__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

MONIPUOLINEN MÄNTTÄRI ROKULIA JUHLITTIIN


Sisällysluettelo 3  Pääkirjoitus 4  Jyrki Mänttäri - Kokemuksen karaisema kouluttaja 10  Toimintakykykyinen reservi 2020 13  Pohjois-Pohjanmaan reserviläispiiri ry 14  Vapaaehtoisena sotilaskodissa 18  Reetta Paavola – matkalla inttiin 20  ORUK 24  Rokuli - kuin mies parhaassa iässä Sivu 14 28  PPSU -Toiminta painottuu uudella tavalla 2020 Vapaaehtoisena 30  Pohjois-Pohjanmaan Senioriupseerit sotilaskodissa veteraanityössä 32  Hannu Toikkanen in memoriam 35  Vänrikitvauhdissa 38  Tervehdyspuhe veteraanien kirkkojuhlaan Muhoksella 8.9.2019 40  Pohjan Pioneerikilta rakensi kolme siltaa 44  MPK 46  Pohjan Jääkärikilta Sivu 18 Pohjoismaisilla kiltapäivillä 48  Kehitysvammaisten toimintapäivä Reetta Paavola 51 Pohjanpoika palkittiin – matkalla inttiin 52  Maanpuolustusta tukemassa Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti Perustettu vuonna 1984

Päätoimittaja: Sampo Puoskari Kustantaja: Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyhdistys Taitto: Aleksi Mella Materiaalin toimitus: spuoskari@gmail.com

Postiosoite: Reserviläisjärjestöt Aleksanterinkatu 13 A 12 90100 OULU Pohjanpoika digilehdet www.pohjanpoika.net

Aineistopäivät: 4-2019 - 11. joulukuuta Kannen kuva: Sampo Puoskari


Pääkirjoitus SAMPO PUOSKARI

PUHEENJOHTAJA POHJOIS-POHJANMAAN RESERVIUPSEERIPIIRI

Valintojen vuosi Marraskuussa valitaan Turussa Suomen Reserviupseeriliitolle uusi puheenjohtaja, kun Mikko Halkilahden toinen kolmivuotiskausi päättyy. RUL:n puheenjohtajakisaan on ilmoittautunut peräti viisi ehdokasta, mikä kertoo hienosti liittomme arvostuksesta ja kiinnostuksesta sen puheenjohtajuutta kohtaan. Näin monen ehdokkaan halukkuus tarkoittaa myös sitä, että liittohallituksen varapuheenjohtajiksi on varmasti enemmän hakijoita, kuin on paikkoja. Myös liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan valtuuston ensimmäisessä kokouksessa joulukuussa. Onnea kaikille ehdokkaille ja paras luotsatkoon Reserviupseeriliittoa seuraavat kolme vuotta. Reserviläisliitolla on erovuorossa puolet hallituksen jäsenistä. Käytännössä piirien ehdotukset valitaan ilman keskustelua. Hallituksen kolme naismandaattipaikkaa

ovat nekin katkolla, ja niihin on ilmoittautunut sen verran ehdokkaita, että Reserviläisliitonkin kokouksessa päästään äänestämään. Liiton varapuheenjohtajat valitsee hallitus keskuudestaan tammikuun järjestäytymiskokouksessa. Puheenjohtajan pesti on kaksivuotinen, eli Ilpo Pohjola jatkaa tehtävässään vielä vuoden 2020.

Pohjois-Pohjanmaan reserviläispiirien yhteinen toiminnanjohtaja Markku Holopainen on ilmoittanut, että hän jättää tehtävänsä tämän vuoden lopussa. Markku on pitkäaikainen ja monipuolinen reserviläistoimija, jonka kenkiin on haastavaa astua. Piirihallitukset tekevät lokakuun puolivälissä syyskokouksen yhteydessä päätöksen Markun seuraajasta. Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta on täynnä monenlaisia ja monen tasoisia luottamustehtäviä. Kukaan meistä ei ole tehtävissään ikuinen ja on ihan paikallaan

pysähtyä aika ajoin miettimään, olisiko jo aika antaa soihtu seuraavalle. Oman huolensa tehtävänvaihtoihin tuo se, että seuraajan pitäisi olla henkilö, joka hallitsee tehtävän eri vaatimukset, hoitaa luottamustoimensa tunnollisesti ja on saavutettavissa tarvittaessa. Sopiva määrä verkostoitumista on myös eduksi tässäkin harrastuksessa.

Luottamustehtäviin suostuminen osoittaa rohkeutta ja halua kantaa vastuuta. Vaikka se haukkaa ison osan vapaa-ajasta, se myös antaa paljon: pääsee näkemään toimintaa eri tasoilla, pääsee kiinnostaviin paikkoihin ja tutustuu mielenkiintoisiin ihmisiin. Kaiken kaikkiaan kokemukset eri tehtävistä ovat olleet ainakin itselläni erittäin myönteisiä. Toivotan jo tässä vaiheessa työntäyteistä, mutta antoisaa uraa kaikille, jotka valitaan uusiin tehtäviin tai jatkamaan nykyisissä.


4

POHJANPOIKA 3/2019

SAMPO PUOSKARI

Kokemuksen

karaisema kouluttaja Jyrki Mänttäri on monelle tuttu näky ampumaradoilta ympäri Pohjois-Pohjanmaata. Jäyhän näköinen, mutta tarvittaessa tiukan sanavalmis mies, aloitti ammunnan harrastamisen jo nuorena, kun naapuriin muuttanut mies vei kokeilemaan pistooliammuntaa. Jyrki on kiertänyt kilpailuja ja vetänyt koulutusammuntoja paikallispataljoonan miehille ja naisille muun muassa MPK:n ase- ja ampumakouluttajana. Kaiken lisäksi hän tekee myös asesepän vaativia töitä.

”Vanhemmiten minusta on tullut kärttyinen ja vaativa”, Mänttäri paukauttaa juuri, kun on päässyt vauhtiin kertoessaan, millaista koulutusta hän pitää hyvänä.

”Varmaan siksi jotkut katsovat, ettei me enää oteta Jyrkiä hommin”, hän naurahtaa. Hymynpilkkeen takana on kuitenkin vuosikymmenten kokemuksen mukanaan tuoma tärkeä viesti. Siihen palataan myöhemmin.

VIHANNISSA SYNTYNYT ja Vihannissa edelleen asuva Mänttäri suoritti varusmiespalveluksensa Jääkäriprikaatissa Sodankylässä ja tarkemmin 2. jääkärikomppaniassa. Omien sanojensa mukaan hänet ylennettiin kersantiksi tavallista aikaisemmin, ja samaan hengenvetoon hänelle myönnettiin Lapin Jääkäriristi. Ei siis mikään perusvarusmies. Hän liittyi Oulaisten reservinaliupseereihin heti varusmiespalveluksen jäl-

keen kesällä 1982. Ensimmäisen jäsenmaksun tarkka päiväkin tulee ulkomuistista: 13.2.1983. Nykyisin Mänttäri kuuluu Oulaisten Reserviläisten hallitukseen ja Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin hallitukseen. Lisäksi hän on mukana Sotilaspoliisikillassa ja Pohjan Jääkärikillassa. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan hän lähti mukaan heti, kun se perustettiin 1993. Siellä hänen kouluttajataitonsa huomattiin viimeistään Timo Kesäläisen ollessa piiripäällikkönä. Sittemmin hän on käynyt Maasotakoulussa ammunnanjohtajakurssin sekä Reserviupseerikoulussa johtamiskurssin.


6

POHJANPOIKA 3/2019

Mänttäri on koulutukseltaan koneautomaatioinsinööri, ja hän on toiminut opettajan tehtävissä yli 25 vuotta. Nykyisin hän on kone- ja metallitekniikan lehtori OSAO:lla. Opettajan työssään Jyrki on luonnollisesti tullut tutuksi monenlaisen oppilasaineksen kanssa, ja opettajana hänellä on oma tyylinsä. Tätä taitoa hän on käyttänyt menestyksekkäästi

myös maanpuolustusharrastuksissaan.

SIVIILIAMMATTITAITONSA ANSIOSTA myös aikaisemmin mainitut asesepän hommat luonnistuvat. Mänttäri ei itse tee aseiden piippuja ja kehyksiä, mutta jalostaa haluttuja tuotteita valmiista aihioista esimerkiksi kilpa-ampujille. Se jos mikä todistaa miehen taidoista.

Ampumakouluttajana Mänttärin pitkäaikaisen kokemuksen tuoma filosofia painottaa käytännöllisyyttä. ”Olen alkanut ajatella asioita kriittisesti. Kaikella koulutuksella pitää olla selkeä päämäärä ja tavoite. Oli suuri askel, kun pötköammunnoista siirryttiin sovellettuun ammuntaan. Silti edelleen jopa virallisissa koulutusympyröissä opetellaan


esimerkiksi vääriä kuvioita, ja sellainen rassaa minua eniten.”

Mänttäri on huomannut myös, että miehiä ja naisia ei kouluteta ja opeteta johtamaan. ”Monet ovat rivimiehiä, mutta jokaiselle saattaa tulla eteen tilanne, jossa on osattava johtaa. Siihen pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Minulla olisi edelleen

paljon annettavaa”, Jyrki naurahtaa lakonisesti. Tätä hän siis tarkoittaa, kun sanoo olevansa kärttyinen ja vaativa.

Koulutuksessa toistetaan paljon tiettyjä liikkeitä ja liikesarjoja. Se saattaa kirvoittaa erinäisiä kommentteja koulutettavissa. Mänttäri muistuttaa kuitenkin, että taito asian tekemiseen tulee vain

siitä, että on itse tehnyt ja toistanut, ja se vaatii vuosien harjoittelun. Näin on esimerkiksi oikean ampuma-asennon kohdalla.

Maanpuolustustyö on Jyrkin mukaan harrastus siinä missä muutkin. ”Tässä harrastuksessa on mahdollista oppia ja kehittää itseään. Hienoa on myös, että alan osaajilla on mahdollisuus antaa

JYRKI LÄHTI MPK:N TOIMINTAAN MUKAAN HETI ALUSSA. PIIRITOIMISTOLLA RIITTÄÄ JUTTUA KOULUTUSSIHTEERI TERO JÄRVELININ KANSSA.


8

POHJANPOIKA 3/2019

osaamistaan muille”, Mänttäri painottaa.

TIUKKAILMEISEN AMPUMAHARRASTAJAN sisältä löytyy toinen Jyrki Mänttäri. Sieltä paljastuu mies, joka on soittanut pianoa ja huuliharppua sekä harrastanut maalausta ja joka haaveilee edelleen akvarellien maalaamisesta. Sivellin on vaihtunut kameraan. Nykyään Jyrki valokuvaa niin luontoa kuin henkilöitäkin. Hän on tehnyt myös tuotekuvausta. Muista harrastuksista vähemmän yllättäviä ovat metsästys ja kalastus, ja on mies toiminut kymmenen vuotta eräoppaanakin Vihannissa.

Tärkeä on myös oma koti puolen hehtaarin tontilla. ”Talossa on aina jotain tekemistä”, kuuluu tuttu omakotiasujan kommentti. Jos kotitalo on tärkeä, sitä on tietysti perhekin. Sitä sivutaan vain ohimennen, mutta sekin on tuttua Jyrkiä: ”Kaikilla kolmella lapsellani – tytöllä ja kahdella pojalla – on SRA-kortit. Tytär oli lisäksi ampumassa edellisessä Lakeus Cupin osakilpailussa hyvällä menestyksellä.” Mihinpä omena puusta putoaisi? Vihannissa ei ainakaan kauas.

KERSANTTI MÄNTTÄRI VUONNA 1982. K U VA : J Y R K I M Ä N T TÄ R I


JYRKI MÄNTTÄRI ELEMENTISSÄÄN KOULUTTAMASSA OIKEAOPPISTA AMPUMISTA HIUKKA16-HARJOITUKSESSA.


10

POHJANPOIKA 3/2019

ERKKI SAARIJÄRVI

PUHEENJOHTAJA RESERVILÄISURHEILULIITTO ERKKI SAARIJÄRVI

Toimintakykykyinen reservi 2020 Puolustusvoimat on uudistanut toimintaansa vuoden 2014 jälkeen muuttuen pitkälti koulutusorganisaatiosta nykyiseen enemmän valmiusosia sisältävään muotoonsa. Samanaikaisesti on tutkittu tulevaisuuden taistelukentän vaatimuksia ja kehitetty uusia keinoja parantaa joukkojen suorituskykyä. Tämä kehitystyö konkretisoituu, kun koulutus 2020-hanke lähtee jalkautumaan joukko-osastoihin tulevien vuosien aikana. Simulaattoreiden hyödyntämisen yms. teknologian käytön lisäksi myös tärkeimmän resurssin, taistelijan, kuntoon tullaan kiinnittämään aikaisempaa enem-

män huomioita. Takavuosien lähinnä ”kuka juoksee yli 3000 m Cooperissa”-tyyppisen jaottelun sijaan tulevaisuudessa ihmisen voimavarat huomioidaan aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin. Puolustusvoimien sivuilla olevan esittelyn mukaan uudistus näkyi kokeilujoukoissa seuraavasti:

• Varusmiesten kokonaisvaltainen toimintakyky, eli psyykkisen, sosiaalisen ja eettisen toimintakyvyn koulutus, yhdistetään osaksi muuta koulutusta ja harjoittelua (taistelijan mieli).

• Fyysisessä koulutuksessa painotetaan sotilaalta vaadittavien ominaisuuksien, kuten lihasvoi-

man, kestävyyden sekä maastossa liikkumisen taitojen, nousujohteista kehittämistä (taistelijan keho).

Vaikka koulutusuudistus kohdistuu ymmärrettävästi ensisijaisesti varusmiehiin, tulisi edellä kuvattu toiminta-ajatus saada myös osaksi reserviläistoimintaa. Varusmiespalvelus kun kestää maksimissaan noin vuoden, mutta reservissä ollaan jopa neljä vuosikymmentä.

TAISTELIJAN MIELI -KOKONAISUUS on tulevaisuuden aiempaa epäselvemmissä taisteluoloissa tärkeässä roolissa. Jopa yksittäinen taistelija saattaa joutua


IISALMEN RESERVIUPSEERIKERHON PJ LASSI VÄÄNÄNEN KEVÄTKESÄLLÄ KILPAILUISSA

tekemään haastavia päätöksiä esimerkiksi asutuskeskuksissa siviileiden keskellä. Miten me otamme tästä koppia reserviläisjärjestöissä? Pelkkä etiikan luentojen pitäminen tuskin riittää. Ehkäpä esimerkiksi tulevaisuudessa MPK:n kohteen suojaamisen kurssilla keskitytään ulkokehän ja sisäkehän lisäksi myös enemmän tilanteisiin, joissa kohdetta suojataan keskellä elävää kaupunkia. Taistelijan keho -kokonaisuus lienee tutumpi itse kullekin; aikaisemmin tästä käytettiin nimeä kenttäkelpoisuus. Uudistuksia on tosin tulossa myös fyysisiin vaatimuksiin. Suurimpana isona asiana tulevat olemaan tehtä-

väkohtaiset kuntovaatimukset. Ikälisäjärjestelmä poistuu, ja jatkossa tietyssä tehtävässä tulee olemaan samat vaatimukset kaikille henkilöille. Tehtävissä toki on suuria eroja; toimistossa kahvinkeittimen ja työpisteen välillä fyysistä voimaa ja kestokykyä tarvitaan hieman vähemmän kuin tiedustelujoukoilla tai tuliasemassa.

Miten siten valmistautua tulevaan ja pitää itsensä päivitettynä taistelijana m/20? Itse olen ajatellut asiaa niin, että monipuolisuus on yksi avain tuleviin haasteisiin. Tulevaisuudessakaan ei riittäne se, että osaa ampua huipputarkasti maaliin. Tai se, että juoksee 12 mi-

nuutin aikana pidemmälle kuin muut. Myöskään pelkkä raaka voima ei yleensä ratkaise mitään, etenkään, jos voiman käytössä ei ole järkeä takana.

JOKAISEN RESERVILÄISEN olisikin syytä tunnistaa omat vahvuutensa ja pitää huoli siitä, että ne ovat vahvoja myös tulevaisuudessa. Vieläkin tärkeäpää olisi kuitenkin tunnistaa ja tunnustaa heikkoutensa ja pyrkiä niitä hieman kehittämään. Sitten se hyvä ampuja jaksaa juosta sen muutaman korttelinvälin sopivaan suojaisaan asemaan. Ja suorittamaan hätäilemättä tarvittavan tulenkäytön kokonaisuus huomioiden.


12

POHJANPOIKA 3/2019

Toimintakyvyn parantaminen tulee olemaan pääosin jokaisen reserviläisen omalla kontolla, kertausharjoituksissa sitä ei voida tehdä. Oman kunnon parantaminen on pitkäjänteistä, nousujohteista työtä, jota olisi jaksettava tehdä myös arjen kiireiden ja ristipaineiden välissä. Helpoimmin tämä onnistuu, jos liikunnan voi yhdistää johonkin muuhun toimintaan. Itselläni koirien lenkittäminen toimii hyvänä tekosyynä lähteä lokakuiseen sateeseen puoleksi tunniksi reippailemaan. Liikunnallisuus voisi myös olla paremmin osana normaaleja reserviläistoimintojamme. Miksipä emme joskus pyöräilisi ampumaradalle? Tai järjestäisi radalla ampumajuoksua, jossa tulisi hieman hiki ja samalla tutut rutiinit rikkoontuisivat sopivasti? Toimintakykyisistä yksilöistä on tarkoitus rakentaa tulevaisuuden haasteet huomioiva, entistä suorituskykykyisempi sotajoukko. Siinäpä tehtävää itse kullekin: mitä osaa olisi syytä parantaa? Ja kun tähän on vastauksen saanut, on homma kuin savolainen projekti: aloittamista vaille valmis. VIIME KESÄN JUKOLAN VIESTISSÄ KUOPION RESERVIUPSEERIKERHON JOUKKUEEN JÄSENET TUTKIVAT REITTEJÄ KISAN JÄLKEEN.


K A R I PA A K KO L A

PUHEENJOHTAJA POHJOIS-POHJANMAAN RESERVILÄISPIIRI RY

Puheenjohtajan ajatuksia Kesälomat on suurella osalla jo pidetty ja talvi alkaa painaa päälle, vaikkakin tätä kirjoittaessani ulkona on vielä kohtuullisen lämmintä. Kesän grilliherkkujen ja virvoitusjuomien jälkeen on aika keskittyä oman kunnon ja mielialan kohentamiseen. Mikä sen mukavampaa, kuin osallistua jollekin hyvälle MPK:n kurssille. Pääsee samanhenkisten kanssa liikkumaan luonnossa ja parantamaan omaa osaamistaan.

Kesällä moni meistä on harrastanut myös ammuntaa. Useita tapahtumia ja kilpailuja on järjestetty. Siitä suuri kiitos aktiivisille ammunnan vetäjille ja ampumatoimikunnalle. Menestystäkin on tullut ja saavutettu useita valtakunnan tason mitaleja. Olen kuullut, että jotkut tahot pitävät allekirjoittanutta ammunnan vastaisena. Ammunta on tärkeä osa reserviläistoimintaa ja olen vahvasti sen harrastamisen kannalla. Itsekin käyn muutamia kertoja vuodessa ylläpitämässä

omaa ampumataitoa yllä omilla aseilla. En kuitenkaan ole siinä niin hyvä, että osallistuisin kilpailuihin.

PIIRIEN AMMUNNAT ja kilpailut organisoi piirien yhteinen ampumatoimikunta, joka tuo tulevat ammunnat, kalenterin muodossa, tiedoksi piirihallituksille. Osaa kilpailuista piirit tukevat maksamalla ampujien osallistumismaksut. Esitykset tuettavista kisoista tekee ampumatoimikunta, johon jokaisella ammuntaa harrastavalla yhdistyksellä on mahdollisuus esittää oma jäsen. Piirihallitukset tekevät tuettavien kisojen suhteen päätökset omien raharaamien mukaisesti. Kaikkea harrastustoimintaa eivät piirit valitettavasti voi maksaa. Ampumatoimikunnalta toivon, että se toimii piirihallituksien tekemien päätösten mukaisesti ja toimittaa tiedoksi seuraavan vuoden ampumakalenterin ja edellisen vuoden tulokset sekä menestykset tiedoksi oman toimintasuunnitelmansa mukaisesti.

Pitää kuitenkin muistaa, että on olemassa myös muuta tärkeää reserviläistoimintaa.

VETERAANITYÖ on myös tärkeää meidän tekemäämme työtä. Tästä on esimerkkinä Veteraanien kirkkopyhä Muhoksella, jossa tapahtuman järjestelyissä olivat mukana Tyrnävän ja Muhoksen reserviläiset. Kiitokset siitä ovat paikallaan. Veteraanit ovat aikanaan omilla tekemisillä mahdollistaneet meidän nykyiset tekemisemme. Olkaamme siitä heille ikuisesti kiitollisia. On tärkeää tuoda heidän tekemänsä uhraukset myös tulevien sukupolvien tietoon. Myös niin sanotut kampawieneri-kahvittelut ovat tärkeitä. Niissä pidetään yllä ja luodaan hyviä suhteita yhteystyötahojen kanssa ja mahdollistetaan meidän edellytyksemme toimia myös tulevaisuudessa. Ilman hyviä suhteita sidosryhmiin meidän toimintamme jää pikkupiireissä pyörimiseksi.


14

POHJANPOIKA 3/2019

TA R U R I T O L A

Vapaaehtoisena

sotilaskodissa

Olin miettinyt sotilaskotisisaruutta moneen otteeseen elämäni eri aikakausina, mutta ajankohta ei koskaan ollut sopiva, ja osasyynä oli pelko siitä, etten osaa. Toki olen ikäni leiponut ja kokannut, mutta luulin, että sotilaskodissa pitää osata käyttää vaikka minkälaisia laitteita, ja koska en ole mikään tekniikan ihmelapsi, päättelin, että ehkä se ei olekaan minun juttu koko sotilaskoti. Ouluun palattuani kävin Oulun sotilaskodin sivuilla useaan otteeseen pähkäilemässä, että pitäisiköhän ottaa yhteyttä ja kysellä vähän tästä, kunnes satuin työpaikallani törmäämään sotilaskotisisareen ja päätin hänel-

tä kysellä hiukan tarkemmin kokemuksia sotilaskotisisaruudesta. Siltä istumalta hän otti suoran linjan toimiston Arjalle ja siitä lähti sotilaskotisisaruuteni. Voin sanoa, että hetkeäkään en ole katunut lähtemistä mukaan tähän hienoon harrastukseen ja vapaaehtoistyöhön.

Sana vapaaehtoistyö kuvaa hyvin tätä harrastusta, koska vapaaehtoisesti teen työtä sotilaskodille – palkatta – ja olen ajatellut asian niin, että palkkani on hyvä mieli, ne opitut opit ja lukuisat kontaktit, joita olen saanut näiden vuosien aikana. On ollut ilo huomata,

että näin vanhempanakin oppii uutta ja voi kehittää itseään ja taitojaan. Asioita, joihin olen aikanaan suhtautunut hiukan skeptisesti, jo silloin, kun puhuttiin elinikäisestä oppimisesta ja kun seniorit käyvät opiskelemassa. En olisi ikinä uskonut parikymmentä vuotta sitten osaavani keittää kahvia isoilla keittimillä, tehdä munkkitaikinaa leipomotaikinakoneella, pystyttää kenttäleipomoa, leipoa siellä munk-


KATTAMASSA MUHOKSELLA 2018 TELLERVO SUORANTA-SALLINEN JA LEENA JOLULA.

MUNKKEJA LEIPOO EEVA LAMPELA

keja ja pestä astioita suurkeittiön pesukoneilla.

SOTILASKOTI VIE MEITÄ sisaria ja veljiä monenlaisiin paikkoihin ja tilaisuuksiin eri puolelle Suomea. Toki meillä on omat toiminta-alueemme, mutta välillä meitä tarvitaan muuallakin. On oivaa benchmarkkausta käydä eri sotilaskodeissa ja leireillä tutustumassa, miten asiat tehdään muualla. Aina oppii jotain uutta ja voi tuoda omaan sotilaskotiin vinkkejä, että näin tämä asia voidaan tehdä. Yhteistyöllä ja sen sujumisella on valtava merkitys, kun olemme tekemisissä eri sotilaskotien ja sisarten kanssa. Esim. Tikkakoskella Ilmavoimien lentonäytöksen 2018 aikana meitä tarvittiin avuksi leipomaan munkkeja ja sinne meitä lähti iso joukko sisa-

ria ja veljiä. Päivät olivat hikisiä ja pitkiä, mutta voi sitä yhteenkuuluvaisuuden ja yhteen hiileen puhaltamisen tunnetta, minkä siellä koimme! Jaksoimme ne helteiset päivät siellä toisiamme tsempaten ja ymmärtäen sen, että minkä olemme luvanneet tehtävän, sen me myös teemme.

OPETELTUANI TÄRKEITÄ TAITOJA ja oltuani aikani erilaisilla keikoilla ovat minulle läheisimmiksi jaostoiksi tulleet leipomo- ja LSK-jaosto. Olen myös ollut tarjoilujaoston tehtävissä ja niissä on ollut mukavaa, kun asiakkaina ovat usein veteraanit, joita kunnioitan suuresti. En koskaan

unohda, mitä he ovat tehneet, jotta meillä on mahdollisuus elää vapaassa Suomessa. Juhlallisin tehtävä sotilaskodissa on mielestäni jouluaaton kunniavartio hautausmaalla. Sen aikana ehtii miettiä ja lähettää hiljaisen kiitoksen mielessään veteraaneille, heille, jotka vielä täällä ovat ja heille, joista aika on jo jättänyt. Sotilaskotityössä on mahdollista osallistua monien jaostojen toimintaan, kukin omien mieltymysten mukaan. On hienoa, että halutessaan voi käydä tutustumassa vaikka jokaiseen jaostoon ja sitä kautta löytää sen oman juttunsa.


16

POHJANPOIKA 3/2019

HIUKKAVAARASSA ARJA PULLINEN VALMIINA PALVELEMAAN ASIAKKAITA.

Kun osallistuu sotilaskodin toimintaan ja tekee tehtävänsä tunnollisesti ja hyvin, se avaa ovia myös toisenlaiseen sotilaskotitoimintaan eli hallitustyöskentelyyn ja Sotilaskotiliiton erilaisiin ryhmätehtäviin. Olen itse mukana hallituksessa varajäsenenä sekä Sotilaskotiliiton ostoryhmässä. Molemmat tehtävät ovat todella mielenkiintoisia ja opet-

tavaisia, jos tykkää kokouksista, asioiden pohtimisesta ja päätösten tekemisestä yhdessä.

TÄRKEÄÄ ON MYÖS, että myös pojattomilla yhdistyksillä on mahdollisuus osallistua leirisotilaskotien toimintaan. Koska olen melko uusi tulokas, olen ehtinyt olla vasta kahdella leirillä: Sarriojärvellä ja Heinuvaarassa. Lei-


rillä työskentely on mahtava irtiotto normaaliarjesta ja pääsee tekemään erilaisia sotilaskodin tehtäviä leiriolosuhteissa. Työtä riittää niin, että uni tulee aivan taatusti, kun pääsee kämpille. Sisaryhteistyö on myös opettavainen kokemus, koska sisaria on ympäri Suomen ja välttämättä et ketään tunnekaan, mutta

leirin jälkeen sinulla on monta uutta tuttua ja saattaapa jostakusta tulla ystäväkin. Kiitänkin kaikkia teitä, joiden kanssa olen saanut asioida ja toimia sotilaskotityössä ja toivon, että yhteistyömme jatkuu vielä pitkään. Hymyillään kun tavataan!

SOTILASKOTISISARET VALMISTAUTUMASSA MUONITTAMAAN OULU-HALLISSA.

LEIPOMOSSA SARRIOJÄRVELLÄ.


18

POHJANPOIKA 3/2019

S A M P O M AT T I L A

Reetta Paavola – matkalla inttiin

MIKSI HALUSIT VAPAAEHTOISENA INTTIIN? ” Ajatus on ollut takaraivossa aina, sillä olen isänmaallinen ja näen Suomen puolustamisen arvoisena maana. En koskaan ajattele itseäni vapaaehtoisena, sillä se on itsestään selvä juttu, että olen armeijassa.” MILLOIN PÄÄTIT LÄHTEÄ? ” Lopullinen päätös papereiden laittamisesta tuli eteen, kun liityin opiskelijain reserviläisjärjestöön ja aloitin ammuntaharrastuksen. Tämän jälkeen kävin monella MPK:n kurssilla. Ymmärsin, että haluan enemmän: sekä sotilaallisen, että aseellisen koulutuksen.”

REETTA PAAVOLAN KÄTEEN ISTUU NIIN PITKÄKUIN LYHYTPIIPPUINENKIN ASE.


MITEN PROSESSI ETENI? ” Vuoden 2017 lopulla kävin lääkärintarkastuksessa ja lähetin paperit Oulun aluetoimistoon. Kutsunnat — tai naisten valintatilaisuus — oli alkuvuodesta 2018, josta pari kuukautta eteenpäin sain tietää, että minut määrättiin palvelukseen saapumiserässä 2/19 Jääkäriprikaatiin Sodankylään.” MITÄ ODOTAT INTILTÄ? ” Odotan armeijalta sotilastaitojen oppimista ja isoissa joukoissa toimimista sekä sotilaallista kuria ja järjestystä. Myös omien rajojen löytyminen kiinnostaa.” MIKÄ PELOTTAA TAI JÄNNITTÄÄ? ” Uusi ympäristö tietenkin jännittää. Oma fyysinen jaksaminen, varsinkin kun valmistautumista on varjostanut lievät rasitusvammat.”

MITEN OLET VALMISTAUTUNUT? ” Olen opetellut arvomerkkejä ja tietysti keskustellut paljon armeijasta eri ihmisten kanssa. Olen lisännyt sali- ja kuntotreeniä, mutta viime kuukausina harjoittelu on ollut enemmän cooper- ja lihaskuntotestiin painottuvaa. Ampumaharjoittelussa on keskitytty perusasioihin: asentoon, pitoon, hengitykseen ja laukaisuun.” MINKÄLAISTA APUA OLET SAANUT? ” Olen käynyt MPK:n Kunnossa Inttiin -kurssilla sekä MPK:n kuntomarsseilla. Suurin apu on tullut Reservin Urheiluampujilta, joilta olen saanut opastusta kuntotesteihin ja juoksuharjoitteluun. Tärkeimpänä on ollut ampumavalmennus, josta on ollut minulle valtavasti hyötyä.” PALJONKO LUULET SAAVASI KUNTOINDEKSIKSI? ” Kunto oli keväällä nousussa, mutta rasitusvamma pakotti vähentämään ja osin lopettamaan kuntoilun. Jos saan kolmosella alkavan numeron, olen siihen ihan tyytyväinen. Tärkeintä on, että pärjään rasitusvamman kanssa vastaisuudessakin ja että se kestää intin rasitusta.”

MITEN AMPUMINEN? ” Palvelusammunnassa ennätykseni on 99 AR-15 tyyppisellä kisakiväärillä. AK-tyyppisellä kisakiväärillä ampumisessa on omat hankaluutensa asennon löytämisen ja rekyylinhallinnan kanssa. Viiden laukauksen kasat alkavat kuitenkin jo olla kohtuu pieniä.” ONKO KIVAA? ” Tätä on odotettu kauan, joten tietysti on mukavaa. Ampumisessa on hienoa huomata, miten kehitystä tapahtuu kunhan muistaa perusasiat eikä hötkyile turhia.”

RUA: RESERVIN URHEILUAMP UJAT RY ON OULULAINEN, LÄHINN Ä A M P U M I S E E N K E S K I T T YVÄ , 20 18 P E R U S T E T T U R E S E R V I L Ä I S J Ä R J E S T Ö. UR HEILUAMP UJIEN 50:LLÄ JÄSENELLÄ ON YHTEENSÄ YLI 3 5 0 S M - M I TA L I A E R I A M P U MALAJEISSA. KESKIMÄÄRÄINEN JÄSEN AMP UU YLI 5000 L A U K A U S TA V U O D E S S A . S E U R A J Ä R J E S TÄ Ä A K T I I V I S E S T I A M P U M A K I L PA I L U J A OULUN SEUDULLA JA PYRKII K E H I T TÄ M Ä Ä N A M P U M A T O I M I N TA A S E K Ä A M P U J I E N T U L O S TA S O A .


20

POHJANPOIKA 3/2019

H A N N U A U R I N KO

PUHEENJOHTAJA OULUN RESERVIUPSEERIKERHO RY.

Mitä muutoksen tuulet tuovat tullessaan? Uusi aselaki ja sen tulkinta ovat aiheuttaneet monia muutoksia harjoitusten ja ammuntojen järjestämisessä viimeisen kahden kuukauden aikana. Parin viime vuoden aikana ampuma- ja harjoitustoiminta on mennyt pitkälti MPK:n kautta, mutta kesäkuun lopussa tilanne piti laittaa uusiksi. Tästä esimerkkinä Vänrikkipäivä, jonka ORUK järjestää yhteistyössä Kempeleen Reserviupseerikerhon ja Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin

kanssa. Vänrikkipäivä on aikaisemmin toteutettu yhteistyössä MPK:n ja Puolustusvoimien kanssa vapaaehtoisena kertausharjoituksena, mutta tänä vuonna se joudutaan tekemään toisin.

Tämäntapaisen yli 80 hengen harjoituksen kustannukset ovat reserviläistoimijoille etukäteen budjetoimatta erittäin suuret ja olisivat aiheuttaneet merkittäviä muutoksia harjoituksen

sisältöön ilman MPK:n ja Puolustusvoimien tukea. Onneksi meillä on erittäin hyvät suhteet molempiin tukijoihin ja sieltä löytyy myös halua nähdä toimintaa laajemmin, joka helpottaa tulevia järjestelyitä merkittävästi. Toivottavasti aselain tulkinta ja siihen liittyvät muutokset saadaan nopeasti käsiteltyä eri toimijoiden kesken, jolloin tämän tyyppisistä nopeista muutoksista aiheutuvat toimet pystytään hallitsemaan paremmin.


OULUN RESERVIUPSEERIKERHON ampujat pokkasivat Lakeus CUP:n neljättä kertaa peräkkäin sunnuntaina 8.9. viimeisen viidennen osakilpailun jälkeen, ja tästä suuret onnittelut kerhon ampujille. Ampumaharrastustoiminta on laajentunut ORUK:n piirissä merkittävästi kuluneen kesän aikana. Uusia harrastajia on tullut aktiivitoimintaan mukaan, ja kerholla on oma säännöllinen ampumavuoro käytettävissä Hiukkavaaran radalla.

Kerho on hankkinut viimeisen parin vuoden aikana niin pistooleita kuin kiväärieitäkin kerhon jäsenten käyttöön. Aseet ovat erinomaisessa kunnossa, josta esimerkkinä Lakeus CUP:n H 50 -kiväärisarjan voitto kerhon aseella. Reserviupseerikerhojen merkitys sotilaallisten taitojen yl-

läpitäjänä tulee jatkossakin olemaan selkeässä roolissa, vaikka puolustusministerin tavoitteena on kasvattaa kertausharjoitusvuorokausien määrää. Ilman aktiivista reserviläisjärjestöjen toimintaa reserviläisten ampumataidot jäisivät lapsenkenkiin varusmiespalveluksen jälkeen. Kaikki ammunnasta kiinnostuneet kerhon jäsenet ovat tervetulleita ORUK:n järjestämiin ampumatapahtumiin, vaikka edellisestä ammunnasta olisi pitkäkin aika. Kerhon omat tapahtumat löytyvät ORUK:n nettisivuilta toimintakalenterista, facebookista ja instagramista.

UPSEERIMAJA ROKULIN ansiokasta 70-vuotista taivalta vietetään tänä vuonna. Täysiä vuosia juhlistettiin 17.8. majalla kutsuvierastilaisuudella. Rokulin maja

on ollut ORUK:n jäsenten huulilla monessa yhteydessä kuluvan vuoden aikana, johtuen Rokuan kansallispuiston laajentamisesta. Rokua Seura on luovuttanut majan maa-alueen ORUK:lle sotien jälkeen, mutta siihen ei olla haettu koskaan lainhuudatusta ja sitten sopivasti Muhoksen ja Utajärven välinen kuntaraja on siirtynyt tämän tontin osalta. Tällä hetkellä Utajärven puolelta luovutettu maa-alue kuuluu Muhoksen kuntaan ja sitä ollaan liittämässä tulevaan kansallispuiston laajennukseen. Tämä tarina ei pääty tähän Pohjanpoikaan, mutta jatkoa seuraa tulevissa numeroissa. Oulun Reserviupseerikerhon puolesta erinomaista syksynjatkoa!


22

POHJANPOIKA 3/2019

ORUK:n hallitus 2019

PUHEENJOHTAJA

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oruk.fi

SIHTEERI

VARAPUHEENJOHTAJA

Hannu Aurinko

Jarmo Korhonen

p. 040 0333400

KILPAILU-UPSEERI

TALOUSUPSEERI

Esko Junno

p. 050 4477777 LIPPU-UPSEERI

Markku Hentilä

Riikka Haataja

Jari Maljanen

HARJOITUSUPSEERI

LIIKUNTAUPSEERI

JÄSENUPSEERI

Rauno Malinen

Roope Vuontisjärvi

Ari Vuolteenaho

AMPUMAUPSEERI

NUORISOUPSEERI

Majaupseeri

Timo Niinikoski

Taneli Laukkanen

Kerhon ampumaratavuorot Hiukkavaarassa

Kerho järjestää ohjattuja ampumavuoroja sekä pistooli- että kivääriradoilla. Jäsenillä on mahdollisuus käyttää omia tai kerhon aseita. Ampumavuorot sekä tarkemmat ohjeet ammuntakäytännöistä löydät yhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta www.oruk.fi Lisätietoja: timo.niinikoski@oruk.fi

Petteri Närä

Tervetuloa mukaan!


ORUK:n toimikunnat ja jaokset

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oruk.fi

Hallitustyöskentelyn lisäksi on useita toimikuntia ja jaoksia, jotka tekevät töitä jäsenkuntamme hyväksi. Toimikuntiin on mahdollista liittyä myös kesken vuoden, jos sinulla on kiinnostusta seurata kerhomme toimintaa vielä lähempää. Toimikuntien ja jaosten vetäjät ovat kerhon hallituksen jäseniä, joiden yhteystiedot löydät kotisivuiltamme.

AMPUMA- JA KILPAILUJAOS

vastaa ampumaupseerin kanssa yhteistyössä kerhon ampumatoiminnan toteuttamisesta, asekaluston ylläpidosta ja tekee toiminnan kehittämisestä esityksiä. JAOKSEN VETÄJÄ:

Timo Niinikoski

URHEILUJAOS vastaa jäsenille

tarjottavista reserviläis- ja urheilutapahtumista ja niiden kehittämisestä. JAOKSEN VETÄJÄ:

Roope Vuontisjärvi

MAJATOIMIKUNTA toteuttaa

majaupseerin johdolla Rokuli-majan kuntoon ja huoltoon liittyviä ylläpidollisia toimenpiteitä sekä toteuttaa suunnitellut hankeohjelmat. TOIMIKUNNAN VETÄJÄ:

Petteri Närä

PERINNETOIMIKUNTA

toteuttaa kerhoperinteen ja –aineiston keräämisen ja dokumentoinnin. TOIMIKUNNAN VETÄJÄ:

Jarmo Korhonen

PALKITSEMISTOIMIKUNTA

esittää hallitukselle ansiomitalein ja muutoin palkittavat. JAOKSEN VETÄJÄ:

Hannu Aurinko

HARJOITUSTOIMIKUNTA

suunnittelee ja toteuttaa kerhon järjestämisvastuulla olevat harjoitukset yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa mm. Vänrikkija toimintapäivä. JAOKSEN VETÄJÄ:

Rauno Malinen

LIPPUJAOS

vastaa lippulinnojen ja kunniavartioiden järjestelyistä sekä tähän toimintaan liittyvän kerhon kaluston ja materiaalin asianmukaisuudesta. JAOKSEN VETÄJÄ:

Jari Maljanen

SENIORIOSASTO

Senioriupseerien tarkoituksena on toimia 60 vuotta täyttäneiden reserviupseerien aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä sekä edistää kokonaisturvallisuutta. PPSU järjestää ja tukee maanpuolustushenkistä toimintaa sekä vaalii reserviupseeriperinteitä. JAOKSEN VETÄJÄ:

Seppo Suhonen


24

POHJANPOIKA 3/2019

PETTERI NÄRÄ

MAJAUPSEERI OULUN RESERVIUPSEERIKERHO RY. SAMPO PUOSKARI

Rokuli

- kuin mies parhaassa iässä Viimeksi kymmenen vuotta sitten kohtasi Oulun Reserviupseerikerhon maja vieraat omien juhliensa merkeissä. Välissä on ollut majatoiminnan kehittämisen vuosia ja nyt oli aika sankan kutsuvierasjoukon päästä tutustumaan uudistuneen majan ilmeeseen ja tarinaan Rokuli-majan 70-vuotisjuhlan merkeissä. Majan voitiin todeta voivan paremmin kuin koskaan.

Seesteisenä pilvipoutaisena lauantai-iltapäivänä 17.8. saapuivat vieraat omin autoin ja Oulusta järjestetyllä linja-autokyydillä

kunnioittamaan jo kypsään ikään ehtinyttä Upseerimaja Rokulia. Kaikkiaan nelisenkymmentä kutsuvierasta löysi paikkansa ja juhlat saatiin alkuun. Oulun Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Hannu Aurinko toivotti vieraat tervetulleiksi ja avasi juhlamaljoin tilaisuuden.

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN ALUETOIMISTON päällikkö evl. Mika Seppä toi juhlaan Puolustusvoimien tervehdyksen. Puheessaan hän teroitti perinteiden

säilyttämisen tärkeyttä, ei pelkästään mielissä tai toiminnassa, vaan myös toimintaympäristöissä. Hänen mielestään siinä Upseerimaja Rokuli ja Oulun Reserviupseerikerho toimivat mainioina esimerkkeinä. Hän mainitsi myös käyttötarkoitukseensa erinomaisesti ylläpidetyn Upseerimaja Rokulin osoittavan kerhon jäsenistön ”ottautumista” yhteiselle asialle. Paikan nimeksi valittu sana ”rokuli”suorastaan käskee käyttäjää toimimaan majan käyttötarkoituksen mukaisesti, kevensi Seppä lopuksi.


MAJAISÄNNÄT SAATIIN YHTEISKUVAAN. LASSE MOLIN 1973-75, MARKKU LINNALUOTO 197688, RISTO VIRTANEN 1994-2014 JA PETTERI NÄRÄ 2015-

Juhlapuheen jälkeen siirryttiin seremoniamestarin, majaisännän komennoin lounaalle.

Maittavan ja asiayhteyteen hyvin sopivan hernekeittolounaan oli kattanut Oulun Sotilaskotiyhdistys. Ja totta kai lopuksi nau-

tittiin ne aidot sotkun munkit kahveineen.

ROKULI-MAJAN ESITTELYYN päästiin, kun ruoka oli sopivasti laskeutunut ja taukoa pidetty. Majaupseerina ja majaisäntänä toimiva Petteri Närä avasi


26

POHJANPOIKA 3/2019

Rokulin historiaa kuulijoille esimerkin valossa lukien muun muassa otteen Kalevassa 6.12. majan perustamisen vuonna 1949 julkaistusta jutusta. Samassa yhteydessä vieraita kehotettiin tutustumaan laadittuun ja jaettuun historiikkiin, joka löytyy nyt myös oruk.fi -sivuilta, Upseerimaja Rokulin alta. Entisiä majaisäntiä oli paikalle saapunut peräti kolme. Juhlavieraat saivatkin kuulla hauskoja tarinoita majavuosien varrelta.

Monilukuisesti eri tahot halusivat tuoda tervehdyksensä muistamisineen majan juhlaan. Pääsanomana oli toivomus saada

vielä toiset 70 vuotta lisää ikää majalle.

KOSKA KYSEESSÄ oli arvokas maanpuolustushenkinen tilaisuus, sopi tilanteeseen enemmän kuin hyvin puhallinmusiikki marssisävelmineen. Paikalle tilattu UPO – Uusi Puhallinorkesteri, suoriutui kiitettävästi asianmukaisesta tunnelman luonnista Petri Ahon johdolla.

Juhlaohjelma oli väljä ja salli vieraiden seurustella epämuodollisesti keskenään. Juhlissa ei nipotettu, nauru raikasi vähän joka nurkalta. Lämminhenkisestä tapahtumasta jäi varmasti kaikille hymy huulille vielä kotimatkallekin.


UPO – UUSI PUHALLINORKESTERI PUHALSI ILMOILLE SUOSITUIMMAT MARSSISÄVELMÄT PETRI AHO JOHDOLLA.

JUHLAPUHEEN PITI POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN ALUETOIMISTON PÄÄLLIKKÖ EVL. MIKA SEPPÄ.

TILAISUUDEN AVASI OULUN RESERVIUPSEERIKERHON PUHEENJOHTAJA HANNU AURINKO.


E S KO J U N N O

SIHTEERI POHJOIS-POHJANMAAN SENIORIUPSEERIT

Toiminta painottuu

uudella tavalla 2020 Pohjois-Pohjanmaan Senioriupseerit PPSU on Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin (RUP) toiminnallinen osasto, joka suunnittelee ja organisoi reserviupseeripiirin 60 vuotta täyttäneiden jäsenten yhteiset toiminnot veteraanijärjestöjen, reserviupseerikerhojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Päätavoitteena on Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin kerhojen ja jäsenten sisällökäs, aktivoiva ja motivoiva sekä kaikkia yhdistävä senioriupseeritoiminta

osana jokaisen jäsenen omaa ak- jokaisen sen jäsenen hyväksi. tiivista upseerikerhotoimintaa. SENIORIUPSEERI-IKÄÄN päässeiden Toiminnan pääpaino 2020 tulee toiminta on aktiivista ja kattaa reolemaan PPSU:n organisoitumi- serviupseerikerhojen toiminnan sessa RUP:n alaiseksi osastoksi, ohella monenlaisia varttuneemsekä jäsenten ja toiminnan akti- mille upseereille sopivia toimintavointi veteraani- ja perinnetyöhön muotoja. koko reserviupseeripiirin alueella. PPSU ottaa osaltaan järjestelyvasToimintamalleja kehitetään siten, tuuta useissa maanpuolustus- ja että senioriupseerien osaaminen, perinnetapahtumissa. Yhteistyötä taidot ja yhteydet saadaan tehdään tiiviisti veteraanijärjestöjen, reserviupseerikerhojen, Maanhyödynnettyä koko piirin alueella puolustuksen tuen ja rauhanturtämän toimintasuunnitelman ja vaajien kanssa. PPSU voi toimia


myös joidenkin tapahtumien pääjärjestäjänä ja tapahtumaperinteen ylläpitäjänä.

Veteraanikeräyksiin PPSU osallistuu aiempien vuosien mukaisesti avustamalla niiden järjestelyissä ja varusmiesten kuljetuksissa.

PPSU ORGANISOI apua rivistä poistuneiden sotiemme veteraanien ja upseeriveljien hautajaisiin. Se pyrkii järjestämään talkootyöapua apua tarvitseville veteraaneille ja senioriupseereille. PPSUn jäsenet osallistuvat aktiivisesti reserviläisammuntoihin ja toimivat niissä myös toimitsijoina, sekä reserviläisten maanpuolustustaitojen kouluttajina.

PPSU tiedottaa toiminnastaan Pohjanpoika-nettilehdellä, kerhojen jäsenkirjeissä, sähköposteilla, Facebook-ryhmissä, kerhojen nettisivuilla sekä maanpuolustustilaisuuksissa. Kokouskutsut lähetetään sähköpostilla. PPSUn toiminnan 2016 käynnistänyt johtokunta jatkanee pääosin alkuperäisellä kokoonpanolla reserviupseeripiiriin liittämisen ajan. Johtokunnassa ovat toimineet Seppo Suhonen (pj), Kari Ahokas (vpj), Esko Kurvinen, Juhani Niva ja Esko Junno (s).

Luettelo PPSUn toimintasuunnitelman mukaisista toiminnoista: -Kokoukset sekä esitelmä- ja luentotilaisuudet -Osallistumiset alueen reserviupseerikerhojen toimintaan -Maanpuolustusaiheisten tapahtumien järjestäminen / osallis- tuminen -Veteraanien ja reserviupseerien perinteiden vaaliminen sekä veteraanivierailut -Retket ja tutustumiskäynnit -Terveyttä ja kuntoilua edistävä toiminta -Juhlat, teatteri- ja konserttitapahtumat, tänä vuonna vielä 22.11. Lapin Sotilassoittokunnan 50v juhlakonsertti -Asiantuntija- ja kouluttajatehtävät -Kunnianosoitukset, palkitsemiset ja huomioinnit -Upseerimaja Rokulin toimintaan osallistuminen

Luettelo PPSUn toimintasuunnitelman mukaisista toiminnoista: -Oulun valtauksen muistopäivä 3.2. -80 vuotta Talvisodan päättymisestä, muistopäivä pe 13.3. -Maanpuolustuksellinen iso seminaari -Oulun kaupungin kansallinen veteraanipäivän juhla 27.4. -Kaatuneiden muistopäivä 17.5. -Puolustusvoimien lippujuhlapäivä 4.6.. -RUK:n 100v juhliin osallistuminen Haminassa 6.6.2020. -Sotiemme Veteraanien Elojuhla elokuussa. -Veteraanien Kirkkopäivä. -Itsenäisyyspäivä 6.12. -Jouluaatto 24.12.


30

POHJANPOIKA 3/2019

SEPPO SUHONEN

Pohjois-Pohjanmaan Senioriupseerit

veteraanityössä Pohjois-Pohjanmaan Senioriupseerien toiminnassa on veteraani- ja perinnetyö yhtenä toimintamuotona. Kuluvana vuonna jäsenkuntamme on osallistunut aktiivisesti veteraanien hyväksi tehtäviin lipaskeräyksiin. Varsin runsas joukko jäsenkunnastamme on ollut kuljettamassa varusmiehiä keräyskohteisiin Oulussa helmikuussa ja elokuussa. Keräyskohteita oli kummassakin kaksipäiväisessä keräystapahtu-

massa lähes 50 kauppaliikettä ja markettia. Keräystä suorittavat 120 varusmiestä tulivat Kainuun prikaatista bussilla Ouluun Oulu-hallin parkkipaikalle, mistä 25 maanpuolustusjärjestöjen jäsentä kuljetti heidät keräyskohteisiin. Lisäksi senioriupseerit ovat suorittaneet lipaskeräyksiä veteraanien hyväksi kevään Erämessuilla ja puolustusvoimien kesäkiertueen konsertissa kesäkuun lopulla Oulun torinrannassa.

TASAVALLAN PRESIDENTTI myönsi kansallisena veteraanipäivänä yli 3000 valtiollista kunniamerkkiä sellaisille veteraaneille, jotka eivät ole saaneet aikaisemmin yhtään valtiollista kunniamerkkiä. Oululaisille ja Oulun lähistöllä asuville veteraaneille tuli yli 150 tällaista mitalia. Koska kaikki veteraanit eivät päässeet Madetojan salille vastaanottamaan mitalia kansallisen veteraanipäivän tilaisuuteen, loput mitalit toimitettiin


VEIKKO VIRTANEN, 100 V, KUKITETTAVANA.

heille kotiin. Tässä mitalien kotiin toimittamisessa avustivat senioriupseerit jakaen lähes 60 mitalia veteraaneille Oulussa ja lähialueella. Senioriupseerit avustavat veteraaneja eri tavoin. Oulussa juhannuksen aikaan oli kova tuuli, joka kaatoi runsaasti puita. Muun muassa tuuli kaatoi Jäälissä asuvan 96 vuotiaan veteraanin pihassa kaksi isoa koivua. Hän oli yhteydessä veteraanitoimistoon Oulussa ja kysyi apua kaatuneiden puiden raivaamiseen. Veteraanitoimistosta otettiin yhteyttä senioriupseerien johtokuntaan ja eräs jäsenemme kävi raivaamassa myrskyn kaatamat koivut pois. Oulun seudun sotilaspoikien kilta on huolehtinut seppelepartiosta veteraanihautajaisissa ja tarvittaessa järjestänyt myös kantajia veteraanien hautajaisiin. Sotilaspoikien kilta otti yhteyttä senioriupseereihin ja pyysi, voimmeko avustaa heitä seppelepartiossa ja tarvittaessa järjestetäänkö kantajia veteraanihautajaisiin. Elokuussa järjestimme kolme senioriupseeria kantajiksi veteraanin hautajaisiin Oulussa. Näin palvelumme laajentui veteraanityössä.

OULUN SOTAVETERAANIT järjesti yhteistyössä PPSU:n ja Oulun Seudun Rauhanturvaajien kanssa

23.8. paikallisen elojuhlan vanhalla kaupunkikasarmilla Ammattiopisto Luovin tiloissa Oulussa. Paikalle saapuikin lähes 150 veteraania. Senioriupseerit osallistuivat elojuhlan järjestelyyn ja toteutukseen.

Elojuhlan huomionosoituksissa luovutettiin kukkalaite heinäkuussa 100 vuotta täyttäneelle Veikko Virtaselle. Lisäksi jaettiin veteraanikeräyksissä mukana olleille Veteraanivastuun ansioristejä. Tilaisuudessa luovutettiin 8 veteraanivastuun kultaista ansioristiä ja 13 hopeista ansioristiä. Näiden ansioristien saajista 7 oli Pohjois-Pohjanmaan Senioriupseeriosaston jäseniä (PPSU).

VETERAANIKUORO ESIINTYMÄSSÄ


32

POHJANPOIKA 3/2019

TIMO RONKAINEN

Hannu Toikkanen in memoriam HANNU TOIKKANEN syntyi Karjalan Kirvussa, sairaalaksi muutetussa huopatossutehtaassa. Kesällä matka vei jo äidin ja sisarusten kanssa evakkoon. Evakkomatkan piti suuntautua Vaasan seudulle, mutta matkan jossakin vaiheessa äiti oli vaihtanut junaa, ja matka suuntautui kohti pohjoista. Evakkopaikka löytyi Pyhäjoelta, mistä isän päästyä siviiliin asuinpaikaksi tuli Kempele.

Hannu opiskeli rakennusmestariksi ja teki monenlaisia rakennusalan töitä eri puolilla Pohjoismaita, aina Norjaa myöten. Kun Hannu oli liikunnallisesti monipuolisen lahjakas, harrasti hän lähes kaikkia urheilulajeja. Kuitenkin paini oli lähellä sydäntä. Osallistuihan hän Norjaan suuntautuneella työmatkalla Oslossa painikilpailuihin, missä hän voitti jopa arvokisakävijöitä. Samoin kotikulmilla hän osal-

listui useisiin painikipailuihin. Niistä kilpailuista painikaverit muistavat Hannun käsiotteet, joita he kunnioittivat. Otteissa oli työmailta hankittua voimaa, millä sai vastustajan pehmitettyä väsyksiin. Harjoittelu tahtoi vain jäädä vähiin työkiireiden mennessä edelle.

OULUN RESERVILÄISISSÄ Hannu oli vuosikymmeniä jäsenenä ja aktiivisena toimijana. Hän toimi vuosien ajan yhdistyksen hallituksessa ja puheenjohtajana. Yhdistystoiminnassa Hannu oli aina valmis talkoisiin ja muihin toimitsijatehtäviin. Monet kerrat, kun Aleksanterinkadun toimintahuoneistolla piti jotain remonttia tehdä, oli Hannu ensimmäisten joukossa valmis toimintaan. Hän käytti myös matkan varrella tulleita suhteita hyväksi tarvikkeiden hankinnassa.


HANNU TOIKKANEN 6.4.1944–22.6.2019

Hannu osallistui myös veteraanitoimintaan, kuten Veteraanien Joululehden ilmoitusten keräämiseen. Aina kun oltiin jossain kokousmatkalla tai vierailulla, ei Hannun kanssa matkasta tullut yksitoikkoista. Hän oli erinomainen tarinoiden kertoja ja osasi viihdyttää mukana olijoita. Tosin joskus, kun oltiin liikkeellä hänen autollaan, saattoi matka keskeytyä teknisiin ongelmiin. Kuljettaja otti asian hyvin rauhallisesti ja totesi, eiköhän me kotiin päästä ennemmin tai myöhemmin.

TILAISUUS tai kokous saattoi alkaa ennen, kuin Hannu oli ehtinyt paikalle. Mikäli Oulussa oli vaikkapa lippulinna Intiön hautausmaalla tai kokous alkamassa, saattoi hän soittaa, että juuri ohitin Zeppeliinin, olen tulossa, vaikka olisi pitänyt olla jo paikalla. Toisinaan myös tuntui kyydissä olijasta siltä, että seu-

raako kuljettaja ollenkaan liikennesääntöjä tai nopeusrajoituksia. Kuitenkin aina selvittiin reissusta, vaikka joskus hieman pelokkain tuntein.

Iltaisin Hannu teki pitkän päivätyön ravintola-alalla, toimihan hän vuosikymmeniä Ravintola Merikosken ovimiehenä. Siinä toimessakin hän viihdytti ja hauskuutti ravintolan asiakkaita joskus jopa pienellä soitollakin. Olihan yksi Hannun harrastuksista huuliharpun soitto.

Viimeiset vuodet Hannu vietti Kempeleessä hoitokodissa, missä nukkui ikuiseen uneen juhannuksen korvilla. Meitä yhdistyksen hallituksen jäseniä ja pitkäaikaisia Hannun ystäviä oli saattamassa hänet viimeiselle matkalle 20.7.2019 Kempeleen kirkossa. Siellä laskimme yhdistyksen puolesta kukkalaitteen.


SAMPO PUOSKARI

Vänrikit vauhdissa Kymmenes Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin Vänrikkipäivä järjestettiin lauantaina 21.9.2019 Hiukkavaarassa. Vastuujärjestäjänä oli Oulun Reserviupseerikerho ja yhteistötahona Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto. Mukaan saapui 48 vänrikkiä, jotka kävivät rastikoulutuksena ampumassa pistoolilla ja reserviläiskiväärillä sekä saivat oppia ja kertausta taisteluensiavun antamisessa. Paikalla kävi myös Oulun Sotilaskotiyhdistys myytävine herkkuineen.

Parhaat ampujat palkittiin. Halukkailla oli mahdollisuus kysyä sijoituksestaan ja käydä maakuntakomppanian edustajan juttusilla. Vänrikkipäivän kurssinjohtajana oli tänä vuonna Hannu Aurinko.


M A R J O T Ö R M I KO S K I

Reserviläiset Hiukkavaarassa Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin Reserviläispäivä järjestettiin 22.9.2019 Oulun Hiukkavaarassa. Tapahtumaan osallistui 45 innokasta reserviläistä.

Rasteja oli neljä: sovellettu kivääriammunta, pistooliammunta, miinojen käyttökoulutus ja sotilaspoliisirasti. Rastien päätyttyä ja ennen varusteiden huoltoa/luovutusta Oulun Sotilaskotiyhdistyksen sotilaskotiauto vieraili tapahtumassa.


38

POHJANPOIKA 3/2019

JARMO KESKINEN

EVERSTILUUTNANTTI KAINUUN PRIKAATIN APULAISKOMENTAJA

Tervehdyspuhe veteraanien kirkkojuhlaan Muhoksella 8.9.2019 KUNNIOITETUT SOTIEMME VETERAANIT, LOTAT JA SOTAORVOT, TAMMENLEHVÄSUKUPOLVI, HYVÄ KIRKKOJUHLAVÄKI! Kainuun prikaatin apulaiskomentajana minulla on ilo ja kunnia tuoda Puolustusvoimien ja Kainuun prikaatin tervehdys tähän arvokkaaseen tilaisuuteen. Saamme tänään viettää tätä juhlaa itsenäisessä 101-vuotiaassa Suomessa. Meillä suomalaisilla on täydet syyt vahvaan kansalliseen itsetuntoon. Millä tahansa elintason tai elämänlaadun mittarilla mitattuna Suomi kuuluu maailman kärkikastiin, olipa kyse sitten demokratiasta, koulutuksesta, kulttuurista, tutkimuksesta tai sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta; esimerkiksi kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu usean vuoden ajan Suomen koulujärjestelmä olevan yksi maailman parhaista, jollei paras. Täällä on kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet opiskella itsensä vaikkapa tohto-

riksi, huolimatta henkilön perheen varallisuudesta. Tämän vuoden alussa YK julkaisi onnellisuusraporttinsa, joka totesi, että Suomi on maailman onnellisin maa toista vuotta peräkkäin. Suomen on todettu olevan myös yksi maailman turvallisimmista maista elää ja asua. Hyvinvointivaltio siis toimii, vaikka talouden heikkoina aikoina yksityiskohtia isossa järjestelmässä joudutaankin säätämään. Ihmisillä on vapaus päättää omista asioistaan. On helppo pitää nykytilannetta itsestään selvyytenä, mutta historiaansa ymmärtävä näkee, että kaikella tällä on ollut hintansa. Sodissamme kaatui yli 90 000 suomalaista ja 200  000 vammautui. Sodat jättivät jälkeensä myös 30 000 sotaleskeä ja yli 50 000 sotaorpoa. Henkisten kärsimysten ja vaurioiden määrä oli mittaamaton niin rintamalla kuin kotirintamallakin taistelleiden keskuudessa. Tästä on varmasti kokemuksia lähes jokaisella suvulla.

Sodasta selvinneiden veteraanien osalta ponnistelu ei päättynyt kuitenkaan sotien päättymiseen. Työ isänmaan hyväksi jatkui vielä vuosikymmeniä. Sodan runtelema maa oli rakennettava uudelleen, sotakorvaukset maksettava ja huolehdittava niistä, joilta sota oli vienyt kodin, puolison, huoltajan tai terveyden. Jälleenrakentaminen ei olisi onnistunut ilman yhteishenkeä, naapuriapua ja talkootyötä. ”Kaveria ei jätetty”. Tässäkin veteraanisukupolvi osoitti suurta yhteenkuuluvuutta erityisesti auttaessaan sotainvalideja, sotaleskiä ja sotaorpoja.

VIIMEISTEN VUOSIEN AIKANA kansainvälisen politiikan ja toiminnan taivaalle on alkanut kertyä tummempia pilviä. Lähialueemme turvallisuustilanne on heikentynyt muun muassa Krimin ja Itä-Ukrainan konfliktien seurauksena. On käynyt ilmi, että kriisien ennakkovaroitusaika on tänä päivänä lyhyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut.


Miten Suomi vastaa kiristyneeseen turvallisuusympäristöön? Tulevina vuosina tehdään erittäin mittavia hankkeita, joista isoimpina ovat Merivoimien Laivue 2020 ja Ilmavoimien hävittäjäkaluston korvaaminen. Nämä ovat isoja, mutta välttämättömiä panostuksia pienelle kansakunnalle. Äärimmäisen tärkeiden materiaalihankintojen ohella on kuitenkin muistettava se, että Suomen Puolustusvoimien se tärkein asia, ei ole materiaalihankinnat, vaan se on asevelvollisuus ja sen myötä syntyvä maanpuolustustahto! Yleisen asevelvollisuuden mahdollistama laaja reservi on edelleen ainut toimiva keino puolustaa tarvittaessa koko maatamme. Suomen Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on nykyisellään 280 000 sotilasta, joka muodostaa merkittävän pidäkearvon ulkoista uhkaa vasten. Lisäksi asevelvollisuus kytkee yhteiskunnan eri alojen toimijat yhteen, edistää yhteisiä arvoja ja tuottaa nuorille monenlaista osaamista, jotka heijastuvat maanpuolustustahtona. Asepalvelus sosiaalistaa ja opettaa ryhmässä toimimista, ehkäisee syrjäytymistä sekä edistää kansanterveyttä. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä suomalainen asevelvollisuus on monen kaltaisemme maan kadehtima. Se on kruununjalokivi, josta olemme onneksi osanneet pitää kiinni. Uskallan väittää, että myös se on laatuaan maailman paras.

Kainuun prikaatissa koulutetaan vuosittain noin 3500 varusmiestä ja saman verran reserviläisiä eli yhteensä 7000 asevelvollista. Varusmiehille ja reserviläisille suunnattujen kyselyjen perusteella maanpuolustustahto on ihailtavan korkealla tasolla. Olemme myös erityisen tyytyväisiä, että joukossamme aloittaa vapaaehtoisena jokaisella saapumiserällä noin satakunta naista. Asevelvolliset ovat meidän avainasiakkaita, joiden toimintakyvystä ja jaksamisesta olemme osaamisen lisäksi kiinnostuneita. Teemme parhaamme, että asevelvollisemme selviävät arjessa heidän vaativasta palveluksestaan. Yhtenä oivallisena huolenpitoverkostomme osana ja asevelvollisten toimintakyvyn tukielementtinä toimivat sotilaspapistomme johtama eettinen ja kirkollinen työ. Yhteistyö sotilaspapistomme kanssa sujuu erinomaisesti.

MAANPUOLUSTUS KULUU jo perustuslainkin mukaan meille kaikille. Siis molemmille sukupuolille katsomatta sitä, onko varusmiespalvelus suoritettu ja heillekin, joilla saattaa olla erilaisia taustoja ja vakaumuksia. Ylipäällikkömme sanoin; ”Erilaisuutta ja eriäviäkin mielipiteitä on osattava kunnioittaa, vaikka kuinka itse toisin ajattelisi.” Olemme vastikään juhlistaneet maamme 100-vuotista itsenäisyyttä teemalla ”yhdessä”. Viime vuonna vietimme vastaavasti puolustus-

voimien 100- vuotisjuhlia teemalla ”Maanpuolustus kuuluu kaikille”. Molempien juhlavuosien teemat korostivat yhteisöllisyyttä, yksituumaisuutta, yhdessä tekemistä ja sitä, ettei ketään tule jättää ulkopuolelle ulkopuoliseksi, yksin. Ei edes silloin, tai oikeastaan varsinkaan silloin, kun kyse on niinkin tärkeästä asiasta kuin isänmaamme itsenäisyydestä ja maamme puolustamisesta. Kainuun prikaati osallistuu vuodessa yli 700 maanpuolustustapahtumaan 4 maakunnan alueella. Kaikki ne ovat tärkeitä, mutta veteraanien tapahtumat, kuten tämä tilaisuus, ovat aina etusijalla. Niin on nyt ja tulee olemaan myös jatkossa.

KUNNIOITETUT SOTAVETERAANIT JA LOTAT. Olette joutuneet aikanaan taistelemaan äärimmäisissä olosuhteissa rakkaan isänmaamme olemassaolosta. Olosuhteet ovat olleet niin vaativia, niitä on vaikea edes kuvitella. Sen johdosta on tärkeää aika ajoin palauttaa tosiasioita mieleen ja asettaa nyky-yhteiskunnassamme olevat varsin vähäiset haasteet oikeisiin mittasuhteisiin. Teidän uhrauksien ja työn tuloksena asumme kuitenkin meille suomalaisille maailman parhaassa maassa. Puolustusvoimat kiittää Teitä tekemästänne mittaamattoman arvokkaasta työstä ja antamastanne panoksesta Suomen eteen. Toivotan koko kirkkojuhlaväelle virkistäviä yhdessäolon hetkiä!


40

POHJANPOIKA 3/2019

SEPPO SUHONEN

Pohjan Pioneerikilta rakensi kolme siltaa Pohjan Pioneerikilta ry jatkoi sillanrakennusperinteitään rakentamalla kolme siltaa kesän 2019 aikana. Viimeisin 27. silta rakennettiin Kuhmoon Kainuun rajavartioston käyttöön MPK:n siltakurssilla 23.-25.8.2019. Tämä siltakurssi toteutettiin MPK:n Kajaanin koulutuspaikan toimesta. Aikaisemmin kesäkuussa toteutettiin Haukiputaalla Kellon yksityistien Kalimenjoen ylittävän sillan korjaus ja Taivalkoskella Matoperän yksityistien sillan korjaus MPK:n Oulun koulutuspaikan kursseina.

Rokonjoen yli johtava silta tulee Kainuun rajavartioston käyttöön. Sillan olivat suunnitelleet Pohjan Pioneerikillan jäsenet DI Jouni Tiainen ja DI Raimo Karhumaa. Seppo Suhonen ja toinen siltasuunnittelija Jouni Tiainen suorittivat maastotiedustelun sillan suunnittelua varten syksyllä 2018.

SILTAKURSSI KOKOONTUI perjantaina Kuhmon rajavartioasemalle, missä kurssilaiset varustettiin. Kurssilaiset majoittuivat partiomajalle ja telttoihin. Varustami-

sen jälkeen käytiin läpi kurssin turvallisuussuunnitelma ja sillan rakentamissuunnitelma. Kuhmossa syödyn päivällisen jälkeen kurssilaiset lähtivät aloittamaan sillan rakentamista. Rajavartioston henkilöstö oli paaluttanut vesistöosuuden talvella jään päältä. Paalutustyötä riitti vielä runsaasti kurssilaisille pehmeiden rantojen osalta. Paalutuksessa isona apuna oli vanhemman rajavartijan Nivalan valmistama teräsrakenteinen käsijunttauslaite. Lauantaina työt jatkuivat poikkipalkkien ja pitkittäisten palkkien asentamisella sekä kannen lankkujen naulauksella. Työt etenivät ripeästi ja kannen naulaus pääs-


tiin aloittamaan jo puolilta päivin. Kansi saatiin naulattua pääosin iltaan mennessä ja kaiteiden asennustyö saatiin käyntiin. Kannen naulauksessa apuna oli Jari Satomaan kehittämä lisälaite iskuporakoneeseen. Vasaralla lyötiin naulat alkuun ja iskuporakoneella 150 mm naulat upposivat kevyesti lankkuihin ja kannatinpylväisiin.

Sunnuntaina kaiderakenteet asennettiin valmiiksi ja viimeisteltiin kansilankutuksen naulaus. Puolen päivän aikaan saatiin urakka valmiiksi. Sillan pituus on 70 m ja paalupareja on yhteensä 15 kappaletta. Suoritettiin koeajo sillan yli mönkijällä ja todettiin

SILLANRAKENTAJAT RYHMÄPOTRETISSA.

VANHEMPI RAJAVARTIJA AHTONEN ON SUORITTAMASSA KOEAJOA MÖNKIJÄLLÄ SILLAN YLI.


42

POHJANPOIKA 3/2019

silta valmiiksi. Sillan kaiteeseen kiinnitettiin laatta, missä oli teksti: Rokonjoen silta, Kuhmo, Kainuun Rajavartiosto, Rakennettiin MPK:n siltakurssilla 23.25.8.2019. Siltasuunnittelijat: DI Jouni Tiainen ja DI Raimo Karhumaa. Pohjan Pioneerikilta ry. Suoritettiin perinteinen nauhan leikkaus. Nauhaa leikkasivat: Jari Oikarainen (kurssin johtaja), vanhempi rajavartija Nivala (Kuhmon rajavartioasema) ja ylikersantti Juuso Sivonen (POHPIONP/KAIPR). Huolsimme käytetyn kaluston ja luovutimme varusteet.

SILTAKURSSILLE OSALLISTUI 13 reserviläistä. Kurssin johtajana toimi Jari Oikarainen ja kouluttajina Jari Satomaa, Markku Liimatainen ja Seppo Suhonen, kaikki edellä mainitut Pohjan Pioneerikillasta. Lisäksi killasta oli edellä mainittujen lisäksi viisi jäsentä mukana kurssilla. Loput olivat MPK:n järjestelmän kautta ilmoittautuneita reserviläisiä eri puolilta Suomea ja paikallisia reserviläisiä. Toivottavasti heistä saadaan kiltaamme uusia jäseniä ja osallistujia tuleville silta- ym. pioneerikursseille. Siltaa rakentamassa oli viisi varusmiestä Pohjan pioneeripataljoonasta (KAIPR) ja heidän johtajanaan toimi yli-

kersantti Juuso Sivonen. Mukana olivat pioneerit: Hotakainen H, Ilmonen N, Mehtälä J, Niemelä J ja Sibomana P. Lisäksi kurssilla oli mukana neljä Kuhmon rajavartioaseman henkilökuntaan kuuluvaa, luutnantti Putkonen, vanhemmat rajavartijat Ahtonen ja Nivala sekä nuorempi rajavartija Heikkinen. Majoituspaikassa oli saunomismahdollisuus kurssilaisille iltaisin hikisen työpäivän päätteeksi. Ruokailut järjestettiin maastossa taistelumuonin.

Kiitokset Kainuun rajavartiostolle siltakurssimahdollisuudesta ja järjestelyistä kurssia varten. Kiitokset Kainuun prikaatille kurssin tukemisesta varustein ja työkaluin sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistolle henkilöpakettiautosta, jotka oli osoitettu kurssin käyttöön. Kiitokset myös MPK:n Kajaanin koulutuspaikalle kurssin järjestämisestä. Suurkiitokset menevät tietysti ahkerille kurssilaisille hyvästä työsuorituksesta ja suunnittelijoille toteutuskelpoisista suunnitelmista! Kokeneiden sillanrakentajien ansiosta varsin pitkä kenttäsilta saatiin valmiiksi määräajassa. Tehtiin työtä, jolla on tarkoitus. Lisäksi palkitsevaa oli, että saimme nähdä kättemme työn tulokset! Siltakurssit jatkuvat ensi kesänä. Seuraa MPK:n kurssitarjontaa.


VIIMEISEN KANSILANKUN NAULAUS KÄYNNISSÄ, VASEMMALLA KIMMO LUMIJÄRVI JA OIKEALLA MARKKU LIIMATAINEN.


44

POHJANPOIKA 3/2019

PA S I V I R TA

PIIRIPÄÄLLIKKÖ POHJOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUSPIIRI

Muutos on käynnissä Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lainsäädännön uudistus on käynnissä. Hallitusohjelman mukaisesti Maanpuolustusjärjestöjen riittävät resurssit varmistetaan ja ampumaharjoittelun edellytykset koko Suomessa turvataan. Tasavallan presidentti vahvisti kesällä lait siten, että ampuma-aselaki tuli voimaan heinäkuun puolivälissä ja laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta tulee voimaan vuoden vaihteessa. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ei enää mahdollista Puolustusvoimien tilaamaa

sotilaallista koulutusta. Emme myöskään voi enää ampua Puolustusvoimien aseilla ja ampumatarvikkeilla. Sen sijaan voimme käsitellä kaikkia Puolustusvoimien aseita ja välineitä sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa, joka käsitteenä määritellään tarkemmin, ja jatkossa ko. koulutuksen nousujohteisuus tulee korostumaan. Edellä säädettyjen tehtävien lisäksi yhdistys voi järjestää turvallisuus-, varautumis- sekä johtamis- ja kouluttajakoulutusta. Lisäksi yhdistys voi tehdä aloitteita ja toimia muutoinkin maan-

MPK:n julkisena hallintotehtävänä on: 1. Järjestää:

- sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta - tutustumistoimintaa

- kansainvälistä koulutustoimintaa

- vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaa tiedotusta ja valistusta.


”Tehdään turvallisuutta yhdessä”

2. Kehittää naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoisen maanpuolustukseen ja järjestää siihen liittyvää sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta ja tutustumistoimintaa

3. Ohjata, tukea ja sovittaa yhteen jäsenjärjestöjen maanpuolustuskoulutusta.

puolustuksen hyväksi siten kuin sen säännöissä määrätään.

MPK:n johtamissa ammunnoissa ammutaan jatkossa sotilaallisen valmiuden ammuntoja (SOTVA) sekä varautumisen ja turvallisuuden (VARTU) ammuntoja. Ensiksi mainituissa ammunnoissa noudatetaan valtioneuvoston asetuksella säädettyä ampumaohjelmistoa, joka pitkälti noudattaa Puolustusvoimien perusammuntojen ohjelmistoa. VARTU-ammunnat ovat jäsenjärjestöjen ammuntoja, jotka noudattavat lajisääntöjen määräyksiä.

Muutokseen sisältyy paljon yksityiskohtia, joita ei voi tässä yhteydessä kirjoittaa auki, mutta perusteet tarkentuvat syksyn aikana ja uskon, että saamme laadittua hyvän toimintasuunnitelman tulevalle vuodelle. Edelleen kaikkia nykyisiä sitoutuneita ja mahdollisia uusia toimijoita tarvitaan myös jatkossa. Mikäli olet kiinnostunut lisäinformaatiosta, niin ilmoittaudu 8.10.2019 pidettävään tilaisuuteen: https:// mpk.fi/koulutuskalenteri/koulutus/99863/ Toivotan kaikille lukijoille hyvää syksyn jatkoa!


46

POHJANPOIKA 3/2019

SEPPELEEN LASKU ELVERUMIN RAATIHUONEELLA. SAMPO PUOSKARI

KIMMO RAJALA

HANNU MONONEN

EVL EVP

Pohjan Jääkärikilta

Pohjoismaisilla kiltapäivillä Olimme evl evp Tuomo Katiskon kanssa kiltamme edustajina Norjan Elverumissa Pohjoismaisilla kiltapäivillä 13.–16.6.2019. Kumpikin oli ensimmäistä kertaa tämän tyyppisessä tilaisuudessa. Melko suuresta summasta huolimatta retki oli hintansa arvoinen. Keskiviikko 12.6. oli matkustuspäivä Oulusta Helsinkiin ja sieltä Osloon sekä edelleen Elverumiin,

joka oli noin 100 km pohjoiseen Oslosta. Elverumissa on noin 21000 asukasta, ja se on tullut kunnasta kaupungiksi vuonna 1996. Perillä majoituimme kaupungissa olevaan Terningmoenin varuskuntaan viipaleparakkeihin. Illalla pääsimme tutustumaan messiin, joka oli tyylikäs ja hinnoiltaan huomattavan edullinen, sillä jokainen tilattu juoma maksoi reippaan viisi euroa! Päiville

osallistui 135 kiltalaista, ja Suomen delegaation vahvuus oli 24. Muiden maiden osallistujat olivat pääsääntöisesti eläkkeellä olevia ammattiupseereita, mutta Suomen delegaation enemmistö oli reserviläisiä lähes kaikista sotilasarvoista. Päiville osallistui myös muutamia naisia.

TORSTAINA PÄIVÄ alkoi aamiaisen jälkeen avajaisilla ja lounaalla.


TUNNUSTUKSEN ANSAINNUT VARUSKUNNAN KEITTIÖHENKILÖSTÖ.

Seppeleen laskua Elverumin raatihuoneella seurasi pormestarin vastaanotto ja tietoisku kaupungista. Tämän jälkeen näimme elokuvan Kuninkaan päätös vuodelta 2016, jossa kerrattiin Norjan sotahistoriaa toisen maailmansodan ajoilta. Päivä päättyi paluuseen varuskuntaan ja vapaa-ajan viettoon.

Perjantai alkoi lipunnostolla ja tutustumisena Rena Leirin varuskuntaan. Siellä saimme tietoiskuja varuskunnasta ja sen toiminnasta sekä tutustuimme pienimuotoiseen kalustonäyttelyyn. Varuskunta näytti hyväkuntoiselta, mutta hiukan hiljaiselta. Syyksi selvisi se, että osa varuskunnan joukoista oli ulkomaan tehtävissä. Päivän päätti saman sisältöinen ilta kuin edellisenä päivänä.

RENA LEIRIN KALUSTONÄYTTELYÄ.

LAUANTAINA LIPUNNOSTON JÄLKEEN tutustuimme kulttuuri- ja sotahistoriallisiin kohteisiin. Kohteina oli mm. Midtskogenin taistelupaikka, jossa saksalaiset pyrkivät vangitsemaan pohjoiseen pakenevaa kuningasta ja hallitusta. Glomdalsmuseetissa tutustuimme paikallishistoriaan ja romanien elämään Norjassa. Varsinkin museossa oleva sotahistoriallinen osasto oli mielenkiintoinen ja monipuolinen. Romanien paikallisesta elämästä jäi mieleen erityisesti heidän kulkuvälineenään ollut asuntovene, joka on luonnollinen ajatellen maan olosuhteita. Päivän päätti juhlaillallinen varuskunnassa. Päätöspäivänä sunnuntaina osa kävi Oslossa tutustumassa lentokonemuseoon. Parasta kiltapäivissä olivat tutustuminen kaikkien maiden kiltalaisiin, englannin- ja ruotsin kielen käyttäminen, historialliset kohteet sekä erikoismaininnan ansaitseva loistava ruoka. Seuraavat kiltapäivät järjestetään Suomessa.


48

POHJANPOIKA 3/2019

JARMO KÄKELÄ

Kehitysvammaisten

toimintapäivä

VILLE LAULATTAA.

KUUSAMON RESERVILÄISET RY järjestivät jo perinteiseksi tulleen toimintapäivän Toimintakeskus Otavan asiakkaille sekä henkilökunnalle. Tällä kertaan toimintapäivän reissu suuntautui Ervastin loma ja Kuusamon visenttipuisto -matkailuyritykseen Muojärven rannalla. Lähtö tapahtui Toimintakeskus Otavan pihasta, jossa Ruka Charterin bussi sekä Kyytimatti odottelivat toimintapäivään osallistujia. Ei tarvinnut kauan Kuusamon reserviläisten edustajilla

Hemmolla ja Jarmolla odotella, kun kaikki lähtijät olivat jo kyydissä.

Linja-autossa oli vilkas puheensorina, koska kukaan ei ollut ennen käynyt katsomassa visenttejä . Myös nokipannukahvit ja makkaranpaistokin olivat keskustelun aiheena. Perille saavuttaessa lomakeskuksen isäntä jo odottelikin meitä ja neuvoi mihin meidän pitää mennä. Riemuriihen edessä teimme parijaon ja puolet lähtivät

katsomaan Visenttejä ja toinen puoli aloitti ruokailun. Kierroksen tehtyämme vaihdoimme vuoroja.

VISENTIT olivat ulkona aidatulla alueella. Visenttipuiston isäntä kertoi, että visentit olivat tulleet Ruotsista Suomeen ja näitä mahtavia eläimiä on vain kahdeksan eläintä Suomessa. Kuusamossa on siis Suomen suurin visenttien lauma, kun niitä on peräti viisi. Visenttien nimet ovat Vilma, Julia, Erik, Tulppaani ja Brumma. Yksi


ERVASTIN LOMA & VISENTTIPUISTO.

JAKO KAHTEEN.

näistä on syntynyt Kuusamossa. Visenteille on tarjolla talvellakin lämmintä vettä, joka on noin 12 asteista. Nyt oli karvan lähdön aika, ja kaikki visenttien karvat kelpaavat pikkulinnuille pesäntekoaineeksi. Visentit ovat hyvin tarkkoja reviiristään. joten liian lähelle aitaa ei saanut mennä. Ruokailun ja visenttien katselun jälkeen olivat vuorossa odotetut nokipannukahvit ja hiillosmakkarat. Kuusamon reserviläisistä

Hemmo ja Jarmo paistoivat makkarat valmiiksi, ja samoilla tulilla kiehuivat nokipannukahvit. Kylläpä ne maistuivatkin hyvältä. Sääkin suosi meidän toimintapäiväämme.

TOIMINTAKESKUS Otavan ohjaaja Ville oli ottanut mukaan kitaran ja lauluvihkoja. Riemuriihessä ehdimme laulaa muutaman laulun ennen kotimatkaa. Toimintakeskuksen pihalla Kuusamon reserviläiset antoivat kaikille mukana

olleille muistoksi reserviläisliiton mustekynän. Hemmo lupasi lähteä myös vuoden päästä viettämään toimintapäivää kanssamme, vaikka paikka säilyi vielä salaisuutena. Parhaimmat kiitokset Ervastin Lomat & Kuusamon Visenttipuistolle. Kuusamon Reservi ry kiittää myös Kuusamon kaupunkia sen mahdollistaessa perinteisen toimintapäivän vieton. Voimme täydestä sydämestä sanoa, että oli todella mukavaa.


SAMPO PUOSKARI

OLLI ALHO

Pohjanpoika palkittiin Vuoden viestintäteko 2019 -tunnustuspalkinto myönnettiin Pohjois-Pohjanmaan Pohjanpoika-nettisivustolle. Kyseessä on maakunnan reserviupseeri- ja reserviläispiirien, maanpuolustusnaisten, Pohjois-Suomen kiltapiirin sekä Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyhdistyksen yhteinen nettisivusto, jossa on näkyvä, voi-

makas ja ansioitunut toimitukselli- Palkinto luovutettiin RUL:n ja nen ote. RES:n piirien toiminnanjohtajien neuvottelupäivillä Jyväskylässä. Pohjanpoika-lehti on ammattitai- Pohjois-Pohjanmaan piirien toitoisesti toimitettu, selkeästi taitet- minnanjohtaja Markku Holopaitu monipuolinen piirilehti, jossa selle palkinnon luovuttivat Janon vakiintuneet ja selkeät sisäl- ne Kosonen (RUL) ja Suvi Salo tökokonaisuudet. Lehti ilmestyy (RES). 40-70 sivuisena nettisehtenä neljä kertaa vuodessa.


Maanpuolustusta

tukemassa


Kokouskutsu Oulun Reserviupseerikerho ry:n syyskokous Aika: 16.10.2019 klo 17.30 alkaen Paikka: Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston luokassa Hiukkavaarassa (Hiukanreitti 40, 90650 Oulu). ORUK:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 16.10.2019 klo 17.30 alkaen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston luokassa Hiukkavaarassa (Hiukanreitti 40, 90650 Oulu). Kokouksen alkuun aluetoimistolta saadaan lyhyt katsaus ampumalain tulkintaan, joka liittyy tuleviin harjoituksiin ja ammuntoihin sekä tietoa tulevista kertausharjoituksista. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kerhon talousupseeri Markku Hentilä pitää esitelmän käymästään Kanadan KH:sta liittyen NATO-yhteistoimintaan. Tämä kokousta ei kannata missata, koska tarjolla on todella ainutlaatuista tietoa, miten joukot toimivat NATO:n alla kansainvälisesti. Tervetuloa! Hallitus


Kokouskutsu OULUN RESERVILÄISET Ry

20.10.2019 KLO 18.00 Aleksanterinkatu 13 A 12 SÄÄNTÖMÄÄRÄISET ASIAT

ALEKSANTERINKADUN TILAT TERVETULOA

YHDISTYKSEN HALLITUS Kahvitarjoilu


Kokouskutsu Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ja Reserviläispiirin syyskokous

Piirien hallituksen kokous ja sen perään syyskokous pidetään Aleksanterinkadun toimintahuoneistolla (Aleksanterinkatu 13 A 12, Oulu) lauantaina 19.10.2019 kello 10 alkaen. Hallituksen kokous klo 10-12 Piirien syyskokous klo 13

Sääntöjen mukaan jokainen yhdistys nimittää piirihallitukseen jäsenmääränsä edellyttämän määrän edustajia. Henkilö/henkilöt on ehdottomasti nimettävä 14.10. mennessä! Käsiteltävinä sääntömääräiset asiat sekä muun muassa Reserviupseeri- ja Reserviläisliiton liittokokousasiat, piirien toiminnanjohtajan valinta sekä toimintahuoneiston kuntotilanne. Ilmoittautumiset maanantaihin 14.10. markku.holopainen@mail.suomi.net. Hallitus


Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin toiminta 2019 vko 38‒52

Tapahtuma

Paikka

Ikäihmisten turvakurssi Tornio MAAKK:n taistelu rakennetulla alueella peruskurssi Sodankylä MAIJA 19 -harjoitus, Sotilaskotitoiminnan johtaminen Taivalkoski leireillä ja harjoituksissa Evakuointisuunnitelma, Case Kempele 2019 Kempele Käskynanto- ja maastoharjoitus, joukkueen puolustus Oulu, Hiukkavaara Maanpuolustus ja lainsäädäntö Oulu, Hiukkavaara PikkuNASTA FANNI 2019 – harjoitus Oulu, Hiukkavaara • Arjen turvallisuus • Selviytyminen maastossa • Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu (VAPEPA) Ensihuolto • Henkinen kriisinkestävyys • Johdon kurssi VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUSKOULUTUKSEN Oulu, Hiukkavaara KEHITTÄMINEN 2020: JALKAUTTAMISKIERTUE 2019 VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUSKOULUTUKSEN Rovaniemi KEHITTÄMINEN 2020: JALKAUTTAMISKIERTUE 2019 VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUSKOULUTUKSEN Kajaani KEHITTÄMINEN 2020: JALKAUTTAMISKIERTUE 2019 Reserviläisjohtaja 3 Taivalkoski Tiedustelukurssi (tiedustelutulenjohto) Oulu, Hiukkavaara Sotilaspoliisi (SPOL) peruskurssi 2 Oulu, Hiukkavaara Paikallispataljoonan koulutuspäivät Oulu, Hiukkavaara SRA Ampujakurssi Oulu, Hiukkavaara MAAKK:n taistelu rakennetulla alueella jatkokurssi Sodankylä Viesti- ja johtamisjärjestelmäkurssi Oulu, Hiukkavaara Alkusammutuskurssi Kajaani Psyykkisen toimintakyvyn kurssi Oulu, Hiukkavaara Protokollakurssi Oulu, Hiukkavaara Kyberturvallisuuskurssi Oulu, Hiukkavaara Hätäensiapukurssi Kajaani Reserviläisjohtaja 1 osa 1 Rovaniemi Käsiaseammunnat PAIKP Kajaani Intti tutuksi naisille Kajaani Kartta- ja maastoharjoitus, jääkärikomppanian puolustus Oulu, Hiukkavaara Ampumakurssi naisille Oulu, Hiukkavaara Itsenäisyyspäivän kunnialaukaukset Oulu, Linnasaari Itsenäisyyspäivän kunniavartiot Pohjois-Suomi Reserviläisjohtaja 1 osa 2 Rovaniemi Jouluaaton kunniavartiot Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri

- PL 119, 90101 OULU / puh. 0400 384 234 / pohjois-suomi@mpk.fi Käyntiosoite: Hiukanreitti 225, 90650 OULU

- Turvallisuutta yhdessä -

Aika

19.9. 20.-22.9. 20.-22.9. 21.9. 28.-29.9. 28.9. 4.-6.10

8.10. 9.10. 10.10. 11.-13.10. 11.-13.10. 11.-13.10. 12.-13.10. 19.-20.10. 25.-27.10. 26.-27.10. 2.11. 9.-10.11. 9.11. 16.-17.11. 16.11. 16.-17.11. 16.11. 16.-17.11. 23.-24.11. 23.-24.11. 6.12. 6.12. 14.-15.12. 24.12.


Profile for Pohjanpoika

Pohjanpoika 3-2019  

Pohjanpoika 3-2019. Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti. Syyskuu 2019.

Pohjanpoika 3-2019  

Pohjanpoika 3-2019. Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti. Syyskuu 2019.

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded