14 ASIANTUNTIJAPALSTA
ELPYMISTÄ NÄKÖPIIRISSÄ OP Ryhmän ekonomisti Joona Widgrén valmistelee osana OP:n ekonomistitiimiä neljästi vuodessa suhdanne-ennusteen koko OP Ryhmän käyttöön. Tänä outona vuonna ennusteita on tehty tutkimalla ja peilaamalla menneeseen ja luotaamalla tulevaan. Koronakriisi on kuitenkin ollut luonteeltaan täysin erilainen kuin aikaisemmat, mikä on vaikeuttanut tilanteen ennakoimista.
TEKSTI: ELINA WALLIN, KUVA: OP
S
uhdannekatsaus julkaistiin marraskuun puolenvälin tienoilla eli se on melko tuore. Ennusteen julkaisua seuranneella viikolla maailmalle kantautui lupaavia uutisia koronarokotteesta, mikä kohotti tunnelman lisäksi myös talouden näkymiä. – Arkeen päästään vielä käsiksi ja talous saadaan koronaa edeltäneelle tasolle. Ennakoimme kuitenkin, että talouden aktiviteetti saavuttaa koronaa edeltävän tasonsa vasta talvella 2021-22, Widgrén sanoo.
Paljon epävarmuuksia OP:n ekonomistitiimi laatii kahdesti vuodessa laajan suhdanne-ennusteen ja kahdesti suppeamman suhdannekatsauksen. Tuoreessa suhdanne-ennusteessa elpymistä on nähtävissä, mutta hitaasti. Siihen liittyy epävarmuuksia, joista koronan aiheuttamat talouteen vaikuttavat käänteet ovat tietysti yksi. Ennen koronaa oli nähtävissä, että jonkinlaiseen talouden erittäin hitaaseen kasvuun mennään, mutta nyt koronakriisi laukaisi suuremman kriisin.
Satakunta vie Joona Widgrén pohjustaa Satakunnan tilannetta yleiskatsauksella koko maahan. – Tässä tilanteessa heikompien kuntien tilanne saattaa heikentyä entisestään. Toisin sanoen suhteessa enemmän kuin ilman vallitsevaa kriisiä. Satakunnasta hän ajattelee piirun verran positiivisemmin: – Maakunta voisi selvitä melko maltillisin menetyksin, koska alue ei ole vastaavalla tavalla matkailuvetoinen, kuten esimerkiksi Lappi. – Toki koronakriisi on laskenut vientiäkin, mutta Satakunta näyttäisi selviävän hieman paremmin viennin pudotuksesta. Toisaalta teollisuus on selvinnyt verrattain hyvin koronasta. Jos esimerkiksi vertaa Euroopan tilanteeseen, monin paikoin vaikkapa Saksassa, Ruotsissa ja muualla teollisuuslaitoksia suljettiin keväällä kokonaan. Niiden menetykset ovat ilman muuta paljon suuremmat.
Pohja ohitettu Toisella vuosineljänneksellä nähtiin nykytiedon valossa pohja. Nyt tilanne on tasoittunut. Elpyminen pudotuksesta oli kesällä nopeampaa, nyt tahti on hidastunut. Selvää on tietysti se, että koronan toinen aalto hidastaa elpymistä. – Ennusteemme mukaan elpyminen hidastuu vuoden lopulla. Koronan toinen aalto ja sen mukanaan tuomat rajoitukset näkyvät taloudessa, joskin kevättä selvästi vähemmän. – Koronan aiheuttamat menetykset ovat osuneet eri aloille hyvin eri tavoin. Eniten menetyksiä on kokenut palvelusektori, kun taas teollisuus näyttää selvinneen maltillisemmilla menetyksillä, Widgrén kuvailee. OP Ryhmä alkoi seurata korttidataa koronakriisin alussa. – Kuluttaminen putosi hurjasti keväällä. Nyt se on palautunut monilta osin ennalleen. Kuitenkin esimerkiksi matkailuun ja viihteeseen suuntautuva kulutus on selvästi alkuvuotta heikompaa.
Suora vertaaminen ei kannata Viime aikoina on kahvipöytäkeskusteluissa saattanut aiheena olla Ruotsin talouden selviytyminen kriisistä, jossa kaikki olemme. Ekonomisti Widgrén muistuttaa katsomaan riittävästi taaksepäin ennen mielipiteen muodostamista. – Kriisin dynamiikka on hieman erilainen eri maissa. Yksittäisten vuosineljännesten luvut vain eivät kerro koko totuutta. Esimerkiksi Suomessa, jossa teollisuus pyöri koko kevään, on pudotus ollut maltillisempi kuin joissain muissa Euroopan maissa. Toisaalta myös elpyminen on sitten meillä hitaampaa. Talouden elpymisen kannalta tärkeä impulssi on myös positiiviset uutiset. – Vaikka viimeaikoina on näkynyt paljon negatiivistakin uutisointia, on taloudessa moni asia elpynyt mukavasti kevään jälkeen. – Esimerkiksi lomautettujen määrä on vähentynyt
keväästä merkittävästi, eikä koronan toinen aalto näytä ainakaan toistaiseksi aiheuttaneen samanlaista piikkiä lomautuksissa. Toki lomautukset ovat yhä normaalia korkeammalla tasolla.
Positiivista signaalia –Yritykset ovat oppineet elämään muuttuneen tilanteen kanssa. Keväästä on opittu paljon. Se antaa positiivista signaalia. – Myös rokoteuutiset luovat tulevaisuudenuskoa. Usko tulevaan tuottaa ensivaiheessa yritysten investointiprojektien käynnistymisen. Hyvien rokoteuutisten tuoma varmuus tulevasta muistuttaa myös, että tämäkään kriisi ei kestä loputtomiin. – Matkailu- ja ravitsemusalalle rokotteesta tulee merkittävä heti kun ihmisten käyttäytyminen alkaa palautua normaalimpaan. Ylipäätään palvelualat tulevat hyötymään siitä selvimmin. Ja hyvää on nähtävissä meilläkin. Suomen alueista Satakuntaa ei voi sanoa murheenkryyniksi, vaikka väestönkehitys näyttää monen muun maakunnan tavoin heikolta. Samaan hengenvetoon hän tosin muistuttaa, että alueellista talouden seuraamista ei ole yksinkertaista tehdä, sillä nopeaa ja kattavaa dataa ei ole kovin paljoa saatavilla. Kaikkiaan Widgrénin mukaan Satakunnan kaupungeissa koronakriisi on näkynyt selvemmin, koska palveluiden merkitys on suurempi. Kaikkiaan maaseutu on selvinnyt paremmin varsinkin niissä maakunnissa, joissa korona on pysynyt hyvin tai melko hyvin aisoissa. Lopuksi Widgrén antaa vielä positiivisen tilastotiedon. – Tullin vientitilasto näyttää ensimmäisellä vuosipuoliskolla Satakunnan kohdalla arvolla mitattuna samalta kuin vuosi sitten, kun luku on koko maassa pudonnut selvästi. Satakunta on maan neljänneksi suurin vientimaakunta, vaikka vientiyrityksiä ei ole korostuneen paljon. Valoa on siis jo näkyvissä.