Vammaisliikunnan

TEEMA: LAPSET JA NUORET
SJK LÄHDÖSSÄ IFCPF:N PARAJALKAPALLON CLUB WORLD CUPIIN S.6
MAAJOUKKUEEN MATKASSA: TOUKO KORKEAMÄKI S.12
TEEMA: LAPSET JA NUORET
SJK LÄHDÖSSÄ IFCPF:N PARAJALKAPALLON CLUB WORLD CUPIIN S.6
MAAJOUKKUEEN MATKASSA: TOUKO KORKEAMÄKI S.12
JULKAISIJA
Y-tunnus: 3334171-7 www.vammaisliikunnanilo.fi
PÄÄTOIMITTAJA
Johannes Siikonen
KIRJOITTAJAT
Johannes Siikonen
Ville Sallinen Mika-Matti Trogen
ILMOITUSMYYNTI
Suomen Myyntimediat www.suomenmyyntimediat.fi
KUSTANTAJA & PAINATUS
Printmix
puh. 010 319 6380 (vaihde, avoinna arkisin 10.00-14.00) www.printmix.fi
Lehteä jaetaan vammaisliikunnasta- ja urheilusta kiinnostuneille ja sen parissa työskenteleville toimihenkilöille.
Mikäli et jatkossa halua saada lehteä kotiisi kannettuna tai mikäli osoitetietosi muuttuvat, ilmoita siitä osoitteeseen vammaisliikunnanilo@gmail.com.
Kansikuva: Tuusulan Golfklubi
Pääkirjoitus. Kesä on täynnä merkittäviä tapahtumia
SJK lähdössä IFCPF:n Parajalkapallon Club World Cupiin
10
12
18
K-Market Parila Paragolf Scramble - Tapahtuma, joka ylitti odotukset
Maajoukkueen matkassa: Touko Korkeamäki
Huolestuttava ilmiö, yksi sairaus on lisääntynyt suomessa nuorilla räjähdysmäisesti.
20 Lasten ja nuorten liikuntasuositus: Avaimia terveellisempään huomiseen
Seinäjoen Jalkapallokerho (SJK) tekee historiaa osallistumalla ensimmäisenä suomalaisena jalkapalloseurana IFCPF:n (International Federation of Cerebral Palsy Football) järjestämään Parajalkapallon Club World Cup -turnaukseen.
17.5.2007 Nepalin pääkaupunki Kathmandussa syntyi pieni poika nimeltä Touko Korkeamäki. 16 vuotta ja yhdeksän päivää myöhemmin hän teki debyyttinsä Suomen CP-jalkapallomaajoukkue Siipirikoissa.
Liikunta on elintärkeää kaikenikäisille, mutta erityisen tärkeää se on lapsille ja nuorille. Se ei ainoastaan tue fyysistä terveyttä, kuten sydän- ja verisuoniterveyttä, lihaskuntoa, ja luuston vahvuutta, vaan myös edistää mielenterveyttä, koulumenestystä, ja sosiaalisia taitoja.
Juhannus lähestyy ja katseet siirtyvät jo kohti idyllistä suomalaista mökkimaisemaa. On aika hengähtää hetki, poissa arjen kiireistä.
Tämä kesä on täynnä merkittäviä tapahtumia, jotka osoittavat vammaisurheilun monimuotoisuuden, ilon ja merkityksen.
SJK (Seinäjoen Jalkapallokerho) tulee tekemään historiaa lähtemällä ensimmäisenä suomalaisseurana IFCPF:n Club World Cupiin. Tämä ei ole vain iso saavutus SJK:lle, vaan myös merkittävä askel suomalaiselle vammaisurheilulle kansainvälisellä tasolla. Tämä osallistuminen on osoitus siitä, että suomalainen vammaisjalkapallo on kehittynyt ja pystyy kilpailemaan maailman huipulla. Toivomme menestystä SJK:lle ja olemme ylpeitä heidän saavutuksestaan.
Toinen ilonaihe on ollut K-Market Parila Paragolf Scramble, joka pelattiin Tuusulan Golfklubilla 6.6.2024. Tapahtuman tuottojen avulla parannetaan suomalaisten kilpaparagolfaajien harjoitusoloja ja annetaan heille mahdollisuus kilpailla kansainvälisissä golfkisoissa korkeimmalla mahdollisella tasolla. Tämä on tärkeä panostus tulevaisuuteen ja mahdollistaa yhä useammalle paragolfarille tien kohti kansainvälistä menestystä.
”KIITOS
KAIKILLE, JOTKA OVAT OLLEET MUKANA TUKEMASSA JA KEHITTÄMÄSSÄ VAMMAISURHEILUA
JA -LIIKUNTAA
tapahtumat ja saavutukset osoittavat, kuinka tärkeää on tukea ja edistää vammaisliikuntaa ja -urheilua. On inspiroivaa nähdä, kuinka yhteisömme tukee vammaisurheilijoita ja luo heille mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä.
Katseet ovat myös suunnattu kohti Ranskan Pariisia, jossa järjestetään Paralympialaiset elo-syyskuussa 2024. Nämä kisat ovat vammaisurheilun suurin näyttämö, ja suomalaiset urheilijat valmistautuvat kovalla innolla ja
päättäväisyydellä. On innostavaa nähdä, miten he tulevat suoriutumaan ja mitä uusia sankaritarinoita syntyy. Paralympialaiset ovat tärkeä tilaisuus tuoda esiin vammaisurheilun korkeaa tasoa ja antaa urheilijoille mahdollisuus loistaa maailmanlaajuisesti.
Vammaisurheilussa ei ole kyse vain kilpailemisesta ja voittamisesta, vaan ennen kaikkea osallisuudesta, ilosta ja yhdessäolosta. Nämä
Vammaisurheilijoiden saavutukset ovat esimerkkinä meille kaikille ja muistuttavat meitä siitä, kuinka tärkeää on tukea ja arvostaa monimuotoisuutta urheilussa. On tärkeää jatkaa tätä työtä ja varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus liikkua ja kilpailla omien kykyjensä mukaan.
Kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana tukemassa ja kehittämässä vammaisurheilua ja -liikuntaa Suomessa. Teidän panoksenne on korvaamaton ja vaikuttaa positiivisesti monien elämään. Jatketaan yhdessä tätä tärkeää työtä ja pidetään huoli siitä, että vammaisurheilu ja -liikunta saa ansaitsemansa huomion ja arvostuksen.
Teksti: Johannes Siikonen Kuvat: Juha Julmala
Seinäjoen Jalkapallokerho (SJK) tekee historiaa osallistumalla ensimmäisenä suomalaisena jalkapalloseurana IFCPF:n (International Federation of Cerebral Palsy Football) järjestämään Parajalkapallon Club World Cup -turnaukseen. Tämä merkittävä tapahtuma pidetään Barcelonassa 3.-9. heinäkuuta 2024 ja tuo yhteen maailman parhaat parajalkapalloseurat.
IFCPF on kansainvälinen CP-jalkapallon kattojärjestö, joka pyrkii edistämään ja kehittämään CP-vammaisten pelaajien jalkapalloa ympäri maailmaa. Järjestö tarjoaa mahdollisuuksia sekä harraste- että kilpajalkapalloon, ja sen tavoitteena on parantaa pelaajien elämänlaatua jalkapallon kautta. Parajalkapallon Club World Cup on yksi
IFCPF:n arvostetuimmista turnauksista. Se kokoaa yhteen parhaat parajalkapalloseurat eri puolilta maailmaa kilpailemaan mestaruudesta. Turnaus tarjoaa pelaajille mahdollisuuden mitata taitojaan kansainvälisessä ympäristössä ja edistää lajin tunnettuutta ja arvostusta.
SJK:n osallistuminen turnaukseen on suuri askel suomalaiselle parajalkapallolle. Seinä-
joen Jalkapallokerho on tunnettu sitoutumisestaan yhteisöllisyyteen ja tasa-arvoon, ja parajalkapallojoukkueen perustaminen ja tukeminen on osa tätä missiota.
Joukkueenjohtaja ja apuvalmentaja Ville Sallinen on innoissaan tulevasta turnauksesta. ”Tämä on upea mahdollisuus joukkueellemme. Olemme harjoitelleet kovasti ja odotamme innolla, että pääsemme
mittaamaan taitojamme maailman parhaita vastaan. Barcelona on jalkapallon mekka, ja on kunnia saada pelata siellä,” Sallinen kommentoi.
SJK:n parajalkapallojoukkue on valmistautunut turnaukseen huolellisesti.
”OLEMME TREENANNEET YHDESSÄ JO PITKÄÄN JA JOUKKUEHENKEMME ON TODELLA HYVÄ”
Harjoitusohjelma on ollut intensiivinen ja monipuolinen, sisältäen sekä teknisiä että taktisia harjoituksia. Lisäksi joukkue on keskittynyt fyysiseen kuntoon ja henkiseen valmennukseen, joka on yhtä tärkeää kilpailutilanteissa.
Joukkueen kapteeni, Johannes Siikonen, kertoo valmistautumisesta: ”Olemme treenanneet yhdessä jo pitkään ja joukkuehenkemme on todella hyvä. On ollut hienoa nähdä, miten kaikki ovat sitoutuneet harjoitteluun ja miten olemme kehittyneet joukkueena. Uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet menestyä turnauksessa.”
TURNAUKSEN MERKITYS
Osallistuminen IFCPF:n Parajalkapallon Club World Cupiin on merkittävä saavutus
”BARCELONASSA PIDETTÄVÄ
TARJOAA AINUTLAATUISEN YMPÄRISTÖN JALKAPALLOLLE”
sekä SJK:lle että suomalaiselle parajalkapallolle laajemmin. Se tarjoaa paitsi mahdollisuuden kilpailla kansainvälisellä tasolla, myös lisää lajin näkyvyyttä ja arvostusta Suomessa.
SJK:n toiminnanjohtaja, Jussi Saarijärvi, näkee turnauksen tärkeänä osana seuran strategiaa: ”Haluamme olla edelläkävijöitä tasa-arvoisen urheilun edistämisessä. Osallistuminen Parajalkapallon Club World Cupiin on yksi tapa osoittaa sitoutumisemme tähän tavoitteeseen. Toivomme, että menestyksemme kannustaa muitakin suomalaisia seuroja panostamaan paraurheiluun.”
Barcelonassa pidettävä turnaus tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön jalkapallolle. Kaupunki on tunnettu jalkapallokulttuuristaan ja sen FC Barcelona -seura on yksi maailman tunnetuimmista. Turnaus pelataan kaupungin moderneilla jalkapallokentillä, ja tapahtuma houkuttelee sekä paikallisia että kansainvälisiä katsojia.
Turnauksessa on mukana joukkueita eri puolilta maailmaa, ja se tarjoaa loistavan tilaisuuden nähdä, miten CP-jalkapalloa pelataan eri kulttuureissa ja ympäristöissä. Kilpailu tulee olemaan kovaa, mutta SJK on valmis kohtaamaan haasteet.
Osallistuminen IFCPF:n Parajalkapallon Club World Cupiin on vasta alkua SJK:n parajalkapallojoukkueelle. Seuran tavoitteena on jatkaa joukkueen kehittämistä ja
tarjota yhä useammalle mahdollisuus pelata jalkapalloa, riippumatta heidän fyysisistä rajoitteistaan.
Joukkueenjohtaja Sallinen tiivistää joukkueen tunnelmat: ”Olemme ylpeitä siitä, mitä olemme saavuttaneet tähän mennessä, mutta emme aio jäädä tähän. Tavoitteenamme on jatkuvasti parantaa ja kehittää toimintaamme. Toivottavasti osallistumisemme Barcelonan turnaukseen inspiroi muita ja näyttää, että kaikki on mahdollista, kun tehdään töitä yhdessä.”
SJK:n matka IFCPF:n Parajalkapallon Club World Cupiin Barcelonassa tulee olemaan unohtumaton kokemus, joka toivottavasti tuo menestystä ja uusia mahdollisuuksia niin joukkueelle kuin koko suomalaiselle parajalkapallolle.
Teksti: Johannes Siikonen Kuvat: Timo Pessi ja Tuusulan Golfklubi
”KILPAILUN
HENKI
Tuusulan Golfklubi järjesti yhteistyössä sponsoreiden kanssa upean K-Market Parila Paragolf Scramble -kilpailun 6.6.2024. Tapahtuma oli suunnattu edistämään paragolfin tunnettuutta ja keräämään varoja Finnish Disabled Golfers (FDG) Ry:lle, joka tukee suomalaisia paragolfkilpailijoita kansainvälisillä areenoilla.
ELÄMYKSIÄ JA YHTEISÖLLISYYTTÄ
Aloite kilpailun järjestämiseen tuli alunperin Tuusulan Golfklubilta. Tuusulan Golfklubin loistokunnossa ollut kenttä ja kokemus erilaisten kilpailujen järjestämisestä loivat täydelliset puitteet tapahtuman onnistumiselle.
Kilpailun henki oli selvästi leikkimielinen, mutta samalla inspiroiva. "Toivomme tästä tapahtumasta jokavuotista perinnettä, jossa me paragolfaajat pyrimme näyttämään, ettei toimintarajoitteet ja vammat ole esteitä liikkumiselle," kertoi eräs innostunut osallistuja. Tämä lausahdus kuvasti hyvin koko tapahtuman henkeä ja tarkoitusta.
Kilpailuun osallistui reilu 50 golfaajaa. Jokaisessa lähdössä oli mukana yksi paragolfaaja ja kaksi muuta pelaajaa, mikä korosti yhteisöllisyyttä ja inklusiivisuutta. Tämä asetelma tarjosi kaikille mahdollisuuden oppia toisiltaan ja nauttia golfista yhdessä.
Tapahtuma ei ollut pelkästään urheilullinen kokemus, vaan myös tärkeä hyväntekeväisyystapahtuma. Kilpailussa kerättiin varoja Finnish Disabled Golfers (FDG) Ry:lle, joka edustaa paragolfaajien kansainvälisiin kilpailuihin osallistuvaa kilpapelaajajoukkoa.
“TÄMÄ VARAINKERUU ON ELINTÄRKEÄÄ,
JOTTA SUOMALAISET
PARAGOLFARIT VOIVAT
JATKAA HARJOITTELUA
JA KILPAILEMISTA
KORKEIMMALLA
MAHDOLLISELLA TASOLLA”
"Näillä varoilla tuemme parakilpapelaajien kilpailumatkoja sekä järjestämme leirejä ja valmennusta," FDG ry:n puheenjohtaja Tero Peltola totesi. “Tämä varainkeruu on elintärkeää, jotta suomalaiset paragolfarit voivat jatkaa harjoittelua ja kilpailemista
korkeimmalla mahdollisella tasolla”, Peltola jatkaa.
K-Market Parila Paragolf Scramble -kilpailu Tuusulan Golfklubilla oli menestys, joka toi yhteen golfarit eri taustoista ja tarjosi unohtumattoman päivän kaikille osallistujille. Tapahtuma oli enemmän kuin pelkkä kilpailu. Se oli osoitus yhteisöllisyydestä, tuesta ja siitä, että toimintarajoitteet eivät estä liikkumista tai urheilun riemua. Toivottavasti tämä kilpailu vakiintuu jokavuotiseksi perinteeksi, joka inspiroi ja yhdistää ihmisiä vuosi toisensa jälkeen.
Kiitos kaikille tukijoille ja sponsoreille, jotka mahdollistivat tapahtuman järjestämisen. Tuusulan Golfklubi, tapahtuman päätukija
K-Market Parila, Biogolftee, Tuusulan Padel&Golf Plaza, Lauri M. Clothing Company, JE Golf Academy, Olvi ja Puma&Cobra, joita ilman tätä tapahtumaa ei olisi voinut järjestää.
Teksti: Ville Sallinen Kuvat: Toukon kotialbumi ja Ville Sallinen
17.5.2007 Nepalin pääkaupunki Kathmandussa syntyi pieni poika nimeltä Touko Korkeamäki. 16 vuotta ja yhdeksän päivää myöhemmin hän teki debyyttinsä Suomen CP-jalkapallomaajoukkue Siipirikoissa Helsingissä pelatussa maaottelussa. Näiden tapahtumien välissä elämä on kuljettanut nuorta miestä mantereelta toiselle ja kaupungista toiseen. Tässä haastattelussa Touko kertoo, kuinka jalkapallo on kulkenut mukana alusta saakka, vaikka paikat ympärillä ovat vaihtuneet. Antoisia lukuhetkiä!
PALLORAKKAUTTA NEPALISSA
Tenzin Urgyen Touko Korkeamäki syntyi suomalaiselle äidille ja tiibetiläiselle isälle Kathmandussa toukokuun 17. päivänä vuonna 2007. Vain muutamia päiviä aiemmin toisella puolella maailmaa kahdeksatta toimintavuottaan viettänyt Suomen CP-jalkapallomaajoukkue oli juuri palannut Suomeen Tanskasta Ballerupissa pelatusta turnauksesta, jossa Tanska oli kaatunut lukemin 2-1 ja Irlanti 4-3. Siipirikoissa yhä pelaavista pelaajista tuolloin 24-vuotias kapteeni Johannes Siikonen oli heiluttanut otteluissa vastustajien maaliverkkoa kahdesti ja 21-vuotias maalitykki Janne Helander kolmesti. Tuskin kukaan osasi tuolloin aavistaa, että Touko, Johannes ja Janne pelaisivat yhdessä maajoukkuepaidat päällä 16 vuoden päästä, kuten toukokuun 26. päivänä vuonna 2023 tapahtui Suomen kohdatessa Tanskan Töölön Pallokentällä.
Keväällä 2024 CP-maajoukkueen harjoitusleirin lounastauolla Ruskeasuon liikuntahallin kahvilassa Touko kertoo, että jalkapallo veti häntä puoleensa alusta alkaen: - Olen kasvanut ihan pienestä pitäen jalkapallossa kiinni. Isä vei minut Nepalissa usein kentälle pallon kanssa kun olin vasta aivan pieni poika. Olen kokeillut myös muita lajeja, kuten yleisurheilua, mutta jalkapallo on aina ollut ehdottomasti tärkein juttu minulle.
Pienenä unelmoin siitä, että olisin Messi.
Varhaislapsuudessaan Touko pelaili paljon itsekin nuoruudessaan jalkapalloa harrastaneen isänsä kanssa. Toukon isä Norbu
Kalden kertoo heidän asuneen Kathmandussa jalkapallokentän vieressä, ja että jalkapalloon intohimoisesti suhtautuvan suvun ympäröimänä pallo ja peli olivat jatkuvasti läsnä.
- Touko rakasti pallojen potkimista! Voin edelleen kuulla päässäni pikkuisen Toukon naurun kun hän leikki pallon kanssa. Luulen, että Touko oppi pallon potkaisemisen jo ennen kävelemistä. Hän pelasi päättäväisesti ja sisulla jo silloin. Horjahdukset, kaatumiset tai kolhut eivät haitanneet kun pallo oli lähistöllä. Touko piti luontaisesti jalkapallosta niin paljon, että annoimme sille paljon huomiota. Ajattelimme, että se olisi hyödyllistä hänen kasvunsa kannalta, isä Norbu kertoo.
PAIKAT VAIHTUVAT, PALLO PYSYY MUKANA
6-vuotiaana Touko aloitti pelaamisen kathmandulaisessa lasten joukkueessa. Isä Norbu Kalden muistelee liikuttuneena, kuinka Toukolla oli tapana juosta riemuissaan ympäriinsä ja riisua paitansa juhliessaan maaleja, riippumatta siitä, olivatko ne hänen itsensä, joukkuekaverin tai vastustajajoukkueen tekemiä. Toukon ilo tarttui myös kentän laidalla peliä seuranneisiin
”6-VUOTIAANA TOUKO ALOITTI PELAAMISEN KATHMANDULAISESSA LASTEN JOUKKUEESSA”
vanhempiin ja muihin katsojiin. Pian edessä oli kuitenkin muutto äidin kanssa Nepalista Turkkiin, jossa Touko aloitti koulunkäynnin. - Muutto Istanbuliin ei minua mitenkään erityisesti hetkauttanut. Isompi juttu oli se, että isä jäi silloin Nepaliin. Jatkoin Turkissa jalkapalloilua koulun joukkueessa niiden parin vuoden ajan, jotka asuimme siellä, Touko kertoo.
Muuttaminen ja matkustaminen on tullut tutuksi myöhemminkin. Tokaluokkalaisena matka jatkui Turkista Suomeen äidin kotikaupunki Poriin. Touko kertoo, että muutto Poriin oli helppo, koska oli käynyt siellä useita kertoja aiemminkin ja sukulaiset olivat lähellä. Pori oli aina tuntunut Toukosta toiselta kotikaupungilta.
- Menin heti pelaamaan lähiseura Toejoen Veikkoihin. Alku joukkueessa oli vähän hankala, mutta lähti sitten kuitenkin käyntiin. Pelasin TOVE:ssa koko sen ajan kun asuimme Porissa. Minulla on edelleen ystäviä siellä, Touko kertoo.
Muutto Turkuun yläasteen alussa yhdessä äidin, äidin nykyisen puolison ja kolmen nuoremman puoliveljen kanssa oli vaikeampi paikka Toukolle, joka sanoo edelleen kaipaavansa takaisin Poriin ja käyvänsä siellä yhä usein. Turussa jalkapalloharrastus on jatkunut koko ajan aktiivisesti Turun Nappulaliigassa, jonka riveissä Touko pelaa oman ikäluokkansa joukkueessa.
- TuNL:ssa olen pelannut yleensä vasemmalla laidalla. Tehtäviin kuuluu pysyä laidalla, haastaa puolustajia etenemällä laidan kautta ja tekemällä pystyjuoksuja puolustajien taakse, Touko kertoo roolistaan seurajoukkueessa.
CP-jalkapallomaajoukkue tuli mukaan Toukon kuvioihin hänen ollessaan 15-vuotias kesällä 2022. Turussa asuva maajoukkuepelaaja Antti Hovi oli vinkannut yleisurheilun kautta tutuksi tulleesta lahjakkaasta jalka-
palloilijasta maajoukkueen joukkueenjohtaja Ville Salliselle, joka ehdotti tapaamista ja tutustumista yhteisen treenisession merkeissä Toukon lähikentällä Vähäheikkilässä. Myöhemmin samana kesänä Touko nähtiin ensimmäistä kertaa myös CP-maajoukkueen harjoituksissa Helsingissä.
- Ensimmäisistä maajoukkuetreeneistä jäi hyvä fiilis. Kaikki oli positiivista, minut otettiin hyvin vastaan. Kokeneemmat pelaajat ovat aina tsempanneet ja tukeneet minua pelitilanteissa, Touko kuvailee alkuaan maajoukkueen parissa.
Seuraavan talven aikana Touko kävi harjoittelemassa maajoukkueen leireillä ja hänet nimettiin toukokuussa Helsingissä
Tanskaa vastaan pelattujen maaotteluiden kokoonpanoon. Äiti, äidin puoliso, kaksi nuorempaa puoliveljeä ja isovanhemmat olivat katsomossa Toukon pelatessa ensimmäiset maaottelunsa. Hänestä tuli 16 vuoden ja 9 päivän iässä kautta aikain nuorin suomalainen CP-maajoukkueessa pelannut pelaaja rikkoen Otto Kaipaisen aiemman ennätyksen (16 vuotta ja 4 kuukautta).
- Aloitin ensimmäisen pelin vaihdossa. Puoliajalla valmentaja sanoi, että menisin toiseksi puoliajaksi kentälle. En ylipäänsä oikein jännitä otteluita, enkä jännittänyt nytkään. Mietin vain, että keskity omaan tekemiseen ja tee parhaasi. Vaikka lopulta hävisimme, omasta ja joukkueen pelaamisesta jäi positiivinen fiilis.
-”TOIVON, ETTÄ TOUKO ANTAA
Kaksi päivää myöhemmin pelatussa toisessa Tanska-ottelussa Touko oli jo avauskokoonpanossa. Katsomossa kannustamassa olleen Suomen perheen lisäksi Toukon isän puolen suku pystyi katsomaan ottelut Palloliiton livestreamilta, vaikka he asuvat eri puolilla maailmaa. Touko kertoo, että vaikka he ovat asuneet jo 13 vuotta erillään, isä on aina tukenut häntä jalkapallossa ja muutenkin elämässä niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina. He ovat tiiviisti yhteyksissä puhelimen välityksellä ja Touko käy kesäisin viettämässä aikaa isänsä luona. Isä seurasi maaotteluita nykyisestä kodistaan Portlandista ja isän veljet omilta paikkakunniltaan New Yorkista, Pariisista, Soulista ja Kathmandusta.
- Touko pelasi otteluissa suurella sydämellä kuten aina. Kivenkovat esitykset ensimmäisissä maaotteluissa 16-vuotiaalta pojalta. Olimme kaikki erittäin ylpeitä hänestä, isä Norbu Kalden myhäilee onnellisena ja jatkaa: - Toivon, että Touko antaa jatkossakin aina sata prosenttia pelatessaan Suomelle. Hän rakastaa jalkapalloa. Mielestäni hänellä on kaikki edellytykset menestyä hyvin. On tärkeää, että urheilijana Touko ymmärtää työteon ja kurinalaisuuden merkityksen. Muutenkin elämässä olen pyrkinyt opettamaan, että on tärkeää olla ystävällinen, rehellinen ja pitää kiinni terveellisistä rutiineista. Uskon, että Touko tulee pärjäämään elämässä ja urheilussa hyvin. Hän on fiksu poika.
Helsingissä pelattujen maaotteluiden jälkeen Touko nimettiin maajoukkueeseen myös Barcelonassa heinäkuussa pelattuun turnaukseen. Turnaus meni hyvin ja Touko palasi yhdessä muun joukkueen kanssa pronssimitalit kaulassa Suomeen.
- En ollut aiemmin seurajoukkueen kanssa käynyt ulkomailla pelaamassa, mutta ei turnaukseen lähtö jännittänyt mitenkään
erityisemmin. Olen matkustanut yksin isän luokse Amerikkaan ja matkustelu on muutenkin tuttua, Touko kertoo.
- Seurajoukkueessa olen pelannut oikeastaan vain laidalla, mutta maajoukkueessa olen ollut tähän asti keskuspuolustajana ja keskikentällä. Rooli on aika erilainen ja tuntuu, että keskellä pelaaminen vaatii vielä totuttelua. Liikun edelleen pelitilanteissa välillä vanhasta muistista laidalle, Touko pohtii todeten samalla, että uudet roolit maajoukkueessa voivat auttaa häntä kehittymään monipuolisemmaksi pelaajaksi myös seurajoukkueessa.
KATSE TULEVAISUUTEEN
Ensimmäinen vuosi maajoukkueessa toi Toukolle yhteensä viisi maaottelua vyölle. Maajoukkueessa jo Toukon syntymän aikaan vuosia pelannut nykyinen maajoukkuekaveri Johannes Siikonen on ollut vaikuttunut nuoren pelaajan otteista ja asenteesta. Hän muistuttaa että kehittymisen eteen töitä pitää tehdä myös jatkossa.
- Touko on nuori ja taitava jalkapalloilijanalku, jonka nopeus, taistelutahto ja hyvä laukaus aiheuttaa jo nyt vastustajille harmaita hiuksia. Toukosta voi tulla tulevaisuudessa yksi joukkueen kannattelevista voimista, kunhan joukkuepelaaminen,
pelijärjestelmän sisäistäminen ja ymmärrys jalkapallosta kokonaisuudessaan kehittyy vielä eteenpäin, Siikonen sanoo.
Toukon syntyessä myös Porista kotoisin oleva Janne Helander, tuttavallisemmin “Gepu”, oli jo ehtinyt aloittaa maajoukkueuransa. Yhä peliuraansa jatkava Helander oli nuorempana tehokas hyökkääjä, jonka pelipaikka on iän myötä siirtynyt vähitellen alaspäin. Viimeiset vuodet Helander on pelannut maalivahtina. Porilaisuus yhdistää Gepua ja Toukoa.
- Kyllähän se hienolta tuntuu, että maajoukkueeseen on vihdoin tullut lahjakas uuden sukupolven porilainen. Ei tarvitse yksin kantaa soihtua ja kehua Poria, Helander nauraa ja jatkaa:
- Touko on tullut mukaan erinomaisen ennakkoluulottomasti. Maalivahdin näkökulmasta Touko kuuntelee äänekkäitä neuvoja hyvin. Ennustan loistokasta uraa, jos motivaatio vain pysyy korkealla. Toivottavasti myös koko maajoukkueen suunta on ylöspäin, Gepu päättää.
Pitkään kenttäpelaajana pelannut Helander pitää nimissään CP-maajoukkueen maalinteko- ja maalisyöttöennätyksiä. Maaottelumaaleja on pitkällä uralla kertynyt 35 ja syöttöjä 15. Historian nuorimpana maajoukkueessa debytoinut Touko kertoo,
”TOUKO PALASI YHDESSÄ MUUN JOUKKUEEN KANSSA PRONSSIMITALIT KAULASSA SUOMEEN”
että hänen suunnitelmissaan on jatkaa harjoittelua ja pelaamista.
- Viime vuoden maaotteluista jäi vähän harmittamaan se, että en vielä tehnyt ensimmäistä maaliani. Toivottavasti se onnistuu tänä vuonna. Tulen kyllä vielä jonain päivänä rikkomaan Gepun ennätykset, Touko naurahtaa.
Seuraavat mahdollisuudet maalitilin avaamiseen maajoukkueessa tulevat 16. ja 17. päivä elokuuta Joensuussa, jossa Suomi kohtaa Ranskan tuplamaaottelussa. Sitä ennen Toukon oman seurajoukkueen TuNL:n pelit jatkuvat ja lisäksi SJK on kutsunut hänet edustamaan seinäjokelaisseuraa CP-jalkapallon seurajoukkueiden MM-turnaukseen, joka pelataan Barcelonassa heinäkuussa. Raporttia näistä luvassa Vammaisliikunnan ILO -lehden seuraavassa numerossa!
Suomessa on viime vuosien aikana havaittu huolestuttava ilmiö: tyypin 2 diabetes on lisääntynyt räjähdysmäisesti nuorten keskuudessa.
Tämä on merkittävä kansanterveydellinen haaste, sillä tyypin 2 tyypin diabetes on sairaus, joka on esiintynyt tähän mennessä pääasiassa aikuisilla ja iäkkäämmillä ihmisillä ja nyt sitä on alkanut esiintymään myös nuorilla.
Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on kasvanut Suomessa 285 prosentilla, eli sairautta esiintyy miltei neljä kertaa enemmän kuin 30 vuotta sitten.
Suomalaisilla nuorilla esiintyy tyypin 2 diabetesta toiseksi eniten Länsi-Euroopassa. Vain Britanniassa esiintyvyys on suurempi kuin Suomessa.
Nuorella iällä puhkeava kakkostyypin diabetes on huolestuttava merkki suomalaisnuorten kunnosta ja se on suuri varoitus yhteiskunnalle työkyvyn kehityksestä.
Diabetes on harmillinen ja vaikea sairaus.
Nuorena tyypin 2 diabetekseen sairastuminen voi johtaa entistä enemmän puhkeaviin lisäsairauksiin. Sairaus lisää riskiä sairastua muihin vakaviin sairauksiin kuten sydänsairauksiin, aivoverenkiertohäiriöihin sekä munuaistautiin.
Elämäntapojen muutokset ovat merkittävä tekijä tyypin 2 diabeteksen lisääntymisessä nuorilla. Liikunnan vähäisyys, epäterveellinen ruokavalio ja ylipaino ovat keskeisiä riskitekijöitä. Nykyaikainen elämänrytmi, joka sisältää runsaasti istumista ja näyttöpäätteiden ääressä vietettyä aikaa, sekä nopeiden ja prosessoitujen ruokien suosimista ovat edistäneet näiden riskitekijöiden yleistymistä nuorten keskuudessa.
Liian vähäinen liikunta on yksi tärkeimmistä diabeteksen riskitekijöistä. Jo puolen tunnin päivittäisen kestävyysliikunnan on todettu ehkäisevän diabetesta.
Viimevuotisen Liitu-tutkimuksen mukaan vain kolmasosa 7–17-vuotiaista liikkuu suositusten mukaisesti tunnin verran joka päivä.
Tyypin 2 diabeteksen varhainen puhkeaminen voi johtaa moniin vakaviin terveysongelmiin myöhemmällä iällä, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, näön heikkenemiseen, munuaissairauksiin ja hermoston vaurioihin. Nuoruudessa alkanut diabetes voi myös lyhentää elinikää ja heikentää elämänlaatua merkittävästi.
Diabeteksen hallinta vaatii jatkuvaa seurantaa ja hoitoa, mikä asettaa paineita terveydenhuoltojärjestelmälle ja voi johtaa merkittäviin taloudellisiin kustannuksiin niin yksilöille kuin yhteiskunnalle kokonai-
”KOULUJEN
suudessaan. Lisäksi sairauden vaikutukset nuorten työkykyyn ja tuottavuuteen voivat olla pitkäaikaisia.
Ennaltaehkäisevät toimet ovat avainasemassa tyypin 2 diabeteksen torjunnassa nuorten keskuudessa. Koulujen ja yhteisöjen tulisi edistää aktiivista elämäntapaa ja terveellisiä ruokailutottumuksia.
Varhainen puuttuminen ja perheiden tukeminen terveellisempien elämäntapavalintojen tekemisessä ovat myös tärkeitä.
Tietoisuuden lisääminen tyypin 2 diabeteksen riskeistä ja sen ennaltaehkäisystä on olennaista. Koulutusohjelmat, jotka keskittyvät terveellisiin elämäntapoihin ja niiden merkitykseen diabeteksen ehkäisyssä, voivat olla tehokkaita nuorten ja heidän perheidensä tavoittamisessa.
Tämän ilmiön käsittely vaatii yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten, koulujen, poliittisten päättäjien ja yhteisöjen välillä.
Yhdessä voimme luoda ympäristön, joka tukee nuorten terveellisiä elämäntapoja ja vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä tulevaisuudessa.
Liikunta on elintärkeää kaikenikäisille, mutta erityisen tärkeää se on lapsille ja nuorille. Se ei ainoastaan tue fyysistä terveyttä, kuten sydän- ja verisuoniterveyttä, lihaskuntoa, ja luuston vahvuutta, vaan myös edistää mielenterveyttä, koulumenestystä, ja sosiaalisia taitoja.
Liikunnan hyödyt lapsille ja nuorille ovat moninaiset. Se auttaa ylläpitämään terveellistä painoa, ehkäisee kroonisia sairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta ja sydänsairauksia, ja vahvistaa luustoa ja lihaksia. Lisäksi liikunta parantaa unen laatua, mielialaa, ja stressinhallintaa. Ei siis ihme, että liikunnan on todettu olevan yhteydessä parempaan akateemiseen suorituskykyyn ja itsetuntoon.
Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee, että 5–17-vuotiaat lapset ja nuoret harrastavat vähintään keskitason tehoista liikuntaa 60 minuuttia päivässä. Tähän tulisi sisältyä monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja, jotka kehittävät kestävyyttä, lihaskuntoa, ja liikkuvuutta. Vähintään kolmena päivänä viikossa tulisi harrastaa voimaa ja luustoa vahvistavaa toimintaa.
KUINKA ROHKAISTA LIIKUNNALLISTA ELÄMÄNTAPAA?
Lapset oppivat mallista, joten vanhempien ja kasvattajien aktiivinen rooli liikunnan harrastamisessa on tärkeää. Yhteiset liikuntahetket, kuten pyöräily, kävely, tai vaikkapa tanssiminen olohuoneessa, vahvistavat perhesiteitä ja luovat positiivisen asenteen liikuntaa kohtaan.
Jokainen lapsi on yksilö, ja eri lajit vetoavat eri lapsiin. Kannustaminen kokeilemaan monipuolisesti eri liikuntamuotoja auttaa löytämään sen, mikä kullekin sopii parhaiten. Olipa se sitten joukkueurheilu, yksilölajit, tanssi, kiipeily, tai luonnossa liikkuminen, tärkeintä on löytää ilo liikkumisesta.
Liikunnan ei aina tarvitse olla järjestäytynyttä tai kilpailullista. Perheen yhteiset retket luontoon, puistossa leikkiminen, tai vaikka kotona järjestetyt esteradat ovat kaikki tapoja tuoda liikuntaa luontevaksi osaksi arkea. Liikunnan ilon löytäminen on avainasemassa lapsen liikunnallisen elämäntavan kehittymisessä.
On tärkeää asettaa realistisia tavoitteita ja kannustaa lasta saavuttamaan ne omassa tahdissaan. Jokainen askel eteenpäin on voitto, ja jokainen liikunnallinen hetki on arvokas. Kannustaminen ja positiivinen palaute ovat avainasemassa.
Lasten ja nuorten liikkumissuositukset tarjoavat tärkeän kehyksen terveellisen ja aktiivisen elämäntavan edistämiseen. Vanhempien ja kasvattajien rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa on korvaamaton. Liikunnan ilon löytäminen ja sen tekeminen osaksi jokapäiväistä elämää on investointi lapsen hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Ottamalla aktiivisen roolin ja kannustamalla lapsia liikkumaan, voimme auttaa heitä rakentamaan terveen perustan elämälleen.
REIPASTA JA RASITTAVAA LIIKKUMISTA VÄHINTÄÄN TUNTI PÄIVÄSSÄ
Kaikille 7−17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää.
PARANNA KESTÄVYYTTÄ 3 KERTAA VIIKOSSA NOSTA REILUSTI SYKETTÄ JA HENGÄSTY.
Tykkäisitkö esimerkiksi uinnista, reippaasta kävelystä, pyöräilystä, jalkapallosta, koripallosta, juoksusta, luistelusta tai hiihdosta?
VAHVISTA LIHAKSIA JA LUUSTOA 3 KERTAA VIIKOSSA
Tykkäisitkö esimerkiksi salibandystä, sulkapallosta, lentopallosta, skeittauksesta, tanssista, trampoliinihyppelystä, ryhmäliikuntatunneista, parkourista tai kiipeilystä?
PYSY VIRKEÄNÄ
Tauota runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa. Pystyisitkö esimerkiksi jaloittelemaan tunnin välein, rajaamaan ruutuaikaa tai taukojumppaamaan?
1 2 3 4 5
LISÄÄ HYVÄÄ OLOA
Liiku aina kun voit. Täydennä liikuntaharrastuksia arjen liikkumisella. Pystyisitkö esimerkiksi kävelemään tai pyöräilemään koulumatkat, valitsemaan portaat hissin sijasta tai ulkoiluttamaan koiraa?