Huumepoliisi syksy 2023

2/2023 ISSN 2669-9397

Suomi on kansainvälisesti mitattuna kärkimaa pimeän verkon kautta tapahtuvassa huumausainerikollisuudessa s.6 Nuorten huumevalistus - yhdessä huumeita vastaan.

SISÄLLYSLUETTELO

ISSN 2669-9397 Julkaisija Helsingin huumerikostutkijat ry

Päätoimittaja Janne Kiiveri

Kustantaja ja laskutus Printmix puh. 010 319 6380 laskutus@printmix.fi

Ilmoitusmyynti Suomen Myyntimediat

Taitto Mika-Matti Trogen

Painopaikka Hannun Tasapaino Oy

3 Pääkirjoitus. Tekoälyä ja uusia tuulia 6 Huumausainestrategia ja -toimintasuunnitelma

Huumausaineiden digitaalisiin markkinoihin on syytä puuttua

8 10

Synteettiset kannabinoidit

12 14

Hyvin suunniteltu käyttöhuonekokeilu voi olla mahdollisuus

18 20 22 24 26 27

Kuolleisuus huumausaineisiin kasvanut Helsingissä

2 Huumepoliisi

Huumeiden myyntialustan ylläpitäminen huumausainerikos Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2022:11

Suomessa kuolee liikaa nuoria huumeisiin.

Mitä voimme tehdä asialle?

Jätevesitutkimus Ostaisitko huumeita alle 18-vuotiaalta?

Kun ystävä paljastuu huumausainerikolliseksi Suomen Punainen Risti käynnistää ensiapukoulutukset päihteitä käyttäville ihmisille Historian havinaa. Aito vai arvoton?

PÄÄKIRJOITUS

Tekoälyä ja uusia tuulia

O

n taas ollut aika päätoimittajan vaihtua tälle hienolle lehdelle Arttu-Pekan siirryttyä ahertamaan poliisipäällystöopintojen pariin.

Isot saappaat ovat täytettävinä Kale Puonnin ja Arttu-Pekan jälkeen. Näin alkuun tuntuukin, että saappaat hölskyvät jalassa ja paksumpaa villasukkaa pitäisi täytteeksi survoa.

Mutta ilolla ja innolla olen ottanut tehtävän vastaan, koska huumepoliisilehti on ollut kokonaisuudessaan upea ja esimerkillinen lehti, jota yhteistyövoimin on toimitettu.

Pyrin lompsimaan näissä isoissa saappaissa parhaani mukaan. Enteilen sen olevan mukava taival, koska tiedän saavani työyhteisöltä tukea sitä tarvittaessa. Yhdessä tekemällä hyvää syntyy.

Maailma on muuttunut lyhyessä ajassa huomattavasti. Sen huomaa myös huumepoliisin arjessa, koska nykyään iso osa huumausainerikollisuudesta liittyy jollain tavalla tietoverkkoon. Aikamme, jossa elämme, on todistamassa merkittäviä muutoksia eri elämänalueilla, ja yksi näistä muutoksista koskee tekoälyn yleistymistä.

Tekoälyn yleistyminen on avannut oven uudenlaiselle aikakaudelle, jota emme olisi voineet ennakoida vielä muutama vuosi sitten. Enpä itsekään muutama vuosi sitten huumepoliisin uraa aloitellessani osannut ajatella millä tavalla kehittyvä teknologia vaikuttaa jopa perusdekkarityötä tekevän poliisin arkeen.

Tekoälyn käytön mahdollisuuksia on tutkittu lainvalvontaviranomaisten toiminnassa. Esimerkiksi keskusrikospoliisi osallistuu EU-rahoitusta saavaan Starlight-hankkeeseen (Sustainable Autonomy and Resilience for LEAs using AI against High priority Threats), jonka tavoitteena on tuottaa lainvalvontaviranomaisille sopiva tekoälyalusta. Hankkeessa mm. tutkitaan tekoälyteknologioiden käytön mahdolli-

suuksia lainvalvontaviranomaisten operatiivisessa toiminnassa tavoitteena kehittää AI-työkaluja ja -sovelluksia viranomaisten käyttöön. Ja lisäksi mm. Itä-Suomen yliopistossa julkisoikeuden linjalla on tehty tekoälystä viranomaistoiminnassa hallintotieteiden kandidaatin tutkielma pitkän linjan virkamiehen toimesta.

Tekoälyä voidaan käyttää avuksi monessa mielessä. Tekoälyn käyttäminen sisällön tuottamiseen voi tarjota mahdollisuuksia uusien näkökulmien löytämiseen, mutta samalla se saattaa rajoittaa tietyllä tapaa vapautta itsenäisyyteen ja kriittiseen ajatteluun. Tekoälyn tuottama sisältö voi auttaa käyttötarkoituksesta riippuen löytämään uusia aspekteja ja auttamaan mm. viranomaistoiminnassa kohdentamaan toimenpiteitä sellaisiin suuntiin mihin ei ilman tekoälyä olisi osattu suunnata huomiota.

Mutta tekoälyn tuottamaan dataan - oli se sitten tekstiä tai tietoa - on suhtauduttava kriittisesti. Varsinkin viranomaistoiminnassa päätökset ja kohdentaminen on tehtävä viimekädessä ”oikean älyn” kautta eli saatu data on analysoitava ja siihen on suhtauduttava joka tapauksessa kriittisesti. Nähtäväksi jää, millaisia työkaluja esitutkintaviranomaiset mahdollisesti saavat tekoälypohjaisista alustoista. Olen sitä mieltä, että lainvalvontaviranomaisten

täytyy ottaa huomioon tekoälyn kehittyminen, ja valjastaa se myöskin hyötykäyttöön. Se vaatii kuitenkin paljon työtä ja arvatenkin lainsäädännöllisiä pohdintoja ja päätöksentekoja ennen kuin työkalut ovat viranomaisten käytössä. Mutta kehittyvässä maailmassa jalkoihin ei kannata jäädä. Voisinpa väittää, toisin kuin eräs armoitettu kollegamme, että tämä ei ole ohimenevä ilmiö.

Mutta pitääkö tekoälystä olla huolissaan, vai kannattaako siitä ottaa kaikki mahdollinen hyöty irti? Mielestäni tekoälyssä on paljon potentiaalia eikä sen käyttöä tarvitse pelätä, kunhan sitä käyttää oikein. Kokeilu mielessä pyysin tekoälyä luomaan pari lausetta tämän julkaistavan lehden pääkirjoitukseen. Ne kaksi lausetta on sijoitettuna tähän kirjoitukseen. Löydätköhän niitä?

Huumepoliisin työ on kaikesta huolimatta ”oikean älyn” työtä, vaikka teknologiaa enemmässä määrin siinäkin käytetään apuna. Ja nimenomaan apuna. Mikään teknologia tai tekoäly ei kuitenkaan korvaa nokkelan dekkarin ajatustyötä pohtiessaan pöydällä olevaa rikoskokonaisuutta, joka esitutkintapöytäkirjaksi asti pitää saada kasattua. Mutta teknologiaa on syytä ymmärtää ja osaamista tähän pitää poliisilla olla.

Huumepoliisin arkeen kuuluu jo pimeässä verkossa tapahtuva huumausainerikollisuus, josta tässäkin lehdessä on kirjoitettu.

Osaamista ja ammattitaitoa tältäkin saralta huumepoliisista löytyy. Ja hyvä niin.

Mutta teknologiasta ja tekoälystä huolimatta huumepoliisilehti ei ole siirtymässä digitaaliseen tekoälykauteen (ainakaan vielä), vaikka pari lausetta tekoäly onkin tämän kirjoituksen lomaan luonut. Lehti on tarkoitettu luettavaksi ja selattavaksi ihan tavallisen älyn muodossa käsipelin.

Nautinnollisia lukuhetkiä lehden juttujen parissa toivottaa lehden uusi päätoimittaja, -JanneKHuumepoliisi 3

4 Huumepoliisi

Huumepoliisi 5

Teksti: JanneK

Huumausainestrategia ja -toimintasuunnitelma Huumausaineiden digitaalisiin markkinoihin on syytä puuttua

H

Survey’n (GDS) vuonna 2019 tekemän tutkimusraportin mukaan suomalaisista kyselyyn osallistuneista vastaajista 45,2 % on käyttänyt pimeää verkkoa huumeiden hankintaan, ja kaiken kaikkiaan pimeästä verkosta huumeita hankkivien määrä on noussut viimeisten vuosien aikana.

Suomi on kansainvälisesti mitattuna kärkimaa pimeän verkon kautta tapahtuvassa huumausainerikollisuudessa. Global Drug

EU:n huumausainestrategia 2021–2025 (2021/C 102 I/01) muodostaa toimintakehyksen Euroopan unionin jäsenmaille määritellen toimintapoliittiset prioriteetit mainituille vuosille luoden pohjan EU:n huumausainetoimintasuunnitelmalle

uumausainerikollisuus ja varsinkin sen osana oleva huumeiden levittäminen ja myyminen tapahtuu enemmässä määrin ”pimeän verkon” ja anonyymien viestisovellusten välityksellä. Huumausaineiden myymisessä käytetään pimeän verkon myyntialustoja ja viestisovelluksia hyväksi niiden anonymiteettien vuoksi.

6 Huumepoliisi

(2021/C 272/02) samoille vuosille. Huumausainestrategian ja -toimintasuunnitelman tavoitteena on huumeiden tarjonnan vähentäminen sekä vähentää huumausaineisiin liittyvää rikollisuutta. Euroopassa on ominaista, että huumausainemarkkinoilla on erityyppisten huumeiden saatavuus helppoa, joten huumausainestrategian tavoitteena on heikentää laittomien huumausaineiden saatavuutta niin perinteisillä kuin verkossakin toimivilla markkinoilla.

Huumausainestrategian yhtenä pääkohtana eli strategisena prioriteettina on puuttua

on seurata mm. pimeän verkon huumausaineiden kauppapaikkoja puuttumalla tällaisiin laittomien huumausaineiden digitaalisiin markkinoihin.

Vaikka kaikki huumausainemarkkinoiden osa-alueet eivät toteudukaan kokonaisuudessaan virtuaalimaailmassa – huumausaineiden tuotanto ja jakelu ovat sidoksissa aina ns. reaalimaailmaan – on digitalisaatio ja virtuaaliset markkinat edesauttaneet pimeän verkon käyttöä huumausaineiden myymisessä. Digitalisaatio on mahdollistanut huumausaineiden verkkokaupan kasvun globaalistikin tarjoten potentiaalisia keinoja laajentaa huumausaineiden tarjontaa ja ostajille hankkia huumausaineita. Tietoverkossa tapahtuva – oli se sitten pimeässä verkossa tai anonyymeissä pikaviestisovelluksissa tapahtuvaa – huumausainekauppa muodostaa suuren haasteen lainvalvontaviranomaisille ja osaltaan myös lainsoveltajille.

laittomien huumausaineiden digitaalisiin markkinoihin siten, että keskitytään laittomien huumeiden kauppaan pimeässä verkossa ja sosiaalisen median alustoilla ja niissä toimivilla kauppapaikoilla. Tämän lisäksi huumausainestrategian yhtenä tavoitteena on parantaa digitalisaation tarjoaman pimeän verkon ja sosiaalisen median alustoilla tapahtuvan huumausaineiden saatavuuden seurantaa ja analysointia. Huumausainetoimintasuunnitelmaan sisältyvät keskeiset strategiat ovat huumeiden tarjonnan vähentäminen ja huumeiden kysynnän vähentäminen.

Toimintasuunnitelmassa yhtenä toimena laittomien huumausaineiden jakelussa käytettävien digitaalisten kanavien osalta

Lainvalvontastrategia keskittyy huumausaineiden verkkokaupassa mm. myyjien tunnistamiseen. EU:n huumausainestrategian tarkoituksena on torjua pimeässä verkossa tapahtuvaa huumausainerikollisuutta. Jotta pimeän verkon huumausainemarkkinoiden valvonta ja sitä kautta tapahtuvan huumausainerikollisuuden torjunta olisi tehokkaampaa, lainkäyttäjien ja viime kädessä lainsäätäjien tulisi ymmärtää niissä toimivien toimijoiden roolit – myöskin huumeiden myyntisivustojen ylläpitäjien.

Sivustojen ja myyntialustojen ylläpitäjillä on sivuston tapahtumat hallinnassaan vastuullaan mm. myynti-ilmoitusten valvonta ja myymisen salliminen. Ylläpitäjä siis mahdollistaa toimillaan myyjän toiminnan eli huumeiden myymisen myyntialustan välityksellä. Huumeiden myyntiin tarkoitettuja sivustoja ja myyntialustoja ei synny tyhjästä vaan joku ne perustaa tätä tarkoitusta varten.

Huumausaineiden digitaalisiin markkinoihin puuttuminen on tärkeä osa huumausainerikollisuuden torjuntaa. Tällaiset pimeän verkon ja anonyymien pikaviestisovellusten huumeiden myyntiryhmät mahdollistavat huumausaineiden levittämisen verkossa, joka lisää osaltaan huumausaineiden saatavuutta. EU:n huumausainestrategian yhden prioriteetin mukaan huumausaineiden tarjonnan vähentämisessä ja turvallisuuden parantamisessa

HUUMAUSAINERIKOLLISUUDEN KASVU VERKOSSA ON HUOLESTUTTAVA ILMIÖ” on pimeän verkon ja sosiaalisen median alustojen huumausaineiden kauppapaikoissa myytävien laittomien huumeiden lisääntyneeseen tarjontaan puututtava.

Lisäksi huumausainestrategian yhtenä tavoitteena on edistää huumausainerikollisuuden torjunnassa ennakoivaa toimintatapaa. Strategiassa on otettu huomioon, että on parannettava niiden uhkien seurantaa, joita pimeän verkon ja sosiaalisen median sovellusten laittomien huumausaineiden kauppapaikat aiheuttavat. Kyseisen prioriteetin tavoitteena on lisätä erilaisia toimintamalleja ja omaksua niiden käyttö, koska digitalisaatio huumausainerikollisuudessa aiheuttaa kansanterveyteen ja yleiseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia ja haasteita.

Internetin ja sitä myötä pimeän verkon käyttö on siis lisääntynyt huumausainerikollisuudessa. Jotta huumausaineiden digitaalisiin markkinoihin pystytään yhteiskunnassa paremmin puuttumaan, tulisi lainsäädännöllisesti edistää lainsoveltajien ja -käyttäjien mahdollisuuksia puuttua verkossa tapahtuvaan rikollisuuteen. Yhteiskunnassa tulisi ottaa huomioon teknologian aiheuttamat rikollisuuden muutokset, jotta rikollisen toiminnan vähentäminen verkkomaailmassa olisi mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

Pimeässä verkossa ja anonyymeissa pikaviestisovelluksissa tapahtuvan huumausainerikollisuuden torjunta on tärkeä prioriteetti jo EU:n huumausainestrategia ja -toimintasuunnitelma huomioon ottaen.

Huumausainerikollisuuden kasvu verkossa on huolestuttava ilmiö, ja sen torjuminen vaatii yhteistyötä ja tehokkaita toimenpiteitä lainvalvontaviranomaisilta.

(Lähteet: EU:n huumausainestrategia ja huumausainetoimintasuunnitelma, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA), Global Drug Survey (GDS) 2019 Key Findings Report) Huumepoliisi 7

Synteettiset kannabinoidit

S

ynteettiset kannabinoidit ovat ihmisen kehittelemiä aineita, joita käytetään muuntohuumeina. Synteettisten kannabinoidien vaikutus eroaa jonkin verran oikeista kannabistuotteiden vaikutuksista. Monet synteettiset kannabinoidit on alunperin kehitetty osana lääketieteellistä tutkimusta ja niiden avulla on pyritty esimerkiksi selvittämään elimistön kannabinoidijärjestelmän toimintaa tai kartoittamaan mahdollisuuksia kanna8 Huumepoliisi

binoidireseptorien kautta vaikuttavien lääkkeiden löytämiseksi.

Huumausainemarkkinoilla synteettisiä kannabinoideja on erilaisissa muodoissa.

Huumepoliisissa on kohdattu synteettisiä kannabinoideja sähkötupakkanestetuotteina. Synteettisiä kannabinoideja on havaittu Euroopassa jo yli sataa erilaista.

Viranomaisten tekemistä takavarikoista suurin osa koskee kuitenkin vain kaikkein suosituimpia kannabinoideja, jotka ovat huumausaineeksi luokiteltavia

synteettisiä kannabinoideja. Suomessa kansallisesti huumausaineiksi on luokiteltu jo useita synteettisiä kannabinoideja: mm. JWH-018, JWH-073, JWH-081, AM-2201, MAM-2201, AB-CHMINACA, MDMB-4en-PINACA ja MDMB-CHMICA sekä delta8-tetrahydrokannabinoli. Kuluttajamarkkinoilla kielletyiksi psykoaktiivisiksi aineiksi (KKP-aineiksi) on luokiteltu kymmeniä synteettisiä kannabinoideja.

Synteettiset kannabinoidit vaikuttavat samoihin kannabinoidireseptoreihin kuin

SYNTEETTISTEN KANNABINOIDIEN KÄYTTÖ ON AIHEUTTANUT LUKUISIA MYRKYTYSTAPAUKSIA JA JOPA KUOLEMIA”

tisesti valmistettuja eikä valmistustavasta ja ainesisällöstä ole oikeaa tietoa.

Synteettisten kannabinoidien aiheuttamasta riippuvuudesta ja sietokyvyn muodostumisesta ei ole kunnollista tutkimustietoa.

Jatkuvan käytön lopettamisen on kuitenkin havaittu aiheuttavan samanlaisia vieroitusoireita kuin jatkuvan kannabiksen käytön lopettaminen. Vieroitusoireita ovat yleensä mm. unihäiriöt, ahdistus, pahoinvointi, lihasten nykiminen, krampit, kylmän väreet ja himo aineen käyttämiseen.

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) mukaan viimeaikaisena huolestuttavana kehityksenä on ollut synteettisten kannabinoidien löytyminen sähkötupakkanestetuotteista. Nykynuorison suosiossa oleva "vapettaminen" lienee osaltaan vaikuttanut siihen, että synteettisiä kannabinoideja on alettu tuottamaan sähkötupakkanesteinä.

EMCDDA:n mukaan on selvää, että tälle ilmiölle ominaiset innovatiiviset kemialliset substituutiomallit tarkoittavat sitä, että alan uuden kehityksen jatkuva tarkka seuranta – mukaan lukien synteettisiin kannabinoideihin liittyvät haitat – on olennaisen tärkeää ilmiön torjunnassa.

Lähteet:

kannabistuotteiden keskeisin vaikuttava aine tetrahydrokannabinoli (THC). Päihtymystila ja haittavaikutukset ovat kuitenkin yleensä huomattavasti voimakkaampia kuin perinteisillä kannabistuotteilla.

Useilla kannabinoideilla on aktiivisia aineenvaihduntatuotteita, joilla on merkitystä kokonaisvaikutukseen. Kuten THC, myös useimmat synteettiset kannabinoidit ovat rasvaliukoisia. Niiden poistuminen elimistöstä on hitaampaa kuin vesiliukoisilla aineilla. Poltettaessa vaikutukset alkavat nopeasti ja kestävät tyypillisesti muutamia tunteja. Suun kautta otettuna vaikutukset alkavat hitaammin ja kestävät

pidempään. Synteettisistä kannabinoideista haetaan samankaltaista vaikutusta kuin itse kannabistuotteista.

Synteettisten kannabinoidien käyttö on aiheuttanut lukuisia myrkytystapauksia ja jopa kuolemia Euroopan laajuisesti. Synteettisten kannabinoidien annostelu on haastavaa, koska esimerkiksi puhtaiden, jauhemaisten kannabinoidien käyttöannos voi olla milligrammoin mitattuna. Eri kannabinoidien vahvuus ja tarvittava annos ovat myös erilaisia toisiinsa verrattuna.

Tyypillisesti käyttäjillä ei myöskään ole keinoja varmistaa, että kannabinoidi on juuri sitä mitä pitäisi, koska ne ovat synteet-

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA), Perspectives on Drugs. Synthetic cannabinoids in Europe.

Evans-Brown M et al. (2015): New psychoactive substances in Europe. An update from the EU Early Warning System (March 2015). Lissabon: European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction.

Castaneto MS, Gorelick DA, Desrosiers NA, Hartman RL, Pirard S, Huestis MA (2014): Synthetic Cannabinoids: Epidemiology, Pharmacodynamics, and Clinical Implications. Drug and alcohol dependence 2014 Nov 1.

Päihdelinkki.fi Huumepoliisi 9

Huumeiden myyntialustan ylläpitäminen huumausainerikos Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2022:11 Teksti: JanneK

K

orkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2022:11 ottanut kantaa tällaiseen pimeän verkon välityksellä tapahtuvaan huumausainerikollisuuteen, tarkemmin sanottuna huumeiden myyntiin tarkoitetun myyntialustan ylläpitämiseen. Kyseisessä ratkaisussa korkein oikeus toteaa, että huumeiden myyntiin tarkoitetun myyntialustan ylläpitäminen on rikoslain 50 luvussa määritellyn huumausainerikoksen alakategorian mukaista huumausaineiden välittämistä.

SIPULIKANAVALLE OLI JÄTETTY SEN OLEMASSAOLON AIKANA 1,8 MILJOONAA VIESTIÄ”

Korkeimmassa oikeudessa ratkaistavana olleessa tapauksessa KKO 2022:11 kysymyksenä oli törkeä huumausainerikos.

Ratkaisussaan korkein oikeus toteaa teon täyttäneen törkeänä huumausainerikoksena huumausaineiden välittämisen tunnusmerkistön. Toisaalta korkein oikeus toteaa samaisessa ratkaisussa, että huumeiden myyntiin tarkoitetun myyntialustan ylläpitäminen on huumausainerikoksen mahdollistamista ja edistämistä.

Rikoslaissa on erilliset pykälät huumausainerikoksen edistämisestä ja sen törkeästä tekomuodosta, mutta ne ovat rikoslain pykälinä eräänlaisia erikoispykäliä sisältäen tarkat säännökset miten kyseisiin rikoksiin syyllistytään. Suomessa ei kyseisiä rikoslain pykäliä ole juurikaan sovellettu niiden erityisyyden vuoksi ja sen vuoksi, että teko täyttää helposti jo huumausainerikoksen tai törkeän huumausainerikoksen tunnusmerkistön. Pykälät eivätkä myöskään sovellu sanamuotojensa vuoksi ratkaisun 10 Huumepoliisi

KKO 2022:11 mukaiseen huumausainerikoksen mahdollistamiseen ja edistämiseen.

Korkeimmassa oikeudessa ratkaistavana olleessa asiassa KKO 2022:11 oli kysymyksenä se, että onko A:n selvitetyksi katsottu teko ollut huumausaineen välittämistä. A oli perustanut ja ylläpitänyt Tor-verkossa huumeiden myyntiin tarkoitettua Sipulikanava-sivustoa eli huumeiden myyn-

tiin tarkoitettua myyntialustaa aktiivisin toimin. Sipulikanava oli kehittynyt laajamittaiseksi huumeiden kauppapaikaksi. Korkein oikeus katsoi ratkaisussaan, että A:n tekoa oli pidettävä RL 50:1:n 4 kohdassa tarkoitettuna huumausaineen välittämisenä. Aikaisemmissa korkeimman oikeuden ratkaisukäytännöissä ei ole otettu ennen kantaa siihen, miten huumausainei-

den välittämistä on huumausainerikoksen tekotapana tulkittava, joten korkein oikeus oli tässäkin mielessä uuden edessä.

A oli yksin ylläpitänyt Sipulikanavaa koko sen toiminnassa olon ajan ollen tietoinen sivustolla julkaistuista huumeiden myynti- ja ostoilmoituksista. Lisäksi A oli oma-aloitteisesti ja sivuston käyttäjien toiveesta tehnyt Sipulikanavalla ylläpitotoimia. Sipulikanavalla käyttäjät olivat voineet jättää huumausaineiden myynti-ilmoituksia ilmoittaen samalla anonyymin pikaviestisovelluksensa nimimerkin yhteydenottoja varten. Sipulikanavalle oli jätetty sen olemassaolon aikana 1,8 miljoonaa viestiä, ja Sipulikanavan kautta tehtyjä huumausainerikoksia oli näytetty toteen ainakin 18 törkeää huumausainerikosta ja 12 huumausainerikosta käsittäen suuria määriä huumausaineita.

A oli ollut tietoinen, että perustamansa Sipulikanava toimi huumausaineiden kauppapaikkana. A oli sallinut perustamansa ja aktiivisesti ylläpitämänsä sivuston kautta käydyt huumausainekaupat, ja tämän lisäksi A oli ohjeistanut sivuston käyttäjiä kaupankäynnissä. Korkein oikeus totesi, että A:n toiminta oli mahdollistanut

laajamittaisen huumausainekaupan, ja perustamansa Sipulikanava saattoi huumeiden myyjiä ja ostajia yhteen. A:n toiminta Sipulikanavan perustajana ja ylläpitäjänä oli muodostunut keskeiseksi edellytykseksi huumausainekaupan toteutumisille. Vaikka A oli oikeudessa vedonnut siihen, ettei ole kohdistanut konkreettisia ylläpitotoimia oikeudenkäynnissä esillä olleisiin myynti-ilmoituksiin, korkein oikeus totesi A:n toiminnan olleen välttämätöntä ja ratkaisevaa huumausaineiden kaupankäynnin toteutumiseksi Sipulikanavan kautta kokonaisuudessaan, koska Sipulikanavan kautta tapahtuneiden kaupankäyntien tekninen toteutustapa oli sellainen, ettei asiassa ollut merkityksellistä A:n itsenäisen tekijäaseman kannalta. Lisäksi korkein oikeus totesi, että A:n on täytynyt olla tietoinen Sipulikanavan suuren suosion ja aktiivisen ylläpitäjäroolinsa takia Sipulikanavalle jätettyjen huumeiden myynti-ilmoitusten johtaneen vääjäämättä syntyneisiin kauppoihin, joten sillä ei ole ollut merkitystä mistä yksittäisistä myynti-ilmoituksista hän on ollut tietoinen.

Korkein oikeus totesi ratkaisussaan, että A on välittänyt huomattavia määriä huumausaineita Sipulikanavan olemassaolon

aikana ja tekoa on kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä huumausainerikoksena, koska rikoksen kohteena on ollut suuri määrä osittain erittäin vaarallista huumausainetta. Lisäksi korkein oikeus totesi, että tekoa on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä ottaen huomioon sen, että A on toiminnallaan edistänyt ja pyrkinyt edistämään koko Suomen alueella laajamittaista huumausainekauppaa.

Korkein oikeus totesi, ettei A:lla ole ollut kuitenkaan määräysvaltaa toiminnallaan välittämiinsä huumeisiin vaan A:n rooli on ollut välityspalvelujen tarjoamista. Korkein oikeus katsoi kuitenkin, että A:n menettely on mahdollistanut verkon välityksellä käydyn laajamittaisen anonyymin huumausainekaupan ja säännöllinen ylläpitäminen on kehittänyt sitä.

Huumausaineiden myyntisivustoja ylläpitävät henkilöt voivat toimillaan edistää huumausainerikollisuutta mahdollistamalla huumausaineiden laajamittaisen levittämisen, vaikka itse eivät henkilökohtaisesti ja tosiasiallisesti olisikaan tekemisissä levitettyjen ja välitettyjen huumausaineiden kanssa.

Huumepoliisi 11

Hyvin suunniteltu käyttöhuonekokeilu voi olla mahdollisuus Teksti: Tuomas Pöyhönen | Poliisitarkastaja | Poliisihallitus

H

uumausaineiden käyttötilakokeilu on teema, josta käydään säännöllisin väliajoin julkista keskustelua. Nyt kansalaisaloite huumausaineiden käyttötilakokeilusta on kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn.

Poliisi on pitkään ollut huolissaan lisääntyvästä huumeiden käytöstä, huumerikollisuudesta, väkivalta- ja muusta liitännäisrikollisuudesta ja niiden mukanaan

tuomasta inhimillisestä kärsimyksestä.

Huumausaineiden käytöstä johtuvat ongelmat ovat monisyinen ja -tahoinen ongelma, johon ei ole yksiselitteistä ja helppoa ratkaisua.

Kansalaisaloite avaa ja syventää huumausaineisiin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua ja pistää viranomaistenkin aivonystyrät liikkeelle. Käyttöhuonetilojen mahdollisuuksia ja uhkia on mietitty myös poliisissa.

Miltä käyttöhuonekokeilu poliisin korvaan sitten kuulostaa?

Poliisitoiminnan näkökulmasta käyttötilakokeilu olisi varmasti haastava. Näemme käyttötiloissa kuitenkin myös mahdollisuuksia. Huolellisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa suunnitellut, käyttäjäryhmältään rajatut ja valvotut huumausaineen käyttöhuoneet voisivat olla perusteltu lisä nykyisiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteisiin, palveluihin ja muihin huumausaineiden käytöstä johtuvien haittojen ennalta ehkäisyyn.

Tästä pääsemme heti muutamaan muttaan.

Kokeilun tiellä on poliisin näkökulmasta useampia mutkia, mutta alkuun nyt kaksi merkittävää kokonaisuutta: voimassa oleva lainsäädäntö ja käyttötilojen kohderyhmän rajaaminen. Jos kokeilua varten lakia ei muuteta, poliisin kanta on selkeä: huumeiden käyttö ja hallussapito on rangaistavaa, ja meidän on niihin lain vaatimuksesta puututtava. Kokeilu vaatisi siis ehdottomasti tarkkarajaisia lakimuutoksia.

Toinen alkumetreillä ratkaisua vaativa asia on käyttötilojen kohderyhmä eli se, kenelle tila on tarkoitettu. Poliisi ei halua olla luomassa tai mahdollistamassa vapaa-aluetta huumausaineiden käyttämiselle. Aluetta, minne kuka vain voi mennä käyttämään tai kokeilemaan huumeita. Käyttötilan tulee olla tarkoitettu niille täysi-ikäisille huumeriippuvuudesta kärsiville, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Poliisin näkemyksen mukaan käyttötilojen tavoitteena tulee olla huumausaineiden

12 Huumepoliisi

käytön ja houkuttelevuuden vähentäminen, hoitoonohjauksen ja muiden liitännäisten palveluiden kehittäminen ja parantaminen.

Näitä mutkia tulee keskustelun edetessä ilmenemään lisää. Niiden suoristamiseen tarvitaan avointa, rehellistä ja asiapohjaista, perusteluiltaan kestävää yhteiskunnallista keskustelua eri viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, poliitikkojen, kansalaisten ja kokemusasiantuntijoiden kesken. Ratkotaan tämä vaikea ongelma yhdessä.

Päihdeongelmien ratkaiseminen tarvitsee kaikkien panosta Poliisi ei halua olla esteenä tai hidasteena päihdepalveluiden kehittämisessä ja tukee toimenpiteitä, joilla huumeiden käyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja voidaan vähentää.

Poliisi on erityisen huolissaan lasten ja nuorten huumausaineiden käytöstä. Myös me toivomme ensisijaisesti ratkaisuja huumeiden käytön vähentämiseksi. Siksi olemme jo pidemmän aikaa suunnanneet keinovalikoimaamme entistä enemmän huumerikosten ennalta estämiseen ja toimenpiteiden porrastamiseen sanktioiden sijaan. Ohjaamme päihdehoitoon sen sijaan, että vain iskisimme sakkoa kouraan.

Poliisi on kuitenkin vain yksi toimijoista päihdeongelmien ratkaisussa, ja meillä toimivaltuudet ja keinot painottuvat häiriöiden ja rikosten ennalta estämiseen, turvallisuuden ylläpitämiseen sekä rikostutkintaan. Päihdepalveluiden järjestämisvastuu on kunnilla, riittävät resurssit on varmistettava. Toimintaa ja palveluita on kehitettävä jatkossakin.

Huumeriippuvuus on vakava terveysongelma, johon liittyy runsaasti haittoja niin yksilölle, läheisille kuin koko yhteiskunnalle.

Siksi avun saaminen huumeriippuvuudesta kärsiville on meidän kaikkien etu. Poliisin näkemyksen mukaan on erittäin tärkeää, että koko hoitoonohjausketju saadaan toimivaksi, ja tämä on se keskeinen haaste meille kaikille.

Palveluiden lisääminen ja hoito maksavat.

Kyse on lopulta valtion ja kuntien arvovalinnoista. Mihin toimenpiteisiin Suomessa ollaan valmiita päihdehaittojen vähentämiseksi?

Väestökysely:

40 % suomalaisista hyväksyisi valvotun huumeiden käyttötilan kotikuntaansa A-klinikkasäätiön teettämästä väestökyselystä käy ilmi suomalaisten ristiriitainen suhtautuminen huumeita käyttäviin ihmisiin. 52 % vastanneista pitää oikeana, että huumeiden käyttö leimaa ihmisen rikolliseksi ja 44 % puhuu mieluummin narkomaaneista kuin huumeita käyttävistä ihmisistä. Samaan aikaan peräti 40 % suomalaisista kannattaa valvottujen käyttötilojen kokeilua omalla paikkakunnallaan.

A-klinikkasäätiön vt. toimitusjohtaja Hanna Paikkalan mukaan Kantar Publicin toteuttaman kyselyn tulokset kertovat, että addiktioiden luonteesta on tuotettava merkittävästi enemmän tietoa. Suomi on väestölukuun suhteutettuna edelleen Euroopan kärkimaita huumeisiin kuolleiden nuorten määrässä* ja tähän on tultava muutos. ”Huumeriippuvuus on sairaus, joka ei parane tuomitsemalla vaan tukemalla.

Tutkimus paljastaa, että huolestuttavan moni pitää huumeriippuvuutta rikosoikeudellisena ongelmana. Tilanteen ratkaisemisen on kuitenkin perustuttava elämän suojelemiseen ja inhimillisemmän yhteiskunnan rakentamiseen. Huumausaineita käyttävät ihmiset eivät ole kakkosluokan kansalaisia”, Paikkala korostaa.

Kovat huumeasenteet näkyvät myös käsitetasolla. Tutkimuksen mukaan 44 prosenttia suomalaisista puhuu mieluummin narkomaaneista kuin huumeita käyttävistä ihmisistä. Oikeistolaisiksi itseään mieltävissä määrä kasvaa 62 %:iin. ”Meillä on vielä paljon tehtävää leimaavien asenteiden poistamisessa. Narkomaaniksi ja rikolliseksi nimittäminen luo stigmaa, joka nostaa ihmisen kynnystä hakea tukea ja hoitoa. Stigma voi pahimmillaan viedä ihmishengen, ja kenenkään addiktio ei parane tuomioilla. Huumausaineiden käytön rangaistavuus onkin tärkeää poistaa, jotta entistä useampi huumeiden käyttäjä saa ajoissa tukea”, Hanna Paikkala toteaa.

Valvotut käyttötilat saavat kannatusta Suomalaisten huumeasenteiden ristiriitaisuus tulee esille, kun tutkimuksessa kysytään suhtautumista huumeiden valvottuihin käyttötiloihin. 45 % kaikista vastaajista kannattaa käyttötilojen perustamista, ja 40 % olisi valmis ottamaan käyttötilan myös omaan kuntaansa. Jopa 88 % sallivimman huumelinjan kannattajista on tutkimuksen mukaan käyttöhuoneiden kannalla ja 85 % ottaisi sen kotikuntaansa. ”On hienoa, että tässä asiassa suomalaiset ovat hereillä ja ymmärtävät, että huumeongelma voi olla myös omalla asuinalueella. Käyttötilat auttavat välttämään yliannostuksia ja myrkytyksiä sekä niistä johtuvia kuolemia, ehkäisemään tartuntatautien leviämistä ja rauhoittamaan lähiyhteisöjä. Lainsäädäntöömme on tärkeää saada muutos, joka mahdollistaa käyttötilakokeilut hyvinvointialuekohtaisesti”, Paikkala toteaa.

Huumeasenteet ovat politisoituneet Kyselytutkimuksen tulokset kertovat huumeasenteiden vahvasta politisoitumisesta.

Kantar Publicin tutkimusjohtaja Mikko Hormion mukaan yhtä selkeä oikeisto– vasemmistojakauma tulee esille vain puolueiden kannatustutkimuksissa. ”Teema on erityisen tärkeä kevään eduskuntavaaleissa. Peräti 57 % vastanneista pitää huumepoliittisia kysymyksiä hyvin tai melko tärkeänä, kun he miettivät ehdokastaan”, Hormio sanoo.

Huumepoliisi 13

Suomessa kuolee liikaa nuoria huumeisiin.

Mitä voimme tehdä asialle?

Onnettomuustutkintakeskus käynnistää teematutkinnan vuoden 2023 aikana tapahtuvista alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemista.

Tutkinnassa keskitytään tapaturmaisiin huumekuole-miin eli väkivaltakuolemat jätetään tutkinnan ulkopuolelle.

N

uorten huumekuolemien määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja Suomi on nuorten huumekuolemien kärkimaita Euroopassa. Huumeisiin menehtyy vuosittain myös alaikäisiä lapsia.

Teematutkinnassa selvitetään: • Millaisia välillisiä ja välittömiä kuolemaan johtaneita seikkoja on tunnistettavissa nuorten huumekuolemien taustalla • Miten nuorille huumeidenkäyttäjille tarjottavat palvelut vastaavat heidän tarpeisiinsa • Miten hyvinvointialueilla hoitoon ohjaus ja hoito on toteutunut • Millaista muuta tukea nuori oli tilanteeseensa saanut • Eri viranomaisten roolit, tehtävät, yhteistyö ja käytännön toimet nuorten huumekuolemien ehkäisemisessä. ”Huumeiden käyttöön vaikuttavat monet eri tekijät joiden merkitystä täytyy ymmärtää nykyistä paremmin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmällä on keskeinen rooli päihdesairauksien torjunnassa ja hoidossa. Jokainen huumekuolema pitää yrittää estää, sillä toivoa on niin kauan kuin ihminen on elossa. Riippuvuussairauksi14 Huumepoliisi

en hoidossa korostuu moniammatillinen yhteistyö ja kärsivällinen, pitkäjänteinen työskentely potilaan kanssa”, toteaa Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja LT Marina Erhola.

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden parantaminen. Turvallisuustutkintaa ei tehdä oikeudellisen vastuun kohdentamiseksi, joten tutkinnassa ei käsitellä syyllisyys, vastuu- ja vahingonkorvauskysymyksiä.

Tutkintaa tehdään kuitenkin moniviranomaisyhteistyössä ja erityisesti poliisin ja THL:n panos tutkinnan toteutuksen kannalta on tärkeää. Tulemme myös konsul-

toimaan ja kuulemaan muita tahoja, jotka työskentelevät nuorten päihdetyön parissa.

Lisäksi OTKES toimii yhteistyökumppanina THL:n, Nuorisotutkimusseuran, A-klinikkasäätiön sekä Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen monivuotisessa tutkimushankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja nuorten väkivaltakuolemiin, itsemurhiin ja huumekuolemiin (Young Despair).

Kuten tutkinnanjohtaja Hanna Tiirinki Onnettomuustutkintakeskuksesta toteaa: ”Teematutkinnan tarkoituksena on löytää suosituksia, jotta nuorten huumekuolemia voitaisiin ehkäistä entistä tehokkaammin”.

Tätä työtä tekevät monet tahot.

Nuorille tarvitaan koulutusta yliannostusten tunnistamiseen

N

uorten huumekuolemien estämiseksi haetaan keinoja THL:n Young Despair -tutkimuskokonaisuudessa.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus OTKES:n tutkimusryhmä käy läpi kaikkien tänä vuonna alle 25-vuotiaana huumeisiin menehtyneiden terveyshistorian ja tuen saannin. Nämä ovat tarpeellisia toimia.

Emme kuitenkaan voi jäädä odottamaan tutkimustuloksia, kun samaan aikaan nuoria kuolee huumeisiin. Nuoria pitää valistaa yliannostuksen vaaroista", Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka sanoo.

Hän osallistui tällä viikolla, 16.4.–19.4., Melbournessa Australiassa kansainväliseen huumehaittojen vähentämistä koskevaan konferenssiin, Harm Reduction International Conference.

SUOMESSA KUOLEE ALLE 25-VUOTIAITA HUUMEISIIN VÄESTÖÖN SUHTEUTETTUNA ENITEN EUROOPASSA” Vainikka kertoo, että monessa maassa haittoja vähentävä työ ei koske pelkästään huumeita käyttäviä, vaan myös kaikkia kouluikäisiä nuoria. Tavoitteena on, että nuorten mahdolliset huumekokeilut eivät johtaisi yliannostuksiin.

Suomessa kuolee alle 25-vuotiaita huumeisiin väestöön suhteutettuna eniten Euroopassa. Useimmiten syynä on aineiden sekakäyttö. Vuonna 2021 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa kuoli huumeisiin 287 henkilöä, joista 22 oli 15–19-vuotiaita.

Irti Huumeista ry:n tietoon on tullut tänä vuonna muutama tapaus, joissa alle 15-vuotias nuori on kuollut huumeisiin.

"On tärkeää saada nuorille tietoa, mistä tunnistaa yliannostuksen. Ei saa pelätä soittamista 112:een, vaan apu pitää hälyttää ajoissa. Ensiapua kiinnostaa vain ihmisen pelastaminen", Vainikka painottaa.

Ensiavun henkilöstölle pitää kertoa, mitä ainetta tai aineita ihminen on käyttänyt, jotta he voivat antaa oikeanlaista apua.

Vainikka huomauttaa, että parhaiten opit yliannostuksen tunnistukseen ja avun hälyttämiseen voidaan antaa kouluissa.

"Oikean tiedon antaminen nuorille on yksi keino saada huumekuolemien määrä laskuun. Tavoitteena on nolla huumekuolemaa."

Huumepoliisi 15

Toivotamme lehden lukijoille hyvää loppuvuotta!

Seuraava Huumepoliisi -lehti ilmestyy keväällä 2024

Teksti: Netta Mäki | Erikoistutkija | Helsingin kaupunginkanslia

Kuolleisuus huumausaineisiin kasvanut Helsingissä

H

uumeisiin kuolleiden lukumäärä oli vuonna 2021 Helsingissä suurin 15-vuotisen mittaushistorian aikana. Etenkin nuorten huumausainekuolleisuus on kasvanut. Kuolemien taustalla on usein päihteiden käytön aloittaminen nuorena, eri päihteiden yhdistelmäkäytön yleisyys sekä muut riskialttiit käyttötavat, kuten huumausaineiden käyttö pistämällä. Tiedot selviävät kaupunginkanslian uudesta tutkimusartikkelista.

Vuosien 2006 ja 2021 välisenä aikana huumausainekuolleisuus suureni koko maassa neljällä prosentilla vuosittain. Huumeita käytetään eteläisen Suomen suurissa kaupungeissa keskimääräisesti enemmän kuin muualla. Kannabiksen kokeilu ja käyttö on kasvanut kaikkein eniten, mutta niin ikään amfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin käyttö ovat lisääntyneet selvästi.

18 Huumepoliisi

Myös huumeiden ongelmakäyttö, eli sellainen käyttö, josta aiheutuu vakavia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja, on lisääntynyt 2010-luvulla. Uusimman arvion mukaan 15–64-vuotiaasta väestöstä koko maassa ongelmakäyttäjiä on 0,9–1,3 prosenttia, ja ongelmakäyttäjistä vajaa kolmasosa asuu pääkaupunkiseudulla. Ongelmakäyttö on ollut yleisintä 25–34-vuotiailla, mutta näyttää siltä, että Suomessa on nyt myös tätä ikäryhmää nuorempi sukupolvi amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttäviä, ja tämä joukko on suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Suomessa huumeisiin kuolleista joka viides on helsinkiläinen Vuonna 2021 huumausaineisiin kuoli Suomessa 287 henkilöä. Huumeisiin kuolleista 57 eli joka viides oli helsinkiläinen. Kun väestömäärään suhteutettuna kuolleita oli

koko maassa 5,2 henkilöä keskiväkiluvun sataatuhatta kohti, oli luku Helsingissä 8,7 henkilöä.

Huumausainekuolleisuus on Helsingissä ollut koko tarkasteltavan ajanjakson 2006– 2021 huomattavasti suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Kuolleisuus on silti suurentunut myös Helsingissä, vaikkakin vasta vuoden 2015 jälkeen. Vuosien 2015 ja 2021 välisenä aikana huumausainekuolleisuus suureni Helsingissä kuudella prosentilla vuosittain. Vuonna 2021 kuolleisuus olikin 1,7-kertainen vuoteen 2015 verrattuna.

Huumausainekuolleisuus näyttäisi kasvaneen pääkaupunkiseudulla myös Espoossa ja Vantalla, mutta näissä kaupungeissa kuolleiden lukumäärät jäävät melko pieniksi, joten vuosittainen satunnaisuus voi vaikuttaa tuloksiin paljonkin.

PYSÄKKIIN NUORI VOI TULLA ARKISIN ILMAN LÄHETETTÄ, MYÖS NIMETTÖMÄNÄ”

Nuorten huumausainekuolleisuus on kasvanut Helsingissä Vuosina 2006–2021 huumausainekuolleisuus on ollut Helsingissä suurinta 25–34- ja 35–44-vuotiaiden ikäryhmissä. Nuorimmassa ikäryhmässä eli 15–24-vuotiailla huumausainekuolleisuus on kuitenkin suurentunut vuodesta 2014 lähtien. Vuoden 2017 jälkeen kuolleisuus on tässä ikäryhmässä kasvanut peräti 31 prosenttia vuosittain. Muissa ikäryhmissä sen sijaan tilastollisesti merkitseviä muutoksia ei ole tapahtunut.

Nuorten kuolemien osuus huumausainekuolemissa on Suomessa suuri verrattuna muuhun Eurooppaan ja muihin Pohjoismaihin. Myös Helsingissä nuorten henkilöiden huumausainekuolemien osuus kaikista huumausainekuolemista on huo-

myös panostaa ehkäisevään päihdetyöhön ja käytön varhaiseen tunnistamiseen, sillä nuorena aloitettu päihteidenkäyttö johtaa useammin päihdeongelmiin. mattava, sillä joka seitsemännessä kuolemantapauksessa henkilö oli 15–24-vuotias.

Suomalaisnuorten huumekuolemiin johtavia syitä ovat muun muassa päihteiden käytön aloittaminen nuorena, päihteiden yhdistelmäkäytön yleisyys sekä muut riskialttiit käyttötavat, kuten huumausaineiden käyttö pistämällä.

Ehkäisevä päihdetyö ja käytön varhainen tunnistaminen ratkaisevassa asemassa Opioideihin kuolleista vain harva on ollut korvaushoidossa, ja korvaushoidon ulkopuolella kuolee etenkin alle 25-vuotiaita.

Yksi tärkeimmistä huumekuolemien vähentämisen keinoista onkin korvaushoitoon pääsyn nopeuttaminen ja hoidon jatkuvuuden varmistaminen erityisesti nuorten kohdalla. Nuorten kohdalla tulisi

Helsingin kaupunki haluaa tarjota nuorille helposti tavoitettavat, oikea-aikaiset ja tehokkaat palvelut. Syyskuun alussa käynnistyvä matalan kynnyksen Pysäkki-päihdepalvelu on suunnattu nuorille, joilla on vakavia päihde- ja riippuvuusongelmia sekä syrjäytymisvaara.

– Pysäkkiin nuori voi tulla arkisin ilman lähetettä, myös nimettömänä, eikä päihteettömyyttä edellytetä. Pysäkiltä nuori voi saada ohjausta ja neuvontaa, psykososiaalista- ja avovieroitushoitoa, sosiaalista kuntoutusta ja tarvittaessa lähetteen korvaushoidon tarpeen arviointiin tai huumevieroitusosastolle. Nuorille aloitetaan osastohoito viikon sisällä lähetteen saapumisesta, kertoo Helsingin kaupungin päihdepalvelujen päällikkö Pia Pulkkinen uudesta palvelusta.

Huumepoliisi 19

Jätevesitutkimus - Alueelliset erot huumeiden käytössä yhä suurempia, pääkaupunkiseudulla etenkin kokaiinin käyttö lisääntyy edelleen Huumeiden käytössä on yhä suurempia alueellisia eroja, osoittaa THL:n tuore jätevesitutkimus.

Pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä huumeiden kokonaiskäyttö on kasvussa ja kokaiinia käytetään enemmän kuin amfetamiinia. Muualla Suomessa käyttömäärät ovat pysyneet tasaisempina ja amfetamiinia käytetään kokaiinia enemmän.

20 Huumepoliisi

N

yt julkaistut huumeiden valtakunnallisen jätevesiseurannan tulokset ovat viime vuoden marras-joulukuun näytteenotosta 27 kaupungista lähialueineen. Suurimmista kaupungeista (Helsinki, Turku, Tampere) näytteitä otettiin myös tämän vuoden maaliskuussa. Lisäksi niistä on julkaistu jatkuvan jätevesiseurannan tulokset kuluvan vuoden toukokuun loppuun saakka.

Jatkuvan jätevesitutkimuksen näytteet kerätään Helsingistä, Tampereelta ja Turusta sunnuntai- ja maanantaiaamun välisenä aikana, joten tulokset kuvaavat erityisesti huumeiden viikonloppukäyttöä. Valtakunnallisen keräyksen tulokset kuvastavat kaikista viikonpäivistä laskettua keskimääräistä käyttöä.

Laaja tutkimus kattaa noin 60 prosenttia Suomen väestöstä.

amfetamiinin käytössä. Kokaiinin käytön osalta vaikutukset jäivät puolestaan väliaikaisiksi”, THL:n yksikönpäällikkö Teemu Gunnar arvioi.

Amfetamiinin käyttö pysynyt selvästi alle 2020 huipputason

Kokaiinin käytön painottuessa pääkaupunkiseudulle, valtaosassa Suomea amfetamiini on ylivoimaisesti suosituin stimulanttihuume. Paitsi käytetyissä aineissa, myös käyttömäärien kehityksessä on ollut suuria alueellisia eroja: pitkällä aikavälillä pääkaupunkiseudun kokonaiskäyttömäärien kasvu on ollut voimakasta siitä lähtien, kun jätevesitutkimuksen teko Suomessa alkoi vuonna 2012. Useilla pienillä paikkakunnilla käyttö on taas pysynyt hyvin samalla tasolla.

Amfetamiinia käytetään edelleen merkittäviä määriä koko Suomessa. Sen käyttö on pysynyt selvästi alle vuoden 2020 ennätyksellisen tason, joskin kasvanut jälleen hieman suurissa kaupungeissa alkuvuonna 2023 verrattuna vuoteen 2022.

Kokaiinia puolestaan käytetään koko ajan enemmän etenkin pääkaupunkiseudulla. ”Lainvalvontaviranomaisten laajat huumetakavarikot ja kiinniotot vaikuttivat keväällä 2021 selkeästi huumetilanteeseen. Muutos on näkynyt ennen kaikkea

”Amfetamiinin käytön vähentyminen näkyy myös yhteiskunnallisissa lieveilmiöissä, kuten huumerattijuopumusten määrän vähenemisenä kahden viime vuoden aikana.

Kokaiinin voimakas käytön kasvu ei puolestaan ole vielä näkynyt vastaavalla tavalla muissa tilastoissa. Tämä viittaa, että kyseisiä huumeita käyttävät ainakin osittain eri ryhmät. Kokaiinin käyttö painottuu voimakkaasti viikonlopuille”, Gunnar jatkaa.

Useilla paikkakunnilla käyttömäärät pysyneet hyvin tasaisina

Useilla paikkakunnilla käyttömäärät pysyneet hyvin tasaisina

”Stimulanttien käytön osalta Suomi on selkeästi jakautunut. Etenkin pääkaupunki-

seudulla stimulanttien käyttö on runsasta ja jälleen kasvusuunnassa, mutta useissa kaupungeissa tilanne on ollut varsin tasainen. Kokaiinia on tyypillisesti käytetty näissä kaupungeissa hyvin vähän tai ei laisinkaan”, sanoo kehittämispäällikkö Aino Kankaanpää THL:stä.

Ekstaasin käyttö on pitkällä aikavälillä vähentynyt, metamfetamiinin käyttö suhteellisen vähäistä MDMA:n eli ekstaasin käyttöä todettiin vuonna 2022 keskimäärin vähemmän kuin vuosina 2014–2020. Kuluvan vuoden maaliskuussa ekstaasin käyttö oli kuitenkin lisääntynyt kaikissa tutkimuskaupungeissa vuoteen 2022 verrattuna. Ekstaasia käytetään jätevesitutkimusten perusteella tyypillisesti suurissa kaupungeissa enemmän kuin pienissä.

Metamfetamiinia käytetään tällä hetkellä Suomessa suhteellisen vähän. Metamfetamiinin käyttö on selvästi alemmalla tasolla verrattuna vuosiin 2016 ja 2017, jolloin se ylitti väliaikaisesti pääkaupunkiseudulla amfetamiinin käyttömäärät.

Muuntohuumeiden merkitys lisääntynyt erityisesti Helsingissä ja sen lähialueilla Suomessa ongelmakäytössä yleisimpiä muuntohuumeita, erityisesti synteettisiin katinoneihin kuuluvaa alfa-PVP:tä, todetaan jätevesitutkimuksissa säännöllisesti pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä Vihdin Nummelan puhdistamon alueella.

Helsingin ja lähialueiden jatkuvassa seurannassa alfa-PVP:n käyttö on lisääntynyt merkittävästi vuoden 2022 alusta lähtien ja on ollut keväällä 2023 ennätyksellisellä tasolla. Synteettisiä katinoneja käytetään tyypillisesti osana ongelmakäyttöä pistämällä.

Pääkaupunkiseudun ja lähialueiden lisäksi synteettisiä katinoneja todettiin esimerkiksi Turussa, Tampereella, Hämeenlinnassa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Muuntohuumeille on jätevesiseurannan perusteella tyypillistä, että ajalliset ja alueelliset käytön vaihtelut ovat suurempia kuin perinteisemmillä huumausaineilla.

Huumepoliisi 21

Ostaisitko huumeita alle 18-vuotiaalta?

Ihmisillä on hyvin erilaisia mielikuvia pimeästä verkosta, mutta läheskään kaikilla ei ole omakohtaista kokemusta sen käyttämisestä. Pimeällä verkolla (dark web) tarkoitetaan internetin rakenteissa toimivaa verkkosivujoukkoa, joka toimii erillisen ohjelmiston avulla. Näitä ovat esimerkiksi Tor (The Onion Router), I2P ja Freenet, joista ensimmäisenä mainittu on selkeästi tunnetuin ja käytetyin. Pimeän verkon sivustot eivät siis ole löydettävissä internetissä tavanomaisilla selaimilla tai hakukoneilla.

P

imeässä verkossa käyttäjän ip-yhteyttä ei voida jäljittää yhteyden kulkiessa usean reitittimen kautta, joten sen käyttö lisää käyttäjänsä yksityisyyttä. Sitä käytetäänkin paljon rikollisiin tarkoituksiin, kuten huumausaineiden, aseiden ja petosten myyntiin, mutta samalla se on myös keino lisätä yksityisyyden suojaa ja vaalia sananvapautta esimerkiksi totalitaristisissa maissa, joissa internetin käyttöä on rajoitettu ja yksilöt joutuvat varomaan sanomisiaan.

Pimeän verkon tarjoama anonymiteetti on luonut joillekin mielikuvan siitä, että sen turvin on mahdollista tehdä rikoksia jäämättä kiinni. Kuten mediassakin esillä olleista tapauksista voi päätellä, ei tämä kuitenkaan pidä paikkansa, vaan tuomioita on tullut esimerkiksi törkeistä huumausainerikoksista, joissa on hyödynnetty pimeää verkkoa myynnissä, markkinoinnissa ja yhteydenpidossa. Moni huumeita pimeässä verkossa välittänyt henkilö on yllättynyt suuresti joutuessaan viranomaistoimien 22 Huumepoliisi

MUKAAN LÄHTEVIÄ NUORIA NÄYTTÄISI KIEHTOVAN NOPEAT VOITOT” kohteeksi. Viime vuosina poliisissa on lisätty osaamista, työkaluja ja erilaisia menetelmiä pimeää verkkoa hyödyntävän rikollisuuden torjuntaan ja onnistumisia saadaan jatkuvasti.

Tällä hetkellä erityisen huolestuttavalta näyttää se, että entistä nuorempia sekä täysin ilman rikollista taustaa olevia on havaittu mukana suurten huumausaine-erien levityksessä. Mukaan lähteviä nuoria näyttäisi kiehtovan nopeat voitot

sekä ajatus siitä, ettei anonyymejä alustoja käytettäessä voi jäädä kiinni.

Tietoverkkojen välityksellä käytävä viestinvaihto häivyttää helposti tekijän kosketuspintaa siihen, mitä todellisuudessa tapahtuu. Tekijän ei tarvitse välttämättä kertaakaan olla fyysisesti tekemisissä toisten osapuolten kanssa, eikä hän välttämättä ymmärrä niitä realiteetteja, joita huumausainerikollisuuteen liittyy. Nuoret voivat päästä pimeän verkon turvin hyvinkin

TIETOTEKNISEN OSAAMISEN TÄRKEYS POLIISISSA KOROSTUU KOKO AJAN ENEMMÄN” nopeasti korkealle tasolle myyntiorganisaatiossa, ja tilanteen vakavuus saatetaan ymmärtää vasta ollessaan tutkintavankeudessa ja käräjäoikeudessa.

Vastaavia tapauksia puidaan tälläkin hetkellä tuomioistuimissa, ja vastaajia voi odottaa hyvinkin pitkät vankeustuomiot.

Tietoverkkojen yli tapahtuva viestinvaihto häivyttää realiteetteja myös huumausainekauppaan liittyvien muiden riskien osalta.

Viime aikoina on kohdattu tilanteita, joissa nuoret ovat jääneet suuria rahasummia velkaa epäonnistuneista kaupoista, ja tällainen voi tarkoittaa ongelmiin joutuneille pahimmillaan hengenvaaraa. Siellä missä liikkuu suuria huumausaine-eriä, liikkuu myös vaarallisten rikollisryhmittymien intressejä, ja monesti tällaiset tahot toimivat keinoja kaihtamatta.

Lisäksi kaupankäyntitilanteissa ilmenevä väkivallan uhka, niin myyjiin kuin ostajiinkin kohdistuen, on kasvanut viime aikoina ryöstö- ja huijausyritysten lisääntymisen myötä.

Tietoteknisen osaamisen tärkeys poliisissa korostuu koko ajan enemmän. Riittävä ja ajantasainen ymmärrys pimeän verkon osa-alueista vaatii etenkin sitä, että jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä ei kangistuta kaavoihin.

Pimeää verkkoa hyödyntävät rikollisuuden muodot ovat mitä enenevissä määrin myös osa nuorisorikollisuutta, joten panosten laittaminen tähän on elintärkeää viranomaisille, jotta esimerkiksi yllä kuvattua nuorten ajautumista syvälle ongelmiin voidaan ennalta estää tehokkaasti. Siitä voimme olla tyytyväisiä, että ainakin Euroopan mittakaavassa Suomen viranomaiset ovat ansioituneet pimeän verkon osaajina. Tätä osaamista tulee lisätä ja kehittää jatkossakin.

Huumepoliisi 23

Kun ystävä paljastuu huumausainerikolliseksi Teksti: Mika-Matti Trogen

T

ämä kertomus on omakohtainen kokemukseni siitä kuinka suuri pettymys ja jopa järkytys voi syntyä, kun täysin yllättäen ihminen omasta lähipiiristä paljastuu osalliseksi yhteen Suomen laajimpaan huumerikosvyyhtiin.

En halua paljastaa tässä tekstissä nimiä, siis kutsun tässä jutussa ystävääni keksityllä nimellä ”Ilkka”.

Tapaus johon kirjoitukseni liittyy, on yksi Suomen kaikkien aikojen laajimpia huumerikosjuttuja ja se tunnetaan nimellä Katiska. Tapaus on saanut suurta huomiota paitsi mittasuhteidensa vuoksi, myös siksi, että siinä on ollut mukana useita julkisuuden henkilöitä. Jutun päätekijät tuomittiin 12 vuoden ja 11 kuukauden sekä 11 vuoden vankeusrangaistuksiin 8.4.2021. Vyyhdin nimitys ”Katiska” juontaa jutun alkulähteiltä, Helsingin Vuosaaren Katiskapolulta.

Oma tuttavani tuomittiin jutussa noin 7 vuoden vankeuteen.

Ystäväni Ilkka Tapasin Ilkan vuosia aikaisemmin oman lapseni harrastuksen yhteydessä. Ilkan lapsi oli mukana samoissa harrastuksissa, ja tämän takia olimme usein samoissa paikoissa, kun seurasimme yhdessä harjoituksia ja kilpailuja.

Ilkka oli helposti lähestyttävä ja kaikin puolin oikeinkin mukava ihminen. Ilkka kannusti kovasti oman lapseni uraa ja oli 24 Huumepoliisi

Ilkka katoaa

IHMETYKSENI RAHOITUKSESTA SYVENI ENTISESTÄÄN”

Jossakin vaiheessa tuli aika, jolloin emme paljoa tavanneet. Oma lapseni siirtyi kansainvälisille kentille ja näin ollen olimme vähemmän Suomessa. Usean kuukauden hiljaiselon jälkeen päätin pirauttaa Ilkalle.

Soitin numeroon ja sieltä tuli ilmoitus, että ”numero ei ole käytössä”. Mietin heti, että mitähän on tapahtunut.

todella kiinnostunut uran eri vaiheista.

Hän myös usein kannusti meidän perhettämme ja oli sitä mieltä, että me olimme tehneet mahtavan hyvää työtä lapsemme uran eteen. Usein odotin kovasti tapaamisiamme ja oli oikein mukava vaihtaa hänen kanssaan ajatuksia tapaamisien yhteydessä.

Turvauduin someen ja etsin sieltä vastausta, mutta Ilkan sivuja ei ollut päivitetty pitkään aikaan.

Muutama viikko tämän jälkeen ihmettelin asiaa lapselleni ja hän sanoi kuulleensa ”kylä huhun”, että Ilkka olisi sairastunut vakavasti ja se voisi selittää salaperäisen katoamisen. Jäin siihen uskoon, että hän on sairastunut ja ottaa varmasti yhteyttä, kun sen aika tulee.

Pikkuhiljaa aloimme ystävystyä enemmän ja minäkin pääsin jopa auttamaan hänen lapsensa uraa tekemällä hänelle vuosikalenterin, jota he jakoivat omille yhteistyökumppaneilleen. Myöhemmin lainasin omaa autoani heidän kisareissujaan varten.

Jossakin kohtaa ihmettelin hieman sitä, että heidän lapsellansa ei juurikaan ollut näkyviä sponsoreita. Ilkka ei oma- aloitteisesti kertonut millä he rahoittavat lapsen varsin kallista harrastusta, tosin keskustelimme usein sponsoreiden hankkimisesta ja kerroin meidän osaltamme aika tarkasti millä tavalla hankimme sponsorit. Kun jossakin vaiheessa Ilkka kertoi tekevänsä työkseen lumenpudotustöitä, ihmetykseni rahoituksesta syveni entisestään. Ajattelin, että heillä täytyy olla joku sukulainen tai tuttava, joka rahoittaa toimintaa.

Kuukausien jälkeen näin Facebookissa hänen läheisen postauksen, jossa oli arkun kuva. Postauksessa puhuttiin tärkeän henkilön saattamisesta, mutta nimeä ei mainittu. Kävin myös Ilkan sivuilla, mutta siellä ei ollut tapahtunut mitään muutoksia, joten tulin siihen lopputulokseen, että arkussa saattoi olla Ilkka ja se tuntui älyttömän surulliselta. Ajattelin, että lähipiiri haluaa pitää matalaa profiilia ja siksi asiasta ei pidetty sen suurempaa meteliä.

Ilkka löytyi Aloitin itse yhteistyön huumepoliisien yhdistyksen kanssa vuonna 2019. Olen seurannut hyvinkin tiiviisti kaikkea huu-

ILKKA ISTUU TUOMIOITAAN, MINÄ JATKAN ELÄMÄÄNI”

mepoliisin työhön liittyvää tiedotusta ja uutisointia. Luonnollisesti seurasin hyvin tiiviisti Katiska vyyhdin eri käänteitä.

Henkilökohtainen mielipiteeni tapahtumasta oli se, että pidin ja pidän tapahtumaa erittäin valitettavana ja toivon tekijöille mahdollisimman isoja tuomioita. Mielestäni yhden päätekijän julkisuushakuisuus ja käytös oli pöyristyttävää ja jo pelkästään sen vuoksi pidän erittäin tärkeänä, että tässä tapauksessa tuomiot ovat ainakin rangaistushaarukan yläpäästä. Toivottavaa on myös, että meidän nuorisomme ei ota mallia tuon tapauksen rikollisista ja ymmärtävät hienojen autojen ja kaiken sen loiston mitä tekijät esittivät olevan pelkkää huuhaata ja että lopulta tämän kaltaiset ihmiset ovat aina telkien takana niin kuin kuuluukin.

Näiden ajatuksien jälkeen voitte arvoisat lukijat uskoa, että suuni loksahti kirjaimmellisesti auki, kun luin päivälehdestä Katiska vyyhdissä tuomittujen nimilistaa.

Ilkan nimi esiintyi tapauksen toisessa haarassa.

Monet palaset loksahtivat paikalleen ja nyt jälkikäteen ymmärrän häneen liittyviä monia asioita aivan uusin silmin. Mietin

monia meidän keskustelujamme ja muistelen tilanteita. Ihokarvani nousivat pystyyn, kun mietin esimerkiksi sitä, että olen lainannut Ilkalle omaa autoani ja mietin että onkohan minun nimeni tai esimerkiksi puhelinnumeroni noussut esiin tutkinnassa.

Tutkintaa ovat suorittaneet monet ystäväni ja yritykseni yhteistyökumppanit.

Minä kuvittelin Ilkan sairastuneen ja luulin hänen ehkä kuolleenkin, ja tämä oli näin jälkikäteen ajateltuna aika koomistakin.

Ilkka istuu tuomioitaan, minä jatkan elämääni ja teen työtä edelleen huumepoliisin kanssa. En ole asiasta katkera, itseasiassa päinvastoin. On erittäin hyvä asia, että Ilkka ei koskaan paljastanut minulle sitä, että hän on mukana tämänkaltaisessa toiminnassa. Siinä tapauksessa minä olisin heti tiennyt kummalla puolella aitaa olisin itse ollut. Voi olla, että Katiska vyyhti olisi selvinnyt aikaisemmin tai ainakin kauttani tutkijat olisivat saaneet lisätietoa Ilkasta, se on varmaa.

Kun Ilkka aikanaan saa tuomionsa suoritettua, toivon hänelle kaikkea hyvää. Ennen kaikkea isoin toivomukseni on se, että hän otti opikseen ja pysyy tulevaisuudessa kaidalla tiellä.

Huumepoliisi 25

Suomen Punainen Risti käynnistää ensiapukoulutukset päihteitä käyttäville ihmisille OPASTAMME AUTTAMAAN SEKÄ ITSEÄ ETTÄ MUITA, SILLÄ USEIN ENSIMMÄINEN AUTTAJA TAI LISÄAVUN HÄLYTTÄJÄ ON PAIKAN PÄÄLLÄ OLEVA KAVERI” Räätälöidyn ensiapukoulutuksen tarve on kasvanut samaa tahtia päihdekuolemien lisääntymisen kanssa. Päihteistä johtuvia kuolemia tapahtuu Suomessa vuosittain lähes 2000. Huumausaineista johtuvia kuolemia tapahtuu noin 300 vuosittain ja niiden määrä on viime vuosina noussut.

Valtaosa huumausainekuolemista on tapaturmaisia myrkytyksiä.

P

äihteitä käyttäville ihmisille suunnattu ensiapukoulutus on käynnistynyt eri puolilla Suomea. Vapaaehtoisten pitämien koulutusten tavoitteena on vähentää etenkin yliannostuksista johtuvia tapaturmia ja kuolemia.

Maailman ensiapupäivää vietetään lauantaina 9.9.

Punaisen Ristin ensiapukoulutuksessa opetellaan auttamaan voimakkaasti päihtynyttä esimerkiksi yliannostustilanteessa.

Kuvituskuva Punaisen Ristin tapahtumapäivystyksen selviämispisteestä. Kuva: Harri Mäenpää / Suomen Punainen Risti.

Punaisen Ristin ensiapukoulutuksessa opetellaan auttamaan voimakkaasti päihtynyttä esimerkiksi yliannostustilanteessa.

Kuvituskuva Punaisen Ristin tapahtumapäivystyksen selviämispisteestä. Kuva: Harri Mäenpää / Suomen Punainen Risti.

Suomen Punaisen Ristin ensimmäiset ensiapukoulutukset päihteitä runsaasti käyttäville henkilöille on järjestetty Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Koulutuksia järjestetään jatkossa ympäri Suomen.

26 Huumepoliisi

– Osa tapauksista on mahdollista estää riittävällä ensiapukoulutuksella, jotta päihteitä käyttävät tietävät, miten esimerkiksi yliannostus- tai myrkytystilanteissa pitää toimia. Opastamme auttamaan sekä itseä että muita, sillä usein ensimmäinen auttaja tai lisäavun hälyttäjä on paikan päällä oleva kaveri.

Kurssilla kerromme myös, miten vaaratilanteita voi arjessa ehkäistä esimerkiksi huolehtimalla pistoshygieniasta ja välttämällä huumausaineiden käyttöä yksin ollessa, kertoo Suomen Punaisen Ristin ensiaputoiminnan ja päihdetyön suunnittelija Kati Laitila.

Ensiapukoulutus helposti saataville Monella päihteitä runsaasti käyttävällä ihmisellä kynnys osallistua kursseille ja hakea tietoa voi muodostua liian korkeaksi.

– Olemme halunneet madaltaa osallistumisen kynnystä, jotta mahdollisimman moni pystyisi vahvistamaan auttamisvalmiuttaan. Koulutukset ovat maksuttomia, ja ne järjestetään esimerkiksi päihteitä käyttävien ihmisten kohtaamispaikoissa ja asumisyksiköissä.

1–2 tuntia kestävässä koulutuksessa opetellaan muun muassa antamaan ensiapua tajuttomalle ja tyrehdyttämään verenvuotoja sekä tunnistamaan yliannostuksia ja tilanteita, joissa on hälytettävä lisäapua.

Koulutusten vetäjinä toimivat kokeneet Punaisen Ristin vapaaehtoiset, jotka on koulutettu tehtäviinsä.

Pilottikoulutuksiin osallistuneilta kerätty palaute on ollut myönteistä. Punaisen Ristin tavoitteena on saavuttaa koulutuksilla vuoden 2023 loppuun mennessä satoja kohderyhmään kuuluvia.

Suomen Punainen Risti on yksi Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä.

Punaisen Ristin tehtävänä on auttaa apua eniten tarvitsevia kotimaassa ja ulkomailla.

Punainen Risti auttaa ihmisiä katastrofien ja onnettomuuksien sattuessa ja kouluttaa heitä varautumaan niihin. Järjestö kannustaa ihmisiä hoitamaan terveyttään ja pitämään huolta toisistaan. Inhimillisyyden puolustaminen on yksi järjestön päätavoitteista.

Historian havinaa

Aito vai arvoton?

A

lamaailman kanssa touhutessa sattuu ja tapahtuu välillä kaikenlaista. Tunnettu rikollismaailman vaikuttaja oli saanut alkuvuodesta 2017 kontaktiensa kautta valokuvia, joiden piti esittää Pablo Picasson maalaamaa taulua ”Naked Girl”. Hienon taustatarinan mukaan Saddam Hussein joukkoineen oli varastanut taulun Kuwaitin kansallismuseosta Persianlahden sodan aikana.

Saddamin kukistuttua taulun olisivat saaneet haltuun kurditaistelijat, jotka nyt kauppasivat arvokasta taideteosta eniten

tarjoavalle. Taulu oli tarinan mukaan ollut vakuutettuna kymmenen miljoonan dollarin arvosta.

Sain kuvat muutaman mutkan kautta haltuuni, ja täysin amatöörinä olisin voinut jopa uskoa tarinan todenperäisyyden. Valokuvassa naamansa peittänyt mieshenkilö esitteli vanhalle kankaalle maalattua teosta.

Maalauksen takapuolella oli leimat ja selvitys, että Mr. Picasso oli maalannut teoksen vuonna 1924 ja Louvren museo oli myynyt sen Kuwaitiin 1984.

jalkoihini päätin kuitenkin lähettää kuvat rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkoselle, joka on Suomen johtava taideväärennösjuttujen asiantuntija. Kimmo oli näyttänyt kuvia Valtion taidemuseon asiantuntijalle, joka oli suoralta kädeltä todennut teoksen huonoksi väärennökseksi.

Taulu olisi tarinan mukaan Espanjassa ostettavissa. Ennen ostohousujen laittamista

Tästä jutusta ei saatu minkäänlaista keissiä aikaiseksi, mutta sain Nokkoselta myöhemmin perusteellisen selvityksen Suomessa tapahtuvasta laajasta ja ammattimaisesta taideväärennösten kaupasta.

Persianlahden sotaa on käytetty usein taulujen taustatarinoissa ja omistushistorioissa. Yli puolessa tapauksista taulu osoittautuu kuitenkin väärennökseksi.

Vanhoja tauluja vaalitaan suvuissa vuosikymmeniä, mutta valitettavan usein arvotaiteena pidetään väärennöksiä. Suvun seinällä on saattanut olla Edefeltejä ja muita arvotauluja jo 1940-luvulta lähtien, ja niistä on maksettu perintöveroina suuria summia. Lopulta joku sukulainen on halunnut rahastaa perinnöksi saadulla taululla, ja huuto- kauppakamari onkin todennut taulun väärennetyksi.

Taidehuijaukset lisääntyivät viime vuosina hurjasti ja moni ennen huumekauppaa tehnyt konnakin yritti vaihtaa kaupankäyntivälineen huumeista tauluihin – usein aika huonolla menestyksellä.

Juttu on näyte Kale Puontin kirjasta: Kokaiinikeilapallo ja muita huumekytän tapauksia (Bazar Kustannus 2023)

Huumepoliisi 27