Pohjanpoika 2/2023

Page 1

POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSLEHTI - JOULUKUU 2023


Sisällysluettelo

3  4  7  8  10  12  16  18  20  24  26  30  32  34  36  38  40  42  44  46  50  52

Pääkirjoitus Yhteistyö lisää maanpuolustushenkeä Kynttilät sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä Kempeleen Reserviläiset 60 vuotta Valtakunnallinen paraati veti yleisöä Itsenäisyyspäivän tilaisuuksia Oulun seudulla Itsenäisyyspäivän valmisteluja Sotilaskotiyhdistyksen näkökulmasta Perinteiset Isänmaalliset laulut -tapahtumat suuressa suosiossa Kuusamossa Maanpuolustuskoulutus täyttää 30 vuotta In memoriam Onni Toljamo Kaksi Natoa käsittelevää seminaaria Oulussa Ylennystilaisuus Madetojan salissa Raahen Reserviupseerit 90 vuotta Velse - Tuiran poika Syyshiukka 2023 Tahdissa Mars ja Kesäyön marssi Rintamaveteraanien Oulun piirin päättäminen Upseerimaja Rokulin mennyttä ja tulevaa Turvallisuuspoliittista tietämystä Pohjan pioneerikilta korjasi partiokämppää Pohjan pioneerikilta rakensi 32. siltansa Liminkaan Päällikkö vaihtui

Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti Perustettu vuonna 1984

Päätoimittaja: Sampo Puoskari Kustantaja: Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyhdistys Taitto: Aleksi Mella Materiaalin toimitus: spuoskari@gmail.com

Sivu 46 Partiokämppä ä kunnostettiin

Sivu 8 Kempeleen Reserviläiset 60 vuotta

Postiosoite: Reserviläisjärjestöt Aleksanterinkatu 13 A 12 90100 OULU Pohjanpoika digilehdet www.pohjanpoika.net

Kannen kuva: Jouko Liikanen


Pääkirjoitus SAMPO PUOSKARI

PÄÄTOIMITTAJA

Tahto puolustaa isänmaata Elämme yhä aikaa, jota tullaan analysoimaan eri näkökulmista pitkään meidän jälkeemme. Lähialueittemme epävarmuus, minkä Venäjä on rikollisella hyökkäyssodallaan Ukrainaan aiheuttanut, jatkuu ja tilanteen kehittymisen ennustettavuus on vaikeaa. Kun seuraa medioiden asiantuntijoita, huonosti asioihin perehtynyt on varmasti enemmän kuin ymmällään. Kaikesta tästä on kuitenkin seurannut se, että maanpuolustustahto on huipussaan ja maanpuolustukseen panostetaan niin virallisella kuin vapaaehtoistahollakin. MPK antaa nyt niin paljon koulutusta, kuin resurssit vain riittävät. Tulijoita olisi enemmän, kuin mukaan mahtuu. Puolustusvoimat päivittää kalustoaan ja materiaalituotanto on

kiihdytetty täyteen vauhtiin. Samalla, kun meidän täytyy auttaa Ukrainaa sen puolustussodassa, meidän on pakko huolehtia myös omista varastoistamme.

Samalla, kun nykysotilaat ja reserviläiset ovat taas arvostuksen kohteena, itsenäisyytemme säilyttäneiden veteraanien, puolisoiden ja leskien määrä hupenee vauhdilla. Kaksi vielä keväällä Oulun Reserviupseerikerhon ja Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin juhlassa mukana ollutta veteraania, Onni Toljamo ja Valter Bäckström, ovat nukkuneet pois. Heissä alueemme menetti kaksi aktiivista ja näkyvää veteraania. Sain olla mukana 6.12. Puolustusvoimien valtakunnallisessa itsenäisyyspäivän paraatissa. Vuoden 2015 paraatin vastaanottajissa olivat mukana Onni Tol-

jamo ja Aarno Strömmer. Tänä vuonna vastaanottajana ei ollut enää yhtään veteraania.

Edellisen kerran olin mukana paraatiosastossa 1986 Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston aliupseerikoulun varusmiesosastossa. Tänä vuonna toimin Raahen Reserviupseerien lipun kantajana järjestöjen lippulinnassa.

Yhtään häpeämättä paljastan, että kun 1300 sotilaan, varusmiehen, reserviläisen ja muun toimijan laulama Maamme-laulu kaikui kirkkaassa pakkassäässä Raatin kentällä, huomasin liikuttuvani ajatellessani kaikkia niitä edesmenneitä ja nykyisiä sukulaisia ja yleensäkin suomalaisia, joiden vuoksi minä ja muut tätä maata haluamme puolustaa. Hetki meni niin sanotusti tunteisiin.


4

POHJANPOIKA 2/2023

Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry K A R I PA A K KO L A

PUHEENJOHTAJA POHJOIS-POHJANMAAN RESERVILÄISPIIRI

Yhteistyö lisää maanpuolustushenkeä Yhteinen tekeminen on ainoa oikea mahdollisuus nyt ja tulevaisuudessa, kun haluamme järjestää ja organisoida tapahtumia ja toimintaa. Yksittäisten yhdistysten voimavarat ja resurssit eivät välttämättä riitä. Samalla kun operoimme yhdessä, myös aktiivisuus kasvaa kaikilla ja hyvät ajatukset ja maanpuolustushenki leviävät laajemmalle. Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ja Reserviläispiiri ovat tiivistäneet yhteistyötään muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Yhteisen tekemisen tahto ja henki ovat palaamassa toiminnan ytimeen. Aika ja tilaisuus näyttäisivät olevan hyödynnettävissä toimintojen kehittämiselle. Olemme syksyn aikana osallistuneet yhdessä lu-

kuisiin Puolustusvoimien järjestämiin tilaisuuksiin, ja haluamme tällä tavoin viestiä myös ulospäin reserviläiskentän yhtenäisyydestä.

Mainiona esimerkkinä yhteistyöstä Puolustusvoimien kanssa ovat ylentämistilaisuudet itsenäisyyspäivän ja lippujuhlapäivän aikaan. Saamme olla

mukana yhdessä Pohjois-Suomen Kiltapiirin kanssa näissä arvokkaissa tilaisuuksissa palkitsemassa ja tuomassa tervehdyksemme ja onnittelumme. Kertausharjoitusten määrien kasvaessa myös ylennettävien määrä on kasvanut ja nämä juhlatilaisuudet ovat meille järjestöille tärkeitä mahdollisuuksia näkyä ja kuulua reser-


PETTERI NÄRÄ

PUHEENJOHTAJA POHJOIS-POHJANMAAN RESERVIUPSEERIPIIRI

viläisten keskuudessa. Olemme pitkin vuotta saaneet useita uusia jäseniä liittymään piiriemme yhdistyksiin, jo pelkästään Puolustusvoimien järjestämien tilaisuuksien kautta.

Tuoreimpana yhteisenä ponnistuksena oli järjestää yhdessä MPK:n kanssa maanpuolustusjärjestöjen lippulinna ja osastot Puolustusvoimien valtakunnalliseen itsenäisyyspäivän paraatiin. Osallemme lankesi lippulinnan järjestelyt ja tässä reserviläispiiriemme ja kiltapiirin sekä näiden yksittäisten yhdistysten mukaan tulo ja yhdessä tekeminen oli ilahduttavaa ja onnistunutta. Tässä yhteydessä ei katsottu arvomerkkejä. Sairastumisten osalta reserviläisyhdistyksen lippua saattoi kantaa varahenkilönä reserviupseeri

ja päinvastoin. Yhtenäisyys ja maanpuolustushenki olivat käsin kosketeltavissa.

TAHDISSA MARS - TURVALLISUUSPÄIVÄ JA PIKNIK-KONSERTTI Reserviupseeripiiri ja Reserviläispiiri olivat koordinoimassa yhdessä MPK:n kanssa miltei vuoden tapahtumapäivää, jota vietettiin elokuussa Oulun vanhalla kasarmilla. MPK:n lisäksi ratkaisevina toimeenpanon tekijöinä olivat lähialueemme reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöt Oulun Reserviläisten johdolla. Tätä kokonaisturvallisuusteeman ja konsertin ryydittämää päivää ei olisi saatu toteutettua ilman vapaaehtoisvoimia ja eri yhdistysten mukanaan tuomaa panosta. Tapahtuma järjestelyineen toimii mainiona esimerk-

kinä hyvästä ja kannustettavasta yhteistyöstä alueemme järjestöjen ja mukana olleiden yritysten välillä. RESERVIN AMPUMAMESTA� RUUSKILPAILUT Seuraava iso yhteinen ponnistuksemme yli yhdistysrajojen on Oulussa järjestettävät Reservin ampumamestaruuskilpailut ensi vuoden elokuun lopulla. Tapahtuma toistuu myös vuonna 2025. Valmistautuminen on aloitettu jo syksyllä organisoitumisen ja tehtävänjaon osalta. Piiritasolla olemme jälleen mukana koordinoimassa ja suunnittelemassa tapahtuman kulkua ja toteutusta. Päävastuullisena toimii alueemme suurin yhdistys Oulun Reserviläiset ja toteutukseen on tulossa mukaan laaja


6

POHJANPOIKA 2/2023

joukko eri reserviläisjärjestöjä ja ampumaseuroja. Meillä on vankka usko ja luotto, että nämäkin kisapäivät saadaan vietyä onnistuneesti läpi.

Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ja Reserviläispiiri tiivistivät toimintojaan yhteisen toiminnanjohtajuuden osalta toukokuussa. Sinällään tämä yhteistyö ei ole uutta omassa piirissämmekään, taukoa on vain ollut muutama vuosi. Yhteistyö näiltäkin osin alkaa jälleen palautua. Useissa maakunnissa reserviläispiirit ovat yhdistäneet toiminnot. Yhteinen toiminnanjohtaja on taloudellisesti oikeastaan ainoa mahdollinen ratkaisu, tällöin tehtävien osalta myös kustannukset jakautuvat siedettävämmin. Tehtävät ovat hyvin paljon samankaltaisia molemmissa piireissä, joten tehokkuutta voidaan näin myös lisätä.

Yhteinen toiminnanjohtaja tuo etuja. Hyviä käytänteitä voidaan lainata puolin ja toisin, sama henkilö hoitaa molempien piirien asioita, kokonaiskuva pysyy kasassa ja viesti kulkee piirien välillä. Tarvitsemme edelleen lisää yhteistyötä ja aktiivista tekemistä piirien ja näiden yhdistysten välillä ja tässä yhteinen toiminnanjohtaja on avainroolissa. Meillä piireillä on myös

eräänlainen koollekutsujan rooli, aktivoida piireissä olevia toimikuntia ja yhdistyksiä toimintaan, tämä on osa toiminnanjohtajan operatiivista työkenttää molempien tahojen osalta.

Kuka tietää näemmekö tulevaisuudessa maakuntamme pienten yhdistysten fuusioita paikkakunnittain. Joillakin paikkakunnilla ovat reserviläisyhdistykset ja reserviupseeriyhdistykset yhdistäneet jo voimavaransa toiminnallisesti, jopa osin hallinnollisestikin. Vaikka uusia jäseniä on liittynyt runsaasti piiriemme yhdistysten riveihin, on silti hyvä olla valppaana tulevaisuuden osalta jäsenhuollollisissa kysymyksissä. Meidän tulee yhdessä tekemisellä varmistaa mielekäs ja aatteen mukainen toiminta ja elää myös ajassa kehittäen aktiviteettejamme. Kokonaisuuden ymmärtäminen ja tehtävien toimien merkitys on ratkaisevassa asemassa, ettei jo tehtyä pohjatyötä ja perustoja romuteta. Olemme hyvällä tiellä kohti tulevaa. Haluamme toivottaa rauhallista joulua ja aktiivista uutta vuotta.


E I J A KO R P I V U O M A J A K A I J A K A R H U KUHMON MAANP UOLUSTUSNAISET RY

Kynttilät sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä

40 vuotta sitten aloitettu perinne jatkuu. Kuhmon Maanpuolustusnaiset ry on jo vuodesta 1983 hankkinut ja sytyttänyt Kuhmon sankarihautausmaan jokaiselle 278 haudalle kynttilän itsenäisyyspäivän aamuna. Kynttilät on viety myös vapaussodan sanka-

ripatsaalle kirkkopuistoon, partisaanien uhrien muistomerkille uudelle hautausmaalle sekä kaukopartio-osasto Marttinan muistomerkille Jämäksessä. Nykyään kynttilöiden kustannuksiin osallistuvat myös Kuhmon

kaupunki ja Kuhmon seurakunta. Yhdistyksemme jäsenet perheineen osallistuvat tapahtumaan ja yhteensä 300 kynttilän sytyttäminen ja paikoilleen asettaminen säässä kuin säässä sujuu jo rutiinilla, samoin palaneiden kynttilöiden kerääminen pois.


8

POHJANPOIKA 2/2023

H A N N A PA K A N E N

Kempeleen Reserviläiset 60 vuotta -Toimintaa joka sukupolvelle Kempeleen Reserviläisten 60-vuotisjuhlaa vietettiin Kempeleessä kokkokankaan seurakuntatalolla 2. syysuuta 2023. Paikalle oli kerääntynyt juhlijoita ympäri Oulun seutua. Kymmenet reserviläiset, heidän läheisensä sekä eri reserviläisyhdistysten edustajat kokoontuivat juhlistamaan Kempeleen Reserviläiset - RAu ry:n 60-vuotiasta taivalta harmaana syyskuisena päivänä. Ankeasta säästä huolimatta juhlivat olivat hilpeillä mielin. Juhla polkaistiin käyntiin juhlavasti Jääkärinmarssilla.

Tervetulopuheen piti yhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Heinonen. Heinonen kertoi puheessaan laajasti yhdistyksen toiminnasta. Yhdistyksen toimintaan kuuluvat muun muassa aktiivinen liikunta- sekä ammuntatoiminta. Tunnetuin esimerkki näistä on Puntin lenkki, joka aktivoi yhdistyksen jäseniä liikkumaan joka vuosi.

Heinonen painotti myös, että yhdistyksen iästä huolimatta, sen olevan nuori ja täynnä toimintaa. Toimintaa löytyy joka sukupolvelle. Nuorille suunnattu airsoft-toiminta on ollut niin suosittua, että sinne on ollut ihan tungosta. Heinonen kertoikin puheessaan nuorten aktiivisuuden olevan yhä tärkeämpää yhdistyksen toiminnan

jatkumisen kannalta. Hän myös kehui, kuinka hienoa on, että yhdistyksellä on myös nuorempia jäseniä. Nuorten toiminnan lisäksi yhdistyksen tehtäviin kuuluu ahkera veteraanityö. TERVETULOPUHEEN JÄLKEEN oli opetusneuvos Kari Juntusen juhlapuhe. Puhetta seurasivat


JUHLIJOITA OLI KOKOONTUNUT PAIKALLE KIITETTÄVÄSTI.

RESERVILÄISLIITON JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ SUVI SALO TOI LIITON TERVEISET.

Kymmenen virran maa -yhteislaulu sekä tervehdyspuheet. Tervehdyksensä juhlassa antoivat Reserviläisliiton järjestöpäällikkö Suvi Salo sekä Kempeleen Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Jari Pakanen. Puheiden jälkeen juhlijat siirtyivät ruokailuun ja kahvitukseen. Kahvitusten ohessa vieraat saivat esittää onnentoivotuksensa ja tervehdyksensä kuusikymppiselle yhdistykselle. Useampikin vieras rohkaistui muistelemaan hauskimpiaan muistoja yhdistyksen toiminnan parissa tai tuomaan terveiset omasta paikallisyhdistyksestään. Puheissa kuitenkin toistui sama kuvio – Kempeleen Reserviläiset – RAu ry:n monipuolinen ja aktiivinen toiminta näkyy ja kuuluu monelle ihmiselle.

SAMPO PUOSKARI

Kahvittelun ja muistelun jälkeen juhlakansa siirtyi takaisin juhlallisuuksien ääreen. Seuraavana vuorossa olivat palkitsemiset. Palkintoja jaettiin niin vuosien täyttämisestä kuin saavutuksistakin yh-

distyksen parissa. Palkitsemisten jälkeen yhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Heinonen kiitti juhlaan osallistuneita muistamisesta. Juhlan päätti ansaitusti Maamme-laulu.


10

POHJANPOIKA 2/2023

SEPPO SUHONEN

Valtakunnallinen paraati veti yleisöä Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati järjestettiin Oulussa. Paraatikatselmus järjestettiin Raatin stadionilla kello 12 ja sen jälkeen ohimarssi Merikosken silloilla. Paraatin teema oli ”Itsenäisen Suomen puolustajat”. Paraatijoukot ryhmittyivät paraatikatselmukseen Raatin kentälle. Paikalla oli paraatin komentaja maavoimien operaatiopäällikkö prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa, kenttäpiispa Pekka Asikainen, Pohjois-Suomen Reserviläiskuoro johtajanaan kapellimestari Olli Heikkilä ja Lapin sotilassoittokunta johtajanaan kapellimestari musiikkimajuri Ville Paakkunainen. Kielekkeisen valtiolipun lippuvartion oli asettanut KAIPR, ja Jääkärilipun lippuvartion PSPR. Veteraanien lippulinnan johtajana oli majuri (reservissä) Jari Maljanen. Katselmuksessa ja paraatissa oli mukana joukkoja kaikista puolustushaaroista, Kainuun prikaatista, ilmavoimista, merivoimista, maanpuolustuskorkeakoulusta,

maasotakoulusta, Utin jääkärirykmentistä, Jääkäriprikaatista, Karjalan prikaatista, Porin prikaatista, Rajavartiolaitoksesta ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntakomppanioista.

Paraatikatselmukseen osallistui maanpuolustusjärjestöjä seuraavasti: maanpuolustusjärjestöjen lippulinna johtajana Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja kapteeni (reservissä) Petteri Närä sekä osastot Sotilaskotiliitosta, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksestä, Suomen Rauhanturvaajaliitosta, Naisten valmiusliitosta ja Maanpuolustusnaisten Liitosta. Yhteensä näissä marssivissa joukoissa oli lähes 1300 henkilöä.

PARAATIN KOMENTAJA prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa ilmoitti paraatijoukot puolustusvoimien sotatalouspäällikölle kenraaliluutnantti Mikko Heiskaselle. Hän suoritti katselmuksen ja piti puheen paraatijoukoille. Kenttäpiispa Pekka Asikainen

suoritti kenttähartauden. Joukot siirtyivät valmistautumaan ohimarssiin, joka alkoi klo 13.00. Ohimarssin vastaanotti kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen seurassaan Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Husso ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä. Ohimarssin aikana ylilennon suorittivat neljä F/A-18 Hornet -hävittäjää ja neljä Hawk-suihku-harjoituskonetta sekä helikoptereita. Jalan marssivien osastojen jälkeen seurasivat moottoroidut osastot. Kärjessä tulivat Puolustusvoimien yhteistyökumppanit: poliisi, rajavartiosto, pelastuslaitos, tulli ja valmiusosasto. Seuraavana tulivat tiedustelun ja valmiusyksikön ajoneuvot. Sen jälkeen seurasivat taisteluosastojen ajoneuvot ja viimeisinä aselajijoukkojen ajoneuvot. Ajoneuvojen letkaan liittyivät Merikosken sillalla olleet kaksi Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunua ja kaksi K9 Thunder -panssarihaupitsia (Moukari). Lopuksi Reserviläis-


kuoro ja Lapin sotilassoittokunta marssivat moottoroitujen osastojen perässä. Yhteensä ohimarssiin osallistui 67 ajoneuvoa.

Yleisöä oli saapunut seuraamaan katselmusta ja ohimarssia todella runsaslukuinen joukko. Teiden vierustat olivat täynnä juhlaväkeä aina Tuirasta pitkälle Merikoskenkadun ja Linnankadun läpi Kirkkokadun risteykseen saakka. Väkijoukkojen purkautuminen paraatipaikalta ruuhkautti liikennettä Myllytullin alueella tapahtuman jälkeen. ITSENÄISYYSPÄIVÄN AIKANA Oulun torilla oli Puolustusvoimien kaikkien puolustushaarojen toiminnan ja kaluston esittelyä, eri viranomaisten kalustojen esittelyä sekä maanpuolustusjär-

jestöjen ja yhdistysten osastoja. Näistä ylivoimaisesti suosituimpia olivat sotilaskodin palvelupisteet munkkikahveineen. Toimintakenttä oli avoinna klo 9.00‒15.00.

Muita päivän tapahtumia olivat JP27:n Perinneyhdistyksen Oulun osaston seppeleenlasku ja kynttilän sytyttäminen Jääkärimuistomerkillä Oulun keskustassa Vaaranpuistossa klo 15.00. Tilaisuuteen kokoontui muutama jääkäriperinteen vaalija. Osaston puheenjohtaja Kari Ahokas esitti lyhyen puheen jääkäriperinteestä ja jääkärisukujen edustajat laskivat maanpuolustusjärjestöjen seppeleen muistomerkille. Oulun kaupunki järjesti klo 16 Oulun Musiikkikeskuksen Ma-

KENRAALILUUTNANTTI MIKKO HEISKANEN TARKASTAA PARAATIJOUKKOJA.

detojan salissa itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlan. Kainuun prikaatin komentaja prikaatikenraali Ari Laaksonen toi tilaisuuteen Puolustusvoimien tervehdyksen. Juhlapuhujana oli kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Sami Pikkuaho. Tilaisuuden musiikista vastasi Lapin sotilassoittokunta johtajanaan kapellimestari musiikkimajuri Ville Paakkunainen. Solistina oli Venla Mäntyranta. Hän lauloi Veikko Lavin ” Evakon laulun” . Kansalaisjuhlan juontajana toimi viestintäjohtaja Mikko Salmi.


12

POHJANPOIKA 2/2023

SEPPO SUHONEN

Itsenäisyyspäivän

tilaisuuksia Oulun seudulla Itsenäisyyspäivän aattona 5.12.2023 klo 10.00 Kempeleen kunta järjesti perinteisen 9. luokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlan kirkonkylän koulun liikuntasalissa. Paikalla oli noin 300 oppilasta opettajineen. Tämä oli järjestyksessä 30. kerta Kempeleen kunnan historiassa. Tilaisuus oli juhlava ja oppilaat olivat pukeutuneen pääosin tummiin juhla-asuihin. Kunnan ja koulun johto kätteli oppilaat ja muut juhlavieraat heidän saapuessaan juhlatilaisuuteen. Kaikille jaettiin tervetuliaismalja. Tilaisuuden juhlavasta musiikista vastasi Puhallinyhtye Vaskiveikot johtajanaan director musices Mauri Kinnunen. Juhlapuheen esitti valtuuston puheenjohtaja kunnallisneuvos Jar-

mo Haapaniemi. Kunnallisneuvos Kari Ahokas esitti oppilaille ”Viestin veteraaneilta”. Siinä hän lainasi jo edesmenneen kunnioitetun veteraanin Onni Toljamon muutama vuosi sitten pitämää puhetta tässä samassa 9. luokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa. Nuoret käyttivät myös oman puheenvuoronsa. Tilaisuuden päätteeksi juhlavieraat nauttivat kunnan tarjoamat juhlakahvit. ITSENÄISYYSPÄIVÄ 6.12.2023 alkoi Oulussa pirteässä pakkassäässä perinteisesti Suomen lipun nostolla ja kunnialaukauksilla Linnansaaressa klo 8.00. Oulun Seudun Rauhanturvaajat nostivat Suomen lipun ja Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ampui kunnialaukaukset itsenäiselle isänmaalle. Tykkimieskillan puheenjohtaja


LINNANSAARESSA OULUN PATTERISTON MUISTOMERKILLÄ.

Raimo Nurmela laski havuseppeleen Linnansaaressa sijaitsevalle RsPsto 16 muistokivelle. Tilaisuuden lopuksi laulettiin yhteislauluna Maamme-laulu.

Oulussa järjestettiin itsenäisyyspäivänä klo 9.15 perinteisesti kunniavartio sekä seppeleenlasku sankarihautausmaan muistomerkillä. Kunniavartion toteutti MPK Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri. Kainuun prikaati asetti tilaisuuteen lippuvartion ja kunniajoukkueen. Musiikista vastasi Lapin sotilassoittokunta sekä Pohjois-Suomen reserviläiskuoro. Sankarimuistomerkille laskettiin yksi seppele. Seppeleen laskijoina olivat puolustusvoimien sotatalouspäällikkö kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen, Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Husso ja kaupunginhallituksen puheen-


14

POHJANPOIKA 2/2023

johtaja Mirja Vehkaperä. Seppeleenlaskutilaisuudessa puhui Jarmo Husso ja hartauspuheen piti Oulun tuomiokirkko-seurakunnan tuomiorovasti Satu Saarinen. Paikalle oli saapunut yli 200 oululaista seuraamaan tapahtumaa.

OULUN TUOMIOKIRKON kirkkotarhassa vapaussodan sankarihautamuistomerkille laskettiin seppeleet klo 9.45. Seppeleet laskivat Vapaussodan Pohjois-Pohjanmaan Perinneyhdistys, Oulun seurakunnat ja Oulun kaupunki. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakomppania oli asettanut kunniavartion muistomerkille. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus pidettiin Oulun Tuomiokirkossa klo 10.00. Kenttärovasti Penna Parviainen saarnasi, liturgina oli tuomiorovasti Satu Saarinen, kanttorina oli Péter Márosvari, urkurina Lauri-Kalle Kallunki. Jumalanpalveluksessa esiintyi myös Pohjan Laulu ja Tammenlehväkuoro, johtajana Mihkel Koldits sekä MPK:n Pohjois-Suomen Soittokunta, johtajana kapellimestari Petri Aho.

PERINTEISEN 9. LUOKKALAISTEN

ITSENÄISYYSPÄIVÄN TILAISUUDEN JUHLAYLEISÖÄ



16

POHJANPOIKA 2/2023

MARIA VESTERINEN

S A L L A P Ö Y TÄ K A N G A S

Itsenäisyyspäivän valmisteluja

Sotilaskotiyhdistyksen näkökulmasta

Itsenäisyyspäivävalmistelut sotkussa alkoivat jo toukokuulla yhteispalavereilla Kainuun Prikaatin henkilöstön kanssa. Kokoontumisissa saimme tiedon, mitä Puolustusvoimat odotti sotilaskotitoiminnalta varsinaisena juhlapäivänä. Sotilaskotijärjestön oli määrä koota jäsenistään 31 henkilön marssiva

osasto katselmukseen ja ohimarssille sekä järjestää kolme myyntipistettä kalustonäyttelyalueelle Torinrantaan. Vastuuyhdistykseksi velvoitettiin luonnollisesti paikallisena toimijana Oulun Sotilaskotiyhdistys, joka järjesteli ja toteutti käskyn mukaisen toiminnan. Lähimmäksi yhteyshenkilöksi Kainuun Pri-

kaatista nimettiin huoltopäällikkö, kapteeni Toni Soini.

Kesän ja syksyn kuluessa saatiin valmiiksi tukipyynnöt prikaatiin. Muutkin järjestelyt täsmentyivät. Marssivalle osastolle tarvittiin majoitustiloja, ruokaa ja lainavaatteita sekä järjestön marssilippu Helsingistä. Kant-


tiinin puolelle oli saatava puolestaan lisää mm. lämpöastioita, kenttäkeittimet kahvivettä varten, teltta, pöytiä, penkkejä, lämmittimiä ja varusmiehiä kantoavuksi. Marssijoiden harjoitussulkeiset oli suunniteltava ja lähetettävä kutsut naapuriyhdistyksiin saapua avuksi varsinaisena juhlapäivänä. Tukusta oli tilattava ja haettava jauhoja, kahvia, maitoa, kahvinsuodatinpaperia, rasvaa, kertakäyttöastioita ja lukemattomia muita artikkeleja. MARSSIVASSA OSASTOSSA osanottajat olivat pääosin oululaisia, mutta mukaan saatiin muutama sodankyläläinen ja yksi rovaniemeläinen marssija. Raimo-veli piti Hiukkavaarassa kahdet harjoitussulkeiset, Sodankylässä oli harjoiteltu paikallisen yhteysupseerin avulla kuviot kuntoon ja lopulta osal-

listuttiin yhteiseen ohimarssiharjoitukseen Ouluhallilla.

Sisaret leipoivat Hiukkavaarassa munkkeja 1700 kappaletta. Päivän aikana keitti Viivi-sisar kahvia yhteistyössä veljien kanssa 250 litraa. Kahvit ja munkit riittivät juuri iltapäivään kello 15 saakka, jolloin kalustonäyttelyn oli määrä loppua.

SOTILASKOTILIITON OSASTO OHIMARSSIN LOPPUSUORALLA.

OSASTO OJENTAUTUU ENNEN SIIRTYMISVUOROAAN RAATIN KENTÄLLE KATSELMUKSEEN.


18

POHJANPOIKA 2/2023

JENNI LINDGREN KUUSAMON MAANPUOLUSTUSNAISET

Perinteiset Isänmaalliset laulut -tapahtumat

suuressa suosiossa Kuusamossa “Idea Isänmaalliset laulut-tapahtumasta tuli Sodankylästä, jossa isänmaallisia lauluja ja virsiä laulettiin keväällä 2016”, kertoo MNL Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Tarja Leinonen-Viinikka. “Halusin muokata Kuusamoon sopivan Isänmaalliset laulut -tapahtuman ja ensimmäiset yhteislaulut kajahtivat Itsenäisyyspäivän alla vuonna 2016 seurakunnan kanssa yhteistyössä järjestetyssä tapahtumassa.” Ohjelmassa on aina kiinteä runko: Marssilaulu, isänmaallisia yhteislauluja ja -virsiä, puhe ja rukous. Tapahtumassa on myös Suomen- ja Maanpuolustusnaisten liput, jotka tuodaan juhlallisesti lippu saattueessa. Tapahtuma on juonnettu.

Heti ensimmäinen yhteislaulutapahtuma osoittautui menestykseksi. Seurakuntatalon

suureen saliin kokoontui salin täydeltä isänmaallisten laulujen ystäviä. Tapahtuma on myös vieraillut kutsusta keväällä 2021 Sallassa, missä juhlittiin kansallista veteraanipäivää 80 osallistujan voimin. Taivalkosken kirkossa tapahtuma järjestettiin 2022. Etenkin verkkokirkon striimauksen kautta tapahtuma tavoitti suuren yleisön.

tilaisuuteen saavuttiin pidemmänkin matkan takaa ja hienosti kaikuivat vanhat tutut laulut 70 osanottajan laulaessa mm. Kodin kynttilöitä. Tämän vuoden Isänmaalliset laulut- tapahtumat tavoittivat yhteensä noin 370 eri ikäistä isänmaan ystävää.

Näitä jo perinteeksi muodostuneita yhteislaulutapahtumia tullaan Alusta asti on pyritty vierailemaan järjestämään eri teemoin myös kutsusta myös eri puolilla kyliä. Tä- ensi vuonna. hän mennessä Vuotunki, Käylä ja Nissinvaara ovat toteuttaneet ta- Kuusamon Maanpuolustusnaiset pahtuman. Ohjelmaa esittämässä toivottaa kaikille hyvää ja rauhalja järjestämässä ovat olleet myös lista joulun aikaa sekä menestyklapset ja nuoret. sekästä uutta vuotta 2024! Tänä vuonna Isänmaalliset laulut-tapahtuma järjestettiin myös osana vanhusten viikon tapahtumia Porkkatörmällä ja Kuusamotalolla yhdessä Pohteen ja Kuusamon kaupungin kanssa. Tilaisuudet olivat erittäin lämminhenkiset ja pidetyt. Porkkatörmän

LAULUTILAISUUKSISSA ON AINA ISÄNMAALLINEN JA HARRAS TUNNELMA.



20

POHJANPOIKA 2/2023

PA S I V I R TA

PIIRIPÄÄLLIKKÖ POHJOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUSPIIRI

Maanpuolustuskoulutus täyttää 30 vuotta M a a n p u o l u st u s ko u l u t u s y hdistys MPK täytti joulukuussa 30 vuotta. Puolen Suomen vapaa-ehtoiskouluttaja eli Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri on järjestänyt kuluneena vuonna yli 400 kurssia, joihin on osallistunut yli 8000 kurssilaista. Tämän lisäksi koulutusvuorokausia on kertynyt kunnioitettavat yli 12000. Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri juhlisti yhdistyksen pyöreitä vuosia lauantaina 9.12.2023 Saalastinsalissa, Oulussa. Ohjelmaan kuului palkitsemisten lisäksi MPK Pohjois-Suomen soit-

tokunnan upea konsertti, joka huipentui Anne-Mari Rannan lauluihin ja Mikko Sadinmäen säkkipilliesitykseen.

Itse asiassa aloitimme Oulussa juhlimisen jo 6.12.2023 itsenäisyyspäivän valtakunnallisella paraatilla, johon myös MPK:n marssisosasto ja reserviläiskuoro osallistuivat. Uskoakseni puolustusvoimien valtakunnallisessa paraatissa oli kuoro ensimmäistä kertaa mukana. Pää-sin kutsuvierasjoukossa seuraamaan ohimarssia kuoroa vastapäätä ja oli todellakin upea kuunnella YLE:n

selostuksen taustalla hienoja marssilauluja. Poistuessaan kuoro-osasto marssi viimeistä edellisenä Lapin sotilassoittokunnan edellä. KULUNEEN KAHDEN VUODEN AIKANA, Venäjän hyökättyä Ukrainaan, MPK:n toiminta on vil-kastunut koko Suomessa ennen näkemättömällä tavalla. Jatkuvasti esimerkiksi Pohjois-Suomessa koulutamme useilla kouluttajakursseilla uusia sitoutuneita. Tulijoita on enemmän kuin pystymme ottamaan sisään. (jatkuu seuraavalla aukeamalla)

_


”Tehdään turvallisuutta yhdessä”


22

POHJANPOIKA 2/2023


JUHLAYLEISÖÄ YLIOPISTON SAALASTINSALISSA.

Tämä hyvin kuvastaa sitä huolta ja vastuuta osaamisestamme, jos joutuisimme poikkeusolosuhteisiin. Tulevana vuonnakin pyrimme parhaan kykymme mukaan vastaamaan tähän kaikkeen koulutustarpeeseen. Todennäköisesti koulutamme vähintään saman määrän ihmisiä kuin kuluneenakin vuonna. Lopuksi tahdon kiittää kaikkia sidosryhmiä, kumppaneita, omaa henkilökuntaani ja ennen kaikkea vapaaehtoisia sitoutuneita kurssinjohtajia, kouluttajia ja muita toimijoita. Ilman teidän kaikkien panosta emme saavuttaisi noita upeita tuloksia ja osaamista. Toivotan kaikille lukijoille rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta!


24

POHJANPOIKA 2/2023

M AT T I L O U E KO S K I R I N TA M A V E T E R A A N I L I I T O N P U H E E N J O H TA J A

In memoriam

Onni Toljamo Kunnallisneuvos, Rintamaveteraaniliiton kunniapuheenjohtaja Onni Aatos Toljamo kuoli 19 elokuuta 2023 Oulussa. Hän oli syntynyt Ranualla marraskuun 27 päivänä 1923 ja oli valmistautumassa 100-vuotisjuhlansa viettoon.

Toljamo suoritti elämäntyönsä poliisitoimessa vuodesta 1941 alkaen, ensin Pudasjärvellä ja sotapalveluksen jälkeen 1944 Oulun kaupungin poliisilaitoksella. Vuonna 1955 hän siirtyi suojelupoliisin palvelukseen. Toljamon hyvin nousujohteinen virkaura jatkui sitten vuonna 1961 Kuusamon apulaisnimismiehenä ja 1967 Pulkkilan piirin nimismiehenä eläkkeelle siirtymiseen asti vuoteen 1989. SOTAAN TOLJAMO OSALLIS� TUI vv. 1942–1944 Karhumäen suunnalla II armeijakunnan joukoissa. Vuonna 1944 Toljamo oli Kannaksella ja koki Viipurin kohtalonhetket. Sotatoimista hänet palkittiin VM 2:lla.

Virkauransa aikana Toljamo opittiin tuntemaan tavoitehakuisena, aikaansaavana ja yhteistyökykyisenä henkilönä, johon hänen lähipiirinsä oli oppinut luottamaan, minkä vuoksi hänelle alkoi nopeasti kertymään vaativia luottamustehtäviä. Kotikuntansa Pulkkilan valtuustoon hänet valittiin aivan uutena kuntalaisena heti, vieläpä varapuheenjohtajaksi, vuonna 1969. Poliittisen kokemuksen lisäännyttyä hänen johtamistaitojaan hyödynnettiin vuodesta 1977 alkaen valtuuston puheenjohtajana, missä tehtävässä hän jatkoi keskeytyksettä 16 vuotta.

Nimismies- ja muussa lakimieskunnassa Toljamon taitavuus, ahkeruus ja yhteistyökyky johtivat monien vaativien luottamustehtävien kertymään. Sekä Oulun läänin että valtakunnan nimismiesyhdistykset työllistivät Toljamoa pitkiä aikoja. Myös lakimiesliitto ja sisäasiainministeriö hyödynsivät hänen osaamistaan mm. oikeuspolitiikan kehittämi-

ONNI TO

27.11.1923


OLJAMO

3–19.8.2023

sen ja ammatillisen koulutuksen ja palkkauksen alueilla.

Jätettyään iän karttumisen myötä työelämän ja kunnalliset luottamustehtävänsä Toljamo antautui koko sydämestään veteraanitoimintaan. Tässäkin asiassa hänelle kävi kuin aikaisemmin mainituissa tehtävissä. Joskus välillä riitaisenakin tunnettu veteraanien järjestötoiminta sai Toljamosta aktiivisen ja yhteistyökykyisen johtohahmon. Hän ei tyytynyt vain asettelemaan tavoitteita ja vaatimuksia, vaan edellytti toiminnan seurantaa ja tuloksellisuutta. Toljamon työn jälki alkoi heti näkyä Pulkkilan rintamamiesosaston, Oulun piirijärjestön sekä Rintamaveteraaniliiton valtakunnan tason toiminnassa. Toljamo valittiin liiton hallituksen varapuheenjohtajaksi vuonna 1998 sekä heti seuraavana vuonna puheenjohtajaksi, mitä tehtävää hän hoiti 12 vuoden ajan.

Veteraanien maanlaajuisessa järjestötyössä Toljamon henkilökohtaiset ominaisuudet, tavoitehakuisuus, ahkeruus ja yhteistyökyky saivat otollisen toimintaympäristön. TOLJAMON TYÖURA ja varsinkin sen ohella vapaa-aikaa leikkaava laajamittainen järjestötoiminta tehtävineen ovat vaatineet

kotiväeltä pitkämielisyyttä ja ymmärrystä yhteisten asioiden hoitamisen tärkeydestä. Pikainenkin vilkaisu luottamustehtävien kirjoon kertoo, ettei hän ole juurikaan ”kotiväen jaloissa pyörinyt”.Edesmenneen Karin-rouvan merkitys Toljamon elämän tasapainolle on ollut suuri. Viimeiset yhteiset vuodet Onni oli vaimonsa omaishoitaja ja sai näin ainakin osittain maksaa takasin velkaansa Karinin kärsivällisyydestä ja huolenpidosta. Leskeksi jäätyään Onni Toljamo sai elämänkumppanikseen häntä kotona ja harrastuksissa tiiviisti avustaneen Marjatan, jonka mukanaolo näytti olevan Onnille korvaamatonta. Puheenjohtajakautensa jälkeenkin Toljamo osallistui edelleen liiton toimintaan. Vielä viime kesäkuussa pidetyssä Rintamaveteraaniliiton viimeisessä liittokokouksessa Toljamo toimi yhtenä puheenjohtajana.

Kokouksen päätettyä liiton toiminnan lopettamisesta Onni Toljamon osaksi tuli lausua kokouksen loppusanat sekä esittää veteraanien puolesta kiitokset tuloksellisesta, lähes 60 vuotta kestäneestä toiminnasta. Puheessaan hän jätti työtä jatkaville järjestöille veteraaniperinteen vaalimisen velvoitteen.


26

POHJANPOIKA 2/2023

SEPPO SUHONEN

Kaksi Natoa käsittelevää seminaaria Oulussa

MPKL RY:N ALUEELLINEN TURVALLISUUSSEMINAARI Maanpuolustuskiltojen liitto ry täytti keväällä 60 vuotta ja juhlavuoden kunniaksi liitto järjesti eri puolilla Suomea turvallisuusseminaareja. Oulussa seminaarin otsikkona oli ”Pohjois-Suomi ja NATO”. Seminaari järjestettiin

16.11.2023 Oulun yliopiston Saalastin Salissa. Seminaarin toteuttajana oli MPKL:n paikallinen toimija Pohjois-Suomen Kiltapiiri ry ja yhteistyökumppaneina olivat Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri ja Oulun kadettipiiri. Seminaari kokosi 170 eri maanpuolustusjärjes-töjen jäsentä eripuolilta Pohjois-Pohjanmaata.

Seminaarin avasi MPKL ry:n liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja ja Pohjois-Suomen Kiltapiiri ry:n puheenjohtaja Juha Mikkonen. Seminaarin luennoitsijat olivat oman toimialueensa asiantuntijoita ja käsittelivät omissa alustuksissaan Naton merkitystä. Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston kansallisen puolustuksen yksikön johtaja


prikaatikenraali Sami Nurmi tarkasteli seminaarin aihetta puolustusministeriön näkökulmasta.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo tarkasteli aihetta vapaaehtoisen maanpuolustuksen näkökulmasta sekä mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuden näkymiin. Kainuun prikaatin komentaja prikaatikenraali Ari Laaksonen tarkasteli aihetta KAIPR:n ja Pohjois-Suomen puolustuksen näkökulmasta. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston johtaja Petteri Koskinen käsitteli aihetta alueellisen varautumisen ja siihen liittyvän huoltovarmuuden kannalta. Lopuksi oli paneelikeskustelu, johon seminaariyleisö esitti kysymyksiä asiantuntijapanelisteille. Seminaarin juontajana ja paneelikeskustelun moderaattorina toimi Sampo Puoskari. Seminaari kokosi hyvin osallistujia eri järjestöistä ja se osoittaa hyvän järjestöjen välisen yhteistyön olevan käytäntönä Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun alueella. MPK:n merkitys koulutusten toteuttajana on merkittävä yhdistävä tekijä järjestöjen välisessä yhteistyössä. Esitän kiitokset seminaarin toteuttajille ja ammattitaitoisille alustajille, saimme todella hyvän tietoiskun aiheeseen.

SEMINAARIYLEISÖÄ SAALASTIN SALISSA.

MPKL:N 2. VARAPUHEENJOHTAJA JUHA MIKKONEN AVASI SEMINAARIN.


28

POHJANPOIKA 2/2023

POHJAN JÄÄKÄRIKILTA RY:N TURVALLISUUSSEMINAARI Toinen seminaari järjestettiin 18.11.2023 Pohjankartanon auditoriossa. Seminaarin aiheena oli ” Sotataidot sekä kokonaisturvallisuus EU:ssa ja Naton merkitys” . Tilaisuuden järjestäjänä oli Pohjan Jääkärikilta ry puheenjohtajansa Hannu Koivulan johdolla. Seminaari on osana killan 60-vuotisjuhlallisuuksia. Seminaarin alustajat oli koonnut killan jäsen Kimmo

Rajala. Seminaariin osallistui lähes 50 killan jäsentä eripuolilta Suomea. Seminaarin avasi killan puheenjohtaja Hannu Koivula. MPKK:n sotilasprofessori everstiluutnantti Marko Palokangas oli ensimmäinen alustaja ja hänen aiheensa oli ” Nykyaikaisen sotataidon kehitystrendi- tarkastelussa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sodan vaikutukset Suomen puolustusperiaattee-

seen” . Toinen alustaja oli rajavartiolaitoksen eversti evp., EU:n Ukrainan neuvonanto-operaation päällikkö (2019‒2023) Antti Hakkarainen ja hänen aiheensa oli EU:n Ukrainan neuvonanto-operaatio- siviilikriisinhallintaoperaation kokemuksia.

Kolmas alustaja oli Euroopan komissiosta everstiluutnantti evp. Kari Pelkonen. Hänen aiheensa oli ” Euroopan Unioni ja Nato resilienssin vahvistami-


PANELISTIT JA VASEMMALLA MODERAATTORI KIMMO RAJALA.

EVERSTILUUTNANTTI MARKO PALOKANGAS.

nen” . Neljäs alustaja oli killan pitkäaikainen sihteeri, Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö Kari Broström. Hänen aiheensa oli ” Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta Oulussa” . Alustusten jälkeen oli paneelikeskustelu ja siinä moderaattorina toimi Kimmo Rajala. Esitän kiitokset Pohjan Jääkärikillalle sekä ammattitaitoisille alustajille kiinnostavasta ja antoisasta seminaarista.


30

POHJANPOIKA 2/2023

SEPPO SUHONEN

Ylennystilaisuus Madetojan salissa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto järjesti reserviläisten ylentämis- ja palkitsemistilaisuuden 5.12.2021 klo 16.30 alkaen Oulun Musiikkikeskuksen Madetojan salissa. Paikalla oli 120 ylennettävää reserviläistä. Ylennystilaisuuden musiikista vastasi Lapin sotilassoittokunta

johtajanaan kapellimestari musiikkimajuri Ville Paakkunainen.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Paavo Sarala ilmoitti tilaisuuden osanottajat Kainuun prikaatin komentajalle prikaatikenraali Ari Laaksoselle. Hän

PAIKALLA OLI 130 YLENNETTÄVÄÄ JA PALKITTAVAA.

SOTILASANSIOMITALILLA PALKITUT VARUSMIEHET.


esitti ylennettäville oman tervehdyksensä. Kainuun prikaati palkitsi kaksi kunnostautunutta varusmiestä sotilasansiomitalilla. Kenttäpiispa Pekka Asikainen vastaanotti huomionosoituksena Kainuun prikaatin myöntämän Kainuu-Ristin.

Seuraavaksi suoritettiin ylennyskirjojen jako sotilasarvoittain. Ylennettyjen tervehdyksen ja kiitokset esitti majuriksi (reservissä) ylennettävä Seppo Ruotoistenmäki. Pohjois-Poh-

janmaan Reserviläispiirin kunniapuheenjohtaja Timo Ronkainen esitti järjestöjen onnittelut ja tervehdyksen ylennetyille. Paikalla järjestöjä edustamassa oli Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Petteri Närä, Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin varapuheenjohtaja Pasi Parkkila ja Pohjois-Suomen Kiltapiirin puheenjohtaja Juha Mikkonen. Reserviläisjärjestöt palkitsivat ansioituneita jäseniään erilaisin huomionosoituksin.

Aluetoimisto tarjosi ylennetyille osallistumisen Puolustusvoimien ja Oulun kaupungin järjestämälle juhlavastaanotolle musiikkikeskuksen Ravintola Preludissa. Tätä juhlavastaanottoa isännöi Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen ja Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Husso. Juhlavastaanottoon osallistui ylennettävien lisäksi lähes 500 kutsuvierasta.


32

POHJANPOIKA 2/2023

SAMPO PUOSKARI

KARI OJALA

Raahen Reserviupseerit 90 vuotta Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin toiseksi vanhin yhdistys, Raahen Reserviupseerit ry, juhli 90-vuotista taivaltaan 19.10.2023. Päivä oli sama, jolloin yhdistys perustettiin silloisella Raahen Suojeluskuntatalolla, nykyisellä Raahetalolla vuonna 1933.

Perustajajäseninä oli 12 reserviupseeria Raahesta ja Pattijoelta. Ensimmäisen toimintavuoden aikana kaikki alueella olevat reserviupseerit olivat liittyneet mukaan. Yhtenä tekijänä yhdistyksen syntymiseen oli Raahessa toiminut Suojeluskunta, mihin reserviupseerit myös kuuluivat. Yhdistyksen oma lippu naulattiin vuonna 1958. Lippu oli mukana myös 6.12.2023 Puolustusvoimien valtakunnallisessa itsenäisyys-

päivän paraatissa Oulussa. Vuonna 2019 kerho hankki ja remontoi oman toimitilan aivan Raahen keskustasta. Samalla yhdistykselle hankittiin Noptel-laserpistooli taululaitteineen. RAAHEN RESERVIUPSEERIEN JÄSENMÄÄRÄ on valitettavasti pienentynyt tasaisesti muutaman jäsenen vuosivauhtia. Nuoret reserviupseerit eivät jää paikkakunnalle ja poistuvien jäsenten tilalle ei tahdo tulla uusia. Jäsenmäärä on nyt noin 70, millä yhdistys on Pohjois-Pohjanmaan piirin neljänneksi suurin. Yhdistys päätti pukujuhlien sijaan tarjota 90-vuotisjuhlan kunniaksi suurelle yleisölle maksuttoman esitelmätilaisuuden. Paikalle saapui reilut 40 maanpuolustuksesta kiinnostunutta kuulijaa aina Ou-

lua ja Kalajokea myöten. Esitelmissä käsiteltiin niin alueellista sotahistoriaa kuin Puolustusvoimien ajankohtaisia aiheita.

Everstiluutnantti evp Kimmo Rajala valotti innostavaan tyyliinsä sissitoiminnan alkua ja toiminnan kehitystä ja käyttöä viime sotien aikana. Tuore Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Paavo Sarala puolestaan saattoi juhPOHJOIS-POHJANMAAN RESERVIUPSEERIPIIRIN PUHEENJOHTAJA PETTERI NÄRÄ LUOVUTTI YHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJILLE PIIRIN STANDAARIN. YHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA SAMPO PUOSKARI TOIVOTTI KUULIJAT TERVETULLEIKSI ESITELMÄTILAISUUTEEN.


layleisön ajan tasalle Ukrainan sodasta saaduista opeista ja NATO:n vaikutuksesta lähinnä Kainuun prikaatin toimintaan. Esitelmätilaisuuksista onkin tullut yhdistyksen näkyvin toimin-

tamuoto, ja toimintaa halutaan jatkaa ja kehittää. Raahen Reserviupseerit haluaa omalta osaltaan olla levittämässä maanpuolustustietoutta ja täten vahvistaa kansalaisten maanpuolustustahtoa.

Juhlivaa yhdistystä muistivat tilaisuudessa Raahen Maanpuolustusperinne ry sekä Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri. Suomen Reserviupseeriliitto lähetti tilaisuuteen myös tervehdyksensä.


34

POHJANPOIKA 2/2023

M AT T I B Ä C K S T R Ö M , H E I K K I B Ä C K S T R Ö M , M A I J U K K A R E D D Y

Tuiran poika Hammaslääkäri Yrjö Valter (Velse) Bäckström kuoli 5.11.2023 96-vuotiaana. Hän oli syntynyt Oulussa 14.8.1927.

Lapsuus kului Tuirassa ja hän pitikin itseään aina "Tuiran poikana". Lempinimi Velse, jolla hänet yleisesti tunnettiin, oli perua jo kouluajalta. Kansakoulun jälkeen opintie vei Oulun Lyseoon josta hän kirjoitti ylioppilaaksi 1946. Kouluaikaa varjosti sota ja sotilaspoikana hän toimi 1944 Oulussa ilmatorjunnassa (96 Raskas Itptri). Syvän jäljen jätti veljen kaatuminen elokuussa 1944. Vaikka takana oli sodan ajan toiminta hän astui asevelvollisena 1946 asepalvelukseen ja kutsui itseään kolmen aselajin mieheksi: ensin sota-ajan ilmatorjunta, asevelvollisena rannikkotykistö ja lopuksi laivasto. Lyhyen lainopin opiskelun jälkeen hän pääsi lukemaan hammaslääketiedet-

tä ja valmistui Helsingin yliopistosta hammaslääkäriksi 1954. Avioliitto solmittiin 1948 Maija-Liisan (os. Pasanen) kanssa ja perheeseen syntyi kaksi poikaa ja tytär. Avioliitto kesti Maija-Liisan kuolemaan toukokuussa 2012.

Velse toimi Oulussa yksityishammaslääkärinä vuosina 1955-87 ja koulu/terveyskeskushammaslääkärinä 1969-87, jolloin jäi eläkkeelle. Isänmaallisuus ja velvollisuudentunto leimasivat koko hänen elämäänsä ja tämän hän opetti myös lapsilleen. Hän oli Oulun Sotaveteraanien varapuheenjohtaja ja oli mukana Sotilaspojissa sekä aktiivisesti lukuisissa muissa maanpuolustushenkisissä järjestöissä ja killoissa. Hän toimi Oulun Hammaslääkäriseuran puheenjohtajana 196669, Akavan pääluottamusmiehenä vuosina 1973-87 Oulussa.


Yrjö Valter Bäckström 14.8.1927 – 5.11.2023

Rotarytoiminta oli hänelle tärkeää ja vuosina 1973-74 hän oli myös Merikosken Rotaryklubin presidentti.

Harrastuksena oli ennen kaikkea filatelia, hän oli Oulun Postimerkkikerhon pitkäaikaisimpia jäseniä. Kuntoliikunta kuului elämään, Tervahiihto tuli sivakoiduksi useita kertoja. Vieraat kielet kiinnostivat, hän puhui ruotsia, saksaa, englantia ja ranskaa sekä yllätti Budapestin unkarilaisen oppaan unkarin kielisillä kysymyksillä. Hän käänsi F.W. Thorbanin teoksen "Petsamon ja Kirkkoniemen torjuntataistelut 1944" tekijän pyynnöstä saksasta suomeksi 1992. Historia, varsinkin toisen maailmansodan historiasta lukeminen kuului kiinnostuksiin. Kesäpaikka oli Nilsiän Vuotjärven Haapaniemi-talo vuodesta 1959 Pasalan kylässä, vaimon isän kotitilan vieressä. Kätevä-

nä käsistään aika kului kesäisin nikkaroidessa linnunpöntöistä aina uuteen ulkorakennukseen. Luonnon kierron ja etenkin lintujen elämän tarkkailu oli pysyvä harrastus. Tärkeintä oli kuitenkin oma perhe, vaimo, lapset ja lastenlapset sekä seuraava polvi ja muut sukulaiset ja ystävät. Mikä ilo olikaan, kun tammikuussa 2023 Uudesta Seelannista saapuivat tyttären tyttären lapset leikkimään ukin kanssa kuukaudeksi! Ystävällisyys, joviaalisuus, mukavuus huokuivat hänestä. Vanhat luokkatoverit olivat myös tärkeitä, kunnes hän oli ainut jäljellä oleva vuoden 1946 ylioppilasluokastaan Velse, luokkansa viimeinen, siunattiin 24.11.2023 Tuiran kirkossa, aivan lapsuuden asuinpaikkojen vieressä. Mikä olisikaan sopinut paremmin vanhalle "Tuiran pojalle"!


36

POHJANPOIKA 2/2023

HEIKKI JYRINKI S Y Y S H I U K K A 23 - H A R J O I T U K S E N J O H TA J A

KRANAATINHEITTIMISTÖN PERUSTEET

Syyshiukka 2023 Hiukkavaarassa järjestettiin 29.9‒1.10.2023. järjestyksessään toinen syksyn Hiukka-harjoitus. Syksyn Hiukka-harjoitus on seurausta Ukrainan sodan aiheuttamasta suuresta kysynnän kasvusta vapaaehtoista maanpuolustusta kohtaan. Viime vuonna järjestettiin ensimmäinen Syyshiukka harjoitus.

Järjestävänä organisaationa harjoituksessa toimii Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK. Harjoitus koostui yhdestätoista eri

aselajikurssista. Harjoituksen kokonaisvahvuus oli 160 taistelijaa.

Puolustusvoimien vahva tuki harjoitukselle näkyi monella tapaa: 3. logistiikkarykmentti vastasi suurelta osin harjoituksen varustamisesta. Myös Kainuun prikaatin tuki näkyi vahvasti harjoituksen varustamisessa. KURSSIEN TOIMINTAA SEU� RATESSA huokui kurssilaisista into ja positiivinen asenne oppia uutta tai vahvistaa osaamis-

ta. Resurssien ammattitaito ja tietynlainen ylpeys tekemäänsä kohtaan paistoi ja lämmitti syksyisessä vesisateessakin. Useilla kursseilla tehtiin yhteistyötä muiden kurssien kanssa, joka antaa mahdollisuuden tuoda kurssille erikoisosaamista jostain toisesta aihealueesta. Harjoituksen suunnittelu aloitettiin rinnan kesän Hiukka-harjoituksen suunnittelun kanssa. Kokonaisuudessaan harjoituksen suunnittelu oli reilu puolen


SOTILAAN JATKOKURSSI NAISILLE.

vuoden ponnistus. Vaikka harjoitusta suunnitellaan pitkään, jää siitä huolimatta parannettavaa ja kehitettävää. Tästä esimerkkinä harjoituksen suunnitteluprosessi, jota ei ole kuvattuna ja dokumentoituna. Yksittäisiä asioita harjoitukseen liittyen on helppo kehittää sekä nähdä tulokset, mutta kokonaisuus saattaa jäädä hahmottamatta. Harjoituksen johto voi aina tehdä makkaran mieleisekseen, mutta jos joh-

dolla olisikin perusrunko annettuna ja valmiiksi mietittynä, jäisi tällöin mahdollisuus hioa yksityiskohtia entistä paremmiksi. OMAN KOKEMUKSENI MU� KAAN harjoituksen johtaminen on jollain tavalla selviytymistaistelu. Työ, perhe sekä muut harrastukset kilpailevat samasta ajasta harjoitukselle annettavan ajan kanssa. Harjoituksen suunnitteluun pystyy antamaan tunnin tänään, puolituntia ensi

viikolla jne. Mikäli jokaisen harjoituksen tai kurssin johto voisi tehdä seuraajan selviytymistaistelusta hieman helpomman, voisi kynnys ko. tehtäviin madaltua. Ajankohtana syksyn harjoitus on haastavampi kuin kesän Hiukka, sillä esimerkiksi useat aktiiviset reserviläiset ovat myös aktiivisia metsästäjiä. Myös harjoitusajankohtaa on syytä tarkastella. Jos harjoitus olisikin joulukuun alkupuolella, saattaisi kysyntä olla suurempi.


38

POHJANPOIKA 2/2023

SEPPO SUHONEN

i s s r a m n ö y ä s e K a j Tahdissa Mars

Tahdissa Mars -tapahtuma ja sen yhteydessä Turvallisuuspäivä järjestettiin perjantaina 11.8.2023 Oulun kaupunkikasarmin puistossa. Tapahtumassa olivat mukana kaikki merkittävimmät maanpuolustusjärjestöt ja MPK Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri. Tämä tapahtuma toteutettiin nyt toista kertaa. M a a n p u o l u st u s j ä r j e stö i stä olivat mukana Pohjois-Poh-

janmaan Reserviupseeripiiri kerhoineen, Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiiri jäsenyhdistyksineen, Pohjois- Suonen Kiltapiiri jäsenkiltoineen, Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustusnaisten piiri jäsenyhdistyksineen, MPK, Puolustusvoimat (kalustotuki), Oulun Sotilaskotiyhdistys sekä Luovi. Lisäksi Turvallisuuspäivässä olivat mukana poliisi, palo- ja pelastuslaitos, Vapepa ja SPR.

KESÄYÖN MARSSIN 2023 HUOLTOPISTEELLÄ MARSSIJOITA NAUTTIMASSA MAKKAROISTA, MEHUSTA, SUOLAPÄHKINÖISTÄ JA RUSINOISTA MARSSIN LOMASSA.

Tapahtuman järjestyksenvalvonnan hoiti P-P Maakuntakomppanian kilta. Käytännön toteutuksessa oli mukana lähes 50 maanpuolustusjärjestöjen jäsentä osastojen rakentamisessa ja purussa sekä esittelytehtävissä. Tapahtumiin osallistui noin


500 maanpuolustushenkistä oululaista. Tapahtumassa Luovi ja Oulun Sotilaskotiyhdistys tarjosivat yleisölle kahvia, munkkeja ja pikkusuolaisia. Sotilaskodin munkit olivat niin suosittuja, että ne loppuivat kesken. Turvallisuuspäivä järjestettiin samana päivänä iltapäivällä. Tällöin yleisö sai tutustua eri viranomaistahojen tarjoamiin turvallisuusasioihin sekä eri järjestöjen toimintaan. Illalla alkoivat musiikkiesitykset klo 18. Esiintyjinä olivat Madetojan musiikkilukion Big Band, MPK Combo ja MPK:n Pohjois-Suomen soittokunta.

KESÄINEN MARSSITAPAH� TUMA ”Kesäyön marssi 2023” järjestettiin Oulussa lauantaina 19.8.2023. MPK:n Oulun koulutuspaikka toteutti tapahtuman käytännön toteutuksen. Marssittavia matkoja olivat ns. perhesarja 11 km, marssisarja 25 km ja pisin matka 42 km. Tapahtumaan osallistui noin 70 marssijaa. Marssireitit kulkivat pitkin Oulujoen rantoja.

Matkan varrelle oli järjestetty huoltopisteitä. Huoltopisteiden miehityksestä vastasivat eri järjestöjen jäsenet. Huoltopisteissä oli tarjolla vettä, mehua, rusinoita, suklaata, suolakurkkuja.

Yhdellä huoltopisteellä oli myös paistettuja makkaroita. Lisäksi huoltopisteissä oli ensiaputarvikkeita jalkojen hiertymiin ym. tarvittavia välineitä.

Marssin lähtö ja maali oli Hiukkavaarassa MPK:n piiritoimiston tiloissa. Marssijat lähetettiin matkaan MPK:n Pohjois-Suomen soittokunnan soittoryhmän esittämällä marssimusiikilla. Perhesarjassa äitinsä mukana marssilla oli nuorin osanottaja noin 6 kk ikäisenä (lastenvaunuissa). Pääosa marssijoista oli Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Muutama osallistuja oli tullut kauempaa, mm. Helsingistä. Ta-

JÄRJESTÖJEN ESITTELYKATOKSET AUKION REUNOILLA, KESKELLÄ OULUN SOTILASKOTIYHDISTYKSEN KAHVIO.

pahtuman järjestäjänä ja suunnittelijana oli Oulun koulutuspaikan liikunnasta vastaava Ville Kosola. Marssille lähtö tapahtui klo 16.00 ja pisimmältä 42 km:n matkalta viimeiset tulivat maaliin hiukan yli puolen yön.

Tämä Oulussa järjestetty kesäyön marssi toteutui nyt toista kertaa. Sää suosi marssijoita, sillä ei ollut liian kuumaa eikä satanut.


40

POHJANPOIKA 2/2023

SEPPO SUHONEN

Rintamaveteraanien

Oulun piirin päättäminen Rintamaveteraanien Oulun Piiri ry päätti lopettaa toimintansa 27.11.2023 pidetyssä kokouksessa. Päivämäärä oli valittu keväällä kunniapuheenjohtajan Onni Toljamon 100-vuotissyntymäpäiväksi. Valitettavasti kunniapuheenjohtaja Onni Toljamo sai kutsun viimeiseen iltahuutoon ja nukkui pois 19.8. Näin hän ei saanut juhlia tuota 100-vuotispäivää. Kokouspäivä ja päätöstilaisuus kuitenkin järjestettiin tuona aiemmin sovittuna päivänä ja lisäksi illalla järjestettiin Oulun tuomiokirkossa Onni Toljamon muistokonsertti.

Piirin päättävä kokous järjestettiin 27.11. klo 10 Aleksinkulmassa. Paikalla oli lähes 30 jäsentä ja kannattajajäsentä. Kokous päätti yksimielisesti lopettaa yhdistyksen toiminnan aiemmin tehdyn suunnitelman mukaisesti. Toiminta jatkuu perinteiden vaalimisella pari vuotta aikaisemmin perustetun

Tammenlehvän Pohjois-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puitteissa. Päätöskokouksessa oli läsnä myös Rintamaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Heikki Karhu.

Päätöstilaisuus järjestettiin samassa paikassa klo 12. Päätöstilaisuuteen oli saapunut lähes 50 jäsentä ja kutsuvierasta. Pää-

MAAHERRA EINO SIURUAINEN PUHUMASSA ONNI TOLJAMON MUISTOKONSERTISSA. KENTTÄPIISPA PEKKA ASIKAINEN LÄHETTÄÄ SEPPELEPARTION SANKARIHAUTAUSMAALLE, SEPPELEPARTIOSSA JUHANI NIVA JA MARKKU HOLOPAINEN


töstilaisuuden avaussanat lausui piirin puheenjohtaja kunnallisneuvos Kari Ahokas. Seuraavana suoritettiin huomionosoitusten jakaminen. Rintamaveteraaniliitto ja Oulun piiri jakoi viisi Rintamaveteraaniliiton kunniaristiä. Yksi kunniaristin saajista oli kenttäpiispa Pekka Asikainen. KENTTÄPIISPA PEKKA ASIKAI� NEN lähetti seppelepartion sankarihaudoille. Seppelepartiossa olivat Pohjois-Pohjanmaan Senioriupseerit PPSU:n jäsenet Juhani Niva ja Markku Holopainen. Rintamaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Heikki Karhu

kertoi Onni Toljamon roolista Rintamaveteraaniliitossa. Tervehdyksensä esittivät Sotainvalidien Veljesliitton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Pentti Jouppila ja Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Reijo Sallinen. Tuomo Horsma esitteli historiikin lisäosan. Anton Häkkinen esitti ”Veteraanin iltahuudon”. Aluksi hän kertoi oman tarinansa kiinnostuksestaan veteraani- ja perinnetyöhön ja miten hän on sitä toteuttanut musiikin avulla. Päätössanat lausui Oulun Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja rovasti Hannu Ojalehto.

Tämän Onni Toljamon 100-vuotispäivän päätti Oulun tuomiokirkossa järjestetty muistokonsertti. Konsertti toteutettiin keväällä Toljamon tekemän suunnitelman mukaisesti. Tilaisuudessa lauloi Pohjois-Suomen Reserviläiskuoro kapellimestari Olli Heikkilän johdolla. Tuomiorovasti Satu Saarinen kertoi tilaisuuden suunnittelusta, johon Toljamo oli osallistunut. Tilaisuuden puhujina olivat maaherra Eino Siuruainen ja piispat Jukka Keskitalo ja Samuel Salmi. Konserttiin oli saapunut lähes 500 kunnioitetun veteraanin Onni Toljamon ystävää ja tietysti hänen läheisensä.


42

POHJANPOIKA 2/2023

PETTERI NÄRÄ M A J A I S Ä N TÄ

Majakausi 2023 on nyt takana ja Rokuli siirtyy huoltotauolle aina maaliskuun alkuun saakka. Huollamme matot ja muut tekstiilit pesulan kautta jälleen ensi kaudelle käyttöön. Muutoinkin pieniä päivityksiä lienee luvassa.

Ohitse virtaava vuosi on ollut majan käytön kannalta täsmälleen yhtä vilkas kuin edeltäjänsäkin.

Upseerimaja Rokulin

mennyttä ja tulevaa

PETTERI NÄRÄ

Marraskuun osalta voidaan kuitenkin sanoa, ettei vierailijoita ollut huoltotiimiä lukuun ottamatta. Näin se poikkesi edellisvuodesta. Majalla vierailtiin yhteensä ja kaikkinensa 130 vuorokautta. Majakausi alkoi maaliskuun alussa ja päättyi marraskuun loppuun, käytännössä tänä vuonna siis marraskuun ensimmäiseen viikonloppuun. Käyttöaste oli miltei 50 % aukiolon päivistä. Nopeasti, mutta tarkemmin tutkimatta, voidaan päätellä majan löytäneen samat vakioystävänsä, jotka vuodesta toiseen kokevat majan tarjoamat elämykset omikseen. Käyttäjistä suurin osa tulee majan omistajan Oulun Reserviupseerikerhon jäsenistöstä sekä loput laajasti eri maanpuolustusjärjestöistä. MAJAN KÄYTTÖ ON OIKEU� TETTU lukuisille maanpuolustusjärjestöille ja muille luvanhaltijoille. Erilaisille teemapäiville, yhdistyspäiville ja tapahtumille Upseerimaja Rokuli tarjoaa lois-


tavat ja ennen kaikkea erilaiset puitteet. Majaisäntä auttaa mielellään sorvaamaan sopivat kinkerit tarvittaessa.

Vuoden 2024 majakauteen pääsemme starttaamaan suunnitelman mukaan aivan hiihtoloman kynnyksellä 1.3.2024. Majatoimi ja erityisesti lumityöryhmä pureutuvat lapioin hankiin ja nietoksiin helmikuun puolella talkoillen. Maja laitetaan taas avauskuntoon ja viihtyisäksi. Talvi- ja syyskaudella, eli viileiden ilmojen vallitessa, majalla on käytössä etälämmitys, tyypillisesti pitkälle toukokuuhun ja taas syyskuusta eteenpäin.

tuu. Maltillisuus lienee kuitenkin se kuvaava termi, millä tavoin edetään. Tulemme avaamaan majan varauskalenterin viimeistään helmikuussa. Kannattaa seurata tiedotteita Facebookissa.

Pääsiäisen ja juhannuksen osalta sovelletaan edellisvuosien käytäntöä, joissa majan voi varata vain 2‒4 päivän kokonaisuuksina. Tällöin ei ole mahdollista ottaa

esim. yhtä vuorokautta juhlapäivien keskeltä. Nämä ajankohdat menevät yleensä ensimmäisenä. Pääsiäiselle ja juhannukselle ei voi tehdä ennakkovarauksia. Odottakaamme siis kärsivällisesti varauskalenterin aukeamista. Majatoimi toivottaa kaikille hyvää joulua ja mitä parhainta uutta vuotta.

Kulunutta majakautta leimasi sähkön vaihtelevat hinnat. Alkutalven katastrofaalisen kalliista hinnasta päästiin onneksi kesän korvalla halvempaan. Ensi vuotta ja kautta on vaikea vielä ennustaa, mutta eiköhän tuo hieman tasaisempaa ja ennustettavampaa lupaile. Sähkön kulutuksella ja hinnalla on iso merkitys kokonaistalouteen. VUODEN VAIHTEEN JÄL� KEEN tiedämme tarkemmin mitä muutospaineita tuleva kausi tuo käyttökorvaushinnoitteluun ja millä tavoin uusi majan varauskalenteri raken-

SARI RINNE


44

POHJANPOIKA 2/2023

PETTERI NÄRÄ

Turvallisuuspoliittista

tietämystä Valtakunnallinen Turpotietäjä-kilpailu järjestettiin lukioissa ympäri Suomen nyt jo neljännen kerran. Keskiviikkona 11.10.2023 pidettyyn alkukilpailuun osallistuivat Pohjois-Pohjanmaalta Limingan lukio, Oulaisten lukio, Oulun Lyseon lukio, Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio sekä Reisjärven lukio. Kilpailussa nuoret kisaavat suorasta yliopistopaikasta, kun Turun yliopisto tarjoaa kilpailun voittajalle opiskelupaikan yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta, pääaineena poliittinen historia. Lisäksi finaalin kol-

meparastapalkitaanrahastipendein. Turpotietäjä on lukiolaisille suunnattu kilpailu, jonka tarkoituksena on saada nuoret pohtimaan maanpuolustukseen ja kokonaisturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Kilpailulla pyritään myös osaltaan vahvistamaan nuorten maanpuolustustahtoa. Koko Suomesta Turpotietäjä-kilpailuun ilmoittautui 68 lukiota ja noin 500 opiskelijaa 17 maakunnallisesta reservipiiristä.

KILPAILUN JÄRJESTÄVÄT Reserviläisliitto, Suomen Reserviupseeriliitto, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry, Kadettikunta ja Turun

yliopisto. Kilpailun lähdeaineiston muodostavat lukion pakollinen kurssi YH3 (Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma) sekä Kadettikunnan ylläpitämä Turvallisuuspolitiikan tietopankki. Alkukilpailu sisälsi neljä osiota: monivalintakysymykset, käsitteiden määrittelyn, lyhyen esseen sekä pitkän esseen. Paikallinen toimikuntamme arvioi maakuntamme osalta viiden lukion ja 49:n oppilaan koesuoritukset. Alkukilpailun neljä parasta suoritusta lähetettiin valtakunnan raadille uudelleen arvioitaviksi ja kisaamaan finaalipaikoista.


Valtakunnan kilpailun finalistit julkistettiin 6.11.2023. Finaalipaikkoja ei tällä kertaa tullut alueemme lukioille. Finaali pidettiin talvisodan alkamisen muistopäivänä 30.11.2023 Helsingin Ostrobotnialla. Palkintojenjakotilaisuus järjestettiin marraskuun puolivälissä reserviläisyhdistysten kerhohuoneella Aleksanterinkadulla. Tilaisuuteen oli kutsuttu palkittavaksi neljä maakunnallisesti parhaiten menestynyttä lukion oppilasta opettajineen sekä

Pohjois-Pohjanmaan neljä parasta olivat (kuvassa): 1.Justus Maalo Limingan lukio, jaetulla ykkössijalla 1.Patrik Mustonen Oulun Lyseon lukio 3.Eeli Ruuska Oulun Lyseon lukio 4.Onni Martinmäki Oulaisten lukio Teams-yhteyden kautta kaikki kilpailuun osallistuneet oppilaat viidestä eri lukiosta. Tilaisuudessa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen MPK:n valmiuspäällikkö Timo

Lesonen esitelmöi nuorille MPK:n toiminnasta ja tarjottavista kurssimahdollisuuksista. Reserviupseeripiiri ja Reserviläispiiri onnittelevat maakuntamme sankareita!


46

POHJANPOIKA 2/2023

Pohjan pioneerikilta korjasi partiokämppää Kuusamossa AKI-PEKKA KAISTO

Pohjan Pioneerikilta ry peruskorjasi 11.-13.8.2023 pidetyllä kurssilla hirsirakenteista partiokämppää Kainuun Rajavartioston tarpeisiin Kuusamon Liikasenvaarassa.

Tämä MPK:n ja Pohjan Pioneerikillan yhteistyössä toteutettu partiokämpän korjauskurssi oli korsusaunan tapaan ensimmäinen lajiaan. Kurssille osallistui seitsemän reserviläistä, josta valtaosa oli Pohjan Pioneerikillan jäseniä. Kurssilaiset tulivat pääosin Oulusta ja Oulun ympäristöstä. Yksi kurssilainen nousi kyytiimme Taivalkoskelta ja yksi kurssilainen kuusamolaisena edusti paikallisia. Reserviläisten lisäksi rakennustöihin osallistui rajavartioita Kuusamon Rajavartiostosta. Tämän partiokämpän korjauksen oli suunnitellut RI Jari Oikarainen.

J A R I S AT O M A A


Kurssi kokoontui perjantaina 11.8.2023 Oulussa MPK:n Paviljongin pihalla, jossa pakkasimme auton ja matka Kuusamoa kohti alkoi. Taivalkosken kohdalla kurssille liittyi ensikertalaisena Luukas Vikström. Matka jatkui Kuusamon Liikasenvaaraan, jossa Rajavartiolaitoksen edustajat olivat meitä vastassa. Pikaisten esittäytymisen ja kuulumistenvaihdon jälkeen varustauduimme jalkapatikointiin, sillä itse kohteelle oli tästä vielä noin seitsemän kilometriä tietöntä taivalta. Reput, majoitusvälineet sekä muut tavarat pakattiin mönkijöiden peräkärryihin, joilla rajavartijat kuljettivat ne kohteeseen.

Jalkapatikka kohteelle sujui hyvällä meiningillä leppoisan porinan merkeissä.

Kohteelle saavuttuamme tehtiin perinteinen työnjako. Osa porukkaa hyökkäsi kohteelle ja aloitti työt ja loppuporukka pystytti majoitusteltan ja järjesteli sen majoituskuntoon. Lopulta kaikki kurssilaiset pääsivät rakennustyön pariin. PARTIOKÄMPPÄ SIJAITSI Karvastekemäjärven etelärannalla ja se oli rakennettu 1957. Kämpästä oli jo ennakkoon purettu kaikki irtaimisto sekä kantava alapohja. Perjantai-illan tehtävänä oli tun-

ALAPOHJAN ERISTYSTYÖ KÄYNNISSÄ.

UUSITTAVAN HIRREN PÄÄLLE ASENNETTIIN SAUMAN TIIVISTÄMISEKSI ERISTEVILLAA ” RIVE” .

HIRSIKEHIKKOA JOUDUTTIIN UUSIMAAN ALIMMAN HIRSIKERROKSEN OSALTA, ELI PUHUTAAN KENGITTÄMISESTÄ.


48

POHJANPOIKA 2/2023

kata mökki vaateriin. Töitä jatkettiin, kunnes pimeys otti vallan ja saunamajuri ilmoitti saunan olevan kylpykunnossa.

Lauantaiaamuna rakennustöitä jatkettiin heti aamupalan jälkeen. Hirsikehikon pitkillä sivuilla alin hirsikerta oli aikojen saatossa lahonnut, joten hirret piti vaihtaa. Uudet hirret oli tuotu lähituntumaan jo etukäteen, kurssilaisten tehtävänä oli hirsien parkkaus ja varausten teko. Kurssilaisilta löytyi loistavasti kyseisiin töihin ammattitaitoa, joten työvaiheet sujuivat ongelmitta. Uusien hirsien paikalleen asettelussa käytimme vetoapuna Rajavartiolaitoksen mönkijöiden vinssejä.

Kengitystyön valmistuttua huomasimme kehikon siirtyneen perustuksellaan muutaman sentin. Aloimme hieman vitsaillen miettimään muistolaattaa mökin seinään: "Tämä partiokämppä on siirretty nykyiseen sijaintiinsa Pohjan Pioneerikillan toimesta elokuussa 2023". Hirsirungon kengittäminen ei työsuorituksena ole helpoimmasta päästä, mutta asiantunteva porukka ja saumaton tiimityöskentely ei pettänyt tälläkään kertaa! SEURAAVAKSI VUOROSSA oli uuden lattian teko. Lattia toteutettiin hirsirakennukseen perin-

teisenä ryömintätilallisena alapohjana. Ensimmäinen työvaihe oli kiinnittää kantavat puupalkit ulkoseiniin palkkikengillä. Palkkien alapintaan kiinnitettiin harvalautakoolaus, jonka päälle palkkiväleihin asennettiin tuulensuojalevytys. Tuulensuojalevyn päälle asennettiin lattian varsinainen lämmöneristevillakerros, jonka päälle tulisivat vielä ilmansulkupaperi sekä pintarakenteet. Lauantaipäivä kului nopeasti rakennustöiden merkeissä. Säät suosivat meitä tällä kertaa, sillä ainut pieni sadekuuro kulki

ylitsemme aamupäivällä. Kurssin muonitus oli tuttuun tapaan järjestetty sissimuonilla. Veden lämmitimme Rajavartiolaitoksen kaasuhellalla. Lauantaina päivän päätteeksi pääsimme jälleen rantasaunaan saunomaan. Saunan ja iltapalan jälkeen ei unta tarvinnut kovin kauan odotella. SUNNUNTAIAAMUNA KOMEN� TO oli jälleen tuttu: ylös, ulos ja aamupalan kautta hommiin! Lattian tekoa jatkettiin noin puoleen päivään saakka. Kevyen ruokailun jälkeen aloimme kokoilemaan tavaroita paluumatkalle lähtöä varten. Tavarat kyytiin ja autoa


kohti tahdissa mars! Jalkapatikka sujui tulomatkan tavoin rennon ja mukavan porinoinnin merkeissä. Siirtymäreitti oli maastoltaan vaihtelevaa, metsäkankaasta vetiseen, helposti upottavaan suohon. Omaa fyysistä kuntoaan sai hieman testata. Mutta mikäpäs siinä, kun porukalla päätetään jotta "mennäänpäs tuon suon yli että heilahtaa"...kohta oltiinkin sitten jo toisella puolella, kuivalla maalla. Autolle saavuttuamme siirsimme tavaramme mönkijöistä omaan kuljetuskalustoon. Samalla tarkistimme, että kaikki materiaali ja va-

rusteet ovat tallessa. Kiitimme Rajavartiolaitoksen edustajia tuesta ja hyvästä, saumattomasta yhteistyöstä. Paluumatka Oulua kohti alkoi. Matkan varrella poikkesimme vielä Oulangan luontokeskukseen, jossa Rajavartiolaitos tarjosi meille kurssin päättäjäisiksi lämpimän aterian. Kurssin johtajana toimi Jari Satomaa ja kouluttajina Jari Oikarainen sekä Kimmo Lumijärvi. Ari Korkala vastasi ensiaputoiminnasta ja A-P Kaisto toimi kurssivääpelinä. Kaikki edellä mainitut ovat Pohjan Pioneerikillan jäseniä. Työmaalla oli koko kurssin ajan hyvä tekemisen

meininki ja kaikki olivat erittäin motivoituneita.

Kiitokset Kuusamon rajavartiostolle ja Kainuun prikaatille. Kiitokset myös MPK:n Oulun koulutuspaikalle ja ahkerille kurssilaisille hyvästä työsuorituksesta ja suunnittelijalle toteutuskelpoisista suunnitelmista. Kiitokset myös ammattitaitoisille kouluttajille ja kurssin johtajalle kurssin. Tiimityö on rautaa, ja porukassa on voimaa. Tehtiin jälleen työtä, jolla on tarkoitus! Pioneerikillan kursseja on mahdollisesti tulossa ensi vuoden puolella, seuraa MPK:n kurssitarjontaa!


50

POHJANPOIKA 2/2023

Pohjan pioneerikilta rakensi 32.siltansa Liminkaan JUKKA RAITIO MPK LIMINKA –LUMIJOKI

Liminkaan tarvittavien uusien ja kunnostettavien siltakohteiden palaveri pidettiin 23.5.2023 Lakeustalolla. Käytyjen keskustelujen perusteella ykköskohteeksi nousi Liminkajoen toinen ankkurisilta. Kansanopiston vanhan päärakennuksen kohdalla oleva silta oli ollut käyttökiellossa jo usean vuoden. Sillan kantavien rakenteiden kunto- ja lahoisuustutkimus päätettiin aloittaa heti.

Kansiosan purkaminen aloitettiin Lakeuden Reserviläisten ja MPK:n jäsenien johdolla. Purkuprojektin vetäjänä toimi yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Nikola. Puretut kansilankut kerättiin siirtolavalle. Heti tämän jälkeen pääsivät rakenne- ja lahoisuustutkija toteamaan runkorakenteen kunnon. Tulokset saatiin ja niiden perusteella silta voitiin rakentaa uudelleen samoille kantaville runkorakenteille.

J A R I S AT O M A A J A K U R SS I L A I S E T


MPK:n sillanrakentamiskurssi sovittiin viikonlopulle 5.‒6.8.2023. Kurssinjohtajana toimiva Jari Satomaa aloitti tarkemmat tarvikkeiden tilaukset yhdessä kunnan kanssa. Kurssin varajohtajana toimiva Heikki Nikola osallistui myös kaluston hankintaan. POHJAN PIONEERIKILLAN toteuttama MPK:n siltakurssi käynnistyi lauantaina 5.8. klo 8.00. Paikalle oli saapunut yhdeksän sillanrakentajaa Limingasta, Lumijoelta ja Oulun lähialueilta sekä Etelä-Suomesta, joista viisi henkilöä oli pioneerikillan jäseniä. Kurssin ensimmäisen päivän töiden lopetus tapahtui klo 20.30.

Sunnuntaina 6.8. päivä alkoi klo 8.30 ja se päättyi sillan valmistumiseen n. klo 16.00. Loppusiivouksien ja paikkojen järjestelyn jälkeen sillan rakentajakurssilaiset poistuivat kohteesta klo 18.00. Sillan ”sisäänajo”tapahtui onnistuneesti jo seuraavana viikonloppuna, Suur-Limingan markkinoiden ja Niittypäivän yhteydessä.

Me siltakurssille osallistuneet sillan rakentajat ja päälliköt haluamme kiittää Limingan kuntaa kurssille järjestetystä ruoka- ja majoituspalvelusta. Limingan kunnan, kurssinjohdon ja MPK:n välinen yhteistyö sekä viestien välitys sujui hyvin, lomakaudesta huolimatta.

VANHA KÄYTTÖKIELLOSSA OLEVA SILTA.

SILTAKURSSILAISET POTRETISSA VALMIIN SILLAN KANNELLA.

UUDEN SILLAN RAKENNETYÖT KÄYNNISSÄ


52

POHJANPOIKA 2/2023

SAMPO PUOSKARI

Päällikkö vaihtui Pohjois-Pohjanmaan aluetoimiston päällikön vaihtotilaisuus pidettiin Hiukkavaarassa 28.8.2023. Everstiluutnantti Vesa Värjyvirta luovutti tehtävät everstiluutnantti Paavo Saralalle. Puheessaan Värjyvirta kertoi löytäneensä jo tekemistä reserviin, joten niin sanotuista eläkepäivistä lienee turha vielä tässä vaiheessa puhua.

Paavo Sarala siirtyi tehtävään Kainuun Prikaatista Kainuun tykistörykmentin komentajan tehtävästä. Hän on järjestyksessään viides aluetoimiston päällikkö Oulussa.

VESA VÄRJYVIRTA VASTAANOTTAA KAINUUN PRIKAATIN APULAISKOMENTAJALTA ARI LEHMUSLEHDELTÄ PRIKAATIN STANDAARIN.


Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin toiminta 2024 vko 1 - 26 Tapahtuma

Paikka

Aika

Kurssinjohtajien täydennyskoulutus NASTA Poro 2024: johda NASTA II Kuntomarssi, tammikuu Asekäsittely ja simulaattoriharjoittelu Asekäsittely kohdennettu Pistooliammunta 7 Kuhmon yhteislukion turvallisuusopinnot Kouluttajakurssi (MPK K1) Arktinen koulutus 1. jakso Kurssivääpelikurssi Perustamisen perus- ja jatkokurssi Kivääriammunnat MPK 0-2 Kivääriammunta 0-2 Pistooli perusammunta MATI2-kouluttajakoulutus Sotilaspoliisi peruskurssi 1 (SPOL PK1) Esikuntakurssi ja pistooliammunta Kouluttajakurssi (MPK K1) (KURSSI TÄYNNÄ) Rynnäkkökivääri perusammunta Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -teoriakurssi Pistooliammunta 7 Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -käytännön koe Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -harjoittelu PV-ajolupakurssi (C/CE) Taistelu rakennetulla alueella (TRA) peruskurssi 1/2 Kouluttajakurssi naisille (MPK K1) Reserviläisjohtaja 1 (1/2) Pistooliammunta kohdennettu Kivääriammunta 3-5 Tarkka-ammunnan jatkokurssi: Talvitoiminta Naisten itsepuolustuskurssi Intti tutuksi naisille Arktinen koulutus 2. jakso Kuntomarssi, helmikuu Kivääriammunta 0-2 (PV RK) Pistooliammunta naisille Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -harjoittelu Tykistön tuliasemakurssi 1 Sotilaspoliisi peruskurssi 2 (SPOL PK2) Tarkka-ammunta 1 etä- ja lähijakso PAIKP Johtamisjärjestelmäkurssi MATI2 Reserviläisjohtaja 1 (1/2) Pistooliammunta 3-5 KRIHA 1 (sotilaalliset kriisinhallintatehtävät) Maastoliikennekoulutuskurssi, moottorikelkkakurssi Kivääriammunta kohdennettu

Kajaani Rovaniemi Oulu Kajaani Kajaani Oulu Kuhmo Kajaani Rovaniemi Oulu Oulu Rovaniemi Oulu Kajaani Kajaani Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Oulu Oulu Kajaani Oulu Rovaniemi Kajaani Kajaani Rovaniemi Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Oulu Oulu Oulu Kajaani Oulu Oulu Taivalkoski Kajaani

07.01. 13.-14.01. 13.01. 13.01. 13.01. 13.01. 16.01. 19.-21.01. 19.-21.01. 20.01. 20.-21.01. 20.01. 20.01. 20.01. 26.-28.01. 26.-28.01. 26.-28.01. 27.-28.01. 27.01. 27.01. 27.01. 28.01. 01.02. 02.-04.02. 02.-04.02. 03.-04.02. 03.-04.02. 03.02. 03.02. 09.-11.02. 09.-11.02. 09.-11.02. 09.-11.02. 10.02. 10.02. 10.02. 15.02. 16.-18.02. 16.-18.02. 16.-18.02. 17.-18.02. 17.-18.02. 17.02. 23.-25.02. 23.-25.02. 24.02.


54

PAIKP Johtamisjärjestelmäkurssi MATI2 Reserviläisjohtaja 1 (1/2) POHJANPOIKA 2/2023 Pistooliammunta 3-5 KRIHA 1 (sotilaalliset kriisinhallintatehtävät) Maastoliikennekoulutuskurssi, moottorikelkkakurssi Kivääriammunta kohdennettu Kivääriammunta 3-5 (PV RK) Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -harjoittelu Kivääri perusammunta Jääkärimarssi Ammuntapäivä naisille (Pistooliammunta 0-2) Kivääriammunta 0-2 Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -harjoittelu Esikunta- ja viestikomppanian johtamisjärjestelmä 1 kurssi (EVK JOJÄ 1) Maastoliikennekoulutuskurssi Kuntomarssi, maaliskuu Kyberturvallisuuden peruskurssi Reserviläisjohtaja 1 (2/2) Pistooliammunta 0-2 NASTA Poro 2024 JohdaNASTA III NASTA Poro 2024  Harjoituksen johtokurssi  Arjen turvallisuus  Etsintä  Henkinen kriisinkestävyys  Informaatiovaikuttaminen  Intti tutuksi naisille  Lapsen kohtaaminen kriiseissä  Maastotaidot talvella  Moottorikelkan käyttö ja maastoajo MATI2-peruskurssi Radioamatöörikurssi Kouluttajakurssi (MPK K1) Kivääriammunta E1 Perinnease-CUP 2024 1/4 Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -harjoittelu Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -harjoittelu Ammunnan jatkokurssi naisille PV:n ajolupaperehdytys Reserviläisjohtaja 1 (2/2) Kivääriammunta (PV RK) Kivääriammunta E1 Sotilaan taisteluensiavun peruskurssi Taistelu rakennetulla alueella (TRA) Peruskurssi 1/2 RA CUP 2024 1/4 Perinnease-Cup 2024 2/4 Turvallisuus- ja maastoleiri Kiiminkipuiston koulu Pistooliammunta 0-2 Pistooliammunta 0-2 Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -harjoittelu Sotilaspoliisi peruskurssi 1 (SPOL PK1) SERE / Eloonjäämiskoulutus Avointen lähteiden tiedonhankinta OSINT-Peruskurssi Radioamatööritoiminnan peruskurssi Kuntomarssi, huhtikuu Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -käytännön koe Toimintapäivä Perinnease-Cup 2024 3/4 Pistooliammunta 3-5 Kivääriammunta 3-5

Oulu Kajaani Oulu Oulu Taivalkoski Kajaani Oulu Kajaani Kajaani Sodankylä Oulu Oulu Kajaani Oulu

17.-18.02. 17.-18.02. 17.02. 23.-25.02. 23.-25.02. 24.02. 24.02. 29.02. 02.03. 08.-10.03. 09.03. 09.03. 14.03. 15.-17.03

Taivalkoski Oulu Oulu Oulu Oulu Rovaniemi Rovaniemi

15.-17.03. 16.03. 16.-17.03. 16.-17.03. 16.03. 21.-24.03. 22.-24.03.

Kajaani Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Oulu Oulu Kajaani Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Taivalkoski Oulu Oulu Kajaani Oulu Oulu Oulu Rovaniemi Oulu Kajaani Oulu Oulu Oulu Oulu

22.-24.03. 22.-24.03. 23.-24.03. 23.03. 24.03. 27.03. 04.04. 06.-07.04. 06.04. 06.-07.04. 06.04. 09.04. 12.-14.04. 12.-14.04. 13.04. 14.04. 16.-18.04. 17.04. 18.04. 18.04. 19.-21.04. 19.-21.04. 20.-21.04. 20.-21.04. 20.04. 20.04. 20.04. 21.04. 23.04. 24.04.


DRONE-kurssi Oulu Ampumakurssi naisille Oulu Pistooliammunta E1 Oulu Kivääriammunnan Road Show Oulu Pistooliammunta Oulu Pistooliammunta E1 Kiiminki SRA Ampujakurssi Oulu Sähkövoimajärjestelmät 1, SVJK1 Oulu Sotilaspoliisi peruskurssi 2 (SPOL PK2) Oulu Radioamatööritoiminnan T1 jatkokurssi Rovaniemi Kuntomarssi, toukokuu Oulu Reserviläisten ja maakuntakomppanian Oulu kuntotestit ja ampumataitotesti RA CUP 2024 2/4 Oulu Peruskoululaisten maanpuolustus- ja turvallisuuspäivä Siikalatva Kivääriammunta E1 Oulu Pistooliammunta E1 Kiiminki Tarkkuuskivääriammunta 7 Oulu Lakeus CUP 2024 1/5 Oulu RA CUP 2024 3/4 Oulu Pistooliammunta E1 Oulu HIUKKA 2024 -harjoitus Oulu  Harjoituksen johtokurssi  Esikuntakurssi  Perustamisen jatkokurssi  Kranaatinheittimistön perusteet - kurssi (KRH PK)  Panssarintorjunnan peruskurssi - asekäsittely (PST PK)  Taistelupelastajan peruskurssi - osa 1/2  Tiedustelun erityistilanteet - kurssi (TIEDE3)  Kenttämuonituskurssi  Raivaaminen (Explosive Ordnance Disposal, EOD)  Esikunta- ja viestikomppanian johtamisjärjestelmä 2 - kurssi (EVK JOJÄ 2)  Sotilaan perustaidot naisille  Taistelijan perustaidot kurssi  Tiedotuskurssi  Kohteensuojaus 1 (SPOL KS JK 1) Lakeus CUP 2024 2/5 Oulu Pistooliammunta 0-2 Oulu Pistooliammunta E1 Kiiminki SRA Ampujakurssi Oulu Kuntomarssi, kesäkuu Oulu Lakeus CUP 2024 3/5 Oulu Kivääriammunta 0-2 Oulu Kivääriammunta E1 Oulu Terwamarssi 2024 Oulu RA-Cup 2024 4/4 Oulu

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri - PL 119, 90101 OULU / puh. 0400 384 234 / pohjois-suomi@mpk.fi Käyntiosoite: Hiukanreitti 225, 90670 OULU

- Turvallisuutta yhdessä -

18.-19.05. 18.-19.05. 22.05. 23.05. 23.05. 23.05. 23.-26.05. 24.-26.05. 24.-26.05. 25.-26.05. 25.05. 25.05. 26.05. 28.05. 29.05. 30.05. 01.06. 01.06. 02.06. 05.06. 07.-09.06.

09.06. 12.06. 13.06. 13.-16.06. 15.06. 16.06. 19.06. 26.06. 28.-30.06. 29.06.



Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.