Pohjanpoika 4/2018.

Joulukuu 2018

Sisällysluettelo

3 PÄÄKIRJOITUS - KOHTI UUSIA TEHTÄVIÄ 4 PÄÄTOIMITTAJA VAIHTUU 7 MNL POHJOIS-POHJANMAAN PIIRIN PUHEENJOHTAJA

VAIHTUU 8 KEMPELE KOULUTTI VARAUTUMISEN

VASTUUHENKILÖITÄ 10 FANNI2018 PIKKUNASTA-HARJOITUS

HIUKKAVAARASSA 14

ITSENÄISYYSPÄIVÄN TILAISUUDET OULUSSA 2018 16

MAANPUOLUSTUSNAISTEN KUULUMISET 17

MAANPUOLUSTUSTYÖLLÄ ON MERKITYSTÄ 18

MAANPUOLUSTUSPIKKUJOULU KEMPELEESSÄ 20

JARI OIKARAINEN VUODEN

”VALTAKUNNALLINEN PELASTAJA” 22 KIRKKOPÄIVÄ KEMPELEESSÄ 25

VAPAAEHTOISTA MAANPUOLUSTUSTA KEHITETTÄVÄ

MÄÄRÄTIETOISESTI JA KOKONAISVALTAISESTI 26

ORUK 28 UPSEERIMAJA ROKULI - MAJAISÄNNÄN PALSTA 32

PPSU:N SYYSKOKOUS JA ESITELMÄTILAISUUS

HIUKKAVAARASSA 34

MAANPUOLUSTUSTA TUKEMASSA 36

MPK - MUUTOKSEN TUULIA 38 OULUN RESEVILÄISET TOIMIVAT 42 JUHLASEMINAARI KEMPELEESSÄ 46 KUUSAMON 150 UNELMAA 50 YLENNYKSIÄ JUHLITTIIN 52 JÄRJESTÖKENTTÄ TIEDOTTAA

Pohjanpoika Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti Perustettu vuonna 1984 Päätoimittaja: Markku Holopainen Toimitussihteeri: Sampo Puoskari Kustantaja: Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyhdistys Materiaalin toimitus: spuoskari@gmail.com Postiosoite: Reserviläisjärjestöt Aleksanterinkatu 13 A 12, 90100 OULU www.pohjanpoika.net

KANNEN KUVA: SAMPO PUOSKARI

Pääkirjoitus S AM P O PU O S K AR I PUHEENJOHTAJA POHJOIS-POHJANMAAN RESERVIUPSEERIPIIRI

Kohti uusia tehtäviä Yksi aikakausi omassa reserviläistoiminnassani tulee päätökseen muutaman päivän kuluttua. En asettunut enää ehdolle Suomen Reserviupseeriliiton varapuheenjohtajia valittaessa. Viiden vuoden rupeaman jälkeen katsoin, että on aika antaa vuoro seuraavalle, sillä halukkaita pestiin oli. Se, jos mikä, on erinomainen asia, sillä jos järjestötoiminta sen huipulla ei kiinnostaisi jäseniä, pitäisi järjestön katsoa peiliin. Onnittelut Veli-Matti Kesälahdelle RUL:n 2. varapuheenjohtajuudesta.

Kuluneet viisi vuotta ovat vaatineet paljon, mutta toki antaneetkin kaikelle tehdylle työlle vastinetta.

Kun on kulkenut polkua, jossa on kokenut yhdistyksen puheenjohtajuuden, piirin puheenjohtajuuden ja lopuksi liiton puheenjohtajistossa työskentelyn, on perspektiivi kaikkeen toimintaan laajentunut ja mahdollistaa entistä paremman ymmärryksen liiton tekemästä työstä.

Monelle rivijäsenelle saattaa liittojen ylimpien elimien toiminta jäädä hämäräksi, mutta voin va-

kuuttaa, että sielläkin tehdään oikeaa työtä jäsenten hyväksi. Vuorovaikutustahot vain ovat erilaiset.

Esimerkiksi viime elokuun alussa annettiin yhden viikon aikana neljä eri lausuntoa muun muassa aselakeihin ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakiuudistukseen liittyen. Ja nuo lausunnot annettiin siis siksi, että asioita hoitava valtionhallinnonala niitä pyysi.

Kiitän Reserviupseeriliiton puheenjohtajistoa, toiminnanjohtaja Jannea, toimistosihteeri Kirstiä sekä järjestösihteereitä hienoista yhteistyövuosista. Oma työni toki jatkuu liittohallituksessa. Palaan myös yhdistystoimintaan entistä tiukemmin, sillä aloitan Raahen Reserviupseerien puheenjohtajana vuoden 2019 alusta. Eipä taida vauhti siis paljon hiljetä.

Pohjanpojan osalta tulee myös yksi aikakausi päätökseen. Markku Holopaisen ansiokas ura päätoimittajana päättyy, ja otan vastaan julkaisumme päätoimittajuuden vuoden alusta. Yhteisen lehtitaipaleemme kohokohtia ovat olleet Vuoden maanpuolustusjul-

kaisu -palkinnon vastaanottaminen ja Pohjanpojalle myönnetty Sotavahinkosäätiön tunnustuspalkinto. Molemmat huomionosoitukset liittyivät ennakkoluulottomaan tekoomme, eli lehden siirtämiseen kokonaan verkkojulkaisuksi.

Työ Pohjanpojan parissa jatkuu nyt minun komennossani. Se ei onnistuisi tietenkään ilman kaikkia teitä, jotka Pohjanpoikaan kirjoitatte. Lisäksi näyttävän julkaisumme takana on usein vähälle huomiolle jäävä taittajamme Aleksi Mella, jolle haluan tässä esittää myös kiitokset.

Saumaton yhteistyömme jatkuu.

Kiitän Markku Holopaista hänen kaikkien Pohjois-Pohjanmaan vapaaehtoisten maanpuolustajien eteen tekemästään työstä. Lehti on ollut yksi näkyvimpiä aikaansaannoksia tällä saralla, ja tiedän, että päätoimittajana hänelle on siinäkin riittänyt työtä enemmän kuin tarpeeksi.

Pohjanpoika onnittelee lisäksi kaikkia 6.12. ylennettyjä ja palkittuja.

Päätoimittaja

vaihtuu

TEKSTI: MAR K KU H O LO PAI NEN KUVAT: LEI LA H O LO PAI N EN JA SA-KUVA

Alku aina hankalaa Nykyinen, sähköinen Pohjanpoikamme aloitti välillä kivikkoisenkin taipaleensa vuonna 1952, jolloin Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri perustettiin. Veljespiiri, nykyinen Reserviläispiiri, perustettiin 1960, jonka jälkeen Pohjan Pojat -lehti muokattiin piirien yhteiseksi julkaisuksi. Valittu nimi oli perua 3. Divisioonan alueella Kiestingissä ilmestyneeltä saman nimiseltä rintamalehdeltä. Lehden ensimmäinen ponnistus säännöllisesti ilmestyväksi piirien tiedotuslehdeksi

päättyi - kuinka ollakaan - taloudellisiin vaikeuksiin vuonna 1973. Tämän taipaleen aikana lehden päätoimittajina toimivat herrat F. Kuusisto ja P. Alho.

Uusi tuleminen Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin täyttäessä 30 vuotta 1982 päätettiin uinuvasta lehdestä tehdä juhlanumero, nyt nimellä Pohjanpoika. Juhlanumeron päätoimittajaksi nimitettiin piirin silloinen puheenjohtaja Olli Linsuri ja painopaikaksi

Lehteä lukevat mielenkiinolla, niin lotat kuin miehetkin.

Uhtuan suunta 9.10.1942.

SA-kuva.

POHJANPOIKA 4/2018

6

valikoitui Koillissanomien kirjapaino Kuusamosta. Uusimuotoisen Pohjanpojan ensimmäinen numero ilmestyi monen mutkan jälkeen kuitenkin vasta 12.4.1984 silloisen Liiton kirjapainon koneista. Vuonna 1984 päätoimittajana aloitti vapaaehtoisen maanpuolustustyön monivaikuttaja, tohtori Jouni Timisjärvi. Timis toimi päätoimittajana äkilliseen menehtymiseensä, vuoteen 2004 saakka.

Jounin poismenon jälkeen allekirjoittanut aloitti päätoimittajana ja Reserviupseeripiirin silloinen puheenjohtaja Kari Ahokas otti vastuulleen pääkirjoitustoimittajan vaativan vakanssin. Näin mentiin vuoteen 2013, jolloin Reserviupseeripiirin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sampo Puoskari. Pääkirjoitusvastuu siirtyi Sampolle ja allekirjoittanut jatkoi päätoimittajana.

set lupasivat ostaa Pohjanpojalta ennalta sovitun ilmoitustilan. Tämä tie kuljettiin kuitenkin loppuun varsin pian. Uudeksi ratkaisuksi perustettiin vuonna 1993 Oulun Läänin Maanpuolustuksen Tukiyhdistys – nykyiseltä nimeltään Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyhdistys. Tukiyhdistys on mahdollistanut Pohjanpojan jatkuvan ilmestymisen. Myös Tukiyhdistyksellä on ollut omat vaikeutensa, joiden voittamiseksi ja uuden nousukiidon aloittamiseksi Tuen hallitus on tehnyt selkeän toimintasuunnitelman vuodelle 2019.

ten Sotavahinkosäätiön myönnettyä sille tunnustuspalkinnon uraauurtavasta työstä sähköisten piirilehtien kehittämisessä. Tätä nykyä lukuisat muutkin piirilehdet ovat valinneet Pohjanpojan ensimmäisenä valitseman ratkaisun.

Loppu hyvin kaikki hyvin

Itse olen siis tehnyt työtä Pohjanpojan säännöllisen ilmestymisen varmistamiseksi lähes parikymmentä vuotta. Näin harrastelijan näkökulmasta täytyy todeta, että lehtityö on ollut etten sanoisi antoisaa niin aiUudet tuulet nakin erittäin mielenkiintoista. Tässä vaiheessa haluankin kiittää kaikkia Pohjanpoika ilmestyi paperiversio- yhteistyötahojamme ja innokkaita na viimeisen kerran kesällä 2013, avustajia saumattomasta yhteistyösjolloin lehti siirtyi nettiin. Siirtoa oli tä ja tuestanne sekä myötäleessä pähkäilty useamman vuoden ajan että vastamäessä. Ensi vuoden alusja se toteutui tulevan päätoimitta- ta kuskin paikalle istahtaa siis SamTalous tiukalla jan, piirin nykyisen puheenjohtajan po. Sampolla on laaja kokemus lehSampo Puoskarin tultua mukaan toi- tityöstä ja vielä laajempi näkemys Pohjanpojan talous on aina ollut mintaa. Sähköinen versio osoittautui vapaaehtoisesta maanpuolustustyön tiukka mutta vakaa. Aluksi lehden kuitenkin oikeaksi ratkaisuksi, vaikka tosi kirjavasta ja jatkuvassa muutoktalous perustui ilmoitushankintaan. ankaria soraääniä lukijakunnan pii- sessa olevasta taistelukentästä. SiisHankinnan tueksi perustettiin tuki- ristä kuuluikin. Mainetta ja kunniaa pä voimia Sampolle ja menestystä pooli, johon lupautuneet liikelaitok- Pohjanpojan nettiversio sai hetimi- Pohjanpojalle - vanha lähtee just nyt.

MNL Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja vaihtuu TEKSTI: ANU KERÄNEN PU H EENJOHTAJA MN L POHJOIS-P OHJANM AAN P IIRI

MNL Pohjois-Pohjanmaan piirin syyskokous valitsi piirin puheenjohtajaksi Anu Keräsen (Kuusamon MPN).

olen toiminut puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana MPN Kuusamon yhdistyksessä ja MNL Pohjois-Pohjanmaan piirissä.

Liityin Kuusamon maanpuolustusnaisten jäseneksi 2012, ja sitouduin MPK:n vapaaehtoiseksi kouluttajaksi 2013. Olen sittemmin kulkenut eri puolilla Suomea kouluttautumassa ja kouluttamassa Naisten Valmiusliiton ja MPK:n harjoituksissa ja kursseilla; useat varuskunnat ovat tulleet tutuiksi.

Maanpuolustusnaisten liiton koulutustyöryhmässä aloitin 2016 toimien puheenjohtajana 2017 alkaen. MNL koulutustyöryhmässä olemme tänä aikana laatineet liitolle oman koulutusohjelman, käynnistäneet Arjen turvallisuus -kurssit ja omaa johtamiskoulutusta yhteistyössä MPK:n kanssa. Olen toiminut myös MPK:n koulutusvaliokunnan jäsenenä 2018.

Johtamiskokemustakin on kertynyt myös runsaasti; toimin mm. harjoituksenjohtajana 2015 valtakunnallisessa Sotilaskotiliiton ja Maanpuolustusnaisten liiton yhteisessä SoMa-harjoituksessa Rovajärvellä, ja harjoituksen varajohtajana valtakunnallisessa HOIKKA 16- NASTA-harjoituksessa Kainuun prikaatissa. Näiden projektien rinnalla

Harrastus on vienyt minut hyvällä tavalla mennessään, ja antanut paljon uusia kokemuksia ja tuttavuuksia mukavassa ilmapiirissä. Kokonaisuusturvallisuus ja sen eteen tehtävä vapaaehtoinen koulutustyö on tullut tutuksi näiden vuosien aikana.

POHJANPOIKA 4/2018

8

Kempele koulutti

varautumisen vastuuhenkilöitä

TEKSTI JA KUVAT: S E PPO S U H O N EN

Kempeleen kunta toteutti 22.9.2018 MPK:n kurssina koulutustilaisuuden kunnan poikkeusolojen varautumisen vastuuhenkilöille Linnakankaan uudella koululla. Paikalla oli yli 20 kunnan vastuuhenkilöä, jotka on valittu

poikkeusolojen varautumisorganisaatioon. Aikaisemmin on julkaistu Kari Ahokkaan artikkeli Hakussa 4/2017, ”Case Kempele”, jossa selvitetään kunnan varautumiskoulutuksen kehityskulkua vuosien varrelta. Kempele on ollut edellä-

kävijä kunnan varautumisasioissa jo vuosikausia ja toimintaa kehitetään edelleen pilotin tavoin. Kari Ahokas on RUL:n varautumistoimikunnan varapuheenjohtaja, hän on toiminut priimusmoottorina Kempeleen varautumisasiassa. Kurssin

Kurssin avainhenkilöitä, vasemmalta Kari Ahokas, Veijo Kosola ja Jari Pakanen

Koulutukseen osallistuvia kempeleläisiä

johtajana toimi Veijo Kosola Kempeleestä. Kouluttajina toimivat kurssinjohtajan lisäksi Mika Seppä, Kari Ahokas, Jari Pakanen, Antti Peuralahti ja Pasi Hintikka.

Koulutuspäivän aluksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Mika Seppä kertoi siviilipuolen varautumisesta puolustusvoimien näkökulmasta. Koulutuspäivää jatkoi Kari Ahokas ja hänen aiheenaan oli ”Mikä on kuntayksikkö, mahdolli-

suudet ja tehtävät evakuoinnissa.

Veijo Kosola käsitteli johtamista ja kouluttamista. Antti Peurakoski ja Pasi Hintikka esittelivät kunnan evakuointi suunnitelmaa sekä Antti Peurakoski kokoontumispaikan järjestelyjä ja toimintaa.

Koulutuksen aikana esitettiin kurssilaisten toimesta runsaasti kysymyksiä luennoitsijoille. Koulutustilanteessa saattoi aistia kurssilaisten sitoutumisen ja innokkuuden oman kunnan asioiden osalta.

POHJANPOIKA 4/2018

10 TEKSTI: I LO N A SUP PA N E N KUVAT: T E RO JÄ RV E LI N /M P K

FANNI2018 PikkuNASTA-harjoitus Hiukkavaarassa

Räntäisenä lokakuisena perjantaina Hiukkavaaran vanhoille kasarmeille alkoi kokoontua iloista väkeä. 100 naista tuli viikonlopuksi 5.-7.10.2018 oppimaan käytännön taitoja arjen turvallisuudesta ja va-

rautumisesta. Käynnissä oli ensimmäinen Oulussa järjestetty Naisten Valmiusliiton PikkuNASTA-harjoitus, Fanni2018. Harjoituksen aikana opeteltiin ja kerrattiin taitoja, joita tarvitaan joka päivä, ja myös silloin

kun kaikki ei mene ihan nappiin.

Fanni2018-harjoitus koostui neljästä kurssista. Osallistujat viettivät mielenkiintoisen viikonlopun oululaisessa männikössä ja Hiuk-

Halkosavotta, jottei yöllä pääse kylmä tulemaan puolijoukkueteltassa.

Iloiset Fanni järjestäjät: Onnistuneen harjoituksen jälkeen on vapaaehtoisillakin järjestäjillä hymy herkässä.

kavaaran kasarmeilla. Fanni-harjoituksen erityispiirteenä on harjoituksen järjestäminen toimivan varuskunta-alueen ulkopuolelle, jolloin ennakoiva suunnittelu mm. perustamisessa, varustamisessa, muonittamisessa ja esim. sotilaskotiauton tilaamisessa nousi merkittävään rooliin.

Maastotaidot-kurssilla yövyttiin metsässä puolijoukkueteltoissa kamiinan ja makuupussien lämmössä.

Opeteltiin metsässä tarvittavien apuvälineiden käyttöä ja kaiken varalta kurssiin kuului myös ensia-

puopetusta. Kurssi oli sopivan rankka ja siinä oli tekemisen meininki.

Kyberturvallisuuskurssi avasi osallistujille kyber-termin sisältöä. ”Kyber” on etuliite, joka tarkoittaa tietokoneisiin, tietoverkkoihin ja tietoliikenteeseen liittyvää. Kyberturvallisuuskurssilla opittiin tarpeelliset taidot arjen tietoturvasta.

Mielenkiintoista oli myös kuulla mitä poliisin ja puolustusvoimien kyber tarkoittaa.

Erityisryhmien kurssi oli täynnä innokkaita oppijoita, ja motivointi

oli helppoa. Kurssilaiset ampuivat (EkoAims), suunnistivat ja opiskelivat ensiaputaitoja. Suunnistusrata rasteineen ja kilpailuineen oli monen kurssilaisen suosikkitapahtuma.

Selviydy sähköttä –kurssin sisältönä oli 72 tuntia-varautumiskonseptin sisältö ja sen tarkoituksena oli havainnollistaa omatoimisen varautumisen merkitystä. Sähkökatkoon varautuminen kotona on muutakin kuin kynttilöiden ja tulitikkujen varaamista kaapin hyllylle. Sen verran vakuuttavaa koulutus oli, että kurs-

silla opittuja asioita on jaettu muillekin, esimerkiksi marttailloissa.

Järjestäjille ja harjoituksen organisaatiolle Fanni2018-viikonloppu tarjosi työntäyteisen mutta unohtumattoman viikonlopun. Tekemisestä ei ollut pulaa, mutta onneksi organisaatiossa ja osallistujissa oli mukana niin monta ilopilleriä ja

harjoituksesta jäi hyvä mieli.

Fanni 2018 tarjosi Oulun Alueneuvottelukunnan aktiivisille naisille hyvän mahdollisuuden harjoitella useamman kurssin harjoituskokonaisuutta. Palautteet kurssilaisilta ja harjoitusorganisaatiolta olivat kannustavia, joten seuraava Fanniharjoitus pidetään vuoden kuluttua

4.-6.10.2019. Seuraamalla Naisten Valmiusliiton ja MPK:n tiedotusta sekä esim. Fannin omia facebook ja instagram tilejä pysyt mukana harjoituksen valmisteluissa ja saat ensimmäisten joukossa tiedon mm. kursseista ja ilmoittautumisajoista. Lämpimästi tervetuloa mukaan mainioon Fanni- harjoitukseen!

PikkuNASTA-harjoitus on Naisten Valmiusliiton alueneuvottelukunnan tilaama, organisoima ja markkinoima kurssikokonaisuus. Harjoitus toteutetaan yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa. Harjoitusorganisaation johdossa toimii joukko innokkaita vapaaehtoisia naisia.

Alkusammutuksen osaaminen kuuluu jokaisen perustaittoihin.

Osaatko sinä jo?

Pohjois-Suomen Eskadroona tervehti osallistujia Fanni-harjoituksen päätteeksi

POHJANPOIKA 4/2018

14 TEKSTI JA KUVAT: SEP P O SUHONEN

Itsenäisyyspäivän tilaisuudet

Oulussa 2018 Itsenäisyyspäivän aamuna klo 09.00 Oulun Seudun Rauhanturvaajat nostivat Suomen lipun salkoon Oulun Linnansaaressa.

Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry ampui perinteiset 10 laukausta Isänmaalle ja laski seppeleen Linnansaaressa olevalle Toisen maailmansodan Ilmatorjuntatykistön Oulun muistomerkille. Nämä tapahtumat toteutetaan perinteisesti vuosittain 6.12. ja 4.6. Tilaisuuden lopuksi laulettiin Maamme-laulu.

Paikalle kokoontui yli 200 aamuvirkkua oululaista.

Itsenäisyyspäivänä järjestettiin perinteinen seppeleenlaskutilaisuus Oulun hautausmaalla klo 11.30. Kainuun prikaati oli laatinut kirjallisen ohjeen tapahtumaan.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakomppania asetti kunniavartiot muistomerkeille, kantajan kielekkeiselle leijonalipulle ja lippuvartion. Oulun Reserviläiset ry asettaa Suomen lipun kantajan ja veteraanijärjestöt nimesivät Suomen lipulle airuenauhoilla varustetut vartijat. Lippulinna muodostui veteraanijärjestöjen ja maanpuolus-

tusjärjestöjen lipuista, joilla kullakin oli yksi kantaja. Lippulinnaan osallistui kolmisenkymmentä järjestölippua.

Lippulinnaa komensi Pohjois-Suomen Kiltapiiri ry:n puheenjohtaja Jari Maljanen.

Seppelepartiot eturivissä, takana veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen lippulinna Sankarimuistomerkin kunniavartio

Lippulinna ja seppelepartiot marssivat Sankarimuistomerkin edustalle. Ohjelman aloitti Oulun Sotaveteraanikuoro esittämällä Hymnin sankarivainajille. Hartauspuheen piti pastori Pekka Mustakallio . Tämän jälkeen seppelepartiot siirtyivät Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden ja Karjalaan jääneiden muistomerkeille. Samalla sankarimuistomerkille aloitettiin seppeleiden laskeminen järjestyksessä veteraanijärjestöt, Oulun kaupunki, Oulun evankelisluterilaiset seurakunnat, maanpuolustusjärjestöt ja puolustusvoimat. Seppeleiden laskun jälkeen laulettiin virren 577

säkeistöt 1-4. Tapahtuman lopuksi Oulun Sotaveteraanikuoro lauloi Oi kallis Suomenmaa. Lippuvartiot, lippulinna ja seppelepartiot poistuivat sankarimuistomerkiltä.

Itsenäisyyspäivän säätila oli suotuisa, aurinko paistoi ja lämpötila oli 0°C. Yli 200 oululaista oli saapunut paikalle seuraamaan perinteistä seppeleenlaskutapahtumaa.

Tilaisuus oli harras ja juhlallinen.

Esitämme kiitokset kaikille tapahtumaan osallistuneille sekä kunniavartiossa, lippuvartiossa, lippulinnassa, seppelepartioissa ja kuorossa olleille.

Oulun kaupunki on luopunut aikaisimpina vuosina järjestetystä itsenäisyyspäivän yleisestä kansalaisjuhlasta Madetoja-salilla. Noissa tilaisuuksissa sali tuli täyteen juhlaan osallistuneista oululaisista. Tilalle oli tullut maksullinen konsertti. Itsenäisyyspäivänä oli lukuisia erilaisia tapahtumia eripuolilla kaupunkia, niistä tiedotettiin aktiivisesti. Jotenkin on jääty kaipaamaan tuota juhlavaa yleistä kansalaisjuhlaa ja harmiteltu sen loppumista. Se kokosi aikanaan oululaisia sankoin joukoin juhlimaan itsenäistä isänmaata.

POHJANPOIKA 4/2018

16

Maanpuolustusnaisten kuulumiset TEKSTI: HANNELE SALMI PU H EENJOHTAJA L AKEU D EN MAANP UOLUST USNAISET

Maanpuolustusnaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin riveihin alkaa puhaltaa uudet tuulet 2019, kun saamme useita uusia henkilöitä toimimaan eri tehtävissä yhdistyksiemme hyväksi.

Haluankin kiittää omasta puolestani antoisasta yhteistyöstä eri järjestöjen kanssa. Nämä vuodet Maanpuolustusnaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajana ovat avanneet silmäni entistäkin enemmän näkemään vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkityksen ja sen tärkeyden sekä sen, miten voimme yhdessä kouluttaa ja kouluttautua arjen vaativiinkin turvallisuustehtäviin.

Piirin kolmen yhdistysten jäsenmäärä on koko ajan kasvanut ja niissä toimijat ovat tehneet kii-

tettävästi maanpuolustustyötä kentällämme meidän kaikkien hyväksi. Kiitos myös siitä.

Syyskokouksissa sekä piirissämme että liitossa on tehty uusia henkilövalintoja. Tilalleni piirin puheenjohtajaksi vuoden 2019 alusta lähtien tulee piirin entinen varapuheenjohtaja Anu Keränen Kuusamon Maanpuolustusnaisista ja hänelle varapuheenjohtajaksi Anu Hentinen Lakeuden Maanpuolustusnaisista.

Jatkan Lakeuden Maanpuolustusnaisten puheenjohtajan tehtävissä edelleen ja haluan toivottaa antoisia vuosia uusissa tehtävissä aloittaville toimijoille.

Maanpuolustustyöllä on merkitystä TEKSTI: K AR I PAAKKOLA PU H EEN J O HTAJA PO H J O I S -POHJANMAAN RESERVILÄISP IIRI

Talvinen tervehdys arvoisa maanpuolustusväki. Maahan on lopultakin saatu lumipeite ja ulkona on huomattavasti valoisampaa. Vuosi alkaa olla lopuillaan.

Kuluvana vuonna Puolustusvoimat on juhlinut 100-vuotista taivaltaan järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ympäri maata juhlavuotensa kunniaksi. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsi osallistumaan niihin. Tilaisuudet ovat olleet juhlavia ja väkeä on tutustunut tapahtumiin runsaasti.

Toivottavasti jatkossakin Puolustusvoimat tuo toimintaansa esille täällä maakunnissakin, missä ei ole enää varuskuntia. Näkyvyys on omiaan kasvattamaan maanpuolustustahtoa, joka on vali-

tettavasti nuorten keskuudessa laskenut. Muistakaamme kertoa asian tärkeydestä arjen keskusteluissa kaikille tänä epävakaana aikana, jolloin maailmalla tapahtuu kaikenlaista, erityisesti naapurimme taholta. Maanpuolustus on yhteinen asiamme.

Itsenäisyyspäivänä on moni saanut valtiollisen huomionosoituksen. Onnittelut kaikille sen saaneille. Olette saaneet ne ansioista. Moni on myös saanut ylennyksen sotilasarvoonsa.

Minulla oli kunnia viedä osalle heistä piirien yhteinen tervehdys aluetoimiston järjestämässä ylentämistilaisuudessa. Matkalla tuohon tilaisuuteen, mietin meidän henkilöstöjohtajan lanseeraamaa sanontaa ”työlläni on

merkitys”, jonka perusteella olen pohtinut omaa työtäni ja tekemisiäni. Miksi sitä ei voisi soveltaa myös tähän tekemäämme vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön miettimää seuraavia kysymyksiä. Olenko kehittänyt omaa osaamistani sijoitukseeni liittyen? Olenko jakanut osaamistani muille, sitä tarvitseville? Olenko muistanut muistuttaa kaikkia asian tärkeydestä? Voisimmekin kaikki pohtia noita asioita omalla kohdallamme, vaikka ajatuksella, ”harrastuksellani on merkitys”.

Toivotan kaikille rauhallista joulun aikaa ja hyvää loppuvuotta sekä antoisaa uutta vuotta. Pitäkää huolta itsestänne ja läheisistänne.

POHJANPOIKA 4/2018

18

Maanpuolustuspikkujoulu

Kempeleessä TEKSTI JA KUVAT: SE P P O S UH ON EN

Kempeleen Reserviupseerikerho ja Kempeleen Reserviläisyhdistys järjestivät 30.11.2018 jäsenilleen yhteisen pikkujoulu/maanpuolustusjuhlan Kempeleen Pyrinnön Köykkyrin majalla. Paikalle saapui hiukan yli 20 jäsentä em. yhdistyksistä sekä Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Sampo Puoskari Raahesta, Pohjois-Pohjanmaan reserviläispiirien toiminnanjohtaja Markku Holopainen Oulusta ja Seppo Suhonen Oulusta. Juhlassa isäntinä toimivat Kempeleen Reserviläisyhdistyksen puheenjohtaja Esa Niskanen ja Kempeleen Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Timo Uusimäki.

Ohjelmassa oli aluksi saunominen, tosin meitä saunojia oli vain kolme henkilöä. Hyvin mahduttiin Köykkyrin tilavaan saunaan. Löylyt olivat hyvät. Varsinaisen ohjelman aloitti MPK:n Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin piiripäällikkö Pasi Virta.

Reserviupseeripiiri on kutsunut kunniapuheenjohtajakseen Kari Ahokkaan sekä luovutti asianmukaisen kunniakirjan Karille. Sampo kertoi myös taustatietoa asiaan liittyen. Toisena huomionosoituksena Sampo Puoskari ja Timo Uusimäki luovuttivat Pohjois-Pohjanmaan reserviläispiirien pronssisen ansiomitalin Maarit Pentille tunnustuksena piirien tarkoitusperien edistämisestä sekä vapaaehtoisen maanpuolustustyön hyväksi tehdystä työstä.

Kolmanneksi palkittiin Kari Pentti Puntin lenkin 2018 sarjan 60+ 1. palkinnolla. Neljäntenä huomionosoituksena Esa Niskanen luovutti Timo Uusimäelle Sisumitalin 2018.

Sampo Puoskari (vasemmalla) luovuttaa Kari Ahokkaalle Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin kunniapuheenjohtajan kunniakirjan huomionosoituksen saaneet, vasemmalta Maarit Pentti, Kari Pentti, Timo Uusimäki ja Kari Ahokas Kempeleen Reserviläisyhdistyksen puheenjohtaja Esa Niskanen toivottaa osanottajat tervetulleeksi, Pasi Virta vasemmalla valmistautuu esitykseensä

Hän kertoi alustuksessaan MPK:n toiminnasta alueellamme ja myös valtakunnan tasolla. Esiin nousi hyvänä esimerkkinä Kempeleen oma varautumiskoulutus. Kempele on toiminut tien näyttäjänä kunnan varautumisasioissa. Pasin esitys herätti runsaasti keskustelua.

Pasi Virran esityksen jälkeen siirryimme juhlasalin puolelle, missä pöydät oli katettu jouluisin koristein. Ennen jouluillallista suoritettiin palkitsemiset. Sampo Puoskari kertoi, että Pohjois-Pohjanmaan

Huomionosoitusten jaon jälkeen nautimme Pyrinnön emäntien valmistaman maittavan jouluaterian.

Lopuksi joimme jälkiruuaksi torttukahvit. Kahvitellessa syntyi vapaata keskustelua juhlaväen kesken.

Kempeleessä reserviläisjärjestöt toimivat esimerkillisesti hyvässä yhteistyössä. Siitä voisi ottaa oppia myös muissa kunnissa ja kaupungeissa. Tähän iltaan sopii hyvin puolustusvoimien käyttämä tunnuslause: Maanpuolustus kuuluu kaikille.

Esitän kiitokset Kempeleen reserviläisjärjestöille maanpuolustushenkisestä ja lämpimästä tapahtumasta!

POHJANPOIKA 4/2018

20

Jari Oikarainen

vuoden ”Valtakunnallinen pelastaja” TEKSTI: VAPEAPA JA S EPPO S U H O N E N KUVA: J A R I HU H TAK ALLI O

Vuoden valtakunnallisen vapaaehtoisen pelastajan arvo myönnettiin kuusamolaiselle Jari Oikaraiselle.

Huomionosoitus annettiin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Pohjoisen alueen foorumissa Pikku-Syötteellä lauantaina 24.11.2018.

Etsintää ääriolosuhteissa Arvonimen myöntämisen taustalla oli erityisesti lokakuinen, erittäin vaikeissa olosuhteissa suoritettu hätäetsintä pimeällä Irnijärvellä. Oikaraisen henkilökohtaisella osuudella oli suuri osuus vesistöetsinnän onnelliseen päätökseen, ja järvellä kadonneen miehen hengissä selviämiseen.

– Poliisi otti suoraan minuun yhteyttä ja kysyi, onko Vapepalla käytössä etsintään sopivia veneitä.

Tarvittavan kaltaisia veneitä ei siihen hätään ollut, mutta tiesin itse vetouistelijana, keneltä haluttuja veneitä löytyy ja ketkä järvellä ovat aiemmin kalastaneet, Oikarainen kertoo.

Oikarainen ilmoitti käytössä olevan kaksi venettä ja sopi kierrettävät saaret ja rannat. OHTO-järjestelmän kautta puolestaan tehtiin ennakkohälytys mahdollisia maastoetsintöjä varten. Ensimmäinen vene – jonka kyydissä Oikarainen itsekin oli – lähti vesille iltayhdeksältä.

– Suuntasimme etsinnät saatujen

tietojen pohjalta järven pohjoispuolelle. Oli pimeää ja näkyvyys oli huono. Lisäksi satoi lunta ja tuuli oli kova. Keli oli niin huono, ettei helikopteria voitu käyttää. Neljän tunnin etsimisen jälkeen, noin yhden aikaan yöllä, tehtiin havainto aaltojen alta paljastuvasta veneen kölistä.

vuoden aikana. Jopa kymmeniä vapaaehtoisia etsinnöissä johtaneelle Oikaraiselle valtakunnallinen arvonimi tuli kuitenkin yllätyksenä.

Poliisin koirapartio opastettiin alueelle koordinaattien avulla. Kateissa ollut henkilö löytyi kaksikymmentä minuuttia koiran saapumisen jälkeen. Ilman lämpötila oli löytöhetkellä alle kymmenen astetta ja kadonneen ruumiinlämpö oli matala. Poliisin mukaan pelastuminen tapahtui viime hetkillä, sillä vakavasta hypotermiasta kärsinyt mies ei vastannut puhutteluun.

Jari Oikarainen toimii aktiivisesti myös maanpuolustusjärjestöissä.

Hän on sotilasarvoltaan kapteeni (reservissä) ja on Kuusamon Reserviupseerikerhon hallituksen jäsen toimien kerhon urheilu-upseerina.

Hän on jäsenenä myös Pohjan Pioneerikillassa ja on toiminut vuosia killan vapaaehtoisessa koulutustoiminnassa aktiivisesti. Muun muassa hän toimi kurssin johtajana perinnelinnoituskurssilla Tankavaarassa, missä salvettiin ja pystytettiin hirsikorsu sotahistoriallisen polun varteen Metsähallituksen Tankavaaran luontokeskuksen läheisyyteen. Jari Oikarainen on toiminut myös kurssinjohtajana monella siltakurssilla Kainuussa, missä rakennettiin puurakenteisia kenttäsiltoja Kainuun rajavartioston käyttöön. Tällainen vapaaehtoisuus korostuu Jarin toiminnassa laajasti ja on varmasti hänelle elämäntapa.

Pitkän linjan pelastaja Oikarainen on Kuusamon paikallistoimikunnan puheenjohtaja ja samalla alueen Vapepa-johtaja. Vapaaehtoiseksi hän lähti jo kymmenisen vuotta sitten.

– Taisi käydä niin, että jo toiminnassa ollut tuttava houkutteli mukaan.

Jos joku läheinen, tuttava – tai kuka vaan – tarvitsee apua, niin on tärkeää, että pystyy myös auttamaan, Oikarainen kertoo.

Oikaraisen mainitaan toimineen menestyksekkäästi Vapepa-johtajana useassa etsinnässä kuluneen

– Onhan se hämmästys suuri, kun tällaiseen valitaan, hän sanoo.

Jari Oikarainen monessa mukana

Esitämme lämpimät onnittelut Jarille valinnasta vuoden ”Valtakunnalliseksi pelastajaksi”!

POHJANPOIKA 4/2018

22

Kirkkopäivä Kempeleessä TEKSTI: KAR I AH O K AS P OH J OI S -PO H J AN MAAN KI RKKOPÄIVÄN PÄÄSIHT EERI KUVAT: MAR K KU H O LO PAI N E N Sotiemme veteraanien Pohjois-Pohjanmaan kirkkopäivää vietettiin Kempeleessä 2.9.2018. Kirkkopäivä on kaikkien veteraanijärjestöjen yhteinen juhla. Yhteisessä ekumeenisessa jumalanpalveluksessa Kempeleen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa vietettiin Pyhää Ehtoollista.

Ruokailu nautittiin ja juhla vietettiin Kempeleen seurakunnan upeassa ja toimivassa Kokkokankaan seurakuntakeskuksessa. Kempeleeseen oli saapunut lähes 400 veteraania ja veteraanien ystävää. Kirkkopäivän sanallinen tunnus ”Sovinnossa suo meidän maata rakentaa” johdatti ajatuksemme maamme itsenäisyyden satavuotisen historian eri ilmentymiin.

Veteraanijärjestöt, Kempeleen kunta, Kempeleen seurakunta, elinkeinoelämän tukijat ja lukuisat yhteisöt mahdollistivat kirkkopäivän toteuttamisen. Ekumeeninen jumalanpalvelus, käynti sankarihaudoilla, yhteinen ruokailu ja päiväjuhla vah-

vistivat henkistä mielihyvää ja lujittivat yhteisöllisyyttä. Veteraani, rovasti Jaakko Granlundin päiväjuhlan päätössanat sytyttivät rauhan ja turvallisuuden tunteen kotiinlähtijöille.

Kempeleen seurakunnan kirkkoherra Kimmo Helomaa ”Sata vuotta sitten vuonna 1918 maamme ajautui veriseen sisällissotaan, veli kävi veljeä vastaan.

Nykyään tuntuu jälleen siltä, että vastakkainasettelu on lisääntynyt Suomessa. Vihapuhe yleistyy. Jako meihin ja muihin on kasvanut. Tämä kertoo meille siitä, että sovintoa ja rauhaa on ylläpidettävä jatkuvasti.

Tämän maan rakentaminen ei tässä suhteessa ole vielä valmis.

Toinen itsenäisyytemme ajan vahva kuva on vuodelta 1939, jolloin yhdessä kävimme puolustamaan isänmaatamme hyökkääjää vastaan.

Silloin yhtenäinen kansa kävi epätoivoiselta näyttävään taisteluun.

Meillä suomalaisilla on isänmaa, rakas sellainen. Sitä tosiasiaa on syytä juhlia tämänkin kirkkopäivän aikana.

Me saamme olla kiitollisia siitä, että Luoja on näin siunannut meitä ja kansaamme. Hän on työmme hyväksi katsonut. Ja tänään elämme maassa, joka on monin tavoin todistettu maailman parhaaksi.”

Päätoimikunnan puheenjohtaja Antti Pesälä Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Pohjanmaan Piiri ry:n puheenjohtaja Antti Pesälä: ”Vuosisata sitten koki nuori itsenäinen isänmaamme sisällissodan kauheudet, jotka jättivät suomalaiseen yhteiskuntaan syvät haavat. Monille haavojen arvet ovat vieläkin kipeät. On tullut aika jättää nämä ahdistavat tapahtumat lopullisesti historiaan. Sanallinen tunnus haastaa meidät jokaisen omien lahjojemme ja mahdollisuuksiemme mukaisesti jatkamaan rakkaan isänmaamme rauhanomaista

Kahvittelemassa vasemmalta muiden muassa Kempeleen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Haapaniemi, Leila Holopainen sekä veteraanit Aarno Strömmer ja Onni Toljamo

rakentamista, jotta tulevilla sukupolvilla olisi täällä entistä parempi ja turvallisempi asua ja elää.”

Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen

arvoisat sotiemme veteraanit. Jumalanpalveluksen aiheena oli kiitollisuus. Kiitollisuus siitä, että saamme nauttia täällä pohjoisessakin hyvästä elintasosta, vapaudesta, itsenäisyydestä ja rauhasta.

Juha Hänninen kunnioitti juhlapuheessaan veteraaneja ja heidän merkitystään hyvinvointivaltion perustan rakentajina, tarkasteli vuoden 1918 historiallisesti merkittäviä tapahtumia. ”Tämä Kirkkopäivä on yksi perinne, jolla voimme osoittaa arvostusta ja suurta kiitollisuutta teille

Toukokuussa 1918 piti Kyösti Kallio Nivalassa sovittelupuheen sisällissodan päätyttyä – Luokaamme sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan isänmaata rakastavia suomalaisia. Sanoma sopii hyvin tähän juhlaan ja tähän aikaan. Tarvitsemme edelleen yhteistä käsitystä

siitä mitä isänmaan eteen vaaditaan.

Sitä meidän on kaikkien aiheellista pohtia.

Suomen selviytyminen itsenäisenä valtiona sotavuosista on edelleen maailmanlaajuinen ihme. Sankarimme pelastivat Suomen itsenäisyyden. Sisällissodan repimä kansa yhdistyi talvisodassa yhteisen tavoitteen ja vihollisen eteen. Kaikilla suomalaisilla oli jotakin puolustettavaa.

Tänä vuonna vietetään myös puo-

POHJANPOIKA 4/2018

24 Kirkkopäivässä olivat mukana myös Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Antti Pesälä ja reserviläispiirien toiminnanjohtaja Markku Holopainen.

Kempeleen kunnan valtuuston puheenjohtaja Jarmo Haapaniemi

lustusvoimien 100-vuotisjuhlia.

Teemalla – Maanpuolustus kuuluu kaikille. Maanpuolustus on meidän kaikkien suomalaisten asia, ei vain pelkästään sotilaiden. Vaikka aina ehkä emme tulekaan sitä ajatelleeksi, lähimmäisen rakkaus on läsnä myös maanpuolustuksessa.”

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikkö evl Mika Seppä Puolustusvoimien, Kainuun prikaatin komentajan sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston tervehdyksessä everstiluutnantti Mika Seppä painotti mm. seuraavaa: ”Sodassa ja sodan jälkeen veteraaniemme antamilla uhrauksilla ja työllä on rakennettu luja perusta Suomen

nykyiselle vauraudelle ja hyvin voinnille. Sillä on luotu perusta kansakunnan keskeisille arvoille: vapaus, turvallisuus, yhtenäisyys ja yhteistyö.

Keskeistä puheenjohtaja Jarmo Haapaniemen tervehdyksessä oli: ”Usein palaa mieleen ajatus ja kysymys: millaista elämä on olutkaan sukupolvella, joka eli ja koki sotien ajan vaikeudet, menetykset ja seuraukset sekä valtavan jälleenrakentamisen työn. Sitä pohtiessa ei voi muuta kuin hiljaa kunnioittaa niitä tekoja ja niitä ihmisiä, jotka sen taakan ovat kyenneet kantamaan niin kotona kuin rintamalla. Nyt voimme yhdessä ylpeydellä kunnioittaa veteraaniemme, lottiemme ja aikalaistensa uhrauksia.

Veteraanien perintönä maassamme vallitsee erinomainen maanpuolustustahto, joka näkyy myös varusmiestemme keskuudessa. Kun varusmiehiltä kysytään, mistä joukon hyvä yhteishenki syntyy, vastauksista nousee esille kaksi tekijää – yhdessä tekeminen ja palvelustovereiden auttaminen. On veteraanien ansiota, että voimme muistella maamme historiaa, ja luottavaisina itseemme, kurottaa eteenpäin ja rakentaa parempaa tulevaisuutta puolustusvoimien juhlavuoden teeman mukaisesti – Maanpuolustus kuuluu kaikille.”

Nykyisten ja tulevien nuorempien sukupolvien tehtävänä on vaalia ja ylläpitää veteraanien kunnioitusta ja muistoa. Yhteistyöstä ja yhdessä tekemisestä voisimme ammentaa oppia veteraaniemme tekemästä työstä. Vain yhdessä voimme voittaa vaikeudet ja rakentaa maastamme entistäkin paremman. Kunnanjohtaja Tuomas Lohen sanoin – Eri toimijoiden kanssa yhteistyössä toteutettava kirkkopäivä on hieno tapa arvostaa edellisten sukupolvien työtä ja vaalia veteraanien jättämää perintöä.”

Vapaaehtoista maanpuolustusta kehitettävä määrätietoisesti ja kokonaisvaltaisesti TEKSTI: MAR KU S LASSHEIKKI R U L: N L I I TTOVALT UUSTON P UHEENJOHTAJA

Maanpuolustusväkeä on tänä vuonna puhuttanut erityisesti kaksi lainsäädäntöhanketta. Hallituksen esitykset ampuma-aselaiksi ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain muuttamiseksi ovat parhaillaan eduskunnan ruodittavina.

Esitys ampuma-aselaiksi on ampumaharrastajien kannalta toukokuussa lausuntokierroksella ollutta lakiversiota selkeästi parempi. Kiitos siitä kuuluu maanpuolustusjärjestöjen ja muiden tahojen vaikuttamiselle, joka on ollut määrätietoista, asiantuntevaa ja yhteistyöhakuista. Myönteistä on, että ministeriön päässä on reagoitu annettuun palautteeseen.

Huoli kohdistuukin tällä hetkellä eduskunnalle annettuun esitykseen, jolla ehdotetaan muutettavan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia. Esityksen mukaan Puolustusvoimilta poistettaisiin mahdollisuus tilata sotilaallista koulutusta Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:lta. Puolustusvoimien aseita ei enää jatkossa voisi hyödyntää ammuntaa

sisältävässä MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa.

MPK:n uusiksi julkiseksi hallintotehtäväksi tulisi erityisesti nuorille ja naisille suunnatun perehdytyskoulutuksen järjestäminen.

Sotilaallisen koulutuksen siirtäminen yksinomaan Puolustusvoimien vastuulle mahdollistaa onnistuessaan toiminnan tehostamisen erityisesti paikallisjoukkojen koulutuksen ja valmiuden osalta. Tavoitteena olevan muutoksen ehdoton edellytys on kuitenkin merkittävästi nykyistä suuremmat taloudelliset resurssit vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen.

Suomen Reserviupseeriliitto pitää tärkeänä, että vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta kehitetään määrätietoisesti ja kokonaisvaltaisesti.

Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaa lakia olisi tässä yhteydessä voitu uudistaa liiton näkökulmasta laajemminkin.

MPK:n julkisena hallintotehtävänä tulisi olla myös varautumis- ja turvalli-

suuskoulutuksen järjestäminen. Olisi luontevaa, että julkisin varoin voidaan tukea yhteiskunnan turvallisuutta lisäävän koulutuksen tarjontaa ja koulutukseen osallistumista. Tämä myös osaltaan toteuttaisi konkreettisesti valtioneuvoston viime vuonna hyväksymää Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa (YTS).

Erityiseksi huolenaiheeksi on noussut, miten voidaan varmistaa, että Puolustusvoimien sotilaalliseen koulutukseen sitoutuneita reserviläisiä voidaan käyttää myös MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa kouluttajina. Haasteena voi olla myös osallistujien rekrytointi, mikäli kursseilla ei saa enää ampua Puolustusvoimien aseilla ja patruunoilla.

Vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa ohjaavan lainsäädännön ja ohjeistuksen tulee olla kattavia ja tarjota asianmukaiset toimintaedellytykset.

Toisaalta normien ei tule olla ei liian ahtaita, jotta ne mahdollistavat vapaaehtoisten nykyaikaisen ja motivoiva toiminnan.

POHJANPOIKA 4/2018

26

Oulun Reserviupseerikerho

Kuntokortti Reserviläisurheiluliitto (Resul) on siirtynyt sähköiseen kuntokorttijärjestelmään. Jokainen jäsen voi merkitä kuntosuorituksensa sähköiseen kuntokorttiin osoitteessa www.resul.fi. Reserviläisliikunnan yksi keskeinen tehtävä on ylläpitää ja kehittää jäsenistönsä maanpuolustustaitoja.

Maanpuolustustaitoihin kuuluvat fyysinen kunto ja kenttätaidot.

Kenttätaitoja ovat suunnistus-, ampuma-, kartanluku-, tulenjohto-, johtamis- ja vaellustaidot.

Oruk kannustaa jäseniään säännölliseen liikuntaharrastuksen ylläpitoon palkitsemalla vuosittain ak-

tiivisimmat kuntoilijat.Viisi eniten kuntopisteitä kerännyttä palkitaan vuosittain kevätkokouksen yhteydessä. Lisäksi 5 kertaa yli 150 pistettä keränneet palkitaan mestariluokan mitalilla ja 15 kertaa yli 150 pistettä keränneet suurmestariluokan mitalilla.

Ampumasuoritteet

Vuoden 2018 loppu lähenee. Aloitamme jäsenistömme ammuntasuoritteiden keräämisen prosenttiammuntatuloksia varten.

Eli mikäli et ole osallistunut kerhomme järjestämiin sunnuntai-ammuntoihin tai kilpailuihin ja olet kuitenkin harrastanut ammuntaa jossakin muodossa tai käynyt vaikka metsällä, niin ilmoita suoritteesi osoitteeseen timo.niinikoski@oruk.fi

Kerhon ampumaratavuorot Hiukkavaarassa Kerho järjestää ohjattuja ampumavuoroja sekä pistooli- että kivääriradoilla. Jäsenillä on mahdollisuus käyttää omia tai kerhon aseita.

Ampumavuorot sekä tarkemmat ohjeet ammuntakäytännöistä löydät yhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta www.oruk.fi Lisätietoja: timo.niinikoski@oruk.fi Tervetuloa mukaan!

POHJANPOIKA 4/2018

28

Majaisännän palsta TEKSTI JA KUVAT: P ET T ERI NÄRÄ MAJAUP SEERI – MAJAISÄNTÄ

Vuosi 2018 alkaa olla lopuillaan. Se on ollut Rokuli-majan osalta jälleen vilkas. Majan käyttövuorokausia oli liki 90. Edellisvuodesta jäätiin noin kolmekymmentä vuorokautta.

Tämän selittää osaltaan lyhyempi, marraskuun loppuun päättynyt majakausi ja varauskäytännöissä yhden vuorokauden vierailujen lisääntyminen.

Majakausi starttasi komeasti liikkeelle maaliskuun alussa. Sain olla todistamassa piirimme puheenjohtajan naimisiin menoa. Nyt voin kertoa, että majaan mahtuu hienosti 40 juhlavierasta, ruokalinjasto sekä kaikki vieläpä syömäänkin. Mieliinpainuva paikka on saanut runsaasti kiitosta juhlaväeltä.

Viimeksi tällä palstalla taisin mainita, että vuosi 2018 olisi ollut Leader-rahoituksen turvin tehtävän in-

”Rokuli koukuttaa tunnelmallaan kävijänsä, eikä ympäröivä luontokaan säästä ihastumiselta. Ehkäpä tuosta pitäisi jopa varoittaa uusia majalle tulijoita.”

vestointihankkeen viimeinen vuosi.

Taisin nähdä asian liian optimistisesti. Yllätyksiä tuli tällekin korjaushankkeelle ja aikataulu venyy ainakin vielä ensi vuodelle. Lienee aika normaalia rakennusalalla.

Positiiviseen tapaan olisin kuitenkin valmis veikkaamaan, että nyt puhutaan suunniteltujen ja ohjelmaan merkittyjen toimenpiteiden osalta viimeisestä vuodesta. Uusia kohteita on kuitenkin jo näköpiirissä, mutta niitä emme saa enää mahtumaan Leader-rahoituksen siipien alle.

Merkillepantavia uudistuksia saimme majatoimikunnan ja talkooväen kesken toteutettua mm. vanhan puuceen purun osalta, enää ei vanha homehtuva röttelö ole maisemaa pilaamassa. Uudelle puuceelle rakensimme kompostointiin soveltuvan lisäjärjestelmän, jolloin ih-

mispäästöjen kierrätys on vieläkin paremmin vihreän teeman mukaista.

Vuoden suurin rypistys oli ilman muuta saunarakennuksen salaojitus maansiirtotöineen. Voidaan sanoa, että se hetken aikaa mullisti koko maiseman. Maat saunan ympäriltä kaivettiin pois ja suotoaines sekä tarvittava salaojaputkisto laitettiin tilalle. Sitten sommiteltiin kaivettu hiekka takaisin paikoilleen ja maisemoitiin ympäristö entistä parempaan muotoon. Tämä hankkeen osa ei olisi ollut missään mielessä mahdollinen ilman tukea. Saimme avuksemme Suomen Rengaskierrätys Oy:n ja Kuusakoski Oyj:n, joiden tuella pieni kaivinkone taitavine kuljettajineen pääsi toteuttamaan tämän uudistuksen. Työnjohdollista tahtipuikkoa heilutteli kerhomme tuleva puheenjohtaja Hannu Aurinko, kiitos myös hänelle.

Syksyn osalle lankesi sitten toinen merkittävä uudistamisen tarve, johon sitten löytyi ratkaisukin.

Hieman puun takaa tuli havainto saunamme persoonallisen kiukaan väsymisestä. Otaksuttavasti ikivanha ja ainakin mahdottoman suuri kiuas oli tullut tiensä päähän putkistosta ja palopesästä löytyneiden reikien takia. Enää ei hitsaustoimet olisi auttaneet. Ei ollut kovin helppoa löytää Suomesta sellaista valmistajaa, joka olisi sopuhintaan pystynyt tarjoamaan kiuasta isoon

saunaamme. Tässä apuun riensi Muko Oy Veto2 -kiukaallaan, kiitos heidän toimitusjohtajalleen kaikesta avusta. Nyt voidaan todistetusti sanoa kiuastekniikan kehittyneen avaruusajalle entiseen verraten. Pääsimme näet asentamaan uuden kiukaan marraskuun alussa ja tietenkin ottamaan ne ensilöylyt. Jos entisen kiukaan kanssa saunan lämmitys kesti nelisen tuntia talviaikaan, niin nyt tällä uudella samoihin lämpöihin päästään tunnissa. Kottikärrymittauksella analy-

soiden, puuta kuluu nyt vähintään 10 kertaa vähemmän kuin ennen.

puiden kulutukselle sekä tietysti puutalkoiden tarpeelle jatkossa.

Rakennustalkoita pidettiin tänä vuonna useita ja puutalkoita vielä useammin. Entiseen verraten uuden liiterin koko ei ole ollut ihan sitä mitä puunkulutus on vaatinut.

Polttopuita on saanut olla tekemässä lähes koko ajan. Voitaisiin siis sanoa, että onni onnettomuudessa kiukaan suhteen. Suurin puiden syöppö on siirtynyt uusiin tehtäviin. Tällä on varmasti merkitystä

Taisin mainita vanhan kiukaan uusista tehtävistä. Niillä tarkoitan sitä ettemme halua vielä luopua vanhasta veteraanista. Tarkoitus on tulevan kevään aikana jalostaa siitä majalla kävijöille uusi pihagrilli, entinen grilli kun hävisi kaivinkoneen kanssa käymänsä taistelun.

”Upseerimaja Rokuli on tarkoitettu Oulun Reserviupseerikerhon jäsenille, muille sisar- ja veljesyhdistysten jäsenille, yritys- ja yhteistyökumppaneillemme sekä muille luvanhaltijoille, noin pääpiirteissään sanottuna.”

POHJANPOIKA 4/2018

32

PPSU:n syyskokous ja esitelmätilaisuus

Hiukkavaarassa TEKSTI JA KUVAT: S E PPO S U H O N EN

Pohjois-Pohjanmaan Senioriupseeri osasto piti syyskokouksensa 26.10.2018 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston luokassa.

Paikalla oli 21 jäsentä sekä Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Sampo Puoskari.

Kokouksen aluksi kuultiin eversti evp Heikki Hiltulan esitelmä

”Hybridisodankäynti nyky Suomessa”. Osastomme sihteeri oli järjestänyt kahvitarjoilun kokousväelle.

Heikki Hiltulan keskustelua ja ajatuksia herättävä esitelmä oli ”Hybridisodankäynnistä nyky Suomessa”. Esitys oli hyvin monitahoisesti koottu sivuten myös Ukrainan

tapahtumia ja lähialueiden tilannetta. Hän esitteli esityksessään äskettäin perustettua monikansallista Helsingin Hybridiosaamiskeskusta ja sen toimintaa. Tässä vuonna 2017 aloittaneessa osaamiskeskuksessa on mukana 16 maata, eli EU- ja NATO-maita. Hybridiuhka on ”vihamielistä vaikuttamista, ul-

Kokousesitelmää pitämässä eversti evp Heikki Hiltula

Kokousväkeä syyskokouksessa

koista puuttumista tai vihamielistä toisen valtion toimintaa”. Osaamiskeskuksen tehtävänä on uhkien havaitseminen ja torjuminen. Se tapahtuu koulutuksen, harjoitusten, analyysien ja tutkimustyön avulla. Yhtenä hybridisodan muotona käytetään informaatiosotaa, jossa pyritään vaikuttamaan kohdemaan moraaliin erilaisin viestein ja mielipiteitä muokkaamalla. Heikki Hiltula kertoi esityksessään hybridisodankäynnistä esimerkkejä, jotka oli koottu Venäjältä, USA:ta ja muualta maapallolta.

PPSU:n syyskokouksessa esiteltiin kokousväelle tämän vuoden toimintakertomus ja ensi vuoden toimintasuunnitelma. Vuoden 2019 toimintasuunnitelmassa pääpaino

on toiminnan kehittämisessä, jotta jäsenistöä saataisiin mukaan aktiiviseen toimintaan. Eräänä tapahtumana ovat touko-kesäkuussa pidettävät Erämessut, jossa ollaan mukana maanpuolustusjärjestöjen messuosastolla. Pyritään löytämään jäsenistöä kiinnostavia seminaari- ja esitelmätilaisuusaiheita. Tehdään tiivistä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ja alueen kerhojen sekä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Kokouksessa korostettiin perinne- ja veteraanityötä, mihin tullaan panostamaan. Jäseniä toivotaan mukaan alueella järjestettäviin veteraanien hyväksi toteutettujen lipaskeräyksien käytännön toteutukseen. Esitetty toimintakertomus ja toimintasuunnitelma hy-

väksyttiin pienin tarkennuksin ja lisäyksin.

Syyskokous valitsi PPSU:n johtokunnan jatkamaan myös ensi vuodelle. Puheenjohtajana jatkaa Seppo Suhonen ja johtokunnan jäseninä Kari Ahokas, Esko Junno, Esko Kurvinen ja Juhani Niva.

Sampo Puoskari kertoi puheenvuorossaan RUL:n ja piirin toiminnasta. Ennakkoinfona huomioitavaksi RUL:n liitokokous 16.11.2019 Turussa ja RUK:n 100-vuotis juhla Haminassa 6.6.2020.

Kyösti Jäppinen esitteli juuri ilmestyneen kirjansa ”Syysmanöövereistä Lapin Sodaksi”.

POHJANPOIKA 4/2018

34

Maanpuolustusta

tukemassa

POHJANPOIKA 4/2018

36

Muutoksen tuulia TEKSTI: PAS I V IRTA POHJOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUSPIIRIN PIIRIPÄÄLLIKKÖ

Tätä kirjoittaessani kuuntelen parasta aikaa eduskunnan lähetekeskustelua koskien vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ja aselain lakiesitysmuutoksia. Minulta ovat useat toimijamme kysyneet, mitä vapaaehtoiselle maanpuolustuskoulutukselle tapahtuu? Meidän kaikkien tulee muistaa, että elämme nykyään maailmassa, jossa muutos on pysyvää. Ehkä jo vähän kulunut fraasi, mutta silti käyttökelpoinen tänäkin päivänä. Uskoisin, että nuokin muutosesitykset tulevat jatkossa parantamaan monella tapaa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen mahdollisuuksia ja toimintatapoja. Paljon puhutaan siitä, että puolustusvoimien maan-

puolustuskoulutusyhdistykseltä tilaamat kurssit siirtyvät puolustusvoimien johtamiksi. Näin varmasti tulee tapahtumaan lain tullessa voimaan, mutta tästä huolimatta edelleen samat reserviläiset tulevat toimimaan noiden kurssien vetovastuussa ja valmistelemaan harjoitukset vastaavalla tavalla kuin nyt maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ohjausvastuulla. Minusta tämänkin asian tiimoilta on parasta, että jäämme odottamaan lain voimaan tuloa ja keskitymme ensi vuonnakin tekemään asioita niin kuin tähänkin asti.

Ensi vuonna toimimme kuten tämän vuoden lopulla puolustusvoi-

mien tilaamien harjoitusten osalta.

Toisin sanoen me emme voi käyttää puolustusvoimien aseita, ampumatarvikkeita emmekä räjähteitä muussa kuin puolustusvoimien tilaamissa vapaaehtoisissa harjoituksissa. Tästä huolimatta esimerkiksi Oulun koulutuspaikalla on ainakin 7 puolustusvoimien tilaamaa harjoitusta enemmän kuin alkuperäisessä suunnitelmassa ja voimme toteuttaa pääosan harjoituksista kuten aiempinakin vuosina.

Haluan palata vielä kuluvaan vuoteen, jonka aikana olemme jälleen yhdessä tehneet hienon tuloksen toteuttamalla 210 kurssia, joille on osallistunut 4000 henkilöä. Koko-

naiskoulutusvuorokausikertymä vuodelle on yli 5600 vuorokautta.

Nämä luvut kertovat niistä ponnisteluista, joita on tarvittu meiltä jokaiselta. Lopputulos vuodelle 2018 on erinomainen, josta osoitan kiitokseni kaikille teille sitoutuneille ja meitä tukeneille Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistolle sekä 3. Logistiikkarykmentin Oulun varastolle.

Naisten koulutus on saanut ammuntojen osalta vahvan jalansijan Oulun koulutuspaikan toiminnassa.

Tänäkin vuonna järjestimme kolme kahden päivän viikonloppua, joissa naiset ampuivat sekä reserviläiskiväärillä että pistooleilla. Kaikki

kurssit olivat täynnä ja valitettavasti kaikki halukkaat eivät päässeet mukaan. Uutena avauksena järjestimme naisille Pikku-Nasta FANNI18-harjoituksen, jossa neljällä eri kurssilla koulutimme yhteistoiminnassa Naisten Valmiusliiton kanssa lähes 100 naista lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Harjoitus meni hienosti ja siitä johtuen järjestämme FANNI19 -harjoituksen samaan aikaan ensi vuonna.

Ensi vuoden koulutustapahtumat siirtyvät viimeistään alkuvuodesta MPK:n koulutuskalenteriin ja toivonkin, että kaikki harjoitusten vetovastuussa olevat henkilöt saisivat toimitettua omien kurssien-

sa sisällön Oulun koulutuspaikalle heti, kun se on mahdollista.

Haluan toivottaa hyvää joulun ja vuoden vaihteen aikaa Oulun koulutuspaikan sitoutuneille, MPK:n jäsenjärjestöjen jäsenille, yhteistyökumppaneille ja Pohjan Pojan lukijoille. Antakaa aikaa itsellenne ja perheellenne.

”Tehdään turvallisuutta yhdessä”

Oulun reserviläiset

toimivat TEKSTI JA KUVAT: TI MO RO N KAI N EN PU H E E NJ O H TAJ A O U LUN R E S E RVI LÄI S ET

Ansiomerkkien saajat vasemmalta Katri Mannila PAM, Reijo Juntunen HAM, Rauno Mäkinen KAM, Tapani Oikarinen HAM ja Arto Hiltunen KAM, poissa saajista olivat Matti Jääskeläinen KAM, Sari Lehmus PAM ja Tomi Lehmus PAM.

Veljesmaljan saaja Kalle Friman

Vuosi 2018 alkaa olla toiminnan osalta päättymässä. Olemme hiljentymässä joulun viettoon. Toimintavuosi on ollut vilkasta aikaa.

Etenkin ampumaradalla yhdistyksen järjestämät keskiviikkoiset ampumaharjoitukset ovat olleet jäsenistön suosiossa. Lähes joka kera suorituspaikat ovat täyttyneet ammunnan harrastajista. Suuri kiitos niille jäsenille, jotka ovat jaksaneet pyörittää toimintaa.

Muuten yhdistyksen tapahtumat eivät ole vetäneet jäseniä mukaan toimintaan, niin kuin olemme toivoneet. Perinteisiin hiihtokilpailuihin yhdessä Rakennusmestariyhdistyksen kanssa sekä Oulurastien suunnistustapahtumiin kaivataan lisää aktiivisia osallistujia. Tapahtumiin voi osallistua oman kuntonsa mukaisesti.

Syyskuussa yhdistyksen jäsenistöä kävi kokonaisturvallisuusmessuilla Lahdessa. Matka oli onnistunut, ja messuilla olivat esillä kokonaistur-

vallisuuden näkökulmasta kaikki keskeiset toimijat.

Yhdistyksen syyskokouksessa hallitukseen saatiin uusia jäseniä mukaan, minkä toivotaan tuovan lisää

erilaista uutta toimintaa yhdistyksen toimintaan. Näin voimme toivottavasti tarjota jäsenistölle mielenkiintoista tekemistä erilaisissa tapahtumissa pitkin tulevaa toimintavuotta.

POHJANPOIKA 4/2018

40

Yhdistyksen jäsenmäärän kasvu on ollut erittäin myönteisessä kehityksessä. Jäsenmäärä lähentelee 800, millä alamme olla Reserviläisliiton suurimpien yhdistysten joukossa. Uusien jäsenten mukaan tulo asettaa yhdistyksen hallitukselle haasteita kiinnostavan toiminnan tarjoamisessa, sillä tarjolla on monenlaista kilpailevaa toimintaa eri harrastusten parissa. Toiminnan järjestämisessä on syytä etsiä tapahtumia, joihin jäsenet voivat osallistua myös koko perheen kanssa.

Jäsenistö on toimintavuoden aikana osallistunut aktiivisesti MPK:n eri kursseille kouluttajina ja kurssilaisina. Samoin olemme olleet mukana sankarivainajien patsaalla seppeleenlaskutilaisuuksissa lippulinnassa. Loppuvuoteen sijoittuu perinteinen Jouluaaton kunniavartio sankarivainajien patsaalla. Mikä ilahduttavinta, kunniavartioon on tulossa mukaan uusia henkilöitä.

Toiminnasta myös palkitaan aktiivisia ja ansioituneita jäseniä. Vuoden aikana huomionosoituksen on saanut useampi jäsen. Yhdistyksen puheenjohtaja Timo Ronkainen sai 4.6. Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitalin. Reserviläisliitto myönsi 6.12. kultaisen ansiomerkin kolmelle yhdistyksen jäsenelle, hopeisen kahdelle ja pronssisen kolmelle.

Aiemmin kesällä hallituksen jäsen Maili Ahola sai liiton pronssisen kunniamerkin, samoin yhdistyksen toiminnan tarkastaja Päivi Kahelin.

Yhdistyksessä on myös vuosittain jaettu aktiiviselle toimijalle Veljesmalja. Muutaman vuoden tauon jälkeen tänä vuonna Veljesmalja

myönnettiin Kalle Frimanille numerolla 32. Hän on erittäin ansiokkaasti vastannut ampumaradalla keskiviikkoammunnoista. Reserviläispiiri myönsi 22.10. yhdistyksen sihteerille Merja Nauskalle ja Kalle Frimannille pronssisen ansiomitalit, jotka annettiin heille syyskokouksen yhteydessä.

Reserviläisliiton huomionosoitukset luovutettiin yhdistyksen pikkujoulussa 30.11.2018 Ravintola Tarantellassa. Paikalla oli noin 20 jäsentä, nauttien talon antimista ja yhdessäolosta.

Yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista saatte parhaiten tie-

toa yhdistyksen kotisivuilta. Sieltä kannattaa käydä välillä lukemassa, mitä tapahtumia on tulossa. Tälle vuodelle saimme myös aikaiseksi pari jäsentiedotetta, ja myös ensi vuonna yritämme saada tehdyksi 2-3 tiedotetta.

Jäsenet nauttimassa jouluista ateriaa

Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä Valoisaa Uutta Vuotta.

POHJANPOIKA 4/2018

42 TEKSTI: MARIA VEST ERINEN P UHEENJOHTAJA, OULUN SOT ILASKOT I Y HD I ST YS KUVAT: HANNA KELA

Juhlaseminaari

Kempeleessä

Oulun Sotilaskotiyhdistys ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto järjestivät yhteistyössä sotilaskotityön ja Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi seminaarin ”Nainen ja maanpuolustus” Kempeleen Kokkokankaan seurakuntatalolla 5.12.18. Se-

minaari koostui neljän alustajan puheenvuoroista ja alustusten aiheisiin perustuvista yleiskeskusteluista. Alustajina seminaarissa toimivat KM, sotilaskotisisar Tellervo-Suoranta-Sallinen Oulun sotilaskotiyhdistyksestä, kansanedustaja Marisanna Jarva Eduskunnan

puolustusvaliokunnasta, evl Inka Niskanen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja puheenjohtaja Kirsi Patrikainen Sotilaskotiliitosta. Seminaarin moderaattoreina keskustelua johdattelivat sotilaskotisisar ja -veli Hanna Kela ja Reijo Sallinen. Päivä päättyi Lapin Sotilas-

Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Kirsi Patrikainen puhui innostavasti Sotilaskotiliiton valmiudesta ja teht채v채st채

Seminaarin kutsuvieraat osallistuivat aktiivisesti kommenttipuheenvuoroihin ja yhteiskeskusteluun

Kuvassa seminaarin juontaja Hanna Kela sek채 alustaja Tellervo Suoranta-Sallinen

POHJANPOIKA 4/2018

44

soittokunnan Aattoillan konserttiin Madetojan salilla.

Sotilaskotijärjestö on maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Sotilaskotiaate tuli Suomeen

jääkärien mukana Saksasta 1918.

Yhteisestä historiasta kertoo sotilaskotiasujen ”jääkärivihreä” väri, joka on yhteneväinen jalkaväen kauluslaattojen kanssa. Tällä hetkellä Suomessa on 37 sotilaskotiyhdistystä ja noin 5 000 sisarta

ja veljeä, jotka tekevät vuosittain yli 2 00 000 vapaaehtoistyötuntia varuskunnissa, leirisotilaskodeissa, maastossa, rajoilla ja rannikolla.

Oulun Sotilaskotiyhdistyksessä jäseniä on 185 ja tehtyjä työtunteja vuonna 2017 kertyi vajaat 16 000.

Päivä huipentuu Lapin sotilassoittokunnan juhlakonserttiin Madetojan salissa. Konsertti oli kunnianosoitus 100-vuotiselle Puolustusvoimille sekä 100-vuotiselle sotilaskotityölle Suomessa

Sotilaskotityötä 100 vuotta teemalla kuulijoille Sotilaskotityön alkutaipaleen kiinnostavia liittymäkohtia mm. Suomen Naisyhdistykseen, Martta-järjestöön ja Suomalaiseen Naisklubiin avasi sotilaskotiaktiivi Tellervo Suoranta-Sallinen

Juhlaseminaarin antia ansiokkaasti koostamassa eversti evp. Reijo Sallinen

Oulussa järjestettiin erinomainen Nainen ja maanpuolustus- juhlaseminaari 5.12.2018 Sotilaskotityön ja Puolustusvoimien 100- vuotisjuhlavuoden kunniaksi

Tilaisuuden avasivat Oulun Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Maria Vesterinen ja PPOHMKAIALTSTO:n päällikkö Evl Mika Seppä

POHJANPOIKA 4/2018

46 TEKSTI JA KUVAT: J AR MO KÄKELÄP UHEENJOHTAJA, KUUSAM ON RESE RV I LÄ I SE T RY J AN N E KORVA, RAHASTONHOITAJA, KUUSAM ON R E SE RV I LÄ I SE T RY

Kuusamon 150 unelmaa

Meillä kaikilla on unelmia. Kuusamon 150-vuotisjuhlan kunniaksi kaupunki halusi mahdollistaa 150 kuusamolaisen ikäihmisen unelman toteutumisen. Kuusamon reserviläiset sai kunnian päästä toteuttamaan sotaveteraani Veikko Aittakummun unelman käydä tutustumassa Kuusamon kaupungin hienosti entisöimään Salpalinjan osaan Lahtelassa.

Päivä alkoi veteraanin tapaamisella hänen nykyisessä asuinpaikassaan Attendo Haapolan hoitokodissa Noitinniemessä. Hoitokodin johtaja Sanna Kivelän johdattaessa meidät veteraanin huoneeseen vastassamme oli hyväkuntoinen, ryhdikkäästi ja hienossa puvussa keinutuolissa istuva herrasmies, jota kunnioittaen kättelimme.

Veikko kertoi kotitalonsa olleen Nuorusentunturin vieressä ja jääneen rauhan jälkeen rajan toiselle puolelle. Ei jäänyt epäselväksi, että tämä Kannaksella taistellut ja autoilijana elämäntyönsä tehnyt mies on todellakin odottanut päivän retkeä.

Veikko oli ollut lähdössä Salpalinjan avajaisiin, mutta sateinen ja kylmä ilma oli estänyt lähtemisen.

Salpalinja

Kahvin lomassa jutustelumme jatkuu ja terävästi veteraani muisteleekin taistelupaikkoja ja tapahtumia. Armeijaan hän oli lähtenyt 17-vuotiaana ja sieltä koulutuksen satuaan oli tullut lähtö suoraan sotaan Kannakselle Karhumäkeen. Veikko oli palvellut Rajajääkäri 4:ssä ja sota kesti hänen osaltaan yli 2 vuotta. Erityisenä muistona hän pitää maataistelukoneen hyökkäyksen kohteeksi joutumista heti rintamalle mentyään, kun niitä ei kuule, kun tulevat niin matalalla.

Hoitaja Tarja Luukkonen, Janne Korva, Veikko Aittakumpu, Paula Poussu ja pikkulotta Saara Sulasalmi

Sodan kauhuja Ihmetystä aiheuttaa edelleen tienvarteen pystyttyjen telttojen suojaton sijainti ja hänen selviämisensä tulituksesta ja pommituksesta ilman naarmuakaan. Hänen välittömässä läheisyydessä olleet teltat olivat silpoutuneet täysin, kun hän oli ollut istunut kannon päällä täyttämässä lippaita. ”Siinä meni monta hyvää miestä”, veteraani sanoi hiljaisella äänellä. Toki hänkin oli saanut osansa sodasta, kun kranaatti oli räjähtänyt noin 3 metrin päässä ja toisesta korvasta meni kuulo. Mutta se kaikisSalpalinjan panssarikiviesteellä

POHJANPOIKA 4/2018

48

ta kallein henkiriepu säästyi.

Hän muisteli myös Kuusamossa Nissinvaaralla asunutta sotilaslähetti kersantti Eero Nissiä, joka perääntymiskäskyn tullessaan ei koskaan jättänyt ilmoittamatta käskyä viimeisellekään miehelle. ”Käsky kävi kun ei muutakaan voida”, oli Eero sanonut Veikollekin.

Kyyti saapui, joten käsky kuului liikkeelle. Salpalinjalle lähti mukaamme myös pikkulotta Saara Sulasal-

mi sekä hoitajat Tarja Luukkonen ja Paula Poussu. Matkalla Salpalinjalle veteraanin sotamuistelmat jatkuivat aina Kemijärveltä Lapin sotaan saakka. Sieltä hänet kotiutettiin nuorempien saapumiserien jatkaessa saksalaisten ajamista pois Suomesta.

Saksalaisten ruokailusta veteraani muisteli, että he käyttivät ruokailussa haarukkaa ja veistä. Suomalaisilla oli vain hyväksi todettu lusikka-haarukka-yhdistelmä. Ruoka oli ollut pääsääntöisesti kuivamuonaa, mutta aina kun näkyi poro tai hirvi, niin

pataan päätyivät, muisteli veteraani naureskellen.

Taistelupaikoilla Salpalinjalle saavuttuamme näimme ensimmäisenä isoista kivistä tehdyn kaksirivisen panssarikiviesteen. Puhuimme myös alueen varustuksista ja siitä, kuinka kaikki oli tehty, kuten ne olivat sodan aikana olleet. Kun pysähdyimme juoksuhautojen kohdalle, veteraanimme on hetken ilme vakavana hiljaa. Kysyimmekin hä-

Salpalinja Lahtela Salpalinja Lahtelaa alettiin rakentaa maaliskuussa 1940 heti Talvisodan jälkeen Suomen itärajan turvaamiseksi. Rakennustyöt jatkuivat kesäkuuhun 1941 loppuun. Rakentajina toimivat mm.

Jääkärirykmentti 40 sekä J. Kovorin työryhmä 561, jossa oli 775 miestä. Kenraali Hanell komensi alueelle lisäksi Lokakuussa 1940 K. Rautakarin Rakennustoimi Oy:n rakennustöihin.

Tällä Vanttajavaara Salpalinja järvikannaksella juoksuhautojen pituus kohdalla oli n. 4,5 km, johon kuului myös 5 kpl teräsbetonikorsua, 15 kpl katettuja konekiväärikorsuja sekä teräsbetonikonekiväärikupukorsu. Konekiväärikupukorsun koko oli 20 m x 20 m x 2,5 m. Majoitustiloja oli 30 miehelle ja korsusta löytyi mm. oma kaivo, ilmastointi ja lämmitysjärjestelmä. Korsun katolla oli Maxim-konekivääri kuten muissakin konekiväärikorsuissa. Panssariestekivet oli pääsääntöisesti louhittu Vanttajavaarasta ja niitä oli 3-4 rivissä. 500 metrin päässä oli tykkikorsu ja 4 kilometrin päässä linnoitustykkiasemat. 25.9 1944 Puna-armeija miehitti Kuusamon ja ne poistuivat 17.11 1944. Poistuessaan ne räjäyttivät kaikki betonikorsut Kuusamosta. 1945 Neuvostoliitto esitti, että koko Suomen Salpalinja räjäytettäisiin, mutta siihen eivät muut suurvallat suostuneet.

2016-2017 Kuusamon kaupunki entisöi Vantajakankaan Salpalinjaa tehden mm. 137 m uutta juoksuhautaa, 100 m 2-rivistä panssarikiviestettä sekä 4 katettua konekiväärikorsua. Kaikki entisöintityöt on tehty Museoviraston ohjeiden mukaisesti samoille paikoilleen kuin ne olivat 1940-1941. 13.8 2017 pidettiin Salpalinja Lahtelan avajaiset ja tämä kohde valittiin vuoden maisemateoksi Pohjois-Pohjanmaalla 2017.

neltä, olivatko Karhumäessä juoksuhaudat samanlaisia. ”Ei ollut”, vastasi veteraani ja sanoi juoksuhautojen olleen maahan kaivettuja ojia, joissa piti pää pitää alhaalla, koska naapurikin osasi ampua. Karhumäessä juoksuhautojen väli oli lyhimmillään vain 70 m, joten huutoja kuului toiselta puolelta esim. ”teille tulee lähtö suomalaiset!”

Ensimmäisen vartiovuoron hän muistaa hyvin, koska oli pelottanut niin paljon, mutta ketäpäs siellä ei

olisi pelottanut. Puhuimme myös siitä työmäärästä varustuksineen, joka on jouduttu uhraamaan ottaen huomioon sen aikaiset välineet ja koneet.

Puhetta oli myös rautatiestä, joka jouduttiin purkamaan ja sotakorvauksina toimittamaan Neuvostoliittoon. Katselimme ja kiertelimme Salpalinjaa samalla kertoen Salpalinjan historiaa veteraanille.

ran kanssa. Ennen kuin saavuimme takaisin hoitokotiin, alkoi veteraani jo kysellä, että tehtäisiinkö uusi retki toiseen kohteeseen Kuntivaaran päälle. Lupasimme tutkia asiaa ja mahdollista toteuttamista seuraavana kesänä. Hoitokodilla kiitämme nöyrästi hoitajia kaikesta avusta.

Suuret kiitokset myös Rukan Taxi -ja Huoltopalvelulle sponsori kyydistä Takaisin tulessamme pysähdyimme ja 150-unelmaa -toimikuntaa pyynkahville, sillä halusimme viettää vielä nöstä tulla mukaan projektiin. hetken tämän kunnioittamamme her-

POHJANPOIKA 4/2018

50 TEKSTI: SAMP O P UO SK A R I

Ylennyksiä juhlittiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston ylennystilaisuus pidettiin 5.12. Pohjansalissa Hiukkavaarassa. Aluetoimiston päällikön tervehdyksen lisäksi Kari Paakkola toi reserviläispiirien tervehdyksen ja vänrikiksi ylennetty Lauri Bolszak piti puheen ylennettyjen puolesta. Bolszak on kulkenut epätavallisen reitin reserviupseeriksi, sillä hän suoritti ensin miehistöstä aliupseeriksi -kurssin ja heti perään aliupseerista upseeriksi -kurssin.

Virallisen tilaisuuden päätteeksi ylennetyt ja kutsuvieraat nauttivat Oulun Sotilaskotiyhdistyksen tarjoilemat erinomaiset lihapasteijakahvit.

Tasavallan presidentti on ylentänyt 6.12.2018 seuraavat upseerit reservissä: Majuriksi: Seppänen Jari Tapani, Oulu Kapteeniksi: Hassi Harri Heikki Jon, Oulu Holappa Ilkka Matti, Oulu Kemppainen Unto Vesa Kalervo, Oulu Kivelä Mika Pertti, Oulu Lang Risto Henrikki, Oulu Liisanantti Kimmo Kalervo, Oulu Peltomäki Hannu Kalevi, Oulu Pätsi Juha Kaarlo, Pudasjärvi Salo Markku Sakari, Oulu Tahkola Mika Tapani, Oulu Tolonen Markku Juhani, Oulu Tolvanen Jarmo Kalervo, Oulu Yliluutnantiksi: Alenius Kari Petteri, Oulu Holma Jarkko Tapani, Oulu Juustila Eero Einar, Oulu

Karjalainen Henri Johannes, Oulu Kursukangas Marko Petri, Kuusamo Lehtinen Ville Petteri, Oulu Paavola Juhani Tuomas, Kempele Posti Harri Juhani, Kempele Saari Petri Tapani, Oulu

Mylly Mika Ville Aleksi, Oulu Nikula Riku-Pekka, Oulu Saarijärvi Jere, Oulu Sainio Johannes Petteri, Oulu Tuomikoski Janne Tero Tapio, Oulu Vuopala Tuomo Juhani, Oulu

Yliluutnantiksi (merivoimat): Ikonen Jari Kalervo, Oulu

Luutnantiksi (merivoimat): Karsi Aapo Jalmari, Oulu

Luutnantiksi: Eskola Toni Petteri, Oulu Hannula Manne Ilmari, Kempele Hannus Mikko Antero, Tyrnävä Holsti Jussi Artturi, Oulu Hyvärinen Petri Samuel, Oulu Järviö Jami Jarkko Juhani, Oulu Koivisto Jussi Oskari, Oulu Laukkanen Taneli Aukusti, Oulu Luukkonen Jani Tapio, Oulu Marjusaari Aleksi Matias, Oulu

Lääkintäluutnantiksi: Ruuska Timo Matti Esaias, Oulu Vänrikiksi: Bolszak Lauri Aleksi, Oulu Jurvansuu Ari Tapani, Oulu Keinänen Jukka Antti Matias, Raahe Lappalainen Elina Annikki, Oulu

Aliupseeri- ja miehistöylennykset Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikkö on ylentänyt seuraavat aliupseerit ja miehistön jäsenet: Sotilasarvoon: VÄÄPELI Lindvall Tuomo Sakari, Oulu Sotilasarvoon: YLIKERSANTTI Försti Antti Oskari, Oulu Gronoff Mikko Kustaa, Oulu Juntunen Aki Petteri, Oulu Kananen Ari Tapani, Liminka Kontio Janne Pekka, Oulu Koskinen Katariina Kukka-Maaria, Oulu Kostama Veli-Petri Kullervo, Oulu Leppänen Mika Antero, Oulu Möttönen Jouni Pekka Tapani, Oulu Perttunen Krista Maria, Oulu Pohjanheimo Lauri Henri Sebastian, Oulu Rautio Tomi Pekka Tapani, Oulu Sahlgrén Juha Pekka, Liminka, Vihavainen Miika Eetu Aleksi, Oulu Sotilasarvoon: KERSANTTI Harila Miikka Markus, Oulu Hiekkaranta Olli Eetu Jooseppi, OuluJyrkkä Joonas Aleksanteri, Kempele Jämsä Leo Ilmari, Oulu Kesti Juho-Antti Henrik, Raahe Kivelä Pekka Eemeli, Oulu Kiviahde Lassi Valtteri, Oulu Koivukangas Jere Veikko Oskari, Oulu

Koivuniemi Janne Petteri, Oulu Kurvinen Antti Ville, Oulu Leskelä Hannu Sakari, Muhos Luukkonen Jere Topias, Oulu Martikainen Juha Markus, Oulu Massa Juha Kari Sakari, Oulu Nikula Kim Juhani, Oulu Saavinen Antti Ville Nikolai, Oulu Vanhamäki Urho Martti Sakari, Muhos Vimpari Jarkko Tapani, Oulu Välikangas Ville Matias, Liminka Ylitalo Tuomo Timo Johannes, Ii Sotilasarvoon: ALIKERSANTTI Kiljander Maija Reetta, Oulu Kukkura Henri Eemeli, Oulainen Leiviskä Vesa-Matti, Oulu Pääaho Heikki Juhani, Oulu Runtti Anssi Tapio, Oulu Sotilasarvoon: KORPRAALI Angeria Jari Seppo Mikael, Kempele Auvinen Risto Olavi, Oulu Harju Veli-Matti, Oulu Haukipuro Jere Johannes, Oulu Hilakivi Jouni Kalevi, Liminka Immonen Sami Olavi, Raahe Junttila Petri Juhani, Oulu

Kaunisto Olli Valtteri, Oulu Kinnula Antti-Pekka, Liminka Kortesoja Jaakko Paavo, Oulainen Kraatari Niina Marjaana, Oulu Lukka Jani Tapio, Oulu Luokkanen Ville Petteri, Pudasjärvi Lämsä Harri Markus, Oulu Meskus Toni Petteri, Lumijoki Mäkivierikko Jere Ilari, Oulu Määttä Ville Pauli, Oulu Onatsu Mikael Anton, Oulu Parkkonen Tomi Tapani, Oulu Pekkanen Antti Kalevi, Tyrnävä Pietiläinen Timo Tuomas, Oulu Riski Ville Kalevi, Oulu Roivainen Antti Juhani, Oulu Salmi Ossi Olavi, Oulu Sarajärvi Tommi Aslak, Oulu Sipola Harri Tapani, Oulu Säkkinen Jari Mikael, Oulu Tiittanen Juha Petteri, Oulu Tuomikoski Pekka Samuli, Liminka Väisänen Mika Petteri, Muhos Sotilasarvoon: YLIRAJAJÄÄKÄRI Tyynelä Ilkka Oskari, Oulu

KOKOUSKUTSU Piirihallitusten järjestäytymiskokous pidetään torstaina 10.1.2019 klo 18:00 alkaen toimintahuoneistolla Aleksanterinkatu 13 A 12.

Osallistumisilmoitukset allekirjoittaneelle ehdottomasti 4.1. klo 16:00 mennessä markku.holopainen@mail.suomi.net, 040 506 4087 Kokous alkaa valtakirjojen tarkastuksella.

Hallitukset

Rauhallista joulua ja isänmaallista vuotta 2019.

Kuluneesta vuodesta kiittäen: Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiiri Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyhdistys Pohjanpoika-lehti

Pohjanpoika 1-2019 aineistopäivä 28.2.2019