Page 1

NYT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

1/2013


Puolustuksesta hyökkäykseen Pohjois-Karjalassa luonnonvarojen uusi janylitysten määrä Niiralassa ylitti viime aika näyttää todellakin koittaneen. vuonna puolentoista miljoonan merkMeillä on hallussamme elämälkipaalun ja tax free –kauppa kasle tärkeät kriittiset resursvoi vauhdilla. Henkilöjunasit: elintarvikkeet, enerliikenteen avaaminen gia, mineraalit, metsät Petroskoista Joensuuja puhdas vesi. Nyt hun on vain ajan kynämä ovat jalostusymys. luonnonmassa uusiksi työvarojen uusi paikoiksi ja tulovirVoimistuvana ilaika näyttää roiksi. miönä nähdään venäläisen päätodellakin Syyskuuhun menoman marssi itärakoittanneen nessä valmistuva jamme yli. VenäläiFortumin pyrolyysen rahan voimalla silaitos antaa uskoa nousevat Kolin kylpylä, tuontiöljystä vapautumiIlomantsin kaviaarituoselle. Kaivannaispuolella Kytanto ja Joptek ovat esimalylahti ja Pampalo tahkoavat tuohta kua tästä kehityksestä. Venäjän jäsemaakuntamme mineraaleista. Maaseu- nyys maailmankauppajärjestö WTO:ssa tualueille uutta uskoa luo se, että elin- vilkastuttaa elinkeinoelämäämme. tarvikeala näyttää olevan lähdössä uljaaseen nousukiitoon. Menneenä vuonna maakuntamme profiloitui julkisuudessa puolustustaisValttikorttimme Venäjä piristää mo- telijana – ja syytäkin oli. Nyt olemme nia toimialojamme merkittävästi. Ra- valtiovallan suunnasta saamapuolel-

2

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT

la. Kompensaationa on luvassa toistasataa työpaikkaa puolustushallinnon palvelukeskuksen myötä. Lisäksi Joensuussa toimiva valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet kasvaa entisestään, kun sen toimintoja keskitetään. Pohjois-Karjala haluaa karistaa viime vuoden vastoinkäymiset olkapäiltään ja on valmis hyökkäämään hyväryhtisenä kohti uusia mahdollisuuksia.

Pentti Hyttinen maakuntajohtaja


Suunnittelujohtaja Risto Poutiainen:

Vastuualuejohtaja Sisko Kaarto:

Hallinto- ja talousjohtaja Jari Aho:

Rahoituskausi vaihtuu

ENPI päättyy – ENI tilalle

800 päätöstä vuodessa

- Aluesuunnittelutiimille vuosi 2013 on hektinen, sillä tavoitteenamme on valmistella maakuntakaavan kolmas vaihe maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi ja käynnistää samalla neljättä vaihetta. Siinä käsitellään mm. Joensuun seudun maankäyttöä ja vähittäiskaupan suuryksiköitä. - Pohjois-Karjalassa on ajantasainen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Sen toimenpiteistä on solmittu aiesopimus, jonka toteutumista seuraamme kuluvanakin vuonna. Suunnitelmaa ja aiesopimusta tarkistetaan aina tarpeen mukaan.

- Rajatiimimme on ollut mukana päättyvän Karelia ENPI CBC –ohjelman toteutuksessa. Kaudella 2014–2020 Suomen ja Venäjän rajalla toteutetaan ENI-ohjelmaa rajan ylittävän yhteistyön edistämiseen. Valmistelemme sitä yhteistyössä Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan kanssa. - Viestintä- ja yhteiskuntasuhteet tiimissä on laadittu perinteinen hankeluettelo. Lisäksi tänä vuonna käynnistettiin maakunnan tulevaisuusklubi.

- Aluekehitystiimi laatii tänä vuonna Pokat 2017 -maakuntaohjelmaa. Sen merkitys maakunnan kehittämisen ohjaajana on viime vuosina vain vahvistunut.

- Hallinto- ja taloustiimi vastaa siitä, että päivittäiset rutiinit hoituvat. Teemme vuositasolla noin 800 virallista päätöstä, hoidamme hankinnat, asiakirjat ja sopimukset sekä vastaamme taloushallinnosta. Huolehdimme myös henkilöstön koulutuksesta ja tilojen toimivuudesta.

- EU-rahoituskaudet ovat taitekohdassa. Olemme päättämässä nykyistä ohjelmakautta ja samalla valmistelemassa seuraavan kauden ohjelmaa ja sen käynnistämistä ensi vuoden alussa.

Helmikuun tilaisuudessa teemana oli luonnonvarat ja huhtikuussa liikennejärjestelmä. Syyskaudella järjestämme vielä kaksi tulevaisuusklubia. - Maakunta esittäytyy Senaatintorilla 13.-15. kesäkuuta, mikä tulee nostamaan esiin maakunnan osaamista ja kärkiyrityksiä. - Tiedotuksen osalta uudistamme nettisivumme ja alamme julkaista sähköistä uutiskirjettä. Tämä PohjoisKarjalan maakuntaliitto NYT –julkaisu ilmestyy kahdesti vuodessa.

- Rahastokauden lopun siintäminen näkyy lisääntyvänä päättyvien hankkeiden määränä. Toki viimeisiä maksatuksia tämän kauden hankkeista tultaneen tekemään vielä vuonna 2015. - Kuntatiimin osalta vuoden keskeinen työsarka liittyy kunta- ja soteuudistuksiin. Tiimi tuottaa tarvittavaa kuntatalouden tietoa mm. kuntatyöryhmälle ja liiton väelle. - Hyvinvointialan kehittämiseksi laadimme tänä vuonna toteuttamissuunnitelman ja teemme maakunnallisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen. - Edistämme laajakaistan rakentamista Itä- ja Pohjois-Suomessa.

1/2013 3


HANKELUETTELO

jäsentää edunvalvontatyötä Pohjois-Karjalan ensi vuoden hankeluettelo on valmis. Eväät luetteloon saatiin kunnista ja muilta sidosryhmiltä. Ministeriöittäin on nyt koottu ajantasaiset viestit valtion suuntaan vietäviksi. Hankeluettelon pohjalta käydään kevään aikana neuvottelut tarvittavissa ministeriöissä ja valtion laitoksissa. Keskeisiä Pohjois-Karjalan kärkihankkeita ovat mm. Joensuun kasvusopimus, maakunnan metsäntutkimuksen vahvistaminen osana uutta Luonnonvarakeskusta, Varkaus – Viinijärvi -tien parantaminen, Joensuun lentoaseman kehittäminen, Venäjän tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen ja kuntien valtionosuusuudistus. - Hankeluettelo on haluttu pitää laajana, tuoden kuitenkin samalla jämäkästi esille kaikkein tärkeimmät asiat, toteaa kehittämispäällikkö Sami Laakkonen. - Käymme kevään aikana useissa ministeriössä keskustelemassa hankkeista, joita esitämme valtion budjettiin

4

tai muutoin päätöksenteossa huomi- teutua, sinnikkyyttä ja kestävyysurheioitaviksi. Mukana neuvotteluisluhenkeä tarvitaan. sa on sekä maakuntaliiton virkamiehiä että maa- Vaikka valtion taloustikuntahallituksen jälanne on haastava ja seniä. Valtionhallinlähes kaikki hallinnosta paikalla on non rakenteet ovat usein kansliapäälolleet myllerryksen sinnikkyyttä likkö sekä keskuskohteena viime ja kestävyysteltavien asioiden vuodet, niin peurheiluhenkeä valmistelusta vasriksi ei anneta. Esitaavia virkamiehiä. merkiksi Joensuun tarvitaan palvelukeskusklus- On totta, että josterin kehittämistä kus maakunnan tavoiton pidetty esillä pitkäteiden läpivieminen saatjänteisesti, mikä on kantaa ottaa vuosikausia, mutta tamassa hedelmää. Valtionperustelluilla asioilla on tapana tohallinnon palvelukeskus Palkeet on

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT


kasvamassa noin 240 työntekijän yksiköksi vuoden 2015 alkuun mennessä. Lisäksi ensi vuoden lopulla Joensuussa aloittavaan Puolustusvoimien palvelukeskukseen on tulossa 120 työntekijää. Ilman omaa aloitteellisuuttamme Puolustusvoimien yksikköä ei meille olisi saatu. - Hankeluettelo on oivallinen työkalu edunvalvonnassa valtion suuntaan. Ilman huolella rakennettuja viestejä ei tämän hetken toimintaympäristössä voi pärjätä. Lisäksi tulee säilyttää usko tulevaisuuteen ja sopiva tekemisen meininki, Laakkonen summaa.

Joensuun seutu haluaa valtiolta kasvusopimuksen Suomen kaupunkikeskittymiä vahvistetaan jatkossa kasvusopimuksilla ja Innovatiiviset kaupungit eli INKA -ohjelmalla.

- Joensuun kaupunkiseutu halutaan mukaan tähän kaupunkien liigasarjaan. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan mukaan valittavat kaupunkiseudut tämän vuoden aikana, kertoo aluekehityspäällikkö Jarno Turunen. Joensuun kaupungin johdolla valmistellun kasvusopimuksen kunnianhimoisena ideana on ikään kuin siirtää joki keskelle kaupunkia, kun mittavat noin miljardin euron investoinnit sijoittuvat pääosin Pielisjoen itärannalle. - INKA-ohjelmaan valitaan vain reilut kymmenen kaupunkiseutua hakemusten perusteella. Mukaan pääsy on tärkeää koko maakunnan innovaatiotoiminnan kannalta. Siinä on loistava paikka esimerkiksi vahvistaa meille niin tärkeää metsäbiotalouden keskittymää ja jalostaa maailmanluokan metsäosaamisestamme lisää uusia työpaikkoja.

Pohjois-Karjala esittäytyy

Senaatintorilla 13.-15.6. Pohjois-Karjala esittäytyy jälleen ensi kesänä Helsingissä Senaatintorilla. Maakunta on aiemmin ollut esillä markkinatorikonseptilla, mutta nyt nostetaan Joensuu ja Pohjois-Karjala näkyville vahvasti kehittyvänä, laajan osaamisen ja tulevaisuuden alueena.

LUE LISÄÄ www.pohjois-karjala.fi/edunvalvonta

Lippulaivoina ovat kärkiyritykset, joilla on juuret vahvasti Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjala tuo myös metsän keskelle Helsinkiä. Esillä ovat Euroopan metsäpääkaupungin Joensuun ja Pohjois-Karjalan metsä- ja metsäkoneteollisuus, metsätutkimus, -koulutus, luontomatkailu- ja vapaa-ajan palvelut, erä- ja vapaa-ajan pukeutuminen sekä Eno-verkkokoulu.

Maakuntaliiton edunvalvontaprosessi valtion talousarvion valmistelussa Valtion talousarvion valmistelu 1

2

3

4

Sektoriministeriöissä

5

6

Valtiovarainministeriössä

7

8

9

10

11

12

ValtioEduskunnassa neuvostossa

Hankeluettelon eteneminen 10 Eri tahojen esitykset

11

12

1

2

3

4

5

Kokoaminen Maakunta- Neuvottelut hallituksen ministeriöissä käsittely Kansanedustajien evästys

6

7

8

9

10

11

12

Budjetti- Kansanedustajien riihi evästys Eduskuntaryhmien kesäkokoukset

Vaikuttaminen eduskunnassa

Vaikuttaminen poliittisiin päätöksentekijöihin koko prosessin ajan ministerivierailut, valiokuntien vierailut, virkamiesten tapaamiset, maakuntien yhteistyö

”Ilon juhla” tarjoaa helsinkiläisille uuden, mielenkiintoisen tavan tutustua Pohjois-Karjalaan ohjelmallisesti, vuorovaikutteisesti ja osallistuen. Vieraanvarainen maakuntamme tuo ilon, naurun ja riemun Helsingin keskustaan, kiireen keskelle. Tietenkin tarjolla ovat pohjoiskarjalaisen ruoan ja juoman parhaat palat. Kullakin kolmella päivällä on oma teema ja kohderyhmä. Torstain teema on työ ja yrittäjyys. Perjantain pääteemoina ovat kulttuuri, vapaa-aika ja matkailu. Lauantain pääteemoina ovat asuminen, paluumuutto ja rekrytointi. Torilla tavataan!

LUE LISÄÄ www.pohjois-karjala.fi/senaatintori

1/2013 5


TYÖTEHTÄVIEN KIRJOA MAAKUNTALIITOSSA Mitä tapahtui Pielisjoen linnassa 27.3.2013 klo 10.04 Tuukka Arosaralla on työn alla viisumivapauden aluetaloudellisten vaikutusten selvitys. Tuija Astikainen on kilpailuttamassa tapahtumatuottajaa lokakuun rakennerahastopäiville. Aino Heikura on saanut valmiiksi maakunnallisen ilmasto- ja energiakyselyn. Hänellä on viimeinen työpäivä. Jarmo Heiskanen ja Jarno Turunen ovat menossa neuvottelemaan nuorten taidefestivaalista, joka järjestetään ensi vuonna. Pekka Huovinen on puheenjohtajana Karelia Expertin hallituksen kokouksessa. Esa Huurreoksa keskustelee kunnanjohtaja Olli Riikosen kanssa Tohmajärven laajakaista-asioista. Tiina Hyvärinen tekee Tourage-hankkeen raportointia koostamalla mukana olevien kumppaneiden tiedotusmateriaalia. Kati Hämäläinen kutsuu potentiaalisia muuttajia huhtikuussa Helsingissä olevien OmaMökki-messujen PohjoisKarjalan osastolle.

Päivi Lintumäki koostaa kuntien tilinpäätöstietoja. Tiina Moisala analysoi Euregio Karelia alueen väestörakennetta. Reijo Muje suunnittelee kuinka Vetovoimaohjelma toteuttaa ensi kesänä Senaatintorin esittäytymisen etukäteismarkkinoinnin. Liisa Mäkinen valmistelee Katalonian maa- ja metsätalousministerin huhtikuista vierailua. Kimmo Niiranen arvioi OKM:n päätöstä toisen asteen koulutuspaikkojen määrästä. Tiina Ojala laatii suunnitelmaa EUhankkeiden paikanpäällä tehtävistä tarkastuksista. Satu Reinikainen jakaa henkilökunnan posteja. Lahja Ryynänen skannaa laskuja Rondo-järjestelmään. Maarit Siitonen valmistelee päätöstä Grow Green Nurmes – hankkeelle.

Rauno Jussila tekee tätä NYT-julkaisua.

Hanna Silvennoinen laatii kuvaajia huhtikuussa ilmestyvään Trendit-talouskatsaukseen.

Leena Jämsä tekee HYMY-hankkeen maksatushakemuksen tarkastusta.

Aila Tahvanainen tekee yhteenvetoa maakunnan teollisista työpaikoista.

Riitta Kettunen laskee päättyvän kauden EU-hankkeiden rahoitusosuuksia klustereittain.

Sonja Tynkkynen laatii tiedoteluonnosta Joensuun lentoasemaan liittyvästä matkustajakyselystä.

Sami Laakkonen tekee taustatyötä Puolustusvoimien palvelukeskukseen liittyen.

Kymmenen henkilöä oli jo pääsiäislomalla tai muuten poissa.

6

Helka Hokkanen valmistelee maksatu ”Suomen tervein maakunta” –hankkee

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT

en Riikon n, Kari ntakaa e in ia t u ku isto Po tuvat maa Hämäl nen, R llis a ä a k h s u it o J P i s n Pas Tiaine ukana myö i r a M Anne- essa ovat m uksesta. ks llit Kokou aakuntaha m n e n to


n pohtivat atja Riikone K ja is ar V a ir E musta. kkeen hake Puhos-han

uspäätöstä esta.

Ulla Ään ism jestettäv aa sopii Burgas issa Bulg ää ariassa jä ta bulga n vuosikokoukse rrialaisten en liittyv istä asiois ja latviala kanssa. isten pa rtnereid en

Laura Jussila leikkaa järjestöasiain neuvottelukunnalle huhtikuussa Jakokoskella järjestettävän foorumin ohjelmaa.

oja ystiet aa yrit istyöt is k r ta te än yh läinen -Pykä sa tehtävä e u X s o Meijia Kiinan kan n e y t . liit n eesee hankk

nen ja i Räisä en. v u S , n se okouk avan k Asko Musja läinen

Jari Aho tekee maksatuspäätöstä kansainvälisestä hankkeesta. 1/2013 7


Kämäräinen on ammatiltaan hammaslääkäri.

KÄMÄRÄISEN VETÄMÄN

maakuntahallituksen kausi lopuillaan Nurmeslainen Matti Kämäräinen on kunnallispolitiikan konkari jo 80-luvulta saakka. Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtajana hän aloitti vuonna 2009. Nyt puheenjohtajuutta on jäljellä enää kaksi kokousta, sillä uusi maakuntahallitus valitaan kesäkuussa.

Kämäräinen käy läpi maakuntahallituksen nelivuotiskautta, johon mahtuu niin voittoja kuin tappioitakin. Ajanjaksolta mieleen on jäänyt maailmantalouden aaltoilu; vaipuminen lamaan, ripeä nousu ja jälleen uusi taantuma eurokriisin myötä. Kämäräisen mukaan Pohjois-Karjala nousi lamasta muuta Suomea nopeammin ja vastaavan hän toivoo tapahtuvan myös viimeisimmässä notkahduksessa. - Emme ole pystyneet välttymään kirveleviltä tappiolta, vaikka edunvalvonta on ollut vahvaa. Menetimme taistellen niin Pohjois-Karjalan prikaatin, vastaanottokeskukset kuin hätäkeskuksenkin. Myös Metsäkeskuksen pääpaikka jäi Etelä-Suomeen, mutta saimme toki lupauksen Metlan vahvistumisesta tulevaisuudessa, Kämäräinen listaa. - Vaikeina aikoina veturiksi on osoittautunut vientivetoinen metsäteknologiateollisuus mittavine alihankintaverkostoineen. Aikakautta on leimannut myös kaivostoiminnan uusi tuleminen. - Positiivista uskoa tulevaan on luonut rakennusala, jolla on alkanut useita julkisen ja yksityisen sektorin suurhankkeita. Hyvinä esimerkkeinä ovat Joensuun kehätie ja sen jatkohanke, Fortumin pyrolyysilaitos sekä Joensuun Penttilänrannan asuinalue ja muut mittavat kerrostalokohteet. - Seudullisesti merkittäviä investointeja käynnistyi myös Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa. Myönteistä kehitystä alkoi tapahtua Kolilla, jossa lähti käyntiin kaksikin kylpylähanketta ja matkailupalveluvalikoima laajeni muutoinkin olennaisesti. Maakuntahallituksen linjausten mukaisesti käynnistettiin erityinen ”LuontoKolin kasvusysäys” -hanke. - Kokonaisuutena antaisin maakuntahallitukselleni arvosanan 9-. Hankalista ajoista huolimatta olemme pystyneet kehittämään maakunnan vahvuuksia. Vinkkinä tulevan maakuntahallituksen väelle sanoisin, että kannattaa pitää yllä hyviä suhteita naapurimaakuntien luottamusmiehiin. Kärkihankkeilla on suuri merkitys asioiden eteenpäin viemisessä ja kaikki yhteistyökumppanit tulee saada niiden taakse. - Maakuntahallituksen kokouksissa päätökset on yleensä tehty yksimielisesti ilman äänestyksiä. Vaikka joistakin maakunnallisista linjauksista on käyty porinaa, niin asiat on selvitetty aina kokoushuoneen seinien sisällä. Vuosien saatossa on jäänyt vaikutelma, että maakuntahallitus ei koostu eri puolueiden edustajista vaan yhdestä Pohjois-Karjala-puolueesta, Kämäräinen lopettaa tyytyväisenä. Vaikka Kämäräinen luovuttaa maakuntahallituksen puheenjohtajuuden seuraajalleen, niin maakunnan puolesta tehtävä työ ei toki lopu, sillä Kämäräinen jatkaa Nurmeksen edustajana uudessa maakuntavaltuustossa.

8

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT


Kuvassa edellisen maakuntavaltuuston väkeä.

Ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto Maakuntaliiton ylintä päätösvaltaa käyttää 54-paikkainen maakuntavaltuusto. Se kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Valtuuston jäsenet ovat jäsenkuntien kunnanvaltuustojen edustajia. Kunkin kunnan jäsenmäärä maakuntavaltuustossa määräytyy kunnan asukasmäärän mukaan. Kuntakohtainen jakauma on seuraava: Ilomantsi 2, Joensuu 22, Juuka 2, Kitee 4, Kontiolahti 4, Lieksa 4, Liperi 4, Nurmes 3, Outokumpu 3, Polvijärvi 2, Rääkkylä 1, Tohmajärvi 2 ja Valtimo 1. Maakuntavaltuuston kokoonpano eri ryhmien kesken: Kesk. 16, SDP 15, Ps. 9, Kok. 7, Vihr. 3, Vas 2 ja KD 2.

Maakuntavaltuuston jäsenet 2013-2016 Ilomantsi Hannu Hoskonen Mika Purmonen Joensuu Katja Asikainen Hannele Autti Eero Bogdanoff Seppo Eskelinen Eila Heinonen Heli Hjälm Juha Hämäläinen Sampsa Jääskeläinen Markku Kauppinen Pentti Keskisalo Matti Ketonen Maija Martikainen Alain Minguet Juha Mustonen Merja Mäkisalo-Ropponen Saara Paukku Paula Puhakka Hannes Rossi Sari Sallinen Martti Surakka Petteri Tahvanainen Matti Väistö Juuka Väinö Hernesniemi Pekka Vainikka Kitee Sinikka Musikka Osmo Pirhonen Esa Lahtela Sanna Halttunen

Kontiolahti Leena Nyyssönen Mika Kuusela Anu Laakkonen Aulikki Sihvonen Lieksa Eija Härkönen Arja Kiiskinen Reijo Kortelainen Esa Räty Liperi Marja-Leena Kivivuori Kirsi Koppinen Juha Kosonen Maija Silvennoinen Nurmes Matti Kämäräinen Ritva Mahlavuori Jaana Meriläinen Outokumpu Sanna Antikainen Erkki Buska Timo Vänskä Polvijärvi Voitto Parikka Raili Tanskanen Rääkkylä Jouko Päivinen Tohmajärvi Martti Haaranen Marketta Sairanen Valtimo Anna Hölttä

1/2013 9


UUDEN MAAKUNTAOHJELMAN laadinta vauhdissa

ma?

taohjel

Kuluva vuosi on supervuosi Pohjois- - Ohjelman valmistelu tapahtuu entiKarjalan ohjelmatyössä. Uuden seen tapaan laajassa yhteistyösmaakuntaohjelman laadinsä. Sitä tehdään kuntien, ta käynnistettiin tammialuehallintoviranomaiskuussa. Maakuntavalten, asiantuntija-, tuusto hyväksyy sen koulutus-, ja kehitvuoden päästä ketämisorganisaatioivalmistelu vätkokouksessa. den, elinkeinoeläTällä hetkellä valmän ja järjestöjen tapahtuu mistellaan myös kanssa. Keskeiseslaajassa seuraavaa EU:n rasä roolissa ovat yhteistyössä kennerahastokautmaakuntaliiton POta, joka kattaa vuoKAT-asiantuntijaryhdet 2014 - 2020. mät.

- Uusi maakuntaohjelma POKAT 2017 laaditaan nimensä mukaisesti vuosille 2014 2017. Laatimisaikataulua jouduttiin aikaistamaan vuodella, koska haluttiin varmistaa kansallisen ja EU-politiikan yhteensovittaminen, kertoo aluekehityspäällikkö Eira Varis. - Maakuntaohjelman sisältöjä ei onneksi tarvitse miettiä uusiksi, koska voimme pitkälti hyödyntää nykyisen maakuntaohjelman ja -strategian linjauksia. Lisäksi sisältöön vaikuttaa vahvasti mm. Eurooppa 2020 -strategia ja hallitusohjelma.

10

- Kaikille avoimia infotilaisuuksia järjestetään eri seutukunnissa. Keski-Karjalan tilaisuus on 14.5., Joensuun seudun tilaisuus on 16.5. ja Pielisen Karjalan 23.5. Ensi talven aikana pyydämme luonnoksesta lausunnot ja se avataan myös yleisölle kommentoitavaksi.

LUE LISÄÄ www.pohjois-karjala.fi/ maakuntaohjelma

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT

kun n maa Mikä o

t maa at ova n lm li je ä h v ntao aika Maaku keskipitkän atka la n jo e , i t a i n llm ku a je r r h e o mis ksi k kehittä eljäksi vuode tain. t si u n a k ditaan an isvaali akunn unnall laan k perustuu ma eisiin ja a itt Ohjelm n, tavo irteisii i sp i ty . i er siin llisuuk mahdo nii satee a toim at lm v o je h a o nta nka all hitjo , Maaku a n e hjelma nan k varjo-o uut maakun t ja m hjelma o i k t ä ik v ä ka or ä t t h o en tä an liit tämise akunn atimisen. a M t. a n la toimin jelmien ivat oh ganiso telmääri lmassa perustuje h o a nt an Maaku ykytila pailueen n tavoitteet ja lään a aa n e lm is je m h O ittä osina. en keh uu su iv h ja et lä npiteet nopiste aan t toime id a o v a is r tt io toteute keet pr toteutt hank avassa si artt i remma d a k la ä n i is L a . tvuositt nnitelmassa n tarvi u e se su i is m m a s tt ta u u it o te h n ra an to vioida ion ja kuntie s. lt itu tava va n raho sityine sekä yk oon huomi tetaan hito e k a s n s a ide Ohjelm nalliset alue an a t sovite un valtak et sekä tete u t e t t i o o t v a nnassa tämist itmaaku ja EU:n raho t yhteen e is ansall tavat k jelmat. h o t a tam


EU:n tulevaa ohjelmakautta valmistellaan monella rintamalla

Maakuntakaavassa seuraavaksi vähittäiskaupan suuryksiköt

EU:n seuraava 7-vuotinen ohjelmakausi alkaa ensi vuoden alusta. Siihen liittyvät rahoitusohjelmat ovat tällä hetkellä tiiviissä valmistelussa. Rakennerahastoohjelmiin tuleva rahoituksen arvioidaan laskevan nykykauden tasosta noin 20%.

Pohjois-Karjalan maakuntakaava on edennyt kolmanteen vaiheeseen. Kolmannen vaiheen ehdotus ja neljännen vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat kuntalaisten nähtävillä 11.2.-15.3. Kaavan kolmanteen vaiheeseen tehdään tarvittaessa muutoksia saadun palautteen perusteella, mutta tavoitteena on, että kevään aikana kaavan tämäkin vaihe etenee ministeriön hyväksyttäväksi. Seuraavassa, kaavan neljännessä vaiheessa, käsitellään ensisijaisesti Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven maankäyttöä.

Alueilla maakuntaliitot vastaavat EU:n rakennerahasto-ohjelman valmistelusta ja ELY-keskukset maaseuturahaston alueellisten ohjelmien valmistelusta. Kansallisella tasolla rakennerahastoista vastaa Työ- ja elinkeinoministeriö ja maaseuturahastosta Maa- ja metsätalousministeriö. Ohjelmien yhteensovitus tehdään Euroopan komission kanssa käytävissä kumppanuussopimusneuvotteluissa, joissa sovitaan mitä toimenpiteitä rahoitetaan mistäkin EU-rahastosta ja mihin valtiot käyttävät omaa rahaa. Alueella ohjelmien sisällöt määritellään maakuntaohjelmassa. - Valmisteluprosessi on alkanut jo pari vuotta sitten ja tahti tiivistyy tämän vuoden loppua kohden. Kaikkien ohjelmien pitäisi olla oikeassa asennossa, kun uusi ohjelmakausi alkaa ensi vuoden alussa. Kun esittelen rakennerahasto-ohjelman valmistelun tilannetta maakuntahallitukselle tai maakunnan yhteistyöryhmälle, kyseessä on kuin jännittävä jatkokertomus, naurahtaa aluekehityspäällikkö Eira Varis. - Nyt kertomus on edennyt siihen tilanteeseen, että EU:n tulevalle ohjelmakaudelle Suomessa laaditaan yksi aluelähtöinen, molemmat rahastot (EAKR, ESR) sisältävä ohjelma. Ohjelman sisältö koostuu Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisestä ja Etelä- ja Länsi-Suomen

yhteisestä alueellisesta osiosta sekä valtakunnallisista teemoista. - Ohjelman valmistelu on siinä vaiheessa, että luonnokset alueellisista suunnitelmista ja niiden ympäristöselostukset ovat valmistuneet tammikuussa. Valtakunnallisen ohjelman luonnos valmistui myös maaliskuussa. - EU:n komissio teki esityksensä tulevan ohjelmakauden budjetista, mutta parlamentti ei sitä vielä hyväksynyt. Esityksen mukaan rakennerahasto-ohjelmiin tuleva rahoitus laskee nykykauden tasosta noin 20%. - Jatkokertomus tulee etenemään siten, että ohjelman kansallinen hallintoviranomainen TEM käy kumppanuussopimusneuvotteluja Euroopan komission kanssa. Kumppanuussopimusluonnos, Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmaluonnos sekä rahoituksen jakautuminen ohjelman toimintalinjoittain ja alueellisesti pyritään saamaan valmiiksi kuluvan kevään kuluessa. Alueilla suunnitellaan ohjelman toteuttamista samanaikaisesti, kun sen sisällöt tarkentuvat maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä.

LUE LISÄÄ www.pohjois-karjala.fi/ maakuntaohjelma

Koko maakunnan aluetta koskevina käsitellään vähittäiskaupan suuryksiköitä. Lisäksi selvitystyö tullaan tekemään mm. seudullisen ampumaradan sijainnista Joensuun läheisyydessä. Keskeisiä teemoja ovat myös Joensuun eteläpuoleinen rakentaminen, Kontiorannan varuskunta-alueen kaavoitus ja Jaamankankaan ja Höytiäisen rannan käyttömahdollisuudet.

kuntakaava? Mikä on maa avaan kirjaMaakuntaka ytön suuntaan maankä kuntakaava taviivat. Maa nitelmallisedistää suun ista Pohjoista rakentam aakuntakaaKarjalassa. M innollistaa va myös hava ltakunnalja välittää va käytön talisia alueiden vittaa niitä voitteita ja so maakunnalyhteen niin pa ik a ll is te n li st en ku in kanssa. Maatavoitteiden ohjaa kuntikuntakaava a. en kaavoitust

LUE LISÄÄ www.pohjois-karjala.fi/ maakuntakaava 1/2013 11


Tiedotusta uudella työkalupakilla Uudistamme tänä vuonna maakuntaliiton tiedotuksen työkalut. Haluamme, että sidosryhmämme ja kuntalaiset saisivat paremmin tietoa maakuntaliiton ja Pohjois-Karjalan kuulumisista. Alamme julkaista tätä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT –tiedotuslehteä kahdesti vuodessa. Lehti ilmestyy paperimuodossa, mutta myös sähköisesti nettisivuillamme www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto. Ennen kesälomia lanseeraamme lisäksi sähköisen uutiskirjeen. Syyskaudella teemme suurremontin nettisivuillemme. Otamme mielellämme vastaan palautettanne. Rauno Jussila viestintäpäällikkö rauno.jussila@pohjois-karjala.fi puh. 040 733 8478

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tiedotuslehti 1/2013 Lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa. Julkaisu on luettavissa myös www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto. Julkaisija Painosmäärä 1400 kpl Painotalo Kopijyvä Oy Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 Kuvat 80100 Joensuu Rauno Jussila kansi, s.3, 5-9 puhelin 013 337 4700 Jaakko Kilpiäinen s. 2 (ylä) s-posti: kirjaamo@pohjois-karjala.fi Merja Hulkko s.2 www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto Rajala Studiot Joensuu s.3 Erko Raaman s. 4 Toimitus Rauno Jussila Matti Häkkinen s. 8 (ylä) Stockvault s. 10 Ulkoasu ja taitto Laura Jussila Stock.XCHNG s. 11

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT 1/2013  

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tiedotuslehti

Advertisement