Issuu on Google+

Pohjois-Karjalan

trendit Talouskatsaus 1

Kasvua kautta koko maakunnan

Voiko rockilla rikastua

Sahateollisuudessa huima nousu

toukokuu 2014

Pankkien hyv채 luotonantokyky tukee kasvua


KASVUA KAUTTA KOKO MAAKUNNAN Pohjois-Karjalan aluetalous on suhteellisesti tarkastellen kelpo vireessä. Viime vuoden tammisyyskuussa maakuntamme oli valtakuntamme toiseksi väkevin yritysten liikevaihdon kasvulla mitaten. Liikevaihto kasvoi ainoastaan kolmessa maakunnassa, meidän lisäksi vain Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Äskettäin julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema maakuntien suhdannekehitys -raportti kertoo lisäksi, että uusia yrityksiä perustettiin Pohjois-Karjalassa toiseksi eniten suhteutettuna yrityskantaan. Työttömyyden kasvu oli meillä hitaampaa kuin missään muussa maakunnassa.

”Maakunnan yritykset elävät vahvasti maailmantalouden kehityksessä mukana” Koko vuonna 2013 Pohjois-Karjalan yritysten liikevaihto kasvoi 1,8 %. Liikevaihdon kasvuvauhti kiihtyi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, jolloin kasvua kertyi peräti 2,9 %. Kasvulukemat ovat poikkeuksellisen merkittäviä, sillä viime vuonna koko maan yritysten liikevaihto laski 2,2 % ja vielä vuoden jälkipuoliskollakin koko maan liikevaihto laski lähes prosentin verran. Hyvän kokonaiskehityksen ohella aihetta iloon antaa se, että yritysten liikevaihdot kehittyivät viime syyskaudella myönteisesti kautta koko maakunnan. Seutukunnista parhaimmat luvut tulivat Pielisen Karjalasta, jossa yri-

tysten liikevaihto kasvoi runsaan 8 % vauhdilla. Keski-Karjalan yritysten liikevaihto kasvoi 3,5 % ja Joensuun seudulla kasvua kirjattiin 2,1 %. Toimialoista parhaat kasvuluvut takoi puuteollisuus: puun sahauksen ja kyllästyksen liikevaihto kasvoi peräti viidenneksellä edellisvuoden tasosta. Tuotannollisten alojen hyvästä vedosta kertoo myös muoviteollisuuden 15 % liikevaihdon kasvu. Myös metalliteollisuuden liikevaihto kääntyi vuoden 2013 jälkipuoliskolla 1,5 prosentin kasvuun. Maakunnassa on korkeaa tuotannollisten alojen osaamista, joka luo mahdollisuuksia uudenlaisten tuotteiden ja tuotantotapojen kehittämiselle. Maakunnan teollisten yritysten liikevaihdosta noin puolet tulee viennistä. Maakunnan yritysten vienti kasvoi 8,6 % vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla, joka on huomattavasti parempi kehitys kuin koko maassa, jossa viennin arvo laski 2 %. Puutavaran valmistuksessa viennin arvo kasvoi viidenneksen, muovituotteiden valmistuksessa 13 % ja metalliteollisuudessa lähes 10 %. Teollisuus toimi selkeästi kasvun veturina, mutta myös palvelualat kehittyivät suotuisasti viime vuoden jälkipuoliskolla. Majoitus- ja ravitsemisala kasvoi miltei kolmen prosentin vauhdilla, tukku- ja vähittäiskauppakin 1,5 %. Kaupan ja matkailun ylle on viime kuukausina noussut mustia pilviä idästä ruplan ostovoiman laskun sekä venäläisten rajanylitysten vähenemisen myötä.

Maakunnan yritykset elävät vahvasti maailmantalouden kehityksessä mukana. Toivoa sopii, että keskeisten vientimaiden talouden elpyminen jatkuu lähitulevaisuudessa. Ukrainan kriisi on kuluneen kevään aikana osoittanut, että muuttuva poliittinen ilmasto voi vaikuttaa vientiyritysten toimintaympäristöön hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Pentti Hyttinen maakuntajohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala on yhteyskeskusten mekka Pohjois-Karjalaan on viime vuosien aikana muodostunut ainutlaatuinen valtakunnallisesti toimivien palvelu- ja yhteyskeskusten tiivistymä. Sijoittumispäätökseen ovat vaikuttaneet mm. maakunnasta löytyvä motivoitunut työvoima, alan osaaminen ja tarkoituksenmukaiset tilavaihtoehdot. Maakuntaan ovat sijoittuneet mm. Elisa, Sonera, DNA, Barona, Eniro, Osuuspankkikeskus, Yliopistojen palvelukeskus Certia, Palkeet, KELA, verohallinto ja uusimpana puolustusvoimien palvelukeskus. Valtionhallinnon palvelukeskusten osalta (Palkeet ja Puolustusvoimien palvelukeskus) työpaikat kasvavat noin 360:een vuonna 2015. Palvelukeskuksissa hoidetaan keskitetysti valtion hallinnollisia tehtäviä. Klusterin toisen päälinjan muodostavat asiakaspalvelua keskitetysti hoita-

2

vat yksityiset ja julkisen sektorin toimijat. Kokonaisuutena palvelu- ja yhteyskeskukset tarjoavat maakunnassa työtä 1500 henkilölle. Vahva klusteri takaa, että osaajia on saatavilla myös haastaviin johto- ja asiantuntijatehtäviin, jotka edellyttävät pitkää työkokemusta. Eri koulutusasteet tuottavat jatkuvasti uusia alan osaajia. Saatavilla on myös venäjänkielistä työvoimaa. -Neuvottelut on avattu nyt myös Kelan ja Nordean osalta. Pohjois-Karjalan kannalta palvelu- ja yhteyskeskusala on tulevaisuudessakin suuri mahdollisuus, sillä vain osa potentiaalista on hyödynnetty, toteaa kehittämispäällikkö Sami Laakkonen. Rauno Jussila viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan Trendit –julkaisun tässä numerossa kerrotaan maakunnan talouden kehityksestä vuoden 2013 loppupuolikkaalla. Vertailuajankohtana on edellisen vuoden vastaava ajankohta. Tämän numeron teemana on PohjoisKarjalan musiikkiala. Seuraava julkaisu ilmestyy ensi syksynä. Voit ehdottaa ajankohtaisia teemoja tuleviin julkaisuihin osoitteessa www.poketti.fi.


k_päätoimialat

Pohjois-Karjalan liikevaihto päätoimialoilla 130

120

120

indeksi (2010 = 100)  

130

110 100 90

Rakentaminen (F)

Indeksi (2010 = 100)

Liikevaihdon kehitys seutukunnittain

110 100 90 koko maa Pielisen Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala

Toimialat yhteensä (A-X)

80

80

Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Teollisuus (C)

70

2007

2008

2009

2010

2011

2012

70

2013

Henkilöstön kehitys seutukunnittain

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2012

2013

Viennin kehitys seutukunnittain 150

115

140 110 105 100 koko maa Pielisen Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala

95 90 85

2007

2008

120 110 100 90 80 70 60

2009

2010

2011

2012

Indeksi (2010 = 100)

Indeksi (2010 = 100)

130

2013

50

koko maa Pielisen Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala

2007

2008

2009

2010

2011

KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA

Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Rakentaminen (TOL F) Jalostus (TOL BC+DF) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Teollisuus (TOL C) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Elintarviketeollisuus (TOL 10-12) Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL P+Q) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Palvelut (TOL G-U) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Kiinteistöalan toiminta (TOL L) Televiestintä, Ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (TOL 61-63) Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (TOL 72, 712) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237)

Henkilöstömäärä

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

Muutos %

7.-12.2013

7.-12.2012

1 000 €

%

6,0 2,8 5,8 1,4 -0,6 -1,1 -1,0 5,8

153 165 100 628 406 379 1 642 662 1 246 191 1 092 043 125 817 101 825 59 779 3 227 203 174 248 70 762 116 017 934 338 385 576 24 044 1 449 091 133 278 40 111 67 718 4 223 49 689 50 232 20 349

127 527 87 474 387 644 1 570 273 1 192 163 1 055 155 121 816 98 685 58 070 3 135 605 169 381 68 790 113 913 920 237 380 042 23 770 1 433 208 133 606 40 484 68 719 4 343 52 647 56 231 23 834

25 639 13 154 18 735 72 389 54 028 36 888 4 001 3 140 1 708 91 598 4 867 1 971 2 104 14 101 5 534 274 15 883 -328 -373 -1 001 -120 -2 959 -5 999 -3 484

20,1 15,0 4,8 4,6 4,5 3,5 3,3 3,2 2,9 2,9 2,9 2,9 1,8 1,5 1,5 1,2 1,1 -0,2 -0,9 -1,5 -2,8 -5,6 -10,7 -14,6

1,7 -1,0 2,5 2,5 1,4 -2,3 1,9 2,1 4,6 2,5 -0,7 -10,6 -6,5 -4,8

Indeksi 100 on vuosi 2010. Vuoden 2013 tiedot tarkentuvat vuoden 2014 loppuun asti. Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät. Ei sisällä alkutuotantoa ja julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 2008 -luokituksen mukainen.

3


Kiihtyvää kasvua Minna Heikkinen toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES

Pielisen Karjalassa viime vuoden lopun positiivisia yllätyksiä ovat koko teollisuuden (+12,5 %) ja tukku- ja vähittäiskaupan (+9,1 %) muuta maakuntaa voimakkaampi kasvu. Hyviä signaaleja ovat metalliteollisuuden, metallituotevalmistuksen ja koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon supistumisen taittuminen. Elintar-

viketeollisuus jatkoi tasaista kasvuvauhtia. +8,1% Pielisen Karjala on kyennyt säilyttämään alueen työpaikat lähes ennallaan viime vuosien haasteista huolimatta. Kasvun voimistuminen vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä lupaa hyvää tulevaisuuden kannalta. Loppuvuonna 2013 henkilöstömäärän muutos oli ainoastaan 0,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vahvinta kasvu oli puun sahaus, höyläys ja kyllästys toimialoilla (+41 %). Vaikka kasvulukemiin osaltaan vaikuttanee vertailuajankohdan eli vuoden 2012 viimeisen vuosipuoliskon huono kehitys, on kuitenkin merkille pantavaa erityisen myönteinen kehitys viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Teollisuuden vienti pi-

ristyi lähes 20 %. Matkailutoimialan kasvu taittui koko valtakunnan kehitystä mukaillen loppuvuonna, tosin mm. Kolilla alan yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä kehittyi viime vuonna myönteisesti. Alueella on käynnistymässä uusia investointeja, joten toivottavasti kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat suuntavat jatkossakin Pielisen Karjalan matkailukohteisiin runsaslukuisesti. TEM:n ja ELY-keskuksen alueelliset kehitysnäkymät -julkaisussa arvioidaan Pielisen Karjalan olevan toinen viidestä Suomen seutukunnasta, joilla elinkeinoelämän tilanne on parempi kuin vuosi sitten. Seutukunnan vahvuuksia ovat mm. maa- ja metsätalous, elintarvikeala, komposiittivalmistus ja matkailu. Alueen vetovoiman, asumisviihtyisyyden ja yritysten toimintaedellytys-

Liikevaihto kasvoi koko maata paremmin Pekka Nuutinen toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Joensuun seudulla loppuvuosi 2013 sujui paremmin kuin muualla Suomessa. Alueen liikevaihto kasvoi yli 2 %, kun koko maan kehitys oli lähes prosentin verran miinuksella. Vastaava kehitys oli myös viennissä, viennin kasvu oli 2,1 %, kun koko maan vastaava luku oli 0,3 %. Samaan aikaan epävarmuus maailman markkinoilla on jatkunut. Joensuun alueelle vaikuttaa eri-

tyisesti idän suunnalla tapahtuvat muutokset. Venäjällä ruplan arvo on heikentynyt ilmeisesti jopa pysyvästi. Ulkomaiset investoinnit maahan ovat hidastuneet, kysyntä on laskussa ja maariski kasvanut. Tilanne Krimin alueella on vaikeuttanut luottamusta Venäjään kauppakumppanina. Osa yrityksistä onkin laittanut Venäjä-projekteihin suvantovaiheen päälle. Matkailun kasvu on hiipunut johtuen osittain venäläisten ostovoiman heikkenemisestä. Koska venäläiset eivät kuitenkaan mielellään matkaile kotimaassaan, on Joensuun seudulla edelleen vetovoimaa. Etenkin nyt, kun viime vuonna aloittanut bussiyhteys Joensuun ja Petroskoin välillä on muuttunut jokapäiväiseksi. Urheilu- ja kulttuuritapahtumat ovat Pohjois-Karjalan valttikortteja. Maaliskuussa oli venäläisiä laajalti kiinnostanut ampumahiihdon maailman-

cup ja ensi vuonna MM-kisat, jotka tuovat miljoonia euroja alue+2,1% talouteen. Tax free -kauppa on pienentynyt. Tax freen sijasta kasvua on invoice-kaupassa, jossa asiakas saa maksamansa verot takaisin palatessaan uudelleen asioimaan liikkeeseen. Tämä tarjoaa suuren mahdollisuuden sitouttaa venäläisiä kanta-asiakkaiksi. Invoice-kaupasta ei ole tilastotietoja, mutta näppituntumalla tax freen muutos on suoraan siirtynyt invoice-myyntiin. IT-ratkaisuihin erikoistuva yritystoiminta on edelleen positiivisessa kierteessä. Työvoimaa on palkattu lisää ja tullaan palkkaamaan myös kuluvana vuonna. Viimeisin menestystarina oli presidentin kansainvälistymispalkinnolla palkitun Blanccon myynti huippuhintaan englanti-

Liikevaihdot positiivisessa kasvussa Risto Hiltunen toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI

Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Keski-Karjalassa vuonna 2013 yli 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ilahduttavasti jokainen vuosineljännes oli kasvun puolella. Heinäjoulukuun kasvuksi summautui 3,5 %. Teollisuuden ja rakentamisen liikevaihto kasvoivat hiukan. Rakentaminen tuotti viime vuonna lähes viidenneksen enemmän liikevaihtoa edelliseen vuoteen verrattuna. Myös metal-

4

liteollisuus ja koneiden ja laitteiden valmistus sa. Varastotilaa vapautuu 18 000 neliötä samalovat kasvussa. la, kun henkilökuntaa vähennetään. Huonoiten kehittyi puutavaran, puutuotPalvelualojen liikevaihto kasvoi vain hiukan: teiden ja huonekalujen valmistuksen liikevaihkoko vuonna kasvu jäi alle kolmeen prosentiin to, joka supistui viime vuonna yli 21 %. Alamävuoteen 2012 verrattuna. Kauppa sekä majoiki johtunee osittain ikkunatehtaan ja huotus ja ravitsemus sinnittelivät liikevaihdoisnekaluvalmistajan konkursseista, mutta saan nollan molemmin puolin. Tilastoidut, toimialalla on myös menestyviä yrityksiä. yli 10 vuodepaikan yritysten majoituk+3,5% Toimialan sisällä voi olla suuriakin eroja liiset vähenivät viime vuonna hieman alle kevaihdon kehityksessä. 4 %. Kokonaiskuvaa majoitusyritysten toKeski-Karjalan teollisuusyritykset kasvatdellisesta tilanteesta on vaikea saada, koska tivat viime vuonna viennin liikevaihtoa lähes 10 pääosa seudun majoituspaikoista jää tilastoinnin %. Vienti vetää erityisesti kone- ja laitevalmisulkopuolelle. Venäläisten matkailijoiden määrä tuksen ja sahatuotteiden osalta. on lisääntynyt jo useamman vuoden ajan, saKuljetus ja varastointi -toimialan liikevaihto moin tax free-myynti. Käänne on kuitenkin jo kasvoi vuonna 2013 vajaat 3 %. Valitettavasnähtävissä Venäjän talouden epävarmuuden ja ti näkyvissä on isoja muutoksia, sillä Nurminen ruplan kurssimuutosten myötä. Venäläiset asiLogistics Oyj:n toimintoja vähennetään Niiralasakkaat ovat viime vuosina tuoneet seudulle run-


PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNNAN KEHITYS

ten parantamiseksi tehdään parhaillaan noin 10 miljoonan euron investointia valokuiturakentamiseen Lieksan, Nurmeksen ja Juuan alueella. Lisäksi teollisuudessa on merkittäviä investointeja mm. tuotantotiloihin.

Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 161) Teollisuus (TOL C) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Jalostus (TOL BC+DF) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Palvelualat yhteensä (TOL G-U) Elintarviketeollisuus (TOL 10-12) Metalliteollisuus (TOL 24-30) Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Rakentaminen (TOL F) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (TOL 162+310) Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL P+Q)

JOENSUUN SEUTUKUNNAN KEHITYS

laiselle yhtiölle. Myyntituloista jää varmasti osa kiertämään alueelle vauhdittamaan uutta kasvua. Josek on laatimassa kunnille hankintastrategiaa, jossa on mukana elinkeinopoliittinen näkökulma. Yritysten avuksi laaditaan myös hankintaopas ja aiheeseen liittyvillä koulutuksilla rohkaistaan kaikenkokoisia yrityksiä tarjoamaan tuotteitaan ja palvelujaan julkisille organisaatioille sekä omalle alueelle että muuallekin. Teemme Josekissa päivittäin työtä yritysten menestymisen puolesta.

saasti euroja, mikä näkyy erityisesti palvelualan yritysten liikevaihdoissa. Taantuman jatkumisesta kertoo yritysten henkilöstömäärän kehitys. Keski-Karjalassa henkilöstö väheni prosentin verran. Maksettujen palkkojen summa väheni samaan aikaan yli kahdella prosentilla. Palkkasumma kasvoi vain koulutuksessa sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Viime vuoden osalta positiivista yritystoiminnan kehityksessä on se, että yritysten nettomäärä kasvaa Keski-Karjalassa ja eläköityvät yrittäjät hakevat ja ovat löytäneetkin jatkajia toiminnalleen.

Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 161) Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL P+Q) Rakentaminen (TOL F) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Jalostus (TOL BC+DF) Majoitus ja ravitsemustoiminta (TOL I) Elintarviketeollisuus (TOL 10-12) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Kaikki toimialat (TOL A-X) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Teollisuus (TOL C) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ym.(TOL M+N) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Palvelualat yhteensä (TOL G-U) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Kuljetus ja varastointi(TOL H) Ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (TOL 61-63) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (TOL 72, 712) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (TOL 23) Sähköteknisten tuotteiden valmistus (TOL 26-27) KESKI-KARJALAN SEUTUKUNNAN KEHITYS Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Rakentaminen (TOL F) Jalostus (TOL BC+DF) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Teollisuus (TOL C) Palvelualat yhteensä (TOL G-U) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL P+Q) Puutavaran valmistus (TOL 162+310)

Liikevaihto 1 000 € 7.-12.2013 7.-12.2012 60 948 43 216 153 359 134 114

Muutos 1 000 € % 17 732 41,0 19 245 14,3

167 735

149 041

18 694

12,5

193 455 109 835 373 666 160 068 13 245 13 598 2 883 16 975 26 247 9 821

174 077 100 656 345 629 150 545 12 497 12 991 2 755 16 360 25 733 9 793

19 378 9 179 28 037 9 523 748 607 128 615 515 28

11,1 9,1 8,1 6,3 6,0 4,7 4,6 3,8 2,0 0,3

8 993

9 221

-228

-2,5

6 696

7 047

-351

-5,0

5 192

5 674

-482

-8,5

6 431

7 090

-660

-9,3

Liikevaihto 1 000 € 7.-12.2013 7.-12.2012 85 824 73 273 62 843 56 259

Muutos 1 000 € % 12 551 17,1 6 584 11,7

48 691

45 996

2 696

5,9

312 928 114 759 1 270 139 55 836 82 348

298 527 110 388 1 224 471 53 870 79 626

14 402 4 371 45 668 1 966 2 722

4,8 4,0 3,7 3,6 3,4

962 583

930 810

31 773

3,4

2 510 764 151 000 830 234 96 119 341 384 731 092 1 169 247

2 458 343 147 976 814 800 95 224 338 337 727 461 1 165 072

52 421 3 024 15 434 895 3 046 3 631 4 176

2,1 2,0 1,9 0,9 0,9 0,5 0,4

17 920

17 911

9

0,0

35 752 97 394 67 148 38 148

35 925 98 460 68 241 39 137

-173 -1 066 -1 093 -989

-0,5 -1,1 -1,6 -2,5

3 729

3 842

-113

-2,9

36 501

39 307

-2 805

-7,1

48 184

54 389

-6 205

-11,4

Liikevaihto 1 000 € 7.-12.2013 7.-12.2012

Muutos 1 000 €

%

10 715

9 300

1 416

15,2

22 368 30 649 67 997 176 524 29 168

20 251 28 517 63 951 169 046 28 097

2 117 2 133 4 046 7 478 1 071

10,5 7,5 6,3 4,4 3,8

113 936

110 080

3 856

3,5

312 512 101 874 119 887 18 946 74 502 5 113 4 439

302 057 99 402 117 568 18 693 73 912 5 133 4 515

10 455 2 472 2 318 253 591 -20 -76

3,5 2,5 2,0 1,4 0,8 -0,4 -1,7

4 390

4 964

-573

-11,5

5 969

7 494

-1 525

-20,3

5


Metalliteollisuudella pyyhkii paremmin Maakunnan metalliteollisuudella menee viennin Toimialoittain katsottuna Pohjois-Karjalan mevetämänä tällä hetkellä selvästi paremmin kuin talliteollisuudella meni viime syksynä kaikilla toikoko maassa keskimäärin. Kasvu myös käynnistyi mialoilla paremmin kuin koko Suomen metalselvästi aiemmin kuin muualla maassa. Metalliliteollisuudella. Metallituotteiden valmistuksen teollisuuden osalta on kiintoisaa tarkastel(25) liikevaihto kääntyi viennin vetämänä la sitä, milloin pohjoiskarjalainen metalli3,3 %:n kasvuun. Kehitys oli Pohjois-Karteollisuus kääntyi kasvu-uralle. jalassa selvästi parempaa koko maan ta1,5% Pohjois-Karjalan metalliteollisuuden soon verrattuna. Myös maakunnan me(24–30, 33) käänne parempaan ajoittuu talliteollisuuden suurimmalla toimialalla eli viime syksyyn. Henkilöstömäärä vähentyi muiden koneiden ja laitteiden valmistukseskoko viime vuoden ajan, tosin loppusyksystä sa (28) käänne parempaan (+2,9 %) tapahtui kehitys selvästi tasaantui. vuoden viimeisinä kuukausina. Vaikka maakunnan metalliteollisuudella Heikointa kehitys on ollut tietokoneiden ja pyyhkii paremmin kuin aiemmin, liikevaihdosmuiden sähkölaitteiden valmistuksessa (26sa ollaan edelleen jäljessä syksyllä 2008 alka27), jonka liikevaihto on kehittynyt Pohjois-Karnutta talouskriisiä edeltäviä aikoja. Tekemistä jalassa alavireisesti parin viime vuoden aikana. siis riittää edelleen, mutta 1,5 %:n kasvu oli oiViime vuoden jälkipuoliskolla laskua oli 10,7 %. kean suuntainen.

Koneiden ja laitteiden valmistuksen k_28 liikevaihto Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 28) 200

60

1 000 000 euroa

50

150

40 100

30 20 10 0

1 000 000 €€ / kk

indeksi (2010 = 100)

70

50

trendi koko maa 2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

0

Metalliteollisuuden toimialojen liikevaihto 90

Pohjois-Karjala: liikevaihto metalliteollisuuden toimialoilla, miljoonaa euroa kuukaudessa

80

24-30+33 Metalliteollisuus

70

28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus

60 50

25 Metallituotteiden valmistus

40

26-27 Tietokoneiden ym. valmistus

30

33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus

20 10 0 2007

6

2008

2009

2010

2011

2012

2013


Teollisuuden vienti vetää

24-30

Metalliteollisuuden vienti 175

50

1 000 000 euroa

150 40

125

30

100 75

20 10 0

50

1 000 000 €€ / kk trendi

25

koko maa

2007

Pohjois-Karjalan vienti nojaa vahvasti metsään ja metalliin, ja nyt molemmilla pyyhkii hyvin ulkomaanmarkkinoilla. Maakunnan teollisuuden vienti kääntyi kasvuun viime vuoden toisella neljänneksellä. Vuositasolla maakunnan viennin liikevaihto kasvoi 4,8 %, mitä voidaan pitää kiitettävänä lukuna, sillä samanaikaisesti Suomen vienti luisui 3,3 %:n laskuun. Ilahduttavaa oli myös, että Pohjois-Karjalan vienti kiihtyi vuoden vaihdetta kohti – loka-joulukuun kasvu oli 12,5 %. Toimialoittain tarkasteltuna metsäteollisuuden tuotteiden vienti kasvoi eniten, mutta myös muovi- ja metalliteollisuuden viennissä nähtiin erinomaista kasvua. Kiviteollisuuden ongelmat näkyvät edelleen loppuvuoden tilastoissa.

200

Pohjois-Karjala: vienti (TOL 24-30)

indeksi (2010 = 100)

60

2008

2009

2010

POHJOIS-KARJALAN VIENTI Teollisuus (TOL C) Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL161) Puutavaran valmistus (TOL 16+310) Puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (TOL 162 +310) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237) Metalliteollisuus (TOL 24-30 + 33) Metallituotteiden valmistus (TOL 25)

2011

2012

2013

Vienti 1 000 € 7.-12.2013 7.-12.2012 545 833 502 789

0

Muutos 1 000 € 43 044

% 8,6

96 250

75 168

21 082

28,0

116 432

96 392

20 040

20,8

20 196

21 197

-1 001

-4,7

56 118

49 472

6 646

13,4

10 728

11 207

-479

-4,3

205 075 41 092

186 779 38 657

18 296 2 436

9,8 6,3 Steelbow Oy:n toimitusjohtaja Ari Kettunen

Muoviteollisuudessa kovaa kasvua

20

Pohjois-Karjala: liikevaihto ja vienti (tol 222)

15 1 000 000 euroa

Tämänkertaisen Trendit-aineiston suurin positiivinen 15,0% yllättäjä oli muoviteollisuus. Muovituotteiden valmistuksen toimialan (222) liikevaihto kääntyi reippaaseen 15 %:n kasvuun viime kesänä pitkän tasaisen vaiheen jälkeen. Erityisen ilahduttavaa on, että vienti veti syksyllä erinomaisesti. Viennin veto vain kiihtyi joulua kohti mentäessä. Sama positiivinen vire näkyy myös henkilöstön määrässä, mutta selvästi pienempänä. Henkilöstön määrä väheni vielä alkuvuonna 2013, mutta syksyllä se kääntyi jo hienoiseen kasvuun (2,8 %).

Muovituotteiden valmistuksen k_222 liikevaihto ja vienti

10

5 liikevaihto

Jarno Turunen aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

vienti 0

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

7


Voiko rockilla rikastua Musiikkialan aluetaloudelliset vaikutukset Tänä keväänä julkaistu selvitys kertoo, että Pohjois-Karjalan musiikkiala tekee vuosittain Ilosaarirock huomioiden lähes 40 miljoonan euron liikevaihdon. Ala kehittyy pitkin harppauksin – luovasta harrastamisesta siirrytään kohti ammattimaista liiketoimintaa. Musiikkialan vaikutusta maakunnan aluetalouteen on vaikea arvioida tarkasti. Pohjois-Karjalassa haasteeseen tarttui ensimmäisenä Joensuun Popmuusikoiden vetämä Musiikkialan klusteri -hanke. Tehdyssä selvityksessä käydään seikkaperäisesti läpi muun muassa alan synnyttämä liikevaihto, työllistävyys ja laaja harrastajakenttä Pohjois-Karjalassa. Musiikkialan klusterin muodostavat alan keskeiset toimijat, näiden sidosryhmät ja verkostot. Klusterin ytimessä ovat elävä musiikki, koulutus sekä teokset ja tallenteet. Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2012 yhteensä 543 musiikintekijää, jotka saivat korvauksia Teostolta. Korvauksien yhteissumma oli 581 000 euroa. Musiikkialan yrityksiä arvioidaan olevan 71 ja ne työllistävät 111 henkilöä. Tilastokeskuksen luokittelun mukaan yrityksistä suurimman ryhmän

muodostavat äänitteiden ja musiikin kustantajat kuten Potoska Publishing Oy, yhteensä yrityksiä on 17. Toinen suuri luokka on ohjelmatoimistot ja manageripalvelut, joita edustaa mm. Funpandemia Oy, yhteensä yrityksiä on 14. Esittävän taiteen luokkaan kuuluu 15 yritystä, joista hyvä esimerkki on mm. Joensuun Töminä Oy. Perinteisin musiikin liiketoiminta-alue on elävä musiikki. Maakunnassa on aktiivisesti toimivia yhtyeitä arviolta 451, joissa on kaikkiaan noin 1 800 muusikkoa. Elävän musiikin liikevaihto oli maksettujen tekijänoikeuskorvausten ja suurimpien toimijoiden ilmoitusten perusteella noin 8,4 miljoonaa euroa. Pohjoiskarjalaisten musiikkiyhdistysten suuri määrä kertoo laajasta harrastajajoukosta. Musiikkialan yhdistyksiä on tuoreimman tiedon mukaan 113. Sulasolin jäsentietojen mukaan Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2012 yhdeksän kuoroa ja yksi orkesteri, joilla oli yhteensä 239 jäsentä. Kaikkiaan Pohjois-Karjalassa toimii 32 kuoroa. Joensuun Popmuusikot ry:ssä oli viime vuonna 522 jäsentä. Yhdistysten arvioitu liikevaihtoa vastaava summa on 4,85 miljoonaa euroa. Musiikkialaan liittyvien yritysten ja yhdistysten liikevaihto oli yhteensä noin 15,7 miljoonaa euroa.

Elävä musiikki •

Yksityinen sektori

Kirkko

Orkesterit

Pohjois-Karjala 8 400 000 € 330 000 € 2 300 000 €

Tekijänoikeuskorvaukset Teostolta

581 000 €

Valtion apurahat (Taike, OKM)

219 600 €

Koulutus

3 800 000 €

Päällekäisyyksien poisto

-130 000 €

Musiikkialaan liittyvien yritysten ja yhdistysten liikevaihto Musiikkialan liikevaihto yhteensä

15 766 809 € 31 270 409 €

Ilosaarirock (asiakkaiden rahankäyttö)

7 200 000 €

Yhteensä

38 470 409 €

(Luvut ovat vuosilta 2012 ja 2013. Lisää tietoa QR-koodin kautta tai www.popmuusikot.fi)

Lisää aiheesta

Lukuja Ilosaarirockin takaa 2013 22

Asiakkaiden määrä pe-su 55 000

22

Asuntovaunuja 70 kpl

22

Työntekijöiden määrä 4 200 esim.

22

8

22

Polkupyöriä pyöräparkissa 3 000 kpl

22

Artisteja 466

22

Sisäravintolassa myydyt burgerit 2 500 kpl

22

Teknikkoja 176

22

Bajamajoja 400 kpl

22

Järjestöt ja urheiluseurat 356

22

Aitakilometrejä 8,5 km

22

Vapaaehtoisia 1 919

22

Virkkauskampanjan tilkut 70 m²

22

Siivoojia 200

22

Syödyt lakupiiput festivaalitoimissa 40 kpl

22

Mediaa 204

22

Turvallisuuspäällikön kävelemä matka

Leirintäalueilla yöpyneet 5 000

64,93 km

www.popmuusikot.fi


Ilosaarirockin talousvaikutus 10,5 M€ Ensimmäinen Ilosaarirock järjestettiin 29.8.1971. Tapahtumassa esiintyi kahdeksan paikallista bändiä – tosin yksi joutui perumaan, koska se sai keikan josta sille maksettiin. Noista päivistä Ilosaarirock on kasvanut yhdeksi Suomen suurimmista rockfestivaaleista. Viime vuonna esiintyjiä oli yli 70 ja tapahtuman taloudelliset vaikutukset arvioitiin 10,5 miljoonan euron suuruisiksi, josta suoraa tapahtumaviikonlopun aikaista kulutusta oli 7,2 miljoonaa. Suurimpia kulueriä ovat mm. ruoka ja juoma 2,9 M€, matkustaminen n. 1,5 M€ sekä ostokset päivittäistavarakaupoissa 1,8 M€. Ilosaa-

rirockin asiakkaiden rahan kulutuksesta yli 70 % kohdistuu festivaalin ulkopuolelle. Ilosaarirockin aluetaloudellista vaikutusta on selvitetty myös vuonna 2008, tuolloin tulo jäi hieman alle 4 miljoonaan. Taloustutkimus Oy selvitti mielikuvia 28 suomalaisesta tapahtumasta vuonna 2013. Ilosaarirock sijoittui neljänneksi mitattaessa kokonaismielikuvaa. Taakse jäivät muun muassa Helsingin Juhlaviikot ja Provinssirock. Ilosaarirock oli joukon paras, kun verrattiin tapahtumien ohjelmaa ja tunnelmaa!

Matkustaminen Joensuuhun ja takaisin Majoittuminen

1 461 176 € 761 035 €

Ruokailu ja juomat

2 901 875 €

Ostokset

1 750 553 €

Palvelut festivaalialueen ulkopuolella

71 312 €

Liikkuminen taksilla tai linja-autolla (Joensuussa) Yhteensä Lipunmyynti, tuotanto, ostot Yhteensä

220 382 € 7 200 000 € 3 300 000 € 10 500 000 €

Popparit innovoivat menestyspolkuja

Kunta

Keikat 2012

Keikat/ 1000 as.

Helsinki

9 961

16,4

Tampere

3 394

15,6

Turku

2 487

13,8

Rääkkylä

36

14,4

Joensuu

886

12,0

Nurmes

88

10,7

129

10,4

Kuopio

1 041

9,9

Oulu

1 454

7,6

Lieksa

Joensuun Popmuusikot ry, tuttavallisemmin Popparit, on vuonna 1971 perustettu Suomen vanhin elävän musiikin yhdistys. Tänä päivänä Popparit vie maakunnan musiikkialaa eteenpäin “puuhastelun” ja bisneksen kautta. Popparit tarjoaa runsaasti toimintaa musiikin ruohonjuuritasolle aina tapahtumista bändiohjaukseen, mutta toisaalta Popparit myös kehittää määrätietoisesti uutta liiketoimintaa ja kehityshankkeita kumppaneidensa kanssa. Maakunnan kärkitapahtuman, Ilosaarirockin, ohella Joensuun Popmuusikot järjestää vuosittain Rokumentti-rockelokuvafestivaalin, Vekararokki-lastentapahtuman, monia konsertteja, festivaalimatkoja ja klubeja. Yksistään keikkamahdollisuuksia kanavoituu Poppareiden kautta ympäri maakuntaa vuosittain yli 330. Maakunnan musiikkielämän yksi näkyvimmistä musiikkiliiketoiminnan saavutuksista on ravintola Kerubi. Yhdistys investoi itse lähes miljoona euroa kulttuuritalon perustamiseksi. Samoissa tiloissa toimii myös Karelia-ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelma. - Turku sai vuodenvaihteessa Rock Academy-toimintaan valtiolta puolen miljoonan euron potin. Asia on sikäli merkittävä, että Joensuu, Tampere ja Jyväskylä ovat tämän rokkiakatemian ”satelliittikaupunkeja”. Jos kaikki menee putkeen niin järjestämme piakkoin Joensuussa valituille bändeille uuden valmennusohjelman Turun Rock Academyn mallilla, hehkuttaa Poppareiden toiminnanjohtaja Markku Pyykkönen.

- Viime aikoina olemme pyörittäneet neljää hanketta, joilla tamppaamme musiikintekijöiden menestyspolkua tasaisemmaksi. Harjoitushotellihankkeella saimme synnytettyä Jääkärinkadulle kauan kaivatun muusikoiden työ- ja harjoittelutilan. Musiikkialan klusteri –hankkeessa selvitettiin alan nykytila. Pumppu 013 –hanke puolestaan edistää musiikintekijöiden liiketoimintamahdollisuuksia, järjestää klinikoita ja erilaisia työpajoja. Kun mukaan laskee vielä suurtapahtuma-hankkeen niin puhutaan lähes 400 000 euron hankeryppäästä, Pyykkönen listaa. - Puskemme musa-alaa eteenpäin monella rintamalla ja kattavalla työkalupakilla. Käynnistimme äskettäin yhteistyön kasvussa olevan pelialan kanssa, teemme yrityshautomotoimintaa ja jaamme apurahoja yhdistyksen rahaston kautta. Olemme jakaneet vuosien varrella stipendejä yli 230 000 euroa alueen musiikintekijöille. Paljon on tehty, mutta paljon on ideoita vielä hautumassa. Koetamme tehdä mahdollisimman konkreettisia tekoja joiden hyödyt näkee. - Tämä on mielekästä työtä. Saa tehdä töitä lapsuuden haaveammatissa ja samalla ehkäisemme osaltamme nuorten syrjäytymistä innostamalla heitä luovuuteen. Ja siinä samalla vielä generoimme uutta mielenkiintoista liiketoimintaakin tänne kotiseudulle.

Rauno Jussila

Lähde: Teosto

9


Rakentamisen liikevaihto lähes 700 miljoonaa Aktiivinen rakentaminen (F) jat+4,8% kui viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla eri puolilla maakuntaa. Koko maakunnan tasolla päästiin hyvään 4,8 %:n kasvulukuun. Seutukunnittain luvut olivat: Joensuu 4,8 %, KeskiKarjala 6,3 % ja Pielisen Karjala 2,0 %. Vuonna 2003 rakentamisen liikevaihto oli maakunnassa n. 333 miljoonaa. Kymmenessä vuodessa on tehty tiikerinloikka uudelle tasolle, sillä vuonna 2013 alan liikevaihto oli peräti 691 miljoonaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ala on ollut lähes takuuvarma suorittaja. Positiivisesta trendistä on pudottu vain vuonna 2009 (-13%). On myös huomionarvoista, että viime vuonna maakunnan kehitys eteni vastavirtaan suhteessa valtakunnan suuntaukseen. Suomessa rakentamisen tilanne notkahti lähes 2 %:n laskuun, mutta Pohjois-Karjalassa taottiin 6,9 %:n kasvuluvut. Toki vuosineljänneksittäin tarkasteltuna maakunnassa vauhti hiipui loppuvuotta kohden. Alan henkilöstömäärä lisääntyi vuosipuolikkaalla 5,8 %, luku oli sama kuin elintarvikealallakin. Näiden alojen edelle työllistävyyden kasvussa kiri vain puun sahauksen ala 6 %:n kasvulla.

k_F

Rakentamisen liikevaihto

300

90

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL F)

80

1 000 000 euroa

200

60 50

150

40

100

30 20

1 000 000 €€ / kk koko maa

0

Rauno Jussila

50

trendi

10

2007

2008

2009

2010

2011

Sahateollisuudessa huima nousu

Puutavaran valmistus pitkässä alamäessä

Vuoden 2013 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialan (161) liikevaihto nousi maakunnassa huimat 20,1 %. Liikevaihto kehittyi myötätuulessa jokaisessa seutukunnassa; Joensuussa 11,7 %, Keski-Karjalassa 3,8 % ja Pielisen Karjalassa peräti 41,0 %. Euromääräisesti maakunnallinen liikevaihto oli 153 miljoonaa, kun edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona liikevaihtoa kertyi noin 128 miljoonaa. Toimialan vienti nousi 96 miljoonaan euroon. Edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna nousua oli 28 %. Toimialan positiivinen kehitys ajanjaksolla näkyi myös lisääntyneessä henkilöstömäärässä, joka nousi 6 %. Mänty- ja kuusitukin kantohinta laski hieman vuoden loppupuoliskolla. Koivutukin kantohintojen vaihtelu on huomattavasti suurempaa kuin havutukilla. Koivutukin +20,1% liukuva keskiarvo on vaihdellut 41–45 €/m3. Kantohintojen odotetaan laskevan noin 2–3 %.

Vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksen toimialojen (162+310) liikevaihto kehittyi alavireisesti alkuvuoden orastavan kasvun jälkeen. Laskua oli 5,6 % eli noin 3 miljoonaa euroa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Huonosti kehittyneen liikevaihdon taustalla lienee viennin hyytyminen suotuisan alkuvuoden jälkeen. Vientiliikevaihto laski 4,7 %, mikä tarkoitti euroissa noin miljoonan pudotusta. Ala-

10

indeksi (2010 = 100)

250

70

2012

2013

0

vireinen kehitys näkyi myös hen-5,6% kilöstömäärän lähes 11 %:n vähennyksenä. Liikevaihdon negatiivinen vire oli havaittavissa kaikissa seutukunnissa: Joensuussa -2,5 %, Pielisen Karjalassa -8,5 % ja Keski-Karjalassa -20,3 %. Alan kehitys koko tämän vuosituhannen puolella on edennyt synkkien pilvien alla. Vain neljänä vuonna ala on kasvanut – muut yhdeksän vuotta ovat olleet miinusmerkkisiä.

k_161

Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen liikevaihto 200

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 161)

30

150

20

100

10

50

1 000 000 €€ / kk trendi

0

2007

2008

2009

indeksi (2010 = 100)

1 000 000 euroa

40

2010

2011

2012

2013

0

Tapani Mikkonen yritysasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus


Investoinnit poikivat työpaikkoja Muutamassa edellisissä talouskatsauksessa hehkutetut elintarvikealan (10–12) investoinnit poikivat maakuntaan uusia työpaikkoja. Alan työllisyyden kasvu on ollut hyvässä rytmissä jo kolmen viime vuoden ajan; vuonna 2011 henkilöstömäärä kasvoi 4,5 %, seuraavana vuonna 3,3 % ja koko viime vuoden kasvu oli 4,2 %. Suunta näyttää tulevaisuudessakin olevan hyvä, sillä viime vuoden jälkipuoliskolla työpaikkoja syntyi lähes 6 %:n vauhdilla. Maakunnan teollisuusyritysrekisterin mukaan elintarvikealalla työskentelee hieman yli 1 000 työntekijää.

Alan liikevaihdon kasvu on ol+3,2% lut pari viime vuotta valtakunnan vauhtia ripeämpää. Viime vuonna kasvuksi summautui 2,7 % ja edellisenä 4,2 %. Mikäli kasvu-uralla pysytään, niin seuraavassa talouskatsauksessa alan liikevaihto ylittää ensimmäisen kerran 200 miljoonaa euroa. Viime vuoden jälkimmäisen vuosipuolikkaan liikevaihdon 3,2 %:n kasvu jakautui seutukunnittain siten, että ala kasvoi Pielisen Karjalassa 6 %, Joensuun seutukunnassa 3,4 %, mutta KeskiKarjalassa mentiin n. 5 %:n laskuun. Rauno Jussila

k_10-12liikevaihto Elintarviketeollisuuden

30

200

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 10-12)

1 000 000 euroa

150 20

125 100

15

75

10 1 000 000 €€ / kk 5

50

trendi

25

koko maa 0

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

0

indeksi (2010 = 100)

175

25

Kiviteollisuus roimassa laskussa Pohjois-Karjalan kivituotteiden valmistuksen toimialan (237) vaikeudet eivät helpottaneet vuoden 2013 loppupuolella, vaan liikevaihto laski 14,6 % edeltävän vuoden tasosta. Koko vuoden osalta liikevaihto laski 16,4 % vuoden 2012 tasosta. Kiven leikkaamisen muotoilun ja viimeistelyn toimialan koko maan liikevaihdosta noin neljännes syntyy Pohjois-Karjalassa ja työpaikoista hieman alle kolmannes sijaitsee maakunnassa. Toimialan liikevaihtotiedot kuvaavat pääasiassa vuolukivituotteiden ja muiden luonnonkivituotteiden valmistuksen kehitystä eikä niihin sisälly muiden mineraalituotteiden kuten sementin ja betonituotteiden valmistusta tai kaivosteollisuutta. Kivituotteiden valmistuksen haasteellinen tilanne on pitkittynyt ja toimialan liikevaihdon lasku on jatkunut vuodesta 2008 lähtien. Viime vuonna kiviteollisuuden liikevaihtoa kertyi runsas 38 miljoonaa euroa, joka on enää noin puolet vuoden 2006 huipusta. Kivituotteiden valmistuksen heikentynyt markkinatilanne on heijastunut myös toimialan työllisyyteen ja viime vuoden aikana tehdyt työtunnit vähenivät 13 % vuoden 2012 tasosta. Nopeinta työllisyyden lasku oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä (-20,4%). Työllisyyden lasku loiveni vuoden mittaan ja viimeisellä neljänneksellä tehdyt työtunnit vähenivät enää 2,7 % edellisen vuoden tasosta. Kaikkiaan vuoden 2013 aikana kivituotteiden valmistuksesta hävisi maakunnasta yli 100 työpaikkaa. Kivituotteiden viennin arvo laski viime vuoden loppupuolella 4,3 % vuoden 2012 loppupuolen tasosta. Kivituotteiden valmistuk-14,6% sen liikevaihdolle vientimarkkinoiden kehityksellä on suuri merkitys, koska liikevaihdosta noin puolet tulee vientimarkkinoilta. Tuukka Arosara projektipäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

11


Kaupan ala plussalle

12

k_G

Kaupan alan liikevaihto 150

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL G)

150

100

100 50 50

indeksi (2010 = 100)

200

1 000 000 euroa

1 000 000 €€ / kk trendi koko maa

0

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

0

k_68

Kiinteistöalan liikevaihto 10

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 68)

140 120

7,5

100 80

5

60 40

1 000 000 €€ / kk

2,5

trendi

20

koko maa 0

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

0

indeksi (2010 = 100)

Kiinteistöalan (68) liikevaihdon kehitys on Pohjois-Karjalassa jäänyt viime vuosina pahasti jälkeen alan valtakunnallisesta kehityksestä. Trendi sai jatkoa myös vuonna 2013, joskaan ero ei kasvanut aivan samaa tahtia kuin aiempina vuosina, sillä koko maan tasolla alan vuosia jatkunut kova kasvutahti hidastui. Taantuma vaikuttaa asuntomarkkinoiden kehitykseen, joskin se näkyy eri alueilla eri lailla. Asuntojen keskihinnat laskivat vuoden aikana, tosin lasku ei Itä-Suomessa ollut yhtä suuri kuin pääkaupunkiseudulla. Ostovoiman leikkaukset ja heikentynyt lainojen hoitokyky eivät anna aihetta odottaa tilanteen nopeaa parantumista. Pohjois-Karjalassa kiinteistöalan liikevaihto supistui vuonna 2013 kaikilla neljänneksillä, tosin lasku loiveni vuoden edetessä. Koko vuoden saldoksi muodostui 1,6 %:n liikevaihdon lasku. Koko maan tasolla kehitys oli myönteisempää (+2,8 %). Kasvu kuitenkin puolittui edellisvuosista. Kiinteistöalan henkilöstömäärä kasvoi Pohjois-Karjalassa vuoden 2013 aikana 1,3 %. Vuoden alkupuoliskolla henkilöstömäärä vielä väheni, mutta heinä-syyskuussa kasvua -0,9% kertyi 2,7 % ja loka-joulukuussa jo 6,5 % edellisvuoden vastaavista ajanjaksoista.

1 000 000 euroa

Kiinteistöalan alamäki jatkui

Kaupan toimialan (G) liikevaihto sinnitteli Pohpientä kasvua: heinä-syyskuussa liikevaihto noujois-Karjalassa taantumasta huolimatta edellissi 0,8 % ja loka-joulukuussa 0,3 %. vuoden tasolle ja hieman ylikin. Vaikka kasvuproKeski-Karjalassa kaupan toimialan liikevaihsentti jäi pieneksi (+0,2 %), alan kehitys oli selvästo kasvoi 0,5 % vuodesta 2012. Seutukunnisti valtakunnallista myönteisempää. Koko maan ta selvästi vahvinta kaupan kehitys oli Pielisen tasolla taloustaantuma ja suurempia hankinKarjalassa, jossa alan liikevaihto kohosi vuonna toja lykännyt epävarmuus tulevasta kehi2013 kaikkiaan 7,8 %. Liikevaihto kasvoi kaiktyksestä näkyivät kaupan liikevaihdon 3,1 kien neljännesten aikana, ja kasvu nopeu%:n supistumisena vuotta aiemmasta. tui loppuvuotta kohden. Tammi-maalis+1,5% Neljännesvuositasolla tarkasteltuna kuussa kasvu oli 5,1 % ja loka-joulukuussa kaupan toimialan liikevaihto laski Pohjois9,8 %. Kuukausitason luvut kertovat, että Karjalassa vain vuoden ensimmäisellä neljänliikevaihto kasvoi kaikkien vuoden 2013 kuuneksellä (-3,7 %). Seuraavilla neljänneksillä liikekausien aikana. vaihto kasvoi maltillisesti: kasvuprosentit asetMaakuntaan saattaa olla luvassa hieman heituivat välille 1,1–1,9. Koko maan tasolla liikekompia lukuja kaupan kehityksestä, kunhan alvaihto supistui vuoden jokaisella neljänneksellä. kuvuoden 2014 liikevaihtotiedot aikanaan saaKaupan toimialan henkilöstömäärä kasvoi puvat. Taantuman jatkumisen lisäksi huolta aiPohjois-Karjalassa yhteensä 0,3 % vuotta aiemheuttaa myös venäläisten asiakkaiden määrän ja masta. Vuoden 2013 kahdella ensimmäiselostovoiman kehitys. Venäläiset ostosmatkailijat lä neljänneksellä henkilöstömäärä vielä väheni ovat olleet viime vuosina melkoinen piristysruisedellisvuodesta, mutta tilanne koheni loppuke kaupan alalle Pohjois-Karjalassa. Vuoden 2014 vuonna. Kolmannella neljänneksellä henkilösalussa yhtäjaksoisesti useita vuosia kestänyt vetömäärä kasvoi 1,6 % ja viimeisellä neljänneknäläisten rajanylittäjien määrän kasvu kuitenkin sellä 1,3 %. kääntyi pieneen laskuun ja tax free -kaupan voJoensuun seutukunnassa kaupan alan liikelyymi laski yli kolmanneksella. Vaikka ns. kuittivaihto laski vajaan prosentin. Laskuun vaikutti kaupan merkityksen lisääntyminen selittää osan etenkin ensimmäisen vuosineljänneksen heiktax free -kaupan notkahduksesta, ruplan ostoko kehitys (-4,9 %). Toisella vuosineljännekselvoiman noin 20 %:n lasku heijastuu pakostakin lä lasku taittui ja kahdella viimeisellä tapahtui jo kaupan kehitykseen.


Liike-elämän palvelujen vahva kasvu hyytymässä? Liike-elämän palvelut (M+N) muodostuvat Koko vuonna 2013 liike-elämän palvelujen liitoimialaryhmästä, johon lukeutuu laaja joukkevaihto kasvoi yhteensä 3,5 % edellisvuodesko ammatillista, tieteellistä ja teknistä toiminta. Liikevaihdon kasvu oli ripeintä ensimmäiseltaa sekä hallinto- ja tukitoimintaa harjoittavia lä vuosipuoliskolla (+5,3 %). Vuoden jälkipuoyrityksiä. Liike-elämän palvelujen kehitys on olliskolla kasvu oli maltillisempaa (1,8 %). Tähän lut pitkään nousujohteista ja liikevaihto kasvoi vaikutti etenkin viimeisen vuosineljänneksen keedelleen vuoden 2013 jokaisella neljännekselhitys (0,3 %). lä. Kasvuprosentit kuitenkin pienenivät vuoden Joensuun seutukunnassa toimialaryhmän liikeaikana. Toimialaryhmään kuuluvan, mutta myös vaihto kasvoi vuoden 2013 aikana 2,0 %. Keskierikseen seurattavan alatoimialan tieteelKarjalassa kasvua kertyi peräti 23,7 %, mutlinen tutkimus ja tekninen testaus liiketa Pielisen Karjalassa alan liikevaihto supisvaihto kääntyi loppuvuonna laskuun. tui 2,2 %. +1,8% Taantuma hidastaa alan kehitystä, Liike-elämän palvelujen henkilöstömonet yritykset ovat esimerkiksi piemäärä kasvoi vuonna 2013 yhteensä 1,2 nentäneet markkinointi- ja mainosbudjet%. Liikevaihdon kehityksestä poiketen hentejaan. Periaatteessa kovenevat kannattavuuskilöstömäärän kehitys parani loppuvuonna. Heivaatimukset voivat toisaalta myös lisätä yritysnä-elokuussa henkilöstömäärä kasvoi 2,5 % ja ten käyttämien asiantuntijapalvelujen kysyntää loka-joulukuussa kasvua kertyi 2,6 %. (mm. lainopilliset ja konsultointipalvelut).

k_H Kuljetusten liikevaihto

k_M+N

Liike-elämän palvelujen liikevaihto 30

200

30

150

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL H)

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL M+N) 25

100

10 50 1 000 000 €€ / kk

5

1 000 000 euroa

15

indeksi (2010 = 100)

1 000 000 euroa

20

20

100

15 10

50 1 000 000 €€ / kk

5

trendi

trendi 0

2007

2008

indeksi (2010 = 100)

25 150

koko maa 2009

2010

2011

2012

2013

0

0

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

0

Kuljetusalalla hienoista laskua Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan (H) liikevaihto kasvoi vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa 0,9 %. Liikevaihto nousi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2,1 %, loppuvuonna kertyi laskua hienoiset 0,2 %. Tähän vaikutti etenkin viimeisen neljänneksen heikko kehitys (-2,9 %). Koko maan tasolla alan kehitys oli vuositasollakin negatiivista (-1,2 %). Kuljetus- ja varastointialalla näkyviä toimintaympäristömuutoksia ovat mm. maailmantalouden taantuma, Venäjän kaupan hidastuminen, joukkoliikenteen ostojen leikkaukset, ajo-

neuvojen mitta- ja massakorotukset, vähenevät tiemäärärahat, polttoaineverotuksen kiristyminen ja -0,2% seurantajakson jälkeisenä asiana Ukrainan kriisi heijastusvaikutuksineen. Pohjois-Karjalassa haasteet konkretisoituivat kun Nurminen Logistics päätti sulkea sisäterminaalinsa Niiralassa. Haasteista huolimatta kuljetus lukeutui aloihin, joilla henkilöstökehitys oli hieman liikevaihdon kehitystä myönteisempää. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden kuluessa 1,7 %.

Kimmo Niiranen maakunta-asiamies Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

13


Telealan kasvu taittui Pohjois-Karjalan televiestinnän, ohjelmistojen ja tietopalvelutoiminnan toimialojen (6163) liikevaihdon kasvu taittui vuonna 2013, kun koko vuonna laskua kertyi 0,7 % vuodentakaisesta. Puolivuositasolla tarkasteltuna liikevaihto pysytteli tammi-kesäkuussa lähes edellisen vuoden tasollaan (0,1%). Heinä-joulukuussa toimialan liikevaihto puolestaan supistui 1,5 %. Toisen vuosipuoliskon negatiiviseen kehitykseen vaikutti etenkin viimeisen vuosineljänneksen heikko kehitys (-5,1 %). Liikevaihdon lievästä vähenemisestä huolimatta se ei näkynyt suoraan henkilöstömäärän kehityksessä, mikä toivottavasti enteilee yleisempääkin talouden elpymistä. Ilahduttavan positiivista kehitystä tapahtui siis toimialan yritysten henkilöstön rekrytoinnissa, joka on jatkunut positiivisena jo vuodesta 2010 alkaen. Televiestinnän, ohjelmistojen ja tietopalvelutoiminnan henkilöstömäärä kasvoi viime vuonna yhteensä 3,1 %. Henkilöstömääriin kasvua kertyi jokaisella vuosineljänneksellä. Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä kasvoi 3,3 % ja huh-

200

5

50

12

150

8

100

1 000 000 €€ / kk

4

1 000 000 €€ / kk

2008

50

trendi

trendi 2007

indeksi (2010 = 100)

100

1 000 000 euroa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL I) indeksi (2010 = 100)

1 000 000 euroa

16

150

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 61-63)

10

0

Jarmo Heiskanen tietopalvelupäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto k_I

Telealan liikevaihtok_61-63 15

ti-kesäkuussa kasvua kertyi 4,1 % vuodentakaisesta. Heinä-syys-1,5% kuussa henkilöstömäärä kasvoi 3,6 % ja vuoden viimeisellä neljänneksellä se kasvoi 1,3 % edellisvuoden vastaaviin ajanjaksoihin verraten. Yritysten lukumäärässä ei merkittäviä muutoksia tapahtunut vaan se pysyi edelleen vajaassa sadassa yrityksessä. Myös toimialan tuotannon kokonaisarvo on pysynyt hyvin pitkään vakaalla ja tasaisella tasolla ollen noin 11 miljoonaa euroa kuukaudessa ja n. 130 miljoonaa euroa vuodessa. Suuria toiveita asetetaan Joensuun seudulla mm. puolustusvoimien palvelukeskustoimintojen aloittamiseen, jonka heijastusvaikutuksia odotetaan tulevan näkymään ICT-alan toimintojen ja palvelujen lisäyksenä jo tänä vuonna.

koko maa

2009

2010

2011

2012

2013

0

0

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

0

Terveysmatkailijoita Venäjältä Majoitus- ja ravitsemistoiminnan (I) liikevaihto ja henkilöstön määrä ovat kehittyneet edelleen myönteisesti. Pohjois-Karjalassa liikevaihto kasvoi vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla 2,9 % ja henkilöstön määrä 2,5 %. Koko maan kehitykseen verrattuna kasvu oli ripeämpää, sillä koko maan liikevaihto pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Pohjois-Karjalan majoitus- ja ravitsemustoiminnan liikevaihto oli viime vuoden toisella vuosipuoliskolla runsaat 70 miljoonaa euroa. Liikevaihtolukuja ovat kasvattaneet yöpymisen

14

tömäärän kasvuun on vaikuttanut alueelkeskihinnan nousu, kotimaan vapaa+2,9% la käyttöön otetut uudet palvelut ja akajan matkailijat sekä venäläiset matkailitivointihankkeet. jat. Uutena ryhmänä maakunta on houKeski-Karjalan seudulla matkailualojen kutellut venäläisiä terveysmatkailijoita. liikevaihto laski 0,4 %. Seutu on matkailuverJoensuun seudulla toisen vuosipuoliskon kostojen aluetta ja niin sanottua mökkialuetta kasvu oli 3,6 %. Pielisen Karjalan seudulla liikeja mökkimatkailun osalta tulokset eivät sisälly vaihto kasvoi 0,3 %. Kolin alueen matkailualan tässä esitettyihin lukuihin. yritysryhmän liikevaihdon voimakas kasvu taittui viime vuoden loppupuoliskolla ja liikevaihto päätyi edeltävän vuoden tasolle. Kolin aluSeija Varis een matkailuyritysten henkilöstömäärä kasvoi yritysasiantuntija 11,9 % viime vuoden jälkipuoliskolla. HenkilösPohjois-Karjalan ELY-keskus


Terveydenhuollon kasvu maltillista Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen toimialan(Q) palkkasumma kääntyi heinäjoulukuussa maltilliseen 6,5 prosentin kasvuun. Vuoden alkupuolen kasvu oli lähes identtinen eli 6,4 prosenttia. Alan kehitystä kuvataan palkkasumman avulla, koska kattavia liikevaihtolukuja ei ole saatavilla. Maakuntaliitto julkaisee Pohjois-Karjalan hyvinvointikertomuksen kesäkuussa. Julkaisussa kerrotaan alan trendeistä, niiden muutoksista ja maakunnan tilanteesta suhteessa muihin maakuntiin. Jo koottujen tietojen pohjalta voidaan todeta, että lapsiperheiden kohdalla huolestuttaa korkea pienituloisuusaste. Koulutuspaikan saaneiden nuorten osuus on erittäin korkealla tasolla, mutta niin on myös +6,5% ongelmallinen nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuus. Ikäihmisten asumisessa on tapahtunut voimakas siirtyminen laitoshoidosta palveluasumiseen. Hyvinvointikertomus täydentää kuntien tekemiä hyvinvointikertomuksia ja esim. terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Se myös viestii niistä alan haasteista, joihin toimijoiden ja päätöksentekijöiden tulisi tarttua. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pankkien hyvä luotonantokyky tukee kasvua Maailmantalouden kasvu vahvistuu perinteisten teollisuusmaiden vetoavulla tänä vuonna. Pitkähkön heikon jakson jälkeen Suomen tärkeimmän vientimarkkinan euroalueen talouden elpyminen vahvistuu vuoden mittaan. Pohjois-Karjalan talous on globalisaation myötä vahvasti kytköksissä kansainväliseen talouteen. Euroopan talouskasvun vilkastuminen heijastuu positiivisesti maakunnan talouteen. Suomen talouskasvu jää kuluvana vuonna hieman odotettua hitaammaksi. Päätekijänä vaisumpaan kehitykseen on Ukrainan kriisin vaikutukset Venäjän talouteen. Itänaapurin talouskasvun hidastuminen heijastuu Suomen ja Pohjois-Karjalan talouteen lähinnä kahden kanavan – viennin ja matkailun – kautta. Talouskasvun vaimeneminen Venäjällä vähentää Suomen vientiä itänaapuriin. Suomen vienti Venäjälle on jakaantunut varsin tasaisesti eri toimialojen välille metalli- ja kemianteollisuuden ollessa suurimmat vientisektorit. Teollisuudella on edelleen tärkeä rooli Pohjois-Karjalan taloudessa, joten viennin hiipuminen Venäjälle iskee maakuntaan. Toisen kanavan eli venäläisten matkailun väheneminen jättää loven maakunnan talouteen. Venäjän talouskasvun hidastuminen ja ruplan kurssin alamäki kutistavat venäläisten matkailijoiden ostovoimaa. Matkailuintoa voisi jarruttaa lisää Venäjään kohdistetut uudet pakotteet.

Vaikka talousnäkymät ovat hieman sumuiset, niin Suomen kuin Pohjois-Karjalan talouden odotetaan kasvavan tänä vuonna. Investointien ja rakentamisen asteittain vahvistuminen Euroopassa tukee maakunnan teollisuutta. Myös tärkeällä puunkorjuusektorilla näkymät ovat kirkastuneet. Pohjois-Karjalassa on käynnissä mittavia rakennushankkeita, jotka pitävät yllä alan työllisyyttä. Palvelusektorilla tilanne on astetta haastavampi, vaikka sielläkin on positiivista virettä. Rohkaisevaa on, että maakuntaan on viime aikoina saatu uusia investointeja. Yritysten investointisuunnitelmia tukevat myös edelleen matala korkotaso ja pankkien hyvä luotonantokyky. Lisäksi on ilahduttavaa havaita maakunnassa hyvää tekemisen meininkiä ja luottavaista katsetta kohti tulevaisuutta. Maakunnan elinkeinoelämän monipuolinen rakenne luo hyvän pohjan talouden elpymiselle, kun Suomen ja maailmantalouden aktiviteetti vilkastuu asteittain tänä ja ensi vuonna.

Esko Mononen toimitusjohtaja Pohjois-Karjalan Osuuspankki

15


Maakuntaliiton löydät nyt myös Facebookista www.facebook.com/pkmaakuntaliitto

Pohjois-Karjalassa kuntatalouden syöksy on oikaistu Väestön eläköityminen ja ikärakenteen muutos ovat maakunnassamme suhteellisesti muuta maata nopeammin käsillä olevia asioita, mikä merkitsee kahdesta näkökulmasta paineita kuntatalouteen. Toisaalta maakunnan kuntien tuloverojen kasvu tulee jäämään koko maasta jälkeen ja lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset uhkaavat nousta talouden kantokykyä nopeammin. Myös maakunnan korkealla tasolla oleva työttömyys erilaisine lieveilmiöineen aiheuttaa lisäkustannuksia kunnille. Toivottava kansainvälinen ja kansallinen taloustilanteen koheneminen näkyy kuntasektorilla ja erityisesti maakunnassa aina viiveellä. Meneillään oleva valtionosuusjärjestelmän uudistaminen vaikuttaa kuntien valtionosuuksiin vuoden 2015 alusta alkaen. Viimeisimmät laskelmat osoittavat, että uuden järjestelmän vaikutukset maakunnan sisällä olisivat aiempaan järjestelmään verrattuna hieman paremmat, kuin alustavissa kaavailuissa. Valtionosuudet kasvaisivat nykytilanteeseen nähden yhdeksän kunnan osalta ja vastaavasti pienenisivät neljällä kunnalla. Keskimäärin Pohjois-Karjala saisi maakuntana valtionosuuksien lisäystä 66 € /asukas nykyjärjestelmään verrattuna. Joka tapauksessa kuntakohtaiset erot ovat suuria ja lisäksi on huomioitava kuntien erilainen lähtötilanne taloudessa. Alijäämäinen ja velkainen kunta on aivan erilaisessa tilanteessa kuin ylijäämiä kerännyt ja velaton kunta. Vaikka kuluva vuosi on jälleen täynnä haasteita ja muuttujia, osoittaa kunnissa viime vuosina tehty työ sen, että täällä tullaan pärjäämään vaikeinakin aikoina. Se tulee vaatimaan vaikeita päätöksiä, tiukkaa taloudenpitoa ja ennen kaikkea työrauhan saamista valtiovallan taholta. Keskitytään vaihteeksi rakenneuudistusten sijaan tekemiseen. Pasi Lamminluoto kuntakehityspäällikkö (sij.) Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

A

PA LA

www.p oketti. fi/ annapalaut etta

T AU

ETTA

N AN

PA L

Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti: www.poketti.fi/trendit, www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto, www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala, www.josek.fi, www.keti.fi, www.pikes.fi

ETTA UT

Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/POKETTI-hanke Päätoimittaja: Rauno Jussila Tilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Aineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara ja Hanna Silvennoinen, POKETTI-hanke Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Kuvat: Ville Timonen/Fabrik (s.1), Mikko Makkonen/Sanomalehti Karjalainen (s. 2), Annika Sutinen/Fabrik (s. 6, 7), Tuukka Pakarinen (8-9), Rauno Jussila (s. 10, 12, 15), Pekka Turtiainen (s. 11), Jarno Artika (s. 11), Photl.com (s. 13), Stock.XCHNG (s. 13, 14), Keijo Penttinen (s. 15) Painatus: Kopijyvä Oy Painosmäärä: 1 400 kpl Ilmestyminen: kaksi kertaa vuodessa

NA AN

Useat kunnat ovat julkaisseet alkuvuoden aikana positiivisia tilinpäätöslukuja vuoden 2013 osalta. Kuntatalouden tilanne edeltävään vuoteen 2012 verrattuna on parantunut monella eri mittarilla mitaten merkittävästi. Kuntien määrätietoisen taloudenpidon ansiosta vielä vuosi sitten lähes katastrofaaliselta näyttänyt kuntatalouden tila on onnistuttu kääntämään jälleen paremmalle uralle. Ottaen huomioon yleisen taloustilanteen pysähtyneisyyden tilan ja valtiovallan kunnille asettamat lisävelvoitteet on tätä tulosta pidettävä erinomaisena työnäytteenä. Syöksy on oikaistu. Kuntien käyttötalouden tilanne parantui jonkin verran ja vuosikate kasvoi puolitoistakertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Julkiset tulot kasvoivat 2,1 % ja menokehitystä kuvaava toimintakate pysyi lähes ennallaan. Valtakunnallisesti koko maan alhaisin lainakantataso kasvoi 8,2 %, joka on hieman yli neljä prosenttiyksikköä koko maan kasvua vähemmän. Samaan aikaan myös kuntien investoinnit lisääntyivät 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Koko maassa investointien lisäys oli samalla ajanjaksolla ainoastaan 3,3 %. Vuoden 2013 aikana kuntien rahavarojen väheneminen myös pysähtyi. Tulosparannukseen vaikuttivat osaltaan myös toimintakulujen kasvun pienentyminen ja kertaluonteiset verotulokertymät. Vaikka vuoden 2013 tilinpäätösluvut kertovatkin olosuhteisiin nähden erinomaisesta tuloksesta kuntasektorilla, eivät talouspaineet sinällään ole kadonneet mihinkään. Kuluvasta vuodesta on odotettavissa jälleen erittäin vaikea kuntatalouden kannalta. Maakunnan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2014 on 20,74, joka on tasan prosenttiyksikön korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Ainoastaan kahdessa kunnassa ei vielä ole saavutettu tai ylitetty ”maagista” 20 prosentin rajaa. Viimeisen seitsemän vuoden aikana tapahtunut verotulokehityksen eriytyminen muuhun maahan verrattuna vastaa Pohjois-Karjalan kuntakentässä keskimäärin 1,2 verotuloprosentin tuottoa.


Trendit 1/2014