Valkjärven murresanakirja by matti pohjola

VALKJÄRVEN MURRESANASTOA

Sanasto Valkeamatkan-Lankilan kyläkirjasta Valkea Matka, toimittanut Maila Myllyniemi, ilm. 2004. Kirja sisältää myös valkjärveläisiä sananparsia ja vertauksia sekä murrekaskuja ja -tarinoita.

A a

aanoiloo aarre aatteloo ahashenkine ahava ahelmus ahilauta ahkera ahma ahos aikoi(he) ainaaskii ainaskaa ainuvastaa aituri aja kans aja olloo ajettunt ak, aks akia akka akkiloija, akkiloip akkomaine ako (a ko) akuraat akuraatiist akurtsi al alatse allas almakka

mutta, kas, no. A minges tiet. Mutta minkäs teet. A vot sillee ko tiet, ni hyvä tulloo. Kas sillä tavoin kun teet… A mitä vast et mää? No miksi et mene? aavistelee arvokas kätkö ajattelee helposti hengästyvä kuiva kevättuuli samalla kertaa ahdettavana oleva parsisto (3-4 partta); lauta jolla ahtaja seisoo halukas työlle, halukas ruualle ahne parsille kuivamaan ahdetut viljalyhteet (riihellinen) tulla toimeen. Tuleha mie aikoi omi eyväineekii. ainakin, edes, kumminkin ei ainakaan ainoastaan aitojen yli hyppivä, aitojen läpi menevä hevonen aikaa myöten myöhemmin, jonkin ajan kuluttua turvoksissa jospa (vain), ehkä. Aks mie lähenkii syksyl kansaopistoo (jospa lähdenkin). pula, vaikeus kaatuminen (suksilla). Sie taisit tehhä akan (kun joku kaatui suksilla). varjella, suojella, huolehtia, vahtia, estää. Mummo minnuu pienen akkiloi (mummo huolehti). tottumaton, vieras. Hää on iha akkomaine ruokaa laittamaa. mutta kun oikein, täsmälleen. Akuraat niinko miu suustain (täsmälleen)! jatkuvasti, alati kurkku (kasvi) alla, alle Aija alatse, ylitse vai päälitse? kaukalo, purtilo, sikojen syöttöastia almanakka 4

ampuiloo amut (a mut)

törmäilee, sinkoilee, syöksähtää, ampaisee mutta, jospa, saati. Vähä sitä lähheisetkää ihmiset toisijaan tuntoot, amut sit vieraampii. apaja nuotta- tai verkkopaikka apaleipä palvelijan pääsinkaakku apas annapas, lisäksi, eikös apattaa syöttää hevosta ape hevoselle annettiin apetta, jauhoja heinien päälle apeli nahkaremmi, persapeli (selkäsauna) apposet hapankaalilaatikko aprakka luonnontuotteissa maksettava palkka, papinmaksu, saatavat. Virpomalauvantain aamun lapset käivät virpomas, sit pääsiäisen heiät kutsuttii aprakoilleen. apsatti kengänkorko. Saat apsatin kuvan takapuolee (potkut). aptiikkar, aptiekkar apteekkari arentilaine vuokraviljelijä. Ks. lampuoti arentimaksu luonnontuotteina maksettava tilan vuokra arepyhä arkipyhä (vastakohtana juhlapyhälle) aresti jälki-istunto. Opettaja jätti meit arestii, myö ko oltii oikei järettömmii. (tottelemattomia). Ks. laiskaluku aristaa 1. hätistää, ajaa pois, pelottaa pois 2. varoa kipeää kohtaa.Hää arist vielkii jalkajaan (varoi, jalkaan sattui). armoto 1. orpo, turvaton 2. auttamaton. Armoto juoppoha se on koko mies! arpeeti työ arssina pituusmitta (71 senttiä) artteli seurue, joukko, ryhmä, lauma arvannosto sotaväenotto (Ruotsin vallan aikaan) arvollaa kuitenkin, joka tapauksessa asemillaa paikoillaan, rauhoittunut, pysähtynyt; asettaa rauhoittaa, hillitä asettuu lakkaa, pysähtyy. Koha tuo ilma asettuu, lähetää sit (kunhan sade tai myrsky lakkaa). asja - asjojaase asia-asioitaan. Lieks hänel olt mitä asjaa (olikohan jotain asiaa)? aski voirasia (tuohesta tai puusta tehty) ast, astikka, astekka saakka, asti asteet astiat. Asteet pestii enne läkkitaasas liita pääl (tiskattiin peltivadissa hellan päällä). astuva (jousi)äes, risuastuva (risukarhi) astuvoip äestää peltoa asu astalo, ase, työkalu

atra, aatra avittaa

sahra, rautaterällä varustettu puinen kyntöaura auttaa

E ehkes eijolt, ei olt eikhä eisikää, eiskää eistyy eistäi eitse elokas elolämmin

edes, sentään ei ollut eiköhän ensinkään edistyy, siirtyy eteenpäin ensin, ensiksi editse elukka, eläin miellyttävä lämmin. Täälhä on oikei elolämmin (sanoi vieras kun tuli juuri lämmitettyyn tupaan). elonoma vasikka, joka jätetään teurastamatta elämänlauat eläintä seisovassa asennossa kannatteleva laite elävät kuvat elokuvat. Viime suntakin näyttiit kirkol elävii kuvvii. eläviinkuvviintiatter elokuvateatteri emannoija emännöidä, olla emäntänä emo äiti, emä emintimä äitipuoli. Tuuloo emintimän viisii (kovaa). emäemämies (aikamies), iso mies ennevanhaa ennen, vanhaan aikaan, muinoin ensikää ensinkään enstäi ensiksi. Ks. eistäi epakko hevonen, joka ei halua vetää raskasta kuormaa ylämäkeen epelo nahjus epijä evätä, estellä, vastustaa. Koittelin tehhä epijää (yritin vastustaa). ermoine erilainen ertottee erityisesti, erittäin erä (metsästäjän) saalis esitös esitys esvallat esivallat, herrasväkeen tai yläluokkaan kuuluvat eto mokomakin etoelävä ei niin kovin kummoinen, pieni olio etosa etevä, taitava, nokkela, myös juonikas etuset oma niittyalue tai alue, jonka joku sai leikatakseen että ette (te ette). Että mää, mikäls mie saan päättää (ette mene). ettääl kaukana 6

etukyntee

etukäteen, edeltä päin, ensiksi

H haahattaa haamastelloo

huohottaa, kiiruhtaa tuntee tai tietää epävarmasti, suhtautuu kriittisesti tai väheksyen johonkin asiaan (negat. ilm.). Hää haamastel miun taikinaijjain (arvosteli, väheksyi). haarahonkaa seisoo käsillään haasio muutama vaakasuora riuku aitamaisesti päällekkäin heinien kuivatusta varten haastaa puhuu, kertoo. Haastaa nii sukkelast, kiel käyvöö nii kerkiäst. haaveri vahinko, tapaturma haikailoo pahoittelee, päivittelee, katuu haikottelloo haukottelee haikotuttaa haukotuttaa. Männäähä makkaamaa. Minnuu käi jo haikotuttamaa. haili silakka hairauskirja virhekuvio kankaassa hairinki virhe, erehdys, hämminki haistuu haisee, tuoksuu haisu haju. Siit lähtöö nii paha haisu. hajottaa levittää esim. lantaa pellolle haka aidattu alue, vaskahaka (vasikka-aitaus) hakkula uunin reunus hellan yläpuolella, hellan kuuppa hako vettynyt puu, lieko hakulit lapsen syntymätukka halavoip ikävöi, haluaa, tahtoo, toivoo haleska vallaton (tytönhaleska) halijaast haikeasti. Itk nii haliast. haljakka laimea, väritön, haalea halki halkeama, railo. Jää ol halk. Pojat männiit potkurin kans siit halest (tai halen kohast) ylitse. halttaantuu halvaantuu. Tiijät sie, ko mie kuulin, jot toislais Jussin Almakii on halttaantunt. hammasraha vastasyntyneen lapsen vanhemmille annettu lahja hankkanto kantava hanki kevättalvella hanko sian kaulapuut, sianhanko. Kun siat ennen aikaan olivat kesällä vapaina ja kuljeskelivat pitkin kylien kujasia, pantiin niiden kaulaan puinen hanko, etteivät ne päässeet aitojen läpi kasvimaille ja pelloille tonkimaan. hantukki, hantuuki pyyheliina

hapakaal hapamaito hapelit happuiloo

hapraast hapras haprii

hapankaali juomaksi sekoitettu piimä, hapaharmaa hiukset tavoittelee (käsin jotakin) Hää happuil metlaa käteheen, jot sil hättöittää, jos äkäne koira tulloo liia lähel. tavoitella muististaan jotakin. Mie koitin happuilla sitäki asjaa, mut en vaa saant mielehein (koetin muistella). nopeasti, kiireesti, heti hauras, heikko, äkkipikainen (haprasluontone) tavoittelee käsiinsä, harppoo, menee puolijuoksua. Toisiin Mar jo haprii meil päi (tulee puolijuoksua). venäläinen kulkukauppias, kaupitsi tavallisesti harjoja.

harjaukko Vrt. lumppu-ukko hartsoona kuppila, kapakka, majatalo hatistaa ajaa pois, pelotella pois, hätyyttää. Ks. aristaa hatkattaa, hatsattaa kulkee kiireesti, juoksee. Juossa hatsattaa (pinkoa kiireesti). Tukka hatsallaa (hiukset hajallaan). Hiukset hatsattaat silmil, niinko vihasel hevosel. hauikas paistettu nauris haukpala haukkapala, välipala hautoomaa hautausmaa, kirkkomaa havatsoo herää. Mite lien havant nii varrai tänä aamun. heh ota, tässä on (sanotaan kun tarjotaan jotakin jollekin). Heh, toin vähä tuomisii. heija lapsen keinu heinaikaa heinänteon aikaan. Se sattu siin heinaikaa, muistaaksein. heittää jättää, ei odota. Hää heittikii homman kese. heitäip heittäytyy, tekeytyy (esim. tyhmäksi, tietämättömäksi); Hää heitäis kipiäks, ko pit riihel lähtee (oli olevinaan sairas). helttu hapsu helähyttää lyö, iskee hentova hento, heikko hematsu hemaiseva, houkutteleva hepakka olla hepakassa eli vaikeuksissa herkee, herkijää 1. lakkaa, loppuu, päättyy. Herkeet sie! (Lopeta!) 2. palanut hiilille. Uun on herent. hernerokka, papurokka hernekeitto herrassorja huomattavan komea, herraskaisen näköinen. Tult isäksee, on sellane herrassorja. heristää uhkaa, heristää nyrkkiä

heriä herkijää telmimästä)! herneenhirvitös herrailoo herrailoo) herutella hervoto pölästyin. hervottaa hetas

hetale hetovaa hielmoo hiijaa eivät etene). hiimosti hiitra hilppajaa himmeli hinkki hipijä hirmu hirmune(n) hirnakanmuna hirnakka hirnakoip hirvijää hirvittellöö hirvittää hirvitös hitsi hitunaine hiukoo hivahuttaa

herkkä. Nauraa heriäst (herkästi, makeasti). Itk nii heriäst (vuolaasti). lakkaa, lopettaa. Heretkäähä temmuumast siin (lakatkaa linnunpelätti kihoaa pintaan (esim. rasva nousee maidon pintaan eli heruttaa maitoa utareista, houkutella. Illal ei tarvint unta herutella (houkutella). turta, liikintakyvytön. Mie mäni iha hervottomaks, nii mie heikottaa, väsyttää, herpaantuu hyväntahtoinen, herttainen, auttavainen, antelias. Hää on nii hetas ihmine, anto miulkii viis markkaa (antelias). Isännän ään ol nii hetas, eikä koko päivän kaljunt hevosellee (ääni oli lempeä). ohut vaate. Jos tuon hetaleen paat päälleis, vien siut ryytmaal variksiin hirvitökses. raaskii heilimöi hidastaa. Asjat on alkaneet hiijahummaa (hidastumaan, tarttuva tauti, kammon tunne, intohimo hiitraa, katsella kulkee edestakaisin. Piaks hää siel hilppasoo (käväisee, käy edestakaisin). Ks. marhata olkikruunu maitokannu. Läkkihinkki iho. Nii o hieno hipijä, jottei siijä päiväpaistettakkaa. pelko. Ks. kammo voimasana. Voi hirmune, mingen tek! hevosen kakkara hevonen hirnuu uskaltaa. En hirvii männä. pelottelee, uhkailee. Ehä hää tosissaa, koha hirvittellöö. pelottaa. Kyl tyttöi vähä hirvitti männä pimiäl riihee. pelotin voimasana (hitto, halvattu) läpikuultavaksi kulunut kangas suolaisen nälän tunne Opettaja ko hivahutti karttakepil näppilöil (löi sormille).

hivuttaa hoijakka hoksajaa holotna holtti honka honkkel honteeto

hoppuvaa hopul, hopus hoputtaa horisko horisoo horoppi hotar hotelija lehtiviholla hotniekka hotteis hotu hovi huikkajaa, huikkii

huima huime huippajaa huiskajaa huivi hulikko humahuttaa humalikas humppa

hankaa, pyyhkii, hivelee ruoska, kuskin piiska huomaa, oivaltaa, älyää, keksii vilu, kylmä teho, voima. Nii säikähin, jot män holtti pois (menin voimattomaksi). täysimittainen, suora mänty pitkä, hontelo. Pojan honkkel. Hää on jo semmone honkkel (kasvanut pitkäksi). 1. holtiton, heikko, hutera, voimaton. On iha honteeto olo (voimaton). 2.leväperäinen. Hää on nii honteeto sen pojan kasvatukses. hokee, patistaa, kiirehtii hevin, vähällä kehottaa kiirehtimään muistamaton. Äijä on jo vanha horisko. hourii ahne, rohmuaja. Hää on oikia horoppi, ois vient miult kaik! joutuisa, hosuja hotelija ajelee lehmistä kärpäsiä lypsyn aikana halukas, perso hoidossa, huolenpidossa. Vein penskat mummon hotteisii siks aikaa, ko käin kirkol. tila, tilavuus, tie. Vanhas tuvas ol hottuu enemmäkö tääl. Ala männä, siin on hottuu kyl (tietä riittää)! kartano; talo on iso maatila; tupa on tavallinen asuintalo vaihtaa ilman välirahaa. Huikkajaha tää kellois miun kanssain (vaihda). Kui osaskii huikkii vanhan talvpalttoon Pietaris hyvvää lammasnahkaturkkii. hurja, kova (vauhti) samanaikainen, samassa huimeessa. Yksis huimeis (yksintein) huimaa. En mie saata kivuta korkial, minnuu rupiaa huippaamaa. liikehtii pääliina, kaulaliina. Vrt. riepu keskenkasvuinen poika, pojanhulikko lyö juopunut hassu, hönttö

hunttajaa huntu huohmajaa huoki(j)a huokuu huolii

juoksee. Ks. hönttyvää vaimon päähine huomaa halpa hengittää tarvitsee. Huolit sie (haluatko, tarvitsetko)? Vrt. ei huoli ei tarvitse, ei pidä Ei huoli männä (ei tarvitse mennä). Älähä huoli (älä välitä). huone makuuaitta, tupanen hupa heikko, kehno, huono, nopeasti kuluva, ahnas ruualle. Raha on huppaa mänemää (helposti kuluvaa). Hää on jo pitkää olt hupa (heikko, kehno). hupajaa Ukot senko hupajaat omiaa (höpisevät omia juttujaan). hupelo hupakko, höperö hupsaahtaant hupsu, hupakko hupsahuttaa pudottaa, heittää maahan hurputtaa, hurpattaa puhua moittivasti, ‘jäkättää’ hursti pellavainen lakana hurstut vanhanaikainen hame, vaippahame hutajaa tutisee, vapisee, vaappuu, liikkuu edestakaisin hutera heikko, hauras, hatara, heikkokuntoinen ihminen hutja isohko vitsa. Sammuttiit tulta hutjiin kans. hutoi huono, kehno. Hutoi nitvilä (huono tavara). hutteikko viitikko, viidakko huttunaa puuronaan, paljon kansaa. Kirkomäk on huttunaa väkkee. hututtaa kehottaa, yllyttää, usuttaa, käskee huuhelo rättiväsynyt, aivan uuvuksissa huuhtikuu huhtikuu huusajaa touhuaa hylkyläine lievä voimasana hynttyyt vaatteet, tavarat. Panniit hynttyyt yhtee (yhdistivät tavaransa, asettuivat yhteen, muuttivat yhteen) hytristellöö hytisee vilusta. Mitäs siin hytristelet, paa enemmä vaatetta päälleis. hytähyttää värisyttää. Ks. tutauttaa hyvillää hyvällä mielellä, hyvillään hyvähyntyy mieltyy, ihastuu hyväjuonine hyväluontoinen, kiltti. Tää on nii hyväjuonine laps, kyl tään kans tulloo aikoi. hyyhmä lumisohjo hyyryläinen vuokralainen

hyömyilöö häilää häkki häklii häkärä hälstäjää hämmentyy hänklä hämärikkö härillää härkentää härkin härppäjää hätistää hättöittää hävvööksis

höllä höllää hölppyvää hölvässä hökäsöö

hönkäsöö hönköllää hönttyvää hönttö höntäsöö höpelö höplittää höplä höplöttää höpsyttää

pakoilee, pelkää, liikkuu paikasta toiseen, karttaa heiluu, huojuu, liikkuu uunin alaosassa liitan alla oleva uunimainen tila sekaantuu toisten asioihin. Älä sie mää siihe häklimää( älä sekaannu, älä puutu siihen asiaan). into liehuu edestakaisin esim. lapset. Mänkää muuval hälstäämää siint jaloist! sotkeutuu, erehtyy, häkeltyy, eksyy vilkas, joka paikkaan ehtivä hämärän aika ilman valoa. Enne pittiit talviaikan hämärikköö, ko ei raatsineet polttaa lamppuloi. Lehmä on härillää (kiimassa). hämmentää nuoren männyn latvasta tehty monihaarainen hämmentämisväline, hierin hörppii (esim. kahvia) hätyyttää hätyyttää, ajaa pois olla hukassa. Hänelt olliit ain kaik kapistukset hävvööksis, sit kiukuttel ja syyttel naisii, et nehä ne mylläjäät kaik sekasii. 1. kylmä ilma, kylmä henkäys. 2. löysä. Solmu on höllä, sitä pittää kiristää. hellittää, löysää. Höllää vähä! (Lankaa kerittäessä vyyhdinpitäjä joutuu välillä hölläämään lankaa) hoputtaa, höpöttää, hölpöttää, kyselee Hölväis suoraa tuppaa (tuli kiireesti, ryntäsi). sanoo ajattelemattomasti, lipsauttaa, puhuu ohi suun. Hää män hökäsemmää, vaik myö sovittii, jottei haasteta (siitä asiasta kenellekään). sanoa tokaisee, rääkäisee, menee nopeasti sika kiimassa kävelee kiireisesti, juoksee höperö, hölmö, vähä-älyinen ryntää, syöksyy liikkeelle höperö, hölmö päästää irti hassu, antelias puhua höpöttää puistelee, ravistelee. Älä höpsytä niitä karvojais miun taikinatiinuu!

höpsähyttää höpsäähtäänt hörkkö hörös höröstää hössyy, hösyvää höyräys höyli, höveli

heittää, jättää paikalle, tekee huolimattomasti hölmöhkö, hassahtava voimakas hevonen korvat pystyssä aikoo tauota hosuu, kiirehtii, tekee huolimattomasti. Ehä kunnollista hössyymäl tehhä. hetkellinen mielijohde kohtelias. Olla höveli (olkaa hyvä).

I iel ielimäine ies iestakasii ihka iijää ikkää ikkääkö ilka ilkijä ilkiää iltane imellös inahuu irkanoo isintimä

edellä edellinen edessä edestakaisin ihan ikänsä ikään kuin, niin ikään ikään kuin, heti kun ilkityö, pahanteko, kiusa, iva ruma, ilkeä, pahannäköinen kehtaa. Ehä mie ilent tälläsen mennä häne eteheen. ilta-ateria imelletty seos ruoka pitkään seisoessaan inahuu irtaantuu, erkanee isäpuoli. Ks. emintimä (äitipuoli). Tuuloo emintimän viisii (kovaa, kylmästi). issikka, (is)vossikka hevosvuokra-ajuri kaupungissa itikka hyttynen itseiestää turhaan, ilmaiseksi. Männöö itseiestää (esim. jokin vaate menee käyttämättömänä pilalle). itsepasiaa itsestään, itsekseen iukkuu hevonen näyttää hampaitaan J ja jahkailoo jakkoos jakku jalkatanikka

myös, mukaan, sekä. Uotaha, mie tulen ja (tulen mukaan). Määt sie ja (sinäkin)? epäröi, tuskailee, on kahden vaiheilla jakaus. Jakkoos keskel päätä. jakkara, rahi, pieni penkki varta vasten. Läksin jalkatanikas etsimää. 13

jaloksiis jama

jamakka jammoo jamottaa jatsarit jelppaa jokahine jolahtaa jolla(i)kii jollokii jonuvaa jot jottaha(n) jottai matkastasi). joutua joutuin joutsa julma jumaline juohe juohoitella juohtuu juolahtaa juomukka juoroitella juorottaa juostejalkaa juska palaneet juskantupsut jussikko justsiltää käväisi). jutrii

1. sängyn jalkopäässä 2. olla tiellä, olla haitaksi (siihen) pisteeseen, vaiheeseen. Koha saahaa työt siihe jammaa, jot on rukkeet puitu, sit lähetää parves kirkol öiksii (lähdetään joukolla kirkolle ja ollaan yötä). piimä, kokkelipiimä, uunipiimä 1. piimiä, hapata 2. kuhnailla hapattaa miesten ryppyvartiset nahkasaappaat, pyhäsaappaat auttaa jokainen juolahtaa mieleen jollakin jolloinkin, joskus moittii, toruu, sättii, huutaa, puhuu pahaa takana päin jotta, että vahvistussana lauseen lopussa. Nii on sorja, jottahan. jotakin. Haastaha jottai reisustais (Kerro jotakin 1. olla valmis. Uun joutuu justii. 2. ehtiä. Pittää joutuu lypsyl. 3. kiirehtiä. Jouvuha jo! pian, kiireesti, nopeasti nopea, joutuisa, sukkela. Hää onkii joutsa tekemää (selviytyy töistä nopeasti). suuri, voimakas uskovainen johde. Esim. järveen jatkuva aita, etteivät lehmät kahlaa toiselle puolelle. johdatella, muistutella. Juohoitella mielee. johtuu mieleen, tulee/muistuu mieleen muistuu mieleen. Ks. jolahtaa juolukka (marja) houkutella, johdatella, manipuloida. Hää juoroittel minnuu lähtemää Viipurii. houkuttelee, vieroittaa juosten uunin savupelti. Juskat pittää panna kii ikkääkö hiilet on loppuu. tupsuin koristellut nauhat, joista pelti vedettiin auki mätäsmäinen sitkeä luonnonheinä heti, pian, äsken. Justsiltää hää täs pyöräht (juuri äsken nirhaa, harmittelee

jymähyttää kolauttaa, iskee jähyvää nalkuttaa. Jähysiit toin toistaa lähtemää. jälkimäine, jälimmäine jälkimmäinen jäkättää leuka tutisee, puhuu ivallisesti jälest(päi) myöhemmin, sen jälkeen, perästä päin. Tulen siun jälestäis (tulen perässä, jälkeesi). Jälestpäi ol nii mielin kielin. jällee taas, uudestaan jälttä jälsi, puun nilakerros jämijä tukeva, vakaa, jämäkkä jäntrikki eräänlainen miesten takki jäpäkyörä kuivettunut leipä järetö vallaton, pahankurinen. Ol hää penskan nii järetö, et emmie uskont hänest miestä tuleva. järiä karkea (jauhot tai suola) järki(n)ää, järkennää heti, samantien, kaikki. Hää läks järkennää mänemää(lähti heti). järtsäkkä kiinteä (ruuasta) jäväköitellä irvistellä jääkkäine jäinen, jäätynyt. Kavata vähä, tie on nii jääkkäine. jäärävä kiero, oksakas. Jäärävää puuta ei ole helppo halkaista. jörrittää murjottaa, jurottaa K kaakka kaakku kaalaa kaalii kaappuna kaapsahtaa kaarittaa kaarto kaasnakirstu kaaso kaassa kaattuva kaatuu kaavailoo kaave

kokkare, kova maa lapsille tarkoitettu leipä kahlaa esim. pitkässä heinikossa, astelee harvakseen kaapii puhtaaksi esim. kattilan keko esim. juureksia tai viljaa nousta äkkiä ylös esim. makuulta. Ks. kapsahtaa valittaa, selittää vaikeuksiaan. Hää kaaritti selkäjään (...valitti selkäänsä / että selkä on kipeä). loimivyyhti tavarakirstu, myötäjäiskirstu morsiamen pukija ja seuralainen velli lampaannahkavälly. Kyl miekii muistan, ko lapsen maattii kaattuvan al. (äänestä) sortuu, painuu aikoo, suunnittelee. Mitähä se nyt mahtaa kaavailla? kuje, metku, ilka, tapa. Sil on ain niitä kaaveitaa (metkuja). 15

kaaveiloo kaha kahakiikaal kahareisi kahatoimine kahekese kahist kahmalo(llinen) kahvel kaie, kaite kaihovaa

kujeilee kahtia, puoliksi (tehdä kaha=jakaa kahtia) kahden vaiheilla istua jalat eri puolilla istuinta kangas, jossa toimet kulkevat kahteen suuntaan kahdenkesken kahdesti, kaksi kertaa kourallinen haarukka pirta (kankaankudonnassa) kaipaa, ikävöi, kysyy, etsii. Hää nii kovast kaihovaa kottii (ikävöi kotiin). Mitä hää nyt oikee kaihovaa (mitä etsii)? kaihtaa välttää kaikkovaa menee pois, häipyy, pakenee, loittonee kaikottaa puhuu äänekkäästi, huutaa kaino ujo kaipajaa kantelee. Tytöt kaipasiit opettajal, jot pojat tekkiit kiusaa (...kantelivat, valittivat). kaistapää, kaistapäine hullu, kaheli kajakka kuulas (säästä), kaikuva, kuuluva (äänestä). Kevätilma ol kajakkaa, ja lapsiin äänet kuuluit kylän laialt toisee. kakkara ohut ohraleipä kakko (ilmansuunta) kaakko kalaraasseli kalojen välittäjä kalapyytö kalanpyydys kalenat nurkkatanssit kalentka pieni pihaportti kaleskat nelipyöräiset ajelukärrit joissa on kuomu kaljuu karjuu, huutaa kalkattaa puhuu äänekkäästi kalkatus puheen sorina, pulina. Siin käi kalkatus, ko naiset pääsiit yhtee. Myös pienten, esim. lehmänkellojen kalkatus. Vielä pienemmät, kuten hevosen kellot, kilkattiit. kalkkala kulkunen kalkkaroip oleskelee jouten, viettää aikaansa turhaan kalpassi makkara, yleensä lenkkimakkara kalpassikäähkyrä makkaralenkki kalsut terättömät sukat kammitsa kiinnitys (kaksi vastaa kiinnitetty yhteen vitsaksella), kielen kammitsa (kielen kanta). Kohvi se laukas

kammitsoip kampii kamppeet kamppii kampsut kanava kaplas sivupuu) kappa kapristaa kapuaa kapsahtaa

Anninkii kielen kammitsan ja sit setvottii rästii jääneetkii asjat. pitelee kiinni, estää kapuaa, kiipeää, mönkii, kävelee tavarat, vaatteet. Pitäs lähtee ostamaa uusii kamppeita. Kokkooha kamppeis, lähetää. kävelee kapineet, tavarat maantien oja reen ketara, jalaksia ja kaustaa (jalaksien suuntainen yhdistävä tukipuu puinen kaatoastia (esim. piimäkappa) nousee ylös (maton reuna), lähtee liikkeelle, juoksee,

nousee ylös äkkiä. Kapsaht kaulaa (halasi yhtäkkiä). Ks. kaapsahtaa kapusta puinen (ruoka)kauha kapuvaa kiipeää. Kapus vintil (kiipesi yläkertaan). karhe pitkänomaiseen kasaan haravoitu heinä karhioittaa Esim. pässinpökkimät sukat karhioittivat kamalasti. kariste Esim. pellolle jääneet heinän tai viljan rippeet, varisteet karmakka karmiva, puistattava, raaka ilma karmannikkaine sammakko. Ks. konnikkaine karmooni yksirivinen haitari karpeenkaristaja tosi navakka tuuli, joka vie roskat puista karsinoip ravistuu, kuivuu (puuastia) karsta syyhy, ruvettunut iho kartano asuinrakennus pihoineen ja muine rakennuksineen kartanomaa pihamaa, piha kartat karstat, villan käsittelyvälineet karteenit ikkunaverhot. Ikkunois ol emännän omakutomat karteenit. karttu pyykki- tai kaulinkarttu karvalaukku, karvalauri karvarousku (sieni); verkarvalauri leppärousku karvane värinen, esim. punase karvane (punainen) karve jäkälä, naava (kivenkarve eli kiven pinnalla oleva jäkälä) kasa (leipä)pala, kulma, (kirveen)kasa eli hamara kasakka päiväläinen, päivätyömies, renki kaskuvaa kertoo juttuja, vitsejä kasetti sanomalehti kassara hakokirves, vesuri (lännessä havu)

kastikaine heinäkasvi kastrulli varrellinen kasari kastuttaa kastelee, kostuttaa, liottaa kasukka 1. turkisnuttu 2. leivänkanta kate (sängyn) peite kattilalohko, potlohko perunakeitto katu ajokaluille tarkoitettu pihamaan osa kauhtana turkin yllä pidettävä päällysnuttu kaula, kulkku kurkku (ihmisellä) kaulailoo kaulailee, halaa, syleilee (kauppa)saksa kulkukauppias kaulusniekkahame vyötäröhame kauriska siirapilla maustettu pikkuleipä, piparkakku kausta reen sivupuu kavattaa varoo, vahtii, on varuillaan. Kavata häntä sillaikaa, ko mie oon lypsyl(vahdi häntä). kehiä helposti mukaan lähtevä. Jos on kehiä kelkkaa, pittää olla liukas liukumaa. kehno heikko. Äijä on käynt jo nii kehnoks (tullut huonokuntoiseksi). Kehnooha tää miun olemissein jo on (huonoa). kehtajaa viitsii. Kuka heiä haastiloijaa kehtaa kuunnella (juttujaan viitsii kuunnella). kehtoittaa laiskottaa, ei viitsi kehvel(i) lievä voima- ja haukkumasana. Pojan kehveli eli koltiainen keitos ahjossa kuumentamalla (keittämällä) tehty hitsaus keitti keitto kekka pää kekassa, vinossa, kallellaan oleva kekkaämmä suojelija, ‘esiliina’ kekkulis humalassa kellar, keller kivistä muurattu kellari kellonkannatin kellonpanta kotieläimillä kelloo oksii, kuorii puita kellää moittii. Kehtajaakii ain kellätä minjaase (viitsiikin moittia). kelsiturkki päällystämätön lammasnahkaturkki kenkki lahja kenkkää lahjoittaa, antaa ilmaiseksi (kenkä)lankki kengänkiilloke kennäs kuiva tasainen paikka, pihamaa kepyt/ kepiä kevyt (kepiä-keppeemp) 18

keral kerkijää kerkiä kerra kerrää

kerrääjä kertaa kese(tekone) kestkievaar kestäätik(s) ketros keträjää ketsaahtaa ketsallaa kettu kettää kevenäip kiehinäip kiehnäjää kielkakkara kielkakkaraa kieltää kiemailoo kierrenäine kiertelöö kieräip kiessit kihajaa paljon ihmisiä) kihelmitsä kihu

kihvel(i)

mukana, kanssa. Lähe miun kerallain. ehtii. Kerkiäähä tuon nyt vähemmälkii (ehtiihän tuonne). sukkela (kielestään), puhuu sivu suunsa joskus, kerran, kerta pyytää morsiusapua (entisaikaan morsian kävi häiden alla saattajanaisensa kanssa kylällä keräämässä rahaa ja muita lahjoja ), kerjää kerjäläinen kertaa lankaa useammankertaiseksi kesken(tekoinen) majatalo kestävätkö nilkka, nilkkaluu kehrää lankaa kaatuu kaatunut, pitkänään ketto, kuori, kalvo, kesi, kelmu esim. maidon pinnalla 1. ei ketään. Ei näy kettää tulevaks. 2. nylkee, kuorii (esim. kerman maidon päältä), kiskoo päreitä tai tuohta kevenee, synnyttää hinautuu, kiepahtaa, siirtyy, liittyy seuraan. Kyl täs pittää kiehinäijä kottii päi, pere uotteloo iltasta. 1. kehnää, hankaa (esim. kissa kylkeään säärtä vasten) 2. vehtaa, on rauhaton (lapsi) uunin kielikivellä paistettu leipä. Ks. syöttää lehmä kieltää maitonsa, on antamatta keimailee, mielistelee kierteinen (esim. lanka) kierittelee. Rikassikka kiertel seltpotskoi (Kaupanhoitaja kieritteli eli siirsi kierittämällä sillitynnyreitä). kierähtää, kiertyy kaksipyöräiset ajelurattaat kuhisee (esim. paljon hyönteisiä, jossakin on koolla parvi, ryhmä. Ks. Seulaimet. Paavon Maija lippas sammaa kihelmitsää (tuli samaan joukkoon). kihupyhä. (Ennen oli kirkkovuodessa neljä pyhää, joita kutsuttiin kihupyhiksi. Silloin kokoontui kirkonmäelle paljon ihmisiä naapuripitäjistäkin.) (rikka)lapio

kiihkovaa

kiikertää kiisseli kiistajaa kiistapiika kiittelöö kikattaa kiksa killittää kimahuttaa kimakka kimpura kimpuraa) kimpuroip kinnas kinnerkokka kino kinnoiloo kipajaa kipakka kiperä kipi(j)ä ki(p)pasoo kirassi kirja kirjutus kirkkomaa kirkkoväärti kirkonvaivane kirpitsä kirppuiloo kirssi kisko kismittää vielkii. kisperpuu kissanpiirakka

hehkuu (hiilet). Ain pittää olla sätkä kiihkoomas suupieles. Hiilet kiihkovaat (hehkuvat, syttyvät palamaan) juoksee kiireesti (eläimistä) kaurajauhoista tehty hapankiisseli kilpailee. Joulukirkost palates kiistasiit siint, kene hevone se parraite ravas. kilvan tavoiteltu tyttö kehuu, kiittää nauraa makeasti hiussolki, -pinni katsoo killittää lyö kimeä hapan, kitkerä, karvas (esim. hapantunut maito oli rimpuilee, kiemurtelee, reuhtoo villalangasta virkattu lapanen polvitaive hämähäkin verkko (kasteessa) (maa) kinoilee, maassa on hämähäkin verkostoa liikkuu, touhuaa 1. äkkipikainen 2. kirpeä käyrä, väärä, kippura sairas, hellä, arka. Miul on käs nii kipijä. Hää on olt kipiän jo usiamman päivän. Ks. läsivä käy jossakin, juoksee, kipaisee paloöljy (käytettiin öljylampuissa) kirje. Oot sie saat kirjan sulhaseltais? Laitaha siihe kirjaa miultkii tervöisii. kirjoitus hautausma seurakunnan luottamusmies vaivaishoitolainen tiili (kirptsäuun oli tiilistä muurattu) ves kirppuiloo juuri ennen kiehumista tehdaskutoinen villakangas, kirssihuivi puun säle suututtaa. Kyl minnuu kismittää se hänen sanomisseen kirsikkapuu kaurajauhoista ja siirapista tehty pieni leivos 20

kissa(n)potti kitku kittajaa kittilä

pieni matala kuvioitu savivati häkä, katku juo. Tuota taarii senko kittajaa yleaikaa. hyppyleikki, peli maahan piirretyissä neliöissä, ruutuhyppely. Ks. telttii kittilää kiukuva tuvan uuni, leivinuuni kiuskaa riidellä. Kiuskajaat ko kissa ja koira. kivaar kivääri kivestää tulee hankalaksi. Mikäs siin nyt alko kivestää (mistä hankaluus johtuu)? kivistää särkee, pakottaa. Päätäin kivist män yön. koha kunhan kohtsiltää, kohtsillää pian, kohta kohtu vartalonmukainen naisen pusero kohva jäähile kohvi kahvi. Otat sie kohvii? kohvhummar kahvihuhmare kohvkattila, kohvpannu kahvinkeittoastioita kohvkuppi kahvikuppi kohvpelit kahvintarjoiluvälineet koi (ko ei) kun ei koi(j)ois kun ei olisi koi(j)oo kun ei ole koikka resla(reki) koikkuu kärkkyy koirii poraa reikään tilan pultin kannalle kois (ko ois) kun olisi koit (ko et) kun et, koska et koittaa, koitteloo sovittaa, yrittää. Koitaha, soppiiks tää kolttu siul. Koittele pittää kii, ko mie väännän. koivurieska selkäsauna. Ks. risupiirakka kokka koukku, kuokka kokkatyttö arvossa pidetty tyttö kokko 1. kokkare 2. nuotio, rovio kokolankane täysvillainen kolajaa kolistelee, viettää aikaansa joutilaana kolakka kylmä. Aamu ol nii kolakka. kolistaa kulkee yöjalassa kolkka kulma, mutka. Kau kolkka (kadun kulma). Pan rahat nästyyki kolkkaa (nenäliinan kulmaan). kolpakko leivinuunissa hellan päällä oleva kupu kolpitsa uunin sivussa oleva penkki 21

koltti kolttu komotti komotti konahtelloo

konepuu koneva konkari konnikkaine kons konsaa kontrata kontsikka konu kopeljakku kopitsa

koppanajako koppeli kopra koprakupu kopristaa kopsa kopukka koranta kor(i)

korjaa kormano posmittaa. kormittaa korotniekka korsteeni korttajaa kortavoi kortikka

lapsen mekko, nuttu, lapsen asuste yleensä mekko, erityisesti pikkutytön mekko lipasto pesukaappi leuhkii, näyttelee. Joha herkes konahtelemast ja hienouksiaa näyttelemäst (lakkasi leuhkimasta hienouksillaan). tarvepuu ihmeellinen, omituinen, vitsikäs vanha, tottunut hevonen sammakko, rupikonna. Ks. karmannikkaine milloin. Laukkuryssät käivät kaupittelemas kons mittäi (venäl. kulkukauppiaat...milloin mitäkin). koskaan olla tyytymätön, valitella pojankoltiainen kummallinen, erikoinen, komea kolmijalkainen jakkara sinkilä, määrly, hirsihaka (puuhun lyötävä u:n muotoinen kiinnitin) Piikkilanka kiinnitetään pylväisiin kopitsoilla (sinkilöillä). jokainen ottaa mitä ehtii kasvitarha, ryytimaa, puutarha koura koura, käsi. Elämäis on miun koprakuvussain. kouristaa. Kissa kopristelloo kynsijään. jauhovakka, tuohivakka tukeista tehty lautta korento (jonka varassa kannettiin esim. vesiämpäreitä) (ei koppa!) esim. itukori, kalakori, pyykkikori, rotinakori (erityisen hieno rotinoiden viemiseen tarkoitettu), ruummenkori (iso selässä kannettava olkisilpun kuljettamiseen tarkoitettu) vie, ottaa pois. Korjaa pois nuo vehkeheis pöyvält! tasku. Tempas kormanostaa pumaskan ja alko kohentaa miilua vihannesten viljelijä savupiippu kaivaa, tyhjentää. Poika korttas isän pussist kaik rahat. miliisi, Venäjän poliisi pyöreä ohut rautatanko

kortteer(paikka) korventaa

kos(s)ana kosla kostajaa kosteli kosti kost ikkää kostuke kotkotukset kotjpere kotsana kottero kotjväy koulunkanto kous(s)ikka kova kovakuulone kovalakine kovenaip kovenoo kuhajaa kuhisee kuharkka kuhilas kuhnailoo kuhnuttelloo kuja kuipas käi kuis kuiteskaa kuja(maa) kujaset kukerrus kukertava kukko lanttukukko, kukkopäännää

vuokra-asunto, yöpymispaikka esim. kaupunkimatkalla 1. polttaa, pakottaa. Korventaa syväallaa (polttelee). 2. harmittaa, suututtaa. Kyl se asja minnuu sit korvens (harmitti). öljykankainen sadetakki kuskin istuin ajopeleissä, ajopelin yleisnimitys kestitsee, tarjoilee. Kyl hyö meitä hyväst kostasiit. pellavakankaasta tehty naisten kesäviitta kesti, huolenpito. Käsettii sukulaiset kostii (kutsuttiin...kesteihin, pitoihin). juuri kun, silloin kun, ikään kuin, kunhan ruokajuoma tavat, kujeet kotona olevat kaalinkerän kanta tosi iso reikä hampaassa kotivävy vainajan hautaan kantaminen vesikauha. Vrt. kapusta leivänkuori, kannikka huonokuuloinen, kovakorvainen ankara, peräänantamaton. Issäin ol kovalakine (ankara). kovenee, uhkailee. Pittääks teil oikei kovenaija, ko että vähemmäl uso! heikkenee (kuulosta) 1. kiehuu, vaahtoaa, kuohuu, käy (esim. olut) 2. kansaa keittäjä lyhteistä tehty keko (12 lyhdettä) viipyy. Mis hää nyt kuhnailoo, ko ei jouvu jo. viivyttelee maapohjainen eläinsuoja kuinka kävi kuinka se kuitenkaan navettarakennuksessa oleva avonainen tila tavallisesti aidattu yksityistie 1. teerin kujerrus 2. koristekuvio monenkirjava täytteellä valmistettu isokokoinen leivonnainen (esim. kalakukko) kukkurapäänä, kukkuroillaan 23

kuksina kulakka kuleksia

puinen maitoastia, maitotonkka nyrkki. Tuo se on ain kulakat pystys. jäädä jäljelle, jäädä käyttämättä. Syö ruokais loppuu, ettei jää kuleksimmaa. kuli niinimatto, (ruumen)säkki, kolli, paali. Kuli jauhoi, toine suolaa. kulkku (ihmisen) kurkku kulkkuriepu kaulaliina kullaip 1. kyläilee 2. törsää, kuluttaa rahaa kulohka pieni kuli kulppa pieni lammikko, vesitäytteinen mudan- tai savenottopaikka kummaalkii kummallakin kummittelloo enteilee kumppal kumppani, toveri. Hää ol miun kasvinkumppaliin (lapsuustoveri). kunapäin sinä päivänä, minä päivänä. Kunapäin hää vaa tuost ovest astuu, sillo mie lähen. kunnankot, vaivastalo kunnalliskoti, vanhainkoti. Ks. pohatelnoi kuoha vaahto kuolleen vaatteet saniaislaji kuomi ajopeleissä oleva alaslaskettava nahkainen suojakatos, kuomu kuomina riihen ruumenhuone kuorema, kuoruma kuorma. Sillo on kuoruma täys, ko ei siijä rukkasii pääl panna. kurniekka kala- tai lanttukukko kuosti luonnontuotteissa maksettava palkkio tai annettava lahja kupajaa etsii, hakee kupitsoo kuppaa. Kuppar kupitsoo. kupo iso sitoma puituja olkia kuppeellaan kyljellään kupsa kauppias kurikka puunuija, survin kurknuokka pesemättömät jalat tulevat kurknuokan haavoille kurassa juoksun jälkeen. Ks. variksesaappaat kurnailoo näkee nälkää kurnaali rasvaton maito, kurri kurnuvaa pyytelee, anoo. Pikkune sisko kurnus yleaikaa veljeesen joululahjaks saamaa huulharppuu, jot hääki tahtos soittaa.

kurohka kurroo kurvi kussakko kuteloittaa kutjuu kutsari kutsaa kuttoo kutvahtaa kutvahuttaa

lavetin etupakkojen läpi menevä kääntöakseli ompelee tai sitoo huolimattomasti kuore. Ks. norssi vyö kutisee vaate kutistuu pesussa ajomies, kuski kyyditsee. Mie kutsaan teiät hevosel kouluu. Kala kuttoo (kutee). hievahtaa. Ei kutvahtantkaa paikoltaa. liikuttaa tunteenomaisesti, koskettaa tunteita. Ei se asja häntä kutvahuttant (ei liikuttanut). kuukkii kyykkii, kumartelee, työskentelee kumarassa asennossa kuukkuu 1. kukkuu. Käk kuukkuu kuuse latvas. 2. nyökkyy (ylävartalo taipuu eteenpäin) 3. valvoo. Älä kuuku nii myöhää, et pääset aamul yllää. kuurne kuuro kuurnita seuloa, siivilöidä (esim. jauhoja) kuuruus kumarassa, kyyryssä kuurupeitto piilosilla olo kuvailoo, kuvvailoo hahmottelee, kuvailee. Martta kuvvail nii eläväst hein kotijaan siel Ameriikas. kuvahine kuvajainen, varjo veden pinnalla kuvallee kunnollisesti kuve, kuppeet kylki, kyljet. Ks. sivut kyläluku(set) kinkerit kyllää kylläkään kyllöine kyläläinen kylvettää antaa vitsaa, lyödä, piiskata. Mie sen paistilaisen viel kylvetän (piiskaan, annan selkäsaunan)! kylämies kylänvanhin, kyläläisten edusmies viranomaisiin päin (määrättiin kinkereillä) kymmenikkö kymmenestä lyhteestä tehty kykkä kynkäpääs käsikoukkua, Ks. käskynkkää kynslaukka valkosipuli kyntelöittää pistelee (sormia palelemisen jälkeen) kyty aviomiehen tai -vaimon veli kyynyspää, kyynäspää kyynärpää kyytselkä lehmä, jonka selkä on ylöspäin koholla kyyttö itäsuomalainen lehmärotu käestpittäi ohjata tai neuvoa kädestä pitäen, perusteellisesti kähiä käheä (ääni) 25

käkijää

könkkyvää köröttää

enteilee, aikoo. Käkes lähtemää (aikoi lähteä). Nyt käkijää, tulloo vieraita (sanottiin kun nenää kutitti). aviomiehen tai -vaimon sisar, veljen vaimo osaksi lahonnut puun juurakko kätönen, lapsen käsi kangaspuissa (telleissä) lankatukin kiertymistä säätelevä puu sätkä käpistelee, tekee pikku hommia, askartelee Läksiit käpälämäkkee (pakoon, karkuun). käärme. Ks. mato syttyvä liekokasvien itiöpesäkejauhe kaksi- tai nelipyöräiset rattaat. Valkjärvöist tekkiit enne rekkii ja kärrilöi. Sit valjastiit hevoset ja ajjoit Viipurii markkinoil. Siel näät sit möivät niitä ja hyvi männiit kaupaks. ajokaluvaja käsketty käsillä kopeloiden käsikynkää. Ks. kynkäpääs sanoa päivää, tervehtiä kädestä pitäen. Sanotaakii oikee käspäivät. käsikynkkä, käsikoukku kehto alkaa, rupeaa. Pittää sit käyvä tekemää (alkaa tehdä). Käyhä siekii jo makkaama (rupea nukkumaan). käyden, kävellen. Sellasen matkan nyt männöö kätejalkaa. kiehkura. Hiukset käähkyrällää (kiehkuroilla). puola, sukkulaan pantava paperipohjainen puola kääntöpääveitsi, linkkuveitsi kääntyy, kääntäytyy kohmeessa kapuaa, kävelee hiljakseen 1. epätasainen maa, kannokko 2. pöytä könkelikkönä (paljon tarjottavaa) hyppii, kömpii, kävelee ontuen ajaa hevosella, köröttää lasta polvella

L laae laahtajaa

riihen lattialle ladottu lyhderivi, alaus teurastaa

käly kämärä käännä, kännä kääntöpuu käprä käpäjää käpälämäkkee kärme kärpäsenruuti kärri

kärrikuuri käsetty käskopelo käs(j)kynkkää käspäivää käsramppi kätkyt käyp kätejalkaa käähkyrä käämi kääntäpää käänäip köhmees kömpii könkelikkö

laaki laamasoo laamii

isku, halvauskohtaus kävelee, kulkee kiireesti 1. laapii, lääppii. Älä laami silmiäis likasil käsilläis! 2. kerää ahneesti laani tukkilaani, kenttä jolle tukkeja on kasattu laantala lauteiden alus saunassa. (Uskoteltiin, että lapset löytyivät laantalasta.) laaos lakkaat, niittäjän eteys laapoo kävelee harvakseen laatii Äitiin tätä laati (kertoi). Hää laatii venättä ko aika poika(puhuu venäjää). lata(ja)a selaa (kirjaa tai lehteä) lahakka pehmeä (esim. kangas), haalea (vesi). Ks. lahia lahantka, lahentka puinen jalallinen pesusoikko, pyykkipunkka lahi(j)a 1. pehmeä (esim. kangas) 2. lauhkea (eläin tai ihminen) lahna(ja)a sotkee (viljapeltoa kävellessään) lahtar teurastaja lahtaa teurastaa eläimiä; tehhä lahtii lainovaa nielee laivitsoo lyö lyhteitä riihen seinään, varistaa jyviä laiskaluku Jäähä laiskal (koulutuntien jälkeen laiskalukkuu) lajuvaa haaskaa, sotkee, suoltaa, lahnaa lakeri kiiltonahka. Lakerkengät laki sisäkatto lakia aukea, laakea laklamppu kattolamppu lamovaa, lammoo laiskottelee, nojailee, makailee. Lammoo ko kipiä kissa. lamppaa kävelee lampuoti tilaa vuokraajana hallitseva. Ks. arentilaine lankanen shaali lankijaa kaatuu, kompastuu. Lankesin liukkail ja jalka män sijoiltaa. lankkuvaa lantsii Lantus lapane lapahuntuu lapia lapikas lappaa nopeasti 3. tulee

juo kävelee harvakseen 4. joulupäivä, Viattomien lasten päivä puikoilla neulottu käsine. Mie neulon siul uuvet lapaset. halvaantuu puinen ojalapio, jossa kärki/terä vahvistettu raudalla kippurakärkinen nahkasaapas, pieksu 1. vetää narusta kättä vaihtaen 2. juoksee/kävelee jatkuvasti jotakin, mättää 27

lasareetti lasku, lekuna lasseip latina latinki latsi latsii latvormi laukki laukkuryssä lauta lautaset lavetit lavi lehakka lehestää lehtivihko lehtrepo leipkasa leipälapia leipälinkku leipäluu leipäressu leipäsekkoos lekartsu lekkeet lekko leksahuttaa lelli lellittellöö lemettinen lempsu läpäkäksi lemuta lengahtaa lenko

sairaala (Myöhempi sana sairaala ääntyi sairala.) leilintapainen astia laskeutuu kirjoituskirjaimin kirjoitettu teksti panos tori, varastoalue latoo, kävelee asemalaituri hevonen jolla valkoinen läikkä otsassa, laukkipää hevonen venäläinen kulkukauppias (haukkumanimi) hylly. Sulani lauval (ruokakomeron hyllyllä). 1. saunan lauteet 2. hevosen lautaset, lantiosta hännänjuureen ulottuva kaareva takalihas, yläkuve nelipyöräiset työkärryt puinen lehmän kaulain hyväntahtoinen, lempeähkö kulkee kiireesti, rehvakkaasti lehdeksistä tehty nippu mielistelijä leivänpala, leipäviipale pitkävartinen puulapio, jolla leivät laitettiin uuniin ja otettiin sieltä. Ks.otinlapia suu leipäluulla nostettiin taikinaa tiinusta pöydälle leivottavaksi leivänpaloja ja lämmintä maitoa, maitolämmitös seattu taikinanjuuri (puoskarin) lääke vehkeet tuli, liekki, nuotio tokaisee lelu hellittelee, tyynnyttelee akanansekainen jauho höpsö, hupsu Imelletty ruispuuro Sellaista puuroa sanottiin myös haista jäähtyä. Annaha kohvin lengahtaa, se on nii tulista (anna jäähtyä, se on niin kuumaa). kiero, kaareva 28

lennettää lenssu, lentsu lenttaa linttaa lenttuvaa lepsaahtaa lepsu lesentka lestjauho letvehnane leve liekhä liekku liekkutuoli liekuttaa lientyy liestyy lievinä lihakönttä liikkaa liikkuu liikuttaa liina liippi liippikalat liipotin liiter liitinki liitta liitan kuuppa liivjauho likka likkeel likistää likottaa lillapunane lillii limuska linkkaa

ajaa takaa. Mikäs kannoi tuolviisii lennettää?Onks koira välillää? nuhakuume, influennssa 1. lapsi puhuu vajavaisesti 2. kulkee kengät lintassa. Ks. kävelee epävarmasti. Ks. tenttuvaa putoaa istumaan, herpaantuu löysä, veltto, kevytmielinen, höperö liitan kuupan reunus, jolla pidettiin tulitikkuja kuorituista jyvistä jauhettu jauho, lestyjauho letitetty pullapitko 1. karstattu villahahtuva 2. haravoitu heinäleve lieneekö narukeinu, kiikku Pääsiäiseks lapsil ain laitettii sarraimee liekku (latoon narukeinu). keinutuoli keinuttaa, tuudittaa. Liekutti lasta kätkyvees. palaa hiilille. Uun on lientynt. purkautuu, rispaantuu esim. reunaommel kankaassa karitsan villa lihapala ontuu. Se ol sellane vanha mies, joka liikkas. leipä liikkuu nousee, kohoaa liikuttaa leipiä siirtää leipiä uunissa hamppu lippo lippoamalla saadut kalat niittokoneen kiertokanki puuliiteri, puuvaja; halkokuuri 1. liitos 2. hihansuukaitale. Ks. linninki hella höyrykupu lieden yläpuolella rehujauho lapsenhoitaja, likkatyttö lähellä, melkein puristaa, rutistaa. Älä likistä nii kovvaa miun kättäin. hoitaa lasta. Mie mään ens viikol likottammaa sisarein poikaa. sinipunainen, lila kelluu Minge mittäi limuskoi (minkä mitäkin herkkuja). iskee silmää 29

linni linninki linohka linttaa lintu lipajaa lipettii lipittää, lippasoo lipokas lippaa lipsuvaa litessi litistyynt littuu litkat liuh(k)a liuhki liuhkannu liuhtoo liukkaast livohka lohko lohottaa loikoo loimtäkki lokasoo lokkaa lokosa loinoo loma lomovaa longottaa lonikka lonkata lonkkasoo lonkko, lanteet lontii looteri lopen

lettu, räiskäle leningin, puseron, paidan reunus tai hihansuukaitale mittakeppi kulkee kengät lintassa, vinoon, kieroon. Ks. lenttaa ilmansuunta etelän ja lännen välillä (lounas) Ves lipajaa, ko kalat hyppiit vettee. pakoon, omille teilleen. Pojat läksiit lipettii, ko huomasiit, jot näkkiit heit pahateos. juoksee. Kesäl ain lipitettii paljai jaloi. naisten kenkä kävelee nopein askelin (erityisesti lasten kävely) lihtaa pellavia kova karamelli. Vrt. sipuli litistetyt ryynit, littana män littuu (litistyi) kaupantekijäiset tuohilippi kerma kermakannu kävellä liuhtoo, hosuu sukkelaan karkuun, pakoon. Myö ko saatii jalat allaanna ja lähettii livohkaa. potlohko, perunakeitto, uunilohko makaa, loikoilee makaa, levähtää maaten kangaspuissa kudottu villatäkki syö nopeasti, ahmaisee, hotkaisee kaappaa leppoisa, mukava, hyväntahtoinen. Mut ol meil lokosat oltavat! kursailee, vähättelee itseään rautakanki sortuu, vierii raottaa laiska hevonen juoda lonkata, kulauttaa ryyppää, nielaisee lonkka, lantio kävelee hitaasti laiska, laiskuri erittäin, hyvin. Hää on kaikees nii lopen tarkka. 30

lopotti loska losmittaa lotna lotniekka louhi

louhka loukku loukukkaine louna lounat luhti luimitnaata luiska luiskajaa lukkee lummeehtuu lummehuksiis lumpenkki lunkku luoko luonistuu luont luonto luosa luosuta luska lusti luukka luulnootiks luuspa luuvalo luuve lyhvä

kirkonkylä puunkappale, puukiila jaaritella mukava. Tulla lotnast juonee (tulla mukavasti toimeen ihmisten kanssa). kirvesmies, rakennusmies. Kts. timpermanni salama, elosalama Lyöp louhii (salamoi ukkosilmalla). Oli vanhentunutta kieltä jo 1930-luvulla. Silloin sanottiin salamoip. suurpiirteinen, sopeutuva, antelias, tuhlaavainen pellavaloukku, lovi lovellinen lounas (ilmansuunta). Ks. lintu puolipäivällinen, lounas vinttikerros luunappi (annettiin näpillä otsalle) Nenaata, nenaata! Vai tahot sie luimitnaata! (luunapin) 1. hiomakivi, kovasin 2. vinous hioo, tekee vinoksi. Esim. viikate teroitettiin hiomakivellä luiskaamalla. Ossaat sie jo lukkee kymmenää ast (laskea kymmeneen)? tukahtuu, sammuu, hiipuu sammuksissa, korvat tukossa syksyisin näkyvä paksu ja pitkä pilven reuna lähellä horisonttia luukku kaadettu heinä onnistuu luota luonne. Hää on sellane hetasluontone (auttavainen, hyväntahtoinen). pieni lammikko. Ks. kulppa käyttää huolimattomasti, tuhlaillen lusikka mukava, hauska, lysti teräsaura luulevatkohan palvelusaika reumaattinen särky, sairaus luoko, luode lyhyt 31

lykkää

hieroo. Lykkäähä tuost lappoin välist, siit kivistää nii kovast. lymähtää painuu mutkalle lypsykappa puinen lypsinkiulu lyykähtää pudota polvilleen, vaipua voimattomana maahan. Hää ko kuul, mite isällee ol käynt, ni lyykähtkii siihe keskel pihhaa. lyyssi miehen pusero lyöp niittää heinää viikatteella lyöttäip lyöttäytyy lähtemä hieho lähättää heittää, nakkaa menemään, laittaa menemään lähätäip heittäytyy, ryntää, lähtee tai tulee äkkiä läikkyy, läikkää kiiltää, välkkyy, läikähtää (vesi astiasta) läikäähtää sykähtää (sydän) läimäähtää välkähtää, välähtää, välkkyy läjä kasa läjät mäkivyöt hevosen valjaissa läjöstää heijastaa, häikäisee silmiä äkki pelti, kirjoitusmuste läkseim, läksein loinen, läksiäin, henkilö vailla omaa asuntoa läksiäimet, läkseimet 1. loiset 2. läksiäiset morsiamen kotona läkähtyy tukehtuu, hengästyy lämpsä nahka- tai kangassuikale läpäkkä ruisjauhoihin tehty imelletty puolukkapuuro läppää läimäyttää lämäs kasassa, vinossa. Lyöp lämäks (kirjaimet silmissä epäselviä) läsivä sairastaa. Mie taian tulla läsiväks, ko nii vilustaa (taidan sairastua, kun viluttaa). Hää käikii läsimää (sairastui). läsähtää läjähtää, lätsähtää läsö, läsi(pää) hevonen, jonka pään etupuoli on leveälti valkoinen, piirtopäällä on vain kapea valkoinen viiru lätsäähtää lysähtää, putoaa läylöö pannoo pahast, tekee huonoa. Ks. melloo läähättää hengittää raskaasti, huokuu lääppä lierillinen huopahattu. Lierlääppä lätsällää. läävä navetta lönkkää liikkaa, ontuu, löntystää Löntys 3. joulupäivä. Johannes evankelistan päivä löntys hidasliikkeinen löntystää kävelee laahustaen 32

löperö löpöttää lörpöttää löröjuoksu löträ löträjää löttövareni löyhkä löyhyttellöö löökki M maaomena maasi maata, makajaa mahoto mahtaa mahti maitkannu maitlohko mait olla maitolämmitös maitotönttö makeloittaa maklakoi(tell)a makkookset maksa maksittaa maksuu vastaa malka malkki maltas manikoitella mankii mantsikka marhaa markkinalatsi marmattaa

veltto, löysäotteinen, höperö 1. puhuu pehmoisia 2. Lunta sattaa löpöttää. puhuu perättömiä, valehtelee hiljainen juoksu, hölkytys pehmeä, veltto, märkä sotkee, kastelee lakkahillo viuhkaa muistuttava väline puistelee, pudistelee sipuli

peruna vaseliini, kärrirasva nukkua, olla makuulla. Makkaa kauva, kasvat suureks, pääset pässii paimenee. (lauloi Paavo-setä ennen) mahdoton. Meilt pääs mahoto kova huuto. mahdollisesti. Mahtaaks hää tietääkkää (tietääköhän)? voima, valta maitokannu maitoliemeen tehty perunakeitto olisit ollut, mikset ollut. Mait antaa hänen olla (anna olla rauhassa, olisit antanut olla). keitettyä maitoa ja leipää, maitomuru, leipäressu maitohinkki harmittaa, suututtaa makeilla, mielistellä Leipää tulloo makkooksii. Leivät litistyvät , jos ne ovat uunissa liian lähellä toisiaan. kannata (ei maksa haastaa) hyppäyttää kissaa käsiensä yli maksusta, rahalla painona oleva puu olkikatossa malja, maha odotas. Maltsaikaa (malta sen aikaa) suostutella hiipii mansikka kulkee edestakaisin. Ks. hilppaa. Siin hyö nyt marhajaat ko naar(i)hallit. (kulkevat edestakaisin) markkinapaikka, tori toruu, moittii 33

marnuvaa marraskettu massina massinoittaa matalaa kättä

matjastella matlakka matlakoittaa mato matrassi maukku meininki melloo menovaa mertsäkki mesi mesomena metka metla metsäsika mielii Mikkel mikskää millokaa milläiskää minges minja minnäiskää mirna misti mittajaa moikaa moinaankaa mojuvaa meteliä). mokomakkii mokomalaine

pyytelee, kiukuttelee orvaskesi 1. viskuukone, viskuri riihessä, jolla rukiita puhdistettiin; kasmasiini 2.veturi viskata vilja viskurilla lyhytkasvuinen, matala, pienehkö. Uus kaupahoitaja ol matalaa kättä, häntä alettiikii sannoo Pien-Antiks (pienikokoinen, pienehkö). liehakoida, makeilla imarteleva, viekasteleva imarrella, mielistellä. Kyl hää nii lirputtel ja matlakoittel (mielisteli, makeili). käärme. Ks. kärme patja kalan mätipussi aikomus, suunnitelma, ajatus tekee huonoa, on huono olo pitää äänekästä pahaa elämää, mekastaa ruumensäkki hunaja omena mukava, hauska varsiluuta mäyrä haluaa, ostettu eläin mielii entiseen kotiin Mikonpäivä, mikkelinpäivä (juhlapyhä). Männä Mikkelin (viime Mikonpäivänä) miksikään koskaan, milloinkaan Älä oo minnäiskää. (milläsikään) Minges teit ko män. miniä milläsikään säyseä, kesy hevonen sumu, usva punnitsee soi, kaikuu. Kirkonkellot moikaat (moikuit/moikiit). millänsäkään mekastaa, menoaa, huutaa. Mojusiit kaike yötä (pitivät mokomakin tehostesana 34

molkki molloot molotniekka molotsa monistelle monjaat monkka monnee piihi morsee morski most motasoo mouhuuja mouhuvaa muino muite muiteskii mukkiipäi muksii

pieni muikku. Ks. rääpys molemmat maitokuski reipas, soma, mukiin menevä usein, monesti muutamat, jokuset monkkaluu, nilkan sivulla oleva korkea luu moneen kertaan, kaikin puolin morsian korvasieni ehkä, jos lyö aina äänessä oleva, leventelijä aina äänessä, puhuu turhia, kerskuu, leventelee ennen aikaan, muinoin muuten muutenkin hyvin päin, oikein päin tönii. Hää mukkas minnuu kylkee ja kuihas korvaa salasuuven (tönäisi kylkeen ja kuiskasi korvaan). muli nupo, mulipää mulistelloo mulkoilee mummo isoäiti. Korvasi varhaisemman ämmä-sanan. munakaakku sokerikakku murkina aamuateria, aamiainen. Väk istu murkinal. murtsii sulloo, painelee huolimattomasti murtsittaa kantaa vaivalloisesti muru voimuru, maitomuru mutristaa mutristaa suuta mutroo rypistää mutustaa pyöritellä ruokaa suussa muulo muulloin muussaa myllää muutra veikeä mylläjää sekoittaa, peuhaa mykrä myyrä myrä(kkä) lumipyry. Lunta tul eilettäi nii, jot ol oikia myrä (lunta tuprutti kovasti). myrähtää hapantuu tai alkaa hapantua. Maito on myrähtänt. myyrkattila, myyrpata muuripata saunassa tai karjakeittiössä

mytteityä l myötämyösii mänettellöö män(nä) suntain männöö mänöjää mänöllää märkänöö mättäip mättää

määtsikkä määttiijä mökäjää mökäsöö mölläkkä möllö mörkö möry möskyvää mötläkkä

N naalia naarii naasti naastiist naatti nahistaa naka nakist nakoma nalkkii napahattu napakka

Esim. jos maitolämmitys seisoo liian kauan, murut paisuvat liikaa eli mytteityvät. (maitolämmitys=pilkottujen eivänpalojen päälle kaadetaan kuumaa maitoa) kokonaan, lopullisesti menettelee, kelpaa, käy laatuun viime sunnuntaina menee pois, menee omia teitään menossa, aikeissa lähteä mätänee, lahoaa ahtautuu, tunkeutuu sulloo, syytää, kauhoo, lapioi. Mättää putroo taltrikil ja särvintä suuhu (kauhoa puuroa lautaselle ja ruokaa suuhun). Pittää mättää halot kuurii, enneko rupiaa satamaa (kasata halot vajaan, liiteriin) kumipallo. Pojat pelasiit määtsikkää ja tytöt telttiit kittilää (pojat heittelivät palloa ja tytöt hyppäsivät ruutua). ehkä, luultavasti, kukaties, mene ja tiedä, enpä tiedä meluaa huutaa. Mökäsehä niil pojil, jot tulisiit syömää. samea, sekaisin sekoitus maitoa, mustikkaa ja leipää kummitus, karhu, pelottava olento mörinä, meteli toruu, pauhaa Esim. vanha kaurakiisseli voi olla vesittynyttä eli mötläkkää

kaapia kulho tyhjäksi kerää, hankkii. Hää on naarint itsellee metsii kymmenii hahtaarloi. siisti, vähän, täpärä siististi, vähänlaisesti 1. juureksen varsi 2. väsynyt, uupunut, veltto kuivettaa elintarvikkeita tappi säästeliäästi, vähän, juuri ja juuri ystävä, hyvä tuttava kävelee Esim. baskeri, jossa on napa 1. luja, topakka, terhakka, soma 2. tiukka (esim. taikina)

napanterit naperkka nartsii nato natsaiju natsallikka neliskolkkane neuliaine neuloo nietos nietta nihkaa nihkailoo nihki niijot niinikkää niinpuu niittää nikottelloo nikrajaa nikroliini nilkinäine nimikko nirisöö niukahtaa nitsaahtaa niverä niuvoo nivuset noppa noppii nopsut nori norri norssi not notko noukka noukkii nouseva viikko nousu

ryyppy, kulaus. Otetaaha napanterit. keskikokoinen marja- tai sienikori kävelee narskutellen vaimolle miehen sisko juomaraha päällysmies nelikulmainen ampiainen kutoo puikoilla lumikinos niitti puuttuu vähän itkee, kiukuttelee, jahkailee liian pieni niin että, niin jotta niin ikään, sillä tavalla, siten. Vrt. silleen, silviisii metsälehmus leikkaa viljaa sirpillä aikailee, puhuu katkonaisesti, nikottelee tekee, valmistaa, rakentaa kengänkiilloke vereslihalla, nyljetty jollekin nimetty, jonkun oma. Tää vaska on miun nimikkoin. kiukuttelee, itkee. Ks. nihkailoo venähtää (nivelistä). Jalkain pikkuse niukaht. leipä paistuessaan painuu tiiviiksi, nitsakkaaksi visa (puu) nitoo, sitoo hoikka kohta lantion yläpuolella nopilla (pienillä kivillä) heittelemällä pelattava peli poimii nutut, vaatteet, asusteet utaresairaus lehmillä toti kuore. Ks. kurvi jotta, että. Hyvän pit pappi saarnan not oikee. laakso, noro nokka, nenä nokkii, poimii ensi viikko koillinen 37

nuhjakka nuljaahtaa nuljakka nuokka nuoska nuoteet nuppu nurmi nuttu nuuhaa nuuka Nuutipoja linna nuuttuu nuuveväk nyhtää nykäsöö

väsynyt luiskahtaa liukas, niljakka nokka leuto talvisää; lumi on nuoskaa (kosteaa) morsiamen saattajat Ks. nuuveväk nuttura. Hiukset on siistist nupul niskas. lähinnä asuinrakennusta oleva pihanurmikko asuste, takki, vaate nuuskii, etsii, penkoo tarkka, sopiva, itara, saita Viipurin linna Torkkeli Knuutinpojan mukaan uupuu, väsyy, lakastuu morsiamen saattajat Ks. nuoteet nykii, repii, raastaa, vetää nykäisee, nykii. Pittää nyvässä suoraks tuo liina. Nykäsehä suoraks se. nyrhi kirvesnyrhi nyrsyttää kävelee lyhyin askelin nyytinki leningin koriste, nauha, pitsi näikhä näinköhän näivertää kaivaa, kaivertaa näivettyy kuivuu, kuihtuu, lakastuu näkysä riittoisa näkö ulkomuoto On hänes äitiisen näkköö. näplii näpelöi näppi sormi näppäjää näpäyttää, lyö kevyesti näre nuori kuusi närte lyhteistä tehty pino, auma nästykki, nästyyki nenäliina näärännappi tulehtunut talirauhanen silmäluomessa näätse katsos, tiedätkös nöpsyt vaatteet, asusteet nöppeissää suuttunut, apealla mielellä O ohjassääri ohjasperät, ohjakset ohkaa voihkii. Mitä sie ohkat siin? ojentuu, ojentelloo Hyö ko nauroit nii, jot iha ojentuit (nauroivat ylen makeasti). oljamiis miniän muutaman viikon oleskelu entisessä kodissaan 38

olotaip olottaa omena omenavoi omenapaistikas omintaiten omipasiaan onnoikii ono opessikka oposa oppimat oraskesi orehka orsikko ortelmanni osamies osapuillee osviitta tyttö on--otra otrakakkara otinlapia leipälapia ottaa ounailoo ouvoksuu P paahe paahkuroip paahtaa paali paapattaa paapo paaruvaa paaruittaa paarustaa paasajaa

ryntää, heittäytyy. Ks. lähätäip heittää, tuuppaa, ojentaa. Olotaha tän tuo seiväs (ojenna, anna). maaomena, peruna perunamuusi, (perunahillo, potattihillo, omenahillo) perunapaistikas omavaraisesti, itsekseen yksinään, yksikseen, itsekseen onkin on kyllä tullimies, sotilas kuormajono henkilöt, jotka tulivat noutamaan miniää oljamiin marraskesi piparkakun tapainen pähkinäleivonnainen kapiot kirkonmies, kuudennusmies tavallisesti isännän perheetön veli, setämies suunnilleen, noin esimerkki, ohje. Ota siekii vaa osviittaa siskostais. Se ohra ohut ohraleipä lyhytvartinen puulapio, jolla leivöt otettiin uunista. Ks. teurastaa, hakee, noutaa aavistaa. Ks. aanailoo oudoksuu

helle, kuuma auringonpaiste; päivä paahtaa (aurinko paistaa kuumasti) tarinoi, haastelee kuumentaa, janottaa, paasaa patsas, seiväs, paalu, (tavara)kolli puhuu äänekkäästi itseoppinut lapsenpäästäjä, paapuska puhuu moittivasti lämmittää kuumaksi, paahtaa kävellä puhuu suun täydeltä

paasistuu

komistuu, lihoo. Sie oot paasistunt siit, ko viimeks nähtii. Ei näil eyvväil pääse paasistummaa. paatakka, paatekka siirappi paatsan korpipaatsama paatti karvaltaan vaalean kellertävä hevonen pahna sikolätti, sikojen karsina pahnanpohjimaine lapsiparven nuorin pahnoos pesue, pahnue paihattaa juossa paihattaa paistilaine lievä voimasana pajattaa puhuu kovaäänisesti ja nopeasti palentaa palelee. Sauna perält palentaa (saunomisen jälkeen tulee helposti vilu). palentuu paleltuu. Lieks palentunneet potati varret män yön (viime yönä). palkki lattialauta palle rinne, mäki palli pallo palsta kärrynpyörän kehä palttina kaksiniitinen (kakspiine) pellavakangas paltto päällystakki pamajaa haastelee, paukkaa pamppuvaa kävelee (lihavista ja lapsista) paneli katukäytävä pankko uunissa lieden päässä oleva laattakivi pannoo pahast on huono olo, oksettaa. Pääst pannoo pahast ( päätä särkee). pantio tunkio, lantakasa, ulkosalle tehty säilö papelo kaulin (esim. kakkarapapelo) papinkirja virkatodistus papuska nippu, tukku, kimppu parane Ei parane männä (ei pidä, ei voi, ei kannata mennä). Paranooks sin männä, jos siel on hirmu koton (uskaltaako / voiko mennä)? paraski vesirinkilä parisniekka kaupustelija, välittäjä, kauppias (esim. hevoskauppias) parissikka kauppias paritsa kaupantekijäinen paritsoip käy kauppaa parjat sontareslat parraiks sopivasti, sopivaan aikaan, sopiva, käypä parraillaa parasta aikaa, parhaillaan 40

parsahtaa partti parvees parvehuntuu pasajaa paslikka passaa passajaa

patinkit, patinit patistaa patska patsuttelloo paus(s)ina pehhaijaa pehko pehu peitto peittäip peittää pekuna pekurek pellii pelitsöö pelkka pellovas penikka penkka penska pere perehtyy peretniekka perreenpötsi perräip perskat pertsus peräne petli

saada hyötyä. Siint ei paljo parsaha (ei hyödytä). lauma, parvi, sakki mukana, kanssa, keralla, yhdessä tutustuu, kotiutuu polskii, polskuttaa huppumainen päähine, miehen talvitakki kelpaa, on kelvollinen. Ei passaa (ei pidä, ei saa). sovittaa, kelpaa. Passaa se nyt tarkast paikoillee (sovita). Kyl tää passajaa (sopii , esim. vaate). Ainha miul passaa (sopiva aika) miesten matalat nauhakengät kehottaa, käskee, yllyttää. Mie viel patistin, jot syö vaa jos kelpajaa (yllytin). paketti, puntti. Patska pitskoi ja potska kirassii (Puntti tulitikkuja ja tynnyri paloöljyä). kävelee märkää tietä välipala lounataterian ja iltasen välissä 1. telmii. Kyl siin nyt pehajaat (lapset telmivät) 2. kieriskelee yltäkylläisyydessä. Hiiret pehhaijaat viljas. pensas pehku piilo, peite. Hää työnäip pöyvä al peittoo (meni piiloon). piiloutuu piilottaa juoksijahevonen kevyt ajelureki, kilpareki männöö pellii (käy kimppuun) leikkii, telmii koira, myös huntti ja rakki tunnettiin pellava (eläimen) pentu penkere, piennar, (ranta)töyräs lapsi. Olkaaha penskat telmämättä! perhe tutustuu miesten nahkainen työesiliina, suojavaate viimeinen ruokapöydässä peräytyy piipun tai kaljan jämät, sakat pippuri peräisin jstk silmukka, ansa 41

petsaatti saarros, esim. kalat jäivät verkkoa vedettäessä petsaattiin petsajaa tekee punomalla silmukan nuoraan petsniekka uunintekijä, uunimuurari pettäikkö petäjikkö, männikkö pettäjäiset vastakirnutun voin maistajaiset petäjä mänty. Ks. honka pie, piä ei pidä, ei saa pielai, pielane, pielava vaalea leipä puolpielane vaalea sekaleipä piena sidepuu pientä kättä pienehkö pietin, piejin täysmittainen kangaskaista piettiö vaillinaisesti leikattu ori pietturi ori, jonka toinen kives on jäänyt laskeutumatta. Tämä voi aiheuttaa hevosessa luonnevikaisuutta. pihkamaito juustomaito, ternimaito pihtpuoliaine oven pihtipuoli pii kerta. Monnee piihi (moneen kertaan) piika naimaton nainen, tyttö piikko(nen) kaksiniitinen palttinaa karkeampi kangas piilipuu hopeapaju piimpiirakka piimäpiirakka piirakkapulikka piirakankuorien kaulintaan käytetty kaulin piirakkarulla piirakankuoren valmistamiseen käytetty työväline piisa(ja)a riittää piittinä siirapista ja kuumasta vedestä valmistettu juoma pijo pellavakourallinen, pivo pijättyy pysähtyy pijätellä pidätellä. Ol siin naurus pijättelemistä. pikkoiloo halkeilee, hilseilee piletti matka-/ pääsylippu pilkkii katselee, kurkistelee pilkkumi kulho pilppu kepillä ja palikalla pelattava kaksinpeli pilvistö katve, varjo, siimes pinkasoo juoksee, kipaisee pirkka todistus, asiapaperi. Sait sie koulust hyvän pirkan? pirona jauhoilla suurustettu herne-kasviskeitto pironankirjava kellankirjava pirssikuski, pirssisuhar vuokra-auton kuljettaja pirta kaide kangaspuissa 42

pistelöittää

1. kyntelöittää (pistelee kylmä käsiä) 2. harmittaa, suututtaa pistouv(aj)aa maksaa toisen puolesta pistäip pistäytyy pitkävirsu kosiomies pitrakka piirakka pitsikka tulitikku pitskaloota tulitikkulaatikko pitsikkapuntti tulitikkupaketti piuskii Kalat piuskiit rannas (polskahtelivat). pohatelnoi vanhainkoti (venäl.). Ks. kunnankot, vaivastalo poikkee pois poikoos poikue pojintima poikapuoli pokertaa solkkaa pokora, pakra palohaka, tukinuittajan keksi pola makuulava, laveri polena kepakko, halko, astalo polkkatukka, pottitukka lyhyeksi leikattu tukka polkku polk on venäjäksi rykmentti. Polkku kuvannee kovaa ääntä, pulinaa. Nii tulloo ko polkku sotaväkkee tai par Nirkkolan ämmää. poloska osuus. Tiepoloska on kunnossa pidettävä tieosuus. polster patja poltik(k)aine nokkonen polttajaine mäkärä(inen) polvi mutka polvikas, monjpolvine mutkikas (tie) polvpoika, -tyttö morsiamen polvella hääseremonian aikana istuva pienokainen ponimaip ymmärtää. Ponimait sie, mitä mie siul haaston? poppana räsymatto, räsykuteista kudottu kangas popsii syö porkat suksisauvat porokello vaskinen pyöreä hevosen kello porstu(p)a eteinen (etehine) portsu ruoka-annos posajaa pitää loisketta vedessä, loiskii poslamaasla auringonkukkaöljy (siemvoi) poslinki porsliini

posmittaa potatpiirakka potattinuija potkur

potra poträätsikkä poträäty potska potslojollee

potsojoks potsuvoip potti pot(ti)lohko potuska pouistaa poukku povarni povota puhalaip puhkuri puhhuu puikko puistaa puitto pujanoija pujenaip pujuvaa

pukalullallee pulajaa pulakka pulaves pulittaa

puhuu vierasta kieltä. Mitä hää posmittaa, koi saa mittää tolkkuu. perunamuusitäytteinen piirakka perunasurvin potkukelkka. Jää ol halk. Pojat männiit siit halest (hale kohalt) potkuril jää ylitse. Yhtäkkiistää hävisiit potkurloinee jää ala. komea, sorja. Hyö saivat potran pojan. urakoitsija. Ks. uratniekka urakka tynnyri makuulle, pitkäkseen. Häthättää kerkisiit potslojollee, ko aamul varrai pit lähtee Lahepohja niityl jussikkaheinää lyömää. pitkäkseen ruokkii, syöttää, hoitaa saviruukku uunilohko, perunalaatikko olkipatja tulee pouta, sää poutaantuu iso pyykki. Tehhää ens viikol poukku ja purssitaa kaik vaatteet. karjakeittiö, pyykkitupa hevosen talutusköysi, ratustin ryntää, syöksyy, hengähtää, levähtää hengityssairas hevonen 1. puhaltaa esim. kipeään sormeen 2. hengittää raskaasti puutikku pyytää, kerjää, puistaa päätään (kieltävä ele) muka, ainakin, hyvinkin komennella uhkailee, komentelee, kovenee. Ks. teutuu touhuaa, rehkii, telmii. Siiheks työ nyt käyttä pujjuumaa (temmeltämään)? Penskat pujutessaa panneet koko tuvan sekasii. nukkumaan (tav. lapsista) ui, leikkii vedessä sekatyömies tiskivesi tai muu jätevesi, joka käytettiin eläinten ravinnoksi, esim.appeeseen maksaa, antaa rahaa

pulja touhu, homma, työ puljaa touhuaa, työskentelee pulkka makea vehnänen, kahvileipä pumakka, pumaska asiakirja pumasniekka lompakko pumuta syöp pumuvaa tai pujuvaa punane väriltään punaisen ruskea hevonen puntti pakkaus. Ks. patska puola puolukka puolikaa puolinkaan, päinkään, lainkaan puoloine puoleinen, kotoisin. Häne äitiise on Muolaan puoloisii (Muolaan puolelta, Muolaasta kotoisin). puolpielava, puolpielane kuminalla maustettu pitkänomaiseksi leivottu vaalea sekaleipä puolpäiväne lounas (ruoka) puot(i) puoti, kauppa; puotpoika (kauppa-apulainen); puotmies (kauppias) purasin tamppi purlakka irtolainen, joutomies, naimaton nuorimies purputtaa moittii puru kipu, sisusvaiva purssii survoo pyykkikartulla pyykkiä purtsa puunuija, pyykkikarttu, survin putelj, puteli pullo putistelloo kieltää, varoittaa putjom valmis, tip-top kunnossa. A nyt on paikat putjom. putkii hyppii putrikka pikkuvasikka, maitovasikka putro jauhopuuro putska nippu, kimppu puukkuvasikka vastasyntynyt vasikka, teurastettava vasikka puumooltäkki pumpulitäkki, vanutäkki puura rautias hevonen, ruskeapintainen, -ihoinen puusniekka naislesken uusi aviomies, puuska puuttuu puutuu, kuoleentuu, tulee tunnottomaksi. Ks. muurehtuu pyhämisti pyhäinmiestenpäivä pylkkyvää nelistää, laukkaa, kulkee hyppien pyrtsäköip rimpuilee, pyristelee, kiemurtelee pytinki isonpuoleinen talo pytky esim. leivästä leikattu palanen pytty pienehkö puuastia 45

pyyhältää pyytää pyytö pyöksäähtää pähkää päistäre päistärikkö

päitäks päivettyy päki päkittää päkkää pälkähtää pämkkä pännä pännäri pärekorintipat päten pätö pääalane päähkenä päälline pääpohjus pääpussi päätekaute päätsuoraa päätvasite päätö pökeltää pökkövää pöllettynneet pöllähyttää pölästyy pönkkä pönkä pönäkkä pöry pössillää pötryskä pötköllää

rientää, kulkee nopeasti pyydystää, ansaitsee rahaa pyydys, ansa ryntää, hyppää puhkuu, ähisee pellavan varren kova sisäosa hevonen, jonka tummahkossa karvapeitteessä on selvästi erottuvia valkoisia karvoja, kimo takia, päiten iho ruskettuu auringonpaisteessa itsekäs, peräänantamaton panna vastaan pukkaa, puskee juolahtaa itsepäinen kynä pingotin kankaankudonnassa ruskeat kamferttitipat varsin, kovin mokoma tyyny pähkinä päältä kerätty hapankerma vuoteen pääpuoli hevosen syöttöpussi varta vasten suoraa päätä pääasiallisesti pääty juoksee hevonen laukkaa turvonneet esim. herneet liotessa tuprauttaa pelästyy jäykkä, pönäkkä tuki topakka, tarmokas, tanakka pyry pörrössä, sekaisin. Tukka pössillää. puuromainen seos makaamassa 46

pöyhkijä pöyhöää

pehmeä, kuohkea (esim. villalanka) nousee ylös, kohoaa

R raaenta, rainta, arenta puinen kaatonokallinen lypsinastia, jossa katajanoksilla täytetty nokka toimi siivilänä, tai lypsymaidon kokoamiseen käytetty kookas maitokiulu raakku lasten irtokaulus, suojakaulus raamu naarmu raappajaa kaappaa, ottaa raasa kerta (yhtee raasaa=yhdellä kerralla) raasaa sukkelaan, nopeasti raassali välittäjä, ostaa ja myy, välittää tavaraa eteenpäin raatolaine lievä voimasana raatsii hennoo, raaskii. Ei hää raatsint luopuu. rahat kihlat rahiajaja, rättiukko rahtia hevosella ajava rahka uunissa paistettu rahkamaito, uunijuusto rahkamaito ternimaito, pihkamaito rahteer ravintola; rahteervaunu (junan ravintolavaunu) raiska parka, rukka. Sääliks käi tyttöraiskaa. raitiot raiteet, kärryn tai reen jättämät jäljet rakopiletti Urheilukilpailuihe mäntii ‘rakopiletil’ aija alatse. ramakka nopea, rämäpää ramaska kamomillasaunio ramahuu sairastuu, loukkaantuu. Elli ramahus siihe aia vieree. En tiiä, mikä hännee tul. ramasoo raukaisee rammettua puutua, mennä tilapäisesti tunnottomaksi vrt. ramahuu ramina korttipeli rampkat ikkunanpokat ramppajaa 1. hevonen polkee haavan jalkaansa 2. kuljeskelee ramppi 1. oven haka 2. äkkinäinen kiputila ramu huonokuntoinen, sairas, rani rani vanha, kulunut, rikkinäinen. Noita vanhoi kengänraniloi hää vaa jaksaa pittää. ranssi seppele ranstakka kohennuskeppi rantsi uuninreunus rantsikaula sepelkaula rantu raita matossa. Ks. viiru rapajaa rapisee, liikkuu rapakasti 47

rapsakka rivakka rappu, rappuset porras, portaat rasvarieska uunissa paistettu rasvainen uunipuuro ratto viihdyke, huvi rattosaast mukavasti, hupaisasti. Ilta mänkii nii rattosast. ratustin päitsiin kiinnitetty talutushihna, vrt. povota rauhajaine rauhanen rautatiepiletti junalippu rautiaiskoivu rauduskoivu. Rautiaskoivuloist saap parraat vastat. rautias ruskeakarvainen hevonen ravahuttaa iskee, lyö. Poika ravahutti hevosta lautasil. ravakka reipasotteinen rehnuvaa, rehnustaa lapsen liikkumista, taapertaa. Mie ain rehnusin isän peräst. rehvakka remseä, mahtava rehvana hulttio reikäjakku reikätuoli, johon lapsi pantiin seisomaan rekko kirjailtu vaatekappale naisen asusteessa rekosmestar puutarhuri. Vrt. sattoiniekka reksahtaa repsahtaa, retkahtaa, hervahtaa reila laittaa reilaan, kuntoon. Onks kaik reilas? remahus, remakka naurun remahdus. Tuvast kuulu vähä vällii naurun remakka. remeli remmi, vyö remuvaa remuta rentta tavara. Ol siel renttaa ko Tokmannil (tavaraa kuin Stockmannilla). renttannaa Vettä sattaa renttannaa (sataa kovasti) repsikka apumies, repsikanpaikka on (auton)kuljettajan vieressä resetti 1. reen tai kärrin kuorma-alusta 2. lääkemääräys, resepti reslat reen tai kärryn kuorma-alusta ressakka ritilä, ralli (esim. portaiden edessä tai saunan lattialla) retevä iloinen retkaa, retkoo laiskotella, maata laiskana. Senko retkoo päiväpaistees iha ilkose alast. (makailee auringonpaisteessa) retoni ohut puuvillakangas riehtilä irtovarrella varustettu paistinpannu rienajaa toruu, moittii, panettelee riepasoo riuhtaisee, riisuutuu nopeasti riepu huivi rieska uunipuuro 48

rietsii rievailoo rihma rihmarulla rihveli riienmarja riihikot riijata riijakko riikineet rikkakihvel riimu riienmarja riimuta riimuus riisryynrieska rikassikka rilla rillajaa rinkasoo rinki risintka ristlaps ristäit ja ristisä risupiirakka riuna riuska rohossi rohtimine rohtin roikkajaa rojahuttaa rojena rokka rokuton romahuttaa roimii romina romma rompka romuvaa

riisuu riettailee lanka lankarulla kivikynä näsiä, toisen tiedon mukaan sudenmarja(?) riihivaatteet seurustella se jonka kanssa seurusteltiin vaatteet rikkalapio viiva, viiru, tahra sudenmarja (joidenkin tietojen mukaan: näsiä) tuhria, sutata kynällä tahrittuna uunissa paistettu riisiryynipuuro työnjohtaja, etumies pieni pyörä, peli pyörii pitkin maata kiljaisee ympyrä kuminauha kummilapsi lapsen kummit selkäsauna. Ks. koivurieska 20 kopekan raha puintivarsta ylirohkea, uhkarohkea rohtimista kudottu kangas kun pellavasta erotetaan aivinat, jää rohdin antaa, heittää. Roikkajaa kättä (tervehtii kädestä) kaataa, iskee, ampuu röttelö, rottelo hernekeitto siivoton, ruokoton, rivo. On sil ruojal rokuttomat puhheet. kaataa, kumoaa lyö vitsalla, piiskaa. Uotaha, ko roimin kintuilleis! kolina romu, rihkama (esim. rommaloota) runsas (esim. runsas mitta) kolistelee. Sitäks hää nyt sin vintil män rommuumaa. 49

ronksuttaa

kolkuttaa, jyskyttää. Ensmäiset ronksuttiit puojin ovvee jo kuuvelt aamul. ropotti päivätyö, taksvärkki roppi lääke, lääkkeeksi aiottu ryyppy rosmo rosvo, pahantekijä rospoiniekka kulkumies, kulkija rospuski eräänlaiset rattaat, kärryt rospuutta, rospuutto kelirikko rossa puoli kopekkaa rossapotti puolenkopekan saviastia, lasten saviastia rosto 1. rehti, suoraluontoinen 2. tyhmä, yksinkertainen rostoi karkea, halpa-arvoinen, tavallinen rotakka ryökäle, varas, roisto rotinat tuomiset lapsen syntymän johdosta rotsii ruokkii rotveli leivinpelti rove tuokkonen ruhvo rokko ruhvoo runtelee, survoo ruhvorouva rokottaja, kätilö rukkaittaa haukkua (ihmisestä) rukkane nahkakinnas ruma ahne (ruma ruual tai töil) rumast äkisti, kovasti, paljon runtajaa runtelee, rypistää, paiskaa, työntää runti kirnun suu, josta kerma kaadettiin kirnuun ruohka 1. pellavan riipimiseen käytettävä laite, rohka 2. huono kapine. Ehä tuommosel vanhal ruohkal saa ennää mittää äntii. ruohonpäine vihreä ruohtimine pellava karkea rohdinpellava ruoja haukkumasana, kehno. Katsoha ruojaa mingen tek (kehnoa)! ruokaväl aterioiden välinen aika. Ks. ruppeema ruokkii perkaa kaloja, marjoja, sieniä. Syöt sie kallaa? Mie ruokin siul (perkaan). ruppeeme, ruppeema ruokaväli ruppu hevosen syöttöruuhi. Ks. soimi rusahuttaa katkaisee ruskaa ryskää, paukkuu. Pakkane ruskaa nurkiis. rutajaa rytisee, ratisee, kinastelee rutjaast rutkasti, runsaasti 50

rutjat revontulet, pohjantulet rutjake ukon rutjake, köriläs rutkasoo katkaisee, leikkaa rutkuttelloo juo. Rutkuttel kulkust allaa. rutto ripeä rutost äkkiä, paljon ruukaa on tapana. Niiko ruukataa sannoo. ruumenus ruumenhuone riihessä, vrt. rummenus ruutukkaine, ruuvukkaine ruudullinen ryhi(j)ä tuuhea, tiheäoksainen, ryhevä rykkii rykii, yskii rynkyttää ryskyttää, hakata esim ovea rynkäsöö ryntää rynnäs, ryntäät rinta, rinnat rystyvä 1. nyrkki, rystyset 2. terttu (päähkenärystyvä) ryvettyy tahriintuu, likaantuu ryvettää liata ryvittää yskittää ryykkyyrauta, ryykköörauta silitysrauta ryykkäjää silittää vaatteita ryystäkki riepukuteista kudottu peite ryystää juo äänekkäästi. Ryyst kohvii tassilt. ryytmaa puutarha, kasvitarha/ maustekasvitarha, kasvimaa ryöpijä ylpeä, röyhkeä ryöpijääst komeasti, nopeasti ryöstää (hevosesta) vie väkisin, ei tottele ohjastajaa ryöväjää ryvettää, tahrii räikkäjää paiskaa, (räikkäs varin) räkittää aurinko paistaa kuumasti rällä hatunreuhka ränkäsöö karjaisee rännäli, rännär raa’an kahvin paahtamiseen liedellä käytetty paahdin räntti teksti räntikäs kaunis, siro, mallikas, hyvännäköinen.Sillon nii räntikäs nenäkii. räntäjää ryntää, törmää, syöksyy räppäjää lyö, sivaltaa räpäkkä sukkela, nopea, kiire. Ks. hötäkkä räppänä savuluukku rätinki lasku rätistää kuivattaa, nahistaa esim. marjoja rätkättää nauraa rätkättää 51

rätsäähtää rätsällää rätsättää rättäkalsu rättänä räähkä rääkyy rääkäsöö rääppäjää rääpys rääty röijy römpsy römpsyniekka röklää röntyvää röpäkkö röpöttää rötköttää rötys rötyskä röykky röykkähyy röykkää

kaatuu, lysähtää, lätsähtää pitkällään, kumossa, nojallaan juoksee rätsättää kalsut (terättömät sukat) rätässä eli rutussa pieni. Pien tytön rättänä. tauti, sairaus, vitsaus, paha, ilkeä / räkätauti, flunssa huutaa huutaa, huudahtaa. Rääkäs nii pahal äänel. 1. tekee ahkerasti 2. tekee hutiloiden (tekköö vennäiks) iso muikku. Ks. molkki rivi, jono, kerros. räätynnää (jonossa) villatakki 1. kama, tavara 2. rimpsu, hapsu hapsullinen piirtää, suttaa piirtämällä ryömii, konttaa. Pannooha se viina röntyymää (ryömimään, kompuroimaan). epämääräisen kirjava, läiskikäs. Kissan penikat olliit rummii röpäkköi. tiputtaa. Älä röpötä ryntäilleis (syödessä). juosta rötköttää, maakaa rennosti epäsiisti, siivoton huonokuntoinen (rakennus) 1.röykkiö, läjä, suurehko kasa 2. möykky, muhkura 3. kuoppainen tiekin on röykykäs ja röykyttää kulkijaa rasittuu, tulee selkäkipuja nyrjäyttää (esim. nilkan)

S saahka ajelureki, kirkkoreki saakkuna asia, tarina saanto-, saantasaalis vaikeasti saatavissa oleva. Olla saantosaaliis. saarake peltosarka saarenpuu haara-atran hanko saarva saukko saatto 1. heinäkasa niityllä 2. saattue (esim. ruumissaatto) saatu (hedelmä)puutarha saiju, saju teejuoma sajuheinä kehräsaunio saikka teejuoma sainiekka teekannu. Ks. sajukannu

saina, sainoi, tsaina teetupa, joita oli vielä 1800-luvun lopussa maanteiden varsilla sakija tiheä, jäykkä, paksu puuro sakkajaa sekoittaa sakki joukko, ryhmä. Männää sakiltaa (joukolla). salkka sääli. Iha tulloo tyttöraiskaa salkka. sallaittai salaa salo aamunkoi salusiini ikkunaverho salvan, salvain hirsinurkan liitos, ulkonurkka hirsirakennuksessa, salvos salvo hinkalo, laari samote samoin sapassi lepohetki, lepopäivä, työn lopettaminen. Otetaa sapassi (lopetetaan työt). sapilaat heinien kantoaisat sapsa hevosen lapalihas sarapaanit nelipyöräiset kevyet ajelurattaat sarenta sarana sarrain lautarakenteinen vaja, heinälato sarventa lehmän ronkka (lonkka) sarvikko auran kurki saski nappulapeli sassii nopeasti, kiireesti sastava tulliasema, tullipuomi satsi panos, annos, erä sattoiniekka puutarhuri. Vrt. rekosmestar sauvpotti, sauvvati saviastioita saverikko aisan kiinnityslaite reessä savu Sie heitit miul savvuu silmii (hämäsit, valehtelit). seisattuu pysähtyy. Seisata tuoho osuskaupa kohal (pysäytä). sejas seassa, joukossa sekajaa valmistaa leipätaikina happanemaan seksi, seksilöi keksi, keksejä selittää näkyy selvästi. Ei miun silmäin ennää selitä näin pientä ränttii (en enää näe tarkasti näin pientä tekstiä). selkijää ehtii, saapuu, joutuu, kykenee. Tuleha mie, koha selkijän näilt töiltäi. selti silli seltkymmenä silliä myytiin 10 kpl:n erissä selvä etevä, tarkka, viisas sentakkee sen tähden, siksi sentää kuitenkin 53

sepalus sepä seresniekka serpa sertinki servi setakka setka setolkka

vaatteen halkio reen kaartuva etuosa aisaremmi sakea keitto hyvä valkaistu pumpulikangas reen tai kärryn kaareva etulauta, sermi kyydittävä, ylimääräinen hiusverkko valjaiden ‘satula’ johon kiinnitetään aisaremmit eli seresniekat setsuur(limppu) puolimakea siirapilla ja rusinoilla maustettu vehnäleipä setvoo selvittää, erittelee, lajittelee seuhtoo huitoo, hälisee Seulaimet tähtikuvio Härän tähdistössä (Koirankihelmitsä, Seulaset) seve, sepe päätyräystäs severnoi viinapullo siehtaarlaine, siestarlaine mustaherukka siekla seula sieklata seuloa sieksu lapsi joka liikehtii vilkkaasti. sieksuta liikehtiä vilkkaasti siemvoi ruokaöljy, siemenöljy siera kovasin sierettyy iho kuivuu kovaksi, kovettuu (esim. kantapäät) sieräip siirtyy. Sieräihä vähä ni myöki mahutaa. siertää siirtää sihti, sipikka, siti(kka) varsa siiheeks sillä aikaa, siihen mennessä. Kyl myö siiheks tullaa, ko sauna joutuu. siije hieno sumuntapainen sade siilata siivilöidä esim. maito lypsinkiulusta tonkkaan siiputtaa keinuttelee, hypittelee jalkaterän päällä olevaa lasta. Ain se tuo mein Yllökii vunukkaa siiputtelloo ja köröttää polvellaa. siityy saunan ilma selviää hä’ästä, savusta ja kitkusta siitää sietää, kestää. Ei miun mahhain oikee siijä tälläsii happamii. sijalline kelvollinen sikäls heti, samantien. Ko saivat hevoset valjaihe, sikäls läksiit ajamaa Vuoksen taa (heti kun). silentkat miesten liivit ja irtokaulukset

sillee, silviisii silmu silpasoo silpii silta siltää simare simohka sinelmä sinkua sinännää sipasoo sipikka sipuli sirajeski sirpa

sillä tavalla nahkiainen iskee perkaa, riipii (esim. herneitä paloista) lattia. Tuva sillal tantsittii. Syyvä siltää. Syödä paljaaltaan esim. leipä ilman voita. pieni pala, muru Laivat ol pantu simohkaa (talviteloille). mustelma, verenpurkauma huutaa, kiljua sinällään tekee nopeasti työn, iskee pieni varsa paperipäällysteinen makeinen. Vrt. litessi kirpeä hapero (sieni) 1. rinkeliotin, jolla rinkelit nostettiin kuumasta padasta 2. haavi sirusniekka parturi. 1920-luvulla käyttöön vakiintui partur –sana, sirusniekka oli siitä lähtien halveksiva nimitys. sissoo! kappas vaan! Sissoo! Täälhä se pikkurosmo onkii! sisälö povi sisär sisar sitkain kylvetyn osuuden rajamerkintä. Sitkain pistettiin peltoon merkiksi siitä, mihin asti oli kylvetty. sitkijä peräänantamaton, saita, itara sitsi kretonki, ohut puuvillakangas, retoni sittanäppi itara, saita sittasontiainen sittiäinen sittuu kakkii, paskantaa sivut uumat, kyljet. Ks. kuppeet soimi eläinten syöttöruuhi sokurhiekka, sokursanta hieno sokeri sokurkönttä iso sokeripala, sokerikimpale sokursakset sokerisaksilla lohkaistiin paloja isosta toppasokerikimpaleesta sokurtuusa sokeriastia solkkajaa puhuu, selvittää. Hää koitti solkata ruotsiks ja vennäiks vuoron perrää. sonsari (täin) saivar sontaresla kaksipyöräiset, laatikkomalliset, matalalaitaiset, kippaavat kärryt sontio suntio 55

sopehuntuu sopottaa soppa soristaa sorjaast sorkkarokka sorokohvka sortti sortu Sosso sotka sotkukarttu soussi sovassa sovokka suhhari suikaa sukkajalka sukuna sutjakaast sujahuttaa suikkaa sukkelaa sukskepit sulani sulia sumppi sunkaa suntsa suoja suoltuu suomensaippua suotte

sopeutuu kuiskaa, puhuu hiljaa keitto. Vrt. suppi koristaa kiltisti. Kyl sie osasit olla sorjast (kiltisti). laskiaisruoka ½ litran viinapullo laji. Siel ol pöyväs monta sorttii kaakkuu ja pikkuleipää. laji, laatu. Mitä sortuu tää potatti lienöö (mitä lajia)? Sofia harja pyykkikarttu kastike sokaista jauhokauha (puusta tai pellistä) (sokeri)korppu suinkaan hevonen jolla yksi tai useampi valkoinen jalka valurautainen ruukku, jossa ruoka kypsennettiin uunissa. Ks. uhvatta sujuvasti, joustavasti, nopeasti suikkaa, antaa salaa, iskee Suikkaa suuta (suutelee) nopeasti, pian. Paa sukkelaa peittoo se, ettei toiset nää. suksisauvat, porkat tavallisesti eteisen perällä tai vieressä oleva kylmä ruokakomero. Sulani lauval (ruokakomeron hyllyllä). haalea, sopivan lämmin vesi. Nostaa kaivost vettä sulehummaa. (lämpiämään). laiha kahvi, kerran keitettyjen porojen päälle keitetty kahvi, jätekahvi ei suinkaan, missään tapauksessa. Et sunkaa sie mänt hänel kaipaamaa (Et kai mennyt kantelemaan)? matkalaukku, kapsäkki. Survo suntsaa pyhähameheen ja tuomisii lapsil (pani matkalaukkuun). rakennus, huone sekaantuu, eksyy. Langat suoltuut (menevät sekaisin). kotitekoinen saippua vastakohtana Pietarista ostetulle tehdastekoiselle turhaan, kunhan vain, kiusalla. Suotte vaa kävellää (ilman aikojaan). Suotteha mie sanoin (kiusoittelin).

suottenkaa supajaa, sipissä supikas suppi surinamies surakko, surakka surtsii sussii, susii sussu sut-sut sutka sutki suurus suuruspala suutaa suuteet suuvve suvaita suvakka suvenkollotus suvia syli syltty synny syntyy syplä syrjää sysi syssyy syvämikkö sährää sähäkkä sälkevä säplä

säppeli säpsä

sittenkään, kuitenkaan. Älä mää suottenkaa (kiusallakaan). Tytöt supajiit (supattelliit) keskennää (supisivat, kuiskailivat keskenään). jalkine marjakeitto lanko, vaimon veli korttipeli survoo, sulloo, käy morsiusavun kerjuussa (susimassa käynti) heila, mielitietty töin tuskin, juuri ja juuri, nipin napin ovela, vekkuli, leikinlaskija ovela, viekas, epärehellinen ravintoaine, lisäravinto aamupala ennen aamiaista kiilaa hevosen syömättä jättämät heinät, tähteet puukiila, suude sietää. Miun mahhain ei oikei suvaitse tälläsii happamii. haalea, lämmin, elolämmin Itköö suvenkollotusta (isoon ääneen). lämmin, haalea. Ks. sulia Ota laps syllee (syliin). lihahyytelö ei pidä, ei ole lupa, ei saa. Ei synny haastaa kaikellaisii asjoi (Ei pidä puhua mitä tahansa). käy päinsä, on lupa. Syntyyhä sitä koittaa (voihan koettaa). syylä männä syrjää (tieltä pois, väistää) hiili yhtä mittaa, yhtä päätä, koko ajan sisukas touhuaa, hutiloi joutuisa, kipakka nuori kasvava hevonen (1-2-vuotias) riehtilän rautainen irtovarsi. Sait sie illal säplää (paistinpannun varresta)? kyselivät ukot toisiltaan, kun olivat illalla olleet rilluttelemassa. tytön pääkoriste karjalaisnaisen päähine 57

särkee särä sätsikkääst sätsikäs säyne sökkäjää sököttää sörttää sötrii

Älä säre! Älä puota, särkyy! (älä riko, menee rikki) Päätä särköö. pienikokoinen, uunipelti, puinen lihanpaistoastia tyylikkäästi, taitavasti tyylikäs, taitava säynävä (kala) tökkää, pistää tökkii, osoittaa sotkee, sottaa. Ko sanotaa jot älä sörttää, älä sörttää, ni hää senko sörttäjää! töhrii, sottaa

T taan(n)o taari paistetut paksut taasa taaskaa taatsa tahalline tahas tahe tahheelline

äsken, vastikään mallasjuoma, jonka perusaineksena ovat hitaasti taarileivät pesuvati. Asteet pestii pelttaasas liita pääl. taaskaan huvila verkkainen, rauhallinen, hidasliikkeinen leivottavaksi valmis taikina tai, tahi rauhallinen, hidastelee liikkeissään. Hää on nii tahheelline (rauhallinen). tahia hajoava (esim. keitetty peruna) tahojaa tahansa Tahvona, Tahvana 2. joulupäivä, tapaninpäivä taikina taikinatiinu, jossa ruisleipätaikina alustettiin taitaa on mahdollisesti, varmaankin, ehkä. Taitaa olla parasta lähtee kottii päi. Taitasitkoha sie sannoo, mis se on (osaisitkohan, voisitko)? taite taitavasti, verkkaisesti. On nii taiten tehty. takana juomalasi takavuosiin menneinä vuosina tallajaa polkee, kävelee, harppoo tallikka nuori sika, haukkumasana matalasta tallottaa antaa lapsen talloa kivistävän selän päällä tallukka 1. pieni mies 2. pehmeä jalkine tallustelloo astelee talsii kävelee talt(e)rikki lautanen tamine vaate, kampe 58

tampata tampu(u)ri tanija tankki tannaip tantsii

tapajaa tapuna tarakka

tarhapöllö tarkkajaa tarko tarnaip tarroo tarsii tartti tassi tassii tatsoona tattaarkaappuna tauhka tavai tavottaa tehosa teija teleskat telajaa tellit tellää telmää telttii temuvaa temuska temähys tentsikka

pistää puukko tuppeen. On tyttö tupelle tullut, ken tahtoo ni tampatkoo. eteinen (esim. ravintolan tms.) tukeva, vahva, topakka päällystakki ottaa kiinni, tarttuu, tarraa tanssia. Johonki ko kokohus nuorta väkkee, jonku tuppaa tahe kesäl vaik riihel, sit jos saivat soittajan ni alkoit tantsii. kertyy työtä lauma 1.pyörän tavarateline 2. pelko, kammo. Laps sai siint sellasen tarakan (kun koira puri käteen), et ikkään kammovaa koirii. pörröpää älyää, huomaa, osaa jopa. Kaik pit laskee, tarko rautnaulatkii. tarttuu, käy kiinni puuro turpoaa, paksunee talsii, kulkee hitaasti räkä, lika, vaikko teevati vetää, laahaa. Ukko tassi ja akka telläs takkaapäi, siit saivat kuoreman määen pääl. tsasouna, rukoushuone tattarikeko tavara. On paljo tauhkaa. anna tänne. Tavai rahhaa, ostan täkkitarpeet samal, ko kerra kirkol mään. änkyttää. Hää pienen poikan tavottel. terhakka, voimakas karjakko nelipyöräiset ajelukärrit, työkärrit kokoaa yhteen, ajaa kasaan kangaaspuut, tellingit, telineet työntää leikkii, peuhaa teltii kittilää (hyppää ruutua) leikkii, metelöi pieni raha, ropo tömähdys juoksupoika, juoksutyttö, apumies

terenäip terrii tervaruusi terveperäne tervöisii tetri teutuu tiela tienata tiera tihunti tihuuttaa tiijäthä tiinu tikahtaa tikku tikutepää tikuttaa tila tillero tiliska tilkkutäkki timakka timpermanni tintti (pieniä särkiä). tipola tipu tiplukkaine tirkkii tirskuu tirsuvaa tiuhat tohko tohlo, tohelo tohnaip tohveli toimikas

kovistuu, on ankara raastaa, vetää mustarousku, tervarousku terveenä elänyt, terve terveisiä teeri rähjää, kiljuu, komentelee, vaatii pula ansaita, saada palkkaa jääpaakku hevosen kaviossa, tilsa päivätyö sataa hiljalleen vettä tiedäthän pienehkö puuastia (lihatiinu, taikinatiinu) hievahtaa. On se rumane nii painava, ettei tikahakkaa. nirso nauhan palmikoitu pää 1. letittää, palmikoi 2. kävelee lyhyin askelin vuode. Määhä jo tilalleis (mene vuoteeseen, käy nukkumaan). 1. käämin pohja 2. sytykkeenä käytetty tuohenkäpry, tuohikerä 3. verkon koho meisseli, tamppi tilkkupeite, erivärisillä tilkuilla päällystetty peite tiukka, kiinteä, tiivis (esim. leipä), kestävä kirvesmies, rakennusmies. Vrt. lotniekka pieni, vähäpätöinen. Ehä hyö saaneet ko särentinttilöi tyttökoulu kaupungissa kana pilkullinen, täplikäs tirkistelee, katselee. Ks. pilkkii aivastaa, nauraa tirskuu, tirahtaa nestettä raosta. Kah, ko käi tirskuttammaa (alkoi aivastuttaa). vettä lirisee (esim. ravistuneen saavin raoista) tiuhtakepit loimien välissä kangaspuissa veneen tuhto, kokka, keula hölmö lepää tuohivirsu neliniitinen kangas

toimita

ei kannata, ei tarvitse. Ehä se toimita mittää hänel sannoo (eihän hänelle kannata mitään sanoa). toisila eronneiden veljesperheiden toinen talo. Meillon noihe (nuoihe) toisilaisiin kans yhtöine nuotta. tokenoo talttuu tokha tokkohan tokka nukke. Ks. tytti tokkaa ei suinkaan, tokikaan tokuttelloo koputtelee tolkku ymmärrys. Ei tolkun määrää (ei mitään järkeä). Siin ei oo mittää tolkkuu. tommoittaa komentaa, moittii, ajaa pois tooella todella, tosin tooeperrää, toeperrää todellakin topakka tehokas, varma asiastaan topehtii, topeksii syljeskelee topra iso, kaunis torkuvoip tekee kauppaa tormii moittii tormoittaa ajaa pois, karkottaa, hätyyttää. Tormoita pois nuo kanat kukkapenkiist! tormu, tormi myrsky toro kaatonokka, torvi esim. separaattorin tai kahvipannun torokka torakka torveiloo syöksähtelee, törmäilee tosjaa(kii) tosiaankin totto eräänlainen paimentorvi tsainiekka teekannu. Ks. sainiekka tsainoi teetupa. Ks. sainoi tuhma kuriton, vallaton tuhnii kuhnustelee, kuhnii tuima vähän suolainen tai suolaton ruoka tukku nippu, lehtivihko, kerppu tukkunaa kerrassaan, kokonaan tukkuvaa kasaa, kokoaa tullo tukko tulpunane kirkkaanpunainen tulterä uusi, käyttämätön tunnettu tuttu tuohotoksissaa ylenmäärin innostunut, tohkeissaan tuolviisii tuolla tavalla tuomiset tuliaiset 61

tuono tupakaiset tupakkarotti tupanen tupeksii tupsaahtaa turakka turahuttaa turnus turo

taannoin kuuliaiskestit tupakkakukkaro vaateaitta hidastelee, tekee väärin, ”mokaa” tulee äkkiarvaamatta, tuprahtaa korttipeli kiehauttaa. Älä viel mää. Mie turahutan meil kohvit. rehujuurikas, turnipsi roska(läjä). Heinänturroo jokapaikka täynnää (heinänkorjuun aikaan). turovaa tunkeutuu, työntyy, tunkee ylle vaatteita turskaa tulee yli tursuvaa itköö tursuvaa, tulee ulos-yli, ompelee huolimattomasti turvikas paksu lapanen, kinnas turvottaa ryöppää lihaa, sieniä tutahuttaa heilauttaa tutieraa utelee, tiedustelee tutkain loimilangan loppupää tutsku paukku tuuliaispää tuulispää tuumii aikoo, ajattelee tuusa maljakko, rasia tykkenää kokonaan, tyystin tyltsä tylsä tymäkkä sakea esim. keitto tynnör puinen kimpiastia, joita oli erikokoisia eri tarkoituksiin tyrskää itkee ääneen tyrsäähtää suuttuu tupsaahtaa, tyrsäähtää itkemää tyykki puuvillakangas, yleensä kangas, viirukas tyykki (raidallinen, pitkäviirukas ja poikkiviirukas) kirjava tyykki (ruudullinen kangas!) ristkirjava (ruudullinen) tyynypäälline, tyynyvaaru tyynyliina.Tyynypäällisii tehtii vanhoist miesten paioist, helmapuolest. Harteet ol leikattu pois sit, ko olliit männeet rikki. tyyräjää vie, taluttaa, ajaa työnäip tunkeutuu, työntyy tähelline tarpeellinen tähteet jäljelle jäänyt (ruoka) 1. jäähä tähteeks (jäädä jäljelle) 2. käyvä tähteel (kyllästyttää) tällee, tälviisii tällä tavoin

tännäipäin täppii tät täyttää täyve pääl tökkäjää töksä töllö töllyt tönnäs töntsikkä töpeksii töppö töppöne törrillää törö töröpalle tötöstellöö U uhku uhovaa uhvatta uitti ukassi ukkos(en)hauve ukonkoira ulittaa ulkoopäi umero umpkuljuu umpsukkulaisii unehuttaa untelo uotteloo uratniekka ussakka usjaast, usiast

tänäpäivänäkään –kin. Mienen tiijä tännäipäinkää asjan oikiaa laitaa. tilkkii, ahtaa, työntää tiiviisti täti. Massa-tät (Mari-täti). Hänen tättiise (hänen tätinsä). riittää, piisaa täysin, parhaillaan 1. pistää (piikki) 2. kastaa (vehnästä kahviin) 3. tönäisee töykeä pieni side sormessa, kankaasta tehty lapsen ‘tutti’ villaiset nilkkasukat kumpare, kukkula, rantatörmä puupytty syljeskelee tupsu sukanterä ilman vartta, pehmeä kangasjalkine suutuksissa, töreissään, töröpalteel 1. paperista kietaistu tötterö 2. Ol suu töröllää (suutuksissa). Onks töröpalteel makio mantsikkoi? (sanottiin sille joka mökötti) tehotonta muka-tekemistä

jäällä oleva sohjo haastelee, tarinoi, kehuu, uhkailee patahanko, uunihanko (pitkävartinen rauta, jolla saviruukku tai pata otettiin uunista) lammas, uuhi määräys painostava sää ennen ukkosta karvainen perhostoukka valittaa, itkee lukee ulkoa numero umpimähkään kokonaan veden alle unohtaa saamaton, nahjus, nuhjakka olo odottaa. Ks. vuottaa urakoitsija lankavyö useasti 63

utala utsii uunkoukku uunluuta uusjoulu V vaalii vaaksa vaapukka vaasi vaava vahhailoo vaikku vainas vakkoittaa valassa valehus valkia valkko valo vanari vanikka vannas vanunki vanuttaa varastaa vareni vari variksesaappaat varistaa varistuu varma varma(a)st

reipas, uskalias, rohkea, tarmokas, työteliäs utelee. Ei hää virkkant, vaik mie kuin koittelin hänelt utsii (Ei sanonut vaikka koetin udella). uunikoukulla kohennettiin uunia ja vedettiin hiilet ulos uuniluudalla uuni laastiin puhtaaksi hiilistä ja tuhkasta uudenvuodenpäivä

hoitaa. Mummo vaalii pelakuitaa. peukalon ja etusormen välinen mitta vadelma kukkamaljakko vauva valmistautuu, hankkiutuu, aikoo. Lahepohja niityl ol saatu heinät lattoo ja alettii vahhailla kottiilähtöö. korvavaha vainaja vakuuttaa, sanoo painokkaasti, teroittaa mieleen valkaista (liitujauhovellillä uunin kylki) valhe valkoinen valkea hevonen näkö(kyky). Hänelt ol mänt silmäst valo (toinen silmä sokeutunut). myrskylyhty näkkileipä puisen auran (atran) kärkirauta rautalanka kiusaa. Älähä vanuta sitä kissaa, se viel raamasoo sinnuu. ottaa vaosta perunoita varsia vahingoittamatta keitetty hillo kuuma. Onks ves jo varrii? haavoille rohtuneet sääret. Paljai jaloi ko männä vitmottii, sit saatii veriksesaappaat. kuumentaa esim. vettä kuumenee kiltti, vahva, taitava, pystyvä, hyvinvoipa. Mein Marj ol jo lapsen varma tyttö (osaava). kiltisti. Olkaaha varmaast sillaikaa, ko äit on pois. Jos ootta varmast, ni äijä tuop teil kaupunnist litessii.

varokas varrai varraip varustaa varvi vaseti, vasite vaska vaskahaalline vast

vastoo vatja vatsii vatvoo

vehtajaa veiterä vekotin velli vello velohka vemmel venkailoo venkula ventiä ventsaal venttiini venät veranta, veranto verkkahuu vero verski

aidan tukiseiväs aikaisin, varhain. Miehet läksiit niityl aamul varrai. varautuu varaa valmiiksi. Varust rotinakorin valmeeks aamuu vast (laittoi valmiiksi aamuksi). laivaveistämö, telakka varta vasten. Mie vasite läksin itse tuomaa sannaa. vasikka. Lehmä tek sonnivaskan. Sonnivaskaks tul vai lehmäne? jotakin on paljon, kun sitä on vaskahaalline 1. mitä vast (mitä varten, miksi) 2. aitaa vast (aitaa vasten, aidan nojassa) 3. vast käi (äsken kävi) kylvettää vastalla. Issäin vasto miut nii kuumas saunas, et mie päätin olla ikännää vastaa käyttämättä. vitsa lyö, hakkaa, kylpee vastalla. Koha vatsin takapuolel, ni kyl muistat. lyö, sekoittaa, selvittää. Vatvoo villoja (sekoittaa erivärisiä villoja keskenään). Se asja pitjää vatvoo juurtjaksai (pitää selvittää). vehtaa, pelehtii. Sie oot vehant sen kans? (tyttö jonkun pojan kanssa) reipas, taitava, toimelias. Siin on sit veiterä poika (reipas). laite. Yhten aamun kyllää tul valokuvaaja, mil ol mukannaa kaikenlaista vekotinta. vetelä, sula. Kujaset olliit ain keyvväil iha vellii. veli huvittava, ovela, petollinen. Ol kaupois semmone velohka (petollinen kauppakumppani). luokki hevosen valjaissa kujeilee kujeilija. Yks venkula koko mies! kosteahko (aseman) odotussali venttiili venäjän kieli. Osajaaha hää haastaa venättäkkii. kuisti, veranta virkistyy, piristyy ateria. Väk on verol (syömässä). veres, tuore, uusi. Verekset suve jälet.

verstakka höyläpenkki verstas työhuone, työpaja veräjä riu’uilla suljettu aidan kulkuaukko veskelkka puinen kelkka veden kuljetukseen veskiertees silmät kyynelissä vesselä sukkela, nokkela, taitava, veikeä vestää veistää vesuvaa puhuu turhia, kehuu vetelikkö vetelä paikka, rämeikkö vetriä vetreä, ketterä, notkea vierekkäi rinnakkain, vieretysten vihava karvas, kitkerä (esim. lääke)) vihavoip ärtyy, kirvelee, vihottelee (esim. haava) vihko nippu, tukku vihne kala vihneet (pienet ruodot pyrstöpuolella) vihottaa viheriöi vihoviimiset, vihoviimoset vihonviimeiset, kaikkein viimeisimmät viikkaus viikko viikko myös pitkä aika viilettää kulkee nopeasti viillos auran kääntämä turve viimisellää viimeksi, viimeisillään viimoseltaa, viimiseltää lopultakin, viimeinkin. Viimiseltää pit hänenki uskoo. viipsii vyyhtiää lankoja viipsinpuut vyyhdinpuut, vyyhdinlaite viiru raita kankaassa. Ks. rantu viisii tavalla (erviisii, tälviisii, silviisii, milviisii) viisikko viidestä lyhteestä tehty kykkä viitsii kehtaa, ujostelee. En viitsint haastaa kaikkiin kuulle (en kehdannut). viittaa välittää, piittaa. Mie hänel(hänest) viis viittaan (en välitä). vika väärä. Män vikkaa (meni väärään suuntaan tai teki jotakin väärin). vikuri pahantapainen hevonen vilahtaa vilkaisee, katsahtaa vilhuu vilkuilee. Käi vilhuumaa taaksee ja putos kanavaa (Kävi katselemaan taakseen ja putosi maantien ojaan). vilkka talikko

villaa

syö halukkaasti. Tuosha nuo syyvä villajaat. Nii villajaat koist ikännää ruokaa nähneet (kuin eivät olisi koskaan). vilu kylmä olo vinkerpori sormustin vinka häkä vinttaa nosta vettä kaivosta vintti ullakko vipeltää juoksee vipu lapsen kiikkupussi. Ks. vittiin virkkaa sanoo. Älä virka mittää (älä sano)! virkkajaa virkkaa langasta virkkuukoukulla virkkookokka virkkuukoukku virpoo toivottaa onnea virpovitsalla rapsuttaen virsta vanha maantiemitta (ruotsinvirsta 1069 m, venäjänvirsta 1067 m) viruttaa venyttää visinä vannerauta viskajaa heittää. Joutaa visata pois vanha ruohka. vislajaa viheltää vissii(nkii) kyllä kai. Onha se vissii jo ripil käynt (varmaankin). vitja ketju (esim. kellonvitjat) vittiin 1. poikittainen sidepuu reessä 2. Toisesta päästään joustavaan puuhun pussiksi sidottu lakana, jossa lasta nukutettiin. Ks. vipu vohe, vohkeet vehje, ajopelit voimuru voissa paistettuja leipämuruja voitleipäkasa, voitleipää voileipä voittosiil leikillistä painia. Pojat olliit voittosiil koulu pihal. vokajaa valittelee vokki rukki volajaa, volisoo valittaa, itkee, ulisee. Mitä hää nyt volajaa (itkien valittaa)? Älä kehtaa volissa tuolviisii. voli valta, lupa, vapaus. volillaa olla volillaa (omata valtaa, olla vapaana). Siin talos on emäntä volillaa (emännällä on valta). Lapset on saaneet kasvaa lope volillaa (kovin vapaasti). Ks. välillää volkistelloo kurkistelee, katselee. Ks. pilkkii vonkka äkkisyvä järvessä vormu valamiseen käytettävä muotti, kakkuvuoka vorniekka vahtimestari

vorotti

vorruu voruminen vostera vuitti vuntsaa vunukka vuohine vuoliaine vuona vyrähtää väittää väki väkkii väkkärä väklaani välillää välist vällee

väl(jä)metsä välttää vänkäri vänkäjää vänää värssy värttänä väterissää väärti väättää

1. jäälle tehty kiertokelkka 2. mukana, keralla. Ehä myö mitä lähetty heiä vorottii (eihän suinkaan lähdetty heidän mukaansa). laiskottelee, makailee. Käi vorumaa keskel päivää (makailemaan). laiskottelu taitava, etevä osa. Pittää uusii aijat meinkii vuitilt (meidänkin osalta). miettii lapsenlapsi hevosen kavion yläpuolella oleva osa jalasta kannatinhirsi pieni karitsa pyrähtää, hurahtaa ponnistaa. Väitä, väitä! Kyl se sielt nousoo. Lapsenteos pittää väittää kovast, ennenko se tulloo. voima. On siin väkkee ko pienes kyläs (voimaa kuin pienessä kylässä). voimistuu, lihoo, tekeytyy, käy (esim. kalja), muhii tuulimyllyn tai vesirattaan tapainen laite väen vaihtaminen työssä, väenlaina olla vapaana, irrallaan. Kuka se on päästänt tuon pelkan välillee (päästänyt koiran irti)? joskus, toisinaan, silloin tällöin. Välist hää haastaa iha tolkuttommii (joskus puhuu järjettömiä). ehkä, lienee, pian, kiireesti, joutuin. Ei sitä ällyykkää kui vällee aika männöö (nopeasti aika kuluu). Myö vällee lähetääkii täst (ehkä lähdemme, on parasta lähteä). Mäne vällee (kiireesti, pian). aitaamaton metsämaa riittää, piisaa. Kyl se välttää (on tarpeeksi hyvä, riittävä). 1. väkäpäinen rautakoukku (tukkimiehen apuväline) 2. puunkaatajan ja tukinajajan apumies väittää, vääntää peuhaa säe pyörän puola voimissaan. Äijä on taas väterissää. arvoinen. Se nyt ei oo paljonkaa väärti (ei juuri minkään arvoinen). kutsuu eläimiä. Mie lähen jo väättelemmää lehmii (kutsumaan lehmiä lypsettäväksi).

Y yhes yhtee ottee yhtehee yhtenää yhtäkkiistää yhtöisii yhättunkio yksi(n) ykskarvane yleaikaa yleannettu ylvuotine Ä äijä äinöilöö äkiä äkkiistää äkkinäine

äkkäilöö äkköittää äkryönä äljäkkä äläjää älähtää ämmä

äpräs äpäre ärmäillä ätilä ääkkii

yhdessä, mukana, kanssa, keralla kerran, joskus yhteensä alinomaa äkkiä yhteisiä tunkemassa itseään joka paikkaan jopa. Yksi kylän rakitkii on hänen kimpussaa (jopa koiratkin). yksivärinen alituisesti, jatkuvasti. Yleaikaa senko purmutti (alinomaa motkotti). kuriton, huonosti kasvatettu (lapsi) vanhentunut, iäkäs. Ylvuotisii heinii.

isoisä haukkoo henkeään, hämmästelee kuuma. Kakkarain palloit, ko uun ol nii äkiä. pian, nopeasti outo, tottumaton, osaamaton. On nii äkkinäistä hommaa (outoa työtä, ei ole ennen tehnyt). Hää on nii äkkinäine siin hommas (tottumaton). toruu, kiukuttelee suututtaa. Kyl minnuu nii äkköitti, et iha rupes päätä kivistämmää (suututti niin, että alkoi särkeä päätä). kirpeä, voimakkaanmakuinen väritön, sairaan kalpea pitää meteliä huudahtaa (esim. kivusta). Kosk nii kovast, et mie iha älähin (teki niin kipeää, että ihan huusin). vanha nainen, aikaisemmin myös isoäiti. 1900-luvun alkupuolella mummo –sana syrjäytti ämmän. Isänäiti, joka useimmiten asui talossa, oli kotjämmä ja äidinäiti, joka asui muualla, oli kylä-ämmä. joen äyräs odelma (niitetyn heinän tilalle kasvanut uusi heinä) vihoitella kätilö lapsi kakkaa

Ö öitsit öiksii ökkötörri ölvänä

öiset juhlat yöksi. Männä öiksii. helposti suuttuva pölvästi, nahjus