aiempia matkoja, että miten opiskelu on muuttunut valtsikassa. Muisteluista huolimatta Yhiksen matkat ovat aina olleet erilaisia. House of Terror -museo, joka käsitteli Unkarin raakaa historiaa ensin natsi-Saksan ja sitten Neuvostoliiton miehitysten aikaan, oli propagandaa parhaimmillaan tai pahimmillaan, mutta se tarjosi mielestäni yhisläisille muutakin, nimittäin keskustelun aihetta siitä, miten kukin museon sisällön näki. Tässä tuli myös ilmi suurlähetystövierailuiden tärkeys ja hyödyllisyys. Suomen Budapestin suurlähettiläs Petri Tuomi-Nikula osasi kertoa tarkalleen, mitä Unkarissa tapahtuu ja miksi. Tämä tarjosi jokaiselle eväät pohtia Unkarin tapahtumia, vaikka muuten ei Unkarista paljon tietäisikään. Paikan päällä erilaiset aiheet, joista harvemmin Kuppalassa keskusteltaisiin, nousevat esille ja samalla toisista mahdollisesti oppii jotain uutta. Juuri tämä tekee jokaisesta Yhiksen matkasta ainutlaatuisen. Mitä Yhis-henkeen tulee, voin sanoa, että omalla kohdallani nämä matkat ovat olleet merkittävä tekijä. Jokaisella matkalla olen sekä tutustunut fukseihin että lujittanut siteitä vanhoihin yhisläisiin. Ilman näitä matkoja kohtaisin kampuksella tuttuja naamoja paljon harvemmin. Lähtekää siis Yhiksen matkoille, sekä fuksit että vanhat jäärät. Keskustelkaa päivisin niin opinnoista kuin paikallisistakin aiheista. Ja kun hämärä laskeutuu, nauttikaa tuopit paikallisissa pikkupubeissa tai tanssikaa hämärissä mafian omistamissa klubeissa pikkutunneille asti. Syys- ja kevätmatkat ovat yksi Yhiksen kivijaloista, joita muut valtsikan ainejärjestöt ovat aina kadehtineet. Tämän vuoden fuksien tehtäväksi jää Yhiksen monien perinteiden elossa pitäminen. Kun Polho, Taso, Keho ja Mana yhdistetään yhteisen kandiohjelman alle, on tulevilla vuosikursseilla tilaisuus ottaa Keho ja Mana mukaan luomaan Yhis-henkeä tuleville vuosikursseille. P
Carpe Noctem Vitae? Lauri Särkkä
Mielestäni Budapestiä, samoin kuin koko matkaamme, kuvastaa hyvin hostellimme olemus. Hostelli, nimeltään Party Hostel: Carpe Noctem Vitae, oli kotimme viiden päivän ajan. Ymmärtääkseen hostellia täytyy siitä tietää muutama yksityiskohta: kyseessä oli yhden (1) tähden hostelli. Toiseksi, hostellin nimi on kirjoitettu väärin; se ei tarkoita “tartu yöelämään”, kuten varmasti olisi tarkoitus (carpe noctem vitae = tartu elämän yöhön). Nomen est omen jne. Kuitenkin viihdyimme hyvin tuossa ristiriitaisessa murjussa. Hostellimme näet sijaitsi aivan keskustan tuntumassa, lähellä ravintoloita ja yökerhoja. Henkilökunta oli auttavaista ja tunnelma rento. Rakennus itsessään oli vanha ja hieno. Kaiken kruunasi halpa hinta. Budapest on yhtälailla ristiriitainen kaupunki. Sen ulkoinen loisto ja rikas historia elävät rinta rinnan halpojen juottoloiden ja pimeiden sivukujien kanssa. Kaduilla kulkiessa on koko ajan katseltava kauniita rakennuksia. Samalla on vältettävä kävelemistä kiroileviin mummoihin, jotka haukkuvat ja lyövät käsilaukulla. Matkan aikana koimme kaiken pakollisen: kylpylät, rauniobaarit sekä tarpeelliset turistinähtävyydet. Hienointa matkalla kuitenkin oli suurlähetystövierailu. Sen aikana saimme lumoavan esitelmän suurlähettiläs Petri Tuomi-Nikulalta Unkarin nykytilanteesta. Moni löysi suurlähettiläästä uuden idolinsa hänen asiantuntijuutensa ja raa’an viehätysvoimansa vuoksi. Suurlähetystö osoitti myös taitonsa kestitä vieraitaan, sillä tarjolla oli omena- ja appelsiinimehua, joita riitti vielä santsikierrokselle. Fabula acta est, plaudite. Loppujen lopuksi matkasta jäi käteen jotain muutakin kuin muutamia forintin kolikoita tai orastava maksakirroosi, jotain paljon hienompaa ja arvokkaampaa: nimittäin tyhjät lupaukset siitä, että nyt aloitan terveelliset elämäntavat! Juuri nämä itselleni tekemät lupaukset saavat minut jaksamaan eteenpäin sisällöttömässä elämässäni kylmässä Suomenmaassa.
35