Huumepoliisi -lehti 1/2023 Huumausainerikollisuuden erikoislehti printmix Mika Trogen

Julkaisija Helsingin huumerikostutkijat ry

Päätoimittaja Arttu-Pekka Hautala

Kustantaja ja laskutus Printmix puh. 010 319 6380

laskutus@printmix.fi

Ilmoitusmyynti Suomen Myyntimediat

Taitto

Mika-Matti Trogen

Painopaikka Hannun Tasapaino Oy

PÄÄKIRJOITUS

Maailma tarvitsee esikuvia

Erään automerkin takalasin tarrassa todettiin aikoinaan: ”Maailma tarvitsee esikuvia.”

Allekirjoittanutkin on niitä tarvinnut ja tarvitsee edelleen. Kehittyäkseen pitää olla jotain mistä mallintaa, ammentaa ja jotain mihin pyrkiä ja mitä tavoitella. Esikuvilla on merkitystä, joten pitää olla tarkkana kenet ottaa esikuvakseen. Toivon, että tämän päivän nuoret löytävät muitakin esikuvia kuin niitä, mitä perinteinen ja sosiaalinen media sekä viihdeteollisuus nostaa esille ja myy.

Päihdehuuruisten artistien, jr-rikollisten ja huumekauppiaiden tai alastonta kehoaan nettialustalla myyvien tyttöjen lisäksi kaipaisin, että huomiota saisi myös arkisemmat sankarit. Pitääkö kaikkea normalisoida, eikö tavallinen voi olla tavoittelemisen arvoista? Tässä kysymyksessä, joku voi havaita ammatin ja iän tuomaa konservatiivisuutta, mutta se ei kumpua tunkkaisesta suvaitsemattomuudesta, vaan huolesta. Millaiseksi yhteiskunta menee, jos ”Mitä sun outfit maksaa?” on tärkeämpi kysymys kuin ”Mitä sulle kuuluu?”

Mistä sitten aikuinen virkamies voi ammentaa ja löytää jotain mitä tavoitella?

Lienee selvää, että suomalaisen virkamiehen esikuviksi paukkurautoja heiluttelevat ja asiakkaita kovistelevat fiktiiviset hahmot amerikkalaisista televisiosarjoista ja elokuvista eivät sovellu. Historialliset vallanpitäjät ja muut merkkihenkilöt ovat

myös kovin kaukaisia. Vaikuttavaa esimerkillisyyttä löytääkin usein lähempää, jos sitä haluaa nähdä.

Tämän lehden sivuilta löydät jäsenemme, Vuoden Poliisina palkitun, rikosylikonstaapeli Jari Kyllösen mietteitä Suomen huumeongelmasta. Kyllönen on huumepoliisityönsä lisäksi aktiivinen toimija Irti Huumeista ry:n toiminnassa tehden pyyteetöntä työtä näiden ihmisten puolesta, joita maailma runtelee. Aika on arvokkainta mitä voi antaa. Se, että antaa aikaansa toisten hyväksi on jotain mihin pyrkiä. Vapaaehtoistyön parista löytyy ne todelliset sankarit, ei äänikirjapalvelun true crime -osastolta.

Tästä lehdestä löydät myös jutun missä kerrotaan, että Keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli Antti Karhola on palkittu huumeidenvastaisesta viranomaistyöstä. Itselläni on ollut etuoikeus seurata Karholan näyttämää esimerkkiä yhteistyön voimasta.

Olen päässyt osallistumaan laajoihin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tutkintoihin yhdessä Karholan ja hänen johtamansa ryhmänsä kanssa. Ilman Karholan kansainvälisiä yhteistyöverkostoja- ja taitoja, moni ulkomailla lymyilevä rikollinen ei olisi joutunut rikosvastuuseen Suomeen kohdistuvista rikoksistaan.

Esimerkin mukaan ja yhteistyön voimin tätäkin lehteä on toimitettu. Edellisen pää-

ONNEA JA MENESTYSTÄ SEURAAVALLE PÄÄTOIMITTAJALLE”

toimittajan Kale Puonnin saappaissa on yritetty tarpoa eteenpäin, vaikka reilusti niissä kasvunvaraa tuntuu vielä itselleni olevan. Kasvunvarasta huolimatta pian on seuraavan aika kokeilla miltä ne saappaat tuntuvat, kun itse irtaudun huumepoliisin arjesta siirtyessäni poliisin päällystöopintoihin. Onnea ja menestystä seuraavalle päätoimittajalle!

P.S. Niin ja olisi sellainen juttuvinkki päätoimittajalle, että poliisin päällystöopinnoista olisi mukava lukea ja tiedän jo kirjoittajankin jutulle!

Hoitoonohjauksen oltava keskiössä, ei rankaisemisen

Teksti ja kuvat: Katja Almgren (Julkaistu aikaisemmin Poliisi & Oikeus- lehdessä)

Ei mene juuri päivääkään, etteikö mediassa käsiteltäisi Suomen huumetilannetta. Eikä ihme, tilanne on huolestuttava. Sen tietää Vuoden Poliisi, rikosylikonstaapeli Jari Kyllönen.

Mission Impossible -tunnusmusiikin viimeiset sävelet ovat hiipuneet ilmaan, ja Helsingin Poliisisoittokunta laskenut soittimensa käsistään, kun Jari Kyllönen nousee tyynenä mutta vakavana lavalle. Edessä on salin täydeltä kahdeksasluokkalaisia järvenpääläisiä nuoria. Kyllönen on tullut kertomaan nuorille päihteistä Pidä huolta! -valistuskonserttiin. Konsertteja järjestetään vuosittain useampia eri puolilla Suomea.

Kyllönen on tottunut puhuja, jonka rauhallinen ja jämäkkä tyyli saa kuulijan keskittymään tärkeään sanomaan. ”Tän päivän kokemukset voivat olla huomisen päivän harmeja”, Kyllönen muistuttaa nuorille.

Kyllönen viittaa muun muassa kannabikseen, jonka käyttö on lisääntynyt huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kannabiksen käyttö on rangaistavaa, ja jos nuori jää sen käytöstä kiinni, otetaan häneltä sormenjäljet ja valokuvat. Vaikka rikos vanhentuu, tiedot katoavat poliisin tietokannasta vasta 10 vuotta henkilön kuoleman jälkeen. Tämä voi nousta esiin, jos nuori pyrkii myöhemmin ammattiin, jossa vaaditaan turvallisuusselvitys. Pääsy haaveammattiin voi tyssätä kuin seinään.

– Onko yhden illan päihtymys sen arvoista, että se hiekoittaa nuoren koko tulevaisuuden? Kyllönen kysyy.

Kansainvälisen ESPAD-päihdetutkimuksen mukaan 15–16-vuotiaista suomalaisista koululaisista 11 prosenttia on kokeillut kannabista ainakin kerran. Tutkimuksesta selviää lisäksi, että kannabista on kokeillut 13-vuoti-

aana tai nuorempana 2,4 % suomalaisista pojista ja 0,7 % tytöistä.1

Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan laittomia huumeita on ainakin kerran elämässään kokeillut kahdeksan prosenttia peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista, 13 prosenttia lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ja 18 prosenttia ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista.2

Huumeiden käytöllä kohtalokkaat seuraukset

Kyllönen työskentelee Helsingin poliisilaitoksella Ammattimainen rikollisuus -toiminnossa huumausainerikostutkinnassa ryhmänjohtajana. Hän on havainnut muutoksen nuorten suhtautumisessa huumausaineisiin käydessään puhumassa kouluissa ja Pidä huolta! -konserteissa. Monet nuoret pitävät esimerkiksi juuri kannabista

huomattavasti parempana päihteenä kuin alkoholia. Huumemyönteisyys on lisääntynyt viime vuosina selvästi.

– Mikään päihde, oli se sitten alkoholi tai muu päihde, ei ole terveellistä. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että kannabis on nuorelle paljonkin vaarallisempaa kuin alkoholi, sillä se on rasvaliukoinen aine, joka varastoituu elimistöön. Nuorten kehittyville aivoille kannabis voi aiheuttaa pitkäkestoisia tai peruuttamattomia muutoksia. Toki runsas alkoholinkäyttökin tekee samaa, mutta silloin sitä saa kiskoa ihan urakalla, Kyllönen sanoo ja lisää, että kannabis aiheuttaa etenkin nuorilla kannabispsykoosia, ja osa sairastuu myöhemmin skitsofreniaan.

Rivotril, Ksalol, Diabam, Kyllönen luettelee yleisimpiä katukaupassa pyöriviä tabletteja, tuttavallisemmin bentsoja. Niiden vaikut-

tava aine on bentsodiatsepiini, jota määrätään muun muassa ahdistuneisuuteen. Bentsot levisivät Suomen markkinoille viitisen vuotta sitten, juuri ennen pandemiaa.

Myös oksikonodi-tabletit ovat lisääntyneet. Ne ovat vahvoja, keskushermostoon vaikuttavia kipulääkkeitä, joiden vaikuttava aine on sukua heroiinille.

– Suomessa ei oikeastaan ole heroiinia, mutta oksikonodi-tabletteja määrätään ihmisille kipulääkkeeksi. Kun hoitoa ei ole ajettu alas oikealla tavalla, henkilö joutuu hakemaan lääkkeen muualta kuin apteekista, ettei tulisi niin sanotusti kipeäksi.

Kyllönen kertoo, että suurin riski on tällä hetkellä sekakäyttö; pillereillä buustataan alkoholin vaikutusta, tai pillereitä käytetään, jotta saadaan nukutuksi amfetamiinin käytön jälkeen. Pillereiden annostuksista

Kiitospuheessaan Vuoden Poliisi Jari Kyllönen muisteli nuorta huumeidenkäyttäjää Miroa, johon hän oli tutustunut pojan äidin pyynnöstä. Tapaamisen ja viestittelyjen jälkeen Miro hakeutui hoitoon ja tulevaisuus näytti paremmalta. Vuoden 2022 alussa äiti otti uudelleen yhteyttä Kyllöseen ja kertoi pojan kuolleen. ”Miro ei menehtynyt ensisijaisesti huumausaineisiin, mutta niiden tekemä tuho oli kuitenkin liikaa.”

KYLLÖNEN EI PIDÄ TERMISTÄ ”HUUMEIDEN VIIHDEKÄYTTÖ”. SE ANTAA LIIAN POSITIIVISEN KUVAN HUUMAUSAINEISTA”

tö on sairaus, jota pystytään hoitamaan. Kyllönen uskoo, ettei kukaan oikeasti halua olla narkomaani, vaan se on monien sattumusten summa.

Kyllönen näkee hoitoonohjauksessa ja hoitopoluissa kehitettävää.

– Kun hoidetaan päihdesairautta ja ihmisestä yritetään tehdä raitis, mielenterveysongelmia ei hoideta siinä rinnalla, vaan hoidot on eriytetty. Monella käyttö johtuu tragediasta tai mielenterveysongelmista, ja syyt jäävät kummittelemaan taustalle, jos niitä ei hoideta samalla. Sektorit ovat jostain syystä eriytyneet ja se on mielestäni ongelmallista.

Mielenterveysongelmien kanssa kamppailevat päihteiden käyttäjät saattavat myös peitellä huumeidenkäyttöään leimautumisen pelossa. Ylen haastattelussa 30-vuotias kannabiskäyttäjä kertoi pyrkimyksistään raitistua täysin, sillä ADHD-hoitoon pääsyn edellytyksenä oli puolen vuoden raittiusjakso.4

– Vastikään kokoomusnuoret ehdottivat, että kaikkien huumausaineiden käyttö deskriminalisoitaisiin. Se ei tekisi käytöstä laillista, mutta siitä ei tulisi rangaistusta. Rankaiseminen ei kuitenkaan ole se pääasiallinen juttu, vaan hoitoonohjaus, Kyllönen sanoo.

ei ole tietoa, lisäksi ne saattavat olla tuoteväärennöksiä ja sisältää alkuperäiseen lääkkeeseen kuulumattomia aineosia. Epäilyjä on ollut myös siitä, että kaduilla kiertävistä Ksalol-tableteista olisi löytynyt fentanyyliä, joka on kymmenen kertaa voimakkaampi opioidi kuin morfiini.

– Koskaan ei voi tietää, miten eri aineet reagoivat keskenään ja lopputulos voi olla hengenvaarallinen myrkytystila. Huumeissa yleensäkin mikä vain sopii jatkeaineeksi, jotta katteet saadaan mahdollisimman korkeiksi. Katukaupassa et voi koskaan tietää, mitä aine todellisuudessa sisältää. Kokaiinia jatketaan esimerkiksi eläinten loislääkkeellä, joka aiheuttaa lihaskudokseen kuolioita.

Euroopan huumeraportti 2022 on synkkää luettavaa: Suomi on selvänä ykkösenä alle 25-vuotiaiden huumekuolematilastoissa Euroopassa.3

Hoitoonohjauksessa paljon kehitettävää

Kyllönen ei pidä termistä ”huumeiden viihdekäyttö”. Se antaa liian positiivisen kuvan huumausaineista. Suhtautuminen huumeisiin on muuttunut selvästi vuodesta 1998, jolloin Kyllönen aloitti Espoon huumerikostutkinnassa.

– Käyttäjiä oli selvästi vähemmän ja heidät erotti katukuvasta. Huumeiden käyttöä paheksuttiin ja se yhdistettiin tiettyihin alakulttuureihin. Nyt käyttäjiä on koululaisista eläkeläisiin, eikä käyttö ole sidottu mihinkään yhteiskunta- tai tuloluokkaan. Helsingistä ei löydy yhtäkään kaupunginosaa, joka olisi tässä suhteessa toistaan parempi. Kaikkialta löytyy huumeidenkäyttäjiä.

Ainoa positiivinen kehitys Kyllösen mielestä on tapahtunut siinä, että on opittu ymmärtämään, että päihteiden väärinkäyt-

Poliisin kuuluu ohjata huumausaineista kiinni jäänyt hoitoon. Käytännössä tämä tarkoittaa kuitenkin hoitopaikkojen yhteystietojen antamista ja velvoitetta hakeutua hoitoon.

– Kun kiinniotettu on hetken ollut poliisivankilassa ja vapautuu sieltä, hän etsii ensimmäiseksi seuraavan käyttöannoksen vieroitusoireisiin. Jos poliisilla olisi mahdollisuus ottaa henkilö kyytiin ja viedä suoraan hoitopaikkaan, uskon, että saisimme enemmän ihmisiä hoidon piiriin. Se vaatisi yhteistyötä eri hoitopaikkojen kanssa sekä tietysti resursseja ja rahaa.

Myös hoitopaikkojen määrää Kyllönen pitää täysin riittämättömänä suhteessa huumausaineiden käyttäjien määrään. Eikä tilanne ole ruusuinen mielenterveyspalveluissakaan, jotka ovat pahoin ruuhkautuneet ympäri maan.

Ihmiskohtaloiden ympäröimänä

Kyllösen työpäivä poliisilaitoksella alkaa seitsemältä aamulla. Ryhmänjohtajana hän katsoo tulleet jutut ja jakaa ne tutkijoille, osan hän ottaa hoidettavakseen itse. Jotkut asiakkaista ovat Kyllöselle tuttuja jo 1990-luvulta saakka. He ovat vähenemään päin.

– Jos he eivät ole raitistuneet, on heidät yleensä saateltu viimeiselle leposijalle. Aika vähän on virkaurani alkuajoista jäljellä heitä, jotka ovat elossa. Tuttujen asiakkaiden kanssa vaihdan kuulumiset ja kuulen lupaukset hakeutua hoitoon, kunnes jälleen istutaan vastakkain ja mietitään, kuinka tässä taas näin kävi.

Kyllönen näkee ja kuulee työssään ihmiskohtaloita. Asiakkaita katsomaan tulleilla omaisilla on usein ollut tarve puhua, mutta poliisin aika on rajallinen. Se sai Kyllösen liittymään Irti Huumeista ry:n jäseneksi muutama vuosi sitten.

– Näin kuinka ahdistuneita omaiset saattoivat tilanteessa olla ja halusin auttaa. Aloin kiertää ympäri Suomea vertaistukiryhmissä puhumassa omaisille ja läheisille. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun näiden kokoontumisten jälkeen silmäkulmassani on ollut kyynel ja olen joutunut hetken puhaltelemaan.

– Usein huomio keskittyy vain päihteiden käyttäjään, vaikka läheinen tuntee samoja tunteita: väkivallan pelkoa, menettämistä, ahdistuneisuutta ja kärsii uniongelmista. Omaiset unohtavat itsensä, kun he keskittävät kaiken tarmonsa päihteitä käyttävään läheiseen.

Kyllönen on tällä hetkellä Irti Huumeista ry:n varapuheenjohtaja ja törmää vapaaehtoistyössään keskusteluun käyttöhuoneista. Henkilökohtaisesti hän suhtautuu niihin varovaisen epäilevästi.

– Keskusteluissa Suomea verrataan esimerkiksi Tanskaan tai Portugaliin, missä opiaatit ovat yleisiä. Suomen ongelma on puolestaan sekakäyttö, jossa myrkytystila tulee viiveellä, ei käyttöhuoneessa. Toisaalta jotta huumekuolemat saataisiin vähene-

mään, tulisi kaikki temput kokeilla. Käyttöhuoneet ovat kaksipiippuinen juttu ja poliittisesti hyvin arka aihe.

Tunnustus pitkästä ja uraauurtavasta työstä

Kyllönen vietti oman nuoruutensa Porvoossa, omien sanojensa mukaan samalla tavalla kuin muutkin nuoret: urheillen, hölmöillen ja rajoja kokeillen. Kun päihteet alkoivat kiinnostaa, hankittiin pussikaljaa.

– Vanhempani olivat tosi tiukkoja ja minulla oli tarkat kotiintuloajat. Jos ilta venähti vähänkin, isäni ajoi hakemaan minua Porvoon pimeydestä.

Kyllönen kokee kiitollisuutta vanhemmilleen rajoista ja rakkaudesta. Kaveri-

porukasta osalle pussikalja ei riittänyt, vaan vanhemmilta anastettiin pillereitä vaikutuksen maksimoimiseksi. Yksi ryösti pankin huumevelkojen vuoksi, osa on sittemmin kuollut, osaan hän pitää yhteyttä edelleen. Kyllönen hymähtää, että kaverusten elämät ovat menneet eri suuntiin.

Porvoosta Kyllönen muutti Hyvinkäälle opiskelemaan psykiatrian erikoissairaanhoitajaksi, kunnes näki poliisikoulun hakuilmoituksen ja päätti hakea. Siitä on nyt kolmisenkymmentä vuotta.

28. lokakuuta Kyllönen nousi jälleen lavalle. Tällä kertaa tunnelma oli jännittynyt, sillä keskiössä oli mies itse. Kyllönen valittiin Vuoden Poliisiksi 2022 tunnustuksena työstään huumerikostutkinnassa. Työstä, jossa miehen sydän on täysillä mukana.

KYLLÖNEN VALITTIIN VUODEN POLIISIKSI 2022 TUNNUSTUKSENA

Lähde: poliisi.fi

Suomen ja Viron poliisin yhteisoperaatio pysäytti huumeiden levityksen

Huumausaineiden salakuljetuksen ja levityksen pysäyttäminen käynnistettiin loppuvuodesta 2021, josta lähtien poliisi teki laajaa tiedonhankintaa ja yhteistoimintaa eri maissa. Helsingin poliisi ja Viron pohjoisen prefektuurin poliisi selvittivät epäiltyä rikoskokonaisuutta yhdessä.

Operaatio alkoi, kun poliisi paljasti ja keskeytti Bandidos-rikollisryhmän huumerikoshankkeen vuodenvaihteessa 2021–2022. Poliisi tarkkaili hankkeeseen liittyviä henkilöitä ja pääsi jäljille epäillyistä rikoksista.

– Esitutkinnassa takavarikoitiin muun muassa 100 000 euroa käteistä rahaa, jotka ryhmän jäsenet olivat piilottaneet maastoon. Rahat oli hankittu rikoksia tekemällä, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Nikkanen

Poliisi takavarikoi myös suuria määriä amfetamiinia, kokaiinia ja muita huumausaineita. Lisäksi epäiltyjen hallusta löytyi varastettuja työkoneita ja muuta omaisuutta.

Operaation ensimmäisen vaiheen tuloksia käsiteltiin käräjäoikeudessa keväällä 2022. Useat henkilöt saivat yhteensä yli 50 vuotta vankeutta muun muassa törkeistä huumausainerikoksista ja törkeistä kätkemisrikoksista.

POLIISI PYSÄYTTI RYHMÄN

KUN

Huumausainerikokset tehdään ulkomailta – vaikutukset ulottuvat Suomeen

Poliisi jatkoi maahantuontiryhmän toiminnan selvittämistä. Kohdehenkilöitä tarkkailtiin Virossa, Suomessa ja muissa maissa vuoden 2022 aikana.

Poliisi pysäytti ryhmän toiminnan elokuussa 2022, kun rikollisorganisaatio oli salakuljettamassa huumausaineita Espanjasta Suomeen. Viranomaiset ottivat kiinni salakuljettajia, asiakkaita ja ryhmän johtajia Suomessa sekä Virossa. Poliisi myös takavarikoi 60 kilon hasiserän, kun osa epäillyistä oli viemässä sitä rikollisryhmän jäsenille Päijät-Hämeeseen.

Esitutkinnassa poliisi selvitti seitsemän huumeiden maahantuontierää, jotka oli kuljetettu Suomeen alkaen lokakuusta 2021. Rikollisorganisaatio oli tuonut 300 kiloa amfetamiinia levitettäväksi eri asiakasryhmille. Ryhmä oli laajentamassa toimintaansa, kun poliisi puuttui toimintaan. – Baltian huumausainerikollisuus ei ole kadonnut. Rikokset tehdään ja johdetaan ulkomailta, ja vaikutukset näkyvät Suomes-

HELSINGIN POLIISILLA ON MERKITTÄVÄ ROOLI

KANSAINVÄLISEN

JÄRJESTÄYTYNEEN

RIKOLLISUUDEN TORJUNNASSA”

sa. Poliisi huomaa seuraukset esimerkiksi huumausainejuttuina maakunnissa. On tärkeää, että saamme rikosvastuuseen myös sellaiset henkilöt, jotka tekevät Suomeen suuntautuvia rikoksia ulkomailta, kertoo tutkinnanjohtaja Nikkanen.

Suomen ja Viron poliisi tekevät jatkuvaa yhteistyötä

Helsingin poliisilla on merkittävä rooli kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Tämän takia poliisilaitos tekee jatkuvasti yhteistyötä muiden maiden poliisiyksiköiden kanssa.

– Yhteistyö ei tarkoita pelkkää reagointia vihjeisiin ja muiden viranomaisten pyyntöihin. Se on aktiivista rikostorjunnan suunnittelemista, jossa poliisiyksiköt sopivat yhteisistä tavoitteista ja toimintatavoista. Viro on yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista, sanoo Nikkanen.

Myös Viron poliisin mukaan kansainvälinen yhteistyö on erittäin tärkeää. Rikollisuus ei tunne rajoja.

– Hyvän yhteistyön ansiosta rikollisilla ei ollut mahdollisuutta piiloutua kansallisten rajojen taakse Viron ja Suomen yhteisoperaatiossa. Nyt epäiltyjen täytyy ottaa vastuu toiminnastaan. Vaikka tutkinta oli monimutkainen ja meidän oli otettava huomioon eri maiden oikeudelliset kehykset, virolaiset ja suomalaiset virkamiehet työskentelivät hyvin ammattimaisesti ja tekivät kovasti töitä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo Janek Pedask, joka työskentelee yhdyspoliisina Viron ja Suomen välillä.

Vangittuna on edelleen 15 henkilöä

Vuonna 2022 poliisi paljasti myös huumausaineiden maahantuontihankkeen, jossa epäillyt salakuljettivat kannabista ja hasista Ruotsista Suomeen. Huumeet levitettiin Pohjanmaalta eri puolille Varsinais-Suomea ja pääkaupunkiseutua.

Poliisi takavarikoi huumausaineita yli 100 kiloa. Esitutkinnasta vastasi Pohjanmaan poliisi, ja Pohjanmaan käräjäoikeus antoi tapauksesta ratkaisun joulukuussa 2022. Useita henkilöitä tuomittiin yhteensä yli 25 vuodeksi vankeuteen törkeistä huumausainerikoksista.

Epäillyn rikossarjan viimeinen kokonaisuus siirretään syyteharkintaan viimeistään 18. tammikuuta. Kyseessä on aiemmin kuvailtu salakuljetushanke Espanjasta ja Latviasta Suomeen. Poliisi epäilee erilaisista rikoksista 28 henkilöä, joista 15 on edelleen vangittuina. Epäillyt ovat pääosin Suomen ja Viron kansalaisia.

LEHDEN TEKEMINEN VOI OLLA SUJUVAA!

Järjestölehdet kasaa yhteen ammattitaitoinen tiimimme jo 15 vuoden kokemuksella.

printmix.fi

ME TEEMME LEHDEN.

Vain muutaman gramman tähden

Seuraava tarina on osoitus siitä, kuinka huumemaailmassa henkirikos voi tapahtua aivan mitättömän syyn takia.

Heinäkuussa 2020 järjestyspoliisin partio havaitsi moottoripyöräkerho MC Apachen kerhotilan ulkopuolella henkilöauton, jonka ovet olivat auki. Etupenkillä oli havaittavissa muovipussi, jossa oli pieni määrä amfetamiinia. Poliisit ottivat huumausaineen takavarikkoon, mutta myöhäisen ajankohdan vuoksi kotietsintä kerhotiloihin päätettiin tehdä vasta seuraavana päivänä.

Tässä vaiheessa poliisit eivät vielä tienneet, että kerhotiloissa oli tapahtunut henkirikos, jossa oli saanut surmansa 34-vuotias suomalaismies. Mies oli varastanut tyttöystävänsä kanssa edellisenä keväänä yhden murhasyytetyn asunnosta parisataa grammaa amfetamiinia. Pariskunnan välit olivat myöhemmin viilentyneet ja nainen oli alkanut seurustella miehen kanssa, jolta hän oli ex-poikaystävänsä kanssa anastanut huumeet.

34-vuotias jätetty mies oli mustasukkaisuudessaan alkanut levittää huhua, jonka mukaan uusi poikaystävä oli tehnyt seksu-

aalista väkivaltaa hänen ex-naisystävälleen. Huhujen kohteena ollut mies katkeroitui perättömistä huhuista ja huumevarkaudesta niin paljon, että hän oli jo aiemmin

JÄRJETÖN KIDUTTAMINEN ALKOI VÄLITTÖMÄSTI”

kokelasjäsen, joka oli uhrin kaveri, oli kertonut, että 34-vuotiaan pitkään tavoittelema henkilö olisi käymässä jengitiloissa.

Uhri tuli kerhotiloihin kokelasjäsenen ja tämän kaverin kanssa. Kokelasjäsen tiesi, että paikalle tulisivat myös huumeensa menettänyt kaveri ja uhrin ex-tyttöystävän setä.

Järjetön kiduttaminen alkoi välittömästi. Setä aloitti uhrin pahoinpitelyn ja huumeensa menettänyt mies avusti lyömällä uhria pajavasaralla olkapäähän. Tämän jälkeen uhrilta rälläköitiin pikkusormi irti, ammuttiin ilmakiväärillä penikseen ja lopulta joku tekijöistä iski uhria 20 senttisellä puukolla oikealle puolelle rintaan, siten että uhri lopulta menehtyi.

yrittänyt ampua 34-vuotiasta Helsingin Kalasatamassa. Pakettiautosta ammutta laukaus ei ollut kuitenkaan osunut ja 34-vuotias oli päässyt karkuun.

Surmailtana 34-vuotias oli saatu houkuteltua jengitiloihin, koska MC Apachen

Paikalla kerhotiloissa oli myös MC Apachen johtohahmo, joka oli sallinut joukkion selvitellä välejään kerhotiloissa, vaikkeivat uhri ja tekijä kuuluneetkaan kerhoon. Johtohahmo määräsi henkirikoksen tekijät siivoamaan jälkensä ja toimittamaan ruumiin pois kerhotiloista. MC Apachen kokelasjäsenelle annettiin tehtäväksi paloitella ruumis, jonka hän tekikin pistosahaa, puukkoa kirvestä käyttäen kerhotilojen pesuhuoneessa. Uhrin raajat kokelasjäsen laittoi jätesäkkeihin ja piilotti ne saunan lauteiden alle. Torson kokelasjäsen vuorasi folioon ja laittoi sen matkalaukkuun, jonka piilotti sohvan taakse.

Neljä paikalla olleista henkilöistä oli lähtenyt yöllä ostamaan pesuaineita ja muita

tarvikkeita Kannelmäen Prismaan. Prismassa nelikko aiheutti sellaista häiriötä, että henkilökunta kutsui poliisin paikalle. Yksi kiinniotetuista paljastui myöhemmin henkirikoksen yhdeksi tekijäksi.

Hän heitteli kaupan lattialle 9-millisiä patruunoita ja käyttäytyi muutenkin uhkaavasti. Mies ja tämän naisystävä raudoitettiin ja heidän autoonsa suoritettiin etsintä. Parkkihallissa olleesta autosta takavarikoitiin muun muassa toimiva konepistooli.

Koko kaupassa ollut nelikko toimitettiin Pasilan poliisitaloon kuulusteluja varten. Rikosylikonstaapeli Jari Kyllönen otti seuraavana aamuna koppiin tuodun ryhmän kuulusteluihin. Tässä vaiheessa kerhotiloihin tehtiin jo kotietsintää, koska edellisyönä etsintää ei katsottu tarpeelliseksi tehdä. Kesken Kyllösen kuulustelun tutkinnanjohtaja rikoskomisario Jari Nikonen soitti ja ilmoitti ”Kyltsille”, että kuulusteluissa olisi syytä pitää tauko, sillä jengitiloista oli löytynyt paloiteltu ruumis ja huume- ja

KUULUSTELUISSA TAPAHTUMISTA

KERROTTIIN VÄHÄNLAISESTI JA SYYTTÖMYYTTÄ KIISTETTIIN VOIMAKKAASTI”

ampuma-aserikosten lisäksi rikosnimikkeeksi lisätään myös murha.

Kesälomat olivat tyhjentäneet Pasilan poliisitalon käytävät ja koppiin oli tuotu 12 ihmistä. Väkivallan ja huumeen tutkijat yhdistivät voimansa. Väkivaltarikostoimiston tutkinnanjohtajaksi tuli vanha huumedekkari rikoskomisario Jukka Larkio.

Tekopaikka jengitiloissa aiheutti sen, että osavastuu tutkinnassa oli järkevä jakaa järjestäytynyttä rikollisuutta tutkivalle huumeen porukalle. Rikosylikonstaapeli Jari

Keippilä kokosi paikalla olevat huumeen tutkijat kokoon ja jakoi työtehtäviä. Väkivallan dekkarit ottivat hoitaakseen osan porukasta. Kuulusteluissa tapahtumista kerrottiin vähänlaisesti ja syyttömyyttä kiistettiin voimakkaasti. Pikkuhiljaa tapahtumakuvaukseen saatiin jonkunlainen tolkku, jota tekninen tutkinta tuki. Pitkän tutkinnan aikana joku epäillyistäkin muisti jo paremmin asioita.

Niin käräjä- kuin hovioikeuskin tuomitsi kolme päätekijää elinkaudeksi vankeuteen. Vuonna 1979, 1983 ja 1993- syntyneet miehet viettävät seuraavat 12-15 vuotta vankilassa täysin järjettömästä veriteosta, johon sisältyi silmitöntä kidutusta muutaman amfetamiinigramman ja ihmissuhdesekoilujen vuoksi.

Juttu on näyte kirjasta ”Kokaiinikeilapallo ja muita huumekytän tapauksia”. Kirja ilmestyy elokuussa 2023.

Raportti: Euroopan huumausainetilanne vuoteen 2022 asti

ON TÄRKEÄÄ HUOMATA, ETTÄ USEIMMAT NIISTÄ, JOILLA ON HUUMEONGELMA, KÄYTTÄVÄT ERILAISIA AINEITA”

2020 ilmoitetuista kuolemaan johtaneista yliannostuksista. On tärkeää huomata, että useimmat niistä, joilla on huumeongelma, käyttävät erilaisia aineita. Myös huumeidenkäyttötavat ovat huomattavasti monimutkaisempia, ja lääkevalmisteet, valvomattomat uudet psykoaktiiviset aineet sekä ketamiinin, GBL:n ja GBH:n kaltaiset aineet liittyvät nykyään huumeongelmiin joissakin maissa tai tietyissä ryhmissä.

Vuoden 2022 Euroopan huumeraportti perustuu viimeisimpiin saatavilla oleviin tietoihin. Niistä saadaan yleiskuva Eurooppaan vaikuttavista uusista huumekysymyksistä. Tässä esitetään analyysi tämänhetkisestä tilanteesta sekamuotoisen menetelmän perusteella, jossa hyödynnetään useista rutiininomaisista ja täydentävistä lähteistä saatuja tietoja. Siinä myös korostetaan joitakin kehityssuuntia, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia huumepolitiikkaan ja alan toimijoihin Euroopassa.

Yleinen arviointimme on, että huumeiden saatavuus ja käyttö on yleistä kaikkialla Euroopan unionissa, vaikka maiden välillä onkin huomattavia eroja. Arviolta 83,4 miljoonaa aikuista (15–64-vuotiasta) Euroopan unionissa eli 29 prosenttia

aikuisista (15–64-vuotiaista) on käyttänyt jotakin laitonta huumausainetta. Käytöstä ilmoittaneiden miesten (50,5 miljoonaa) määrä on suurempi kuinnaisten (33 miljoonaa). Kannabis on edelleen eniten käytetty aine. Viime vuonna sen käytöstä ilmoitti yli 22 miljoonaa eurooppalaista aikuista. Stimulantit ovat toiseksi yleisimmin ilmoitettu luokka. Viime vuonna arviolta 3,5 miljoonaa aikuista käytti kokaiinia, 2,6 miljoonaa MDMA:ta ja 2 miljoonaa amfetamiinia. Viime vuonna noin miljoona eurooppalaista käytti heroiinia tai muuta laitonta opioidia. Vaikka opioidien käyttö on vähäisempää kuin muiden huumeiden, opioidien käytön osuus laittomiin huumeisiin liittyvistä haitoista on edelleen suurin. Tästäon osoituksena opioidien esiintyminen usein yhdessä muiden aineiden kanssa. Opioideja havaittiin noin kolmessa neljäsosassa Euroopan unionissa vuonna

Monimutkaisuus näkyy siinä, että tiedämme entistä paremmin, että huumeiden käyttö on osa tai vaikeuttaa monien tämän päivän polttavimpien terveydellisten ja sosiaalisten kysymysten käsittelyä. Näitä ongelmia ovat mielenterveysongelmat ja itsensä vahingoittaminen, asunnottomuus, nuorisorikollisuus sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja yhteisöjen hyväksikäyttö.

Globalisaatio vauhdittaa edelleen innovointia huumekaupassa ja -tuotannossa

Euroopassa havaitsemiemme huumeongelmien taustalla on jatkuva innovointi huumemarkkinoilla. Sen vuoksi saatavilla on yhä enemmän erilaisia aineita, jotka ovat usein erittäin voimakkaita tai puhtaita. Siksi sekä huumeiden Euroopan unioniin suuntautuvan tuonnin että

Lähde: Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (2022), Euroopan huumeraportti 2022: Suuntauksia ja muutoksia, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.

MEKSIKON RIKOLLISRYHMÄT OVAT ALKANEET

OSALLISTUA SYNTEETTISTEN HUUMEIDEN TUOTANTOON”

Euroopan unionin sisäisen tuotannon vähentäminen ovat edelleen keskeisiä poliittisia haasteita. Edelleen havaitaan suuria kuljetuksia, joissa käytetään usein kaupallista infrastruktuuria hyödyntäviä menetelmiä, kuten intermodaalisia konttikuljetuksia. Tähän on liittynyt innovointia, joka liittyy uusiin salakuljetusreitteihin, salaamismenetelmiin ja uusiin tuotantoprosesseihin. Euroopan unionista on myös tullut merkittävä joidenkin huumeiden tuottaja sekä kotimaisessa kulutuksessa että maailmanmarkkinoilla. Tämä käy ilmi siitä, että Euroopan unionissa poistettiin vuonna 2020 yli 350 huumausaineiden tuotantolaitosta. Globalisaatio ja päärynät aiheuttavat joitakin näistä muutoksista, ja erityinen huolenaihe on se, että kansainvälisten ja eurooppalaisten rikollisryhmien välillä näyttää nyt olevan enemmän vuorovaikutusta. Huolestuttava esimerkki tästä on havainto, jonka mukaan Meksikon rikollisryhmät ovat alkaneet osallistua synteettisten huumeiden tuotantoon Euroopan unionissa.

Covid-19:

tarjonnan ja käytön lisääntyminen, mutta mahdolliset uudet haasteet Euroopan huumetilanteen ymmärtämiselle

Euroopan huumemarkkinoiden häiriönsietokyky voidaan havaita myös siinä, että huumeiden tarjonta ja käyttö elpyvät nopeasti sen jälkeen, kun covid-19-pandemian aikana käyttöön otetut lähikontaktien välttämisen ja rajavalvonnan toimenpiteet keskeytyivät. Myös huumemarkkinoiden digitaalisesti hyödyntämisen lisääntyminen on saattanut kiihdyttää tänä aikana, kun sosiaalisen median sovelluksia ja salattuja palveluja käytetään ilmeisesti yleisemmin huumeiden ostamisen helpottamiseksi.

Myönteistä on, että uusia teknologioita hyödyntäviä innovaatioita on havaittu

myös huumehoitoa ja huumehaittojen vähentämistä koskevissa palveluissa pandemian aikana. Myös verkkoalustojen käyttö huumeongelmien kliinisessä ja sosiaalisessa hallinnassa on lisääntynyt. Näyttää siltä, että monet palvelut ovat säilyttäneet osan näistä käytännöistä, mukaan lukien käynnit vain ajanvarauksella ja etälääketieteen käytön lisääminen.

Tässä yhteydessä on tärkeää huomata, että näiden lähestymistapojen edut vaativat edelleen tutkimuksellista arviointia, erityisesti sen osalta, soveltuvatko ne syrjäytyneille ryhmille, joilla voi olla vaikeuksia käyttää digitaalisia palveluja. Digitalisaation pitkän aikavälin vaikutukset sekä palvelujen tarjoamiseen että huumeiden ostokäyttäytymiseen ovat siksi tärkeitä aiheita, jotka edellyttävät tutkimusta ja seurantaa tulevaisuudessa.

Nykyisten seurantavalmiuksien osalta covid-19-pandemialla on ollut huomattava vaikutus myös tietojen keräämiseen.

Monet palvelut ja vastaavasti myös EU:n ja kansallisen tason seurantaprosessit, jotka ovat riippuvaisia näistä palveluista saatavista tiedoista, ovat kohdanneet käyttöpaineita, mikä on saattanut heikentää joidenkin tietokokonaisuuksien saatavuutta, kattavuutta ja laatua. Näihin tietoihin perustuvia vertailuja aiempiin vuosiin on siksi tehtävä varoen, koska suuntauksissa havaitut muutokset voivat selittyä palveluntarjonnan ja tiedonkeruun häiriöillä erityisesti ensimmäisten rajoitustoimien aikana sen sijaan, että ne kuvaisivat pandemiasta johtuvia muutoksia huumausaineiden käytössä tai asiakkaiden ominaisuuksissa. Näyttää siltä, että pandemia vaikuttaa enemmän hoidon kysyntää

koskevaan indikaattoriin, jolla seurataan huumehoitoon hakeutuvia asiakkaita, kuin muihin epidemiologisiin indikaattoreihin. Palveluhäiriöt ja telelääketieteen nopea käyttöönotto näyttävät johtaneen raportointivaikeuksiin joissakin maissa. Euroopassa vuonna 2020 ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuvien kokonaismäärä laski 14 prosenttia vuodesta 2019.

Kansallisella tasolla oli kuitenkin huomattavia eroja, vaikka kaikki maat kahta lukuun ottamatta ilmoittivat vuonna 2020 vähemmän asiakkaita kuin vuonna 2019. Ei ole selvää, ilmentävätkö nämä erot palveluhäiriöitä, artefakteja tai avunhaun vähenemistä tänä aikana.

Koska covid-19-rajoituksia on asteittain lievennetty eri puolilla Eurooppaa ja koska huumehoito ja muut palvelut näyttävät

sopeutuneen siihen, että COVID-19 on endeeminen tauti, indikaattorit osoittavat yleensä paluuta pandemiaa edeltävään huumetilanteeseen. Alustavat kansalliset hoitotiedot ja lyhyen aikavälin muutoksille herkemmät täydentävät indikaattorit osoittavat käytön lisääntyneen vuonna 2021 vuoteen 2020 verrattuna. Tämä heijastaa palvelujen paluuta entiseen malliin, joskin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten lähikontaktien välttämiseen ja maskien käyttöön, on ryhdytty.

Kannabis: Euroopan suosituimman laittoman huumeen uudet kehityssuunnat

Kannabisalan kehitys luo uusia haasteita sille, miten vastaamme Euroopan yleisimmin käytettyyn laittomaan huumeeseen. Lähes 48 miljoonaa miestä ja noin 31 miljoonaa naista ilmoitti käyttäneensä tätä ainetta. Kannabista ainakin kerran käyttäneiden määrä vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri maissa. Maltassa osuus oli 4,3 prosenttia kaikista aikuisista ja Ranskassa 44,8 prosenttia. Hasiksen ja marihuanan indeksoidut hinnat ovat pysyneet suhteellisen vakaina viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, kun taas molempien muotojen keskimääräinen THC-pitoisuus on kasvanut. Tällä hetkellä hasiksen keskimääräinen THC-pitoisuus (21 prosenttia) on lähes kaksinkertainen verrattuna marihuanan THC- pitoisuuteen, joka

on tavallisesti noin 11 prosenttia. Tämä on päinvastainen suuntaus kuin aiemmin, kun marihuanan THC-pitoisuus oli tavallisesti suurempi kuin hasiksen.

Se on toinen esimerkki innovaatiosta ja sopeutumisesta huumemarkkinoilla, koska tavallisesti Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevat hasiksentuottajat näyttävät vastanneen kotimaassa tuotetun marihuanan aiheuttamaan kilpailuun. On myös syytä huomata, että kannabikseen liittyvät ongelmat näyttävät nyt olevan merkittävämpiä EMCDDA:n seurantatiedoissa, sillä kannabis on korostunut sekä huumeisiin liittyvissä ensiapukäynneissä että huumehoitoon hakeutumisessa.

Euroopan kannabispolitiikasta on tulossa yhä monimutkaisempaa

Kannabiksen uudet muodot ja käyttötarkoitukset aiheuttavat yhä enemmän haasteita sääntelytoimille. Alan kehitykseen vaikuttaa osaltaan laillisten kannabismarkkinoiden luominen Amerikassa ja osittain kaupallisten etujen lisääntyminen sellaisten kulutustuotteiden kehittämisessä, jotka sisältävät osia kannabiskasvista. Kannabispolitiikan soveltamisala on Euroopassa vähitellen laajentunut, ja nyt siihen kuuluu laittoman kannabiksen valvonnan lisäksi kannabiksen sääntely lääkinnällisiin ja muihin uusiin käyttötarkoituksiin ja muotoihin, myös elintarvikkeiden ja

kosmetiikan aineosina. Nämä Euroopan kannabispolitiikan nykyiset ja uudet ulottuvuudet tuovat mukanaan monia kansanterveydellisiä näkökohtia.

Joissakin EU:n jäsenvaltioissa kehitetään kannabiksen laillisia markkinoita. Joulukuussa 2021 Malta sääti lain henkilökohtaisestä kotiviljelystä ja kannabiksen viihdekäytöstä voittoa tavoittelemattomien kunnallisten kasvatusklubien ohella. Luxemburgissa suunnitellaan lupaa kotiviljelyyn, ja Saksassa ja EU:n ulkopuolisissa Sveitsissä keskustellaan mahdollisuudesta ottaa käyttöön järjestelmiä, joilla sallitaan kannabiksen laillinen myynti. Lisäksi Alankomaissa testataan suljettua kannabiksen toimitusketjun mallia kannabiskahviloille. Kansanterveyden suojelemiseksi tämän alan sääntelymuutosten vaikutuksia on seurattava huolellisesti, ja tämä edellyttää hyviä perustietoja, joilla tuetaan jatkuvaa seurantaa ja arviointia.

Useimmissa EU-maissa kannabista tai kannabinoideja käytetään nyt lääketieteel-

KANNABIKSEN KÄYTTÖÖN LIITTYVILLÄ TOIMINTALINJOILLA JA SÄÄNTELYTOIMILLA ON ENTISTÄ ENEMMÄN HAASTEITA”

lisessä käytössä jossakin muodossa. Sallituissa tuotteissa ja sääntelykehyksissä on kuitenkin huomattavia eroja kansallisten lähestymistapojen välillä. Tällä hetkellä myös suuret yritykset, jotka kasvattavat ja myyvät kannabista Kanadassa, viljelevät Euroopassa ja toimittavat kannabislääkkeitä joihinkin EU:n jäsenvaltioihin.

Vuonna 2022 tehdyn Euroopan komission Eurobarometri-tutkimuksen mukaan seitsemän kymmenestä vastaajasta katsoo, että kannabista olisi oltava saatavilla lääketieteelliseen käyttöön.

Laillisen kannabiskaupan laajeneminen Euroopassa käy ilmi kannabiskasvilajikkeiden rekisteröinneistä, tuotetavaramerkeistä, viljellyn hampun hehtaareista ja uuselintarvikkeita koskevista hakemuksista. Monissa EU:n jäsenvaltioissa on lisäksi myymälöitä, jotka myyvät THC-pitoisuudeltaan alhaisia kannabistuotteita, kuten elintarvikkeita, kosmetiikkaa ja poltettavia kasvimateriaaleja. Näitä tuotteita markkinoidaan niiden alhaisen THC- pitoisuuden vuoksi tai muiden kannabinoidien, kuten kannabidiolin (CBD), lähteinä. Euroopan

unionin tuomioistuin totesi vuonna 2020, että kasveista peräisin oleva CBD ei ole ”huume”, koska tällä hetkellä tieteellinen käsitys on, että aineella ei ole psykoaktiivisia ominaisuuksia. Tämän vaikutus kokonaisuuteen on epäselvää, mutta voi olla mahdollista tulkita, että CBD:tä voidaan käyttää joidenkin kaupallisten tuotteiden ainesosana, jos sääntelyehdot täyttyvät.

Lisätietoa tarvitaan, jotta voidaan arvioida huolellisesti vähän THC:tä sisältävien kannabistuotteiden mahdollisia haittoja tai hyötyjä. Tutkimusnäytön vahvuus ovat herättänyt huolta liittyen väitettyihin terveyshyötyihin, laadunvalvontakysymyksiin, asianmukaisiin turvallisuusrajoihin ja annostuksen mittaamiseen liittyviin ongelmiin. Monimutkainen poliittinen ympäristö ja näiden tuotteiden laillisuuden ja myynnin edistämisen koettu harmaa alue ovat saattaneet helpottaa näiden markkinoiden nopeaa laajenemista. Kannabistuotteiden saatavuuden ja käytön yleisyyden stardardoitu seuranta ja kansainväliset tutkimukset ovat tarpeen, jotta voidaan ymmärtää tätä kehitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia Euroopan tasolla.

Laittomat kannabistuotteet lisäävät terveysriskiä synteettisten kannabinoidien väärentämisestä

Synteettiset kannabinoidit jäljittelevät THC:n vaikutuksia. THC on aine, joka

aiheuttaa ensisijaisesti kannabiksen psykoaktiiviset vaikutukset, mutta se voi olla sekä erittäin voimakas että myrkyllinen. Joihinkin synteettisiin kannabinoideihin liittyvä myrkyllisyys on vakiintunut huolenaihe. Viimeaikainen kehitys on kuitenkin osoittanut, että Euroopassa on raportoitu aiempaa enemmän kannabiksesta, johon on sekoitettu synteettisiä kannabinoideja. Nämä ovat erityisesti olleet alhaisen THC-pitoisuuden marihuana- ja hasistuotteita. Useimmissa tapauksissa huumeet ostettiin laittomana kannabiksena.

Vaikka näiden väärennettyjen tuotteiden saatavuuden laajuutta Euroopassa ei tunneta, on huolestuttavaa, että kahdeksan EU:n jäsenvaltiota on havainnut niitä heinäkuusta 2020 lähtien. Alun perin MDMB-4en-PINACA oli synteettinen kannabinoidi, jota havaittiin useimmin, mutta ADB- BUTINACA yleistyi vuonna 2021.

Voimakkaat synteettiset kannabinoidit voivat aiheuttaa voimakkaampia myrkytyksiä sekä henkisiä, fyysisiä ja käyttäytymiseen liittyviä vaikutuksia kuin kannabis, ja vakavista ja kuolemaan johtavista myrkytyksistä on raportoitu. Ihmiset voivat tietämättään käyttää suuria määriä synteettisiä kannabinoideja, koska ne, jotka väärentävät luonnollisia kannabistuotteita, voivat käyttää epätarkkoja valmistusprosesseja, minkä vuoksi väärennysaineet jakautuvat usein epätasaisesti tuotteeseen. Tämä voi johtaa tuotteisiin, joissa on myrkyllisiä määriä

synteettisiä kannabinoideja ja konsentroituja määriä aineita tuotteissa.

On todennäköistä, että rikolliset väärentävät kannabistuotteita voittojen maksimoimiseksi, koska vähän THC:tä sisältävä teollinen hamppu on halpaa ja sen ulkonäkö on samankaltainen kuin laittomalla marihuanalla. Tämän ansiosta myyjiä ja käyttäjiä on helppo harhauttaa, koska vain pieni määrä synteettistä kannabinoidipitoista jauhetta tarvitaan antamaan vahva kannabiksen kaltainen vaikutus. Saatavilla olevien tietojen mukaan jotkut ihmiset, jotka käyttivät näitä väärennettyjä tuotteita, uskoivat ostaneensa luonnollista kannabista. He eivät tienneet, että heidän kuluttamansa tuotteet sisälsivät voimakkaita synteettisiä kannabinoideja.

Näiden tuotteiden saatavuuden ja vaikutusten seuranta on monimutkaista, koska kannabinoidinäytteissä ei havaita synteettisiä kannabinoideja, ellei rikosteknistä analyysia tehdä. Siksi kannabisnäytteiden analyyttisiä ja toksikologisia testejä on lisättävä ja tuloksista on tiedotettava nopeasti. Kansallisilla varhaisvaroitujärjestelmillä voi olla keskeinen asema sellaisten tapahtumien havaitsemisessa ja niihin vastaamisessa, jotka liittyvät laittomien huumeiden harhaanjohtavaan myyntiin, väärentämiseen tai saastumiseen. On kuitenkin kehitettävä edelleen riittävästi resursoituja ja asianmukaisia kanavia tuloksista tiedottamiseen sekä kansallisella että Euroopan tasolla. Lisätutkimusta tarvitaan myös tehokkaiden ennaltaehkäisytoimien ja haittojen vähentämistoimien kehittämiseksi, jotta voidaan vähentää tämänkaltaiseen väärentämiseen liittyviä mahdollisia terveysriskejä.

Juttu jatkuu seuraavassa lehdessä Kokaiinin suurella saatavuudella Euroopassa.

Tämä raportti on saatavilla Bulgarian, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, kroaatin, Latvian, liettuan, Portugaliin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, norjan, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä.

Jotkin kielet on käännetty automatisoitujen käännöstyökalujen avulla. Kaikin keinoin on pyritty varmistamaan, että tuloksena oleva teksti vastaa tarkasti alkuperäistä englanninkielistä versiota.

Poliisi paljasti huumausaineiden levityskokonaisuuden

Helsingin poliisilaitos paljasti Kaakkois-Suomen poliisin kanssa laajan amfetamiinin, kokaiinin ja subutexin levityskokonaisuuden.

Esitutkinnassa selvisi, että epäillyt levittivät Suomessa yli 100 kiloa amfetamiinia, yli kolme kiloa kokaiinia ja tuhansia subutex-tabletteja. Poliisi takavarikoi lähes kolmekymmentä kiloa huumausaineita, joista suurin osa on amfetamiinia. Epäillyt rikokset ajoittuvat vuodelle 2022. Huumausaineiden vastaanottaminen ja levittäminen alkoi saman vuoden keväällä ja jatkui marraskuuhun asti. Tuolloin po-

liisi otti kiinni keskeisimpiä liettualaisen rikollisryhmän jäseniä.

Ryhmä levitti huumausaineita pääkaupunkiseudun lisäksi ainakin Kouvolaan, Lahteen, Järvenpäähän ja Jyväskylään.

– Poliisi onnistui pääsemään ryhmän jäljille omien tutkimustensa avulla käyttämällä muun muassa laajasti salaisia pakkokeinoja, kertoo Helsingin poliisin tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Markku Juurikkamäki

Huumausaineita levittäneen rikollisryhmän toimintaa johdettiin ulkomailta. Ryhmän toiminta oli järjestäytynyttä ja selkeästi roolitettua.

Rikollisryhmä hankki asunnon huumausaineiden säilyttämiseen

Eräs keskeinen rikoksesta epäilty oli esitutkinnan perusteella palkattu toimimaan huumausaineiden vastaanottajana, säilyttäjänä ja levittäjänä. Kyseiselle henkilölle oli hankittu Helsingistä asunto pelkästään huumausaineiden säilyttämiseen.

– Poliisi onnistui selvittämään asunnon sijainnin ja todellisen käyttötarkoituksen. Asunnon käyttäjä otettiin marraskuussa kiinni, kun hän poistui asunnosta huumausaineiden kanssa, sanoo tutkinnanjohtaja Markku Juurikkamäki.

Lähde: poliisi.fi

Epäillyn hallusta takavarikoitiin noin neljä kiloa amfetamiinia. Lisäksi poliisi takavarikoi asunnosta noin kolme kiloa kokaiinia.

Asunnossa säilytettyjen ja takavarikoitujen huumausaineiden arvo katukaupassa oli satoja tuhansia euroja.

Rikollisryhmällä oli suuri kiinnostus saada huumausaineet takaisin haltuunsa. Ryhmä lähetti pian marraskuisen kiinnioton jälkeen asuntoon henkilöitä, joiden tehtävänä oli murtautua sisälle ja hakea huumausaineet.

– Ryhmä oli siinä uskossa, että huumausaineiden säilytysasunto ei olisi vielä paljas-

POLIISI PYSÄYTTI AMFETAMIINIA VASTAANOTTANEET EPÄILLYT, KUN HE OLIVAT VIEMÄSSÄ HUUMAUSAINEITA SÄILÖÖN”

tunut poliisille. Murtautujat otettiin kiinni hyvin pian teon jälkeen, toteaa tutkinnanjohtaja Juurikkamäki.

Tapauksen yhteydessä kiinniotettiin ja vangittiin useita henkilöitä. Helsingin poliisilaitoksen tutkimassa osuudessa on edelleen vangittuna viisi henkilöä. Yksi pääepäilty on otettu kiinni ulkomailla eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella.

Esitutkinnassa tehtiin yhteistyötä myös Hämeen poliisilaitoksen ja tullin kanssa. Juttu siirtyy lähiaikoina syyteharkintaan yhtenä kokonaisuutena Kaakkois-Suomen poliisin tutkiman osuuden kanssa.

Kaakkois-Suomen poliisi takavarikoi 23 kiloa amfetamiinia

Poliisi epäilee, että sama liettualainen rikollisryhmä toimitti kouvolalaisen henkilön johtamalle organisaatiolle 35 kiloa amfetamiinia vuonna 2022. Katukaupassa 35 kiloa amfetamiinia maksaa noin miljoona euroa.

Poliisi takavarikoi huumausaineista 23 kiloa. Ryhmä ehti siis levittää amfetamiinia eteenpäin 12 kiloa.

– Epäilemme, että johtohenkilö rahoitti amfetamiinin hankinnan ja sopi huumausaineiden toimittamisesta Kouvolaan. Osalla organisaatioon kuuluneista henkilöistä oli tehtävänä vastaanottaa ja levittää kuriirin toimittamat amfetamiinit. Osan tehtävänä oli säilyttää amfetamiinin myynnistä saatu käteinen raha, kertoo Kaakkois-Suomena poliisin tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Lauri Ristola.

Yksi amfetamiinin vastaanottajista oli tekohetkellä puolustusvoimien palveluksessa.

Esitutkintakokonaisuuden suurin yksittäinen takavarikko tehtiin marraskuussa Kouvolassa, kun poliisi takavarikoi noin 20 kiloa amfetamiinia. Liettualainen kuriiri toimitti kyseisen amfetamiinierän Kouvolaan, jossa paikallisen kokoonpanon jäsenet ottivat sen vastaan.

Poliisi pysäytti amfetamiinia vastaanottaneet epäillyt, kun he olivat viemässä huumausaineita säilöön.

Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen tutkimassa rikoskokonaisuudessa on rikoksesta epäiltynä seitsemän henkilöä, joista neljä oli esitutkinnan aikana vangittuina.

Torsti Koskinen

Torsti Koskinen toimi Helsingin poliisilaitoksen huumepoliisin johtajana 1960-luvun lopulta aina vuoteen 1996. Eläkkeelle jäätyään hän toimi Irti Huumeista ry:n puheenjohtajana vuoteen 2003. Koskinen kuoli vuonna 2009.

Irti Huumeista ry on jakanut vuodesta 2003 alkaen Torsti Koskisen huomionosoituksia. Niitä on vuosittain jaettu viranomaistyössä ansioituneille poliisin ja tullin henkilöstölle sekä myös syyttäjälaitokselle. Myös vapaaehtoistyötä tekeville on oma huomionosoitus. Lisäksi on myönnetty tunnustuspalkinto nimeltään: Omapää – Pääoma, yhteiskunnallisesti merkittävästi huumeiden vastaisessa työssä ansioituneelle.

Irti Huumeista ry. on järjestänyt huomionosoitusten jaon tapahtuvaksi Torstin päivänä 27. helmikuuta. Sen yhteydessä on järjestetty myös webinaario. Tämän vuoden teemana oli Ihmisarvoista Elämää! – Nuoret huumerikollisuuden uhreina.

Ohjelma koostui seuraavasti: Tervetulosanat lausuivat Torsti Koskisen jaoston puheenjohtaja, rikosylikonstaapeli evp. Juha-Matti Kemppinen ja Irti Huumeista ry:n puheenjohtaja Sami Räsänen. Huumemaailman julmuuteen johdatti rikostoimittaja Vera Miettinen.

Nuoret, huumeet ja väkivallasta puhui Irti Huumeista ry:n hallituksen varapuheenjohtaja, vuoden poliisi, rikosylikonstaapeli Jari Kyllönen.

Nuorten huumekuolemista kertoi THL-tutkija Pirkko Kriikku.

Kokemuspuheenvuoron piti Metta Sävikari.

Webinaarin loppusanat lausui Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka.

Tänä vuonna huomionosoituksen sai rikosylikonstaapeli Antti Karhola, joka toimii Keskusrikospoliisin Sisä-Suomen yksikössä Tampereella. Hänen esimiehensä rikoskomisario Hans Fagerström oli myös tilaisuudessa. Fagerström kertoi, millainen henkilö ja työntekijä Antti Karhola on ja niistä monista ansioista, jotka johtivat Karholan palkitsemiseen.

Torsti Koskinen toimi aktiivisti myös Lions Clubissa. Hakaniemen Lions Clubin tärkeimpiä aktiviteetteja on ollut koko sen toiminnan ajan huumeiden vastainen työ. Klubin jäsenet ovat seuranneet huolestuneesti huumeiden tarjonnan ja käytön kasvua. Tarjonnan vähentämiseksi ovat valtio ja viranomaiset tehneet paljon, mutta työn tulokset eivät aina ole olleet kovin rohkaisevia. Klubin jäsenten ajatus on, että parhaiten huumeiden vastaisessa työssä edettäisiin, jos kysyntä (käyttö) saadaan vähenemään. He korostavat siis ennaltaehkäisevää työtä.

Miten sitten kavereiden, koulun ja viranomaisten tulisi toimia?

Nuorten omat ajatukset olisivat hyvinkin arvokkaita huumeiden vastaisessa työssä. Huumeiden käytössä ei ole ainoastaan kysymys ihmisen terveydestä ja muusta yhteiskunnallisesta syrjäytymisestä, vaan suurista taloudellisista menetyksistä, pettymyksen ja surun tuottamisesta omaisille ja ystäville sekä raaistuvan huumerikollisuuden kasvusta.

Lions Club Helsinki/Hakaniemi järjesti keväällä 2008 kilpakirjoituksen Helsingin kouluille, juhlistaakseen asessori Torsti Koskisen 75-vuotispäivää ja kunnioittaakseen hänen elämäntyötään. Kilpakirjoitukseen tuli runsaasti kirjoituksia ja sen vuoksi se onkin järjestetty joka vuosi. Aikaisemmista kilpakirjoituksista sekä opettajilta ja oppilailta että viranomaisilta saadun hyvän palautteen vuoksi kilpakirjoitus järjestetään Helsingin kouluissa lukuvuonna 2022-2023 16:nnen kerran.

Kilpailu tavoite on innostaa, tukea ja kannustaa oppilaita esittämään ajatuksiaan selkeästi ja hyvää suomen kielen taitoa osoittaen. Onhan koulun tärkein oppiaine Suomi-äidinkieli!

Teksti: Juha-Matti Kemppinen

Alaikäisten ja ensikertalaisten huumerikokset lisääntyneet

Huumausainerikosten ja törkeiden huumausainerikosten määrät ovat nousseet edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sama kehitys näkyy alaikäisten ja ensikertalaisten huumerikoksista epäiltyjen määrässä.

Kasvu havaittiin poliisin valtakunnallisessa tehostetussa huumerikosten valvonnassa. Valvontaa tehtiin kaikkien poliisilaitosten alueilla marraskuun ensimmäisellä viikolla 31.10.-6.11.2022.

Huolestuttava kehityksen suunta

Poliisi on erittäin huolestunut tästä kehityksestä.

- Poliisilaitoksilta on vuoden aikana tullut tietoja siitä, että nuorten huumausaineiden käyttö olisi lisääntynyt. Valvonnan tulokset tukevat tätä ilmiötä valtakunnallisestikin. Vaikka valvonnan kohdentaminen ja käy-

tettävissä olevat resurssit olennaisesti vaikuttavat ilmi tulleiden tapausten määrään, on suunta huolestuttava, poliisitarkastaja Kari Siivo Poliisihallituksesta sanoo.

Tehostettu huumausainevalvonta kohdistettiin kaduilla ja asunnoissa tapahtuvaan huumausaineiden myyntiin ja välittämiseen.

158 huumausaiherikosta ja 18 törkeää huumausaiherikosta

Poliisilaitosten raportoimien tulosten mukaan huumausainerikoksia kirjattiin 158 (viime vuonna 140) ja törkeitä huumausainerikoksia 18 (13).

Huumausaineen käyttörikoksia kirjattiin aikaisempaa vähemmän 180 (196). Poliisin toimenpiteiden kohteena oli yhteensä 362 rikoksesta epäiltyä, joista alaikäisiä 25 (7) ja ensikertalaisia 34 (18). Huumausaineiden nettikauppaan epäillään liittyvän 51 tapausta.

Lisäksi valvonnan yhteydessä ilmeni 49 liikennejuopumusta, 8 väkivaltarikosta ja 15 omaisuusrikosta.

Rikosepäilyihin liittyen otettiin kiinni 151 rikoksesta epäiltyä. Poliisi tavoitti valvonnan yhteydessä myös 163 etsintäkuulutettua.

Valvonnassa ilmi tulleista jo päätetyistä rikosasioista annettiin 44 sakkovaatimusta. Syyttäjälle lähetetään 108 rikosasiaa. Huomautuksia annettiin 21 ja hoitoonohjausta annettiin 75 tapauksessa.

Rikoshyötyä takavarikoitiin 58 700 euroa Valvonnan tuloksena takavarikoitiin mm. viisi kiloa marihuanaa, 3,8 kiloa amfetamiinia ja 116 grammaa kokaiinia sekä yli 800 Subutex- ja noin 200 ekstaasitablettia.

Rikoshyötynä takavarikoitiin noin 58 700 euroa käteistä rahaa. Ampuma-aseita takavarikoitiin 21 kappaletta.

Irti Huumeista ry palkitsi somevaikuttaja Hanna Tikanderin

Irti Huumeista ry palkitsi maanantaina 27.2.2023 Oma pää – Pääoma -kunniamaininnalla somevaikuttaja ja kirjailija Hanna Tikanderin. Selvin päin -kirjassaan ja -podcastissaan Tikander on tuonut esille päihteiden käytön seurauksia, sober curious -kulttuuria ja päihteettömyyttä.

Palkintoperusteluissa painotetaan Tikanderin vastuullista ja positiivista tapa vaikuttaa huumeongelman havainnollistamiseen ja ehkäisemiseen.

”Tikander on tuonut päihdehaasteiden ja huumeiden käytön arkipäiväistymisen rinnalla esiin haasteita Sober-elämään sopeutumisessa nykyaikaisella tavalla”, todetaan valintaperusteluissa.

Oma pää – Pääoma -kunniamaininta on myönnetty vuodesta 1995 lähtien. Aiemmin tunnustuksen ovat saaneet muun muassa pitkäaikainen huumepoliisi ja kirjailija rikosylikonstaapeli EVP Kalevi Puonti ja professori Pentti Arajärvi

Torstin päivän huomionosoitus ansioituneesta huumeiden vastaisesta viranomaistyöstä myönnettiin Keskusrikospoliisin

KRP:n Tampereen yksikön rikosylikonstaapelille Antti Karholalle. Tunnustus on myönnetty vuodesta 2003 lähtien.

Irti Huumeista ry:n vapaaehtoisista palkittiin pitkäaikainen vapaaehtoinen, vantaalainen Auli Mustonen

Mustonen vastaa Irti Huumeista -puhelimeen, toimii ryhmänohjaajana ja käy kertomassa omasta läheiskokemuksestaan. Vastikään hän kouluttautui läheiskokemusasiantuntijaksi. Yhdeksän vapaaeh-

toisvuotensa aikana Mustonen on opittu tuntemaan empaattisena ja jämäkkänä toimijana.

Irti Huumeista ry ja Torsti Koskisen jaosto viettävät Torstin päivää Helsingin huumepoliisin perustajan Torsti Koskisen muistoksi.

Torstin päivän huomionosoitus

KRP:n Antti Korholalle

Torstin päivän huomionosoitus ansioituneesta huumeiden vastaisesta viranomaistyöstä myönnettiin Keskusrikospoliisin

KRP:n Sisä-Suomen (Tampereen) yksikön rikosylikonstaapelille Antti Karholalle.

YKSI SUOMESSA HUUMERIKOKSESTA TUOMITTU LÄHETTI ANTILLE AIDOT HOLLANTILAISET PUUKENGÄT”

Tunnustus on myönnetty vuodesta 2003 lähtien.

Karholan esimies, rikoskomisario Hans Fagerström kertoi Karholan urasta:

- Antti on tehnyt huumetyötä 38 vuotta. Hän tulee hyvin toimeen epäiltyjen kanssa. Yksi Suomessa huumerikoksesta tuomittu lähetti Antille aidot hollantilaiset puukengät, joilla tämä hiihtelee pitkin toimiston käytäviä. Tutkintaryhmä luonnehtii Anttia mm. sanoilla isällinen, kannustava ja kova tekemään töitä. Onnea Antti.

Palkittu Antti Karhola kommentoi tunnustusta videolla:

- Olen ollut mukana osana isoissa huumerikostutkinnoissa ja tällä tavalla vähentänyt katutason huumekauppaa. Valitettavasti Suomessa huumekauppa on on kaduilla paikoin pahempaa kuin Hollannissa.

Palkittavan valitsi Irti Huumeista ry:n Torsti Koskisen jaosto. Kukin Torstin päivän palkittu sai Ikaalinen Spa & Resortin lahjoittaman lahjakortin.

Palkittu Antti Karhola Kuvaaja: Irti Huumeista / Ronja Vento.

Pidempi paskavahti

Espoolainen poliisin hyvin tuntema Miki nosti vekselillä 20 000 markkaa ja lensi Tanskaan toukokuussa 1987. Miehen touhuja seuranneet huumekytät olivat odottamassa matkamiestä Helsinki-Vantaalla ja toimittivat Mikin Meilahden sairaalan röntgenin kautta Pasilan putkaan. Röntgenkuvat eivät kuitenkaan paljastaneet vierasesineitä miehen vatsalaukusta. Poliisit olivat hetken ymmällään. Miki ei olisi taatusti lentänyt Köpikseen rahojen kanssa ilman pientä vilppiä mielessään. Mikillä oli kuitenkin vanhoja syntejä tunnollaan, ja hänet voitiin pidättää.

Aika nopeasti Miki tunnusti kuulusteluissa nielleensä heroiinia parisenkymmentä grammaa. Hän oli paketoinut hankkimansa heroiinit muovipussien kulmiin, sulattanut kulmat kiinni ja pyörittänyt köntit pallon muotoisiksi. Pallot oli tämän jälkeen solmittu kahden kondomin sisään. Lopuksi Miki oli työntänyt pakkaukset sormellaan kurkusta alas.

Alkoi huumekyttien slangilla paskavahti. Niellyt paketit tulevat ulos yleensä luonnollista tietä, ja vain ani harvoin könttejä poistetaan leikkauksella. Aina, kun salakuljettajalle tuli asiaa vessaan, hänet vietiin verkolla varustetulle pytylle, josta tutkijan tehtävänä oli kaivaa köntit ulosteen seasta esille. Siinä sitten istuttiin salakuljettajan kopin ovella ja odotettiin miehen kakkoshädän alkamista.

Ensimmäinen kakkahätä tuli parin päivän kuluttua. Parin pallukan lisäksi ulosteessa oli rikkoutuneiden kondomien palasia. Vatsahapot olivat alkaneet tehdä työtään ja lääkärit kertoivat Mikille, että kuolemanvaara olisi lähellä, jos yksikin paketti hajoaisi. Lääkäri mietti jo leikkausta, mutta päätti vielä odottaa muutaman vuorokauden. Mikille syötettiin banaaneja ja luu-

muja aineenvaihdunnan elvyttämiseksi, ja illalla hän oksensikin kaksi pakettia.

Pari päivää myöhemmin ulos tupsahti neljä heroiinipakkausta, ja tutkijat noutivat Mikille kuusi litraa Colonsteril -liuosta. Sen tehtävänä on pidättää vettä suolessa ja aiheuttaa ulosteen pehmenemistä. Suuria annoksia liuosta käytettäessä se saa aikaan vetisen ripulin, ja suoliston tyhjenemisen muutamassa tunnissa. Se tapahtui, ja heroiinipakkauksia alkoi tulla kuin sieniä sateella.

Lopulta paskavahti kesti pitkät kaksi viikkoa ja takavarikkoon saatiin 18 grammaa

heroiinia. Pari grammaa oli ilmeisesti mennyt ulosteen mukana vessanpöntöstä alas. Poliiseilla oli harvinaisen kakkamainen työ pestä ulostetta ja kaivaa heroiinipaketteja takavarikkoon.

Heroiinista Miki olisi Suomessa saanut noin 5000 markkaa grammalta. Nyt tuli muutama vuosi kakkua ja vekselikin lankesi maksuun.

Tämä tarina löytyy Kale Puontin elokuussa 2023 ilmestyvästä kirjasta ”Kokaiinikeilapallo ja muita huumekytän tapauksia” (Bazar Kustannus)

Vahinkoperiaate

- Oikeusfilosofinen näkemys yksilönvapauteen

John Stuart Mill (1806–1873) oli englantilainen taloustieteilijä ja filosofi, jonka ajatuksina oli mm. yksilönvapauden ja ihmisten arviointi ihmisten ansioiden pohjalta. Kirjassaan On Liberty Mill toi esiin vahvasti itsemääräämisoikeuden, että se on ihmiskunnan toimintavapaudessa tärkein periaate. Mill kirjoitti, että ihmisen teot ja päätökset, jotka koskevat häntä itseään ovat itsenäisyytenä ja itsemääräämisoikeutena ehdottomia. Ja ainoana oikeutettuna perusteena puuttua voimakeinoin tähän ihmisen yksilönvapauteen ja itsemääräämisoikeuteen vastoin tämän omaa tahtoa, on estää muiden vahingoittuminen. Tällöin ihmisen oma tahto ei ole enää riittävä määräämään teosta vaan tällainen toisia vahingoittava käyttäytyminen pitää sovittaa yhteiskunnalle. Eli ihmisillä yksilöinä on oltava mahdollisimman laaja vapaus toimia itsenäisesti, mutta tätä vapautta on yhteiskunnassa oikeus rajata sellaisten toimien suhteen, jotka vahingoittavat muita ihmisiä.

John Stuart Millin vahinkoperiaatteen uskottavuus perustuu ”haittaa muille” eli englanniksi ”harm to others” -käsitteeseen. Millin mukaan toisen vahingoittamisek-

si voidaan laskea kolme toimintaa, joista ensimmäinen on toiminta, joka heikentää suoraan toisen hyvinvointia. Toinen vahingoittamiseksi laskettava toiminta on toiminta, jossa ei suoriteta jotain velvoitteita siten, että laiminlyönti aiheuttaa vahinkoa tälle velvoitteen kohteelle. Kolmanneksi vahingoittamiseksi lasketaan epäonnistuminen oman osuutensa suorittamisessa toiminnassa, mitä tarvitaan ihmisarvoiseen yhteiselämään yhteiskunnassa (esimerkiksi toisen kanssaeläjän elämän pelastaminen) eli toisin sanoen epäonnistuminen yhteiskunnan velvoitteiden tekemisessä.

Millin vahinkoperiaatteen mukaan yksiselitteisesti ei voida olettaa, että teossa, jossa vahinko tai vahingon todennäköisyys olisi ilmeinen, yhteiskunnalla olisi oikeus aina puuttua asiaan. Yksi yhteiskunnan kiistaton tehtävä on kylläkin ryhtyä varotoimiin ja toimenpiteisiin rikollisuuden estämisessä ja rikosten saattamisessa rangaistaviksi, koska yksikään rikos ei ole sellainen toimenpide, joka nauttii yksilönvapaudesta ja toimintavapaudesta. Yhteiskunnan velvollisuuksiin kuuluu siis ryhtyä toimiin rikollisen teon tullessa ilmi. Mutta kuitenkaan rikoksen ennaltaehkäisevää toimintaa ei saa väärinkäyttää estämään yksilönvapauden toteutumista.

Vahinkoperiaatteen hyvien puolien tarkastelua

Vahinkoperiaatteen perimmäisenä tarkoituksena on yleisen onnellisuuden ja hyvän saavuttaminen yhteiskunnassa, jota yksilön ja valtion on syytä tavoitella. Tällaisen päämäärän saavuttaminen vaatii sen, että yksilön toimintaan ei puututa enempää kuin on tarpeen. Eli yksilön toimintaa puututaan vain, jos toiminta aiheuttaa muille vahinkoa. Yhteiskunnassa valtion tehtävänä on edistää tämän päämäärän saavuttamista sellaisilla lainvalmisteluilla ja laeilla, joilla ei liiallisesti rajoiteta yksilön käyttäytymistä. Vahinkoperiaatteessa lähdetään siitä olettamasta, että yksilö tietää tavoitteidensa ja mieltymystensä kautta minkälainen yksilölle itselleen mahdollista haittaa aiheuttava toiminta on toimisen arvoista. Lainsäätäjien ei katsota olevan kykeneviä arvioimaan tällaista toimintaa siten, että sen olisi suotavaa säätää lakeja, joilla rajoitetaan suorittamasta itselleen haitallista toimintaa. Yhteisen hyvän saavuttaminen saadaan tavoitettua paremmin, kun annetaan yksilön itse arvioida mikä edistää yksilön omaa onnellisuutta sen sijaan, että lainsäätäjä arvioisi sen ihmisten puolesta.

Ihmisen yksilön vapaus kuuluu vahvasti ihmisoikeuksiin, ja ihmisoikeudet ovat sellaisia kansainvälisiä oikeuksia, jotka eivät ole ontologisen ihmisoikeusnäkemyksen mukaan riippuvaisia lainsäädännöstä. Ihmisoikeudet ovat olemassaan ihmisen olemuksessa itsessään eli ihmisyydessä, ja ihmisyyteen kuuluu itsemääräämisoikeus yksilönvapauksineen ja itsemääräämisoikeuksineen. Ihmisoikeudet luovat ihmisarvon, ja ihmisarvo on perusoikeuksien perusta. Ja perusoikeuksiin kuuluu yksilön vapaus ja itsemääräämisoikeus.

Vahinkoperiaatteella on vahva yhteys luonnonoikeusoppiin. Luonnonoikeuden mukaan hyvää on tehtävä ja pahaa on vältettävä. Luonnonoikeus lähtee siitä, että ihmisen moraalinen käsitys hyvästä ja pahasta on luontaista ihmisenä olemisessa. Ihmisiä ohjaa luontainen vaatimus toimia kohtuullisesti ja vastuullisesti, joten luonnonoikeus ja oikeudenmukaisuus kumpuavat inhimillisyydestä ja ihmisestä itsestään. Ihmisillä yksilöinä on kyky tuntea itsenä.

Ihmisyhteisöille on luontaista seurata yhteisiä luonnollisia normeja, jotka tulevat syvempää kuin kirjoitetusta laista, kuten moraalista. Nämä ”luonnolliset lait” ohjaavat yksilöitä toimimaan sosiaalisissa tilanteissa, koska ilman niitä yhteisöjä ei olisi olemassa eivätkä yhteisöt voisi ylläpitää itseään. Ihmisyhteisöissä muodostuneet yhteistä hyvää tavoittelevat toimintamallit ovat syntyneet luonnollisesti ja spontaanisti ilman, että niitä on pitänyt alun perin lainsäädännöllisesti muodostaa. Luonnonoikeuden mukaan tällaiset alkuperäiset yhteisölliset moraalikäsitteet ovat perustana moraalisille perinteille, joita pidetään sopivina toimintatapoina. Perusmoraaliset ja juridiset käsitteet perustuvat tällaisiin

NYKYÄÄN YHTEISKUNNASSA LAINSÄÄDÄNNÖT POHJAUTUVAT YKSILÖN VAPAUTEEN JA IHMISOIKEUKSIIN”

sosiaalisten yhteisöjen elämäntapoihin ja suhteisiin.

Se, että yksilö itse tietää mitkä toimet tuovat hänelle itselleen onnellisuutta ja jotka eivät vahingoita muita yhteisössä, puoltaa vahinkoperiaatteen mukaista yksilönvapautta. Jos yhteiskunta ja lainsäätäjät puuttuisivat rajoittavasti yksilön vapauteen päättää omista tekemisistään, jotka eivät vahingoita muita, yhteisöjen laajempi kehitys ja mahdollisuus oppia lisää onnellisuuteen pyrkimisestä estyisivät. Täysi yksilönvapaus päättää elämäntavoistaan edesauttaa selvittämään mitkä toimintamallit ovat moraalisesti hyväksyttyjä. Se mikä tekee yksilön elämästä hyvän, on autonomia päättää omista tekemisistään ja elämästään. Itsenäisyys ja valinnanvapaus omissa tekemissä luovat onnellisuutta ihmisissä. Sitä kautta yhteisen hyvän ja onnellisuuden tavoittelu yhteiskunnassa mahdollistuu.

Lainsäätäjän tehtävänä onkin vahinkoperiaatteen näkökulmasta laatia ja muuttaa lakeja, jotka ovat sisällöltään perusteltuja ja siten velvoittavia, että yhteisen hyvän muodostuminen toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla ilman, että yksilön vapautta rajoitetaan liikaa. Lait säädetäänkin yhteiskunnassa - Suomessa ainakin - perustellusti ja ne eivät suosi vain tiettyä osaa ihmisistä vaan ne koskevat kaikkia. Lait eivät myöskään ole ristiriidassa tärkeiden moraaliarvojen kanssa. Yhteiskunnassa lait tuovat yksilöille oikeuksia, ja oikeudet pitää pystyä perustelemaan luonnollisiin arvoihin perustuvina ja oikeudenmukaisesti. Nämä ovat vahvasti sidoksissa ihmisoikeuksiin, ja yhtenä ihmisoikeuksien perustana on ihmisten tasa-arvoisuus. Demokratiaan kuuluukin olennaisesti ihmisoikeudet, ja näin ollen yhteiskunnassa turvataan yksilölle ns. negatiiviset vapaudet. Negatiivisella vapaudella tarkoitetaan vapautta ulkoisesta pakosta. Ihmisoikeudet suojaavat siis yksilöä, jolla on valta päättää omista

teoistaan ja jolla on yhteiskuntaan kuuluva vapaus eli itsemääräämisoikeus.

Vahinkoperiaate on siis vahvassa sidoksessa ihmisoikeuksiin kuuluvaan itsemääräämisoikeuteen. On totta, ettei ihmisen vapautta päättää omista asioistaan saa rajoittaa mielivaltaisesti, vaikka teot joidenkin mielestä moraalisesti huonoja valintoja olisivatkin, jos kyseisistä teoista ei aiheudu kenellekään muulle oikeaa vahinkoa. Ihminen on onnellisimmillaan silloin, kun hänellä on vapaus tehdä mitä haluaa ja päättää omista teoistaan. Tämä edesauttaa yhteisen hyvän saavuttamista yhteiskunnassa.

Vaikka maailma on muuttunut John Stuart Millin aikakaudelta hurjasti, on hänen vahinkoperiaatteellaan vankka sija nyky-yhteiskunnassa yhdessä muiden teorioiden ohessa. Vahinkoperiaatteen mukainen onnellisuuden ja yhteisen hyvän tavoite ovat kunnioitettavia päämääriä, joihin nyky-yhteiskunnassakin pyritään erityisesti ihmisoikeuksien näkökulmasta pääsemään. Kenenkään vapautta ei rajoiteta perusteetta ja yksilöillä on itsemääräämisoikeus. Vahinkoperiaatetta ei kuitenkaan parane tulkita liian suppeasti vaan se pitää mitoittaa ja suhteuttaa muiden oikeus- ja filosofian periaatteiden kanssa nykymaailman mittapuun mukaiseksi.

Nykyään yhteiskunnassa lainsäädännöt pohjautuvat yksilön vapauteen ja ihmisoikeuksiin. Suomessakin perustuslakivaliokunnan työ lainsäädäntöprosessin aikana on vahvaa ja perusoikeuksien puolesta asioita läpikäyvää. Se, että yksilöillä on vapaa tahto tehdä mitä haluaa, vaatii ihmisoikeusläheisen lainsäädännön ja oikeusvaltion piirteiden olemassaolon. Tästä huolimatta joissakin tapauksissa yksilön vapauteen tehdä itselleen mitä tahtoo on syytä puuttua, jotta yhteisen hyvän ja onnellisuuden tavoittelu onnistuisi yhteiskunnassa paremmin, mutta puuttumisen pitää olla oikeutettua ja oikeudenmukaista.

Yhteiskunnalla voidaan katsoa olevan toimivaltaa vaikuttaa siihen, edistetäänkö yleistä hyvinvointia vai ei. Vaikka yksilöllä onkin vapaus päättää tekemisistään, on yhteiskunnan velvollisuutena kuitenkin huolehtia siitä, ettei käyttäytymisestä aiheudu muille minkäänlaista haittaa.