POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSLEHTI -TOUKOKUU 2025
Sisällysluettelo
3 Pääkirjoitus
4 Reservillä keskeinen rooli Suomen puolustuksessa
6 Tulta toukokuussa!
8 Reserviläisten toiminnan ja suorituskyvyn turvaamisesta on huolehdittava joka päivä
10 Perinneseminaari Maikkulan kartanossa
14 Reserviläisliitto juhli näyttävästi 70-vuotista taivaltaan
18 Upseerimaja Rokuli – ennen, nyt ja tulevaisuudessa
22 Tornion maihinnoususta 80 vuotta
24 Talvisodan päättymispäivän tilaisuudet Oulussa
26 Oulun Sotilaskotiyhdistys ry 80 vuotta
28 Sotaveteraanipiirin ja Sotaveteraaniyhdistyksen päätösjuhla
32 Kuusamolaiset toimivat aktiivisesti
34 Kansallisen veteraanipäivän juhlavuoden tilaisuus kolmen valtakunnan rajapyykillä
38 Maanpuolustuskiltojen liitto tulee, yhdistää, tukee ja vaikuttaa
40 MPK
Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti
Perustettu vuonna 1984
Päätoimittaja: Sampo Puoskari
Kustantaja: Pohjan Maanpuolustuksen Tuki ry
Taitto: Aleksi Mella
Materiaalin toimitus: spuoskari@gmail.com
Operaatio Pohjanloimu 30 vuotta Sivu 34
Veteraanityö siirtyi perinneaikaan Sivu 10
Postiosoite: Reserviläisjärjestöt Aleksanterinkatu 13 A 12 90100 OULU
Pohjanpoika digilehdet www.pohjanpoika.net
Kannen kuva: Outi Koivula
Pääkirjoitus
SAMPO PUOSKARI
PÄÄTOIMITTAJA
Myrskyssäkin
kestämme
Maailmanhistorian myllerrys jatkuu. Venäjän aloittama hyökkäyssota riehuu jo kolmatta vuotta lähellämme. Niin sanotun vapaan maailman esitaistelija Yhdysvallat on arvaamattoman ja suoraan sanottuna käsittämättömän presidentin ja hänen esikuntansa johdolla menettämässä asemansa luotattavana kumppanina. Se heijastuu väistämättä myös NATOn toimintaan, ja Euroopan on aika ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.
Onneksi me Suomessa olemme jaksaneet vaikeinakin aikoina pitää huolta turvallisuudestamme. Siinä tarvitaan meitä reserviläisiä. Meidän on huolehdittava osaamisestamme ja kriisinsietokyvystämme – niin fyysisestä kuin henkisestäkin. Meidän on myös huolehdittava, että jälkikasvumme ottaa asian vakavasti. He ovat
sitten vuorostaan isänmaamme turvana.
Viime aikoina on tapahtunut toki paljon myönteistäkin kehitystä. Puolustusmäärärahoja korotetaan, MPK:n asemaa vahvistetaan ja henkilömiinakielto, eli niin sanottu Ottawan sopimus, on vihdoin otettu uuteen tarkasteluun. Henkilömiinat ovat pitkän itärajan Venäjän kanssa jakavalle maalle tärkeä ase.
Ottawan sopimuksen yhteydessä muistetaan aina mainita yksi taannoisista presidenteistämme. Myös eduskunta, yhtä puoluetta lukuun ottamatta, äänesti henkilömiinakiellon puolesta. Mielestäni yhtä suurta hallaa puolustuksellemme teki se, että vuosina 2011–2014 toiminut oikeistovetoinen hallitus teki päätöksiä, mitkä vaikuttavat edelleen
toimintakykyymme. Suomesta lakkautettiin strategisesti tärkeitä varuskuntia ja muutettiin hallintorakenteita siten, että muun muassa sotilasläänit lakkautettiin. Se oli myös perinteikkään Oulun varuskunnan loppu.
Vaikka noihin aikoihin ammattisotilaat joutuivat julkisissa esiintymisissään painottamaan, että ”ei Suomea varuskunnista puolusteta”, niin jälkeen päin yksi jos toinen on tullut sanomaan, että kyseessä oli vakava virheliike. Koska Puolustusvoimille asetettiin valtavat säästötavoitteet, ne oli pakko täyttää.
Haluan kuitenkin uskoa valoisaan ja turvalliseen tulevaisuuteen. Siinä me kaikki reserviläiset ja vapaaehtoiset maanpuolustustoimijat olemme avainasemassa. Täytetään tehtävämme.
JANNE KOSONEN
TOIMINNANJOHTAJA
SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO
Reservillä keskeinen rooli
Suomen puolustuksessa
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetilaa selvittänyt työryhmä luovutti loppuraporttinsa puolustusministeri Antti Häkkäselle 21.3. Työryhmä päätyi tarkastetuissa olleista kolmesta vaihtoehdoista esittämään vaihtoehtoa, jossa vapaaehtoisen maanpuolustuksen vaikuttavuutta vahvistettaisiin nykyiseltä pohjalta. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen eli käytännössä Maanpuolustuskoulutus MPK:n operatiivista ja strategista vaikuttavuutta kasvatetaan.
Esitetyssä vaihtoehdossa tavoitetila saavutetaan ensisijaisesti vahvistamalla nykyisiä vapaaeh-
toisen maanpuolustuksen rakenteita, toimijoiden rooleja sekä toimintaedellytyksiä. Lisäksi pitää selkeyttää ja päivittää lainsäädäntöä ja normeja.
Työryhmän työskentelyn keskiössä oli Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n asema ja tehtävät. Esityksen mukaan MPK:ta voitaisiin nykyisten tehtävien lisäksi jatkossa käyttää määrättyjen sodan ajan joukkojen kouluttajana. Tämähän oli meillä mahdollista aikaisemmin.
UUTENA ASIANA MPK:n julkisiin hallintotehtäviin sisällytettäisiin mahdollisuus turvallisuus-, va-
rautumis- sekä johtamis- ja kouluttajakoulutuksen antamiseen. Tämä mahdollistaisi jatkossa valtion tuen käytön myös näihin tehtäviin. Kokonaisturvallisuuden parissa on runsaasti mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä kaikille kansalaisille, myös kokeneille reserviläisille.
Raportissa todetaan lisäksi, että maanpuolustusjärjestöt säilyttävät merkittävän roolinsa maanpuolustustahdon, osaamisen ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Vapaaehtoisen maanpuolustuskentän yhteistyötä tiivistettään edelleen. RUL:n työryhmätyöskentelyssä esille nostamat ja ko-
rostamat asiat ovat hyvin esillä raportissa.
Liitto on korostanut vapaaehtoisuuden mahdollisimman laaja hyödyntämistä sekä sitä, että reserviläinen kouluttaa reserviläistä. Reserviupseereille voi esimerkiksi antaa merkittävästi nykyistä enemmän vastuuta oman sodan ajan joukon kertausharjoitusten suunnittelussa ja toteuttamisessa.
RESERVIN OSAAMISTA ja toimintakykyä pidetään jatkossakin yllä Puolustusvoimien kertausharjoituksilla, MPK:n laajalla harjoitustoiminnalla sekä maanpuolustusjärjestöjen monipuolisella. Järjestöillä on tärkeä rooli erityisesti ampumataidon ja fyysisen kunnon kehittämisessä sekä maanpuolustustahdon vahvistamisessa. Monipuolinen
ja aktiivinen reserviläistoiminta on tulevaisuudessakin keskeinen osa puolustusratkaisuamme.
Vuosi 2025 on RUL:n liittokokousvuosi. Marraskuussa Tampereella järjestettävässä liittokokouksessa hyväksytään liitolle uusi strategia vuosille 2026–2028, valitaan uusi liittovaltuusto sekä liitolle uusi puheenjohtaja. Aaro Mäkelä on jo aikaisemmin ilmoittanut, ettei hän ole enää käytettävissä liiton puheenjohtajana, kun hänen toinen kolmivuotiskautensa päättyy tämän vuoden lopussa. Tampereella on luvassa puheenjohtajavaali. Tällä hetkellä on ilmoittautunut jo kolme puheenjohtajaehdokasta: Tuomas Kuusivaara Valkeakoskelta, Sami Salmu Tampereelta ja Kasper Saarinen Lappeenrannasta. Puheenjohtajakisaan ehtii vielä
hyvin mukaan, viimeinen ilmoittautumispäivä on 27.9.
SYKSYLLÄ LIITON puheenjohtajaehdokkaat ovat tavattavissa eri puolilla maata järjestettävissä alueellisissa vaalipaneeleissa. Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ilmoitti ensimmäisenä, että se haluaa puheenjohtajaehdokkaat kuultavaksi Ouluun. Puheenjohtajapaneelin ajankohta varmistuu myöhemmin.
Eurooppalainen turvallisuustilanne jatkuu edelleen huonona. Meillä Suomessa on pidetty huolta omasta puolustuksestamme, ja me olemme ymmärtäneet, että turvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Siksi me pärjäämme jatkossakin hyvin. Pidetään huolta itsestämme, läheistämme ja koko Suomesta.
Tulta toukokuussa!
Tulta toukokuussa! on koko toukokuun 2025 käynnissä oleva kilpailu, jonka aikana paikallisia reserviläis- ja reserviupseeriyhdistyksiä kannustetaan järjestämään jäsenistölleen ampumatilaisuuksia.
Ampumasuoritukset kirjataan sähköiselle lomakkeelle, joka julkaistaan huhti-toukokuun vaihteessa liittojen nettisivuilla. Kehotammekin kevään aikana aktiivisesti tiedottamaan jäsenistölle ammunnan mahdollisuuksista oman piirin ja yhdistyksen alueella. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni jäsen pääsee osallistumaan yhteiseen toimintaan.
Kilpailu järjestetään yhteistyössä Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton kesken jo neljättä kertaa.
Jokaista reserviläistä kannustetaan suorittamaan mahdollisimman monta, mutta vähintään yksi kymmenen laukauksen ampumasarja toukokuun aikana. Jokaisesta päivästä, jolloin on ampunut vähintään kymmenen laukausta, saa suoritusmerkinnän oman yhdistyksensä kokonaissuoritusmäärään. Eko- ja ilma-aseilla suoritetut ammunnat lasketaan myös Tulta toukokuussa! -suorituksiin.
Viime vuonna haasteen aikana ammuttiin noin 980 000 laukausta.
Tämän vuoden tavoite on ylittää miljoona laukausta.
LAHJAKORTTIEN JA TUOTEPALKINTOJEN ARVONTA
Kaikkien haastetapahtumaan osallistuneiden kesken arvotaan lahjakortteja sekä RUL-tuotepalkintoja.
Liiton jäsenten kesken arvotaan 3 x 100 euron arvoisia Varustelekan lahjakortteja sekä 7 x RUL:n tuotepalkintoja.
PIIRIEN JA YHDISTYSTEN SUORITUSPERUSTEISET KANNUSTINTUET
Piirejä ja yhdistyksiä kannustetaan ottamaan aktiivisesti osaa haastetapahtumaan ja mahdollisuuksien mukaan järjestämään ammuntatilaisuuksia.
Liitto palkitsee kolme aktiivisinta piiriä prosenttiosuuksien mukaan suhteutettuna seuraavasti:
1. 500 euron kannustintuki
2. 300 euron kannustintuki
3. 200 euron kannustintuki
Yhdistyssarjoja on kaksi. Kolme aktiivisinta alle 150 jäsenen yhdistystä palkitaan seuraavasti (suhteutettuna prosenttiosuuksiin):
1. 500 euron kannustintuki
2. 300 euron kannustintuki
3. 200 euron kannustintuki
150 ja yli jäsenen yhdistykset seuraavasti (suhteutettuna prosenttiosuuksiin):
1. 500 euron kannustintuki
2. 300 euron kannustintuki
3. 200 euron kannustintuki
Reserviläisten toiminnan ja suorituskyvyn turvaamisesta on huolehdittava joka päivä
MINNA NENONEN
TOIMINNANJOHTAJA
RESERVILÄISLIITTO RY
Vapaaehtoinen maanpuolustus elää varmasti suurimmassa murroksessaan viime sotien jälkeen.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 kukaan ei varmastikaan uskonut missä tilanteessa olemme edelleen keväällä 2025. Sota Euroopassa jatkuu ja tilanne ei ole ainakaan parempaan suuntaan kehittynyt.
Se, mikä on hyvää, on Suomen liittyminen Natoon ja tätä kautta kansainvälisen toiminnan laajeneminen sekä yhteistyö muiden maiden kanssa etenkin Pohjoismaiden kanssa on tiivistynyt. Suomalainen osaava reserviläinen ja vahva maanpuolustustahto ovat herättäneet maailmanlaajuista kiinnostusta. Pelkästään Reserviläisliiton
kautta on toteutettu reilusti yli 50 ulkomaalaista mediavierailua, missä paikalliset reserviläiset ovat näyttäneet omaa toimintaansa ja kertoneet vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta.
MONET MAAT MIETTIVÄTKIN
nyt asevelvollisuusarmeijan palauttamista ja sitä, miten he saisivat omassa maassaan maanpuolustustahdon kasvamaan kansan keskuudessa. Olemme siis Suomessa onnistuneet, Puolustusvoimiin kohdistuneista pitkistä säästökausista huolimatta, säilyttämään meille parhaan mahdollisen tavan ylläpitää puolustusratkaisuamme. Yleinen asevelvollisuus, korkea maanpuolustustahto, osaava reservi ja kansalainen ovat tär-
keitä perusteita jatkossakin.
Tästä syystä meidän on huolehdittava tulevaisuuden kehittämistoimien suunnittelun lisäksi myös siitä, että toimintakyky säilyy tänään ja huomenna. Reserviläisliitto on ajanut jo kaksi vuotta varusteiden verovähennysoikeutta reserviläisille. Asiasta on tehty useita lausuntoja ja oltu kuultavana eri asiayhteyksissä. Puolustusvoimat ovat tukeneet tätä hanketta vahvasti ja sen lisäksi myös kansanedustajat. Asia on kirjattu myös hallitusohjelmaan ja selvitettäväksi.
Viime vuoden puolella Valtiovarainministeriöstä tuli kutenkin asialle kylmää kyytiä ja asia nähtiin vaikeaksi toteutettavan.
Kysymys kuuluukin, että miten oman maan puolustuksen suorituskykyä parantava asia voi olla tässä maailmantilanteessa vaikea toteuttaa, kun on jo työvaatevähennys, työhuonevähennys ja kotitalousvähennyskin saatu aikaiseksi. Asia ei ole jäämässä tähän ja tämän hetken tiedon mukaan se yritetään saada uudelleen käsittelyyn. Reserviläisliitto ei ole antamassa asiassa periksi ja se jatkaa tähän liittyen edunvalvontatyötä niin kauan kuin tarve vaatii.
SAMA ASIA KOSKEE AMPUMARA-
TOJA. Suomessa vain harva siviilirata on reserviläisten oma rata, pääsiassa omistajina ovat riistanhoitoyhdistykset ja urheiluampujat. Meille on kuitenkin
elintärkeää tehdä tässä eri järjestöjen kanssa yhteistyötä ja päästä käyttämään ratoja aktiivisesti. Puolustusvoimat tukevat käyttöä omilla radoillaan, mutta heidän lisääntyneet ampumamäärät ja MPK:n käyttövuorot luonnollisesti pitävät radat aktiivisessa käytössä. Mahdollisuuksia vuorojen lisäykselle ei juurikaan enää ole, vaan paine on enemmänkin toiseen suuntaan.
Ampumaratojen lainsäädännön muuttamisen osalta sisäministeriössä on käynnissä tätä varten hanke. Hallitusohjelmassa lukee, että tavoitteena on 1000 ampumarataa vuosikymmenen lopussa. Tätä työtä edunvalvonnassa tehdään kaikkien liittojen toimesta hyvässä yhteistyössä,
mutta prosessi on hidas ja vastarintaakin löytyy. Ampumatoiminta on liittojen yksi päätoimintamuodoista, joten tämän harrastuksen mahdollistaminen pitää turvata tulevaisuudessakin.
Kaiken kaikkiaan Reserviläisliiton viettäessä 70-vuotisjuhlavuottaan voidaan todeta, että moni asia kehittyy hyvään suuntaan ja tekemäämme työtä arvostetaan suuresti. Haluan kiittää teitä kaikkia erittäin aktiivisesta työstä, mitä tähän vapaaehtoiseen maanpuolustukseen annatte. Pohjois-Pohjanmaan reserviläispiiri nousikin liitossa jo kuuden suurimman maakunnallisen piirin joukkoon. Toivotan kaikille hyvää kevättä ja toiminnallista vuotta 2025.
PASI PARKKILA
Tammenlehvän Pohjois-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry järjesti perinneseminaarin Oulussa Maikkulan kartanossa. Seminaarin teemana oli ”Sotasukupolven perintö ja sen vaaliminen”. Seminaariin osallistui lähes 50 henkilöä eri puolilta Pohjois-Pohjanmaata. Lisäksi Tammenlehvän Perinneliiton puheenjohtaja Timo Laitinen osallistui seminaariin sekä liitosta lisäksi Pekka Holopainen, Minna Puntila, Heikki Karhu ja Sakari Martimo. Seminaarin puheenjohtajana toimi Pohjois-Pohjanmaan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Reijo Sallinen.
Seminaarin avauksen suoritti liiton puheenjohtaja Timo Laitinen kertoen Tammenlehvän
Perinneseminaari Maikkulan kartanossa
LIMINGAN LOTTAPATSAAN ESITTELYKUVA JA PATSASHANKKEEN VETÄJÄ JUKKA RAITIO.
Perinneliiton toiminnasta ja historiasta. Ensimmäisenä osiona oli ”Sotasukupolven perintö kouluissa”. Tähän osioon osallistuivat rehtorit Jukka Ojala ja Pentti Rautakoski, Pohjois-Suomen aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueen johtaja Veijo Kosola ja Oulun kaupungin lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja Pekka Fredriksson. Työryhmä oli koonnut yhteenvedon, jossa olivat pohjana Tammenlehvän Perinneliiton asettamat tavoitteet perinnetiedon siirtämisestä nuorille sukupolville sekä veteraanien arvot. Työryhmä oli purkanut ansiokkaasti arvojen käsittelyn nuorten kanssa selkeisiin osiin ja esitys antoi hyvän pohjan nuorten kanssa käytäviin keskusteluihin. Seminaarissakin käytiin vilkas keskustelu esityksen pohjalta, ja seminaarin osanottajat yksimielisesti kannattivat työryhmän esittämän toimintamallin käyttöönottoa.
Iltapäivällä esiteltiin Pohjois-Pohjanmaan eri alueiden
TAMMENLEHVÄN PERINNELIITON PUHEENJOHTAJA TIMO LAITINEN AVAA PERINNESEMINAARIN.
perinnetoimintaa. Ensimmäisenä oli Kuusamon kulttuurijohtajan Ulla Ingalsuon esitys Kuusamon perinnetyöstä. Toisena Taivalkosken kunnan perinneasiantuntija Tuomo Horsma esitteli oman kuntansa perinteiden vaalimista. Kolmantena toimittaja, kirjailija Juha Hagelberg kertoi ”Kotirintaman perinne Pudasjärvellä”.
Tästä aiheesta hän on koonnut kirjan, jossa kerrotaan kotirintaman toiminnasta Pudasjärvellä.
Neljäntenä Jukka Raitio esitteli Limingan kunnan ”Lotta-patsas hanketta”.
Loppukeskustelun jälkeen Tammenlehvän Perinneliiton puheenjohtaja Timo Laitinen kokosi seminaarin annin, ja kertoi olevansa iloinen kuulemastaan ja näkemästään seminaaripäivän aikana. Hän totesi, että Pohjois-Pohjanmaalla on perinneasiat otettu työstettäväksi esimerkillisellä tavalla. Työtä on tehty jo paljon ja työtä riittää edelleen. Jokainen alue tekee oman koosteensa perinneasioissa ja toteuttaa omalla tavallaan niiden siirtämisen tuleville sukupolville.
SUKUPOLVIEN PERINTÖ KOULUISSA TYÖRYHMÄ
SEMINAARISSA, VASEMMALTA PEKKA RAUTAKOSKI, JUKKA OJALA, VEIJO KOSOLA JA PEKKA FREDRIKSSON.
”VETERAANIEN
JA KOKO SOTASUKUPOLVEN UHRAUKSET, KOHTALOT JA TARINAT EIVÄT UNOHDU”
Veteraanijärjestöjen ja niiden alueellisten piirien sekä paikallisyhdistysten toiminta on päättynyt. Vastuu veteraanityöstä ja perinteiden vaalimisesta on siirretty 2003 perustetulle valtakunnalliselle Tammenlehvän Perinneliitolle ja sen alueellisille perinneyhdistyksille (27).
Tammenlehvän Pohjois-Pohjanmaan perinneyhdistys (TAPPY) perustettiin 2021 Oulussa ja sen toiminta-alue on Pohjois-Pohjanmaa.
TAPPY on ottanut alueellisen vastuun perinteiden vaalimisesta ja se tukee kunniakansalaisiamme, miehiä ja naisia, niin kauan kuin tarvetta on. Perinneyhdistys on valmistelut suunnitelmallisen perinnetyön perustan yhteistyössä kuntien, seurakuntien ja eri yhteisöjen kanssa. Sotien 1939–45, veteraanien ja koko sotasukupolven perinteitä on vaalittu ansiokkaasti vuosikymmenten ajan. Kuntakohtaisten perinnetoimikuntien päätehtävä on jatkaa tätä työtä suunnitelmallisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Perinnetyö on korostetusti paikallista kotiseutuhistoriaa, kulttuuria ja identiteettiä. Yhteinen tavoite on, että veteraanien ja koko sotasukupolven uhraukset, kohtalot ja tarinat eivät unohdu.
PERINNEYHDISTYKSEN TARKOITUKSENA ON:
- hoitaa ja vaalia sotien 1939–45 ja sotasukupolven perinteitä sekä arvoja - toimia alueellisen perinnetyön koordinoijana ja toteuttajana
- ylläpitää yhteenkuuluvuutta ja isänmaallista henkeä
- edistää ja valvoa veteraanien, puolisoiden ja leskien etuja sekä hyvinvointia.
TAMMENLEHVÄN POHJOIS-POHJANMAAN PERINNEYHDISTYS RY
HALLINTO:
Reijo Sallinen, puheenjohtaja, reijo.i.sallinen@gmail.com, 040 554 3912
Kari Ahokas, varapuheenjohtaja, karitapani.ahokas@gmail.com, 050 068 4534 Raimo Sevón, toiminnanjohtaja, p-pohm@tammenlehva.fi, 040 587 5827
Hallituksessa toimivat edustajat; veteraaniyhteisö, Kaatuneitten Omaisten Oulun piiri, Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri, Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiiri, Pohjois-Suomen Kiltapiiri, kunnat, seurakunnat
JÄSENYYS JA PERINNEPORTAALI:
TAPPY:n jäseneksi voi liittyä ilmoittamalla perinneyhdistykselle nimi ja yhteystiedot. Uusilta jäseniltä ei peritä vuoden 2025 jäsenmaksua (25 euroa). Jäsenille lähetetään valtakunnallinen Kenttäpostia-perinnejulkaisu.
TAPPY:n nettisivut otetaan käyttöön vuonna 2025; www.sotiemmeperinne.fi.
YHTEYSTIEDOT:
Isokatu 37 as 20, 90100 Oulu p-pohm@tammenlehva.fi, 040 587 5827
ANTTI PYNTTÄRI
RESERVILÄISLIITTO
Reserviläisliitto juhli näyttävästi 70-vuotista taivaltaan
Kokonaisturvallisuuden tekijät kokoontuivat Helsingin Kansalaistorille lauantaina 26.4.2025 klo 10–16, jolloin järjestettiin
Reserviläisliiton juhlavuoden huipentuma eli kaikille avoin Koko kansan maanpuolustusta-
pahtuma. Liiton perustamisesta tuli kuluneeksi 70 vuotta kiirastorstaina 17.4.2025. Kansalaistoritapahtuman aikana kävijöitä oli lähes 10 000 eli ylitettiin reilusti tapahtumalle asetettu tavoite.
Tapahtumassa mukana oli yhteensä 28 näytteilleasettajaa. Esimerkiksi Puolustusvoimat oli tuoneet torille omaa kalustoaan ja Tullilla oli näytillä massiivinen läpivalaisuajoneuvo sekä ratsupoliisit partioivat alueella. Kansa-
laisilla oli mahdollisuus testata, soveltuuko verenluovuttajaksi ja miten hallitsee ekoaseammunnan. Nälän sai karkotettua soppatykin ja sotkuauton antimilla.
Esiintymislavalla oli ohjelmaa koko tapahtuman ajan. Saimme muun muassa kuulla pikkulotan mietteitä tämän päivän maailman myllerryksestä. Aurinkoinen kevätsää helli kävijöitä.
"Hienoa, että saimme kaikki turvallisuuden tekijät mukaan tähän juhlavuoden päätapahtumaan. Tämä osoittaa suomalaisen järjestelmän hienouden; maanpuolustus kuuluu kaikille eli se ei ole pelkästään Puolustusvoimien vastuulla. Kiitän kaikkia mukana olleita tämän ison tapahtuman mahdollistamisesta pääkaupungin ytimessä", toteaa Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Lotta Nissi.
Mediaa oli myös saapunut paikalle, kun MTV3:n Huomenta Suomi teki livelähetystä tapahtumasta. Mikäli lähetys on jäänyt katsomatta, niin sen voi jälkikäteen katsoa MTV Katsomosta. Lisäksi tapahtumasta tehtiin livestriimiä YouTubeen. Tästä on koostettu 20 minuutin parhaat palat, mikä julkaistiin Reserviläisliiton kanavissa huhti-toukokuun vaihteessa.
TAPAHTUMA HOUKUTTELI
RUNSAASTI VÄKEÄ
HELSINGIN
KANSALAISTORILLE.
Kansalaistorin jälkeen juhlallisuuksia jatkettiin Sokos Hotel Presidentissä, jossa järjestettiin jäsenistön iltajuhla. Tilaisuuteen osallistui noin 250 juhlavierasta mukaan lukien liiton kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälä sekä muita toimijoita ja aktiiveja vuo-
PERHEEN PIENIMPIÄ
KIINNOSTI MUUN MUASSA TULLIKOIRAN LÄSNÄOLO KANSALAISTORILLA.
sien varrelta. Iltajuhlassa vieraita tanssitti Kaartin soittokunnan varusmiesbändi ja lisäksi Viipurin Lauluveikot ilahdutti vieraita yllätysesiintymisellään. Loppuillasta suunnattiin hotellin yökerhoon, jossa juhlijoita viihdytti SUPREME-yhtye.
Upseerimaja Rokuli –ennen, nyt ja tulevaisuudessa
PETTERI NÄRÄ MAJAISÄNTÄ
Rokua Seura Ry luovutti Oulun Reserviupseerikerholle majapalstan hallinnassaan olevalta Rokuan virkistyskeskuksen alueelta huhtikuussa 1947. Majan rakentamisesta tehtiin päätös seuraavan vuoden tammikuussa. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:ltä ostettiin majan rakentamiseen 225 kappaletta ns. karkulaispuomitukkeja kesällä 1948. Tukkien käsittelyn ja majan pystytystyön teki Pohjois-Pohjanmaan Keskusammattikoulu ja pohjatyöt vastaavasti Jylhämän koskirakennus-työmaan reserviupseerit. Työlle saatiin tuolloin paljon erilaisia lahjoittajia teollisuuden ja kaupan piiristä. Majan vihkiminen tapahtui tupaantuliaisineen 4.12.1949. Oulun Reserviupseerikerhon puheenjohtajana oli tuolloin puuhamies evl. V.J. Veijola.
Nyttemmin Metsähallituksen mailla olevan majamme maavuokrasopimus uusittiin jälleen kymmeneksi vuodeksi. Sitä ei ole pystytty vieläkään selvittämään, kuinka ja milloin Rokua Seuran luovuttama maa-ala päätyi valtion nimiin. Kauppakirjoja tai muitakaan papereita ei ole noilta ajoilta onnistuttu löytämään, ei virallisista eikä omistakaan arkistoista. Saattaa olla olemassa myös vaihtoehto, missä maja on aikanaan rakennettu väärään paikkaan. Tähän kaikkeen, jos
mihin olisi hienoa saada joskus selkoa.
MAJAN MERKITYS, varsinkin toiminnan alkuaikoina oli erittäin suuri. Maja tarjosi sopivan tukikohdan erilaisille kilpailuille, jäsenten hiihtolomille ja eräretkille. Sittemmin yhteinen tekeminen on vähentynyt ja majan käyttö on muuttunut lähinnä yksittäisten jäsenten ja heidän perheidensä käytöksi. Keväiset pilkkikilpailut taisivat loppua vuonna 2013 ja talkootoimintakin on osin jo vaimentunut. Vaikka käyttö on laajentunut sisar- ja veljeskerhojen ja muiden vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöjen suuntaan, on siltikin suurin käyttäjäryhmä edelleen Oulun Reserviupseerikerhon omat jäsenet. Majan käytön vuorokaudet ovat olleet viime vuosina 120–130 vuorokauden luokkaa, maaliskuusta marraskuun loppuun sijoittuvilta majakausilta.
Maja sai ensimmäisen, korsusaunaksi kutsutun rantasaunaversionsa Syväjärven rantaan vuonna -1951. Sauna purettiin keväällä 1963 ja nykyisen muotoista saunaa alettiin rakentaa heti. Uuden saunan vihkiäisiä kutsuvieraineen vietettiin 5.10.1963. Kyseisen vuoden RELE-lehteä lainaten: ”Saunan löylyominaisuudet vahvisti erin-
omaisiksi myös Oulun Sotilaspiirin päällikkö Olavi Larkas.” Eli jo näiltä ajoilta löytyy vankat todisteet saunan erinomaisista löylyistä. Tuolloisen saunan erottaa nykyisestä oikeastaan vain saunakamarissa tuolloin sijainnut avotakka, joka on myöhemmin korvattu tehokkaammalla kaminalla. Myös kiuas on kertaalleen vaihdettu isompaan 1970–80-luvun taitteessa ja jälleen uuteen energiatehokkaampaan vuonna 2018.
AUTOLLA PÄÄSI PERILLE saakka vasta 1960-luvun alusta, kun tieyhteys saatiin rakennettua. Majan lämmitystä helpottamaa asennettiin öljylämmittimet 1965
syksyllä. Sähköt Rokuliin vedettiin vuoden 1970 syksyllä, tuolloin asennettiin sähkövalot ja sähkölämmitys. Tänään Upseerimajalta löytyy etäohjattava sähkölämmitys, kodinkoneista jääkaappi, kahvinkeitin ja vedenkeitin, mikroaaltouuni, leivänpaahdin sekä retroradiosoitin. Vaikka tekniikkaa onkin tuotu majalle, on majan ilme pystytty pitämään korsumaisen pelkistettynä vanhaa vaalien.
Vuonna 1968 majalla tehtiin uudistuksia. Tuolloin uusittiin verhot ja liesi. Ilmeisesti tuolta ajalta peräisin olevat ja kenties jo tyyliltään vanhahtavat oranssit verhot vaihdettiin uusiin seuraavan kerran vasta vuonna 2011, jol-
loin alkoi myös majatoiminnan elvyttämisen ja profiilinnoston aikakausi. Elvyttämisen toimina maja sisustettiin uudelleen. Tekstiileistä verhot, peitot, patjat ja matot uusittiin. Majan sisätiloissa tehtiin maalaustöitä, asetettiin seinille sota-aiheisia tauluja ja kerättiin asiaan kuuluvaa rekvisiittaa nähtäville. Majan ja ympäristön ilmettä pelkistettiin, maja riisuttiin kaikesta ylimääräisestä tavarasta ja roinasta, luotiin komentokorsumainen teema. Tässä samassa yhteydessä alkoi majan talouden kuntoon laitto, maja sai uuden nettivarausjärjestelmän ja käyttökorvaushinnoittelua tarkistettiin niin, että vuotuiset kulut saatiin peitettyä. Kaikessa uudistamisessa tuotiin kuitenkin esille kunnioitus veteraaniperinnölle. Kunnioitus niin sotiemme kuin majatoiminnankin veteraaneille.
KEHITYS- JA KUNNOSTUSTOI-
MILLE aloitettiin Leader-rahoitteinen hanke syksyllä 2016. Tämän kolmivuotisen hankkeen tavoitteet ovat lähinnä investoinnilliset, rakenteisiin liittyvät parannukset. Rahoituksen turvin saatiin uusittua viisikymmentäluvulta peräisin oleva liiteri ja puucee, sähköistyksen osalta tehtiin myös parannuksia, kalusteita ja rakenteita uusittiin ja pintoja maalattiin, saunan kiuas uusittiin.
Majasta saatiin entistäkin viihtyisämpi ja käyttökelpoisempi.
Jos peilataan nykyisyyttä vaikkapa 15 vuoden takaisiin aikoihin, on majan ylläpidon osalta nähtävissä selkeä aleneva trendi talkootyön osalta. Talkoilun tenho ei riitä enää päihittämään ihmisten muita vapaa-ajan menoja. Talkooväen saaminen Rokuliin on hiipunut vuosi vuodelta. Nyt alkaa olla jälleen aika tehdä majalla laajempia korjauksia, uudistuksia ja päivittämistä. Kohteita tulee eteen vuosi vuodelta enemmän. Tämä on huono yhtälö, kun samalla tekijöitä on vaikea löytää. Tarvittaisiin uusi projekti, uusi Leader-avusteinen hanke, mutta siinä talkootyön merkitys on ratkaisevan suuri. Toki kaikesta selviäisi isolla rahalla ja ammattilaisiin turvaten, mutta millä yhdistyksellä sellaiseen olisi varaa. Tulevaisuuden rakentaminen pitää aloittaa nyt eikä liian myöhään.
Vaikka tänä päivänä majaisäntä näkeekin mörköjä siellä ja täällä, niin maja on edelleen käymisen arvoinen rauhoittumisen paikka. Erä- ja maanpuolustushenkinen Upseerimaja Rokuli tarjoaa raikasta luontoa, loistavia liikuntamaastoja ja omaa rauhaa, aivan niin kuin silloin aloituksen vuosinakin.
Tornion maihinnoususta 80 vuotta
Oulussa järjestettiin 1.10.2024
Tornion maihinnousun vuosipäivänä seppeleenlasku Toppilan salmessa sijaitsevalle muistomerkille ja illalla oli tapahtumaan liittyvä seminaari Pohjankartanon auditoriossa. Tuona päivänä tuli kuluneeksi 80 vuotta maihinnoususta Tornioon. Seppeleenlaskun järjesti Pohjan Jääkärikilta ry, joka on ollut aikanaan muistomerkin toteuttajana. Paikalle oli kokoontunut parikymmentä killan jäsentä. Tapahtuman aluksi Heikki Hiltula kertoi maihinnousutapahtuman historiasta ja to-
teutuksesta. Seppeleen laskijoina olivat Reijo Sallinen ja Raimo Latvala. Seppeleen laskun aikaan Toppilan salmessa vieraili myös partiovene Länsi-Suomen merivartioston Virpiniemen merivartioasemalta.
Seminaarin järjestäjinä olivat Pohjan Jääkärikilta ry, Oulun kaupungin veteraaniperinneasian neuvosto ja Pohjois-Pohjanmaan Tammenlehvän Perinneyhdistys ry. Paikalle oli kokoontunut lähes 300 henkilöä Pohjois-Pohjanmaalta edustaen lukuisia pai-
kallisia maanpuolustusjärjestöjä ja maanpuolustushenkisiä oululaisia. Oulun Tammenlehväkuoro esiintyi johtajanaan kapellimestari Mihkel Koldits. Seminaarin moderaattorina toimi Kimmo Rajala ja teknisenä avustajana Kari Broström.
SEMINAARIN AVASI Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Husso. Tietokirjailija Pekka Tuomikoski käsitteli omassa alustuksessaan sotatilannetta syksyllä 1944 ja kirjailija Mika Kulju käsitteli operaatio Tornion maihinnousua.
VIRPINIEMEN MERIVARTIOASEMAN PARTIOVENE
VIERAILI TOPPILAN SALMESSA SEPPELEEN LASKUN AIKANA.
POHJAN JÄÄKÄRIKILTA
RYN JÄSENIÄ RYHMÄKUVASSA MUISTOMERKIN EDESSÄ.
SEPPELETTÄ LASKEMASSA
REIJO SALLINEN JA RAIMO LATVALA.
Komentaja evp, VTT Eero Auvinen käsitteli aihetta teemalla ”Yllättävä merisotatoimi - maihinnousu Tornioon”. Tämä alustus toi paljon uutta tietoa maihinnousutapahtumasta ja merivoimien osuudesta toteutukseen. Seminaarin loppusanat lausui Pohjois-Pohjanmaan Tammenlehvän Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Reijo Sallinen.
Veteraaniajan vaihtuessa perinneaikaan tällaiset tapahtumat ovat mitä parhainta perinnetietouden siirtämistä nuoremmille sukupolville.
Talvisodan päättymispäivän tilaisuudet Oulussa
Talvisodan päättymispäivänä 13.3.2025 klo 11.00 järjestettiin seppeleenlaskutilaisuus Oulussa Intiön sankarihautausmaalla. Nyt tuli kuluneeksi 85 vuotta talvisodan päättymisestä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakomppania (PPMAAKK) oli asettanut kunniavartion muistomerkille. Maanpuolustusjärjestöjen lippulinnassa oli yli 20 eri järjestöjen lippua. Kärjessä oli kielekkeinen valtiolippu, jonka kantajan ja lippuvartion oli asettanut PPMAAKK.
Tilaisuuden aluksi Oulun Tammenlehväkuoro, johtajanaan Gottfried Effe, lauloi Axel von Kothenin ”Rukous”. Pastori Timo Kosola piti hartauspuheen. Hartauspuheen jälkeen Tammen-
lehväkuoro ja yleisö lauloivat yhdessä isänmaan virren 577, säkeistöt 1-4. Maanpuolustusjärjestöjen yhteisen seppeleen laskivat Juhani Niva (PPSU) ja Juha Vuorio (Oulun Reserviläiset ry). Puolustusvoimien seppeleen laskivat Kainuun prikaatin apulaiskomentaja eversti Tomi Pekurinen ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Paavo Sarala. Tilaisuuden päätti Tammenlehväkuoro esittämällä Heikki Klemetin ”Oi kallis Suomenmaa”.
ORITKARISSA klo 12.00 suoritti Lapin lennoston Hornet-hävittäjä ylilennon muistomerkin kohdalla. Sen jälkeen toteutettiin seppeleenlasku ruotsalaisen
vapaaehtoisen lentorykmentti F19 muistomerkillä. Tilaisuuden järjestäjinä olivat Lapin Lennoston Kilta Oulun osasto ry, Vapaussodan Pohjois-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry ja Oulun Ruotsalainen Klubi ry. Muistomerkki on pystytetty pai-
kalle, jossa vapaaehtoisilla ruotsalaisilla F19-lentorykmentin sotilailla oli tukikohta Oritkarin lentokentällä talvisodan aikana. Järjestäjät laskivat seppeleen muistomerkille ja myös ruotsalainen Kamratföreningen laski oman seppeleen.
Muistotilaisuus jatkui klo 13.00 hotelli ravintola De Gamlas Hemmissä. Ruotsalainen vapaaehtoinen F19 lentorykmentti oli talvisodan aikana majoittuneena tässä rakennuksessa. Muisto- ja kahvitilaisuudessa esitelmän piti opetusneuvos Matti Rossi. Esitel-
OSANOTTAJIA DE GAMLAS HEMMISSÄ
män aihe oli ”F19 lentorykmentin merkitys Pohjois-Suomen ilmapuolustuksessa”. Antero Mikkonen lausui Yrjö Jylhän runon, ”Kaivolla”. Muistotilaisuuteen osallistui noin 30 henkilöä, joista kaksi henkilöä Ruotsista Kamratföreningenistä.
Talvisodan päättymisen vuosipäivän iltana klo 19 oli Oulun Tuomiokirkossa Oulun Tammenlehväkuoron, Pohjan Laulun ja Poikakuoro Ynnin pojat (Oulun NMKY:n poikakuoro) yhteinen kirkkokonsertti. Kuorojen yhteislaulua johti Tammenlehväkuoron kapellimestari Mihkel Koldits. Tuomiokirkkoon oli saapunut yli 500 maanpuolustushenkistä oululaista.
MUISTO- JA KAHVITILAISUUDEN
Oulun Sotilaskotiyhdistys ry 80 vuotta
OULUN SOTILASKOTIYHDISTYS VIETTI 80-VUOTISJUHLAANSA 7.12.2024 Oulunsuun Pirtillä. Paikalla oli lähes 150 henkilöä Oulun Sotilaskotiyhdistyksen jäseniä ja kutsuvieraina eri organisaatioiden ja maanpuolustusjärjestöjen edustajia. Juhlan musiikista vastasi Lapin sotilassoittokunta johtajanaan musiikkikapteeni Juhani Valtasalmi sekä Oulun Sotilaskotiyhdistyksen kahvikvintetti.
Juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Maria Vesterinen toivotti osallistujat tervetulleiksi juhlaan. Samalla hän kertoi lyhyesti yhdistyksen historiasta vuosien varsilta. Juhlapuhujana oli Sotilaskotiliiton puheen-
johtaja Anne-May Asplund. Hän käsitteli puheessaan sotilaskotitoiminnan historiaa Suomessa. Kainuun prikaatin komentaja prikaatikenraali Ari Laaksonen toi juhlaan puolustusvoimien ja Kainuun prikaatin tervehdykset ja onnittelut. Oulun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Saija Hyvönen esitti Oulun kaupungin tervehdyksen ja onnittelut.
RAJAVARTIOMESTARI Aslak
Pekkala toi tervehdyksen ja onnittelut Ivalon rajajääkärikomppaniasta. Oulun Sotilaskotiyhdistys toimii tämän yksikön kummina tukien varusmiehiä ja henkilökuntaa heidän palvelusaikanaan. Varusmiesten edustaja Ivalon rajajääkärikomppaniasta esitti myös varusmiesten tervehdyksen, kiitokset ja onnittelut juhlivalle yhdistykselle.
Kaikki alueella toimivat maanpuolustusjärjestöt kiittävät Oulun Sotilaskotiyhdistystä hyvästä yhteistyöstä ja niistä palveluista, joita yhdistys on tuottanut vapaaehtoisten maanpuolustustoimijoidenkin hyväksi. Oulun Sotilaskotiyhdistys tekee hienoa työtä isänmaan hyväksi!
OULUN SOTILASKOTIYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA MARIA VESTERINEN TOIVOTTAA JUHLAYLEISÖN TERVETULLEEKSI. JUHLAYLEISÖÄ OULUNSUUN PIRTILLÄ.
Sotaveteraanipiirin ja Sotaveteraaniyhdistyksen päätösjuhla
TAMMENLEHVÄN POHJOIS-POHJANMAAN PERINNEYHDISTYKSEN JA POHJOIS-POHJANMAAN SOTAVETERAANIPIIRIN PUHEENJOHTAJA REIJO SALLINEN ESITTI TERVEHDYSSANAT JA AVASI PÄÄTÖSJUHLAN
Oulussa vietettiin historiallisesti merkittävää juhlatapahtumaa, kun Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ja Oulun Sotaveteraaniyhdistys viettivät päätösjuhlaansa 1.3.2025 Oulun kaupungintalolla. Juhlan teemana oli ”Kohti perinneaikaa”. Paikalle oli kokoontunut lähes 200 perinnetyön vaalijaa ja tukijaa Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Myös muutama kunnioitettu sotiemme veteraani ja lotta tai sotasukupolven edustaja oli jaksanut tulla paikalle tähän historialliseen juhlaan.
Sotaveteraanipiirin ja Oulun Sotaveteraaniyhdistyksen päätöskokoukset oli pidetty ennen tätä yhteistä päätösjuhlaa. Päätösjuhlassa musiikista vastasivat Lapin sotilassoittokunta ja Oulun Tammenlehväkuoro. Musiikkiesityksiä johti Lapin sotilassoittokunnan päällikkökapellimestari musiikkikapteeni Juhani Valtasalmi. Päätösjuhlaan osallistuivat Tammenlehvän Perinneliiton puheenjohtaja Timo Laitinen ja
toiminnanjohtaja Sakari Martimo sekä Sotaveteraaniliiton viimeinen puheenjohtaja Erkki Heikkinen.
TERVEHDYSSANAT päätösjuhlassa esitti Sotaveteraanipiirin ja Tammenlehvän Pohjois-Poh-
janmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Reijo Sallinen. Tervehdyssanoissaan hän kertoi lyhyesti Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin ja Oulun Sotaveteraaniyhdistyksen toiminnasta ja vaiheista. Ennen tätä päätösjuhlaa oli pidetty Sotave-
teraanipiirin ja Oulun Sotaveteraaniyhdistyksen päätöskokoukset.
Juhlapuhujana oli maaherra emeritus Eino Siuruainen. Hän käsitteli puheessaan Sotaveteraaniliiton ja Tammenlehvän Pe-
rinneliiton syntyä ja historiaa. Hän oli Tammenlehvän Perinneliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Tilaisuuden ohjelmassa sotilaskotisisar Iina Tuomela esitti kolme runoa. Eino Leino: ”Hyvä on hiihtäjän hiihdellä”, Aalle Tynni: ”Kaarisilta”ja Iina Tuomelan
PÄÄTÖSJUHLAN YLEISÖÄ, ETURIVISSÄ KUNNIOITETTUJA VETERAANEJA SAATTAJINEEN.
oma runo: ”Suomi”. Ennen päätössanoja luettiin Oulun piispan Jukka Keskitalon tilaisuuteen lähettämä tervehdys. Päätössanat esitti Oulun Sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Ojalehto. Tilaisuus lopetettiin yhteislauluna kuoron kanssa maakuntalauluun ”kymmenen virran maa”.
PÄÄTÖSJUHLAN JÄLKEEN oli saatavilla Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin (2016-2025)) ja Oulun Sotaveteraaniyhdistyksen (2020-2025) historiakirja ”Kohti perinneaikaa”, johon oli koottu viimeiset toimintavuodet ja päätapahtumat. Historiakirjan oli koonnut Esko Junno yhteistyössä historiikkityöryhmän kanssa, johon kuului Esko Junnon lisäksi Reijo Sallinen, Hannu Ojalehto, Raimo Sevón, Seppo Puolakka ja Raija Fröjd.
Yksi vaihe sotiemme perinteestä jää historiaan ja siirrymme päätösjuhlan teeman mukaiseen ”perinneaikaan”. Kuten ”Veteraanin iltahuuto” laulun kertosäkeessä ilmaistaan, ”Kertokaa lasten lapsille lauluin, himmetä ei muistot koskaan saa”.
Kuusamolaiset toimivat aktiivisesti
Kuusamon reserviupseerikerho on esimerkki yhdistyksestä, jolla on aktiivista toimintaa jäsenistölle. Yhdistys järjestää vuosittain esimerkiksi hirvijahdin, syys- ja kevätjotokset, joihin pyydetään mukaan myös kutsuvieraita. Tapahtumat ovat perinteikkäitä ja niiden maine on jo lähes legendaarinen.
Viime syksyn yhdistetty hirvijahti ja syysjotos 24.–25.10. kokosi Oulangan metsämajalle runsaan
joukon maanpuolustushenkisiä miehiä ja naisia. Tapahtumaan oli yhdistetty pienimuotoinen kisa, missä ammuttiin ilmakiväärillä ja testattiin maanpuolustustietoutta. Aloituspäivän päätteeksi parhaat palkittiin.
Päivä huipentui ateriointiin, saunomiseen ja vapaaseen, mutta vilkkaaseen, seurusteluun. Metsämaja tarjoaa erinomaiset ja riittävät tilat tällaisen tapahtuman järjestämiseen niin majoituksen
AJOMIEHET- JA NAISET VALMIINA LEVITTÄYTYMÄÄN MAASTOON.
ALOITUSPÄIVÄNÄ TESTATTIIN KÄDEN TARKKUUTTA ILMAKIVÄÄRIAMMUNNASSA.
RAJAVYÖHYKE OLI VAIN LYHYEN MATKAN PÄÄSSÄ.
kuin keittiötoiminnankin osalta.
Aikaisemmin jahdin tukikohtana toimi muun muassa Oulun yliopiston Oululangan tutkimusasema.
Lauantai-aamu alkoi metsästyksen puhutuspalaverilla, missä metsästyksen johtaja Janne Veteläinen kävi läpi turvallisuusasiat, metsästysalueet ja jakoi ampujille passipaikat. Yhdistyksellä oli luvat kahteen vasaan. Perinteisesti kaadettujen eläinten liha huutokaupataan ja tulot lahjoitetaan veteraaneille ja nuorisourheilulle tasa-puolisesti. Kun tilanne oli kaikille selvä, ajomiehet ja -naiset vietiin pikkubussilla lähelle rajavyöhykettä. Sieltä päivän ensimmäinen ajo lähti koordinoidusti liikkeelle sovittuun aikaan.
Kutsuvieraille oli varattu kiertoajelu Oulangan upeissa loppusyksyn maisemissa. Kuusamolaisia voi vain kadehtia, sillä näkymät ovat liioittelematta huikeat. Tällä kertaa metsästyspäivä ei tuottanut tulosta, mutta myöhemmin vasat saatiin kaadettua.
Kuusamolaisten esimerkkiä tapahtumien järjestämisestä voisivat seurata nekin maakunnan reserviläisyhdistykset, joilla on siihen edellytyksiä. Ilman kiinnostavaa toimintaa ja tehokasta verkostoitumista yhdistykset hiipuvat vähitellen pois.
Kansallisen veteraanipäivän juhlavuoden tilaisuus kolmen valtakunnan rajapyykillä
HANNU KOIVULA PUHEENJOHTAJA, POHJAN JÄÄKÄRIKILTA
Sodan päättymisestä tuli 80 vuotta täyteen 27.4. Kansallista veteraanipäivää ja sodan päättymistä juhlistettiin kolmen valtakunnan rajapyykillä Kilpisjärvellä perinteisin menoin. Historiallista merkitystä päivään antoi myös se, että Pohjan Jääkärikilta on järjestänyt operaatio Pohjanloimuksi nimettyä tilaisuutta jo 30 vuoden ajan. Edes korona-aika ei katkaissut tätä hienoa perinnettä.
Pohjan Jääkärikillan sihteeri maj. evp Kari Broström on toiminut tilaisuuden organisaattorina ja järjestelijänä vuosikymmenten ajan erinomaisella tavalla. Tänäkin juhlavuonna hän järjesteli kutsuvieraat ja paikalle saapuneet yli 200 juhlan osallistujaa arvokkaaseen muodostelmaan rajapyykillä. Juhlan arvokkuutta lisäsi Jääkäriprikaatin kokelaista muo-
OUTI KOIVULA
dostettu joukkue lumipuvuissaan. Kokelasosasto oli saapunut paikalle hiihtäen.
TILAISUUDEN ALUSSA Pohjan Jääkärikillan puheenjohtaja Hannu Koivula toivotti osallistujat tervetulleeksi juhlavuoden tilaisuuteen. Lapin Lennoston näyttävän ja vaikuttavan ylilennon jälkeen siniristilippu nostettiin rajapyykille samalla tavalla kuin se tehtiin 80 vuotta sitten sodan päättymisen merkiksi. Historian havinaa koettiin, kun toisena lipunnostajana olleen varusmiehen Emil Pohjolan isoisän isä oli ollut samalla paikalla sotilaspappina 80 vuotta sitten viimeisten sotilaiden joukossa rauhan tullessa.
Juhlapuheen piti Maavoimien operaatiopäällikkö prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa. Hän antoi puheessaan lupauksen veteraaneille: ”Arvoisat veteraanit, tänään me osoitamme Teille syvää kunnioitusta täällä Kilpisjärvellä. Kiitämme ja kumarramme syvään, sillä teidän rohkeutenne ja uhrauksenne eivät ole unohtuneet. Me lupaamme erityisesti näinä epävarmoina aikoina tehdä työtä rauhan ja vapauden puolesta niin kauan kuin pystymme, jotta voimme ylpeinä kantaa eteenpäin sitä perintöä, jonka te olette meille antaneet.”
Kenttähartauden tilaisuudessa piti pastori Olli Viljakainen.
POHJOISEN PUOLUSTAJIA tilaisuudessa edustivat Jääkäriprikaatin komentaja eversti Marko Kivelä ja Lapin lennoston komentaja eversti Saku Joukas sekä jääkäriprikaatin aliupseerien vanhin vääpeli Riikka Nyström. Enontekiön kunnasta tilaisuudessa olivat mukana vt. kunnanjohtaja Eero Ylitalo
ETURIVISSÄ VAS JPR:N KOMENTAJA EVERSTI MARKO KIVELÄ, PRIKAATIKENRAALI
SAMI-ANTTI TAKAMAA JA POHJAN JÄÄKÄRIKILLAN PUHEENJOHTAJA HANNU KOIVULA.
KANSALAISJUHLA KILPISJÄRVEN KOULULLA.
sekä kunnanvaltuuston ja -hallituksen johtoa. Kutsuvieraiden lisäksi tilaisuutta oli saapunut kunnioittamaan lukuisia henkilöitä, joille tapahtuma on pitkäaikainen perinne. Heidän lisäkseen paikalla oli järjestäjien iloksi tullut ensikertalaisia jopa eteläisestä Suomesta saakka pelkästään tätä juhlallista tilaisuutta varten. Pohjan Jääkärikillan jäseniä oli Oulusta ja Vaasasta yhteensä 18.
Pohjoisen sää esitteli tilaisuuden aikana ääripäänsä. Tilaisuus alkoi sakeassa lumimyräkässä ja päättyi auringonpaisteeseen, jolloin väistyvien pilvien takaa ilmestyi kaunis luminen tunturimaisema antamaan upean taustan rajapyykillä liehuvalle siniristilipulle.
Tilaisuuden arvokkuutta oli korostamassa Lapin sotilassoittokunnan seitsikko, joka säestämänä laulettiin yhteislauluna Lippulaulu, Isänmaan virsi ja Veteraanin iltahuuto.
Juhlallinen päivä huipentui isänmaalliseen juhlaan Kilpisjärven koululla. Tilaisuudessa kuultiin
Kari Broströmin katsaus Lapin sodasta ja Operaatio Pohjanloimun historiaan, puolustusvoimien ja Pohjan Jääkärikillan tervehdykset sekä Lapin sotilassoittokunnan seitsikon esittämää isänmaallista musiikkia.
Himmetä ei muistot koskaan saa.
Maanpuolustuskiltojen
liitto tulee, yhdistää, tukee ja vaikuttaa
ARI PAKARINEN
PUHEENJOHTAJA
MAANPUOLUSTUSKILTOJEN LIITTO RY
Maanpuolustuskiltojen liitto ry:llä on menossa 62. toimintavuosi. Liitto on valtakunnallinen killat ja muut maanpuolustusyhteisöt kokoava vapaaehtoisen maanpuolustuksen kansalaisjärjestö ja edunvalvoja.
LIITON PERIAATTEISIIN on sen perustamisesta vuonna 1963 lähtien kuulunut se, että kiltojen jäseniksi voivat liittyä sotilasarvoon, sukupuoleen ja ikään katsomatta kaikki kansalaiset, jotka ovat kiinnostuneita vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä. Liitolla ei ole henkilöjäseniä, vaan sillä on lähes 100 jäsenyhdistystä tai niiden paikallisosastoa. Niissä on jäseniä lähes 12 000.
Jäsenkillat ovat joukko-osastokiltoja, aselajikiltoja, perinne-
kiltoja, alueellisia maanpuolustuskiltoja, turvakurssikiltoja ja maakuntajoukkokiltoja.
Liitto luo, ylläpitää ja kehittää toimintaedellytyksiä sekä tarjoaa palveluja jäsenyhdistyksilleen. Liiton tehtävänä on ylläpitää ja kasvattaa kansalaisten maanpuolustustahtoa, levittää maanpuolustustietoutta sekä osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutuksen ja sen kehittämiseen. Kiltakentässä on tapahtunut positiivista liikehdintää ja viimeisen vuoden aikana liittoon on liittynyt neljä uutta kiltaa, joissa tehdään niin perinnetyötä kuin kehitetään muun muassa ampumataitoa.
Liiton sääntöjä uudistettiin vuonna 2024. Säänmuutoksen
tärkeimpänä muutoksena voidaan pitää liittovaltuuston roolin muuttumista. Liittovaltuusto kokoontuu tulevaisuudessa kevät- ja syyskokoukseen. Liittovaltuutetuille tulee liiton päätöksenteossa painavampi rooli ja heillä on kuuluva ääni kentän viestintuojina.
SRA ON LAJINA SUOSITTU JA ASELAJIKILLOISSA ON PALJON AKTIIVISIA AMPUJIA. KUVA MPKL:N MESTARUUSKISOISTA 2024.
Liitokokous järjestetään tulevaisuudessa joka toinen vuosi. Liittokokouksessa killat ovat äänessä ja linjaavat liiton toimintaa seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Tänä vuonna liittovaltuusto kokoontui kevätkokoukseen Helsinkiin 26.4. ja syyskokous pidetään Tampereella 22.11., jolloin järjestetään perinteinen kolmen vuoden välein pidettävä maanpuolustusjärjestöjen yhteinen superviikonloppu.
Ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen liittokokous pi-
detään myös samana päivänä Tampereella 22.11.2025. Syksyn kokouksissa tehdään paljon henkilövalintoja, kuten esimerkiksi valitaan liittohallituksen puheenjohtaja ja 1. varapuheenjohtaja sekä liittovaltuuston puheenjohtaja, täydennetään liittohallitusta uusilla jäsenillä ja valitaan liittovaltuutettuja.
Maanpuolustusrekisteri uusittiin ja otettiin käyttöön tammikuussa. Muutos oli tarpeellinen ja kehitys on menossa oikeaan suuntaan. Rekisteri antaa yhdis-
tyksille mahdollisuuksia muun muassa viestinnän tehostamiseen. Killoissa vaaditaan jäsensihteereiltä valppautta, jotta tieto pysyy rekisterissä ajantasaisena.
Suurin muutos on killan jäseneksi liittymisen menettelytapa, kun vahvalla tunnistautumisella saavutetaan lainsäädännön tietoturvavaatimuksia. Rekisterikoulutuksia järjestetään rekisterissä toimiville kiltojen käyttäjille tämän vuoden aikana.
PASI VIRTA
PIIRIPÄÄLLIKKÖ
POHJOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUSPIIRI
Miltä näyttää MPK:n tulevaisuus
Valtioneuvoston puolustusselonteko julkaistiin viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa valmistui yhteiskunnan turvallisuusstrategia, joka on valtioneuvoston periaatepäätös. Yksinkertaistetusti molemmat korostavat vapaaehtoisuutta ja yksilön vastuuta erilaisten turvallisuuteen liittyvien asioiden opettelussa ja osaamisessa unohtamatta harjoittelua.
Puolustusselonteko korostaa asevelvollisuusjärjestelmän tuottamaa laaja-alaista, osaavaa ja toimintakykyistä reserviä, jolla mahdollistetaan koko maan puolustaminen myös liittokunnan jäsenenä. Asevelvollisuudella ja vapaaehtoisella
maanpuolustuskoulutuksella on suuri merkitys Puolustusvoimien palkatun henkilöstön rekrytoinnissa. Asevelvollisuuden aikana hankitulla osaamisella on käyttöä myös muissa yhteiskunnan toimintakykyä uhkaavissa kriiseissä. Nykyjärjestelmällä on edelleen kansalaisten vahva tuki.
VAPAAEHTOINEN MAANPUOLUS-
TUSTOIMINTA on keskeinen voimavara, ja sillä on maanpuolustustahtoa kohottava vaikutus. Tässä on jatkossa huomioitava myös liittokunnan jäsenyyden vaikutukset, ja samalla on lisättävä sekä asevelvollisten että ei-asevelvollisten osallistumismahdollisuuksia. Puolustus-
ministeriö on asettanut vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseksi työryhmän, jonka tehtävänä on laatia esitys vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetilasta. Työssä huomioidaan muun muassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) rooli paikallisjoukkojen kouluttajana, paikallisjoukkojen koulutus- ja muodostamismalli, MPK:n poikkeusolojen tehtävät, kokonaisturvallisuuden koulutusvastuu ja Naton vaikutukset vapaaehtoiseen maanpuolustukseen sekä vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvät lainsäädännön kehittämistarpeet. Selvityksen perusteella valmistaudutaan tarvittaviin toiminnallisiin ja lainsäädännöllisiin uudistuksiin.
Tuo kaikki edellä mainittu puolustusselonteon ohjeistus on toimintanuorana, kun MPK:n toimintaa jatkossa kehitetään. Tämä tarkoittanee MPK:n aseman vahvistumista ja tietenkin tehtävien lisääntymistä. Valtion nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tehtävien ja rahoituksen tasapainon saavuttaminen tulee varmasti vaatimaan työtä ja tahtoa. Viimeisten tietojen mukaan puolustusbudjettia tultaneen kasvattamaan, joka todennäköisesti mahdollistaa myös MPK:n vahvistamisen niin henkilöstön kuin talouden näkökulmasta.
USKOISIN, ETTÄ Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirillä (PSMPP) on jatkossakin vahva rooli osa-
na MPK:n koulutusjärjestelmää. Alueellamme toimii kaksi merkittävää joukko-osastoa: Jääkäriprikaati ja Kainuun prikaati. Pohjois-Suomen alueella on myös Pohjois-Euroopan suurin ampumakenttäalue, mikä tarkoittaa sitä, että kansainvälisiä harjoituksia on tuolla alueella useita joka vuosi. Todennäköisesti tulemme saamaan edelleen monenlaisia koulutustehtävien omalle sitoutuneelle vapaaehtoisjoukollemme. Me olemme jo olleet kouluttamassa pienessä määrin kansainväliä joukkoja, ja tämän lisäksi koulutustehtävät ovat jatkuvasti lisääntyneet erityisesti puolustusvoimien järjestämissä kertausharjoituksissa. Tämän takia tarvitsemme ja rekrytoimme
jatkuvasti uusia sitoutuneita kouluttajia ja toimijoita, jotta tehtävät eivät kasautuisi aina samoille henkilöille.
Valtioneuvoston periaatepäätös korostaa erityisesti yksilön vastuuta erilaisissa häiriötilanteissa. Näidenkin asioiden kouluttaminen tulee todennäköisesti lisäämään MPK:n roolia kokonaisturvallisuusasioissa. Varautumisen kouluttaminen on tällä hetkelläkin yksi MPK:n tehtävistä, mutta uskoisin, että määrällisesti tulemme tähän asiaan lisäämään panostamme.
Toivotan kaikille lukijoille aurinkoista ja lämmintä kesää!
”Tehdään
turvallisuutta yhdessä”
9,5 vuotta
PASI VIRTA
PIIRIPÄÄLLIKKÖ
POHJOIS-SUOMEN
MAANPUOLUSTUSPIIRI
Vuonna 2015 olin rauhanturvatehtävissä Bosnia ja Hertsegovinassa. Olimme perheeni ja sukulaisteni kanssa lokakuun alussa Kroatiassa lomalla ja siskoni mies kysyi, että olenko huomannut Pohjois-Suomen piiripäällikön tehtävän olevan haussa. Ja siitä se sitten lähti, laitoin hakemuksen ja vähän myöhemmin Laatikaisen Pertti ja Ruotsalaisen Pertti haastattelivat skypen välityksellä ja tulin valituksi. Vuoden 2016 alussa olin kaksi viikkoa reservissä tammikuussa, ja helmikuun ajan Kesäläisen Timppa perehdytti minua piiripäällikön tehtävään. Aloitin maaliskuun alussa enkä todellakaan ollut tietoinen, millaisen pelikentän olin saanut haltuuni. Olin toki ollut Huoltorykmentin komentajana tukemassa vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta, mutta ymmärrys siitä, mitä se tarkoittaa, oli todellakin hyvin kapea.
Sanotaan, että työ tekijäänsä opettaa ja niin on käynyt tämänkin työn tekemisessä. Tein laskelmaa, kuinka paljon on koulutusta annettu Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirissä kuluneiden vuosien aikana ja sain seuraavanlaisen tuloksen: 3000 kurssia, 60 000 osallistujaa ja 100 000 vuorokautta – vaikka itse sanonkin niin - ei huano! Tähän ajanjaksoon sisältyy organisaatiouudistus, korona ja Ukrainan sota.
Aloittaessani kurssien määrä oli jo varsin mukavalla tasolla ja sitten tuli korona, jolloin kurssien määrä lähes puolittui kuten myös osallistujien määrä. Koronan jälkimainingeissa valitettavasti syttyi Ukrainan sota, joka lisäsi toimintamme määrää merkittävästi. Monet kurssit ovat olleet sen jälkeen jatkuvasti täysiä eikä kaikkia halukkaita ole voitu edes ottaa mu-
kaan. Huolimatta toiminnan merkittävästä lisääntymisestä olemme saavuttaneet viime vuosina koko MPK:n parhaimpia asiakaspalautteita, jotka ovat olleet asteikolla 1–5 jatkuvasti lähellä 4,7.
Kuluneena aikana MPK:n koulutuskalusto etenkin aseiden osalta on merkittävästi parantunut. Muistan elävästi, kuinka olin hakemassa Helsingistä tullilta saatuja CZ-pistooleja käyttöömme. Silloin tuntui todella hyvältä, kun Walter-pistoolien tilalle saatiin kohtuu hyviä aseita ja ennen kaikkea kaikille koulutuspaikoille. Tämän jälkeen tulivat korealaiset kiväärit, Sakon kiväärit ja glock-pistoolit. Lisäksi ajoittain on ollut käytettävissä MPK:n kotimaiset tarkkuuskiväärit.
Koulutusohjelmia on rakennettu vuosien varrella lähes 50 eri-
laista, ja ne tukevat erinomaisesti sitoutuneiden kurssinjohtajien ja kouluttajien valmistautumista erilaisiin harjoituksiin. Meidänkin piirimme henkilöstö on ollut aktiivisesti kehittämässä näitä ohjelmia ja osa jopa kirjoittamassa oppaita koulutuskäyttöön. Tätä kaikkea tukemaan olemme laatineet kouluttajakalenteriin sitoutuneille kouluttajille kullekin oman alansa kouluttajapooleja. Useaan pooliin on ilmoittautunut yleensä 10–20 kouluttajaa ja heidän lisäksensä kouluttajia tarvitaan jatkuvasti lisää.
Miksi sitten olen jaksanut tehdä töitä vapaaehtoiskentässä lähes 10 vuotta. Yksinkertainen syy on se, että olen saanut ja omalta osaltani onnistunut rekrytoimaan erinomaisia henkilöitä palkattuun henkilöstööni. Toinen vähintään yhtä tärkeä asia ovat vapaaehtoiset sitoutuneet kouluttajat ja toimijat. Teidän vilpitön osallistumisintonne, ammattitaitonne, luotettavuus ja yhdessä tekeminen on tae sille, että voimme jatkossakin elää itsenäisessä vapaassa Suomessa. Vaikka olin yli 30 vuotta puolustusvoimissa, niin voin vilpittömästi sanoa, että usein miten reserviläisen valmistelema harjoitus on huomattavasti paremmin valmisteltu ja vedetty kuin ammattisotilaan. Syykin on selvä – te teette sitä vapaaehtoisesti harrastusmielessä, mutta aina suurella sydämellä. Ette
tule koskaan paikan päälle valmistautumatta, vaan olette viimeisen päälle miettineet, miten oma harjoitukseni tai kurssi vedetään.
Uskon, että seuraajani Jyrki Kaisanlahti saa johtoonsa erinomaisen henkilöstön niin palkatun kuin vapaaehtoiskentän osalta. Käytössäsi on yli 500 vapaaehtoista sitoutunutta kouluttajaa ja toimijaa, joiden toivon antavan tukensa, kun aloitat työt piiripäällikkönä. Kärsivällisyyttä tarvitaan puolin ja toisin, jotta asiat lähtevät rullaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Jyrki on lähtöisin Kemijärveltä, joten hänellä on juuret pohjoisessa ja hän on erinomainen koulutusalan osaaja. Hyvällä hurtilla huumorilla te yhdessä rakennatte upeita uusia harjoituksia ja kursseja unohtamatta Pohjois-Suomen piirin vahvuuksia, joita kannattaa säilyttää ja vaalia. Muistakaa, että keskitytte mahdollisuuksiin ettekä ongelmiin!
Päätöksen piiripäällikön tehtävien jättämisestä tein viime vuonna
30.8.2024 ennen avosydänleikkausta, jolloin päätin, että keväällä eläkkeelle, jos selviän hengissä. Sattuneista syistä jouduin jatkamaan heinäkuun loppuun. Omalta kohdaltani toivon pääseväni käynnistämään fyysisen kunnon nostamisprosessin. Keskityn sen lisäksi verkkokalastukseen ja metsästykseen. Viides lapsenlapsi on syntymässä ensi kesänä ja neljän pojan lisäksi pappa saa prinsessan.
Tässä kohtaa haluan kiittää perhettäni, palkattua henkilöstöäni, kaikkia sitoutuneita kouluttajia ja muita toimijoita sekä kurssilaisia äärimmäisen hienosta venymisestä erilaisissa tehtävissä, joissa olette toimineet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Olenkin monesti todennut, että ilman teidän isänmaallista panostustanne emme saisi yhtään kurssia pidettyä.
Hymyillään kun tavataan jatkossa ja aina saa soittaa – numero on entinen.
JYRKI KAISANLAHTI
PIIRIPÄÄLLIKKÖ 8/2025 ALKAEN
POHJOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUSPIIRI
Tervehdys ja esittäytyminen
NÄIN ALKAJAISIKSI on sanottava, että olen erittäin tyytyväinen ja hyvillä mielin saadessani mahdollisuuden palvella Pohjois-Suomen piiripäällikön tehtävässä loppukesästä 2025 alkaen. Samalla olen myös hyvin innoissani saadessani olla osa MPK:n tehtäviinsä sitoutunutta henkilöstöä.
Olen 58-vuotias oululainen Jyrki Kaisanlahti ja olen tehnyt erittäin monipuolisen työuran Puolustusvoimissa vuosina 1991–2022 ja vuodesta 2023 alkaen ole toiminut pelastusylitarkastajana aluehallintovirastossa varautumiseen liittyvissä tehtävissä. Turvallisuuteen, varautumiseen, viranomais-
yhteistoimintaan ja koulutukseen liittyvät tehtävät ovat olleet tärkeässä roolissa kaikissa aikaisemmissa työtehtävissäni. Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa kokonaisturvallisuuden asioissa on opettanut minulle eri viranomaisten tehtävät häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Uskon, että voin soveltaa aikaisempaa kokemustani puolustusvoimista ja aluehallintovirastosta tulevassa tehtävässäni.
Erilaiset työtehtävät ovat opettaneet minulle, että olen hyvin tuloshakuinen ja aloitekykyinen ja tarvittaessa kykenen toimimaan ja organisoimaan toimintaa it-
senäisesti. Kuitenkin kaikkein mieluiten teen työtä yhdessä esimiesten, kollegojen ja toimintayksikköni henkilöiden kanssa. Positiivinen ajattelu on minulle yksi tärkeä voimavara, jota hyödynnän kaikessa toiminnassani.
Pelkällä kokemuksella ei uudessa tehtävässä pärjätä ja haluan oppia teiltä kaikilta niin paljon kuin voin. Tiedän, että minulla on paljon opittavaa MPK:n toiminnasta.
Lopuksi haluan toivottaa kaikille MPK:n toiminnassa mukana oleville sopivan lämmintä kesää. Pitäkää huolta itsestänne ja kavereistanne.
