Ensimmäinen
FOSSIILIVAPAA
hyvinvointiyhteiskunta? Ilmastonmuutosta pidetään koko maailmaa koskevana perustavanlaatuisena uhkana. Siihen liittyviä haasteita on paljon,
O
ja niihin pyritään vastaamaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman avulla. TEKSTI: NITA TORNI KUVA: SHUTTERSTOCK
Osana Euroopan Unionin vihreän kehityksen ohjelmaa EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoitteena on olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Suomen tavoitteet ovat vielä EU:n yhteisiä tavoitteita kunnianhimoisemmat. Vuoden 2019 hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. ILMASTOPOLITIIKKAA JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ
EU:n ilmastopolitiikalla ohjataan sekä jäsenmaiden että alueen yhteisiä toimia il18 Eko 1/2022
mastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Ilmastopolitiikan ydintä ovat päästökauppa, kansalliset tavoitteet päästökaupan ulkopuolisille aloille (ns. taakanjako) ja EU:n sopeutumisstrategia. EU on myös aktiivinen toimija kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ja suurin kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittaja. EU:n ankkuroimat päästövähennystavoitteet ovat myös suomalaisia laillisesti sitovia kesällä 2021 voimaan saatetun eurooppalaisen ilmastolain pohjalta. Ilmastolain rinnalla on esitelty ns. Fit for 55 -paketti, johon liittyvät lainsäädäntöneuvottelut aloitettiin syksyllä 2021. Lisäksi yhteistä tekemistä vahvistaa ehdotus eurooppalaisek-