laura Kumpulainen, poliisi
H Harrastesarja (3 paria)
Eero Savolainen ja Markku Lähteenmäki, poliisi
K Kuntosarja (13 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Petri Köykkä, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen
2015, JYVÄSKYLÄ (66 PELAAJAA)
M Miehet (6 paria)
Jyri Linnikko ja Saku Korhonen, poliisi
N Naiset (1 pari)
Ei pelattu
K Kuntosarja (15 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Petri Köykkä, Herkko Mäensivu ja Rauno Laukkanen
2016, JYVÄSKYLÄ (40 PELAAJAA)
M Miehet (4 paria)
Jyri Linnikko ja Tommi Koskela, poliisi
N Naiset ( - )
Ei pelattu
K Kuntosarja (10 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen
2017, JYVÄSKYLÄ (43 PELAAJAA)
M Miehet (4 paria)
Antti Leppänoro ja Petri Olkkonen, rikosseuraamus-/pelastuslaitos
N Naiset ( - )
Ei pelattu
K Kuntosarja (11 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen
2018, JYVÄSKYLÄ (56 PELAAJAA)
M Miehet (6 paria)
Ransu Miinalainen ja
Henri Härkänen, pelastuslaitos
N Naiset ( - )
Ei pelattu
K Kuntosarja (11 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen
2019, JYVÄSKYLÄ (64 PELAAJAA)
M Miehet (5 paria)
Antti Torvinen ja Pekka Laakso, pelastuslaitos
N Naiset ( - )
Ei pelattu
K Kuntosarja (16 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen
2020, VANTAA (75 PELAAJAA)
M Miehet (3 paria)
Mikko Veijanen ja Ville Juntura, pelastuslaitos/poliisi
N Naiset (5 paria)
Heli Kakko ja Sonja Laitinen, poliisi
K Kuntosarja (18 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen
2021, HELSINKI (55 PELAAJAA)
M Miehet (5 paria)
Jyri Linnikko ja Tommi Koskela, poliisi
N Naiset (3 paria )
Sanna Lautamatti ja Helvi Seppänen, poliisi
K Kuntosarja (12 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu, Jouko Lehtinen ja Elmeri Nahkala
2022, HELSINKI (46 PELAAJAA)
M Miehet (3 paria)
Antti Hyvönen ja Miikka Putkonen, pelastuslaitos
N Naiset (3 paria )
Sanna Lautamatti ja Helvi Seppänen, poliisi
K Kuntosarja (10 joukkuetta)
Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat
Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu, Jouko Lehtinen ja ja Elmeri Nahkala
2023, HELSINKI (52 PELAAJAA)
M Miehet (4 paria)
Mikko Veijanen ja Oskari Marjakoski, pelastuslaitos/puolustusvoimat
N Naiset (3 paria )
Jaana Pöppönen ja Sanna Lautamatti, poliisi
K Kuntosarja (11 joukkuetta)
Åbosnutar, poliisi
Matti Niiniö, Matias Iso-Järvenpää, Kari Hieta 2024, VANTAA (62 PELAAJAA)
M Miehet (9 paria)
Antti Hyvönen ja Miikka Putkonen, pelastuslaitos
N Naiset (3 paria)
Sonja Snellman ja Vilma Ruuska, poliisi
K Kuntosarja (10 joukkuetta)
OLLI & BOYS Olli Kuusisto, Mikko Talvitie, Harri Viitanen, poliisi
2025, VANTAA (67 PELAAJAA)
M Miehet (8 paria)
Antti Hyvönen ja Miikka Putkonen, pelastuslaitos
N Naiset (3 paria)
Hanna Koljonen ja Maiju Pöppönen, pelastuslaitos
K Kuntosarja (13 joukkuetta)
Retunviuhka, pelastuslaitos
Aki Sirén, Sami Meriläinen, Tuomas Kinnunen,
VIRVE Beach Volley 2025 toi viranomaiset yhteen
– 22. kerta hiekalla vahvistaa yhteishenkeä
Syyskuun puolivälissä Vantaan Hiekka.fi -sisähalliin kokoontui jälleen poliiseja, palomiehiä, rajavartijoita, tullimiehiä, puolustusvoimien edustajia ja rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöä, kyse ei ole vain urheilusta. VIRVE Beach Volley -turnaus on kasvanut kahden vuosikymmenen aikana perinteeksi, joka symboloi eri viranomaistahojen yhteishenkeä ja keskinäistä luottamusta.
Tänä vuonna turnaus järjestetään jo 22. kerran, ja vaikka hiekalla mitellään mestaruuksista, syvin merkitys löytyy muualta: siitä, että ihmiset, jotka arjessa tekevät raskasta ja usein riskialtista työtä eri organisaatioissa, kohtaavat toisiaan rennossa ja epämuodollisessa ympäristössä.
MESSILÄSTÄ VANTAALLE
– PITKÄ TARINA
Ensimmäinen viranomaisten yhteinen beach volley -turnaus pelattiin vuonna 2004 Messilässä. Sen jälkeen tapahtuma on kiertänyt eri puolilla Suomea: Vaasassa, Eurassa, Hyvinkäällä, Porissa, Helsingissä, Jyväskylässä ja Vantaalla. Jotkin paikkakunnat ovat nähneet turnauksen vain kerran, toiset useampaan otteeseen.
Turnauksen järjestää Poliisi-Biitsi ry, joka on vuosien aikana rakentanut kisasta ilmiön, joka tunnetaan laajalti viranomaisten piirissä. Yhdistys on huolehtinut siitä, että tapahtuma pysyy hyvähenkisenä, avoimena ja kaikkia osallistujia yhdistävänä.
YHTEINEN KENTTÄ – YHTEINEN KIELI
Beach volley saattaa kuulostaa lajina kepeältä verrattuna viranomaisten päivittäiseen työhön, jossa kohdataan onnettomuuksia, rikoksia ja kriisitilanteita. Mutta juuri siinä piilee turnauksen vahvuus. Kentällä ollaan tasa-arvoisia: poliisipartion vanhempi konstaapeli voi lyödä pallon rajavartijan jalkoihin, tullin tarkastaja voi torjua puolustusvoimien kapteenin hyökkäyksen, ja pelastuslaitoksen palomies voi hurrata yhdessä rikosseuraamuslaitoksen vartijan kanssa.
– Kun pelataan, unohdetaan virkapuvut ja tittelit. Silloin ollaan vain joukkueita ja pelaajia. Se rakentaa yhteistä kieltä, joka ulottuu myös pelin ulkopuolelle.
MESTAREITA JA TARINOITA
Vuoden 2024 mestaruudet menivät jälleen kovatasoisille joukkueille. Naisten sarjassa voiton veivät poliisit Sonja Snellman ja Vilma Ruuska, miesten sarjassa puolestaan pelastuslaitoksen duo Antti Hyvönen ja Miikka Putkonen. Harrastesarjan kirkkaimmat mitalit pokkasi poliisin joukkue OLLI & BOYS (Olli Kuusisto, Mikko Talvitie ja Harri Viitanen).
Monille voittajille palkintojen lisäksi tärkeämpää on kuitenkin se, että yhteisiä kokemuksia syntyy. Useampi joukkue kertoo, että turnauksen jälkipuinnit ja yhteiset illanvietot ovat vuosien varrella synnyttäneet ystävyyssuhteita, jotka kantavat arjen työtilanteissakin.
teksti: Mika-Matti Trogen
VIRVE Beach Volley 2022
YHTEENKUULUVUUS ON VOIMAVARA MYÖS TYÖSSÄ
Suomessa viranomaisten välinen yhteistyö on arjessa välttämätöntä. Poliisi, pelastuslaitos, rajavartiolaitos, tulli, puolustusvoimat ja rikosseuraamuslaitos kohtaavat toisensa monissa tilanteissa: rajat ylittävissä rikostutkinnoissa, suuronnettomuuksien torjunnassa, kadonneiden etsinnöissä ja poikkeusolojen harjoituksissa.
Kun eri viranomaistahojen ihmiset tuntevat toisensa jo entuudestaan, yhteinen työ helpottuu huomattavasti.
– Luottamus ei synny pelkistä ohjeista tai virallisista palavereista. Se syntyy siitä, että tunnet sen ihmisen, joka tulee rinnallesi kriisitilanteessa. Tällaiset tapahtumat ovat siksi korvaamattoman arvokkaita.
RENTOA MUTTA TAVOITTEELLISTA
Turnauksen pelit pelataan yleensä kolmessa sarjassa: miesten, naisten ja harrastesarjassa. Kilpailullisuutta löytyy, mutta tapahtumassa pidetään huolta siitä, että myös harrastajat saavat onnistumisen kokemuksia.
Hiekka.fi -hallin hiekalla tunnelma on usein intensiivinen, mutta samalla lämmin. Joukkueet kannustavat toisiaan, ja moni kokee, että juuri rento mutta tavoitteellinen ilmapiiri erottaa VIRVE-turnauksen muista urheilutapahtumista.
Kahden vuosikymmenen jälkeen VIRVE-turnaus on saanut jo oman historiansa. Monet
osallistujat muistavat vielä alkuaikojen talkoohenkiset kisat Messilässä, joissa kentät rakennettiin lähes käsin. Nykyisin perusidea on sama: luoda tilaisuus, jossa eri viranomaistahot kohtaavat toisiaan hiekalla, pallon ja hyvän hengen merkeissä.
HENKILÖKOHTAINEN ULOTTUVUUS
Monelle osallistujalle turnaus on myös hengähdystauko työn vaativuudesta. Arki poliisissa, pelastustoimessa tai rikosseuraamusalalla voi olla raskasta ja henkisesti kuluttavaa. Beach volley -turnaus tarjoaa tilaisuuden irrottautua hetkeksi ja ladata akkuja.
– Tämä on kuin lomaa, mutta samalla se antaa voimia työhön. Kun näkee kollegoita muista viranomaisista, tajuaa, että ei ole yksin tässä hommassa. Meitä on iso porukka, joka tekee tärkeää työtä suomalaisen turvallisuuden eteen.
SILLAT YLI ORGANISAATIORAJOJEN
Turnauksen merkitys ei rajoitu hiekalle. Yhteiset kokemukset kantavat pitkälle. Useampi osallistuja on todennut, että kun työtilanteessa kohtaa henkilön, jonka kanssa on joskus pelannut samassa tai vastakkaisessa joukkueessa, yhteistyö sujuu jouhevammin.
Kyse on siis paljon muustakin kuin urheilusta – kyse on verkostojen rakentamisesta ja luottamuksen vahvistamisesta. Näin VIRVE-turnaus tukee sitä samaa tavoitetta, jonka vuoksi viranomaisten välistä yhteistyötä muutenkin kehitetään.
Kun 12. syyskuuta 2025 Vantaan sisähallissa pallo nousi taas ilmaan, paikalla oli jälleen tuttuja ja uusia joukkueita eri puolilta Suomea. Hiekka pöllysi, verkot heiluivat ja kannustus kuului.
Samalla rakennetaan jotain vielä tärkeämpää kuin tulostaulu: viranomaisyhteisön yhteishenkeä, joka voi ratkaista kriittisellä hetkellä.
– Kun hiekalla opitaan tuntemaan toisia, se näkyy myös työssä. Silloin viranomaisyhteistyö ei ole pelkkää sanahelinää, vaan todellista yhdessä tekemistä.
VIRVE Beach Volley 2024
VIRVE Beach Volley 2020
Beach volleyn SM-kiertue 2025
SM-KIERTUEEN KALENTERI 2025 (VOITTAJAT):
10.-11.5. Vantaa, Hiekka Beach Volley Club (Milja Henriksson / Ester Hirvonen, Konsta Viljamaa / Veeti Viljamaa)
13.-15.6. Sastamala
4.-6.7. Hyvinkää
11.-13.7. Kalajoki
1.-3.8. Turku
22.-24.8. Tampere, SM-finaalit
PRIHTI JA PARKKINEN HALLITSIVAT
NAISTEN BEACH VOLLEYN SM-FINAALIA, MIESTEN MESTARUUS
PENNASEN VELJESPARILLE
Naisten finaali huipensi beach volleyn hienon SM-finaalipäivän. Naisten sarjassa Vilhelmiina Prihti ja Anniina Parkkinen ottivat odotetun mestaruuden.
Parkkisen ja Prihtin varmuus sekä kokemus tiukoista peleistä nousi esiin naisten loppuottelussa. Hopealle pelanneet Peppiina Mäenpää ja Ester Hirvonen antoivat hyvän vastuksen. Finaali päättyi Anniina Parkkisen ässäsyöttöön 2-0 (21-15, 21-15). Vilhelmiina Prihtille Suomen mestaruus on toinen. Hänellä on myös yksi hopea ja kaksi pronssia. Myös Anniina Parkkiselle mestaruus oli toinen. Hänellä on entuudestaan viisi hopeaa ja yksi pronssi.
Naisten ensimmäisessä välierässä Anniina Parkkinen ja Vilhelmiina Prihti esittivät hienoa ja varmaa peliä voittaen Anni Viitalan ja Sanni Määtän 2-0 (21-11, 21-14). Toisessa välierässä Peppiina Mäenpää ja Ester Hirvonen jättivät Sonja Snellman ja Maragda Casagranden pronssiotteluun lukemin 2-0 (21-14, 21-16).
Naisten pronssiottelussa ote kääntyili ja jännitys tiivistyi kolmannen erän viimeisiin palloihin. Anni Viitala ja Sanni Määttä taistelivat sisukkaasti uransa ensimmäisen aikuisten SM-pronssimitalin 2-1 voitolla.
Sonja Snellman ja Maragda Casagrande hävisivät ratkaisuerän niukasti (19-21, 21-11, 15-13).
(Anniina Parkkinen / Vilhelmiina Prihti, Aleksi Hänninen / Veeti Viljamaa)
(Maisa Kyröläinen / Sara Sinisalo, Valtter Pennanen / Arttur Pennanen)
(Minttu Junno / Annika Waris, Pyry Topio / Vili Topio)
(Anniina Parkkinen / Vilhelmiina Prihti, Pyry Topio / Vili Topio
(Anniina Parkkinen / Vilhelmiina Prihti, Valtter Pennanen / Arttur Pennanen)
Kuvat: Teemu Pitkäkoski
Miesten beach volleyssä saatiin usean vuoden tauon jälkeen uusi mestaripari. Artur ja Valtter Pennanen kirkastivat vuoden 2024 ja 2022 hopean nyt Suomen mestaruuteen. Edellinen veljesparin mestaruus on vuodelta 1991, kun Petri ja Jarmo Köykkä voittivat tittelin. Pronssia Pennasen veljekset saavuttivat vuonna 2023.
Miesten SM-finaalissa olivat vastakkain kauden kiertueelta tutut kärkijoukkueet, Pennasen ja Topion veljesparit. Loppuottelussa Pennaset tekivät kovan tasonnoston hävityn avauserän jälkeen ja olivat varsinkin jatkopalloissa sekä aloitussyötössä tehokkaampia. SM-hopeaa Vili ja Pyry Topiolle, finaali kirjattiin erin 2-1 (18-21, 21-13, 15-8).
Miesten pronssipelissä ote vaihteli pelin sisällä, jännittävä taistelu huipentui kolmanteen erään, jonka lopussa Teppo Pulkkinen nousi suureen rooliin. Pronssimitalit Teppo Pulkkiselle ja Pekka Piipolle 2-1 (21-18, 1921, 15-10) tuloksella Jaakko Keskitalosta ja Sakari Peltosesta.
Pronssimitali on Pekka Piipolle uran 14. beach volleyn SM-mitali ja hän nousi määrällä Jyrki Nurmisen rinnalle eniten miesten SM-mitaleita saavuttaneeksi. Teppo Pulkkisen palkintokaapissa on nyt yksi SM-hopea ja viisi SM-pronssia.
Puolustusvoimat – maata, merta ja ilmaa
Moni ajattelee armeijan olevan vain varuskuntia ja varusmiehiä, mutta todellisuudessa kyseessä on valtava organisaatio. Ylimpänä on tasavallan presidentti, joka toimii puolustusvoimien ylipäällikkönä. Käytännön johtamisesta vastaa puolustusvoimain komentaja ja hänen esikuntansa.
MAAVOIMAT
– PUOLUSTUKSEN KIVIJALKA
Maavoimat on puolustusvoimien suurin haara. Sen prikaatit – kuten Karjalan prikaati, Panssariprikaati ja Porin prikaati –kouluttavat vuosittain kymmeniä tuhansia varusmiehiä. Maavoimat vastaa koko
Suomen maa-alueiden puolustuksesta. Joukoissa on kaikkea jääkäreistä panssarijoukkoihin ja tykistöön
MERIVOIMAT – ITÄMEREN VARTIJAT
Merivoimat huolehtii siitä, että Suomen merialueet ja tärkeät meriyhteydet pysyvät turvassa. Ohjusveneet, miinalaivat ja sukeltajat muodostavat sen arsenaalin. Lisäksi rannikkoprikaatit, kuten Turun Rannikkoprikaati ja Uudenmaan prikaati, kouluttavat varusmiehiä merivoimien tehtäviin.
ILMAVOIMAT – TAIVAS ON RAJANA
Ilmavoimat puolustaa Suomen ilmatilaa kellon ympäri. Sen Hornet-hävittäjät ovat tuttu näky taivaalla, mutta lähivuosina niiden
tilalle saapuvat modernit F-35-hävittäjät. Ilmavoimat toimii muun muassa Rovaniemen, Pirkkalan ja Tikkakosken tukikohdista käsin.
Vaikka Rajavartiolaitos ei varsinaisesti kuulu puolustusvoimiin, sen rooli korostuu kriisitilanteissa. Poikkeusoloissa se toimii puolustusvoimien alaisuudessa.
ASEVELVOLLISUUS – KANSALLINEN YHTEINEN KOKEMUS
Suomen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen. Jokainen mies on palvelusvelvollinen 18–60-vuotiaaksi, ja naisille palvelus on vapaaehtoinen. Palvelus kestää puolesta vuodesta vuoteen, ja sen jälkeen sotilas siirtyy reserviin.
Reservi on valtava voimavara: satojatuhansia koulutettuja suomalaisia, jotka voidaan tarvittaessa kutsua takaisin palvelukseen. Kertausharjoitukset pitävät osaamista yllä ja varmistavat, että puolustusvoimat ei ole vain ammattisotilaiden harteilla.
KALUSTOA JA KEHITYSTÄ
Armeijan kasvot muuttuvat ajan mukana. Vielä 1990-luvulla suomalainen puolustusvoimat nojasi pitkälti vanhaan kalustoon, mutta viime vuosina kehitys on ollut vauhdikasta.
Hornetit väistyvät, F-35:t tulevat. Ilmavoimien historian suurin hankinta tuo Suomeen viidennen sukupolven hävittäjiä.
Laivue 2020 -hanke. Merivoimat saa käyttöönsä neljä uutta monitoimikorvettia tämän vuosikymmenen lopulla.
Maavoimien uudistukset. Tykistöä, panssarikalustoa ja ilmatorjuntaa on modernisoitu. Lisäksi droonit ja kyberpuolustus ovat nousseet arkeen.
Kyberpuolustus onkin ehkä nopeimmin kasvava osa-alue. Digitaalinen sodankäynti, satelliittitiedustelu ja elektroninen häirintä ovat uusia rintamia, joilla Suomi ei aio jäädä jälkeen.
NATO-JÄSENYYS MUUTTI KAIKEN
Vuonna 2023 Suomi liittyi Natoon – ja astui samalla osaksi maailman suurinta
sotilasliittoa. Muutos oli historiallinen. Nyt Suomen puolustusta ei rakenneta enää yksin, vaan yhdessä liittolaisten kanssa.
Se näkyy jo harjoituksissa: amerikkalaiset, britit ja muut Nato-maiden joukot harjoittelevat säännöllisesti Suomessa. Vastavuoroisesti suomalaisia sotilaita toimii kumppaneiden harjoituksissa ulkomailla. Nato-jäsenyys tarkoittaa myös sitä, että kriisin sattuessa Suomi voi saada apua – ja on velvollinen sitä myös antamaan.
ARJEN PUOLUSTAJAT
Vaikka usein mielikuvat puolustusvoimista liittyvät aseisiin ja sotaharjoituksiin, sen rooli arjessa on paljon monipuolisempi. Sotilaat ovat mukana tukemassa pelastusviranomaisia suuronnettomuuksissa, myrskyjen jälkeen tai luonnonkatastrofien torjunnassa
Koronapandemian aikana puolustusvoimat auttoi muun muassa logistiikassa ja terveysviranomaisten tukena. Metsäpalojen sammutustöissä varusmiehiä on nähty kerta toisensa jälkeen.
Lisäksi puolustusvoimat on merkittävä työnantaja: noin 12 000 ihmistä saa siitä elantonsa, ja se tuo elinvoimaa paikkakunnille ympäri Suomen.
MITÄ TULEVAISUUS TUO?
Puolustusvoimien tulevaisuus ei ole helppo. Ympäröivä maailma on levoton, ja
”SUOMALAINEN MAANPUOLUSTUSTAHTO ON TUNNETUSTI
EUROOPAN KORKEIMPIA”
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallisuusympäristöä pysyvästi. Tämä tarkoittaa, että puolustusvoimat joutuu jatkuvasti kehittämään toimintaansa ja kykyjään.
Haasteita riittää:
• teknologian huima kehitys (tekoäly, droonit, kyberhyökkäykset),
• resurssien riittävyys suurten asehankintojen keskellä,
• reservin osaamisen ylläpitäminen,
• sekä koko yhteiskunnan kriisinsietokyky.
MIKSI PUOLUSTUSVOIMAT ON MEILLE TÄRKEÄ?
Suomalainen maanpuolustustahto on tunnetusti Euroopan korkeimpia. Kyselyissä valtaosa kansalaisista on valmis puolustamaan maataan tarvittaessa aseellisesti. Tämä asenne on puolustusvoimien suurin voimavara.
Puolustusvoimat on osa meidän yhteistä identiteettiämme. Se ei ole vain armeija, vaan turvaverkko, johon tiedämme voivamme luottaa. Se kouluttaa nuoria, vahvistaa yhteiskuntaa ja ennen kaikkea antaa meille sen tärkeimmän – turvallisuuden tunteen.
Lopuksi
Kun varusmies seisoo kasarmialueella riviin asettuneena, hän on osa suurempaa kokonaisuutta. Samaa ketjua, joka on jatkunut itsenäisyytemme alkuajoista tähän päivään asti.
Puolustusvoimat on edelleen se selkäranka, johon suomalainen yhteiskunta turvaa – rauhan aikana ja kriisin hetkellä.
Rajavartiolaitos – vartijat idässä ja lännessä
Kun rajavartijan koira pysähtyy pimeässä metsikössä ja nostaa kuononsa ilmaan, kaikki hiljenee. Jossain lähellä on liikettä – ehkä marjastaja, ehkä jotain muuta. Suomi on Euroopan unionin ja Naton itäraja, ja sen vartiointi kuuluu Rajavartiolaitokselle. Se on viranomainen, jonka olemassaolo näkyy ja tuntuu harvoin arjessa, mutta jonka merkitys korostuu kriisin hetkellä.
Rajavartiolaitos on paljon enemmän kuin piikkilankaa, rajapyykkejä ja rajavartijoiden koiria. Se on monipuolinen, moderni ja alati muuttuva organisaatio, jonka tehtävä on varmistaa, että Suomi on turvallinen maa elää.
RAJAVARTIOLAITOKSEN TEHTÄVÄT –MITÄ KAIKKEA RAJALLA TEHDÄÄN?
Rajavartiolaitoksen perustehtävät ovat yksinkertaiset mutta laajat:
• valvoa ja turvata Suomen rajoja,
• torjua rajat ylittävää rikollisuutta,
• pelastaa ihmisiä merellä,
• ja toimia puolustusvoimien rinnalla kriisitilanteissa.
Rajavartiolaitos huolehtii niin itärajasta kuin Suomen merialueistakin. Sen vastuulla on yli 1 300 kilometriä maarajaa Venäjän kanssa ja noin 1 250 kilometriä rannikkoa. Yhteensä vartioitavaa rajaa ja merialuetta
on valtava määrä, ja sen vartiointi vaatii tuhansien ammattilaisten työn. Lisäksi Rajavartiolaitos on keskeinen osa kansainvälistä yhteistyötä. Se toimii EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin kumppanina ja osallistuu operaatioihin Välimerellä ja muualla Euroopassa.
ITÄRAJA
– SUOMEN TURVAVYÖHYKE
Kun ajat autolla Nuijamaan tai Vaalimaan raja-asemalle, näet vain osan rajaturvallisuudesta. Rajanylityspaikoilla tarkastetaan passeja ja viisumeita, mutta suurin osa rajavartiomiesten työstä tapahtuu kaukana virallisista rajapisteistä.
Itäraja on EU:n pisimpiä ja maailman
mittakaavassa ainutlaatuinen. Metsien, soiden ja järvien halkoma alue vaatii tarkkaa valvontaa. Rajavartijat liikkuvat kelkoilla, moottoripyörillä, veneillä, helikoptereilla ja jalan – usein hyvinkin vaativissa oloissa.
Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat korostaneet itärajan merkitystä. Rajaliikennettä on rajoitettu, ja hybridivaikuttamisen riski on noussut. Rajavartiolaitos onkin ollut tiiviisti otsikoissa, kun itärajan tapahtumat heijastuvat koko Suomen turvallisuuteen.
MERIVARTIOSTO – ITÄMEREN PELASTAJAT
Rajavartiolaitos on myös merialueiden vartija. Suomenlahden ja Länsi-Suomen merivartiostot vastaavat valvonnasta, rajatarkastuksista ja meripelastuksesta.
Merivartiostojen partioalukset ja vartioveneet kulkevat läpi vuoden, säässä kuin säässä. Ne valvovat kalastusta, torjuvat öljyvahinkoja ja osallistuvat etsintä- ja pelastustehtäviin. Kun Itämerellä alus joutuu hätään, rajavartiolaitoksen helikopteri voi nousta ilmaan minuuteissa.
Meripelastus on yksi Rajavartiolaitoksen näkyvimpiä tehtäviä. Vuosittain pelastetaan satoja ihmisiä, usein yhteistyössä muiden viranomaisten ja vapaaehtoisten kanssa.
IHMISET RAJALLA
Rajavartiolaitos on yksi Suomen vanhimpia viranomaisorganisaatioita, perustettu jo vuonna 1919. Nykyisin sen palveluksessa on noin 3 000 henkeä – rajavartijoita, merivartijoita, lentäjiä, teknikkoja, tutkijoita ja siviilejä.
Koulutus tapahtuu Raja- ja merivartiokoulussa Immolassa, Imatran kupeessa. Siellä valmistuvat niin uudet rajavartijat kuin erikoistehtäviin suuntautuvat ammattilaiset. Palvelukseen voi hakeutua myös varusmiespalveluksen kautta: rajajääkärikomppaniat kouluttavat varusmiehiä erityisesti rajaturvallisuuden ja tiedustelun tehtäviin.
Rajavartiolaitoksessa työskentelevä ei ole pelkkä virkamies – hän on samalla myös kriisitilanteessa puolustaja. Poikkeusoloissa Rajavartiolaitos siirtyy puolustusvoimien
alaisuuteen ja toimii osana maanpuolustusta.
KALUSTO – HELIKOPTEREITA, VENEITÄ JA KOIRIA
Rajavartiolaitoksen kalusto on monipuolista ja jatkuvasti uudistuvaa.
Helikopterit. Rajavartiolaitoksella on useita AgustaWestland AW119- ja Super Puma -helikoptereita, joita käytetään etsintä- ja pelastustehtävissä sekä rajavalvonnassa.
Partioalukset ja veneet. Merivartiosto operoi suuria partioaluksia, kuten Turva ja Tursas, sekä kymmeniä nopeita vartioveneitä.
Ajoneuvot ja kelkat. Itärajalla liikkuminen vaatii kelkkoja, mönkijöitä ja maastoautoja.
Rajakoirat. Koirat ovat korvaamaton osa rajavartiointia – niiden hajuaisti paljastaa luvattomat rajanylitykset, huumeet ja räjähteet.
Teknologian kehitys näkyy myös rajavalvonnassa. Droonit, lämpökamerat ja sensoriverkostot täydentävät perinteistä partiointia.
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Suomen sijainti tekee Rajavartiolaitoksesta luonnollisen kumppanin monissa kansainvälisissä operaatioissa. Se osallistuu EU:n Frontexin yhteisiin rajavalvontatehtäviin, esimerkiksi Välimerellä, jossa suomalaiset rajavartijat ovat olleet mukana valvomassa muuttoliikettä ja pelastamassa ihmisiä hukkumiselta.
Naton jäsenyyden myötä yhteistyö on syventynyt myös sotilaallisen puolen kanssa. Rajavartiolaitos harjoittelee yhdessä liittolaisten kanssa ja jakaa tietoa arktisista ja pohjoisista olosuhteista, joissa suomalaisilla on erityistä osaamista.
RAJAVARTIOLAITOS JA RIKOSTORJUNTA
Moni yllättyy kuullessaan, että Rajavartiolaitos on myös rikostutkintaviranomainen. Se tutkii esimerkiksi rajat ylittävää
salakuljetusta, huumekauppaa ja laitonta maahantuloa.
Erityisesti merialueilla rajavartiosto on avainasemassa suurten huumelastien pysäyttämisessä. Yhteistyö tullin, poliisin ja muiden viranomaisten kanssa on tiivistä.
ARJEN NÄKYMÄTÖN TURVAAJA
Useimmille suomalaisille Rajavartiolaitos näyttäytyy lähinnä uutisissa. Sen työ on usein näkymätöntä – rajat pysyvät rauhallisina juuri siksi, että valvonta toimii. Samaan aikaan rajavartijan arki voi olla kaikkea muuta kuin rauhallista. Pimeät talviyöt, pitkät partiot ja nopeat hälytystehtävät merellä tai metsässä vaativat fyysistä ja henkistä kestävyyttä. Silti juuri tämä työ pitää yllä turvallisuuden tunnetta koko maassa.
TULEVAISUUDEN HAASTEET
Rajavartiolaitos katsoo tulevaisuuteen monen haasteen kautta:
Hybridivaikuttaminen. Rajojen kautta voidaan kohdistaa painetta koko valtioon, kuten on nähty Euroopassa.
Teknologinen murros. Droonit, satelliittivalvonta ja kyberuhat muuttavat rajaturvallisuutta.
Ilmastonmuutos. Jäiden väheneminen ja meriliikenteen vilkastuminen lisäävät merivartioston tehtäviä. Kansainväliset kriisit. Muuttoliike ja turvallisuuspoliittiset jännitteet pitävät rajat jatkuvassa tarkkailussa.
YHTEENVETO – VARTIJAT KAIKISSA OLOISSA
Rajavartiolaitos on yksi niistä instituutioista, jotka eivät herätä arjessa suurta huomiota, mutta joihin luotetaan vahvasti. Se on rajan vartija, meripelastaja, rikostorjuja ja tarvittaessa puolustaja.
Kun suomalainen rajavartija seisoo harmaassa rajametsässä tai partioaluksen kannella syysmyrskyssä, hän tekee työtä, jota harva näkee mutta joka koskettaa jokaista meistä. Rajavartiolaitos on kuin näkymätön kilpi – se turvaa Suomen rajat, jotta elämä sisämaassa voi jatkua rauhallisena.
Suomen Tulli valvoo
Kun matkustaja astuu lentokentällä ”Nothing to declare” -kyltin alta vihreän linjan kautta, hän harvoin ajattelee Tullia. Mutta jossain hallissa odottaa röntgenlaite, jonka läpi laukut kulkevat, ja kentällä liikkuu virkakoira, jonka tarkka hajuaisti saattaa paljastaa salakuljetetut savukkeet tai huumeet. Tulli on läsnä, vaikkei sitä aina huomaa.
Suomen Tulli on paljon muutakin kuin tullimaksujen kerääjä. Se on rajaturvallisuuden, talouden ja kuluttajansuojaamisen näkymätön selkäranka – viranomainen, joka toimii samanaikaisesti poliisin, verottajan ja tutkijan roolissa.
TULLIN MONINAISET TEHTÄVÄT
Harva tietää, kuinka laaja kirjo tehtäviä Tullille kuuluu. Virallisesti sen kolme pääroolia ovat:
Verot. Tulli kerää valtiolle vuosittain useiden miljardien eurojen edestä veroja, tullimaksuja ja maksuja.
Turvallisuus. Se torjuu laitonta tavaraliikennettä, kuten huumeiden, aseiden ja vaarallisten tuotteiden salakuljetusta.
Tilastointi. Tulli tuottaa ulkomaankauppatilastoja, joihin poliitikot ja yritykset nojaavat päätöksenteossaan.
Toisin sanoen Tulli on yhtä aikaa verottaja, rikostorjuja ja tietopalvelu. Se valvoo, että kansainvälinen kauppa on laillista, turvallista ja läpinäkyvää.
RAJAT AVAUTUVAT JA SULKEUTUVAT
Suomi on ulkomaankaupan maa, jossa lähes kaikki tavara kulkee rajojen yli. Vuo-
sittain rajat ylittää kymmeniä miljoonia tonneja tuotteita, aina autonosista banaaneihin ja elektroniikasta lääkkeisiin. Jokaisen lähetyksen taustalla on tulliselvitys.
Lentokentillä, satamissa ja maarajoilla Tullin työn voi nähdä käytännössä. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tullivirkailijat tarkkailevat matkustajia ja heidän matkatavaroitaan.
Vuosaaren satamassa valtavat kontit kulkevat läpivalaisun kautta. Itärajan ylittävät rekat pysähtyvät tullitarkastukseen ennen kuin tavarat pääsevät Suomen markkinoille.
Moni ei tiedä, että myös verkkokauppa kulkee tullin kautta. Kun suomalainen tilaa netistä puhelimen tai kengät Kiinasta, Tulli varmistaa, että vero- ja tullimaksut maksetaan oikein.
RIKOSTORJUNTAA KOIRIEN
JA TEKNIIKAN AVULLA
Tullin rikostorjunta on monelle se näkyvin osa toimintaa. Virkakoirat ovat jo käsite
– ne nuuhkivat matkatavaroita, autoja ja lähetyksiä, ja voivat löytää huumeita gramman tarkkuudella.
Mutta koirat eivät ole ainoa työkalu. Tulli käyttää huipputeknologiaa: läpivalaisulaitteita, satelliittiseurantaa ja tiedustelua. Tutkinnan alla voivat olla huumelastit, alkoholin salakuljetus tai jopa laittomat villieläintuotteet.
Tullilla on rikostorjuntaviranomaisen oikeudet: se voi tehdä kotietsintöjä, takavarikoita ja esitutkintoja. Se toimii tiiviissä yhteistyössä poliisin, Rajavartiolaitoksen ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.
IHMISET TULLIN TAKANA
Tullissa työskentelee noin 2 000 henkilöä. Heidän työnkuvansa vaihtelevat suuresti: virkailijoita rajanylityspaikoilla, tutkijoita rikostorjunnassa, talousasiantuntijoita veronkannossa, tilastoanalyytikkoja sekä laboratoriotyöntekijöitä.
Erityisen mielenkiintoinen osa Tullin organisaatiota on Tullilaboratorio. Se tutkii muun muassa elintarvikkeiden turvallisuutta,
”APTEEKIN
HYLLYLLE PÄÄTYNYT LÄÄKE ON TARKASTETTU, ETTÄ SE ON AITO JA TURVALLINEN”
kemiallisia aineita ja tuotteiden aitoutta. Jos Suomeen tuodaan vaarallinen lelu tai väärennetty lääke, se on Tullilaboratorio, joka varmistaa riskit ja antaa viranomaisille tietoa.
Tullilaiset ovat koulutettuja ammattilaisia, ja heidän työnsä vaatii sekä tarkkuutta että rohkeutta. Rajanylityspaikoilla tilanne voi muuttua sekunneissa – virkailijan on tunnistettava riskit ja toimittava välittömästi.
TULLI JA KANSAINVÄLINEN
YHTEISTYÖ
Kansainvälinen rikollisuus ei tunne rajoja, eikä voi tuntea myöskään tulliviranomainen. Siksi Suomen Tulli tekee tiivistä yhteistyötä EU:n ja Maailman tullijärjestön (WCO) kanssa.
Frontexin tapaan myös Tulli osallistuu yhteisiin operaatioihin ja tiedonvaihtoon. Se on ollut mukana muun muassa Euroopan laajuisissa huumeiden salakuljetusta
koskevissa tutkintaketjuissa ja torjunut väärennettyjen tuotteiden tulvaa markkinoille. Naton jäsenyys ei muuta Tullin asemaa viranomaisena, mutta se tuo uusia yhteistyömuotoja rajaturvallisuuteen ja logistiikan suojaamiseen.
TULLI ARJESSA – ENEMMÄN KUIN
MATKUSTAJA HUOMAA
Kun matkustaja palaa ulkomailta ja kävelee tullin läpi, hän näkee vain pienen osan siitä, mitä Tulli tekee. Taustalla pyörii valtava koneisto: ohjelmistoja, riskianalyysejä, tilastoja ja tarkastuksia.
Verkkokauppapaketti, joka saapuu kotiovelle, on usein kulkenut tulliselvityksen kautta. Satamassa purkautuva kontti on käynyt läpivalaisussa. Apteekin hyllylle päätynyt lääke on tarkastettu, että se on aito ja turvallinen.
Tulli onkin monin tavoin näkymätön turvaaja. Se varmistaa, että markkinoille päätyvät
vain lailliset ja turvalliset tuotteet, ja että valtiolle kuuluvat verot ja maksut todella maksetaan.
TULEVAISUUDEN HAASTEET
Kuten moni viranomainen, myös Tulli elää nopeasti muuttuvassa maailmassa. Suurimmat haasteet liittyvät:
Verkkokauppaan. Nettikaupan kasvu on räjäyttänyt tulliselvitysten määrän. Kansainväliseen rikollisuuteen. Huumeet, aseet ja laittomat tuotteet liikkuvat yhä monimutkaisempia reittejä pitkin.
Teknologiaan. Droonit, tekoäly ja automaatio tuovat uusia mahdollisuuksia –mutta myös uusia uhkia.
Kestävyyskriisiin. Tulli joutuu valvomaan myös ympäristöön liittyviä rajoituksia, kuten vaarallisten aineiden vientiä ja tuontia.
Tullin on pysyttävä kehityksen kärjessä, jotta se voi vastata sekä laillisen kaupan tarpeisiin että rikollisuuden torjuntaan.
MIKSI TULLI ON MEILLE TÄRKEÄ?
Moni suomalainen ajattelee tullia vasta siinä vaiheessa, kun joutuu maksamaan tullimaksuja ulkomailta tilatusta tuotteesta. Todellisuudessa Tulli vaikuttaa lähes jokaisen arkeen – useimmiten huomaamatta.
Se kerää verot, joilla rahoitetaan julkisia palveluja. Se torjuu rikollisuutta, joka voisi vaarantaa turvallisuutemme. Se varmistaa, että markkinoilla olevat tuotteet ovat turvallisia ja aitoja. Ja ennen kaikkea se pitää Suomen rajat avoimina lailliselle kaupalle ja kiinni laittomalta toiminnalta.
LOPUKSI
Suomen Tulli on yksi niistä instituutioista, jotka tekevät työtään huomaamattomasti, mutta joiden merkitys on ratkaiseva. Se on portinvartija, joka yhdistää Suomen maailmaan – ja suojelee Suomea maailmalta.
Kun seuraavan kerran avaat verkkokauppapaketin tai kävelet tullin läpi lentokentällä, muista: jossain taustalla Tulli on tehnyt työnsä, jotta voit olla varma, että tavarat ovat turvallisia ja reilut pelisäännöt toteutuvat.
Rikosseuraamuslaitos
Kun vanki astuu sisään suomalaisen vankilan portista, hän menettää vapautensa – mutta ei ihmisarvoaan. Suomessa vankilarangaistuksia ei nähdä vain rangaistuksena, vaan myös mahdollisuutena muutokseen. Tätä tehtävää kantaa harteillaan Rikosseuraamuslaitos (Rise), joka on yksi yhteiskunnan hiljaisista mutta ratkaisevista turvaverkoista.
TURVALLISUUTTA JA RIKOKSETONTA TULEVAISUUTTA
Rikosseuraamuslaitos toimii oikeusministeriön alaisena virastona. Sen tehtävät voidaan kiteyttää kahteen sanaan: turvallisuus ja kuntoutus.
Turvallisuus syntyy siitä, että rikostuomiot pannaan täytäntöön. Yli 3 000 vankia suorittaa Suomessa vankeusrangaistusta, ja tuhannet tekevät yhdyskuntaseuraamuksia, kuten yhdyskuntapalvelua tai valvontarangaistusta. Kun seuraamukset toteutuvat johdonmukaisesti, kansalaisten luottamus oikeusjärjestelmään säilyy. Kuntoutus puolestaan tarkoittaa työtä sen eteen, ettei rikoksia tehtäisi uudestaan. Tämä on koko toiminnan ydin: rikosseuraamusjärjestelmä ei vain sulje ihmisiä sisään, vaan myös avaa heille mahdollisuuden uuteen alkuun.
VANKILAT – SULJETTUA
JA AVOINTA ELÄMÄÄ
Suomessa toimii 26 vankilaa, joista noin kolmannes on avolaitoksia. Suljetuissa
vankiloissa turvallisuus on tiukkaa, mutta myös siellä arki sisältää koulutusta, työtä ja kuntoutusohjelmia. Avolaitoksissa puolestaan luottamus on keskiössä: vangit voivat käydä työssä tai opiskella laitoksen ulkopuolella, mutta palaavat yöksi vankilaan.
Ajatus on yksinkertainen: mitä lähempänä rangaistus muistuttaa tavallista arkea, sitä helpompi on palata yhteiskuntaan vapauduttua.
YHDYSKUNTASEURAAMUKSET
– VASTUU ILMAN MUUREJA
Kaikki rangaistukset eivät tarkoita vankilaa. Rikosseuraamuslaitos toteuttaa myös yhdyskuntaseuraamuksia:
Yhdyskuntapalvelu antaa mahdollisuuden korvata vankeus tekemällä palkatonta työtä yhteiskunnan hyväksi.
Valvontarangaistus käyttää sähköistä nilkkapantaa ja rajoittaa liikkumista.
Ehdonalaisen vapauden valvonta tukee vankilasta vapautuneen sopeutumista arkeen.
Tutkimukset osoittavat, että tällaiset rangaistusmuodot ehkäisevät uusintarikollisuutta tehokkaammin kuin lyhyet vankeustuomiot.
TYÖ, OPISKELU JA KUNTOUTUS
Rikosseuraamuslaitos korostaa, että rangaistus on vapauden menettäminen – ei ihmisarvon riisto. Siksi vankiloissa painotetaan työtä, koulutusta ja kuntoutusta.
Vangit voivat valmistaa tuotteita vankilan pajoissa, suorittaa opintoja tai osallistua päihdekuntoutukseen. Monet suorittavat jopa tutkintoja vankeusaikana. Näin pyritään antamaan välineitä rikoksettomaan elämään, sillä ilman koulutusta ja työtä rikoskierre jatkuu helposti.
VARTIJAT JA TURVALLISUUS
Vankilan arkea ylläpitävät vankeinhoitajat, jotka toimivat yhtä aikaa vartijoina ja tukijoina. Heidän tehtävänsä on valvoa järjestystä, mutta myös kohdata vangit ihmisinä. Työ on vaativaa – päivittäin kohdataan haastavia tilanteita, joissa turvallisuus on aina etusijalla.
Erityistilanteisiin on olemassa valvonta- ja turvallisuustiimejä, jotka vastaavat esimerkiksi siirroista ja vaaratilanteiden hallinnasta. Ilman vakaata ympäristöä ei myöskään kuntoutus olisi mahdollista.
VAPAUTUMISEN PORTILLA
Vankilasta vapautuminen ei ole yksinkertainen hetki, vaan prosessi, jota valmistellaan pitkään. Rikosseuraamuslaitos
tekee yhteistyötä kuntien, sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja järjestöjen kanssa, jotta vapautuvalla vangilla olisi asunto, toimeentulo ja tarvittavat tukipalvelut.
Tavoite on selvä: vähentää riskiä palata rikoksiin. Jokainen onnistunut vapautuminen lisää yhteiskunnan turvallisuutta.
KANSAINVÄLINEN VERTAILU
Suomen vankiluku on yksi Euroopan alhaisimmista – vain noin 50 vankia 100 000 asukasta kohden. Tämä ei ole sattumaa, vaan seurausta linjasta, jossa vankilaa käytetään vain silloin, kun muut vaihtoehdot eivät riitä.
Kansainvälisesti Suomea pidetään mallimaana, jossa yhdistyvät turvallisuus ja inhimillisyys. Meillä korostetaan, että vanki on ennen kaikkea ihminen – ja että rikokseton tulevaisuus hyödyttää koko yhteiskuntaa.
TULEVAISUUDEN HAASTEET
Rikosseuraamuslaitos kohtaa tulevina vuosina monia haasteita:
Huumeet ja päihteet kulkeutuvat myös vankiloihin.
Radikalisoitumisen ehkäisy vaatii valppautta.
Teknologia tuo uusia valvonnan muotoja mutta myös uhkia.
Henkilöstön jaksaminen on jatkuva huolenaihe.
Haasteista huolimatta peruslinja pysyy: rangaistus on yhdistelmä turvallisuutta ja kuntoutusta.
LOPUKSI
Rikosseuraamuslaitos toimii siellä, missä rikos ja yhteiskunta kohtaavat. Se varmistaa, että tuomiot toteutuvat, mutta myös sen, että vankien on mahdollista palata rikoksettomaan elämään.
Sen työ on usein näkymätöntä, mutta vaikutus ulottuu laajalle: jokainen rikokseton tulevaisuus merkitsee vähemmän uhreja ja turvallisempaa yhteiskuntaa. Rikosseuraamuslaitos muistuttaa, että muuri ei ole vain este – se voi olla myös silta.
Hätäkeskuslaitos
Kun suomalainen näppäilee puhelimeensa luvut 112, alkaa ketju, joka voi pelastaa hengen. Linjan toisessa päässä vastaa hätäkeskuspäivystäjä – usein ensimmäinen ammattilainen, joka kuulee hädässä olevan ihmisen äänen. Päivystäjä ei itse lähde paikalle, mutta hänen nopea toimintansa ratkaisee, saapuvatko poliisi, ensihoito tai pelastus ajoissa.
Suomen hätäkeskusjärjestelmä kuuluu maailman tehokkaimpiin. Sen sydän on Hätäkeskuslaitos, viranomainen, jonka työ jää helposti piiloon, mutta jonka merkitys näkyy jokaisessa onnettomuudessa ja hälytystehtävässä.
MITÄ HÄTÄKESKUSLAITOS TEKEE?
Hätäkeskuslaitos vastaanottaa kaikki yleiseen hätänumeroon 112 tehdyt puhelut Suomessa. Vuonna 2024 niitä tuli lähes 3 miljoonaa. Jokainen puhelu arvioidaan, priorisoidaan ja ohjataan eteenpäin oikealle viranomaiselle – poliisille, pelastukselle, ensihoidolle tai sosiaalipäivystykselle.
Hätäkeskus ei siis itse sammutta tulipaloa tai kuljeta potilasta sairaalaan, mutta se on se hermokeskus, joka kokoaa tiedon ja käynnistää toiminnan.
PÄIVYSTÄJÄN TYÖ
– SEKUNNIT RATKAISEVAT
Hätäkeskuspäivystäjä on tavallaan ensimmäinen pelastaja. Hänellä on sekunteja aikaa arvioida, mistä on kyse: onko sydänkohtaus, liikenneonnettomuus vai perheväkivalta? Samalla hän rauhoittaa soittajaa ja antaa ensiohjeita.
Päivystäjän täytyy hallita valtava tietomäärä ja olla paineensietokykyinen. Yhdessä vuorossa hän voi vastaanottaa kymmeniä puheluita – osa elämän ja kuoleman kysymyksiä, osa ilkivaltaisia pilasoittoja. Jokainen täytyy käsitellä ammattitaidolla.
KUUSI HÄTÄKESKUSTA,
YKSI NUMERO
Suomessa on kuusi hätäkeskusta: Keravalla, Kuopiossa, Oulussa, Porissa, Jyväskylässä ja Vaasassa. Keskukset toimivat valtakunnallisesti, mikä tarkoittaa, että puhelu voi ohjautua mihin tahansa vapaaseen päivystäjään. Näin varmistetaan, ettei linja ruuhkaudu.
Keskusten työtä tukee moderni tietojärjestelmä ERICA, joka kokoaa kartat, osoitteet ja viranomaisten tiedot yhteen näkymään.
Se auttaa päivystäjää tekemään nopeita ja oikeita ratkaisuja.
YHTEISTYÖ VIRANOMAISTEN VÄLILLÄ
Hätäkeskuslaitos on solmukohta poliisin, pelastuksen, ensihoidon ja sosiaalipäivystyksen välillä. Päivystäjä voi yhdellä klikkauksella hälyttää useita viranomaisia samaan aikaan – esimerkiksi vakavassa liikenneonnettomuudessa paikalle lähtevät sekä poliisi, palokunta että ambulanssi.
Tämä yhteistyö on keskeinen syy siihen, miksi Suomessa vasteajat ovat kansainvälisesti lyhyitä.
HÄTÄKESKUS ARJESSA
Vaikka hätänumero 112 yhdistetään usein dramaattisiin tilanteisiin, suuri osa puheluista koskee tavallista arkea: sairaskohtauksia, pieniä liikennevahinkoja tai naapurin huolestunutta ilmoitusta. Jokainen näistä on kuitenkin tärkeä palanen turvallisuudessa.
Hätäkeskuslaitos on myös vahvasti mukana valistustyössä. Jokaisen helmikuun 11. päivänä vietetään 112-päivää, jolloin kan-
salaisia muistutetaan turvallisuudesta ja oikeasta hätänumeron käytöstä.
HAASTEET JA TULEVAISUUS
Hätäkeskuslaitos toimii paineen alla. Puhelumäärät kasvavat, ja henkilöstön saatavuus on ajoittain haaste. Päivystäjän työ vaatii pitkää koulutusta ja erityistä soveltuvuutta, eikä alalle hakeutuvia ole aina tarpeeksi.
Teknologian kehitys tuo kuitenkin uusia mahdollisuuksia: esimerkiksi tekstiviestihätäilmoitukset, paikannuspalvelut ja tulevaisuudessa jopa videoyhteydet voivat parantaa avun perillemenoa.
MIKSI HÄTÄKESKUSLAITOS ON MEILLE TÄRKEÄ?
Monelle suomalaiselle hätänumeroon soitto on elämän kriittisin puhelu. Kun vastassa on rauhallinen ja osaava päivystäjä, syntyy tunne, ettei ole yksin.
Hätäkeskuslaitos on se näkymätön lanka, joka yhdistää hädän ja avun. Se ei ehkä näy arjessa, mutta se on olemassa joka hetki – varmuutena siitä, että apua saa aina.
Pelastustoimi apuna
Kun sireenit soivat ja paloauto kaartaa kadulle, suomalaiset voivat olla varmoja yhdestä asiasta: apu on tulossa. Pelastustoimi on se viranomainen, joka yhdistää sammutus- ja pelastustehtävät, onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen. Sen näkyvin osa ovat palomiehet, mutta todellisuudessa pelastustoimi on paljon laajempi kokonaisuus, joka toimii 24/7 koko maassa.
MITÄ PELASTUSTOIMI TEKEE?
Moni yhdistää pelastustoimen ensisijaisesti tulipaloihin. Se on kuitenkin vain pieni
osa kokonaisuutta. Pelastustoimi vastaa esimerkiksi:
liikenneonnettomuuksien pelastustöistä, vaarallisten aineiden onnettomuuksista, ihmisten pelastamisesta vesiltä ja korkeista paikoista, suuronnettomuuksiin varautumisesta, sekä turvallisuusneuvonnasta ja palotarkastuksista.
Suomessa pelastustoimi hoitaa vuosittain yli 100 000 hälytystehtävää, joista tulipalot muodostavat vain murto-osan. Yhtä tärkeää kuin nopea toiminta on onnettomuuksien ennaltaehkäisy: kouluvierailut,
palovaroittimien tarkistukset ja turvallisuuskoulutus kuuluvat pelastustoimen arkeen.
KUKA VASTAA PELASTUSTOIMESTA?
Pelastustoimi on järjestetty alueellisesti. Suomessa on 22 pelastuslaitosta, jotka toimivat maakuntien ja kuntien rahoituksella. Koko toimintaa ohjaa sisäministeriö, joka asettaa valtakunnalliset linjat ja varautumisen tavoitteet.
Paikallisella tasolla pelastuslaitokset vastaavat omasta alueestaan – oli kyseessä sitten metsäpalo Lapissa, myrsky kaakossa tai öljyonnettomuus rannikolla.
AMMATTILAISIA JA
VAPAAEHTOISIA RINTA RINNAN
Pelastustoimi perustuu sekä päätoimisiin palomiehiin että laajaan vapaaehtoisten verkostoon. Vapaaehtoiset palokunnat (VPK) ovat osa suomalaista turvallisuushistoriaa, ja ne täydentävät ammattipalokuntien toimintaa erityisesti maaseudulla.
Tällä mallilla varmistetaan, että apua on saatavilla koko Suomessa, myös harvaan asutuilla alueilla. Kun hälytys tulee, lähin yksikkö – oli se ammattilaisten tai vapaaehtoisten – lähtee liikkeelle.
VARAUTUMISTA KOKO YHTEISKUNNALLE
Pelastustoimi ei rajoitu vain yksittäisiin onnettomuuksiin. Se on keskeinen osa kansallista varautumista. Myrskyt, tulvat, suuronnettomuudet ja jopa kyberuhat kuuluvat sen suunnitelmiin.
Viime vuosina ilmastonmuutos on tuonut uusia haasteita: pitkittyneet hellejaksot lisäävät metsäpaloriskiä ja rankkasateet
aiheuttavat tulvia. Pelastustoimi kehittää jatkuvasti valmiuttaan, jotta yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä myös poikkeusoloissa.
TYÖ, JOKA VAATII ROHKEUTTA JA OSAAMISTA
Palomiehen työ on fyysisesti raskasta ja psyykkisesti kuormittavaa. He joutuvat kohtaamaan onnettomuuksien raa’an todellisuuden, mutta heidän on samalla kyettävä tekemään nopeita ja oikeita päätöksiä. Koulutus on vaativaa: Pelastusopisto Kuopiossa ja Helsingin Pelastuskoulu kouluttavat vuosittain uusia pelastusalan ammattilaisia. Lisäksi jatkuva harjoittelu pitää taidot terässä – oli kyseessä sukelluspeli, savusukellus tai kemikaalionnettomuus.
YHTEISTYÖTÄ YLI RAJOJEN
Pelastustoimi ei toimi yksin. Jokaisessa tehtävässä se tekee yhteistyötä poliisin, ensihoidon ja hätäkeskuksen kanssa. Suuronnettomuuksissa myös rajavartiolaitos, puolustusvoimat ja vapaaehtoisjärjestöt voivat olla mukana.
”SUOMEN
PELASTUSTOIMI ON TURVAVERKKO, JOKA ULOTTUU JOKAISEEN KUNTAAN
JA KYLÄÄN”
Kansainvälisesti suomalaiset pelastajat osallistuvat EU:n pelastuspalvelumekanismiin ja YK:n humanitaarisiin operaatioihin. He ovat olleet sammuttamassa metsäpaloja Kreikassa ja Turkissa sekä auttamassa maanjäristyksen uhreja Nepalissa.
MIKSI PELASTUSTOIMI ON MEILLE TÄRKEÄ?
Pelastustoimi on yksi niistä viranomaisista, jonka merkitys konkretisoituu vasta, kun apua tarvitaan. Tulipalo, liikenneonnettomuus tai myrsky voivat kohdata kenet tahansa.
Silloin on korvaamatonta, että apu tulee nopeasti, ammattitaitoisesti ja varmasti. Pelastustoimi on läsnä arjessa huomaamattomasti, mutta kriisin hetkellä sen arvo mitataan.
LOPUKSI
Suomen pelastustoimi on turvaverkko, joka ulottuu jokaiseen kuntaan ja kylään. Sen ytimessä on yksinkertainen ajatus: ihmishengen ja omaisuuden suojeleminen. Kun sireeni soi, se tarkoittaa, että apu on jo matkalla.
Pelastustoimi on rohkeutta, osaamista ja yhteisöllisyyttä – varmuus siitä, ettei hätätilanteessa kukaan jää yksin.
Poliisi on turvanasi
Kun suomalainen ajattelee sanaa turvallisuus, monelle ensimmäinen mielikuva on sinivalkoinen poliisiauto. Poliisi on läsnä arjessamme ehkä huomaamattomammin kuin tiedämmekään: se turvaa katuja, selvittää rikoksia, valvoo liikennettä, suojelee ihmisiä ja pitää yllä yhteiskuntarauhaa.
Suomen poliisi ei ole vain lainvalvoja – se on instituutio, johon kansalaiset luottavat vahvasti. Kansainvälisissä vertailuissa suomalaiset kertovat luottavansa poliisiin enemmän kuin lähes minkään muun maan kansalaiset. Mutta mitä poliisi todellisuudessa tekee ja miten sen toiminta on järjestetty?
POLIISIN TEHTÄVÄT – ENEMMÄN
KUIN RIKOSTEN SELVITTÄMISTÄ
Poliisin perustehtävä on kirjattu lakiin: ylläpitää järjestystä, turvallisuutta ja estää rikoksia. Käytännössä tämä tarkoittaa hyvin monenlaista työtä: rikosten ennaltaehkäisyä ja tutkintaa, järjestyksenvalvontaa kaduilla ja yleisötapahtumissa, liikenteen valvontaa ja ohjausta, kadonneiden etsintää ja apua hätätilanteissa, sekä valtionjohdon ja yhteiskunnan elintärkeiden kohteiden suojaamista. Poliisi ei siis ole läsnä vain rikospaikoilla. Se toimii arjessa myös neuvojana, sovittelijana ja kriisin rauhoittajana.
MITEN POLIISI ON ORGANISOITU?
Suomen poliisihallinto on osa sisäministeriötä, mutta se toimii monella tasolla. Ylimpänä on Poliisihallitus, joka ohjaa ja koordinoi koko maan toimintaa.
Käytännön työ tehdään 11 poliisilaitoksessa, jotka kattavat kaikki maakunnat. Jokaisella poliisilaitoksella on omat vastuunsa – esimerkiksi Helsingin poliisi hoitaa pääkaupungin erityishaasteet, kun taas Lapin poliisi toimii laajalla, harvaan asutulla alueella.
Lisäksi poliisilla on kaksi valtakunnallista yksikköä:
Keskusrikospoliisi (KRP), joka tutkii vakavia rikoksia kuten huume- ja talousrikollisuutta, sekä tekee kansainvälistä rikostorjuntayhteistyötä.
Suojelupoliisi (Supo), joka vastaa turvallisuustiedustelusta, terrorismintorjunnasta ja valtion turvallisuuden suojaamisesta.
POLIISI ARJESSA
Yksi poliisin näkyvimmistä rooleista on liikenteessä. Nopeusvalvonta, rattijuopumusten estäminen ja liikenteen sujuvuuden turvaaminen pelastavat henkiä joka päivä.
Myös erilaisissa yleisötapahtumissa poliisi on keskeisessä roolissa. Festivaaleilla, mielenosoituksissa ja urheilukisoissa poliisi varmistaa, että ihmiset voivat kokoontua turvallisesti. Samalla poliisi toimii matalan kynnyksen viranomaisena, jolta kansalaiset voivat kysyä neuvoa tai apua.
Arjessa poliisin tehtävät voivat vaihdella rajusti: aamulla partio voi auttaa kadonnutta muistisairasta, iltapäivällä ohjata ruuhkaliikennettä ja illalla selvittää perheväkivaltatilannetta.
TEKNOLOGIA JA TULEVAISUUS
Moderni poliisityö on yhä enemmän myös teknologian hyödyntämistä. Tutkinnassa käytetään digitaalisia menetelmiä, rikoksia torjutaan verkossa ja valvontakameroiden sekä automaattisen rekisterikilven tunnistuksen rooli kasvaa.
Poliisilla on myös omat erikoisyksikkönsä, kuten Karhu-ryhmä, joka hoitaa vaarallisimmat aseelliset tehtävät ja panttivankitilanteet.
Tulevaisuuden haasteet liittyvät muun muassa kyberrikollisuuteen, kansainväliseen rikollisuuteen ja yhteiskunnan muuttuvaan turvallisuusympäristöön.
LUOTTAMUSTA RAKENTAVA POLIISI
Poliisi nauttii Suomessa korkeaa luottamusta. Sen taustalla on pitkä perinne avoimuudesta ja matalasta korruptiosta. Poliisi pyrkii olemaan helposti lähestyttävä ja yhdenvertainen – viranomainen, joka kohtelee kaikkia tasapuolisesti.
Luottamus ei synny itsestään. Se edellyttää jatkuvaa työtä, läpinäkyvyyttä ja sitä, että poliisi on aidosti läsnä kansalaisten arjessa.
MIKSI POLIISI ON MEILLE TÄRKEÄ?
Yhteiskunta toimii vain, jos ihmiset voivat luottaa siihen, että apua saa hätätilanteessa ja että oikeus toteutuu. Poliisi on osa tätä turvaverkkoa – se on yhteiskunnan rauhanvartija.
Kun poliisiauto kaartaa paikalle tai partio kävelee kadulla, viesti on selvä: me olemme täällä turvaamassa teitä. Se on lupaus, joka ulottuu jokaiseen suomalaiseen kylään ja kaupunkiin.
LOPUKSI
Suomen poliisi on paljon enemmän kuin siniset vilkut tai tutkintahuone. Se on ammattitaitoa, rohkeutta ja palveluasennetta. Se on turvaa niin arjessa kuin poikkeusoloissa.