Pohjanpoika 1/2022 by Pohjanpoika

POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSLEHTI - HUHTIKUU 2022

Sisällysluettelo

3  4  14  16  20  22  26  30  32  34  38  40  42  46  50  52

Pääkirjoitus Sota palasi Eurooppaan– ja mediaan Ajankohtaista Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistosta Propagandaa,disinformaatiota,misinformaatiota Kannanotto uuteen tilanteeseen 104 vuotta sotilaskotityötä Suomessa Pudasjärven Reserviupseerikerhon kuulumisia Aktiivinen maanpuolustaja Seppo Matilainen on poissa Maanpuolustusnaisissa tapahtuu ORUK Oulun reserviläiset 70 vuotta Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin kuulumisia Rakas Rokuli-päiväkirja Talvisodan päättymispäivän tilaisuudet Oulussa MPK Pohjan Pioneerikilta ry palkitsi jäseniään

Sivu 4 Sota palasi Eurooppaan – ja mediaan

Sivu 16 Propagandaa,disinformaatiota,misinformaatiota

Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti Perustettu vuonna 1984

Päätoimittaja: Sampo Puoskari Kustantaja: Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyhdistys Taitto: Aleksi Mella Materiaalin toimitus: spuoskari@gmail.com

Postiosoite: Reserviläisjärjestöt Aleksanterinkatu 13 A 12 90100 OULU Pohjanpoika digilehdet www.pohjanpoika.net

Aineistopäivät: 2-2022 - 12. kesäkuuta 3-2022 - 11. syyskuuta 4-2022 - 11. joulukuuta

Kannen kuva: Sampo Puoskari

Pääkirjoitus SAMPO PUOSKARI

PÄÄTOIMITTAJA

Niinhän siinä kävi Kun minut valittiin Oulun Reserviupseerikerhon puheenjohtajaksi vuonna 2010, jouduimme silloisen hallituksen kanssa pohtimaan meille esitettyä pyyntöä: kerhon tuolloin vielä pienimuotoista ampumatapahtumaa haluttiin tulla kuvaamaan. Kyseessä oli tv-kuvaus johonkin tuolloin esillä olleeseen maanpuolustuskeskusteluun. Yhdistyksen hallitus kieltäytyi pyynnöstä, ja perusteluna oli, että reserviläisiä pidetään jo ennestäänkin asehulluina sotafanaatikkoina. Itse en ollut niin jyrkästi kuvausta vastaan. Vuonna 2014 erään puolueen puheenjohtaja kirjoitti, että suomalaisten hyvinvointia ei puolusteta aseilla, sotilaallinen varustautuminen ja liittoutuminen eivät tuo vastauksia

ongelmiin eikä aseiden ja armeijoiden varaan voi rakentaa kestävää turvallisuutta.

Kun Neuvostoliitto hajosi, Eurooppaa piti syntyä uusi rauhankyyhkyjen utopia. Lähes kaikki maat supistivat radikaalisti armeijoitaan, myivät aseitaan pilkkahinnalla ja Ruotsi jopa lakkautti asepalveluksen. Kaikki muut paitsi Suomi.

Toki täälläkin liityttiin jalkaväkimiinan kieltävään Ottawan sopimukseen ja erään hallituksen säästöjen takia lakkautettiin joukko-osastoja. Ja vaikka sotilaat sanoivat julkisesti – ja osa sanoo edelleen – ettei maata joukko-osastoilla puolusteta, kahden kesken tai viimeistään reserviin siirryttyään hekin ovat tunnustaneet, että joukko-osastojen lakkauttaminen oli virhe.

Kun mediat ovat nyt pullollaan kaikenväristen poliitikkojemme täydellisiä takinkääntöjulkituloja, me pitkän linjan vapaaehtoiset maanpuolustajat voimme todeta, että olemme olleet koko ajan oikeassa. Ja syynä tähän ovat historian tuntemus ja veteraanien sekä koko tammenlehväsukupolven opetukset. Moni on avannut minulle sanaisen arkkunsa ja todennut, että ” mummokin aina sanoi, ettei (itänaapuriin) voi luottaa” . Siksi olemme varautuneet ja harjoitelleet kaikki nämä vuosikymmenet, vaikka toimintaamme on usein arvosteltukin. Vapaaehtoinen maanpuolustus on aina ollut harrastus, jolla on se tarkoituksista tärkein: itsenäisen Suomen sekä perheittemme ja lastemme tulevaisuuden turvaaminen.

POHJANPOIKA2/2022

SAMPO PUOSKARI

Sota palasi Eurooppaan – ja mediaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 on hallinnut alkamisestaan lähtien uutisia kaikkialla maailmassa. Koska olen viestintäorientoitunut ihminen ja annan esimerkiksi kriisiviestintäkoulutusta MPK:ssa, minua ovat kiinnostaneet sotaan liittyvät viestinnälliset tapahtumat, osapuolten saama medianäkyvyys ja siitä vedettävät johtopäätökset. Lähtötilanteessa Venäjä keskitti suuret sotavoimat Ukrainan rajalle. Vuoden 2014 tapahtumien jälkeen oli täysin aiheellista pelätä muutakin kuin pelkkää voimainnäyttöä. Silti esimerkiksi Demokraatti-lehti uutisoi 10.1.2022, ettei Venäjällä ole aikeita hyökätä Ukrainaan.

Ja toden totta, eihän se hyökännytkään, vaan aloitti erikoisoperaation, millä oli tarkoitus denatsifioida Ukraina ja pelastaa se omalta itseltään. Rehellisesti sanottuna tällainen retoriikka ei uppoa kenellekään, ja siksi onkin

ollut kiinnostava seurata jälleen sitä jatkuvaa kieltämisen ja valheiden sanastoa, mitä viimeisen sadan vuoden aikana valtaan nousseet ja sitten kukistuneet totalitariset hallitsijat ovat käyttäneet.

SADDAM HUSSEIN ja hänen äänitorvensa vaahtosivat Kaikkien Sotien Äidistä ja siitä, miten liittouman joukot kohtaisivat hirvittävän lopun, jos nämä uskal-

VENÄJÄLLÄ ON AINA OLLUT TEHOKAS OHJUSASEISTUS. NEKIN OVAT SAANEET OSANSA PUOLUSTAJIEN VASTAISKUISTA. TÄMÄ VANHA LUNA-M ON ESILLÄ MUSEO MILITARIASSA HÄMEENLINNASSA.

SAMPO PUOSKARI

tautuisivat Bagdadiin. Kun joukot sitten olivat kaupungin porteilla, Hussein luikki pakoon, kirjaimellisesti kaivettiin esiin ja hirtettiin. Muammar Gaddafi käytti kansainvälistä terrorismia aseenaan länsivaltoja kohtaan, teloitutti Libyan toisinajattelijoita ja piti kansansa tiukasti otteessaan. Hänet kaivettiin ulos viemäriputkesta, raahattiin kuorma-auton lavalle ja lopulta ammuttiin.

Suurta oli uho myös Adolf Hitlerillä, Benito Mussolinilla ja Nicolae Ceauşesculla, ja tiedämme ja muistamme hyvin, mikä oli heidän kohtalonsa. Ei Josif Stalinkaan varmasti ollut tyytyväinen omaan loppuunsa, ja yhteistä kaikille yksinvaltaisille johtajille on ollut eristäytymisestä johtunut vääristynyt maailmankuva. Toinen yhdistävä seikka on pelolla johtamisesta aiheutuva itsensä ympäröiminen ihmisillä, jotka

SIVIILIT KÄRSIVÄT SODASSA USEIN ENITEN. UKRAINASSA SIVIILEIHIN ON KOHDISTUNUT NYKYOLOISSA POIKKEUKSELLISTA RAAKUUTTA.

TAT YA N A T K A C H U K War in Ukraine, CC BY-SA 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=58639882

POHJANPOIKA2/2022

lopulta vain myötäilevät ja kaunistelevat asioita sekä ruokkivat vainoharhaisuutta.

UKRAINAN SOTA on jälleen kerran osoittanut, että nykyaikana ei mitään voi piilottaa maailmalta. Kännykkävideoita tulee sosiaaliseen mediaan sotatapahtumista jatkuvalla syötöllä, ja niistä voi – kriittisin silmin – itse todeta taisteluiden luonteen. Ukrainaa auttavat maat tuottavat sille reaaliaikaista tiedustelutietoa vihollisen liikkeistä, ja riippumattomat tutkijaryhmät, kuten Bellingcat, repivät kirurgin tarkkuudella auki kaikki vastapuolen esittämät valheelliset väitteet. On muistettava, että tämä koskee myös Ukrainaa. Jos venäläisten siviileihin kohdistamat raakuudet ja suoranaiset sotarikokset hallitsevatkin otsikoita, esiin on tullut myös ukrainalaisten raakuuksia, kuten venäläisten sotavankien ampumisia. UUSINTA PANSSARIKALUSTOA EI OLE KUVISSA NÄKYNYT. ENITEN RINTAMILLA ON T-80- JA T-72-PANSSAREIDEN ERI VERSIOITA. SENTÄÄN VIELÄ EI HYÖKKÄÄJÄ OLE JOUTUNUT TURVAUTUMAAN NIITÄKIN VANHEMPAAN KALUSTOON. SAMPO PUOSKARI

VENÄJÄLTÄ ON LÄHTÖISIN KÄSITE Potemkinin kulissit. Sillä tarkoitetaan sitä, että asiat saadaan näyttämään paremmalta, kuin ne oikeasti ovat. Ruhtinas Grigori Potjomkin käski 1787 kunnostaa keisarinna Katariina II:n Krimin vierailun ajaksi talojen julkisivut

edustuskuntoon. Näin hän havitteli itselleen keisarinnan suosiota.

Mikäli tiedot pitävät paikkaansa, mikään ei ole muuttunut noista ajoista Venäjällä. Tietojen mukaan armeijan reservissä olevista panssarivaunuista puuttuu varas-

telun takia niin paljon osia, että joissain joukoissa käytössä on vain murto-osa kirjavahvuudesta. Olen lukenut alkuperäisen aselajini ilmatorjunnan aselajilehteä yli 30 vuotta. Siinä eräs evp sup-

seeri pitää palstaa, mihin hän on kääntänyt pikku-uutisia venäläisistä medioista koskien erityisesti ilmatorjuntaa ja ilmavoimia. Mikäli kaikki ne venäläiseen tyyliin voitontahtoa uhkuen esitetyt asehankinnat ja uudet ihmeaseet todella olisivat käytössä, ei

sodan kulku olisi sellaista konttaamista, mitä se todellisuudessa on osoittautunut olevan.

Olen alusta lähtien epäillyt näiden Ilmatorjunta-lehdessä siteerattujen uutisten todenperäisyyttä, ja nyt voidaan aiheellisesti pohtia, onko Venäjän armeijan surkeaan tilaan syynä vanhakantainen korruptiojärjestelmä, pelkkä bluffi vai asetehtailijoiden välistäveto omaan pussiin. Ainahan voidaan valmistaa muutama toimivatkin kappale paraateissa ja valtionjohdolle esiteltäviksi, mutta operatiiviseen käyttöön saakka saaminen onkin ihan eri asia. Mieleen tulevat esimerkiksi paraateissa hehkutetut Armata-panssarivaunut. Missä ne ovat? Ukrainassa rämpivät vanhat T-80- ja T-72-vaunut.

Historiasta muistamme, miten Neuvostoliitto kehuskeli 1950-luvulla ydinohjusmahdillaan ja ilmavoimillaan, Kun Yhdysvallat aloitti ylilennot U-2-vakoilukoneillaan, paljastui, että Neuvostoliiton ilmoittamat luvut olivat täysin ylimitoitettuja. Paraateissakin lentokoneet kävivät kääntymässä kaukana yleisön näkymättömissä ja palasivat sitten takaisin, jotta koneiden lukumäärä saatiin näyttämään tarkkailijoista todellisuutta suuremmalta.

POHJANPOIKA2/2022

USKONTO ON SAANUT oman mediahuomionsa tässäkin sodassa. Venäjän ortodoksikirkko eli Moskovan patriarkaatti on johtajansa patriarkka Kirillin suulla antanut perinteisestä kristillisestä etiikasta ja arvokäsityksistä jyrkästi poikkeavia lausuntoja. Hän on perustellut presidentti Putinin aloittamaa sotaa taisteluna lännen liberaaleja käsityksiä vastaan. Hänen mukaansa muut, eli siis länsimaat, ovat jumalaa vastaan ja Venäjä sen puolella. Sotaa ei käydä Ukrainaa vaan länttä ja etenkin Yhdysvaltoja vastaan.

Retoriikan tehoa voi arvioida sillä, että muut ortodoksikirkot ja kristilliset kirkot ovat yhdessä tuumin tuominneet patriarkka Kirillin julkitulot. Uskonnon käyttäminen sodan ja vielä laajemmin siviilien tappamisen oikeutukseen on aina vaikeasti perusteltavissa. Toki täytyy muistaa, että yksi talvisodan laajimmalle levinnein uutiskuva esittää suomalaisia sotilaita ehtoollisella talvisessa metsässä. Koti, uskonto, isänmaa. Jokaisella sotivalla osapuolella on omasta mielestään jumala puolellaan.

OLEN SEURANNUT PÄÄASIASSA kotimaisia valtalehtiä ja iltapäivälehtiä sekä muutamia Iso-Britannia ja Yhdysvaltain lehtiä. Otsikoistakin saa hyvän kuvan siitä, millainen mediapeli on meneillään ja kuka siinä on voitolla – tai kärsinyt murskatappion.

Tässä joitakin otteita otsikoista: ” Moskova kieltäytyy edelleen uskomasta pakotteiden voimaan”, ”Putinin propagandakoneisto ottaa kohteekseen lapset ja kieltää invaasion Ukrainaan läntisenä disinformaationa”, ”Pienten tyttöjen kyyneleet, kun he eivät ehkä koskaan enää näe rohkeita isiään”,”Boris Johnson ylistää Sky Newsin ryhmän rohkeutta, kun Venäjän salamurhaajat ampuivat ja haavoittivat heitä”, ”Venäjä on heikompi, kuin kuvittelimme”, ”Viattomien teurastus”, ”Noudatimme vain ohjeita – verta vuotava

YKSI SODAN OMAPERÄISIMPIÄ JA TEHOKKAIMPIA MEEMEJÄ ON UKRAINALAINEN TRAKTORI.

GEORGE CHERNILEVSKY Own work, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=19285443

venäläinen lentäjä anoo armoa”, ”Putinin murjottu sotakoneisto”, ”Poikamme lähettiin Ukrainaan tykinruoaksi – venäläisten sotilaiden vihaiset äidit syyttävät Kremliä valehtelusta ja lastensa hyväksikäyttämisestä, kun he kohtasivat hallituksen virkamiehen Siperiassa”.Ja niin edelleen. Koko muun maailman median käyttäytymiselle on Venäjällä tietysti olemassa selitys, ja mikäs sen uhriutuvampi kuin ”russofobia”.Kun muualla halutaan uskoa, että tavalliset venäläiset eivät ole halunneet tätä sotaa ja he eivät hyväksy valtion- ja sotilasjohdon toimia, virallinen taho Venäjällä julkaisee mielipidetutkimuksia, joiden mukaan yli 80 prosenttia kansasta tukee Putinin toimia. Samalla suurlähetystöt eri maissa pyytävät ilmoittamaan venäläisten kohtaamasta epäasiallisesta kohtelusta.

USKONTOA KÄYTETÄÄN SOTAPROPAGANDAN VÄLINEENÄ NYTKIN. SAMASTA AIHEESTA TAITEILI TK-PIIRTÄJÄ KARI SUOMALAINEN VUONNA 1942.

S A - K U VA

POHJANPOIKA2/2022

Tällä kalastelulla yritetään pedata tietenkin tekosyitä aggressioihin, mutta sillä syödään samalla sitä mielikuvaa, mikä muilla ainakin vielä on tavallisesta venäläisestä rehtinä kansalaisena.

MERKITTÄVÄ ERO on myös sotivien osapuolten tiedotuskäytänteissä ja johtajien persoonissa. yksi kriisiviestinnän ohje on, että tällaisessa tilanteessa orga-

nisaation on tultava esiin kasvoina. Ukrainalla on täydellinen ylivoima, kun on kyse esiintymiskyvystä. Zelenski on entinen ammattiesiintyjä, hän näyttää tunteitaan, myötäelää kansansa kärsimystä, käy itse paikan päällä tuhoja tutkimassa ja lohduttamassa ihmisiä ja näyttäytyy yhtenä maansa puolustajista.

Venäjällä sekä Putin, Lavrov että Shoigu ovat vastakohtaisesti il-

meettömiä kalliissa puvuissa ja solmioissa sekä mitalien koristamissa univormuissa esiintyviä, kansasta täysin irrallaan olevia karikatyyrejä. He eivät käy kansan parissa, vaan ne pari harvaa julkista esiintymistä ovat olleet joko ennalta nauhoitettuja tai sitten rankasti lavastettuja teatteriesityksiä. Luonnollisuus ja aitous – kosketus kansaan, jota heidän kuuluisi johtaa – loistaa poissaolollaan.

VENÄJÄN TAPPIOT OVAT SUURIA. AJONEUVOJA ON TUHOTTU JO YLI 1500. TÄMÄ KUORMA-AUTO ON KUVATTU TURVALLISESTI LOHTAJALLA. SAMPO PUOSKARI VIESTIYHTEYDET OVAT NYKYSODANKÄYNNISSÄ KRIITTISESSÄ ASEMASSA. HYÖKKÄÄJÄN KOHDALLA VIESTIKURI ON OLLUT VAIHTELEVAA JA ONPA KORKEA-ARVOISIA UPSEEREITA ELIMINOITUKIN PAIKALLISTAMALLA HEIDÄN VIESTILIIKENNETTÄÄN. TÄSSÄ SUOMALAINEN TYYLINÄYTE VUODELTA 1941. S A - K U VA

SIVIILIT OVAT AINA SUURIN KÄRSIJÄ sodassa. Silti on käsittämätöntä, että nykyaikaisen armeijan iskut kohdistuvat sairaaloihin, lastenkoteihin ja evakuointisaattueisiin muuten kuin tahallisesti. Tätä kirjoittaessa sotaa on kestänyt reilut 50 päivää, ja jo nyt on löydetty satojen siviilien joukkohautoja ja saatu raportteja sadoista järjestelmällisistä raiskauksista. Ei näin käy kurinalaisessa armeijassa muutaman sotaviikon jälkeen, ellei sitä ole ylempää käsketty tai siitä ei rangaista. Ukrainassa Butšan kylästä vetäytyneet venäläissotilaat jättivät jälkeensä tielle teloitustyyliin

ammuttuja siviilejä ja joukkohautoja. Jo sodan alussa raportoitiin venäläisjoukkojen mukana kulkevista liikuteltavista krematorioista. Ne ovat osaltaan herättäneet epäilyksiä, että sotarikoksia yritetään järjestelmällisesti ja ohjatusti salata ja hävittää todisteita niistä.

Venäläispropaganda nimesi syylliseksi heti surmien paljastuttua tietysti lännen ja syytti sitä jopa Ukrainan omaksi lavastukseksi. Samalla tavallahan Neuvostoliitto toimi puolalaisupseerien joukkomurhan suhteen Katynissä 1940 kun se syytti teosta saksalaisia. Irvokasta on lisäksi se,

että suomettunut ja rähmällään ollut Suomi ei voinut nimetä itänaapuriaan joukkomurhan tekijäksi ennen kuin Neuvostoliitto hajosi.

Venäjä teki ohjusiskun evakuointiin käytetylle Kramatorskin rautatieasemalle, jolloin ainakin 50 ihmistä kuoli. Suomalaisille tämä nosti esiin kesän 1944 ja Elisenvaarana rautatieaseman pommituksen. Neuvostoilmavoimien hyökkäyksessä kuoli yli sata siviiliä ja sotilasta, kun kohteena oli siirtoväkeä kuljettanut juna.

MASSIIVISIA MEDIATAPPIOITA ovat aiheuttaneet myös siepatut puhelut sotilaiden ja äitien tai vaimojen välillä, missä kotijoukot kannustavat tappamaan säälimättä ukrainalaisia siviileitä tai raiskaamaan mahdollisimman monta unkrainalaista naista. Sen lisäksi, että se vie arvostusta ve-

näläisiltä ihmisiltä, se kertoo lisää olemattomasta viestikurista, surkeista viestiyhteyksistä ja huonosta viestikalustosta. Onhan tietojen mukaan korkea-arvoisia sotilasjohtajiakin saatu hengiltä näiden radioliikennettä kuuntelemalla. Jaksan edelleen ihmetellä, miten huonoilla verukkeilla, täysin lapsellisilla valheilla ja vainoharhaisilla syytöksillä hyökkääjä perustelee ja käy sotaansa Ukrainaa vastaan. Luulen, että yhdessäkään sivistyneessä länsimaassa tällainen ei menisi läpi eikä sitä kehdattaisi edes yrittää. Vaikka Putinin aikeet tulivat kylmäävällä tavalla selväksi jo 2007 Münchenin konferenssissa, kukaan sivistynyt ihminen ei halunnut uskoa, että isottelevien puheiden takana olisi ol-

UKRAINAN PANSSARINTUHOOJAT OVAT TOIMINEEN TEHOKKAASTI OMIEN JA ASEAPUNA TULLEIDEN PANSSARINTORJUNTAOHJUSTEN AVULLA. JÄLKI ON VÄLILLÄ KUIN AIKOINAAN RAATTEENTIELLÄ, MISTÄ TÄMÄ KUVA ON. SAMPO PUOSKARI

lut oikeasti tahto aloittaa sota. Kun CNN:n käyttämät asiantuntijat arvioivat vielä hetki ennen hyökkäyksen alkamista, että Kiova valloitettaisiin 48 tunnissa sodan alkamisesta, kaikki arviot ovat menneet pieleen. Raaka totuus on, että Venäjän virkamiesja sotilasjohto on jo kärsinyt mediakatastrofin lisäksi valtavat kalusto- ja miehistötappiot. Naamiot on riisuttu. Kasvot on menetetty täydellisesti ja pitkäksi aikaa. Eikä sodalle näy vielä edes loppua.

KAIKILLE AVOIN JA MAKSUTON HAASTA ITSESI! -LIIKUNTATAPAHTUMA

POHJANPOIKA2/2022

V E S A VÄ R J Y V I R TA

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN ALUETOIMISTON PÄÄLLIKKÖ.

Ajankohtaista Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistosta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston vuosi on lähtenyt liikkeelle perinteisillä toimilla. Jo tässä vaiheessa on aloitettu naisten vapaaehtoisten valintatilaisuuksien ja syksyn kutsuntojen valmistelut, sekä kevään tärkeimpien harjoitusten valmistelu on parhaillaan käynnissä. Yleinen turvallisuustilanne maailmalla on alkuvuoden aikana ollut varsinkin näin sotilasorganisaation näkökulmasta mielenkiinnon kohteena. Se on omalta osaltaan pitänyt aluetoimistolle annetut tehtävät kirkkaana mielessä ja osoittanut kuinka tärkeää on jatkuva valmiuden ylläpito.

KORONATILANNE Puolustusvoimissa kuin myös Kainuun Prikaatin Hoikankankaalla muuttui hyvin synkeään suuntaan alkuvuodesta. Kun uusi saapumiserä aloitti palveluksen, aiheutti se kovan sairastumiskierteen ja tietysti laajan altistuneisuuden varusmiesten keskuudessa. Ilman sairastumista ei myöskään selvitty henkilökunnankaan osalta. Toimenpiteet eristyksen- ja karanteeninomaisten tilojen käytöstä ja hyvin vähäinen kosketus ulkopuolisiin toimijoihin vaikutti kuitenkin siihen, että suhteellisen nopeasti tautitilanne parantui ja tätä kirjoitettaessa helmikuun alussa lisäsairastavuus oli

laskenut vain muutamiin uusiin tapauksiin päivää kohden. Lähes kahden vuoden aikana on opittu paljon toimenpiteistä ja hyvästä yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa, joka itsessään on auttanut halllitsemaan ainakin jollain tavalla viruksen leviämistä. Virusmuunnos Omikronin voimakkaasta ja nopeasta leviämisestä huolimatta koronavirustilanne ei ole heikentänyt Kainuun prikaatin suorituskykyä tai kykyä keskeisten toimintojen toimeenpanoon. Suorituskyky on edelleen varmennettu hajauttamalla suunnittelu- ja johtamiskykyä sekä keskeisiä toimintoja.

Edelleen jaksetaan jatkaa koronavirustilanteen tehostettua seurantaa ja ylläpitää varotoimenpiteitä taudin leviämisen ehkäisemiseksi sekä tarvittaessa ryhdytään tilannetta vaativiin lisätoimenpiteisiin. Täällä aluetoimistossa olemme kuitenkin selvinneet tähän asti lähes terveenä oman henkilöstön osalta ja harjoitukset, jotka on reserviläisten kanssa viety läpi, ovat onneksi olleet ”koronanegatiivisia”.

HENKILÖSTÖSSÄMME ON TAPAHTUNUT ja tapahtumassa muutoksia viime vuoden syksy ja alkavan kevään aikana. Pitkäaikainen työntekijämme maj Mika Niemi siirtyi Maavoimien Esikuntaan Mikkeliin viime syksynä ja saimme suoraan yleisesikuntaupseerikurssilta Mikan seuraajaksi maj Timo Prättälän. Nyt helmikuussa maj Paul Javanainen lähti kansainvälisiin tehtäviin ja maj Tarmo Kyllönen lähtee huhtikuussa. Pitkäaikainen asevelvollisuusasioiden ammattilainen maj Seppo Sarlin puolestaan jää virkavapaalle maaliskuun alusta ja siirtyy toisen työantajan leipiin. Maj Antti Jokinen puolestaan ottaa Sepon tehtävät hoitaakseen ja samalla hoitaa omien alais-

tensa kanssa myös alueupseerin tehtäväkentän. Kirsi Moilanen eli yksi asiakaspalvelumme työntekijöistä sai perheenlisäystä ja on lähes kokonaan tämän vuoden äitiyslomalla ja häntä sijaistaa Taru Aikio, joka on ollut meillä töissä jo viime kesästä alkaen. Eli itse asiassa aika paljonkin on ollut henkilöstöön liittyvää vipinää pienessä toimistossamme.

Kainuun prikaati apulaiskomentajana toiminut eversti Mika Seppä lähti vuoden alusta ulkomaille valmistautumaan syksyllä alkaviin kansainvälisiin tehtäviin. Hänen tilalleen siirtyy 1.4. alkaen eversti Ari Lehmuslehti, johon maanpuolustusjärjestöt pääsevät toivottavasti tutustumaan jo tulevana keväänä.

ALUETOIMISTO TESTASI perustamisen osaamista viime vuoden lopussa ja sen perusteella reserviläisemme osoittivat korkeaa osaamista ja maanpuolustushenkeä sekä harjoituksessa mukana olleet yhteistyökumppanimme erittäin korkeaa maanpuolustustahtoa. Kiitoksia kaikille harjoituksessa mukana olleille ja erityinen kiitos tietenkin omalle väellemme hienosti valmistellusta ja toteutetusta harjoituksesta.

Maanpuolustustapahtumia oli edelleen viime vuoden loppupuolella vähäisesti, mutta päästiin kuitenkin kuuntelemaan itsenäisyyspäivän aattona Madetoja salissa Pohjois-Euroopan parasta sotilassoittokuntaa eli Lapin sotilassoittokuntaa ja itsenäisyyspäivänä saatiin useampi seppelepartioliikkeelle sankarihaudalla Tammenlehväkuoron komean kuorolaulun alustuksella. Tämän vuoden alusta jouduimme perumaan Maavoimien vuosipäivän konsertin helmikuun puolestavälistä, mutta nähdäkseni pääsemme toteuttamaan yhteistyötahojemme kanssa kuitenkin talvisodan muistopäivään liittyvät muistamiset.

Toivotaan, että tapahtumien perumiset jäävät kokonaan pois tämän vuoden lopun osalta ja pääsemme taas nenätysten olemaan eri tilaisuuksissa. Suunnitelmissa on Puolustusvoimien Kesäkiertue 2022 Oulussa kesäkuussa ja mahdollisesti konserttia myös elokuussa. Toivotamme Pohjanpojan lukijoille paljosta lumesta huolimatta keväälle vähemmän lumitöitä!

POHJANPOIKA2/2022

KARI ALENIUS W I K I M E D I A C O M M O N S ( VA PA AT J U L K A I S TA VA K S I )

Propagandaa, disinformaatiota, misinformaatiota Oulun yliopistossa järjestettiin viime kesäkuussa monitieteinen, kaikille kiinnostuneille avoin konferenssi, jonka yhtenä teemana oli propagandistinen viestintä. Pohjan Viestikilta järjesti yhteistyössä Oulun yliopiston historian oppiaineen kanssa konferenssissa session, jossa tarkasteltiin toisen maailmansodan ja kylmän sodan alun propagandaa, disinformaatiota ja misinformaatiota. Yhtymäkohtia tällä hetkellä ajankohtaisiin asioihin on helppo löytää. Sessiossa oli kolme esitelmää. Ensimmäisessä Kari Alenius käsitteli Saksan miehittämässä Virossa vuosina 1941–1944 levinnyttä misinformaatiota eli huhuja ja muita virheellisiä käsityksiä ja niihin perustunutta viestintää. Tämän-

kin tapauksen analysointi osoittaa, kuinka tärkeää on tuntea perusteellisesti toiminta-alueen olosuhteet ja kohdeyleisö, jotta viestintä voi onnistua.

VIROLAISTEN VALTAENEMMISTÖ tunsi aluksi suurta kiitollisuutta Saksaa kohtaan siitä, että Saksa oli pakottanut Viroa vuosina 1940–1941 miehittäneen neuvostohallinnon vetäytymään maasta. Saksa ei kuitenkaan onnistunut ylläpitämään virolaisten myönteistä asennetta Saksaa kohtaan, koska saksalaiset eivät tunteneet tarpeeksi virolaista mentaliteettia, kulttuuria ja Viron itsenäisyyden ajan olosuhteita. Se, mitä Saksa lupasi virolaisille“voitetun sodan jälkeen”, ei vastannut virolaisten odotuksia. Saksan miehityshallinto Virossa oli kylläkin

paremmin selvillä tilanteesta ja esitti, että virolaisten toiveita pitäisi huomioida enemmän ja eri tavoilla. Saksan valtiojohto ei kuitenkaan uskonut heille toimitettua informaatiota, vaan pitäytyi alkuperäisissä, virheellisissä tilannearvioissaan, mikä aiheutti pahenevia ristiriitoja virolaisten ja saksalaisten välisiin suhteisiin. Toisessa esitelmässä Pekka Tuomikoski käsitteli Suomen Päämajan tiedotusosaston jatkosodan aikana tuottamaa, Itä-Karjalaan liittyvää infomateriaalia. Viestintä oli suunnattu Suomen asevoimissa palveleville sotilaille, kotirintamalle ja Itä-Karjalan pääosin karjalaisille asukkaille. Lähtökohtana oli perustella mahdollisimman vakuuttavasti, miksi Itä-Karjalan liittäminen Suomeen olisi

Kari Alenius työskentelee historian professorina Oulun yliopistossa. Hänen tutkimusaloihinsa kuuluu informaatiosodankäynnin historia.

luonnollista ja oikeudenmukaista. Siinä oli usein turvauduttava disinformaatioon, koska todellisuus ei ollut niin yksiselitteisesti suomalaisten argumentteja tukevaa kuin Suur-Suomen puolestapuhujat olisivat toivoneet.

PROPAGANDAA VALMISTELTIIN huolellisesti ja siinä vedottiin hyvin monenlaisiin asioihin alkaen Suomen ja Itä-Karjalan luonnonolojen samankaltaisuudesta ja ulottuen kielellis-kulttuurisiin yhteyksiin, taloudelliseen järkevyyteen ja puolustusstrategisiin syihin Idän uhkaa vastaan. Propagandaa tarvittiin, koska monet suomalaiset suhtautuivat epäillen siihen, olisiko Itä-Karjalan liittäminen Suomeen viisasta. Vielä epäilevämpiä ja haluttomampia olivat Itä-Karjalan asukkaat itse. Edes karjalaiset ja vepsäläiset eivät halunneet liittymistä, vaikka suuri osa pitikin bolševikkihallinnon kumoamista helpotuksena. Tuomikosken esitys kartoitti, millaisia eri elämänaloille ulottuvia perusteluja propagandassa voidaan käyttää, jos tavoitellaan esimerkiksi jonkin alueen liittämis-

Saksan miehityshallinnon propagandajuliste Virosta II maailmansodan ajalta. Tekstinä on“Hitler pelastaja” . Saksan turvallisuuspalvelu totesi julisteen epäonnistuneeksi, koska se oli herättänyt virolaisissa selkeän torjuntareaktion. Ensinnäkin valittu termi (pelastaja) assosioi Hitlerin Jeesukseen, ja esitystapa kaikkiaan toi mieleen, miten neuvostomiehittäjät olivat esittäneet Stalinin. Virolaisia ei innostanut tällainen henkilönpalvonta, jossa“Suuri Johtaja”kuvattiin ylivertaiseksi, jopa jumalalliseksi hahmoksi.

POHJANPOIKA2/2022

tä. Rakenteellisia vertailukohtia löytyy esimerkiksi Venäjän viime vuosien propagandasta Krimin ja Itä-Ukrainan valtausoperaation yhteydessä. Myös session kolmas esitelmä tarjosi samalla tavalla ajankohtaista vertailumahdollisuutta Venäjän toimiin. Esitelmän piti Janne Timonen, ja se käsitteli Neuvostoliiton laivaston voimannäyttöä Norjanmerellä ja Pohjanmerellä syyskesällä 1954. Elokuun lopulla havaittiin, että Barentsinmereltä etelään oli suuntaamassa NL:n vahva laivasto-osasto. Havainto käynnisti läntisen Euroopan – mukaan lukien Suomi – lehdistössä arvailut siitä, minne osasto oli suuntaamassa ja mihin NL operaatiollaan pyrki. Läntisten sotilasviranomaisten julkisuuteen laskemien tietojen perusteella operaation kulkua seurattiin lehdistössä niin tarkasti kuin mahdollista siihen asti, että laivasto-osasto vain“salaperäisesti katosi” Pohjanmerellä. Mitä todennäköisimmin laivasto-osasto palasi takaisin Kuolan niemimaan tukikohtiinsa, mutta siitä ei annettu tietoa medialle. Neuvostoliitto ei kommentoinut asiaa missään vaiheessa suoraan, vaan sen toiminnan lähtö-

Virolaiset luulivat, että länsivallat olivat sitoutuneet Viron ja muiden Baltian maiden itsenäisyyden palauttamiseen. Tämä Saksan propagandajuliste, otsikolla“Churchill kertomassa satua” , oli lähempänä todellisuutta. Jo varhaisessa vaiheessa sotaa vuoti tietoja, että länsivallat olivat taipumassa Stalinin tahtoon pitää Baltian maat hallussaan myös sodan jälkeen.

kohtana oli viestiä pelkästään asevoimien liikuttelemisella NATO-maiden aluevesirajoja hipoen.

MYÖS TÄMÄ TAPAUS OSOITTAA, että sotilaallisen voiman näyttäminen on sinällään propagandaa tai vähintään psykologista sodankäyntiä (tai vaikuttamista), vaikka toimija ei käyttäisi muita viestinnän lajeja lainkaan. Neuvostoliitto pääsi laivasto-operaatiollaan testaamaan läntisen maiden sekä sotilaallista että mediakentän reagointia, samalla kun se pönkitti mielikuvaa Neuvostoliitosta supervaltana, jonka tekemiset ovat aina seuraamisen arvoisia ja jonka intressit ulottuvat kauas maan omien rajojen ulkopuolelle.

Kyseinen konferenssi jatkoi Pohjan Viestikillan pitkää perinnettä tulkita viestialaa laajasta näkökulmasta. Varsinaisen viestiaselajin tekniikan ja organisaation ohella viestialaan voidaan siis hyvin katsoa kuuluvan myös viestinnän sisällöt ja keinot. Uusia vastaavia tapahtumia on jo suunnitteilla Pohjan Viestikillan ja Oulun yliopiston historian oppiaineen yhteistyönä.

“Virolaiset, bolševismi uhkaa! Työllä ja asein puolustamme kotimaata!”Saksan informaatiovaikuttamisen keskeisin tavoite oli saada virolaiset tukemaan Saksan sotaponnisteluja. Siinä Saksa onnistui hyvin, kaikista ristiriidoista huolimatta. Tehokkain keino oli muistuttaa virolaisia jatkuvasti Idän uhasta. Valtaosalle virolaisista vuosien 1940–1941 neuvostomiehitys oli niin traumaattinen kokemus, että he olivat valmiita valitsemaan kahdesta pahasta pienemmän ja taistelemaan Saksan rinnalla. Virolaisella suurella yleisöllä ei myöskään ollut tietoa Saksan pitkän aikavälin suunnitelmista, jotka olisivat olleet Viron olemassaololle tuhoisia.

POHJANPOIKA2/2022

PETTERI NÄRÄ

PUHEENJOHTAJA POHJOIS-POHJANMAAN RESERVIUPSEERIPIIRI

Kannanotto uuteen tilanteeseen Venäjän härskiydellä ei ole rajoja. Roistomainen tunkeutuminen itsenäisen Ukrainan alueelle, siviilien pommittaminen ja kaiken röyhkeä kiistäminen ovat romuttaneet uskon reilunpelin toimintamalleihin Euroopassa. Hyökkäys Ukrainaan on raapaissut sytytyslankoja Suomessakin palamaan.

Suomessa on vihdoin tapahtunut herääminen suunnattoman naiiviuden yöstä. Tällaisen kriisinkö se tarvitsi, että saimme rähmät pois silmiltämme. Havahtuminen on tapahtunut erityisesti kansan piirissä, jopa osa päättäjistä uskaltaa olla jo jotain mieltä. Toivotaan ettei liian myöhään ja ettei kriisiä maailmalla tarvitse syven-

tää suoraan Suomea koskevaksi pelkästään siksi, että saisimme loputkin silmät auki. Huomataanko tässä nyt samalla yli puoluerajojen, että varautumisen tulee olla pienen kansamme toiminnan keskiössä, on ja olisi pitänyt aina olla. Saimme todistaa koronan alkaessa huoltovarmuuden olleen hivenen retuperällä, kunnon selityksiinkään ei ollut varauduttu. Uskottavuus sai kolauksen ja kylvi epäilyksen peltoon siemenensä, kuinka kykenemme hoitamaan muut huoltovarmuuden ja varautumisen asiat ylipäätänsä.

OLEMME TEHNEET TIHUTÖITÄ omavaraisuuden suhteen myös energian osalta. Näyttäisi siltä, ettemme ole varautuneet tilan-

teeseen, missä kriisin koittaessa emme saisikaan riittävästi energiaa. Tätä on hirvittävän vaikea uskoa, mutta kyllä se vahvasti mediaan viitaten ainakin näyttää siltä. Olemme Suomessa ajaneet omaa turvetuotantoamme alas itsepäisesti ja kauhealla kiireellä. Maksammeko idealistisesta puhtaudesta ja epärealistisista aikatauluista vielä kovankin hinnan? Miksi omavaraisuuden rakentaminen on ollut niin hidasta, mutta purkaminen tapahtuu sitten hyvinkin joutuisasti? Vaikuttaa välillä siltä, että vihersiirtymä vie meitä ojasta sinne kuuluisaan allikkoon, eikä siinä haluta huomioida muuttuvia turvallisuuspoliittisia tilanteita

kuten kuuluisi. Yhden ideaalin ja näkökulman toimet eivät välttämättä ole kokonaisuuden kannalta hyviä ja kestäviä kuitenkaan. Olisi pystyttävä huomioimaan myös omavaraisuus ja turvallisuus.

Toivon päätöksentekijöiden uskaltavan ottaa asioista vastuuta ja osaavan tekevän päätöksiä vihdoin ja nopeasti, katsoen meidän itsemme etua maan turvallisuuden ja varautumisen osalta. Esimerkiksi Nato-keskusteluista on jäänyt kuva, missä eri osapuolet syöttävät toisilleen vain tunneperäisiä purkauksiaan. Kiihkottomat faktat ovat jääneet taka-alalle. Onko ylipäätänsä sitä kuuluisaa keskustelua vielä edes käyty ja millaista sen sitten pitäisi olla, mistä tunnistaa sen oikean Nato-keskustelun? Tämä näyttäytyy harhaiselta ja sumealta. Varmaa kuitenkin on, että aikaa kuluu.

TOIVON ETTÄ TÄMÄ USVA JA HÄMÄRYYS Nato-asian tiimoille on tarkoituksella luotua, eikä se olisi sitä miltä se on näyttänyt. Toivon jostakin pöytälaatikosta löytyvän turvatakuut maallemme. Toivon myös pikaisia päätöksiä tehdä jotain. Valitettavasti toivo ei ole kuitenkaan äitynyt uskomisen asteeksi vielä, lievää henkilökohtaista skeptisyyttä on ilmassa. Reserviupseerien suunnalta on ainakin näytetty voimakkaan vihreää valoa puolustusliiton suuntaan.

Osoittaako presidentti johtajuutta, pystyykö eduskunta siihen vastaamaan, kenellä on parasta tietoa asiasta, kuka on laittanut exceliin plussat ja miinukset? Ainakaan se ei ole kansa, joka asiasta eniten tietää ja jolle vastuuta pitäisi sälyttää.

Ristiriitaista informaatiota on ilmassa paljon, niin Ukrainan sodan osapuolien propagandan kuin maamme sisäistenkin medioiden lausumana. Sodan osapuolten osalta ristiriitaisuuden ja tarkoitusperät ymmärtää paremmin suorana vaikuttamisen operaationa, mutta jos dosentit, professorit ja muut ns. asiantuntijat Suomessa puhuvat kukin omaa totuuttaan osin politisoituneidenkin silmälasiensa takaa, niin se vaikuttaa jo vaaralliselta ja manipuloivalta. Epätietoisuushan siinä kasvaa. Tässä ei varmaankaan kannata kuin yrittää pitää oma pää kylmänä ja ajatella rationaalisen selkeästi epärationaalisista asioista. Tämän näyttää ainakin kansalaisemme nyt oivaltaneen.

LOPUKSI VALTIOTASON POHDINNOISTA tutumpiin ympyröihin. Jäsenmäärät kasvavat piiriemme reserviläisyhdistyksissä Pohjois-Pohjanmaallakin, Puolustusvoimat saavat yhteydenottoja ja tiedusteluita, kuinka reserviläiset voisivat olla avuksi ja mukana. Tämä on hienoa. Me toimimme ja olemme kerhoissa jäseniäm-

me varten ja toisaalta jäsenet mahdollistavat toimintamme. Samaan aikaan kun reserviläisiä hakeutuu järjestötoimintaan, reserviläisiä hakeutuu myös siviilipalvelukseen ennätysvilkkaasti, mikäli Uutissuomalaisen taannoista juttua oli uskominen. Toki tuo siviiliin liikehdintä on aika marginaalista ja sen uutisoinnissa tiettyä sensaatiohakuisuutta, mutta mahdollisesti se indikoi jotain kriisiaikojen käyttäytymismallista.

Olisi mielenkiintoista tietää, millaisin vaikuttimin tämä reservin liikehdintä tapahtuu suuntaansa. Itselleni on toki helpompi ymmärtää liikehdintää maanpuolustuksen suuntaan kuin siitä poispäin. Ovatko nämä ihmiset tavallisia ja tolkkuja matti- ja maijameikäläisiä vai onko henkilöillä jokin erityispiirre tai motiivi, jonka nykyinen kriisitilanne on saanut laukeamaan suuntaansa? Ovatko Venäjän toimet muuttaneet maanpuolustushenkisten ihmisten prioriteetteja kilpaillun vapaa-ajan vieton osalta? Mitä ilmeisimmin nyt nähdään todella tärkeäksi osallistua reserviläistoimintaan ja sen koulutuksiin, aikaisemmin tälle kaikelle ei oikein tahtonut löytyä aikaa. Nyt lienee huomattu, ettei meitä pelasta kuin me itse ja silloin kannattaa kouluttautua vapaaehtoisen maanpuolustuksen piirissä kertausharjoituksia odotellessa.

POHJANPOIKA2/2022

MARIA VESTERINEN O U L U N S O T I L A S KO T I Y H D I S T Y K S E N P U H E E N J O H TA J A

a t t o u v 4 0 1

a s s e m o u S ä t ö y sotilaskotit

Tänä vuonna toukokuun seitsemäntenä päivänä tulee kuluneeksi 104 vuotta siitä, kun ensimmäinen sotilaskoti Helsingissä avasi ovensa. Näiden reilun sadan toimintavuoden ansiosta sotilaskotijärjestö on maamme vanhin yhtä-

jaksoisesti toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö.

SOTILASKOTITYÖN PÄÄTARKOITUS on ollut alusta asti sama: tarjota sotilaille raitis, monipuolinen ja Sotilaskotien perustaminen kehittävä vapaa-ajanviettovaihSuomeen sai alkusysäyksensä toehto. Aivan kuten nykyisinkin, ulkomaisten vaikutteiden innoit- sotilaskodeissa oli lehtilukusatamana. Tanskassa ja Ruotsissa lit, kirjastot ja mahdollisuus NMKY:t olivat järjestäneet soti- seurusteluun ilman ostopakkoa. laskotitoimintaa jo 1800-luvulla. Sotilaskodit ovat sotilasarvoista Norjaan aate rantautui 1900-lu- vapaita, tasa-arvoisia vyöhykvun alussa. Jääkärit tutustuivat keitä, joissa etuilua jonossa ei sotilaskoteihin koulutusreissul- sallita. Ensimmäiset sotilaskodit laan Lockstedtissa Saksassa ja sijaitsivat nykyajasta poiketen jääkäriupseerit Isakson ja Palo- kaupunkien keskustoissa. Sotiheimo kirjoittivat Suomeen pa- laat saattoivat hakeutua niihin lattuaan Suometar-sanomaleh- iltavapaillaan kahvittelemaan, dessä kannustavan artikkelin pelailemaan ja lueskelemaan ” Sotilaskoteja perustamaan” . lehtiä. Muistona yhteydestä jääkäreihin on sotilaskotityön tun- 1920-luvulla sotilaskotien työ nusvärinä säilynyt laajeni maastoharjoitusalueille. jalkaväen kaulus- Varuskunnat sijaitsivat asutuslaattojen ” jääkä- taajamissa ja kenttäolosuhteita rivihreä”väri. lähdettiin harjoittelemaan leirialueille. Ensimmäiset leirisotilaskodit sijaitsivat teltoissa, myöhemmin saatiin käyttöön leirialueiden kiinteät sotilasko-

SOTILASKOTIAUTO ON AINA TERVETULLUT NÄKY ERILAISISSA HARJOITUKSISSA JA TAPAHTUMISSA.

POHJANPOIKA2/2022

tirakennukset. Pitkään sotilaskotijärjestö vuokrasi maastotoimintaansa tarvittavat ajoneuvot. Maan ensimmäisen sotilaskotiauton hankki Kouvolan sotilaskotiyhdistys 1967. Se oli malliltaan samanlainen, kuin kauppa-autot, kuljettajaltaan linja-autokortin vaativa ajoneuvo. Tällä hetkellä sotilaskotijärjestöllä on 22 sotilaskotiautoa, jotka soveltuvat pitkänmallista

VUOSINA 1939‒1945 noin 3000 sotilaskotisisarta palveli etulinjan tuntumassa omissa kanttiineissaan tai yhdistetyissä sotilaskoti- ja lottakanttiineissa sekä joukkojen mukana liikkuvissa sotilaskodeissa. Kanttiineissa oli tarjolla korvikkeen, nisun ja tupakan lisäksi ohjelmallisia iltamia sekä kenttäpostipalvelut. Lisäksi sisarten ominta alaa oli järjestää sairasjunien kanttiinitoiminta juniin, jotka kuljettivat haavoittuneita kenttäsairaaloista sisämaan sotilassairaaloihin.

Sodat vaativat raskaan uhrin myös sotilaskotijärjestöltä. Talvisodassa kaatui kaksi Rannikkosotilaskotiyhdistyksen sotilaskotisisarta. Jatkosodassa menehtyi oululainen sisar Sallan rintamalla ja Syvärillä partisaaniosasto otti sisaren sotavangiksi. Hän pääsi kuitenkin palaamaan kotimaahan sodan loputtua. Kuusamon

Murtovaarassa tehdyssä partisaani-iskussa 5.7.1942 menehtyivät tarkastusmatkalla olleet Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Toini Jännes, kaksi sotilaskotisisarta sekä heidän kuljettajansa ja suojamiehensä. Heille järjestettiin sankarihautajaiset Helsingissä.

VUONNA 2021 järjestön jäseninä oli noin kaksikymmentä rintamalla palvellutta sisarta. Todellisuudessa sotatoimissa mukana olleita sisaria on varmasti elossa enemmänkin, mutta he eivät ole enää sotilaskotijärjestön toiminnassa mukana.

Sotien jälkeen Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestö määrättiin lakkautettaviksi, mutta sotilaskotijärjestö sai jatkaa toimintaansa. Järjestö on alusta asti sanoutunut irti kaikista poliittisista kytköksistä ja niin se tekee vielä tänäkin päivänä. Epäpoliittisuutensa vuoksi sotilaskotijärjestö säilyi, mutta sotilaskotipuvun käyttö muualla kuin sotilaskodeissa kiellettiin joksikin aikaa Tällä hetkellä Suomessa toimii 36 sotilaskotiyhdistystä. Yhteenlaskettu jäsenten määrä on noin 5000 sisarta ja veljeä. Miesten on ollut mahdollista liittyä vapaaehtoisjäseneksi 1990-luvulta lähtien. Sotilaskotityö on pääosin vapaaehtoisvoimin hoidettua, voittoa

tavoittelematonta yhdistystoimintaa, jonka toiminnan tarkoitus on varusmiesten ja reservin kertausharjoituksissa olevien palvelusviihtyvyyden tukeminen. Vapaaehtoistyön määrä normaalivuosina koko maassa on noin 170 000

tuntia. Toiminnalla saavutetut varat sijoitetaan varusmiesten hyvinvointiin. Sotilaskodit muun muassa pitävät yllä kirjastoja, hankkivat kuntosalilaitteita, kahvilippuja, stipendejä, lehtien vuosikertoja, uimalippuja ja muita urheiluvälineitä varusmiesten käyttöön. Oleellinen osa sotilaskotitoimintaa on alusta asti ollut jäsenten koulut-

taminen. Sotilaskotiyhdistykset ja Sotilaskotiliitto järjestävät yhdessä vapaaehtoisille sekä palkatulle henkilökunnalleen opetustilaisuuksia ja koulutusleirejä. Koulutusta on saatavilla esimies-, toimisto- ja arkistointitaidoista

maastotaitoihin ja ensiapukoulutukseen. Viimeisin isompi koulutus on helmikuussa 2021 pohjoisen alueen jäsenille järjestetty kuorma-autonkuljettajakoulutus. Tarkoituksena oli kouluttaa jäsenistön piiristä sotilaskotiauton kuljettajia käymällä ensin siviiliautokoulu ja sen jälkeen Puolustusvoimien c-ajolupakoulutus. Tällä tavoin saatiin koulutetuksi 30 uutta autonkuljettajaa yhdistyksiin. Sotilaskotityö on harrastuksena vertaansa vailla monipuolisuutensa, joustavuutensa sekä yhteishenkensä vuoksi. Sotilaskotiyhdistykset sekä Rajasotilaskotiyhdistyksen paikallisosastot ottavat jatkuvasti uusia jäseniä mukaan toimintaansa. Ohjeet liittymishakemuksen jättämiseksi saa kunkin yhdistyksen toimistolta.

PIKKUSISARET OVAT AKTIIVISESTI MUKANA ESIMERKIKSI LEIPOMASSA MUNKKEJA.

POHJANPOIKA2/2022

E E R O TA L A L A

PUHEENJOHTAJA PUDASJÄRVEN RESERVIUPSEERIKERHO

Pudasjärven Reserviupseerikerhon kuulumisia Tätä kirjoittaessani 24.2. 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kyllä Suomessa maanpuolustustahto ja koulutettu reservi sekä yleinen asevelvollisuus ovat edelleen paikallaan. Ei sitä olisi uskonut, että Euroopassa voisi toinen valtio hyökätä tekaistuin syytöksin toisen valtion kimppuun. Sivistyneeseen valtioon se ei mielestäni kuulu.

Vuonna 2022 kerhomme täyttää 70 vuotta. Tuleva juhlavuosi ja tapa, miten mahdollisesti juhlimme tätä vuotta, ovat vielä avoinna. Kerho perustettiin 3.12.1952 yhdessä Taivalkosken reserviupseerien kanssa. Taivalkoskella

perustettiin vuonna 1957 oma kerho. Kerhomme jäsenet asuvat osittain muualla kuin Pudasjärvellä. Pudasjärven osoite on 30 henkilöllä ja 19 henkilöllä on osoite muualla Suomessa. Kerhon väki vanhenee ja vain muutama jäsen käy vuosittain yleisissä kokouksissa. Ne nuoret, jotka käyvät RUK:n, siirtyvät opiskelemaan muualle Suomeen ja liittyvät siellä paikallisiin kerhoihin pääosin. Toiveena on saada erityisesti aktiivisia nuoria sekä naisia kerhon toimintaan mukaan.

ILAHDUTTAVAA ON OLLUT KUITENKIN se, että olemme olleet viimeisessä selvityksessä Poh-

jois-Pohjanmaalla ainut kerho, joka on pystynyt lisäämään jäsenmäärää. Yhteistyö muiden reserviläisjärjestöjen kanssa on saumatonta ja sitä tehdään hyvässä hengessä. Ainoastaan maanpuolustusnaisten toiminta on hiipunut ja käytännössä loppunut Pudasjärvellä, mistä olemme surullisia. Kerho osallistuu yhdessä reserviläisten kanssa perinteitä vaaliviin tapahtumiin sekä kunniatehtäviin. Järjestämme kunniavartioita, seppelpartioita ja lippuvartioita yhdessä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa yleensä kansallisena

veteraanipäivänä, kaatuneiden muistopäivänä, itsenäisyyspäivänä ja jouluaattona. Lisäksi kerhomme jäsenet osallistuvat varusmiesten kuljetuksiin kaksi kertaa vuodessa veteraanikeräysten yhteydessä silloin, kun Puolustusvoimat ovat mukana. Koronan aikana kerhomme jäseniä on osallistunut lipaskeräykseen kauppojen edessä, koska varusmiehiä ei ollut käytettävissä. Keräysten vastuuhenkilönä on nykyisin kerhomme jäsen. Normaalista poiketen olimme vuonna 2020 mukana Talvisodan päättymisen muistopäivänä sankarihaudoilla kunniavartiossa.

SOTILAALLISEEN KOULUTUKSEEN eli pääasiassa Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin osallistutaan Puolustusvoimien kutsun perusteella. Sotilaallisia valmiuksia palvelevaan MPK:n koulutukseen voidaan osallistua myös omasta aloitteesta niin kuin osa kerhomme jäsenistä on osallistunutkin. Hallitus kokoontuu keskimäärin 2‒4 kertaa vuodessa. Vuosikokouksia on ollut kaksi kertaa vuodessa. Kerhomme jäseniä on mukana Koillismaan kuntien Tammenlehvän perinnetoiminnan suunnittelutyössä. Osa jäsenistä osallistuu myös Senioriup-

VETERAANIKERÄYKSEEN OSALLISTUMINEN ON OLLUT KERHOLLE AINA TÄRKEÄÄ.

seerien toimintaan. Kerhomme luovuttaa vuosittain kunniamiekan vuodeksi jollekin kerhon jäsenelle, joka on omalla toiminnallaan osallistunut ja edistänyt kerhon toimintaa. Miekka on ollut kierrossa jo vuodesta 1983 alkaen. Kerho on anonut nyt viitenä vuotena toiminta-avustusta Pudasjärven kaupungilta ja saanut myös sitä. Siitä annamme suuren kiitoksen Pudasjärven

POHJANPOIKA2/2022

kaupungille. Avustuksilla olemme hankkineet mm. talvilämpösaappaita ja lumipukuja kunniavartion käyttöön. Käytämme avustusta myös ilmoituksiin ja kaatuneiden muistamisiin. Lisäksi olemme hankkineet uuden lainmukaisen asekaapin kerhon aseille.

KERHOLLA ON KÄYTÖSSÄ ASEITA ja ammuksia, joita voi lainata, jos on vastaaviin aseisiin liittyvä aseen kantolupa. Ammuksista peritään pieni korvaus. Kerho tilasi kaikille kerhoomme jäsenille valtakunnallisen Velcro-merkin vuonna 2020 ja postitti sen heille kiitoksena kuulumisesta kerhoon. Suunnitelmissa on yhdessä Taivalkosken ja Kuusamon kerhon kanssa tutustua kesällä 2022 Kuhmon taistelupaikoille, jossa Koillismaan kuntien miehet taistelivat. Toivottavasti retki toteutuu. Kunniavartioihin toivotaan vaihtuvuutta ja uusia vapaaehtoisia. Ilmoittautua voi kerhon puheenjohtajalle, milloin ja mihin tehtävään olisi käytettävissä. Myös hallitustoimintaan kaivattaisiin uusia toimijoita.

RAATTEENTIELLE TUTUSTUIMME NAISTEN JÄRJESTÄMÄLLÄ RETKELLÄ.

POHJANPOIKA2/2022

SEPPO SUHONEN

Aktiivinen maanpuolustaja Seppo Matilainen on poissa Reservin kapteeni Seppo Matilainen sai kutsun viimeiseen iltahuutoon 14.2.2022 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Hän oli syntynyt Kuortaneella 28.10.1941. Hän oli Matilaisen perheen vanhin poika. Isä toimi metsänhoitajana ja äiti puhelinkeskuksen hoitajana. Perheessä on kaksi nuorempaa veljeä, Vesa ja Esko. Sepon perhe asui Kuortaneella, muutti Ouluun Sepon ollessa 11-vuotias. Seppo kävi Teuvo Pakkalan koulua ja kirjoitti ylioppilaaksi Oulun Lyseosta. Seurasi opiskelu ammattiin ja valmistuminen opettajaksi Oulun Opettajainvalmistuslaitoksesta. Seppo ja Tuula menivät naimisiin vuonna 1967. Perheeseen syntyi neljä tytärtä, Seija, Pirjo, Paula ja Sirpa. Seppo toimi pitkään teknisten töiden opettajana Nuottasaaren koulussa.

Seppo Matilainen harrasti liikuntaa ja reserviläistoimintaa aktiivisesti. Liikunnassa suunnistus oli Sepolle mieluisa harrastus. Yksi hänen tytöistään kertoikin Sepon siunaustilaisuudessa lukuisista matkoista Jukolan viestin kilpailuihin eri puolille Suomea, matkoihin osallistui koko Matilaisen perhe. Tytöt olivat pienestä pitäen mukana suunnistusharrastuksessa. Suunnistukseen liittyen Seppo piti luonnossa liikkumisesta ja marja- ja sieniretket kuuluivat Matilaisen perheen elämään. Myös eräs hänen työkavereistaan kertoi, että Seppo tiesi parhaat marja- ja sienipaikat Oulun alueella ja lähiympäristössä. Vapaaehtoisessa maanpuolustus- ja reserviläistoiminnassa Seppo oli varsin aktiivinen. Hän toimi Lapuan Reserviupseeri-

Seppo M 28.10.1941

Matilainen – 14.2.2022

kerhon ja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin hallituksissa vuosina 1976‒1980. Lisäksi hän oli piirin urheilu-upseeri. Sepon ja Tuulan muutettua Lapualta Ouluun Seppo aloitti aktiivitoiminnan Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirissä ja Oulun Reserviupseerikerhossa alkaen vuodesta 1985. Edellä mainituissa järjestöissä hän toimi aluksi hallituksessa ja sittemmin puheenjohtajana ORUK:ssa 1994‒1996 sekä piirissä puheenjohtajana 1998‒2000. Lisäksi hän oli valtakunnan tasolla Reserviläisurheiluliiton hallituksessa 1991‒1994 ja Reserviupseeriliiton hallituksessa 1999‒2000.

Seppo oli pioneeri ja hän liittyi Pohjan Pioneerikiltaan 1982, jossa hän oli jäsenenä aina vuoteen 2016 saakka. Tuolloin hän totesi voimiensa heikkenevän, eikä pystynyt siitä syystä jatkamaan aktiivista toimintaansa killassa. Hän toimi killan hallituksessa 1991‒1998 välisen ajan ja sen jälkeen koulutustehtävissä killan järjestämissä vapaaehtoisissa koulutustapahtumissa ja MPK:n kursseilla. Koulutustehtävistä mainittakoon mm. hänen toimimisensa Kriso-kouluttajana. Seppo toimi Oulussa veteraanien hyväksi järjestettyjen li-

paskeräysten organisaattorina usean vuoden ajan. Veteraanit ja heidän työnsä itsenäisen Suomen hyväksi olivat Sepon sydäntä lähellä. Se kävi ilmi hänen pitämissään keräyksen koulutustilaisuuksien puheissa keräystä suorittaville varusmiehille ja reserviläisille.

SEPPO OLI VÄSYMÄTÖN PUURTAJA kaikessa vapaaehtoisessa maanpuolustus- ja koulutustyössä. Hän kaikissa tilaisuuksissa korosti liikunnan merkitystä sekä varusmiehille että reserviläisille. Oli ilo seurata hänen pitämiään koulutustapahtumia MPK:n kursseilla. Hän oli synnynnäinen kouluttaja, joka koki vastuullisuutta oppilaiden opetettujen asioiden omaksumisesta. Seppo oli omaksunut Pohjois-Pohjanmaalla vallitsevan asenteen kaikkien maanpuolustusjärjestöjen välisestä hyvästä yhteistyöstä yli järjestörajojen. Hänet palkittiin monilla huomionosoituksilla ja kunniamerkeillä hänen ansiokkaasta toiminnastaan maanpuolustuksen hyväksi. Sepon positiivinen elämän asenne ja valmius vapaaehtoistoimintaan jäävät elämään meidän kaikkien muistoissa. Otamme osaa Sepon läheisten suruun ja toivomme heille voimia surutyössään.

POHJANPOIKA2/2022

TA R J A L E I N O N E N -V I I N I K K A

MAANPUOLUSTUSNAISTEN POHJOIS-POHJANMAAN PIIRIN PJ.

Maanpuolustusnaisissa tapahtuu Koronahiljaisuus on taakse jäänyttä elämää. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on poikinut ennen kokemattoman yhteydenottoja jäsenhakemusten tulvan ympäri Maanpuolustusnaisten Pohjois-Pohjanmaan Piirin jäsenyhdistyksiä. Koko piirin alueella yhteenlaskettujen, uusien liittyjien määrä lasketaan useissa kymmenissä. Tähän kyselyjen ja neuvojen sekä koulutustarpeiden huutoon tullaan vastaamaan. Yhteydenottoihin vastataan niin puhelimitse kuin eri somekanavia pitkin. Erilaisia huolenaihei-

ta kuulemme myös kuntalaisilta ja niihin vastataan rauhallisesti. Suomessa on vuosien ajan varauduttu hyvin elämän pieniin ja suuriin kriiseihin. Kolmas sektori, kuten maanpuolustusjärjestöt, SPR, Vapepa sekä muut yhdistykset, on yhdessä eri viranomaisten kanssa rakentanut vuosien ajan kokonaisturvallisuutta. Työtä kokonaisturvallisuuden parissa tehdään herkeämättä myös Maanpuolustusnaisten taholla.

VOIMME RAUHALLISIN MIELIN keskittyä elämään tässä hetkessä ja palauttaa mieliimme, kuinka toimia häiriötilanteissa. Näitä

arkielämän häiriötilanteita ovat vaikkapa selviytyminen sähköttä tai kuinka hyödyntää kotivaraa. Kotivarasta olemmekin saaneet kouriintuntuvaa harjoitusta koronakriisin aikana.

Maanpuolustusnaisilla on tarjottavanaan kaksiportainen koulutusjärjestelmä, joka jakaantuu peruskoulutukseen sekä syventävään koulutukseen. Peruskoulutus on sananmukaisesti koulutusta, jonka suoritettuaan on hyvin selvillä oman liiton toimintaperiaatteista ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintakentästä. Peruskoulutuksessa suori-

NAISTEN VALMIUSLIITON PIKKUNASTA FANNI -HARJOITUKSESSA OPETELLAAN RUUAN VALMISTUSTA ISOLLE JOUKOLLE.

tetaan MNL:n oma tyyppikurssi, Arjen Turvallisuus -kurssi. Kurssi kehittää osallistujan arjen turvallisuustaitoja mm. hätäensiapu, alkusammutus, kotivara jne.

Lisäksi peruskoulutuskokonaisuuden tulee sisältää muuta varautumiskoulutusta, jolla lisätään turvallisuustaitoja. Koulutuskokonaisuuden jälkeen on suorittanut perustiedot- ja taidot ja omaa hyvät turvallisuustaidot. Peruskoulutusosion suorittami-

sen jälkeen on oikeutettu saamaan suorituksestaan peruskoulutusmerkin.

KOULUTUSTARJONNASTA LÖYTYY myös syventävän koulutuksen osiot. Osiossa harjaannutaan valittuun tehtävään sekä harjoituksissa että normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Syventävät koulutusosiot ovat vaativampia kokonaisuuksia ja niiden suorittamisesta saa koulutusmerkit.

Jokainen jäsen rakentaa itselleen oman koulutuspolun kiinnostuksensa mukaisesti. Kouluttautumiseen kannustetaan ja koulutusta tarjotaan, mutta välttämättömiä ne jäsenyyden kannalta eivät ole.

Turvallisuus on arjen tekoja ja turvallisuus kuuluu kaikille. Olet lämpimästi tervetullut mukaan Maanpuolustusnaisiin!

POHJANPOIKA2/2022

ROOPE VUONTISJÄRVI

PUHEENJOHTAJA OULUN RESERVIUPSEERIKERHO RY.

ORUK:ille uusi puheenjohtaja Olen Oulun Reserviupseerikerhon uusi puheenjohtaja, Roope Vuontisjärvi, reservin luutnantti. Olen syntyjäni paljasjalkainen oululainen, 26-vuotias ja opiskelen hammaslääketiedettä viimeistä edellistä vuotta. Järjestötoimintaa ja hallitustyöskentelyä harrastettuani mielestäni riittävästi uskalsin esittää ajatuksen ORUK:n puheenjohtajaksi lähtemisestä ja se ilokseni otettiin vastaan kannatetusti. Alkuvuoden olen saanutkin nyt kasvatella jalkojani täyttämään edeltäjäni suuria saappaita. Painopisteitä

toimikaudellani olen suunnitellut olevan jäsenistön kenttäkelpoisuuden ja kerhon viestinnän kehittäminen. Yhteistyötä muun maanpuolustuskentän kanssa unohtamatta. Viestintä tällä hetkellä näkyy jäsenkirjeen ulkoasussa ja hieman aktiivisemmassa somejulkaisutahdissa.

KENTTÄKELPOISUUDEN KEHITTÄMISEKSI aloitimme ORUK:n viikkolenkit, jonne ovat tervetulleita myös kaikki muut kynnelle kykenevät alueen reserviläiset. Lähtöpaikka on Tuiran uimaranta, aika joka tiistai kello 18. Tavataan

lähtöpaikalla ja sovitaan porukat ja tahdit niin, että voidaan harrastaa yhdessä ja kehittää peruskestävyyttä.

Kuluva vuosi alkoi edelleen koronauutisten sävyttämänä. Pari viikkoa sitten korona kuitenkin unohtui ja otsikot täyttyivät Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Toimintaamme pitkään rajoittanut pandemia alkaa näyttää hellittämisen merkkejä, ja toimintaa pystymme järjestämään ja suunnittelemaan jo vapaammin – ja hyvä niin, sillä jälkimmäisenä mainittu uutisotsikoiden aihe on

ORUK:n hallitus 2022

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oruk.fi

PUHEENJOHTAJA

Roope Vuontisjärvi p. 050 412 8226

SIHTEERI

AMPUMAUPSEERI

Kai Kunnari

Timo Niinikoski

TIEDOTUSUPSEERI

HARJOITUS- JA MAJAUPSEERI

Petri Annala

AMPUMAUPSEERI

Timo Niinikoski TALOUSUPSEERI

Markku Hentilä

herättänyt valtavaa mielenkiintoa vapaaehtoista maanpuolustusta kohtaan ja MPK-kurssit täyttyvät lähes silmänräpäyksessä.

SEURAAVA SUUREMPI PONNISTUS kerholta on 7.5. järjestettävä Toimintapäivä, joka ei ainakaan vielä kirjoitushetkellä ole avat-

Rauno Malinen

JÄSENUPSEERI

Ari Vuolteenaho p. 044 544 6202

YHTEISTOIMINTAUPSEERI

Matti Rinnekangas

KILPAILU-UPSEERI

Lasse Majava

LIIKUNTA- JA NUORISOUPSEERI

Kerhoupseeri

Juho Niva

Mika Mylly

tuna Koulutuskalenterissa. Ampumatoiminnassa järjestämme MPK-ammuntoja, osallistumme Piirien kilpailujen järjestelyihin sekä 2.7. käytäviin reserviläisammunnan Suomenmestaruuskilpailujen organisaatioon pistooliammunnan ja johdon osalta.

”Mitä minä voisin maan hyväksi tehdä?”, suomensi Puolustusvoimien komentaja kenraali Timo Kivinen J.F. Kennedyn sanat. Nuo sanat ovat ajankohtaisia ja niitä on meidän hyvä pohtia. Mitä me voisimme maan hyväksi tehdä? Yhtenäisyydessä on vahva viesti ja suuri voima.

POHJANPOIKA2/2022

ORUK Toimikunnat ja jaokset vastuuhenkilöineen 2022

Hallitustyöskentelyn lisäksi on useita toimikuntia ja jaoksia, jotka tekevät töitä jäsenkuntamme hyväksi. Toimikuntiin on mahdollista liittyä myös kesken vuoden, jos sinulla on kiinnostusta seurata kerhomme toimintaa vielä lähempää. Toimikuntien ja jaosten vetäjät ovat kerhon hallituksen jäseniä, joiden yhteystiedot löydät kotisivuiltamme. AMPUMA- JA KILPAILUJAOS: Timo Niinikoski, Lasse Majava. Vastaa kerhon ampuma- ja kilpailutoiminnasta, asekaluston ylläpidosta ja toiminnan kehittämisen esityksistä.

HARJOITUSTOIMIKUNTA: Rauno Malinen. Suunnittelee ja toteuttaa kerhon järjestämisvastuulla olevat harjoitukset yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa, mm. Vänrikki- ja toimintapäivä.

KUNNIARYHMÄ: Juho Niva. Vastaa huomionosoitusten, lippulinnojen ja kunniavartioiden järjestelyistä sekä näihin liittyvästä kalustosta ja materiaalista.

MAJATOIMINTA: Rauno Malinen, Petteri Närä. Suunnittelee ja toteuttaa upseerimaja Rokulin kuntoon ja huoltoon liittyvät ylläpidolliset toimet sekä hankeohjelmat ja ylläpitää majan varaustoimintaa. Raportointi hallitukselle. NUORISO- JA LIIKUNTATOIMIKUNTA: Mika Mylly. Vastaa jäsenille tarjottavista nuoriso-, reserviläisurheilu- ja liikuntatapahtumista sekä niiden kehittämisestä.

PALKITSEMISTOIMIKUNTA: Roope Vuontisjärvi ja Ari Vuolteenaho. Jokainen hallituksen jäsen suunnittelee ja esittää omalta vastuuosaltaan toimikunnalle ansiomitalein ja muutoin palkittavat.

SENIORIUPSEERIT: Juhani Niva. Toimii ORUKin senioriupseerien yhteyshenkilönä kerhokohtaisissa senioriupseeritoiminnoissa sekä veteraani- ja perinnetyössä. PPSU yhteysupseeri. TIEDOTUSRYHMÄ: Petri Annala, Roope Vuontisjärvi.

90 V JUHLAVUODEN TOIMIKUNTA: Roope Vuontisjärvi.

Ampumatapahtumat keväällä 2022

Tervetuloa mukaan!

Ilmoittaudu ja osallistu Oulun Reserviupseerikerhon järjestämiin ammuntoihin ja kilpailuihin:

https://www.oruk.fi/2022/03/30/oulun-reserviupseerikerhon-jarjestamat-ampumatapahtumat/

POHJANPOIKA2/2022

TIMO RONKAINEN

OULUN RESERVILÄISET RY

Oulun reserviläiset 70 vuotta Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta Oulun Reserviläisten perustamisesta. Yhdistys on perustettu 12.11.1952 nimellä Oulun Reservin Aliupseeryhdistys. Ensimmäisenä puheenjohtajana, vuosina 1952‒1954 toimi Yrjö Forss. Alku vuosikymmeninä toiminnassa oli mukana pääasiassa sodissa mukana olleita reservin aliupseereita. Jäseniä oli alkuun muutama kymmenen. Siitä on jäsenmäärä kasvanut merkittävästi. Tällä hetkellä yhdistyksessä on jäseniä yli tuhat. Viime viikkojen aikana jäsenkehitys on suorastaan räjähtänyt. Viimeisen kuukauden aikana on tullut hakemuksia noin 150.

Juuri kun vaikuttaa siltä, että korona hellittää, on Euroopassa käynnissä konflikti, joka panee monen kansalaisen miettimään, mitä Suomen lähialueella tulee

tapahtumaan. Tämä on aiheuttanut monille huolta, ja kyselyjä on tullut siitä, miten voimme osallistua tai liittyä mukaan reserviläisten toimintaa. Samalla halutaan nostaa omaa sotilaallista valmiutta. Tämä on varmasti monen hyvin suuri huoli lähikuukausien aikana.

JUHLAVUOTTA ON JO KULUNUT jonkin aikaa, mutta varsinaista toimintaa ei ole vielä saatu käynnistettyä. Vuoden mittaan on tavoitteena järjestää useita tapahtumia tai olla mukana näkyvästi erilaisissa yhteisissä tilaisuuksissa. Varsinainen yhdistyksen 70-vuotisjuhla on 12.11.2022. Juhlan ohjelmaa ollaan muokkaamassa parasta aikaa. Juhlaan on juhlapuhujaksi pyydetty Reserviläisliiton puheenjohtaja, ja Lapin sotilassoittokunta on varattuna. Juhlapaikaksi on saatu

Aleksinkulman isosali. Vuoden aikana olevista tapahtumista tullaan tiedottamaan yhdistyksen nettisivulla sekä vuoden mittaan lähetettävillä jäsenkirjeillä. Yksi juhlavuoden merkkitapahtumista on 2.7. ORUK:n kanssa yhdessä järjestettävä RESUL:n RA-ammunnan SM-kilpailut. Kilpailuun tarvitsemme toimitsijoita. Mikäli olette kiinnostuneet tulemaan toimitsijaksi, ottakaa yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan tai sihteeriin.

KESÄN AMMUNNAT tullaan aloittamaan yhteistyössä Maanpuolustuskoulutuksen kanssa huhtikuun loppupuolella. Tapahtumiin ilmoittautuminen tapahtuu MPK:n sivujen kautta. Tietoa harjoitusammuntapäivistä löytyy myös yhdistyksen sivuilta.

Myös uudet jäsenet toivotamme tervetulleiksi toimintaan. Mikäli teillä on jotain toiveita tai olette halukkaita osallistumaan tapahtumien järjestämiseen, ottakaa rohkeasti yhteyttä. Tavoitteena on yhdistyksen toiminnan monipuolistaminen, muun muassa yhteisiä liikunta- ja kuntoilutapahtumia kehittämäl-

lä. Liikunta oli takavuosina hyvinkin merkittävässä asemassa. Samoin aatteellista toimintaa oli monipuolisesti. Molemmat on jääneet viimevuosien aikana hieman taka-alalle. Lähinnä aktiivisten vetäjien puuttuessa. Vietetään maailmantilanteesta huolimatta erinomainen juhlavuosi.

KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN LIPPULINNA INTIÖSSÄ.

OLLI ALHO

POHJANPOIKA2/2022

M A R K K U M I K KO N E N

POHJOIS-POHJANMAAN RESERVILÄISPIIRIN TOIMINNANJOHTAJA

Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin kuulumisia Vuosi 2022 käynnistyi vapaaehtoisen maanpuolustuskentän toimintojen pikkuhiljaa normalisoitumisen merkeissä. Mutta aina näyttää tapahtuvan uutta ja ennakoimatonta. Koronan heikentymisen mukanaan tuoma positiivinen väre vaihtui Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan tuomiin epävarmuustekijöihin jopa koko Euroopan turvallisuuskehikossa. Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa 11.3. Venäjän hyökkäyksen avaavan uusia rahahanoja Puolustusvoimille jopa satojen miljoonien edestä. Armeija tarvitsee Timo Kivisen mukaan enemmän upseereita, mutta myös siviilejä ollaan palkkaamassa lisää. Kertaushar-

joitusten määrää on tarkoitus myös lisätä.

SUOMALAISISSAKIN HERÄSI aiheellinen huoli tulevaisuuden epävarmoista näkymistä ja tämä näkyy osaltaan myös yhteydenotoista reserviläisliittoihin, piireihin ja varsinkin yhdistyksiin. Reserviläisliitosta kerrottiin, että jäsenmäärän kasvu oli maaliskuun alkupuolella peräti noin 3000 uutta jäsentä. Vuosien 2015‒2021 välisenä aikana jäsenmäärä on kasvanut 3000 henkilöllä ja alkuvuonna 1.1.‒8.3.2022 jäsenmäärä on kasvanut näin lyhyessä ajassa jo saman verran. Pohjois-Pohjanmaalla uusia hakemuksia on tullut samassa suhteessa reippaasti yli 100 kappaletta maaliskuun puoliväliin mennessä.

Niin uudet kuin vanhatkin jäsenet odottavat liitolta ja yhdistyksiltään järkevää ja ajan haasteisiin vastaavaa monipuolista toimintaa. Liitto onkin ilmoittanut omalta osaltaan järjestävänsä muutamia maksuttomia webinaareja kevään aikana sekä tiedottavansa muutoinkin jäsenille eri kanavia pitkin mahdollisuuksista kouluttautua ja mistä on haettavissa tietoa. Webinaarit sisältävät asiantuntijoiden esitelmiä kokonaisturvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista teemoista.

Ensimmäinen webinaari pidettiin 23.3. yhteistyössä MPK:n kanssa sen koulutustarjonnasta ja miten hakeudutaan kouluttajaksi. Toinen webinaari pidettiin 29.3. aihepiireinään väestönsuojelu ja

kalliosuojakoulutus yhdessä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kanssa. Kolmas webinaari pidetiin 4.4. tietoiskuna Selviydy 72 h -konseptista ja kouluttajakoulutuksesta yhdessä SPEK:n kanssa.

KULUVAN VUODEN AIKANA toteutetaan myös jo kolmatta kertaa lukiolaisille suunnattu Turpotietäjä -kilpailu. Alkukilpailu perjantaina 7.10. ja finaali Helsingissä talvisodan alkamisen muistopäivänä 30.11. Kilpailu on äärimmäisen tärkeä nuorten maanpuolustustietämyksen ja maanpuolustustahdon vahvistamisessa. Kilpailun avulla viedään turvallisuuspoliittisten kysymysten lisäksi myös tietoa reserviläistoiminnasta nuorille sukupolville. Kilpailu on myös omiaan lisäämään liittojemme tunnettuutta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa näinä maailmanpoliittisestikin epävakaina aikoina.

Lopuksi Reserviläinen-nettilehden ohje maanpuolustustoiminnasta kiinnostuneille kyselijöille Reserviläinen kokosi yksinkertaistetun listan, joilla maanpuolustustoiminta ei jää pelkästään liittoon liittymisen tasolle. Reserviläisistä on moneksi!

1. Liity paikalliseen reserviläisyhdistykseen 2. Osallistu MPK:n järjestämään koulutukseen 3. Päivitä osaamisesi Puolustusvoimille 4. Laita kotivara kuntoon 5. Tee sitoumus paikallisjoukkoihin 6. Pidä huolta omasta jaksamisesta

Toivotan kaikille vapaaehtoisella maanpuolustussaralla työskenteleville yhdistyksille, jäsenille, yhteistyökumppaneille ja kaikille Pohjanpojan lukijoille toimeliasta ja aurinkoista kevättä ja aktiivista toimintavuotta!

POHJANPOIKA2/2022

PETTERI NÄRÄ M A J A I S Ä N TÄ

25.2.2022 PERJANTAI Täällä se taas meitä odotti lumen keskellä, valmiiksi lämmitetty ja rauhaisa maja irtautua hetkeksi arjesta. Eilen Venäjä hyökkäsi raukkamaisesti Ukrainaan eikä kammottavilta ajatuksilta voinut välttyä täälläkään.

Jälleen kerran, niin kuin joka vuosi tässä helmikuun viimeisenä viikonloppuna, majatoimikunnan talvioperaatioihin erikoistuneena iskuryhmänä saavuimme majalle. Kaivauduimme itseämme lainkaan säästämättä Rokuan mahtihankien poikki avataksemme Upseerimajan jälleen uuteen uljaaseen kauteen. LAITURILLA OLI NIIN PALJON LUNTA, ETTÄ SEN KANNELLA OLI JO VETTÄ. LUMITYÖT TEKI PORUKAN NUORIN JA ENERGISIN JÄSEN ESA. LUNTA ON RIITTÄNYT TÄNÄ TALVENA MYÖS ROKULIN LINTUASUMUSTEN KATOILLE. UPSEERIMAJAN KUISTIN TILANNE LUMITYÖRYHMÄN SAAPUESSA. HIKI TULI PELKÄSTÄ ASIANTILAN TOTEAMISESTA.

SAMPO PUOSKARI M A J AT O I M I K U N TA L A I N E N

Kuten aina ennenkin, tämä ensimmäinen päivä oli se raskain. Piti lapioida, kolata ja harjata, että pääsi edes majan ovea aukaisemaan. Tavarat sisään ja savuhormien lämmityksen aloitus oli seuraava juttu. Samalla kun hormeja aukaistiin uuteen kauteen, saunapolku, terassi, huussi ja liiteri kaivettiin lumesta esiin. Saunan kiuas ja pata nuohottiin karstoista, kynsitulet tulipesiin sytyteltiin. Ehti jo pimeys tulla siinä, kun laituria vapautettiin viimeisistä nuoskalumista. Avannon teko oli tänä vuonna helppoa, vettä oli jäällä ja kairassa hyvä terä. Saimme saunaan kylpyvedet. Koko päivän hiki virtasi ja lumi lensi, taukoja ei pidetty. Pesulasta tuodut peitot, täkit ja matot saimme paikoilleen imuroituun ja mopattuun, siistittyyn majaan. Sisälläkin alkoi näyttää siltä miltä sen kuuluukin. Kuten aina sydäntalven jäljiltä, sauna lämpeni tavallista hitaammin. Oli hyvin aikaa pysähtyä ja hieman syödä. Edellisiltana ennakoiden oli porokeitto jo valmiiksi keitelty. Helposti sen lämmitimme ja nälkäisinä söimme.

Vielä sai pirtin irtoileva ovenkahvakin ammattimieheltä korjauksen, mutta eipä me oikein muuta sitten jaksettukaan enää tehdä, paitsi saunoa.

POHJANPOIKA2/2022

26.2.2022 LAUANTAI Niin oli herätessä paikat syväjumissa ja kolotusta kaikilla. Huomasimme tehneemme eilen jotain. Mutta ei auttanut, hommia oli jatkettava valoisan ajan ollessa kuitenkin varsin lyhyt. Jälleen otimme lapiot ja kolat kouriimme. Grillauspaikan metrinen hanki sai väistyä, olisi siinä nyt hyvä makkarat paistella, syntyneessä lumipoterossa. Liiterin katolla piti liiat lumet pudotella. Samoin majan seinustat piti kaivaa lumikäytävin esiin. Teimme polttopuita ja täytimme puulaarit. Tarkastimme lamput ja vaihdoimme palaneet. Vanhat kiuaskivet saivat väistyä uusien tieltä. Vanhoilla täydensimme grillauspaikan vierukset. Kaikenlaista oli pientä säätöä ja laittoa ja niin oli taas iskuryhmän takit varsin tyhjinä. Päätimme lämmittää saunan jo aikaisemmin, halusimme malttamattomina päästä testaamaan uudet kivet. Saunaa odotellessa söimme hiillokselta makkarat. Näissä eräolosuhteissa ne maistuivat erityisen hyviltä. Saunan jälkeen lauantain alkava ilta jatkui sota-ajan iskusävelmiä kuunnellen, ne jotenkin sopivat tähän ympäristöön ver-

rattomasti. Nuotiopaikalle ajateltu kokonaisen kanan grillaus vaihtui takassa paistettavaan versiointiin. Ei meistä kukaan enää halunnut lumen keskelle palata. Paistoa edelsi julma teurastus, missä kanasta muotoutui halkaistu versio halsterointia varten. Jälleen kerran ruoka oli hyvää ja seura vielä parempaa. Ei tarvinnut kauaa untakaan houkutella.

27.2.2022 SUNNUNTAI Jos oli eilen paikat syväjumissa, niin nyt tänään olimme vielä syvemmällä. Tämä sunnuntai se on aina Rokulissa käyntien huonoin päivä. Pitää lähteä pois. Takaisin kavalaan maailmaan. Vanhalla rutiinilla iskuryhmä jakoi tehtävät ja lähti niitä suorittamaan. Tulipesät puhtaiksi tuhkasta, astiat tyhjäksi vesistä, puulaarien tarkastukset, imurointi ja siivoustoimet, roskat tienvarteen, autoihin pakkaus, ikkunaluukut kiinni, laitteet pois pistorasioista, valot pois ja maja lukkoon. Vaikka reissu oli vuoden rankin taas, niin kivaa majalla oli silti. Emme me kauheasti ehtineet tehdä, mutta kaiken heti tarpeellisen. Jatketaan sitten taas keväämmällä.

Rokuan laulu

Rokua on saanut virallisen nimikkol

Pauli Haapalaisen esittämänä Rok lu on kaunis valssi, joka sopii e Rokulissa kävijöiden kuunneltava lun tarinassa ja sävelissä kuvataan Rokuan kansallispuiston kaunista retkeilijän ja matkailijan silmin k

Laulun on säveltänyt Heimo Saksio tanut Matti Kalliokoski ja sovittanu Pelkonen. Laulun on tuottanut Sax 2022.

Rokuan laulu on ensimmäinen s kaisu syksyllä 2022 julkaistavalta p toalbumilta ” Heimo Saksion säve

Laulu löytyy YouTubesta: CD:tä ol mittamassa majalle kevään aikana.

KIUASKIVIEN VAIHTO OLI TARKKAA TYÖTÄ. MAJAISÄNTÄ KANTOI ASIASTA VASTUUN.

SAUNAPOLUN AVAAMINEN TEHTIIN LOPULTA KAHDESTA SUUNNASTA EDETEN. MAJAISÄNTÄ OLI KUITENKIN ALOITTEELLINEN.

laulunsa!

kuan lauerityisesti aksi. Laun upeasti a luontoa koettuna.

o, sanoitut Rauno x-Julkaisu

singlelohpitkäsoitellyksiä” .

llaan toi.

POHJANPOIKA2/2022

SEPPO SUHONEN

Talvisodan päättymispäivän tilaisuudet Oulussa Talvisodan päättymispäivänä 13.3.2022 järjestettiin koronarajoitusten helpottaessa seppeleenlaskutilaisuus Oulussa Sankarihautausmaalla. Nyt tuli kuluneeksi 82 vuotta talvisodan päättymisestä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakomppania (PPMAAKK) oli asettanut kunniavartion muistomerkille. Maanpuolustusjärjestöjen lippulinnassa oli yli 20 eri järjestöjen lippua. Kärjessä oli kielekkeinen valtiolippu, jonka kantajan ja lippuvartion oli asettanut PPMAAKK. Seuraavana oli Suomen lippu, jonka kantajan ja lippuairuet oli asettanut Oulun Reserviupseerikerho (ORUK). Lippulinnan joh-

tajana toimi Tuomas Lipponen, myös ORUK:sta.

Rovasti Hannu Ojalehto piti hartauspuheen. Hän totesi puheessaan muun muassa, että ”Te kunnioitetut sotiemme veteraanit ja koko sotasukupolvi jätätte ja olette jo jättäneet elämänne suuressa kertomuksessa meille jälkipolville sellaisen henkisen arvoperinteen, jonka vaaliminen on meidän velvollisuutemme. Tällaiset kunniakäynnit sankarihaudoillamme ovat tärkeä tapa tämän perinteen vaalimista. Viime viikkojen tapahtu-

mat Ukrainassa kertovat karua kieltään siitä, miten hauras rauhantila tänäkin päivänä voi olla. Ja se on sitä myös aivan tässä lähiympäristössämme, Euroopassa. Käynnissä olevaa Ukrainan sotaa on verrattu meidän talvisotaamme. Ja vaikka niiden välissä on melkein vuosisata, niin hämmästyttävässä määrin niissä löytyykin samankaltaisuutta.”

VETERAANI- JA MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖJEN YHTEISTÄ SEPPELETTÄ OVAT LASKEMASSA VASEMMALTA ONNI TOLJAMO, KARI AHOKAS JA VALTTERI BÄCKSTRÖM

OPETUSNEUVOS MATTI ROSSI PITÄMÄSSÄ ESITELMÄÄ ” TALVISOTA”

VETERAANIJÄRJESTÖJEN JA MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖJEN yhteisen seppeleen laskivat kunnioitetut sotaveteraanit Onni Toljamo (Oulun Rintamaveteraanipiiri ry) ja Valtteri Bäckström (Oulun Sotaveteraanit ry) sekä Kari Ahokas (Oulun Rintamaveteraanipiirin pj. ja maanpuolustusjärjestöjen edustaja). Puolustusvoimien seppeleen laskivat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Vesa Värjyvirta ja asevelvollisuussektorin johtaja majuri Antti Jokinen.

Oulun sankarihautausmaalla oli yli sata maanpuolustushenkistä oululaista seuraamassa tilaisuutta.

Talvisodan päättymisen vuosipäivä jatkui keskustassa seurakuntatalolla kahvitilaisuuden muodossa. Oulun Sotilaskotiyhdistyksen sisaret toteuttivat kahvitarjoilun. Vuosipäivä jatkui opetusneuvos Matti Rossin esitelmällä ”Talvisota”. Matti Rossi käsitteli esitelmässään talvisotaa varsin laajasti ja asiantunte-

muksella viitaten myös käynnissä olevaan sotatilaan Ukrainassa ja näiden tapahtumien yhtäläisyyksiin.

ESITELMÄTILAISUUDEN JUONTAJANA toimi Pohjois-Pohjanmaan Senioriupseereitten puheenjohtaja Seppo Suhonen. Hän välitti tuomiorovasti Satu Saarisen lähettämän tervehdyksen juhlayleisölle. Tuomiorovasti Satu Saarinen lähetti lomamatkalta sähköpostia ja ”pyysi välittämään lämpimät ja kunnioittavat terveiset sotiem-

POHJANPOIKA2/2022

MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖJEN LIPPULINNA, VASEMMASSA REUNASSA LIPPULINNAN JOHTAJA TUOMAS LIPPONEN

me veteraaneille. Hän toteaa, että nyt tuntuu erityisen merkittävältä saada juhlia talvisodan päättymispäivää vapaassa isänmaassa. Hän esittää kiitoksensa veteraanisukupolvelle itsenäisestä isänmaasta ja näihin kiitoksiin varmasti kaikki seurakuntatalolla olevasta juhlayleisöstä yhtyivät. Tuomiorovasti Saarinen kehottaa meitä rukoilemaan Ukrainan puolesta, että

sota päättyisi sekä isänmaamme puolesta, että säästyisimme sodasta ja saisimme elää rauhassa itsenäisessä isänmaassa.” Seppo Suhonen kertoi tilaisuuden lopuksi muista lähiajan tapahtumista ja niiden aiheista Oulussa. Edellä esitetyt tilaisuudet koordinoi Pohjois-Pohjanmaan Senioriupseerit PPSU.

Talvisodan päättymisen vuosipäivän iltana klo 19 oli Oulun Tuomiokirkossa Oulun Tammenlehväkuoron (entinen Oulun Sotaveteraanikuoro) kirkkokonsertti. Tilaisuuden avasi kuoron puheenjohtaja Paavo Saari. Kuoroa johti kuoron kapellimestari Mihkel Koldits, solistina Osmo Kaveri. Kuoro esitti 12 musiikkikappaletta. Lisäksi kuoro ja juh-

layleisö lauloivat yhdessä virret ”Soi kunniaksi Luojan” ja ”Sun kätes Herra voimakkaan”. Solisti Osmo Kaveri esitti ”Evakon laulun”. Rovasti Hannu Ojalehto (Oulun Sotaveteraanit ry:n pj.) piti muistopäivän puheen, jossa hän käsitteli Talvisotaa varsin laajasti. Tuomiokirkkoon oli saapunut yli 400 maanpuolustushenkistä oululaista.

KIELEKKEISEN VALTIOLIPUN LIPPUVARTIO JA SUOMEN LIPUN AIRUET JA LIPUN KANTAJA.

POHJANPOIKA2/2022

PA S I V I R TA

PIIRIPÄÄLLIKKÖ POHJOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUSPIIRI

Kursseille ilmoittautumiset ovat kasvussa Olemme kohta taistelleet koronaa vastaan kaksi vuotta ja juuri kun kaikki näytti kääntyvän parempaan suuntaan, niin Venäjä päätti hyökätä Ukrainaan ja koko maailman kirjat näyttävät olevan sekaisin. Kukaan meistä ei pysty ennustamaan oikeaa lopputulosta, miten kaikki tulee päättymään. Se on kuitenkin varmaa, että Suomessa on varauduttava kaikkeen sellaiseen toimintaan, jota yhteinen 1340 km:n raja Venäjän kanssa meille aiheuttaa. Tätä kirjoittaessani hyökkäyksen alkamisesta on kulunut

kaksi viikkoa ja vapaaehtoinen maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuuskoulutus kiinnostaa nyt ennennäkemättömällä tavalla. Viimeisen kahden viikon aikana on tullut monenlaisia kyselyjä ja yhteydenottoja, miten toimintaan pääsisi mukaan. Samoin on tullut esityksiä uusista kurssiavauksista. Useat kurssit ovat esimerkiksi maaliskuun ja huhtikuun osalta täynnä ja osa ihmisistä jonottaa päästäkseen kursseille. Tämän perusteella voidaan todeta, että suomalaisten kokonaismaanpuolustustahto on voimakkaasti noussut kaiken tapahtuneen vuoksi.

ITSE OLEN ESIMERKIKSI SAANUT 72 tuntia koulutuksen, jossa varaudutaan tarvittaessa noin 3 vuorokauden poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Monesti tuntuu, että mitä sitä turhaan, eihän meillä sähköt ole normaalisti poikki yhtä tuntia kauempaa. Tähänkin asiaa olisi varmasti syytä varautua. Kuinkahan moni meistä on varautunut patteriradioon, jollei saakaan ladattua älykännykkäänsä ja ainoa yhteys ulkomaailmaan voisi olla se patteriradio. Edelleen mitä muita tarvikkeita kotona olisi syytä olla tai mikä on kotivara? Kaikkia edellä luettelemiani asioita voidaan kouluttaa esimerkiksi

”Tehdään turvallisuutta yhdessä”

MPK:n kursseilla. Mikäli sinusta tuntuu, että lähipiirisi tai ystäväsi kaipaisivat koulutusta, niin ole yhteydessä MPK:n henkilökuntaan, niin alamme suunnitella tarvittavia kursseja.

Reserviläisten suuntaan meillä on useita kursseja avoinna ja ainakin ampumatoimintaa pyrimme lisäämään, jos vain saamme kursseille vetäjiä. HIUKKA2022 harjoitus pidetään 10.-12.6.2022 ja sen kurssit tulevat avautumaan maaliskuun puolen välin tienoilla, joten tarkkailepa kurssikalenteria. Hyvin todennäköisesti löydät

tuosta harjoituksesta sinua kiinnostavia kursseja.

Eurooppaa koettelevan sodan myrskyissä meidän suomalaisten on syytä pitää pää kylmänä. Sinun tulee huolehtia, että perheesi, lähiomaisesi ja ystäväsi pysyvät rauhallisina ja saavat mahdollisimman oikeaa tietoa. Meidän kaikkien on syytä muistaa, että mediasta tulevaa tietoa pitää analysoida ja siihen on suhtauduttava varauksellisesti, koska usein miten se on tarkoitushakuista. Pandemian alussa wc-paperi loppui ja nyt ovat joditabletit loppu. Tässäkin kohtaa

pitää muista, että yhteiskunnan tehtävä on ohjata, miten meidän kussakin tilanteessa on toimittava. Hyvää omatoimista varautumista on kotivara, hieman käteistä rahaa ja tarvittava kouluttautuminen, mikäli kokee sitä tarvitsevan. Nuorin tyttäreni kysyi viikko sitten, mihin hän voisi osallistua. Totesin: ”mene vaikka kyberperuskurssille”. Maanantaina oikein säikähdin, kun huomasin hänen ilmoittautuneen ko. kurssille. Kaikesta huolimatta toivotan kaikille lukijoille aurinkoista kevään jatkoa!

POHJANPOIKA2/2022

Pohjan Pioneerikilta ry palkitsi jäseniään SEPPO SUHONEN

Pohjan Pioneerikilta ry piti sääntömääräisen syyskokouksensa 23.11.2021 reserviläisjärjestöjen kokoustiloissa Aleksanterinkadulla Oulussa. Kokoukseen osallistui 18 jäsentä joko paikan päällä tai etäyhteyden kautta. Syyskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Sep-

po Suhonen ja sihteeriksi killan puheenjohtaja Janne Kalinainen. Kokoukselle esitettiin hallituksen laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2022, jotka hyväksyttiin yksimielisesti. Henkilövalintojen osalta tode-

taan seuraavaa: Janne Kalinainen valittiin jatkamaan killan puheenjohtajana. Hallitukseen valittiin Kari Paakkola, Heikki Kaisto, Heikki Jyrinki, Iikka Ellilä, Pasi Kemppainen, Markku Liimatainen, Jarmo Juutinen, Väinö Heikkala, Olli-Pekka Paju ja Jari Satomaa.

KILTA MUISTI ANSIOITUNEITA JÄSENIÄÄN SEURAAVASTI: Pronssinen kiltaristi: Yliluutnantti (res) Pekka Välipirtti

Maanpuolustusmitali kultaisella soljella: Kapteeni (res) Osmo Laitinen, majuri (res) Markku Liimatainen, kapteeni (res) Jari Oikarainen ja kapteeni (res) Jari Satomaa

Maanpuolustusmitali hopeisella soljella: Yliluutnantti (res) Peter Elo ja ylikersantti (res) Heikki Kaisto Maanpuolustusmitali pronssisella soljella: Kersantti (res) Auvo Huovinen, luutnantti (res) Heikki Jyrinki, luutnantti (res) Ilmari Kyllönen, kersantti (res) Jouni Tiainen

Maanpuolustusmitali: Kersantti Tiina Hakkarainen ja vänrikki Raimo Karhumaa Pioneeriaselajin Liitto ry ja Pohjan Pioneerikilta ry muistivat Seppo Suhosta hänen syksyllä olleen 75-vuotispäivän johdosta aselajiliiton tunnuksella, jossa on vaihtuvat väritunnukset.

KOKOUKSESSA PALKITTUJA JÄSENIÄ VASEMMALTA HEIKKI JYRINKI, HEIKKI KAISTO, OSMO LAITINEN, MARKKU LIIMATAINEN, ILMARI KYLLÖNEN, RAIMO KARHUMAA, JARI SATOMAA JA JOUNI TIAINEN

SEPPO SUHONEN VASTAANOTTI PAL:N JA POHJAN PIONEERIKILLAN MUISTAMISEN, VASEMMALTA JANNE KALINAINEN, IIKKA ELLILÄ JA SEPPO SUHONEN

POHJANPOIKA2/2022

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin toiminta 2022 vko 11 - 23 Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin toiminta 2022 vko 11 - 23 Tapahtuma

Paikka

Aika

Pistooliammunta (PIST6-7) Moottorikelkkakurssi naisille Tapahtuma Kuntomarssi, maaliskuu Pistooliammunta (PIST6-7) Pistooliammunta 1 Moottorikelkkakurssi naisille Kunnossa Inttiin Kuntomarssi, maaliskuu Kyberturvallisuuden peruskurssi Pistooliammunta 1 Reserviläisjohtaja 1, osa 2 Kunnossa Inttiin Tarkka-ammunnan peruskurssi 1 Kyberturvallisuuden peruskurssi MPK:n ammunnanjohtajakurssi Reserviläisjohtaja 1, osa 2 MATI2 -peruskurssi Tarkka-ammunnan peruskurssi 1 Kurssinjohtajakurssi (MPK K2) MPK:n ammunnanjohtajakurssi Sotilaspoliisi henkilösuojauskurssi (SPOL HS JK) MATI2 -peruskurssi Rekrytointikurssi Ylä-Lapin alueella Kurssinjohtajakurssi (MPK K2) Kivääriammunta 1 Sotilaspoliisi henkilösuojauskurssi (SPOL HS JK) Kouluttajakurssi (MPK K1) Rekrytointikurssi Ylä-Lapin alueella Reserviläisjohtaja 1 osa 2 Kivääriammunta 1 Perinnease CUP 1/4 Kouluttajakurssi (MPK K1) Sotilaspoliisi 1 (SPOL PK 1) Reserviläisjohtaja 1 osa 2 Esikuntatyöskentelyn peruskurssi Perinnease CUP 1/4 Taistelu rakennetulla alueella (TRA) Peruskurssi osa 1/2 Sotilaspoliisi 1 (SPOL PK 1) Ampumakurssi 2 naisille (Jatkokurssi), sovellettu Esikuntatyöskentelyn peruskurssi ammunta 1-3 ja 5 (pistooli ja kivääri) Taistelu rakennetulla alueella (TRA) Peruskurssi osa 1/2 Ajolupakoulutus (puolustusvoimien B-ajolupa) MPK:n Ampumakurssi 2 naisille (Jatkokurssi), sovellettu sitoutuneille sekä maanpuolustustehtävissä toimiville ammunta 1-3 ja 5 (pistooli ja kivääri) Perinnease CUP 2/4 Ajolupakoulutus (puolustusvoimien B-ajolupa) MPK:n Perustamisen jatkokurssi sitoutuneille sekä maanpuolustustehtävissä toimiville Kivääriammunta 1 Perinnease CUP 2/4 Pistooliammunta (PIST6-7) Perustamisen jatkokurssi Arjen välineet peruskurssi (AV PK) Kivääriammunta 1 Intti tutuksi nuorille Pistooliammunta (PIST6-7) Taistelupelastajan peruskurssi, osa 1/2 Arjen välineet peruskurssi (AV PK) Perinnease CUP 3/4 Intti tutuksi nuorille Tulenjohtokurssi Taistelupelastajan peruskurssi, osa 1/2 Ammunnanjohtajan ensiapukoulutus (ennen vuotta Perinnease CUP 3/4 2022 Ammunnanjohtajan kelpoisuuden saaneille) Tulenjohtokurssi Ammunnanjohtajan ensiapukoulutus Ammunnanjohtajan ensiapukoulutus (ennen vuotta RA-Cup 2022 1/4 2022 Ammunnanjohtajan kelpoisuuden saaneille) Tutustumisammunta Ammunnanjohtajan ensiapukoulutus Pistooliammunta (PIST6-7) RA-Cup 2022 1/4 SRA Ampujakurssi Tutustumisammunta Kenttätykistön tuliasemakurssi 1 (122H63) Pistooliammunta (PIST6-7) Tykistön mittauskurssi SRA Ampujakurssi Eloonjäämiskoulutus 1 / SERE A Kenttätykistön tuliasemakurssi 1 (122H63) Kunto- ja kenttäkelpoisuusmarssi, huhtikuu Tykistön mittauskurssi KRIHA22 Asevalvonnan yhteysupseerikurssi 2022 Eloonjäämiskoulutus 1 / SERE A Tarkkuuskivääriammunta 1-2 omin asein Kunto- ja kenttäkelpoisuusmarssi, huhtikuu Perinnease CUP 4/4 KRIHA22 Asevalvonnan yhteysupseerikurssi 2022 Pistooliammunta 1 Tarkkuuskivääriammunta 1-2 omin asein Reserviläisten kuntotestaus, Kemi-Tornio Perinnease CUP 4/4 Toimintapäivä reserviupseereille Pistooliammunta 1

Kajaani Rovaniemi Paikka Oulu Kajaani Oulu Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Oulu Kajaani Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Oulu Oulu Oulu Kajaani Sodankylä Oulu Oulu Oulu Oulu Sodankylä Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Oulu Kajaani Oulu Oulu Kajaani Oulu Kajaani Oulu Oulu Oulu

17.03. 18.-20.03. Aika 19.03. 17.03. 19.03. 18.-20.03. 19.03. 19.03. 19.-20.03. 19.03. 19.-20.03. 19.03. 19.-20.03. 19.-20.03. 19.-20.03. 19.-20.03. 25.-27.03. 19.-20.03. 25.-27.03. 19.-20.03. 25.-27.03. 25.-27.03. 26.03. 25.-27.03. 26.03. 25.-27.03. 26.-27.03. 26.03. 26.-27.03. 26.03. 27.03. 26.-27.03. 01.-03.04. 26.-27.03. 01.-03.04. 27.03. 01.-03.04. 01.-03.04. 02.-03.04 01.-03.04. 01.-03.04. 02.04. 02.-03.04

Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Oulu Kajaani Oulu Kajaani Kajaani Oulu Kajaani Oulu Kajaani Sodankylä Oulu Oulu Oulu Sodankylä Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Oulu Oulu Kajaani Oulu Kajaani Oulu Oulu Kemijärvi Oulu Oulu Oulu Oulu Kemijärvi Tornio Oulu Oulu Oulu

02.04. 02.04. 02.-03.04. 05.04. 02.04. 07.04. 02.-03.04. 08.-09.04. 05.04. 08.-10.04. 07.04. 08.-10.04. 08.-09.04. 09.04. 08.-10.04. 09.-10.04. 08.-10.04. 09.-10.04. 09.04. 09.-10.04. 09.-10.04. 09.-10.04. 10.04. 12.04. 09.-10.04. 21.04. 10.04. 21.-24.04. 12.04. 22.-24.04. 21.04. 22.-24.04. 21.-24.04. 22.-24.04. 22.-24.04. 23.04. 22.-24.04. 23.-24.04. 22.-24.04. 23.-24.04. 23.04. 24.04. 23.-24.04. 26.04. 23.-24.04. 05.05. 24.04. 07.05. 26.04.

Virtuaalisen koulutusympäristön (VKY 1) kurssi Rovaniemi Aseenkäsittely ja ampumataitokurssi naisille Rovaniemi Maanpuolustus ja lainsäädäntö Kajaani Pistooliammunta 1 Oulu Ammunnan ROAD SHOW: Pistooliammunta Oulu Kivääriammunta 1 Oulu Reserviläisjohtaja 3 Kajaani Taistelu rakennetulla alueella (TRA) Peruskurssi osa 2/2 Oulu Kivääriammunta 1-3 sekä Oulu pistooliammunta 1 -kurssi naisille Ampumakoulutus, kivääri 1-3 ja pistooli 1-2 Rovaniemi Reserviläisten ampumaharjoittelu ja kuntotestit Rovaniemi Reserviläistestaajakurssi Oulu Ammunnan ROAD SHOW: Kivääriammunta Oulu SRA Ampujakurssi Oulu Kohteensuojaus 1 kurssi Oulu Naisten itsepuolustuskurssi Kajaani Lakeus-Cup 2022 1/5 Oulu RA-Cup 2022 3/4 Oulu Sähkövoimajärjestelmät 1 (käyttäjäkurssi) Oulu HIUKKA 2022 harjoitus Oulu  Esikuntakurssi  Perustamisen jatkokurssi  Kohteensuojauskurssi  Kranaatinheittimistön perusteet -kurssi (KRH PK)  Sotilaan taisteluensiavun peruskurssi  Tiedustelun erityistilanteet kurssi (TIEDE3)  Kenttämuonituskurssi  Räjähteiden vastatoimintakurssi (CIED)  Esikunta- ja viestikomppanian johtamisjärjestelmä 1 kurssi (EVK JOJÄ 1)  Sotilaan jatkokurssi naisille  Tiedotuskurssi Kesäyön marssi Rovaniemi

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri - PL 119, 90101 OULU / puh. 0400 384 234 / pohjois-suomi@mpk.fi Käyntiosoite: Hiukanreitti 225, 90650 OULU

- Turvallisuutta yhdessä -

07.-08.05. 07.-08.05. 07.-08.05. 10.05. 12.05. 12.05. 13.-15.05. 13.-15.05. 14.-15.05. 14.05. 14.-15.05. 14.-15.05. 19.05. 19.-22.05. 27.-29.05. 28.05. 28.05. 29.05. 03.-05.06. 10.-12.06.

11.06.

POHJANPOIKA2/2022

Kokouskutsu POHJOIS-POHJANMAAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY:N KEVÄTKOKOKOUS Aika: Tiistaina 26.4.2022 KLO 18:00 Paikka: Aleksanterinkatu 13 A12 -kerhohuoneistolla sekä Teams-etäkokouksena. Arvoisa piirimme jäsenyhdistys!

Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 26.4.2022 klo 18.00 alkaen. Kokous järjestetään Aleksanterinkatu 13 A12 -kerhohuoneistolla sekä Teams-etäkokouksena. Kokoukseen osallistujia pyydetään ilmoittautumaan sähköpostilla etukäteen piirin puheenjohtajalle 24.4. mennessä osoitteeseen petteri.nara(ät)outlook.com, samassa yhteydessä esitetään mahdolliset edustajien valtakirjat mikäli osallistuminen tapahtuu etänä. Teams-kutsu ja kokouslinkki lähetetään sähköposteihin lähempänä kokousajankohtaa, samassa yhteydessä toimitetaan kokousmateriaali. Tilaisuudessa palkittavat kutsutaan erikseen.

Sääntöjen mukainen osallistumisoikeus määrittyy kunkin yhdistyksen äänimäärän mukaan. Eli yksi ääni per jokaista jäsenmääräänsä alkavaa satalukua kohden. Tässä katsotaan jäsenmäärä vuoden 2021 lopussa. Jäsenyhdistys saa lähettää piirin kokoukseen yhtä monta edustajaa, kuin sillä on ääniä. Yhdistyksen äänivaltaa piirin kokouksessa käyttää siihen valtuutettu edustaja, muilla edustajilla on kokouksessa vain puhevalta. Tervetuloa!

Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri Petteri Närä puheenjohtaja

petteri.nara(ät)outlook.com / +358 40 717 4487