Pohjanpoika 2/2025

POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSLEHTI -JOULUKUU 2025

Sisällysluettelo

3 4 6 8 9 10 14 17 26 28 32 36 38 46 48 52 54

Pääkirjoitus Reserviupseeriliitto: Kenttä kehittämisen keskiöön Kutsunnat ovat velvollisuus ja kunnia Aluetoimiston kuulumisia Maakunnan edustuksia liittojen johtoelimissä Sivu 6 Itsenäisyyspäivän tilaisuudet Oulun seudulla 2025 107 vuotta sotilaskotityötä Suomessa Kutsunnat ovat Tammenlehvän Pohjois-Pohjanmaan Perinneyhdistys velvollisuus ja kunnia Oulun reserviläisten kuulumisia PikkuNASTA Fanni 2025 Reserviläistoiminnan vuosi Reserviläispiirin puheenjohtajan katsaus Limingan Lotta-patsashanke etenee Pioneeriaselajin Liitto ry:n juhla Hämeenlinnassa Pohjan Pioneerikilta rakensi 35. siltansa Liminkaan Veteraanikeräyksen tukijoita ja toteuttajia palkittiin Oulussa Piiripäällikön katsaus vuoteen 2025

Sivu 14 107 vuotta sotilaskotityötä Suomessa

Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti Perustettu vuonna 1984

Päätoimittaja: Sampo Puoskari Kustantaja: Pohjan Maanpuolustuksen Tuki ry Taitto: Aleksi Mella Materiaalin toimitus: spuoskari@gmail.com

Postiosoite: Reserviläisjärjestöt Aleksanterinkatu 13 A 12 90100 OULU Pohjanpoika digilehdet www.pohjanpoika.net

Kannen kuva: Sampo Puoskari

Pääkirjoitus SAMPO PUOSKARI

PÄÄTOIMITTAJA

Varautumista ja valveillaoloa Tätä kirjoittaessa elämme ratkaisun hetkiä Ukrainan sodassa tai pikemminkin rauhansopimuksen aikaansaamisessa. Mutta kuten olemme niin monta kertaa nähneet, Venäjän lupauksiin ei kannata paljoa panoarvoa panna.

Sama pätee onneksi uhkauksiin, sillä suuret sanat kaikuvat siellä usein vailla todellisuuspohjaa.

Kireä turvallisuustilanne on pannut vauhtia viranomaisiin. Täällä koti-Raahessakin nimettiin joka kylälle kokoontumispaikka.

Pian sen jälkeen alkoivat kaivinkoneet töihin koulukeskuksella, missä nuorimmat lapseni käyvät päiväkodissa: sinne valmistuvat uudet väestönsuojatilat. Varautuminen näkyy myös kansalaisten

kulutuksessa, sillä nyt säästetään ennemmin kuin pistetään rahaa kiertoon. Tämä näkyy jo Suomen talouskasvussa.

Kaikki tämä on vaikuttanut siihen, että maanpuolustustahto on kasvanut ja esimerkiksi naiset hakeutuvat MPK:n ampumakursseille sankoin joukoin. Myös kotivara on pidettävä kunnossa ja jokainen valveutunut kansalainen yrittää olla askeleen edellä maailman liikahduksia. Siinä viimeaikaiset poliittiset kiistat ja kuohunnat tuntuvat myrskyltä vesilasissa. Fiksut keskittyvät olennaiseen.

Olemme siirtyneet veteraaniajasta perinneaikaan. Siksi tässä nu-

merossa Tammenlehvän Pohjois-Pohjanmaan perinneyhdistys saa paljon näkyvyyttä. Olemme päättäneet toimia nyt myös perinneyhdistyksen paikallisena julkaisukanavana, jotta veteraanien meille maanpuolustajille tärkeä sanoma ei pääsisi unohtumaan.

Tuloksellisesta työstä palkitaan.

Onnittelen kaikkia ylennettyjä ja kunniamerkein huomioituja.

Muistakaa itse osoittaa riittävää kunnioitusta niille ansiomerkeille, joita teille on myönnetty. Kantakaa niitä ylpeydellä. Itse ainakin teen niin.

Toivotan tehokasta maanpuolustusvuotta 2026.

4

POHJANPOIKA 2 / 2025

TOIMITUS

H A V U TA K A M A A

Kenttä kehittämisen keskiöön Tuomas Kuusivaara astuu vuodenvaihteessa Reserviupseeriliiton puheenjohtajaksi selkeällä mandaatilla. Edessä on tekemistä jäsenmäärän kasvattamisesta yhdistysten tukemiseen ja samalla pyritään rakentamaan uusia kenttää osallistavia toimintatapoja, jotka ehkäisevät työskentelyn siiloutumista.

Tuomas Kuusivaara, 52, aloittaa Reserviupseeriliiton puheenjohtajana vuodenvaihteessa. Tampereen liittokokouksessa Kuusivaara keräsi selkeän enemmistön viiden ehdokkaan joukosta ja ratkaisu syntyi jo ensimmäisellä kierroksella.

Kuusivaara ei tule tehtäväänsä ulkopuolelta: takana on lähes kaksikymmentä vuotta järjestötoimintaa, joista yhdeksän liittotasolla. Viime vuodet hän on toiminut RUL:n ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Reservissä hän on yliluutnantti, ja siviilissä Saarni Learningin toimitusjohtaja.

Kuusivaara opiskeli Oulussa vuosina 1995–2001 ja aloitti työuransa jo opiskelujen ohessa Oulun yliopistolla vuonna 1996. Sen jälkeen tie vei Soneralle ja edelleen vuonna 2001 perustettuun Discendum Oy:hyn joka toimii edelleen nimellä Saarni Learning.

Yhteys Oulun seutuun ja Kainuuseen on säilynyt tiiviinä, yrityksen tuotekehitystä sijaitsee edelleen Oulussa ja opiskeluaikaisia ystäviä asuu niin Oulussa ja sen lähikunnissa.

UUDELLA PUHEENJOHTAJALLA on selkeä kolmen kohdan työlista.

Ensimmäisenä jäsenmäärän kasvattaminen ja nuorten upseerien sitouttaminen.

– RUL:n on vapaaehtoistoiminnassa tarjottava henkilökohtaisia kasvunpaikkoja. Reserviupseerin pitää voida yhdistää oma osaaminen siviilityössä ja itsensä kehittäminen niin sotilas- ja

johtamistaitojenkin osalta tähän harrastukseen. Kyse voi olla koulutuksiin osallistumisesta, verkostojen vahvistamisesta tai vaikkapa mentorina toimimisesta.

Johtajuuden kaikki ulottuvuudet ovat tavoitettavissa tämän yhteisön kautta.

Toinen kulmakivi on yhdistysten tukeminen ja elinvoimaisuuden vahvistaminen. Kuusivaara haluaa tarjota konkreettisia työkaluja viestintään, tapahtumatuotantoon ja jäsenhankintaan.

Aiemmin käytössä olleet liiton yhdistyspäivät tuodaan takaisin, jotta hyvä tekeminen pääsee leviämään yhdistykseltä toiselle.

KOLMANNEKSI KUUSIVAARA NOSTAA reserviupseerien edunvalvonnan. Liitto jatkaa aktiivista vuoropuhelua Puolustusvoimien, MPK:n ja muiden toimijoiden kanssa, jotta reserviupseerien osaaminen ja rooli kokonaisturvallisuudessa näkyy maanpuolustukseen liittyvässä päätöksenteossa.

Dynaamisuutta tulee lisää myös liittohallituksen työskentelyyn.

– Päätöksenteko pitää viedä sinne, missä ihmiset ovat. Jalkautuminen ei ole vain symboliikkaa, se on tapa päästä suoraan kiinni kentän toimijoiden tunnelmiin ja tavoitteisiin.

Kuusivaaran ensimmäinen vuosi puheenjohtajana on samalla juhlavuosi: RUL täyttää 95 vuotta, ja Haminaan sijoittuva päätapahtuma kokoaa jäsenet yhteen elokuussa 2026. Kuusivaara näkee juhlan paitsi perinteen kunnioituksena myös mahdollisuutena nostaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitystä entistä näkyvämmin esiin.

– Olen kiitollinen luottamuksesta. Nyt on aika tarttua töihin ja vauhdittaa koko liiton kehitystä yhdessä jäsenten kanssa. Toivottavasti näemme mahdollisimman monen kanssa Haminassa 1. elokuuta 2026.

6

POHJANPOIKA 2 / 2025

Kutsunnat ovat velvollisuus ja kunnia P U O L U S T U S V O I M AT

KEIJO KALLUNKI

KUTSUNTAUPSEERI

Kutsunnat ovat Suomessa yhä eräänlainen siirtymäriitti, hetki, jolloin nuori mies astuu aikuisuuden kynnykselle tavalla, jota mikään koulun juhlasali tai ensimmäinen kesätyöpaikka ei aivan vastaa. Se on prosessi, jossa määritetään palveluskelpoisuus, palveluksen aloittamisajankohta ja -paikka, mutta ennen kaikkea valmiutta kohdata yhteiskunnan asettamat odotukset. Kutsuntoihin saapuva näkee itsensä peilattuna instituutioon, joka on ollut olemassa paljon kauemmin kuin hän itse, ja joka todennäköisesti pysyy pystyssä hänen jälkeensäkin.

Vaikka kutsunnat voivat tuntua byrokraattiselta muodollisuu-

delta, niissä on edelleen ripaus ajan kerrostumia: velvollisuuksien painoa, kansalaisuuden kokemusta ja jopa historiallista kaikuakin. Monelle se on ensimmäinen hetki, jolloin yhteiskunta puhuu suoraan ja henkilökohtaisesti: olemme sinut huomanneet, meillä on sinulle paikka, ja sinun on valittava, miten vastaat.

Nykyään keskustelu kutsunnoista on muuttunut. Kysymys ei ole enää vain siitä, kuka kelpuutetaan palvelukseen, vaan siitä, millaista palvelusta nuoret ylipäätään haluavat ja mikä on sen merkitys maailmassa, jossa konfliktit näkyvät yhtä aikaa uutisissa ja etäältä. Kutsunnat pakottavat pohtimaan, mitä maanpuolustus

merkitsee juuri nyt: onko se pakkoa, velvollisuutta vai yhteistä projektia, jolla turvataan tulevaisuus?

MONI NUORI KOKEE KUTSUNNAT jännittäväksi hetkeksi. Osa pelkää, osa odottaa, osa miettii ja ymmärtää, että minulla on paikka tässä yhteiskunnassa. Mutta ehkä tämä hajanaisuus onkin todiste siitä, että kutsunnat ovat aikansa peili. Ne kertovat enemmän meistä kuin itse järjestelmästä: siitä, miten suhtaudumme auktoriteetteihin, turvallisuuteen, omaan kehoomme ja yhteisiin tehtäviin.

Samalla kutsunnat tarjoavat mahdollisuuden. Ne voivat olla

hetki, jolloin yhteiskunta kohtaa nuoren tasavertaisesti – ei pelkkänä rekisterinumerona, vaan ihmisenä, jolla on toiveita ja pelkoja. Se edellyttää, että järjestelmä kuuntelee, kysyy ja mukautuu.

Jos kutsunnoista tulee dialogi, ei vain läpivienti, niiden merkitys voi kasvaa aivan uudelle tasolle.

Lopulta kutsunnat ovat muistutus siitä, että aikuisuus ei ala yhdellä kerralla eikä yhdestä tilaisuudesta, mutta jotkut hetket merkitsevät enemmän kuin niiden muoto antaa ymmärtää. Kutsunnat ovat yksi niistä: tilaisuus nähdä ja kokea, mihin kuuluu – ja ehkä myös, mihin haluaa kuulua.

ITSENÄISYYTEMME JUURET ovat syvällä kansamme kokemuksissa. Talvisodan alkaessa Suomi oli vielä nuori, hieman vanhempi, kuin kutsuntoihin osallistuvat nuoret miehet – vain 22 vuoden ikäinen. Meidän edeltäjämme eivät tienneet, mitä tuleman piti, mutta he tiesivät, mikä oli tärkeää: että tämän maan olisi pysyttävä vapaana, jotta täällä kasvavat ja asuvat ihmiset saisivat elää omassa kotimaassaan omana kansanaan. Heidän rohkeutensa antoi meille lahjan, jonka arvoa emme aina arjessa ehdi miettiä. Mutta näinä aikoina - pysähdymme sen lahjan äärelle.

Kysymme itseltämme: Mitä itsenäisyys merkitsee meille nyt? Ja ehkä hieman syvemmin, mitä me olemme valmiita tekemään sen säilyttämiseksi?

Katson toiveikkaasti tulevaisuuteen näiden vuosien jälkeen, mitä olen kutsuntaupseerin tehtävässä saanut kokea vuodesta 2012 lähtien. Jään reserviin 1.4.2026 ja voin luottavaisin mielin uskoa tuleviin ikäluokkiin; että maanpuolustustahto pysyy vahvana ja toive turvallisesta maailmasta ja Suomesta säilyy. Kaikkea hyvää ja toiveikasta tulevaisuutta; Sinulle, minulle ja meille kaikille!

8

POHJANPOIKA 2 / 2025

Aluetoimiston kuulumisia M A I J U P O H J A N H E I M O ( K A L E VA )

PA A V O S A R A L A

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN ALUETOIMISTON PÄÄLLIKKÖ

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston vuosi on ollut kiireinen mutta hyvin antoisa. Perinteinen syksyn kutsuntakiertue on saatu onnistuneesti päätökseen. Saimme jälleen kerran määrättyä palvelukseen hyvällä asenteella varustettuja nuoria jatkamaan sukupolvien ketjua isänmaan puolustajina.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen muuttuminen epävakaaksi ja vaikeasti ennakoitavaksi on luonnollisesti vaikuttanut aluetoimiston toimintaan. Olemme toimeenpanneet useita kertausharjoituksia ja vapaaehtoisia harjoituksia vuoden aikana. MPK:n on koulutustoiminnallaan tukenut reserviläisten osaamisen kehittämistä erinomaisella tavalla. Yhteistyö viranomaisten kanssa on tiivistynyt entisestään ja yhteistoimintaa pääsemme

harjoittelemaan konkreettisesti ensi helmikuussa Northern Stone 26 -paikallispuolustusharjoituk- Kallunki siirtyy reserviin maasessa Pohjois-Pohjanmaalla pai- liskuun lopussa. Uusien henkinottuen Oulun lähialueille. löiden perehdyttäminen näihin tehtäviin on käynnissä. HaluanVarautumisen suunnittelu ja sen kin kiittää Artoa, Mikaa ja Keijoa harjoittelu yhdessä luovat pe- erinomaisesta työstä Isänmaan rustan toimintakyvyn ylläpitämi- eteen! seen kriisitilanteessa, olivatpa ne millaisia tahansa. Tämä sama Valmistautuminen tulevaan vuoperiaate koskee myös yksittäistä teen on jo hyvässä vauhdissa. kansalaista, jota myös yhteiskun- Erityisesti tulevan paikallispuonan turvallisuusstrategiassa ko- lustusharjoituksen suunnittelu rostetaan. pitää aluetoimiston väen kiireisenä vuoden loppupuolelle saakALUETOIMISTOSSA ON KULUVAN ka. Samoin helmikuussa Oulussa vuoden aikana tapahtunut hen- järjestettävän Kainuun prikaatin kilöstövaihdoksia ja niitä tulee valatilaisuuden valmisteluja tehlisää myös vuoden vaihteessa dään vielä joulun alla. Jouluna ja alkuvuodesta. Majurit Arto onkin pieni hetki aikaa hengähNurkkala ja Mika Niemi siirtyvät tää, palautua syksyn kiireisestä reserviin tammi- ja helmikuun ajasta, katsoa hetki taaksepäin ja taitteissa. Lisäksi pitkäaikainen kääntää katse tulevaan. Toivotan kutsuntaupseeri kapteeni Keijo Pohjanpojan lukijoille rauhallista Joulun aikaa ja turvallista Uutta Vuotta 2026.

SAMPO PUOSKARI

Maakunnan edustuksia liittojen johtoelimissä

Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustusjärjestöjen jäseniä on valittu jälleen liittojen johtaviin elimiin. Heihin voi olla yhteydessä, jos herää kysymyksiä tai haluaa välittää ideoita tai muuta informaatiota hallintorakenteissa ylöspäin.

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO: Liittohallitus: Petteri Närä.

MAANPUOLUSTUSKILTOJEN LIITTO: 2. varapuheenjohtaja Juha Mikkonen

Liittovaltuusto: Rauno Malinen Sampo Puoskari Maria Fonsell

Liittohallitus: Juha Mikkonen Iikka Ellilä

Neuvottelukunta: Sampo Puoskari

RESERVILÄISLIITTO: Valiokunta: Pasi Parkkila Hallitus: Pasi Parkkila Juha Kerttula

MAANPUOLUSTUSNAISTEN LIITTO: Liittohallitus: Katja Karjalainen

Liittovaltuusto: Sami Mattila Veikko Mattila Henry Tahkola MPKL:n säätiön hallitus: Juha Mikkonen

RESERVILÄISURHEILULIITTO: Hallitus: Sami Mattila MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYS MPK: Hallitus: Juha Mikkonen

10

POHJANPOIKA 2 / 2025

SEPPO SUHONEN

Itsenäisyyspäivän tilaisuudet Oulun seudulla 2025 Itsenäisyyspäivän aattona 5.12.2025 klo 10.00 Kempeleen kunta järjesti perinteisen 9. luokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlan Linnakankaan koulun Linnakangassalissa. Paikalla oli 380 oppilasta opettajineen sekä pieni joukko kutsuvieraita. Tämä tilaisuus on järjestetty jo 31 vuoden ajan yhtäjaksoisesti Kempeleen kunnan historiassa. Tilaisuus oli juhlava. Pukukoodina oli tumma puku, kunniamerkit tai siisti kouluasu ja oppilaat olivat pu-

keutuneet juhlavasti pääasiassa tummiin juhla-asuihin. Kunnan ja koulun johto kätteli oppilaat ja muut juhlavieraat heidän saapuessaan juhlatilaisuuteen ”Jääkärimarssin” soidessa. Kaikille jaettiin tervetuliaismalja. Tilaisuuden juhlavasta musiikista vastasi Kempeleen musiikkiluokkien Puhallinorkesteri Viventi johtajanaan Marjaana Rantakeisu.

Tervetuliaispuheen esitti kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja

Ahti Tahkola. Puolustusvoimien tervehdyksen esitti kapteeni Antti Penttilä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistosta. Kunnallisneuvos Kari Ahokas esitti oppilaille ”Viestin veteraaneilta”.

Ronja Kumpuvaara käytti nuorten puheenvuoron. Kempeleen kunnan nuorisopalvelujen päällikkö Sanna Tauriainen julkaisi ”Vuoden nuoren 2025”, joka on Kempeleen lukion opiskelija Sakari Ranta. Tilaisuudessa oli nuorten esittämää itsenäisyyspäivään so-

POHJOIS-POHJANMAAN RESERVILÄISPIIRIN VARAPUHEENJOHTAJA PASI PARKKILA ESITTI JÄRJESTÖJEN TERVEHDYKSEN YLENNETYILLE

MPK:N POHJOIS-SUOMEN RESERVILÄISKUORO JOHTAJANAAN OLLI HEIKKILÄ

pivaa ohjelmaa ja musiikkia. Tilaisuuden päätteeksi juhlavieraat nauttivat kunnan tarjoamat juhlakahvit.

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN ALUETOIMISTO järjesti 5.12.2025 klo 17 alkaen Hiukkavaarassa Pohjansalissa reserviläisten ylentämis- ja palkitsemistilaisuuden. Paikalla oli yli 100 ylennettävää reserviläistä. Kapteeni Toni Rinta ilmoitti ylennystilaisuuden osanottajat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikölle everstiluutnantti Paavo Saralalle. Aluetoimiston päällikkö esitti ylennettäville oman tervehdyksensä. Seuraavaksi suoritettiin ylennyskirjojen jako sotilasarvoittain. Ylennettyjen

tervehdyksen ja kiitokset esitti majuriksi (reservissä) ylennettävä Ilkka Luoma. Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin varapuheenjohtaja Pasi Parkkila esitti järjestöjen onnittelut ja tervehdyksen ylennetyille. Paikalla järjestöjä edustamassa oli Pasi Parkkilan lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Reserviupsee-

ripiirin puheenjohtaja Petteri Närä ja Pohjois-Suomen Kiltapiirin puheenjohtaja Juha Mikkonen. Reserviläisjärjestöt palkitsivat ansioituneita jäseniään erilaisin huomionosoituksin.

Aluetoimisto tarjosi kutsuvieraille ja ylennetyille Oulun Sotilaskotiyhdistyksen tarjoilemat leivoskahvit.

12

POHJANPOIKA 2 / 2025

ITSENÄISYYSPÄIVÄ 6.12. ALKOI Oulussa perinteisesti Suomenlipun nostolla ja kunnialaukauksilla Linnansaaressa klo 9.00.

Oulun Seudun Rauhanturvaajat nostivat Suomen lipun ja Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ampui kunnialaukaukset itsenäiselle isänmaalle. Tykkimieskillan puheenjohtaja Raimo Nurmela ja Harry Lidström laskivat havuseppeleen Linnansaaressa sijaitsevalle RsPsto 16 muistokivelle.

Oulun Tuomiokirkon kirkkotarhassa vapaussodan sankarihautamuistomerkille laskettiin seppeleet klo 9.45. Seppeleet laskivat Vapaussodan Pohjois-Pohjanmaan Perinneyhdistys, Oulun seurakunnat ja Oulun kaupunki.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakomppania oli asettanut kunniavartion muistomerkille.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus pidettiin Oulun Tuomiokir-

kossa klo 10.00. Karjasillan kirkkoherra Jaakko Tuisku saarnasi, liturgina oli Ari-Pekka Metso ja kanttorina Lauri-Pekka Kallunki.

OULUSSA JÄRJESTETTIIN itsenäisyyspäivänä klo 12.00 perinteisesti kunniavartio sekä seppeleenlasku sankarihautausmaan muistomerkillä. Kunniavartion toteuttivat juhlavasti muhoslaiset suomenhevosratsukot. Paikalla oli myös veteraani- ja maanpuo-

MAJURIKSI (RESERVISSÄ) YLENNETTÄVÄT VASTAANOTTIVAT YLENNYSKIRJANSA.

POHJOIS-SUOMEN TYKKIMIESKILTA TOTEUTTI KUNNIAVARTION RSPSTO 16 MUISTOKIVELLÄ SEKÄ LASKI SEPPELEEN. .

lustusjärjestöjen lippulinna, jota johti Tuomas Lipponen (ORUK).

Lippulinnassa oli 24 eri järjestöjen lippua.

Lippulinnan kärjessä olivat kielekkeinen valtiolippu, kantaja ja lippuvartio Pohjois-Pohjanmaan maakuntakomppaniasta, Suomen lippu, kantajana Vesa Keränen (Oulun Reserviläisyhdistys) ja lippuairueina Esko Juola (PPSU) ja Anton Häkkinen. Esko on 89-vuotias senioriupseeri ja Anton 14-vuotias laulajapoika Oulusta. Musiikista vastasi MPK:n Pohjois-Suomen reserviläiskuoro johtajana Olli Heikkilä.

Sankarimuistomerkille laskettiin kaksi seppelettä. Seppeleen laskijoina olivat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Paavo Sarala sekä Oulun kaupungin ja seurakuntayhtymän edustajat. Seppe-

leissä oli teksti: Sankarivainajien muistoa kunnioittaen, Oulun kaupunki, Oulun seurakuntayhtymä, Puolustusvoimat ja kansalaisjärjestöt.

Seppeleenlaskutilaisuudessa hartauspuheen piti Karjasillan kirkkoherra Jaakko Tuisku.

Paikalle oli saapunut yli 200 oululaista seuraamaan tapahtumaa.

OULUN KAUPUNKI JÄRJESTI klo 13 Oulun Musiikkikeskuksen Madetojan salissa itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlan. Juhlapuhujana oli Oulun kaupungin- ja aluevaltuutettu, hyvinvointi-. kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja Susa Vikeväkorva. Tilaisuuden musiikista vastasivat Oulun Sinfonia, johtajanaan kapellimestari Kristian Sallinen. Lisäksi juhlassa esiintyivät Rajakylän koulun musiikkiluokkien kuoro, kuoron-

johtajina Mirja Pohjosenperä ja Laura Ronimus. Kansalaisjuhlan juontajana toimi Oulun kaupungin viestintäjohtaja Harriet Urponen. Tilaisuuden järjestäjänä oli Oulun kaupunginhallitus.

JP 27:n Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Perinneyhdistys ry sytytti kynttilät Jääkärimuistomerkillä Oulun keskustassa Vaaran-puistossa klo 17.00. Tilaisuuteen kokoontui muutama jääkäriperinteen vaalija. Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ahokas esitti lyhyen puheen jääkäriperinteestä.

Olemme kiitollisia ja ylpeitä veteraanien meille lunastamasta itsenäisestä isänmaasta! Kiitos ja kunnia sankarivainajille ja veteraanisukupolvelle!

14

POHJANPOIKA 2 / 2025

107 vuotta sotilaskotityötä Suomessa MARIA VESTERINEN O U L U N S O T I L A S KO T I Y H D I S T Y K S E N P U H E E N J O H TA J A

Itsenäisyyspäivänä valtakunnalliset mediat kertoivat jälleen, miten presidentti rouvineen oli saanut kahvittaa veteraaneja ja lottia järjestämässään päivätilaisuudessa. Kuitenkin ainoa veteraaninainen, jota televisiossa haastateltiin, oli palvellut sotilaskotisisarena. Suurimmalta osalta kansalaisista jää huomiotta tosiasia, että suinkaan kaikki sotatoimissa olleista naisista eivät olleet lottia. Heitä oli siellä noin 40 prosenttia. Loput 60 prosenttia olivat esimerkiksi sotilaskotisisaria, eläinlääkäreitä ja lääkäreitä, sairaanhoitajia sekä SPR:n apusisaria. Ainoa naispuolinen Oulun sankarihautausmaalla lepäävä sankarivainaja on sotilaskotisisar Aino Keränen. Hän kaatui Alakurtin sotilaskotiin osuneen pommin seurauksena tammikuussa 1942.

Talvisodan syttyessä sotilaskotijärjestö oli 30-vuotias, poikkeusolotoimintaa varten harjaantunut ja kyntensä hionut joukko. Sotilaskotien perustaminen Suomeen sai alkusysäyksensä ulkomaisten vaikutteiden innoittamana. Tanskassa ja Ruotsissa NMKY:t olivat järjestäneet sotilaskotitoimintaa jo 1800-luvulla. Norjaan aate rantautui 1900-luvun alussa. Jääkärit tutustuivat sotilaskoteihin koulutusreissullaan Lockstedtissa Saksassa ja jääkäriupseerit Isakson ja Paloheimo kirjoittivat Suomeen palattuaan S u o m e ta r- s a n o m a l e h d e s s ä kannustavan artikkelin ”Sotilaskoteja perustamaan”. Muistona yhteydestä jääkäreihin on sotilaskotityön tunnusvärinä säilynyt jalkaväen kauluslaattojen ”jääkärivihreä”väri.

SOTILASKOTITYÖN PÄÄTARKOITUS on ollut alusta asti sama: tarjota sotilaille raitis, monipuolinen ja kehittävä vapaa-ajanviettovaihtoehto. Aivan kuten nykyisinkin, sotilaskodeissa oli lehtilukusalit, kirjastot ja mahdollisuus seurusteluun ilman ostopakkoa. Sotilaskodit ovat sotilasarvoista vapaita, tasa-arvoisia vyöhykkeitä, joissa etuilua jonossa ei sallita.

Ensimmäiset sotilaskodit sijaitsivat nykyajasta poiketen kaupunkien keskustoissa. Sotilaat saattoivat hakeutua niihin iltavapaillaan kahvittelemaan, pelailemaan ja lueskelemaan lehtiä.

1920-luvulla sotilaskotien työ laajeni maastoharjoitusalueille. Varuskunnat sijaitsivat asutustaajamissa, ja kenttä-

olosuhteita lähdettiin harjoittelemaan leirialueille. Ensimmäiset leirisotilaskodit sijaitsivat teltoissa, myöhemmin saatiin käyttöön leirialueiden kiinteät sotilaskotirakennukset. Pitkään sotilaskotijärjestö vuokrasi maastotoimintaansa tarvittavat ajoneuvot. Maan ensimmäisen sotilaskotiauton hankki Kouvolan sotilaskotiyhdistys 1967. Se oli malliltaan samanlainen, kuin kauppa-autot, kuljettajaltaan linja-autokortin vaativa ajoneuvo. Tällä hetkellä sotilaskotijärjestöllä on 22 sotilaskotiautoa, jotka soveltuvat pitkänmallista kauppa-autoa paremmin vaativissa maasto-olosuhteissa ajettavaksi.

VUOSINA 1939-1945 noin 3000 sotilaskotisisarta palveli etulinjan tuntumassa omissa kanttiineissaan tai yhdistetyissä sotilaskoti- ja lottakanttiineissa

A L A K U R T T I K E VÄ T 19 43. S A - K U VA

16

POHJANPOIKA 2 / 2025

sekä joukkojen mukana liikkuvissa sotilaskodeissa. Kanttiineissa oli tarjolla korvikkeen, nisun ja tupakan lisäksi ohjelmallisia iltamia sekä kenttäpostipalvelut. Lisäksi sisarten ominta alaa oli järjestää sairasjunien kanttiinitoiminta juniin, jotka kuljettivat haavoittuneita kenttäsairaaloista sisämaan sotilassairaaloihin.

Sodat vaativat raskaan uhrin myös sotilaskotijärjestöltä.

Talvisodassa kaatui kaksi Rannikkosotilaskotiyhdistyksen sotilaskotisisarta. Syvärillä partisaaniosasto otti sisaren sotavangiksi ja jatkosodassa menehtyi sisar Aino Keränen Alakurtissa. Syvärillä vangittu sisar pääsi kuitenkin palaamaan kotimaahan sodan loputtua. Kuusamon Murtovaarassa tehdyssä partisaani-iskussa 5.7.1942 menehtyivät tarkastusmatkalla olleet Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Toini Jännes, kaksi sotilaskotisisarta sekä heidän kuljettajansa ja suojamiehensä.

Heille järjestettiin sankarihautajaiset Helsingissä.

Sotien jälkeen Suojeluskuntaja Lotta Svärd -järjestöt mää-

rättiin lakkautettaviksi, mutta sotilaskotijärjestö sai jatkaa toimintaansa. Järjestö on alusta asti sanoutunut irti kaikista poliittisista kytköksistä ja niin se tekee vielä tänäkin päivänä.

Epäpoliittisuutensa vuoksi sotilaskotijärjestö säilyi, mutta sotilaskotipuvun käyttö muualla kuin sotilaskodeissa kiellettiin joksikin aikaa

Tällä hetkellä Suomessa toimii 36 sotilaskotiyhdistystä. Yhteenlaskettu jäsenten määrä on noin 5000 sisarta ja veljeä. Miesten on ollut mahdollista liittyä vapaaehtoisjäseneksi 1990-luvulta lähtien. Sotilaskotityö on pääosin vapaaehtoisvoimin hoidettua, voittoa tavoittelematonta yhdistystoimintaa, jonka toiminnan tarkoitus on varusmiesten ja reservin kertausharjoituksissa olevien palvelusviihtyvyyden tukeminen.

Vapaaehtoistyön määrä normaalivuosina koko maassa on noin 170 000 tuntia. Toiminnalla saavutetut varat sijoitetaan varusmiesten hyvinvointiin. Sotilaskodit muun muassa pitävät yllä kirjastoja, hankkivat kuntosalilaitteita, kahvilippuja, stipendejä, lehtien vuosikertoja,

uimalippuja ja muita urheiluvälineitä varusmiesten käyttöön.

Oleellinen osa sotilaskotitoimintaa on alusta asti ollut jäsenten kouluttaminen. Sotilaskotiyhdistykset ja Sotilaskotiliitto järjestävät yhdessä vapaaehtoisille sekä palkatulle henkilökunnalleen opetustilaisuuksia ja koulutusleirejä. Koulutusta on saatavilla esimies-, toimisto- ja arkistointitaidoista maastotaitoihin ja kuorma-autonkuljettajakoulutukseen.

Sotilaskotityö on harrastuksena vertaansa vailla monipuolisuutensa, joustavuutensa sekä yhteishenkensä vuoksi. Sotilaskotityötä on Suomessa tehty eri paikkakunnilla jo 107 vuotta.

Näiden reilun sadan toimintavuoden ansiosta sotilaskotijärjestö on maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Sotilaskotiyhdistykset sekä Rajasotilaskotiyhdistyksen paikallisosastot ottavat jatkuvasti uusia jäseniä. Ohjeet liittymishakemuksen jättämiseksi saa kunkin yhdistyksen toimistolta.

Suuret saappaat PETTERI NÄRÄ

TOIMINNANJOHTAJA TAMMENLEHVÄN POHJOIS-POHJANMAAN PERINNEYHDISTYS

Aloitin työtehtävät Pohjois-Pohjanmaan Tammenlehvän Perinneyhdistyksen toiminnanjohtajana joulukuun alusta lukien. On selvää, että sain omakseni edeltäjäni Raimo Sevónin suuret saappaat. Jää nähtäväksi, kuinka saan saappaat omilla jaloin täytettyä.

Olen kuitenkin varma, että selviydyn tulevista tehtävistä ja saan jatkaa alulle saatettuja kehitystoimia edelleen. Saappaat muotoutunevat minullekin sopiviksi.

Haluankin kiittää myös näin julkisesti Raimoa siitä kaikesta perehdytyksestä mitä häneltä olen saanut. Eikä hän ole kieltäytynyt auttamasta vaikeissa kysymyksissä jatkossakaan.

Tehtävissäni tulen kiinnittämään huomioni viestinnän lisäämiseen ja brändikuvan vahvistamiseen.

Jäsenyyksiä Tammenlehvässämme on harmillisen vähän. Aatteellisuuden ja perinteiden vaaliminen sopii varmuudella useammallekin pohjoispohjanmaalaiselle, tähän on hyvä kiinnittää myös huomiota.

Jäsenyydet Tammenlehvässä näen hyvinkin tärkeiksi perinteiden vaalimisen kannalta.

Tammenlehvän Perinneyhdistys tarjoaa erinomaisen pohjan yhdistää aikaisempaa kokemuspohjaani reserviläisjärjestöjen toiminnassa. Ajatusmaailma on sama ja toimintakulttuuri tähtää samaan lopputulokseen – veteraanien kunnioitettavaan perinteeseen ja sen vaalimiseen. Näen reserviläisjärjestöjen, mukaan lukien aselajikiltojen merkityksen suurena mahdollisuutena perinnetyön toteuttajina. Uskon, että yhdessä

saamme jotain merkityksellistä aikaiseksi. Tammenlehvän on tukeuduttava jatkossa yhä enemmän vapaaehtoisen maanpuolustuksen kenttään ja apuun. Toivon, että henki elää ja vahvistuu myös kumppaneidemme sydämissä.

Taidan itse olla sillä kuuluisalla näköalapaikalla näitä yhteistoiminnallisia asioita hoitamassa.

Tässä on oikeastaan nähtävissä vain vahvuuksia.

Ei kai tähän toiminnanjohtajuuteni alkuun oikein muuta osaa enää todeta. Saappaat ovat suuret, mutta ne ovat jo suurelta osin täytetty visioilla siitä mitä pitää tehdä. Luottavaisin mielin kohti tulevaa.

Erinomaista joulun odotusta kaikille.

18

POHJANPOIKA 2 / 2025

Tammenlehvän Pohjois-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen toiminnasta vuonna 2026 WIKIPEDIA

KARI AHOKAS

TAMMENLEHVÄN POHJOIS-POHJANMAAN PERINNEYHDISTYKSEN PJ 2026 ALKAEN

Yhdistyksen tarkoituksena on hoitaa ja vaalia sotiemme 1939– 45 ja sotasukupolven perinteitä sekä arvoja, toimia alueellisen perinnetyön koordinoijana ja toteuttajana sekä ylläpitää yhteenkuuluvuutta ja isänmaallista henkeä. Tärkeä tehtävä on, perinteisten veteraanijärjestöjen lopetettua toimintansa, edistää ja valvoa sotiemme veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä etuja sekä hyvinvointia.

Yhdistyksen toimialueella on 22 kuntaa, joihin kaikkiin on perustettu perinnetoimikunta. Yhdistyksen toimialueella oli 18.11.2025 veteraaneja 133, puolisoita 27, leskiä 234 ja varsinaisia kannattajajäseniä 1303

sekä yhteisöjäseniä 14, yhteensä 1711 jäsentä. Ensi vuoden aikana perinneyhdistys pyrkii hankkimaan lisää varsinaisia- ja yhteisöjäseniä erilaisten tapahtumien yhteydessä.

Yhdistyksen perustamisen valmistelussa ja sen ensimmäisenä puheenjohtajana on toiminut eversti evp Reijo Sallinen usean vuoden ajan osaavan johtajan rutiinilla. Toiminnanjohtajana everstiluutnantti evp Raimo Sevón on saman aikaisesti vastannut kiitettävästi koko yhteisön asioiden valmistelusta. Esitän teille molemmille ja tukityö partnereillenne omat ja uskon koko yhteisömme lämpimän kiitoksen ja arvostavan kädenpuristuksen uhrautuvasta työstänne.

Yhdistyksen toiminnanjohtajana on aloittanut 1.12.2025 alkaen kapteeni (res) Petteri Närä.

Me kokonaismaanpuolustuksen toimintakentän vaikuttajat tunnemme Petterin osaajana, johon voi luottaa. Toivotan Sinulle Petteri innostunutta otetta työssäsi veteraanien hyväksi ja veteraanien perinnetyön kehittämisessä ja vaalimisessa.

HALLITUKSEN TYÖSKENTELYN edellytyksiä parannetaan pitämällä vuoden aikana kahden hallituksen kokouksen sijasta neljä hallituksen kokousta. Näin saadaan kohennettua demokraattista, alueellista ja toiminnallista edustavuutta. Hallituksen kokouksiin kutsutaan hallituksen varsinaisten jäsenten lisäksi va-

Arvotaulu sai kehämäisen muotonsa, jotta veteraanisukupolvelta periytyvät arvot voisivat asettua tasavertaisesti rinnakkain. Kehän keskelle kiteytyy veteraanien ja lottien toimintakulttuurin ja arvojen ydin: yhdessä. Arvotaulun graafinen viimeistely: Mika Wist.

rajäsenet. Käytänteiden tavoitteena on mahdollistaa paremmin yhtäältä henkilöstön laaja-alaisen osaamisen ja kokemuksen hyödyntäminen ja toisaalta informaation jakaminen. Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

Talous- ja tiedotustoimikuntaa ei enää nimetä. Tiedotuksesta vastaa toiminnanjohtaja. Varainhankinnan suunnitteluun, val-

misteluun ja toteutukseen työvaliokunta muodostaa erillisen työryhmän. Toimikuntia on kaksi, hengellinen toimikunta ja perinnetoimikunta. Niiden puheenjohtajat rovasti Hannu Ojalehto ja sotakamreeri Seppo Suhonen ovat myös työvaliokunnan jäseniä. Työvaliokunnan muina jäseninä ovat professori emeritus Pentti Jouppila, toiminnanjohtaja Petteri Närä ja puheenjohtajana kunnallisneuvos Kari Ahokas.

PERINNEYHDISTYKSEN TOIMINTAVUODEN 2026 PAINOPISTEALUEITA OVAT: -UUDEN JÄSENREKISTERIN KÄYTTÖÖNOTTO -PERINNEPORTAALIN KÄYTTÖÖNOTTO JA SISÄLLÖNTUOTANTO ML SOSIAALINEN MEDIA -KUNTIEN PERINNETYÖN JA PERINNEPORTAALIN SISÄLLÖNTUOTANNON OHJAUS -VARAINHANKINNAN KEHITTÄMINEN

20

POHJANPOIKA 2 / 2025

Perinneyhdistyksen työvaliokunta järjestää vuoden 2026 alussa Pohteen hyvinvointialueen kanssa yhteistyöpalaverin, jossa otetaan esille veteraaneille ja erityisesti heidän puolisoilleen ja leskille tärkeät Tammenlehvän Perinneliiton tukipalvelut.

Yhdistys huolehtii toimialueellaan sotiemme 1939–45 sotasukupolven perinteen ja arvojen siirtämisestä tuleville sukupolville. Alla olevassa kuviossa on lueteltu Tammenlehvän Perinneliitossa määritellyt veteraanisukupolvelta periytyvät arvot.

Olemme Pohjois-Pohjanmaalla erikseen nimetyssä projektiryhmässä yhteistyössä Tammenlehvän Perinneliiton kanssa laatineet niiden sisällön – Mitä se on ja mitä arvolla tarkoitetaan.

Tammenlehvän Perinneliitto on hyväksynyt laatimamme kuvion muodon ja sisällön. Kuviota si-

sältöineen on tarkoitus hyödyntää Suomessa ensi vuodesta alkaen opetustyössä ja periytyvien arvojen vaalimisen toiminnoissa.

Projektiryhmään ovat kuuluneet kehitysjohtaja Elina Cerell, Oulun kaupungin lukiokoulutuksen- ja vapaan sivistystyön johtaja Pekka Fredriksson, AVI:n opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualueen johtaja Veijo Kosola, rehtori emeritus Jukka Ojala, rehtori emeritus Pentti Rautakoski ja puheenjohtajana Kari Ahokas. Projektiryhmän on tarkoitus jatkaa työskentelyään.

PERINNESEMINAARI PIDETÄÄN erikseen sovittuna aikana. Seminaarin aihe tullee olemaan Usko tulevaisuuteen. Se on veteraanisukupolven yksi keskeinen arvo, ks yllä. Kuntien perinnetoimikuntia osallistetaan kevään

aikana tähän yhteiseen veteraanisukupolven arvojen pohdintaan. Samalla yhdistys pyrkii tukemaan ja kannustamaan perinnetoimikuntia aktiiviseen toimintaan sekä perinnetyön suunnitelmalliseen valmisteluun ja toteutukseen.

Oulun Tammenlehväkuoro on liittynyt osaksi perinneyhdistystä. Yhteistoimintasopimuksen perusteella määritellään, miten yhteistyötä toteutetaan. Musiikin ja kuorolaulun merkitys perinnetyön vaalimisessa on keskeisellä sijalla.

Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri perusti Pohjois-Pohjanmaan Tammenlehväsäätiön sr 8.1.2025. Säätiön toiminnan tarkoituksena on tukea alueellamme sotiemme veteraaneja, heidän puolisoitaan ja leskiä, sotaveteraanien ja sotasukupol-

TAPAHTUMIA ven arvojen ja perinteiden vaalimista sekä vapaaehtoista maanpuolustustyötä.

Perinneyhdistys on aikaisemmin esittänyt pyynnön kunnille, seurakunnille ja muille paikallisille yhteisöille, että ne auttaisivat kunniakansalaisia tuen hakemisessa. Perinneyhdistys tehostaa asiaan liittyvää viestintää yhdessä paikallistason toimijoiden kanssa. Viestinnän merkitys yhdistyksen johtamisessa korostuu.

Toiminnanjohtajan tehtäväkuvaan on, kuten mainitsin, määritelty vastuu viestinnän toteuttamisesta.

Veteraanivastuun Pohjois-Pohjanmaan keräyspiirissä Sotiemme Veteraanit – Sotiemme Naiset varainhankinnan keräykset ovat loppumassa.

Keräystuottojen loppumisen seurauksena yhdistyksen mahdollisuudet tukea ta-

loudellisesti veteraaneja, heidän puolisoitaan ja leskiä vähenee nopeasti ja lähiaikoina saattaa loppua kokonaan. Perinneliitto jakaa yhdistykselle tukea 1000 € kuukaudessa. Tuki on tarkoitettu toiminnan jatkuvuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseen.

Perinneyhdistys voi hakea tukea veteraaniperinnehankkeisiin.

Hankkeisiin edellytetään yleensä perinneyhdistyksen omaa varainhankintaa.

Perinneyhdistyksen toiminnan keskeisiä partnereita ovat puolustusvoimat, Pohteen hyvinvointialue, ensi vuoden alusta AVI:n ”perillinen”,kunnat, seurakunnat sekä kolmannen sektorin toimijat. Toimintamme edellyttää vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Tehokas toiminta on mahdollista, jos teemme sen veteraanien keskeistä perinnearvoa noudattaen – Yhdessä.

Limingan Lotta-patsaan paljastustilaisuus järjestetään Limingan keskuspuistossa, Lotan- ja suomalaisuuden päivänä 12.5.2026.

Kaatuneitten Omaisten Liitto, Tammenlehvän Pohjois-Pohjanmaan perinneyhdistys ja Kaatuneitten omaisten Oulun piiri jäsenyhdistyksineen järjestävät valtakunnalliset hengelliset kulttuuripäivät Oulussa 12.–13-9.2026.

Perinneyhdistys hankkii toimintavuoden aikana perinnelipun. Lipun naulaustilaisuus järjestetään Oulussa 30.11.2026, jolloin tulee kuluneeksi viisi vuotta TAPPY:n perustamisesta

22

POHJANPOIKA 2 / 2025

Yhteistyötä sotasukupolven hyväksi ja perinteen vaalimiseksi REIJO SALLINEN

TAMMENLEHVÄN POHJOIS-POHJANMAAN PERINNEYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA 2021–2025

Tammenlehvä-rintamerkki on tuttu sotasukupolven miesten ja naisten kantamana. Se kertoo kantajansa olleen mukana rintamalla taiteluissa tai naisilla palvelusta sotatoimialueella maanpuolustustehtävissä. Sotien päättyessä rintamasotilaita oli noin 600 000 ja noin 200 000 naista oli palvellut lottana, sotilaskotisisarena tai muissa sotatoimialueen tehtävissä. Heitä on vielä jäljellä koko valtakunnassa noin 1000. Meillä Pohjois-Pohjanmaalla heitä on noin 100, josta suurin osa on naisia.

Vuonna 2003 veteraanijärjestöt perustivat Tammenlehvän Perinneliiton Torniossa valtakunnallisen veteraanijuhlan yhteydessä.

Liitto toimi pitkään valtakunnallisten sotasukupolveen perin-

teitä vaalivien liittojen liittona.

Vasta muutama vuosi sitten sitä alettiin kehittää koko maan kattavaa järjestöä. Veteraanijärjestöjen toiminnan ja jäsenmäärän vähetessä katsottiin, että on aika yhdistää voimat ja ajaa alas vanhat kunniakkaat veteraanien liitot, piirit ja yhdistykset.

Nyt kaikki veteraaniyhteisöt ovat purkautuneet ja Tammenlevän perinneliitosta on tullut järjestö, joka huolehtii jäljellä olevien veteraanien, heidän puolisoiden ja leskien sosiaalisten ja terveysasioiden sujumisesta. Organisaatio ja toiminta kattaa koko valtakunnan.

Tammenlehvän Pohjois-Pohjanmaan perinneyhdistys vastaa meidän alueellamme toiminnas-

ta. Se perustettiin veteraaniyhteisöjen toimesta juhlallisesti Lääninhallitustalossa 30.11.2021.

Perustajajäseniä oli noin 60, ja perustamiskirjan allekirjoittivat Jouko Korhonen (vet) ja Pentti Jouppila Sotainvalideista, Valter Bäckström (vet) ja Reijo Sallinen sotaveteraaneista sekä Onni Toljamo (vet) ja Kari Ahokas rintamaveteraaneista. Sittemmin kaikki kolme veteraaniallekirjoittajaa ovat poistuneet keskuudestamme.

OLEMME KUTSUNEET kunniajäseniksi kaikki tammenlehvää kantavat veteraanit, ainaisjäseniksi puolisot ja lesket. Henkilöjäsenistön pääosan muodostavat vielä veteraanijärjestöistä siirtyneet kannattajajäsenet. Uusin henkilöjäsenten hankkiminen on aloitettu.

TAMMENLEHVÄN PERINNEYHDISTYKSEN PERINNETOIMIKUNTA TUTUSTUMASSA TAIVALKOSKELLA SOTA-AIKAISEN KENTTÄRADAN HISTORIAAN.

Yhteisöjäseniksi olemme kutsuneet sotasukupolven perinteitä vaalivat alueelliset yhteisöt.

Yhteistyökumppaneiksi olemme pyytäneet alueen kunnat, jotka ovat perustaneet perinnetoimikunnan tai vastaavan, joissa ovat mukana seurakunnat ja kunnissa toimivat perinnetyötä aktiivisesti tekeviä tahoja. Perinneasiat on hoidettu kunnissa hyvin.

Perinneyhdistyksessä töitä on tehty niukoin resurssein, mutta paljon saatu aikaan. Seuraavassa vaiheessa on tarpeellista ke-

hittää viestintää niin perinnetoimijoiden kesken kuin ulospäin yhteiskuntaan,

Tulin yhdistyksen perustamiskokouksessa valituksi puheenjohtajaksi. Olen toiminut tehtävässä neljä vuotta. Nyt on aika luovuttaa pesti seuraavalle.

Syyskokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Kari Ahokkaan, joka tuntee hyvin toimintakentän. Toivotan hänelle intoa ja voimia arvokkaassa tehtävässä.

SAMAAN AIKAAN VAIHTUU yhdistyksen toiminnanjohtaja. Raimo

Sevon on luovuttanut tehtävät Petteri Närälle. Raimolle esitän erityiskiitokset keskeisestä työstä perinneyhdistyksen rakentamisessa. Petterille toivotan intoa voimia tässäkin tehtävässä.

Sotasukupolven perinteen vaaliminen koetaan maakunnassamme tärkeäksi, arvokkaaksi ja tarpeelliseksi. Toivon, että Tammenlehvän perinneyhdistys huolehtii jäljellä olevien veteraanien tarpeista ja onnistuu perinnetyön ohjaamisessa ja vahvistamisessa isänmaallisessa maakunnassamme!

24

POHJANPOIKA 2 / 2025

SEPPO SUHONEN

Tammenlehvän Pohjois-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry järjesti 14.9.2025 toista kertaa kirkkopäivän Pudasjärven kirkossa. Tämä kirkkopäivä on jatkoa vuosittain syksyllä Oulun seudulla järjestetyille paikalisten veteraanijärjestöjen kirkkopäiville. Kirkkopäivän teema oli hyvin ajankohtainen ”Anna rauha yhteinen”. Tapahtumaan ei osallistunut ensimmäistä kertaa yhtään tammenlehvätunnuksen omaavaa kunnioitettua sotiemme veteraania. Lähes 200 maanpuolustushenkistä henkilöä Pudasjärveltä ja Pohjois-Pohjanmaalta oli saapunut paikan päälle. Tilaisuuden aluksi oli messu Pudasjärven kirkossa. Messun jälkeen oli juhlakahvit Hyvän olon keskus Pirtissä Pudasjärven kuntakeskuksessa ja varsinainen

Tammenlehvän kirkkopäivä Pudasjärvellä

MPK:N POHJOIS-SUOMEN SOITTOKUNTA JA POHJOIS-SUOMEN RESERVILÄISKUORO JOHTAJANAAN KAPELLIMESTARI PETRI AHO SOTILASPASTORI HEIKKI KORVA , SEPPELEPARTIOSSA MATTI POIJULA JA VESA HOLMSTRÖM.

Tammenlehvän juhla samassa rakennuksessa olevassa Kurkisalissa. Auditoriossa oli esillä valokuvia ”Takaisin kotiin-marssilta”.

Messun toimitti ja saarnan piti Pudasjärven seurakunnan kirkkoherra Timo Liikanen. Avustavina pappeina toimivat rovastit Hannu Ojalehto, Erkki Piri, seurakuntapastori Matti Poijula.

Kanttorina toimi Keijo Piirainen.

Musiikkiavustajana olivat Pudasjärven seurakunnan kuorot.

Messun jälkeen rovasti Erkki Piri esitteli Pudasjärven kirkon. Lopuksi sotilaspastori Heikki Korva lähetti seppelpartion sankarihautausmaan muistomerkille.

Seppelpartiossa olivat Matti Poijula ja Vesa Holmström.

PÄIVÄJUHLA ALKOI klo 14.45 Kurkisalissa. Juhlassa musiikista vastasivat MPK:n Pohjois-Suomen soittokunta johtajanaan kapellimestari Petri Aho ja Pohjois-Suomen Reserviläiskuoro, kuoronjohtajana Olli Heikkilä. Juhlan avaussanat esitti Tammenlehvän Pohjois-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja eversti evp Reijo Sallinen. Juhlapuhujana oli maaherra Eino Siuruainen.

Puolustusvoimien tervehdyksen esitti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Paavo Sarala.

Nuoren puheenvuoron esitti lukiolainen Neea Moilanen.

Kenraaliluutnantti evp Timo Rotonen kertoi terveiset ”Takaisin kotiin”-pyörämarssilta, joka to-

teutettiin 19.-13.9.2025. Hän oli pyörämarssin suojelija. Takaisin kotiin -polkupyörämarssi järjestettiin Lapin sodassa taistelleiden pudasjärveläisten sotilaiden muistamiseksi ja kunnioittamiseksi. Pudasjärveläiset kotiutettiin Kittilästä marraskuussa 1944, ja osa sotilaista hakeutui takaisin kotiin Pudasjärvelle jalkaisin noin 320 kilometrin matkan.

Juhlan päätössanat ja rukouksen esitti rovasti Hannu Ojalehto.

Kirkkopäivä oli kaikin puolin onnistunut. Tunnelma oli harras ja juhlava. Esitän pudasjärveläisille kiitokset hyvästä toteutuksesta. Juhlan aikataulu oli sopivan rauhallinen, ei liian kiireinen. Jäi aikaa keskinäiseen kanssakäymiseen ja keskusteluihin.

26

POHJANPOIKA 2 / 2025

Oulun reserviläisten kuulumisia

TIMO RONKAINEN

PUHEENJOHTAJA OULUN RESREVILÄISET

Vilkas toimintavuosi alkaa olemaan lopuillaan. Vuoden mittaan on ollut monenlaista toimintaa yhdistyksessä. Samalla myös jäsenmäärän kehitys on jatkanut kasvamista. Vuoden lopussa yhdistyksessä on jo lähes 1400 jäsentä.

Pääasiassa tapahtumat pyörivät viikoittaisissa ampumaharjoituksissa. Harjoitusammuntoja on ollut pitkin vuotta, niin yhdistyksen omina tapahtumina kuin Maanpuolustuskoulutuksen harjoituksina. Välillä ammuntoihin on tulijoita enemmän kuin vuoroille mahtuu, mikä on toki myönteistä.

Elokuussa olimme järjestäjinä mukana Reserviläisten SM-ammunnoissa. Tänä vuonna sää suosi ammuntojen läpivientiä.

Järjestelyt onnistuivat hyvin, mistä kiitos toimitsijatehtävissä olleille. Osallistuimme myös moniin tapahtumiin toimitsijoina. Yhdistyksen jäsenet toimivat vuoden aikana lukuisilla Maanpuolustuskoulutuksen kursseilla kurssin johtajina sekä kouluttajina. Samalla myös kurssilaisina oli suuri joukko jäseniä kehittämässä maanpuolustustaitoja.

Vuoden aikana järjestettiin muutama yhteinen tapahtuma sekä kerhoilta. Samoin pikkujoulua vietettiin leppoisissa merkeissä.

Tosin tapahtumiin olisi voinut osallistujia olla runsaamminkin.

Yhteistyökumppaneille järjestettiin ampumaradalla useita tapahtumia, mitkä olivat onnistuneita tilaisuuksia.

Reserviläisliitto vietti päättyvä-

nä vuonna 70-vuotisjuhlavuotta. Päätapahtuma oli keväällä Helsingissä kansalaistorilla sekä päätösjuhla 4.12. Ostrobotnialla.

Liitto julkaisi Ostrobotnialla historiakirjan. Kirjassa kerrotaan, kuinka Ouluun on perustettu ensimmäinen aliupseerien yhdistys. Perustamisessa on ollut muka silloinen aluetoimisto ja sieltä erityisesti majuri Selkee.

Toiminnassa on ollut mukana 30–40 reservinaliupseeria. Toiminnan painopiste on ollut kerhoilloissa. missä on tutustuttu eri asejärjestelmiin. Historiankirjoista löytyy myös tietoa Reservupseerien ja reservinaliupseerien yhteisestä maastokilpailusta 1937 Lämsänjärven maastossa.

YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS pidettiin lokakuussa, ja paikalla oli kaksikymmentä jäsentä. Kokouk-

sessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2026. Toimintasuunnitelmassa jälleen kerran painotettiin yhteisten tapahtumien järjestämistä jäsenistölle. Tavoitteena on järjestää lähitapahtumia sekä yksi tai kaksi vierailua jonnekin valittuun kohteeseen. Kokous valitsi enti-

sen hallituksen ja lisäksi yhden uuden jäsenen. Puheenjohtajaksi valittiin Timo Ronkainen.

Vuosi alkaa olemaan lopuillaan.

Vielä on kuitenkin yksi juhlava tehtävä ennen hiljentymistä joulun viettoon: Jouluaaton perinteiset kunniavartiovuorot Intiön

hautausmaalla sankarivainajien patsaalla.

KIITÄN KAIKKIA toiminnassa mukana olevia sekä jäsenistöä päättyvästä vuodesta. Ja toivotan Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta vuotta.

28

POHJANPOIKA 2 / 2025

KAIJA KARHU, TERTTU NIEMELÄ, H A N N A KO M U L A I N E N

PikkuNASTA Fanni 2025

huipentui valmiusharjoitukseen Naisten Valmiusliiton (NVL) viimeisin PikkuNASTA Fanni 2025 -harjoitus

Taivalkosken Maijanlammella oli monella uudella tavalla ainutlaatuinen kokonaisuus.

”Lokakuinen harjoitus toimi pilottina neljällä tavalla”, kertoo harjoituksen johtaja Hanna Komulainen. ”PikkuNASTA-harjoitus huipentui ensimmäistä kertaa yhteiseen valmiusharjoitukseen, kurssilla sai suorittaa EA 1 ensiapukurssin, jokaisella kurssilla oli mukana kurssivääpeli ja Moodle-alusta oli aikaisempaa laajemmin kurssilaisten ja organisaation käytössä”,Komulainen kertoo.

Merkittävin uusi toiminta oli valmiusharjoitus, joka toteutettiin yhdessä paikallisten Vapepa-toimijoiden kanssa. Valmiusharjoitus rakennettiin kuvitteellisen liikenneonnettomuuden kehykseen.

Linja-auton ja henkilöauton rajussa kolarissa oli kaikkiaan 23 ihmistä, joista osa oli paennut sokkitilassa maastoon.

Mukana oli kaikkiaan noin 140 ihmistä. Heistä muodostettiin kahdeksan etsintäryhmää, joiden tehtävät jaettiin kurssien ja osaamisalueiden perusteella.

Rooleissa oli maalihenkilöitä eli onnettomuudessa eri tavoin loukkaantuneita, etsijöitä, ensiapua ja henkistä tukea tarjoavia, leirisai-

raala, maasto-olosuhteisiin rakennettu Arctic Rescue -ambulanssi, droneryhmä ja koiraryhmä.

Fanni-harjoituksen kurssilaiset pääsivät siis testaamaan oppimiaan asioita, taitojaan ja yhteistyötä ensiavussa, etsinnässä, henkisen kriisin kohtaamisessa ja joukkomuonituksessa.

Valmiusharjoituksen yhteistyöstä saatujen kokemusten pohjalta voidaan yhteisiä harjoituksia suunnitella edelleen. ”Saimme todella arvokkaita kokemuksia ja pilotoimme toimintamallia tulevia harjoituksia ajatellen”, sanoo Naisten Valmiusliiton toiminnanjohtaja Pia Lindell. ”Valmiusharjoitus oli onnistunut oppimistilanne, jossa testattiin, miten NASTA-kurssilaiset sovelsivat oppimistaan, suoriutuivat “tositilanteesta” ja miten kurssit hitsautuivat yhteistyöhön.”

Valmiusharjoituksen suunnitellut Vapepan johtajana toimiva Esa Erkkilä sanoo harjoituksen onnistuneen kokonaisuutena hyvin. ”Harjoitus toteutui suunnitelmien mukaisesti, ryhmät ottivat tehtävänsä vastaan innokkaita ja suoriutuivat annetuista tehtävistä mallikkaasti.”

VALMIUSHARJOITUKSEN ALOITUSINFO

KAIJA KARHU.

Naisten Valmiusliitto (NVL) järjestää kaikille naisille avoimia

30

POHJANPOIKA 2 / 2025

valtakunnallisia NASTA- ja PikkuNASTA-harjoituksia ympäri Suomea. Lokakuun PikkuNASTA Fanni 2025-harjoituksen suunnitteluun ja järjestelyihin osallistui lukuisa joukko Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maanpuolustusnaisia. Yli puolet kurssilaisista oli samalta alueelta, loput osallistujat Etelä-Suomesta pohjoisimpaan Suomeen asti.

PikkuNASTA Fannissa ilmoittautujat valitsivat yhden neljästä kurssista: Ensiapu, Etsintä, Henkinen kriisinkestävyys tai Joukkomuonitus maastossa. NASTA-harjoitukset alkavat aina perjantaina varustamisella, jossa kaikki kurssilaiset saavat puolustusvoimien vaatetuksen ja tarvittavat varusteet käyttöönsä viikonlopun ajaksi. Perjantain avajaisten jälkeen alkavat kurssikohtaiset koulutukset, jotka jatkuvat koko viikonlopun ajan.

Naisten Valmiusliiton aluetoimikunnat järjestävät vuosittain useita NASTA-harjoituksia yhteistyössä puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa. Ensi vuonna kursseja on ennätykselliset kuusi eri varuskunta-alueilla.

Lisätietoja vuonna 2026 järjestettävistä har-

joituksista täältä ja muista NVL:n järjestämistä koulutuksista löytyy osoitteesta naistenvalmiusliitto.fi

Maanpuolustusnaisten Liiton (MNL) oman, jäsenille suunnatun koulutusohjelman ydin on Arjen turvallisuus -kurssi. Varautunut ja asioista perillä oleva kansalainen on häiriötilanteissa toimintakykyinen ja pystyy auttamaan lähipiiriään ja näin edistämään koko yhteiskunnan resilienssiä. Arjen turvallisuustaitoja opitaan paikallisyhdistyksissä sekä piirien ja valtakunnantason kursseilla.

Perustaitojen lisäksi on mahdollisuus syventää osaamista ja harjaantumista joko toimija-, kouluttaja- tai johtajapolulla, joihin kaikkiin on luotu tavoitteet, jotka täyttämällä on oikeutettu MNL koulutusmerkkiin. Tehtäviin syventävä koulutus antaa osaamisen toimia henkilön kiinnostuksen mukaisessa arjen häiriötilanteiden tai poikkeusolojen tehtävässä viranomaisten apuna tai harjoitusten tukitehtävissä.

Maanpuolustusnaisten paikalliseen ja valtakunnalliseen toimintaan voit tutustua liiton sivuilla maanpuolustusnaistenliitto.fi.

HARJOITUKSEN ONNETTOMUUSPAIKKA

HANNU SÄKKINEN.

32

POHJANPOIKA 2 / 2025

PETTERI NÄRÄ

TOIMINNANJOHTAJA POHJOIS-POHJANMAAN RESERVILÄISPIIRI POHJOIS-POHJANMAAN RESERVIUPSEERIPIIRI

Reserviläistoiminnan vuosi Reserviläistoiminnan vuotta ovat hallinneet paikalliset ja valtakunnalliset teemat ja tapahtumat tänäkin vuonna. Alkuvuodesta niin piirien kuin yhdistystenkin hallitukset järjestäytyivät ja piirit nimesivät jäsenet omiin ja yhteisiin toimikuntiinsa.

Edellisvuoden tilinpäätökset ja toimintakertomukset hyväksyttiin edelleen kevätkokouksille esitettäviksi.

Aloitettiin myös uusien toimintasuunnitelmien toteuttaminen syyskokouksissa sovitulla tavalla.

Kevättä, alkukesää ja loppuvuotta ovat rytmittäneet myös veteraaniperinnön tapahtumat seppeleenlaskuista lippulinnoihin.

Nämä kunniakkaat tapahtumat ovat osa toistuvaa toimintaperintöä, jota on syytä vaalia. Merkitys

jopa kasvaa vuosi vuodelta. Veteraanien kunnioitusta ja perinnetoimintaa emme ole unohtaneet tänäkään vuonna. Ne ovat aatteellisen toimintamme ytimessä.

Jatkossa tiiviimpi yhteistyö Tammenlehvän Pohjois-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen kanssa luo omalta osaltaan lisää mahdollisuuksia toteuttaa perinnetoimintaa myös reserviläisjärjestöissä.

RESERVILÄISTAITOJA JA KUNTOA ylläpidettiin valtakunnallisin tapahtuminen. Tulta toukokuussa -teeman alla reserviläiset ja reserviupseerit kisasivat ampumasuorittein niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Four Day March -marssitapahtuma aktivoi jäsenistöä liikkumaan neljän päivän aikana niin ikään toukokuusPETTERI NÄRÄ

sa. Syyskuussa marssittiin jälleen kilvoitellen liittojen jäsenistöjen kesken. Niin syyskuun Maaottelumarssi kuin muutkin valtakunnalliset tapahtumat keräävät vuosi vuodelta enemmän suoritteita ja aktivoitunutta jäsenistöä molempien liittojen paikallisjärjestöissä.

Valtakunnallisesti menestyneimmät piirit ja yhdistykset saavat lisäksi taloudellista hyötyä aktiivisuudestaan.

Alkukesän ja joulukuun alun kohokohtiin kuuluivat tänäkin vuonna Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston ylentämis- ja palkitsemistilaisuudet.

Kevätkausi päättyy yleensä lippujuhlapäivän juhlallisuuksiin osallistumiseen. Ylentämis- ja palkitsemistilaisuudet ovat tärkeä osa vuottamme myös omiemme yhdistystoiminnassa ansioituneiden huomionosoituksille. Tässä

voimme kiittää aluetoimistomme tarjoamaa mahdollisuutta.

LIPPUJUHLAPÄIVÄN TILAISUUDESSA 4.6. oli Reserviupseeripiirin vuoro viedä tervehdys ylennettäville ja palkittaville, niin ReserPALKITUT AINO JYLHÄNKANGAS, VILJAMI OIKARAINEN, TAAVI AIKKILA

34

POHJANPOIKA 2 / 2025

viläispiirin kuin Pohjois-Suomen Kiltapiirinkin puolesta. Tässä tilaisuudessa palkitsimme myös Vuoden 2024 Reserviupseerin sekä Vuoden 2024 Reserviläisen.

Itsenäisyyspäivän aaton tapahtumassa 5.12. piirit jakoivat liittojen myöntämät ansiomitalit ja tervehdyksen tilaisuuteen toi vuorostaan Reserviläispiiri. Ylentämis- ja palkitsemistilaisuudet ovat meille tärkeitä näyttäytymisen hetkiä ja lisäävät myös juhlavuutta ansioituneiden palkitsemisissa.

Elokuun lopun kruunasi yhteisen ponnistuksemme toteuttaminen. RESUL:n Reservin ampumamestaruuskilpailut vietiin onnistuneesti läpi talkoo- ja vapaaehtoisvoimin. Pohjois-Pohjanmaalla järjestettävät valtakunnalliset kilpailut voidaan nähdä myös kunnia-asiana hoitaa onnistuneesti. Tämän kaltaiset kilpailut sitovat valtavat määrät resursseja ja vapaaehtoisia toimijoita ympäri Pohjois-Pohjanmaan, reserviläisistä upseereihin. Kaikki vapaaehtoisvoimat otettiin tänäkin vuonna

ilolla vastaan. MPK ja Puolustusvoimat antoivat merkittävää tukea, joten tässäkään emme olleet yksin. Tämä piirien yhdistyksiä ja jäsenistöä ja kumppaneita yhdistävä kilpailutapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa perätysten, vuoden 2024 kilpailujen tapaan.

Lokakuussa Reserviupseeripiirin ja Reserviläispiirin yhteinen Turpotietäjä-toimikunta toteutti lukiolaisille suunnatun turvallisuuspoliittisia aiheita käsittävän alueellisen kilpailun. Nyt jo kuudetta kertaa. Pohjois-Pohjanmaan parhaiten menestyneet palkittiin paikallisesti ja koetulokset lähetettiin valtakunnallisen kilpailun raadin arvioitaviksi. Marraskuun lopun finaaliin saimme Pohjois-Pohjanmaalta kaksi opiskelijaa, siikalatvalaisen Aino Jylhänkankaan ja kuusamolaisen Taavi Aikkilan.

Loppukilpailussa tulikin sitten menestystä, kun alueemme paras Aino Jylhänkangas kipusi finaalikilpailussa toiselle sijalle.

Turpotietäjä kisataan taas vuoden 2026 loka- ja marraskuussa.

Lokakuun ja marraskuun vaihteessa molemmat piirit pitivät syyskokouksensa. Näissä vuoden tärkeimmissä kokouksissa määriteltiin tulevan vuoden toimintaa suunnitelmien muodossa ja hyväksyttiin talousarviot ja varojen käytön raamitukset. Samalla valittiin tulevat piirihallitukset jäsenineen sekä muut piiriemme edustajat. Syyskokouksien rooli on tärkeä tulevan toiminnan ja painotuksien kannalta.

Lokakuussa osallistuimme Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton toiminnanjohtajille suunna-

SEPPO SUHONEN

tuille koulutus- ja kokouspäiville Mikkeliin. Samassa yhteydessä pidettiin myös liittojen liittohallitusten kokoukset. On hienoa, että eri paikkakunnat ja paikallisyhdistykset pääsevät vuorollaan järjestämään näitä kokouspäiviä.

Ensi vuonna nämä tapahtumat ovat Rovaniemellä.

SAMOILLA RAITEILLA -LIITTOKOKOUS pidettiin Tampereella 21.23.11. Tämä kolmen vuoden välein toistuva kokoustapahtuma kerää yhteen edustajat Suomen Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton, Maanpuolustuskiltojen

liiton, Maanpuolustusnaisten liiYLENTÄMISTILAISUUton ja Reserviläisurheiluliiton jäDESSA PALKITUT REsenistöistä. Kaikki järjestöt pitiSERVILÄISET vät omat kokouksensa ja yhdessä kokoonnuttiin juhlaillalliselle.

Pohjois-Pohjanmaan reserviläisjärjestöistä meitä edustajia oli yhdistyksineen täydentävät toiseitsemän, kiltapuolen ollen myös siaan. Olemmehan kuitenkin hyvin edustettuna. Luonnollisesti molemmat tahot yhteisen maankokouspäiville matkattiin junalla. puolustuksen asialla.

Vaikka Reserviupseeripiiri ja Reser- Tästä on hyvä jatkaa jouluaaton viläispiiri toimivat yhdistyksineen kunniavartiotehtäviin. erillään, voidaan silti nähdä paljon yhteistoimintaa, yhteisiä hankkei- Haluan toivottaa rauhallista jouta, kilpailuja ja muita tapahtumia. lua ja suotuisaa uutta vuotta kaiKokonaisuuden kannalta piirit kille!

36

POHJANPOIKA 2 / 2025

K A R I PA A K KO L A

PUHEENJOHTAJA POHJOIS-POHJANMAAN RESERVILÄISPIIRI RY

Reserviläispiirin puheenjohtajan katsaus Talvinen tervehdys arvoisa maanpuolustusväki. Olemme viime aikoina eläneet poikkeuksellista aikaa Ukrainan sodan takia. Naapuri uhittelee ja uskottelee voittavansa sodan ja jopa Natonkin tarvittaessa. Tällä hetkellä Ukraina kuitenkin taistelee sinnikkäästi vastaan. Meidän kaikkien tuki heille on tärkeää ja toivottavasti myös presidentti Trump ymmärtää asian vakavuuden. Ase- ja materiaalituki on avainasemassa Ukrainan sodassa pärjäämisen kannalta.

Myös Puolustusvoimat seuraa aktiivisesti Ukrainan sodankäyntiä ja päivittää meidän taktiikkojamme vastaamaan nykyaikaista sodankäyntiä. Vaikka median julkaisuissa toitotetaan koko ajan

dronejen ja ohjusten iskuista ja voimasta, niin tuskin se perinteinen sodankäyntikään mihinkään häviää. Tapa taistella ja taistelun tukeminen voivat kyllä muuttua, kunhan otetaan kaikki hyöty irti Ukrainan sodasta saaduista opeista.

KUN PUHUMME MAANPUOLUSTUKSESTA, mieleen nousevat usein sotilaat, varusteet ja harjoitukset.

Mutta todellinen puolustuskyky rakentuu paljon syvemmälle – ihmisten mieleen ja yhteisöön. Henkinen maanpuolustus tarkoittaa tahtoa ja kykyä kestää kriisejä, säilyttää toimintakyky ja luottaa siihen, että yhdessä selviämme.

Maanpuolustus ei ole vain armeijan tehtävä – se on meidän kaikkien yhteinen asia. Kun pidämme

huolta toisistamme ja luotamme yhteiseen voimaan, olemme vahvempia kuin koskaan.

Se on myös henkistä varautumista, kykyä kestää painetta ja pitää kiinni siitä, mikä meille on tärkeää. Jokainen voi osallistua – kouluttautumalla, tukemalla varautumista tai yksinkertaisesti ymmärtämällä, miksi tämä asia on tärkeä.

5.12 on jälleen ylennetty ja huomioitu kunniamerkein ansioituneita maanpuolustushenkisiä pohjoispohjanmaalaisia. Olette kaikki ne ansainneet ja osoittaneet omalla työllänne olevan niiden arvoinen. Suuret onnittelut kaikille huomionosoituksen saaneille. Jatkakaa arvokasta

työtä samaan malliin. Muistattehan myös yhdistyksissä mahdollisuutenne käyttää piirien mitaleja aktiivien palkitsemiseen.

Se on hieno ja juhlallinen keino muistaa hiljaisia arjen työjuhtia.

Tarvittaessa joku puheenjohtajista voi tulla luovuttamaan mitalit juhlatilaisuuksiinne omien mahdollisuuksiensa mukaan.

VUOSI ALKAA OLLA LOPUILLAAN. Kiitokset kaikille tästä vuodesta.

Tapahtumia piirin alueella on ol-

lut mukavasti. Muistuttaisin myös toimintakalenterin aktiivisesta täyttämisestä. Olettehan muistaneet päivittää uudet luottamustoimet myös jäsenrekisteriin sekä hyväksyä uudet jäsenet. Ne poistuvat järjestelmästä vuoden vaihteessa, mikäli jäävät avoimiksi.

Suosittelenkin, että valitsette yhdistyksestä henkilön, joka käy aktiivisesti katsomassa jäsenrekisterin.

Haluan toivottaa kaikille maan-

puolustushenkisille hyvää ja rauhallista joulua sekä onnea ja menestystä vuodelle 2026.

Pidetään itsestä ja toisista huolta.

RESERVIN AMPUMAMESTARUUSKILPAILUT 24.8.2024. ETUALALLA OIKEALLA KILPAILUJOHTAJA TIMO RONKAINEN

38

POHJANPOIKA 2 / 2025

PETTERI NÄRÄ M A J A I S Ä N TÄ

Rokuli on Pohjois-Pohjanmaan reserviupseeripiirin viimeinen toiminnassa oleva upseerimaja.

Sen merkitys alueen suurimman reserviupseerikerhon jäsenten ja lukuisten yhteistyötahojen virkistyspaikkana on suuri.

Rokulin maine maanpuolustushenkisenä vapaa-ajanviettopaikkana tunnetaan jo muuallakin Suomessa. Siksi majan säilyminen tulevaisuuden käyttäjillekin on ehdottoman tärkeää. Virkistystehtäväänsä Rokuli on ansiokkaasti hoitanut nyt jo 76 vuotta.

4.12.1949 vietettiin majan avajaisia. Sanomalehti Kaleva kirjoitti tuolloin.

”Sunnuntaina olivat Oulun Reserviupseerikerhon Rokuan virkistysmajan tupaantulijaiset.

Maja, jonka on piirtänyt arkkitehti Martti Heikura ja veistänyt Keskusammattikoulun oppilasryhmä, on pyöröhirsistä ja sopeutuu erinomaisesti Rokuan männikköön, jossa se sijaitsee Syväjär-

Maanpuolustushenkinen

ven partaalla. Rokuan-Seura on luovuttanut virkistyskeskuksesta palstan ja pystytystyöt on suoritettu osaksi talkootöinä, joten sen kautta on kustannuksia voitu huomattavasti säästää. Oulusta retkeläiset menivät linja-autolla.

Uusi maja oli saatu juuri asuttavaan kuntoon ja hohti uutuuttaan.

Loppuvaiheessa ovat jylhämäläiset antaneet varsin huomattavan talkoopanoksen, josta res.ups. kerhon puheenjohtaja ev.luutn.

Väinö J. Veijola lausui erikoiset kiitoksensa. Pitäessään tupaantuliaispuhetta hän lausui tervetulleeksi kerhon kunniajäsenen maj. E. Kärnän ja liiton johtokunnan jäsenen kapt. Fr. Kuusiston sekä tilaisuuteen saapuneet res. upseerit rouvineen. Hän sanoi tämän hetken olevan merkkitapauksen, sillä nyt on res.upseereilla kauan kaivattu ja ahkerasti puuhattu koti, jossa toivomme varsinkin nuorison viihtyvän. Tämän on myös palveltava lujittamassa res.upseerihenkeä, jota jatkuvasti kaivataan.

Ev.ltn. Veijola toivoi, että tämä maja muodostuisi paikaksi, jossa res.upseerit perheineen voisivat virkistäytyä jokapäiväisen työn lomassa. Lopuksi hän kiitti kaikkia, jotka ovat olleet kannattamassa tätä maja-asiaa eteenpäin

PETTERI NÄRÄ

ja ilmoitti majan olevan tästä lähtien res.upseerien käytössä.

ROUVIEN JÄRJESTÄMÄÄ KAHVIA nautittaessa luutn. Valde Näsi Rokuan Seuran puheenjohtajan ominaisuudessa lausui res. upseerit tervetulleiksi Rokuan virkistyskeskukseen, johon maja toisensa jälkeen liittyy ja joka vähitellen alkaa saada ne mitat, jotka sille on kaavailtu. Kun tämä on pystytetty tänne erämaan luonnon keskelle, muistuttaa se sopivasti niistä sotametsistä, joissa tämän talon isännät aikoinaan asustivat ja joista muistot täällä helposti palaavat mieliin. Rokua on aivan sopivan matkan päässä asutuskeskuksista säilyttääkseen luonnonrauhansa ja erottaakseen kävijänsä siitä kuumeisesta elämänmenosta, joka nyt asutuskeskuksissa ihmisten hermoja jäytää. Hän onnitteli res.upseerikerhoa saavutuksen johdosta.

Tämän jälkeen tutustuivat retkeläiset Rokuan virkistyskeskukseen, johon, paitsi tätä majaa, on juuri valmistunut Veljekset Iströmin virkistysmaja. Lisäksi ovat kolmen majan rakennushankkeet käynnissä. Tällä kertaa oli virkistyskeskuksessa harvinainen kurssi. Oulun Pallopojat olivat järjestäneet sinne muutamia päiviä kestävän harjoitusleirin, koska Rokualla on jäätä, jota

40

POHJANPOIKA 2 / 2025

Oulusta puuttuu. Lianjärven ja Syväjärven jäällä oli hyvä pelata ja nuoret pelaajat olivatkin ahkerassa harjoitustouhussaan kaiken päivää. Viikon kuluttua alkaa Rokualla SVUL:n piirin hiihtovalmennusleiri.”

Tuosta ovat ajat muuttuneet, mutta majan tehtävä on edelleen sama. Oulun Reserviupseerikerho on avannut virkistäytymismahdollisuuden laajemmalle joukolle sisar- ja veljeskerhoja sekä muita yhteistyökumppaneita. Edelleenkään maja ei kuitenkaan ole ns. avoimessa yleisön käytössä, vaan se on suunnattu majan luonteeseenkin sopien lähinnä vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevien yhdistysten jäsenten käyttöön. Tänä päivänä erä- ja maanpuolustushenkinen Upseerimaja Rokuli tarjoaa raikasta luontoa, loistavia liikuntamaastoja ja omaa rauhaa vastapainoksi hermojen jäytämiselle, aivan niin kuin silloin aloituksen vuosinakin.

Veteraanien nuoruusaikojen tyyliin entisöidyssä Rokulin päärakennuksessa on kaksi tupaa takkoineen, keittiö ja seitsemän petipaikkaa. Rantasaunassa on lisäksi pieni kahden petipaikan saunakamari. Majan ilme on pidetty sotilaallisen asiallisena ja toimivana. Monipuolinen rekvi-

siitta, puucee ja järvestä kannettavat raikkaat saunavedet luovat nostalgisen tunnelman. On sanottu, että majalla ollessa aika ikään kuin pysähtyy.

MAJAHISTORIAN LEHTIÄ selatessa nousee esille mielenkiintoisia asioita. Maja sai ensimmäisen korsusaunaksi kutsutun rantasaunan vuonna 1951. Se purettiin keväällä -63, ja tilalle rakennettu nykyinen sauna vihittiin käyttöön 5.10.1963. Tuon aikaisen saunan erottaa nykyisestä vain saunakamarin avotakka, joka korvattiin tehokkaammalla kamiinalla.

Myös kiuas vaihdettiin isompaan 70—80 luvun taitteessa ja nykyaikaiseen ja ympäristöystävälliseen vuonna 2018.

Autolla majalle pääsi perille saak-

ka vasta 1960-luvun alussa. Siihen asti sinne mentiin kuka milläkin keinolla, mutta loppumatka jalkaisin tai hevospelillä. Lämmitystä helpottamaan Rokuliin asennettiin öljylämmittimet 1965 syksyllä ja sähköt vedettiin vuoden 1970 syksyllä, jolloin asennettiin valaistuksen ohella myös sähkölämmitys. Nykyisin upseerimajalla on mm. etäohjattava sähkölämmitys, jääkaappi, kahvin- ja vedenkeitin, leivänpaahdin, hella sekä mikroaaltouuni.

Isojen uudistusten kausi Roku-

lissa alkoi vuonna 2011, jolloin aloitettiin majatoiminnan voimakas elvyttäminen ja maja sisustettiin uudelleen. Majaa pelkistettiin ja tavoitteena oli komentokorsumainen tyyli. Rakenteellisten muutosten yhteydessä alkoi myös majan talouden kuntoon laitto ja maja sai uuden nettivarausjärjestelmän.

SYKSYLLÄ 2015 kehitys- ja kunnostustoimille saatiin Leader-rahoituspäätös, joka mahdollisti korjausrakentamisen ja parannustöiden hankeinvestoinnit.

Rahoituksella ja talkootöillä on uusittu 50-luvulta peräisin oleva liiteri ja puucee, sähköistyksen osalta on tehty parannuksia, kalusteita ja rakenteita on uusittu, pintoja maalattu, saunan ympäristö salaojitettu, sauna on saanut uuden kiukaan ja lisäksi on tehty lukuisia muita yksittäisiä toimenpiteitä, jotka jatkuvat edelleen.

Maja sijaitsee Metsähallituksen omistamalla vuokrapalstalla.

Kymmenvuotinen vuokrasopimus on uudistettu tämän vuoden alussa. Majatoiminta jatkuu aina-

kin uuden vuokrasopimuksen puitteissa seuraavat kymmenen vuotta. Maja-alueen lunastamisesta ei toistaiseksi kannata haaveilla. Näillä seikoilla on merkitystä ja vaikutusta, mikäli haemme jatkossa rahoitusta majalla tehtäviin jatkoinvestointeihin ja korjauksiin. Majan ilmeen päivittämisen aika alkaa olla käsillä.

Nyt maja on jäänyt talven huoltotauolle ja avaamme jälleen ovet maaliskuun alussa 2026.

42

POHJANPOIKA 2 / 2025

JUKKA RAITIO

L I M I N G A N TA M M E N L E H VÄ N P E R I N N E T O I M I K U N TA V PJ L O T TA PAT S A S T O I M I K U N TA PJ / H A N K E VA S TA A VA

T O I M I K U N TA

Limingan Lotta-patsashanke etenee 101-vuotias liminkalainen Lotta Elvi Tervo: ” Mukavalta tuntuu ajatus Lotta-patsaasta Liminkaan, kyllä minä kannatan hanketta ja toivon, että se toteutuu.”

Syyskuussa 2025 101 vuotta täyttänyt Elvi Tervo toimi Talvisodan aikana ilmavalvontalottana Limingassa. Syyskuussa 1941 hänet siirrettiin vaativiin ilmavalvontatehtäviin Kuusamoon, missä hän toimi jatkosodan loppuun saakka. Liminkaan nouseva Lotta-patsas kunnioittaa niin Limingan ja Rantalakeuden alueella kuin koko Suomessa toimineita lottia sekä heidän tekemäänsä arvokasta työtä.

Limingan Lotta Svärd -paikallisyhdistys perustettiin 1920.

Lotta-toiminta oli aktiivista perustamisesta lähtien. Vuosina 1939–1944 Limingassa toimi ai-

nakin 450 lottaa ja pikkulottaa erilaisissa tehtävissä. Tämä oli merkittävä määrä valtakunnallisestikin mitattuna noin 4000 asukkaan kunnassa. Suurin osa toiminnassa aktiivisesti mukana olleista lotista oli 20–29-vuotiaita.

LOTAT KOULUTTAUTUVAT AHKERASTI. Vuonna 1939 Limingassa järjestettiin muonitus- ja varusjaostolottien kurssi. Talvisodan syttyessä liminkalaiset lotat olivatkin valmiita osallistumaan voimiensa mukaan kotimaan puolustamiseen. Suurin osa toimi kotiseudulla kanslia-, ilmavalvonta- sekä muonitustehtävissä, mutta komennuksille lähdettiin myös muualle, esimerkiksi Oulun sotasairaalaan. Tärkeää oli myös lämpimien varusteiden, kuten sukkien ja sormikkaiden kutominen sotilaille. Isoissa leivinuuneissa paistettiin leipiä rintamal-

le lähetettäväksi. Lotilla oli tärkeä rooli myös evakoiden vastaanottajina. Lotta-toiminnan merkitystä kuvaa se, että Oulun piirin lotat tekivät yhteensä lähes 100 000 työpäivää talvisodan aikana.

Lottien käytännön toimeliaisuus ei päättynyt rauhansopimukseen. Maaliskuussa 1940

HAVAINNEKUVA PATSAAN SIJOITUSPAIKASTA

tien isoissa uuneissa paistettua leipää.

Yhtä tärkeänä pidetään kaikkien kotirintamanaisten sodan ja jälleenrakentamisen aikana tekemää työpanosta. Heidän vastuulleen jäivät niin miesten kuin naisten työt. Sodan päätyttyä he joutuivat monessa liminkalaisessa kodissakin sen tosiasian eteen, että miehet palasivat sodasta vaikeasti vammautuneina eivätkä kaikki sotaan lähteneet palanneet lainkaan.

Limingasta toimitettiin Oulun Lääkintävarikko 3:n tarpeisiin 2010 pyyheliinaa, 101 alushousut, 1191 nenäliinaa, 95 lakanaa, 84 tyynynpäällistä sekä muita tarvikkeita, kuten sidetarpeita.

Huhtikuussa Limingasta toimitettiin samaiselle Lääkintävarikolle 1289 kpl pyyheliinoja sekä 165 lakanaa ja 50 tyynynpäällistä. Li-

säksi oli valmistettu erilaisia sidetarpeita sekä 200 nenäliinaa.

Jatkosodan alkaessa lottien muonitustehtävät jatkuivat ja Limingassa keskityttiin erityisesti leivän leipomiseen. Loka- marras- ja joulukuun aikana vuonna 1941 Limingan lotat toimittivat rintamalle lähes 20 000 kg pirt-

VETERAANI- JA LOTTAPERINNE on elänyt sotien jälkeen vahvana suomalaisissa kunnissa ja yhteisöissä. Veteraani- ja lottaperinnettä ylläpitävät erilaiset yhdistykset, joiden jäsenistö ikääntyy.

Siksi on tärkeää tuoda perinteitä esille myös nuoremmille sukupolville sekä innostaa heitä mukaan toimintaan.

Keskustelu Lotta-näköispatsasta käynnistyi vuonna 2016, kun huomattiin ettei Rantalakeuden alueelta löydy sotiemme naisille omaa muistomerkkiä. Liminkaan nouseva Lotta-patsas kunnioittaa niin Rantalakeuden alueella kuin

44

POHJANPOIKA 2 / 2025

muuallakin Suomessa toimineita lottia sekä heidän tekemäänsä arvokasta työtä.

Patsashankkeen takana on Limingan kunnanhallituksen keväällä 2023 perustama Tammenlehvän perinnetoimikunta.

Poliisihallinto on 19.9.2023 myöntänyt rahankeruuluvan patsashanketta varten Tammenlehvän Pohjois-Pohjanmaan perinneyhdistykselle, jonka kanssa Lottapatsastoimikunta toimii tiiviissä yhteistyössä ja vastaa hankkeen toteuttamisesta.

Hankkeen suojelijana toimii Tiede- ja kulttuuriministeri, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie.

Limingan kunta on osoittanut patsaalle paikan Limingan keskustasta. Patsas sijoitetaan Limingan Lakeustalon ja terveyskeskuksen välissä olevan lammen rannalle.

Näin muodostuu ”kolmen patsaan kolmio” Limingan kirjaston vieressä olevan Niittäjä-patsaan ja lammen toisella puolella olevan Hannu Krankan patsaan kanssa.

TARKOITUKSENA ON PYSTYTTÄÄ Lotta-patsas Liminkaan kunnioittamaan kaikkien sota-ajan ja jälleenrakennuskauden naisten merkittävää työpanosta kotimaan hyväksi. Patsaan tarkoituksena on lisäksi tuoda esille

veteraani- ja lottaperinnettä alueen asukkaille.

Liminkaan rakenteella oleva patsas on kuvanveistäjä Nina Sailon suunnittelema. Pronssinen patsas esittää lottaa, jolla on yllään talvimantteli ja jaloissaan reppu.

Hän odottaa lähtövalmiina kuljetusta komennukselle.

Ensimmäinen Sailon suunnittelema Lotta-patsas paljastettiin Lappeenrannassa vuonna 1985.

Patsaasta on tehty toisinnot Tuusulaan Lottamuseon yhteyteen sekä Turkuun. Liminkaan tuleva patsas olisi ensimmäinen pohjoisen Suomen Lotta-patsas. Limingan Lotta-patsaan valaa Lapinlahden Taidevalu Oy, joka on valmistanut myös aiemmin pystytetyt Lotta-patsaat.

QR-koodijärjestelmä, jonka sivuilla kerrotaan Lotista ja pikkulotista, sotaveteraaneista, Suomen sodista 1939–1945, Sissipataljoona 3:n toiminnasta sodassa.

Lisäksi sivustolle tulee luettuna sodan aikaisia kirjeitä, taistelumuistoja ja uutisia. Lukijoina ovat Sauli Pahkasalo, Esa Saarela ja Anu-Maija Kärjä. Järjestelmän toimittaa liminkalainen yritys Beta-team Ky. Patsashankkeen kustannusarvio on tällä hetkellä noin 100 000 euroa (sis. alv). Lotta-patsaan perustamiseen liittyvät maatyöt ja patsaan perustuksen valu on jo toteutettu patsastoimikunnan ja paikallisten urakoitsijoiden yhteistyönä.

Limingassa patsas nousee 70 cm korkealle kivijalustalle, jonka etupuolelle tulee teksti:“Suomen lotille 1939–1944”. Jalustan taakse tulee teksti:“Muista menneiden sukupolvien työ”sekä kultainen tammenlehvämerkki.

HANKETTA OVAT TUKENEET SEURAAVAT SÄÄTIÖT: -Maanpuolustuksen kannatussäätiö -Turvallisuuden Tukisäätiö -Vapaussodan Invalidien muistorahasto -Eduskunnan 2024 joulurahaa saatiin 20.000 euroa

Patsaan yhteyteen rakennetaan

MUUT TUET JA AVUSTUKSET Tammenlehvän Pohjois-Pohjanmaan perinneyhdistykselle myönnetyn rahankeräysluvalla on kerätty noin 15 000 euroa.

Hakemuksilla paikallisten yritysten tuki hankkeelle on ollut noin

Limingan Lotta-patsas paljastetaan 12.5.2026 Lotan päivänä klo 12.00 alkavassa paljastusjuhlassa, joka on osa Oulu 2026 kulttuuripääkaupunkiohjelmaa.

18000 euroa. Seurakunnat, maanpuolustusyhteisöt ja Lions-klubit ovat avustaneet hanketta yhteensä noin 8000 eurolla. Yksityishenkilöt ovat osallistuneet keräykseen mahdollisuuksiensa mukaan. Lahjoitussummat ovat vaihdelleet viidestä eurosta aina 2000 euroon asti. Jokainen lahjoitettu euro on arvokas.

Limingan Lotta-patsas toimikuntaan kuuluvat pj. Jukka Raitio, Seppo Pietilä sekä Markku Välimäki.

Lisätietoja hankkeesta antaa Jukka Raitio puh. 040 7360 411, sposti: raitio.jukka@gmail.com

Patsashanketta voi tukea: Maksun saajana: Tammenlehvän Pohjois-Pohjanmaan perinneyhdistys Tilinumero: FI22 5741 3621 0026 22 Viite: 1920448 Poliisihallinnon lupa: RA/2023/1066

HANKKEEN SUOJELIJANA ON MARI-LEENA TALVITIE

46

POHJANPOIKA 2 / 2025

SEPPO SUHONEN

JUHLAYLEISÖÄ TYKKIHALLISSA

Pioneeriaselajin Liitto ry:n 50-vuotisjuhla Hämeenlinnassa Pioneeriaselajin Liitto on perustettu 8.11.1975 ja liitto vietti täsmällisesti samana päivänä 50 vuotta myöhemmin viisikymppisiä. Juhlaan osallistui lähes 50 henkilöä jäsenkilloista ja yhteistyökumppanien edustajina. Juhlan musiikilta vastasi Kaartin soittokunnan soitto-osasto johtajanaan yliluutnantti Antero Suvilaakso.

Eri yhteisöt, jäsenkillat ja yhteistyökumppanit esittivät 50-vuotistaivaltaan juhlivalle Pioneeriaselajin Liitto ry:lle onnitteluja ja muistamisia. Onnitteluja olivat vastaanottamassa liiton kunniapuheenjohtaja Aimo Hattula ja puheenjohtaja Iikka Ellilä.

Juhlaohjelman aluksi Pioneeriaselajin Liitto ry: puheenjohtaja Iikka Ellilä toivotti juhlavieraat tervetulleiksi tilaisuuteen. Hän toimi myös tilaisuuden juontajana. Puolustusvoimien tervehdyksen toi pioneeritarkastaja eversti Riku Mikkonen. Pioneeriaselajin Liitto ry:n historiakoosteen esitti liiton kunniapuheenjohtaja Aimo Hattula. Juhlapuhujana toimi museoneuvos Jaakko Martikainen.

Hän käsitteli puheessaan Pioneeriaselajin Liitto ry:n nykytilaa, sen toimintoja ja tulevaisuuden haasteita jatkuvasti muuttuvassa maailman tilanteessa.

JUHLAESITELMÄN JÄLKEEN liitto

suoritti palkitsemiset. Juhlan päätteeksi Kaartin soitto-osasto esitti Pioneeriaselajin kunniamarssin ”Koljonvirran marssin”. Sen ovat säveltäneet Kriseri Wester ja Heikki Klemetti. Juhlayleisö kuunteli marssin esityksen seisten.

Juhlaohjelmaan kuuluneen Pioneeriaselajin Liitto ry:n historiakoosteen oli koonnut liiton kunniapuheenjohtaja Aimo Hattula.

Se oli varsin kattava ja yksityiskohtainen käsitellen liiton vaiheita ja tapahtumia 50 vuoden ajalta.

Historiakooste tullaan esittämään Hakku-lehdessä 1/2026. Koosteen tekijällä Aimo Hattulalla on pitkäaikainen ja kokonaisvaltainen

kokemus liiton toiminnasta. Hän toimi 16 vuotta liiton puheenjohtajana sekä liiton hallituksen ja aikaisemman johtokunnan jäsenenä yhteensä 16 vuotta, eli yhteensä 32 vuotta liiton hallinnossa.

JUHLIVA LIITTO PALKITSI toiminnassa mukana olleita ansioituneita jäsenjärjestöjen jäseniä ja yhteistyökumppaneiden edustajia. Kaikki palkittaviksi esitetyt henkilöt eivät päässeet tilaisuuteen vastaanottamaan huomionosoitustaan, tosin suurin osa oli paikalla. Jo aikaisemmin myönnettyyn pioneeriansiomitaliin pioneeritarkastaja oli myöntänyt

soljen Pekka Martikaiselle ja Ilkka Haapamäelle. Museoneuvos Jaakko Martikainen palkittiin ”Pienois Jääkäripatsaalla”ja siihen liittyvällä kunniakirjalla. Hänen palkitsemisperusteinansa oli ansiokkaasti toimiminen isoissa liiton hankkeissa, kuten Pioneerimuseon käynnistäminen ja kehittäminen, Schmardenin muistomerkkihanke ja Pioneeriaselajin historia 1993–2023 teos.

MPKL:n pronssisella kiltaristillä palkittiin Timo Lukkarinen. Liiton pöytästandaarilla palkittiin Samuel Fabrin, Riku Mikkonen, Jukka Pöllä, Ari Ilander, Pertti Koivuaho ja Tuomo Pohjantuli. PAL ry:n

puinen levykkeellä nro 4:llä palkittiin Esko Vaahtolammi.

Tilaisuuden jälkeen vierailla oli mahdollisuus tutustua Museo Militariaan museonjohtajan Samuel Fabrinin johdolla. Liitto kiittää Kaartin soitto-osastoa hienosti esitetystä musiikista, Aimo Hattulaa historiakoosteesta ja Jaakko Martikaista juhlapuheesta! Kiitokset myös Museo Militarialle mahdollisuudesta järjestää 50-vuotisjuhla tiloissanne Hämeenlinnassa. Samoin liitto kiittää kaikkia liittoa muistaneita ja onnitteluja esittäneitä yhteistyökumppaneita, jäsenkiltoja ja henkilöitä! Musta lippu yhdistää.

48

POHJANPOIKA 2 / 2025

SEPPO SUHONEN

Pohjan Pioneerikilta rakensi 35.siltansa Liminkaan Pohjan Pioneerikilta ry jatkoi sillanrakennusperinteitään rakentamalla kaksi siltaa Liminkaan 15.-17.8.2025. Nämä sillat mukaan luettuna kilta on rakentanut kaikkiaan 35 siltaa MPK:n siltakursseilla. Siltakurssi toteutettiin Oulun koulutuspaikan toimesta.

Siltakurssilla peruskorjattiin Limingassa Kärpänkujan kevyenliikenteen teräspalkkisilta uusimalla puiset kansi- ja kaiderakenteet.

Tämä silta oli 12,5 m pitkä ja 4 m leveä. Sillan kantavuus on 12 tn. Siltaa voivat käyttää auraus ja hiekoitusajoneuvot.

Toinen pienempi puurakenteinen kävelysilta sijaitsi Limingan itä-

puolisella Okkosenrannan lähiön alueella. Sillan kannatinpalkit rakennettiin kyllästetyistä sähköpylväistä. Sillan jännemitta oli 7 m ja kannen hyötyleveys 1,5 m. Rakennuttajana oli Limingan kunta.

Kärpänkujan peruskorjattava silta oli rakennettu vuonna 2005 MPK:n siltakurssilla killan toimesta.

Sillan oli suunnitellut killan kunniapuheenjohtaja DI Jonne Posti.

Pikkusillan suunnitteli RI Seppo Suhonen.

Aki-Pekka Kaisto ja Seppo Suhonen suorittivat maastotiedustelun 12.6.2025 korjaussuunnitelmaa ja siltakurssia varten. Seppo Suhonen kävi noutamassa kurssiin

tarvittavaa kalustoa 14.8.2025 Kainuun prikaatista Kajaanista puolustusvoimien pakettiautolla.

Tällaisia olivat mm. käsityökalut, moottorisahat ja aggregaatti. Osa kalustosta edellä mainittujen lisäksi sekä varusteet tulivat Logistiikkarykmentin Oulun varastosta ja MPK:n varastosta Oulusta.

SILTAKURSSI KOKOONTUI perjantaina 15.8.2025 Kärpänkujan siltakohteen vieressä olevan urheilukentän tiloissa. Kurssille osallistui 15 reserviläistä, joista kuusi oli Pohjan Pioneerikilta ry:n jäsentä.

Kurssin johtajana toimi Aki-Pekka Kaisto, kouluttajina Ari Korkala ja Janne Retsu, ensiapu ja kone-

kalustovastaavana Mika Kärki ja turvallisuusvastaavana Seppo Suhonen. Limingan kuntaa kurssilla edusti Vesa Anttila. Lisäksi kurssiin osallistui Limingan kunnan koneurakoitsija kuskin ja traktorin voimin. Kurssiin osallistui yksi paikallinen koneyrittäjä ja hänen kaivinkoneensa suoritti ansasrakenteen nostotyön ja vanhan kansirakenteen purkutyön.

Kurssilaiset

käyttivät

ruokailu-

taukoihin ja kahvitteluun urheilukentän huoltotiloja. Kurssilaisista muutama pitkämatkalainen majoittui kurssin ajaksi paikalliseen hotelliin. Suurin osa kurssilaisista kävi yötä kotonaan, olihan suurin osa kotoisin Oulun alueelta, Limingasta ja Lumijoelta. Kurssiin osallistui yksi reserviläinen Espoosta saakka. Kurssin johtaja Aki-Pekka Kaisto kävi läpi sillan korjausrakentamissuunnitelman ja Seppo Suhonen turvallisuussuunnitel-

KANNEN NAULAUS ETENEE. TAUSTALLA NÄKYVÄT SILLAN KANNATTAJAT, TERÄSPALKIT.

man. Kurssin muonituksen toteutti Limingan kunnan tilaamana liminkalainen Catering Katriina.

Perjantai-iltana kurssilaiset aloittivat Kärpänkujan sillan kaide- ja kansirakenteen purkamisen. Neljä kurssilaista aloitti Okkosenrannan vanhan sillan purkamisen ja val-

50

POHJANPOIKA 2 / 2025

mistelut uuden sillan rakentamiselle.

LAUANTAINA TYÖT JATKUIVAT purkutöillä sekä rakennusmateriaalin siirtämisellä kohteelle. Iltapäivällä päästiin rakentamaan uutta kantta ja saatiin naulattua noin kolmasosa kannen pituudesta. Pikkusilta saatiin lähes valmiiksi. Sunnuntaina jatkettiin kannen rakentamista koko vahvuudella. Samoin pari kurssilaista kävi viimeistelemässä pikkusillan valmiiksi. Iltapäivällä osa kurssilaisista alkoi rakentaa kaiderakenteita. Iltapäivällä saatiin Kärpänkujan sillan kansi valmiiksi klo 15. Sen jälkeen nostettiin ansasrakenne paikalleen.

Tämä ansasrakenne on pelkästään koriste, eikä vaikuta sillan kantavuuden lisäämiseen. Kaiderakenteet valmistuivat klo 19. Tosin puutavaran vajaan toimituksen vuoksi osa tarvittavasta parrusta puuttui.

Mutta saimme kuitenkin sillan turvallisesti käyttökuntoon tilapäisratkaisujen avulla.

Lastasimme Puolustusvoimilta ja MPK:lta tulleen kaluston ja varusteet Puolustusvoimien autoihin ja ajoimme ne Hiukkavaaraan MPK:n tukikohtaan. Limingan kunnan kirvesmiehet viimeistelivät kaiderakenteet suunnitelman mukaiseksi seuraavan viikon aikana.

Seppo Suhonen kävi antamassa heille työohjeet puuttuvan puuta-

varatoimituksen saavuttua. Inventoimme ja huolsimme käytetyn kaluston maanantaiaamuna Hiukkavaarassa Mikä Kärjen ja Seppo Suhosen toimesta ja luovutimme kaluston, varusteet ja autot MPK:lle.

Sillan vihkiäiset ja luovutus Limingan kunnalle tapahtui lauantaina 20.9.2025 ns. kuntapäivän yhteydessä. Tilaisuudessa leikattiin nauha ja naulattiin siltalaatta kaiteeseen. Limingan kunnan puolesta nauhaa leikkaamassa oli kunnanhallituksen puheenjohtaja

Juho Pakaslahti. Muina nauhanleikkaajina toimivat sillan suunnittelija killan kunniapuheenjohtaja DI Jonne Posti, kurssilaisista Pohjan Pioneerikilta ry:n jäsen Mika Kärki ja MPK:ta edusti Seppo Suhonen. Tilaisuuteen osallistui myös muutama kurssilainen perheineen.

Juho Pakaslahti esitti kiitokset MPK:lle ja Pohjan Pioneerikillalle hyvästä siltatoteutuksesta. Hän totesi, että tämä on osoitus hyvästä yhteishengestä, hyvällä yhteistyöllä saamme aikaan paljon yhteistä

NAUHANLEIKKAUS, VASEMMALTA SEPPO SUHONEN (MPK:N EDUSTAJA), JONNE POSTI (SILLAN SUUNNITTELIJA), JUHO PAKASLANTI (LIMINGAN KUNNANHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA) JA MIKA KÄRKI (KURSSILAISTEN EDUSTAJA)

hyvää. Toivottavasti nämä siltakurssit jatkuvat myös tulevaisuudessa hyvässä yhteistyössä. Seppo Suhonen kertoi MPK:n ja killan toiminnasta sekä siltakurssien historiasta. Muun muassa Limingassa on järjestetty neljä siltakurssia, Lumijoella neljä ja Tyrnävällä kuusi kurssia.

Esitän kiitokset Limingan kunnalle siltakurssimahdollisuudesta ja järjestelyistä kurssia varten. Voitaneen todeta, että tällaisen kurssin toteuttaminen on maanpuolustusteko Limingan kunnan tahol-

ta. Antaahan kurssi reserviläisille kouluttautumismahdollisuuden ja korvaavia kertausharjoitusvuorokausia. Kurssilaiset esittävät kiitokset Limingan kunnalle ja muonituksesta vastanneelle Katri Kaakiselle (Catering Katriina) hyvin hoidetusta muonitushuollosta ja maistuvista aterioista! Kiitokset Kainuun prikaatille kurssin tukemisesta varustein ja työkaluin sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistolle autoista, jotka oli osoitettu kurssin käyttöön.

Esitän kiitokset myös MPK:n Ou-

lun koulutuspaikalle kurssin järjestämisestä. Tietysti esitän suurkiitoksen ahkerille kurssilaisille ja kouluttajille hyvästä työsuorituksesta sekä suunnittelijalle toteutuskelpoisista suunnitelmista.

Kokeneiden sillanrakentajien ansiosta sillan peruskorjaus saatiin valmiiksi määräajassa. Tehtiin työtä, jolla on tarkoitus. Oli mukava viikonloppu hyötyliikunnan merkeissä ja hyvässä seurassa.

Lisäksi palkitsevaa oli, että saatiin nähdä kättemme työn tulokset.

Siltakurssit jatkuvat ensi kesänä.

Seuraa MPK:n kurssitarjontaa!

52

POHJANPOIKA 2 / 2025

SEPPO SUHONEN

Veteraanikeräyksen tukijoita ja toteuttajia palkittiin Oulussa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston järjestämässä ylentämistilaisuudessa 5.12.2025 palkittiin Oulussa veteraanien hyväksi toteutettujen lipaskeräysten tukijoita ja toteuttajia. Puolustusvoimien tukemat varusmiesten toteuttamat lipaskeräykset loppuivat vuoden 2024 syyskuussa. Kainuun prikaatista tuli 120 varusmiestä Ouluun bussilla ja heidät jaettiin keräyspisteisiin maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen toimesta. Keräyspisteitä oli 50 Oulun alueella.

Keräys suoritettiin markettien, kauppaliikkeitten ja Oulun kävelykadun alueella. Kuljetus keräyspisteisiin tapahtui Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston ja Pohjois-Suomen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen keräysorganisaation käyttöön antamilla henkilöpakettiautoilla sekä maanpuolustusjärjestöjen jäsenten omilla henkilöautoilla. Toteutuksessa oli yleensä 25 henkilöä eri järjestöistä.

VETERAANIKERÄYSORGANISAATIO oli valtakunnallinen ”Veteraanivastuu” ja sillä oli paikallinen

KUVASSA VASEMMALTA PALKITUT POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN ALUETOIMISTON EDUSTAJANA ALUETOIMISTON PÄÄLLIKKÖ EVL PAAVO SARALA, POHJOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUSPIIRIN MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN EDUSTAJANA PIIRIPÄÄLLIKKÖ JYRKI KAISANLAHTI, POHJOIS-POHJANMAAN SENIORIUPSEERIT PPSU:N EDUSTAJANA JUHA MIKKONEN, OULUN RESERVILÄISET RY:N EDUSTAJANA PIIRIN TOIMINNANJOHTAJA PETTERI NÄRÄ JA POHJAN PIONEERIKILTA RY:N EDUSTAJANA IIKKA ELLILÄ.

työryhmä keräyksen käytännön toteuttajana. Veteraanivastuu-organisaatio teetti pienen määrän Rautasormus-tauluja keräysten toteuttajien palkitsemiseen. Rautasormus-taulussa oli sodanajan rautasormus ja rautasormuksen historia. Noin 300 000 suomalaista luovutti kultaiset kihla- ja vihkisormuksensa valtiolle ja saivat tilalle rautasormuksen. Kullan valtio myi ja saaduilla tuloilla hankki materiaalia puolustusvoimille.

Oulun keräysorganisaatio sai muutamia palkintotauluja käyttöönsä ja päätti palkita kaksi keräystä tukenutta yhteisöä ja kolme aktiivisimmin keräykseen osallistunutta järjestöä. Tukijoista palkittiin Pohjois-Pohjanmaan ja aluetoimisto ja Pohjois-Suomen Maanpuolustuspiirin Maanpuolustuskoulutusyhdistys. Järjestöistä palkittiin Pohjois-Pohjanmaan Senioriupseerit PPSU, Oulun Reserviläiset ry ja Pohjan Pioneerikilta ry. Paikallisen keräysorganisaation puolesta palkinnot luovutti Seppo Suhonen.

Onnittelut ja kiitos palkituille tuesta ja aktiivisesta osallistumisesta veteraanien hyväksi keräyksiin!

54

POHJANPOIKA 2 / 2025

JYRKI KAISANLAHTI

PIIRIPÄÄLLIKKÖ POHJOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUSPIIRI

Piiripäällikön katsaus vuoteen 2025 Vuosi 2025 on ollut Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirille tuloksekas ja ennen kaikkea vaikuttava vuosi. Se näkyy niin tunnusluvuissa, teoissa kuin ihmisissä niiden takana.

Tänä vuonna olemme toteuttaneet yli 12 500 koulutuspäivää.

Näistä peräti 9 000 koulutuspäivää on suunnattu sotilaallisia valmiuksia parantaville kursseille – osa-alueelle, jonka merkitys nykyisessä turvallisuusympäristössä on kiistaton. Valtakunnallisesti MPK:n koulutuspäiviä on toteutunut noin 140 000.

Koulutuksiimme osallistui vuoden aikana yli 9 000 henkilöä, ja kurssien kokonaismäärä kohosi lähes 500:aan. Nämä luvut kertovat toiminnan laajuudesta, mutta yksi luku kertoo toiminnan sydämestä: 650 vapaaehtoista, si-

toumuksen tehnyttä kouluttajaa ja toimijaa. He ovat toimintamme kivijalka.

He ovat niitä, jotka tulevat kurssien toimeenpanijoiksi iltaisin ja viikonloppuisin omien arkivelvollisuuksiensa jälkeen. He ovat niitä, jotka osaamisellaan ja esimerkillään kantavat vapaaehtoista maanpuolustustyötä eteenpäin – ja tekevät sen suurella sydämellä.

KATSEEMME ON KUITENKIN jo tulevassa. Vuosi 2026 tulee olemaan koulutusohjelmiemme syventämisen ja uuden osaamisen vahvistamisen aikaa. Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirissä painopisteemme ovat selkeät ja toimintaa suunnataan sen mukaisesti.

1. Arktisen koulutuksen osaamiskeskus – sen suunnittelu ja valmistelu.

Pohjoinen toimintaympäristö on Suomen erityisvahvuus ja samalla erityishaaste. Osaamiskeskus tulee tukemaan koko maan toimintaa ja vastaa ajan vaatimuksiin nykyaikaisesta talvisodankäynnistä.

2. Laadukkaan koulutustoiminnan parantaminen.

Tavoitteenamme on olla valtakunnallisesti tunnustettu esimerkki laadusta – ei vain määrässä, vaan sisällössä ja pedagogiikassa. Laadukkaasti järjestetty koulutus varmistaa kurssiemme vetovoiman.

3. Taistelijan peruskurssin jalkauttaminen.

Taistelijan perusteet ovat koko järjestelmän ydin. Tämän kurssin laaja käyttöönotto vahvistaa vapaaehtoisen puolustuskoulutuksen koulutusperusteiden ja turvallisen toiminnan tasalaatuisuutta

Runo vapaaehtoisista Vapaaehtoinen ei kysy, mitä minä saan, vaan mitä minä voin antaa.

Hän kulkee sinne, missä tarve kutsuu, ja tekee sen hymyssä suin.

Hän kantaa repussaan tahtoa, taskussaan toivoa ja sydämessään maata, jota hän on tullut puolustamaan.

Vapaaehtoinen – tekee enemmän kuin lupaa, antaa enemmän kuin pyydetään, ja jättää jäljen, joka näkyy turvallisuutena meille kaikille.

ja vaikuttavuutta.

4. Drone-koulutuksen toteuttaminen.

Moderni taistelukenttä muuttuu, ja meidän on muututtava sen mukana. Drone-osaaminen on noussut keskeiseksi suorituskyvyksi. Ensi vuonna kurssitoiminta laajenee, mutta miehittämättömän ilmailun koulutus ei vielä vastaa suurta kysyntää.

5. Kansainvälinen yhteensopivuus parannetaan muun muassa esikuntakoulutuksen, RSOM- ja HNS-koulutuksen sekä Nato-kurssien kautta. Suomi toimii nyt osana liittokuntaa. Tämä edellyttää yhteensopivuutta, yhteisiä toimintamalleja ja kykyä toimia saumattomasti kumppaneidemme rinnalla.

Lisäksi laajennamme nuorten koulutusta, fyysisen toimintakyvyn edistämistä sekä kouluttajakoulutusta, jonka kautta varmistamme laadun ja jatkuvan kehittymisen. Varautumiskoulutusta toteutamme yhdessä kuntien ja viranomaisten kanssa – sillä kokonaisturvallisuus on yhteinen tehtävämme.

MPK Pohjois-Suomen soittokunta ja reserviläiskuoro ja ovat kiinteä osa piirimme toimintaa.

Heidän toimintansa tukee vapaaehtoista maanpuolustusta, vahvistaa yhteishenkeä ja isänmaallisia arvoja, tarjoaa kulttuurista ja henkistä tukea sekä lisää harrastusmahdollisuuksia.

HAASTEITAKIN ON ja toiminnan jatkuvuus tulee turvata. Ensin-

kin, Oulun koulutuspaikan infran tilanne on haastava. MAPU-talon käyttö on päättynyt, PAVI on osittain heikossa kunnossa ja siksi joudumme toimimaan tilapäisratkaisuilla.

Onneksi Hiukkavaaran esikuntaosan vuokraaminen antaa meille mahdollisuuden, mutta pysyviä ratkaisuja on etsittävä yhdessä Puolustusvoimien kanssa.

Toisena, koulutuksen suuntautuminen Puolustusvoimien tarpeiden mukaiseksi on välttämätöntä – kuitenkaan unohtamatta toiminnan vapaaehtoista luonnetta. Tasapainon löytäminen on meille tärkeä tulevaisuuden tehtävä.

Kolmantena, tarvitsemme uusia ihmisiä ja erityisesti nuoria mukaan kursseille. He ovat tulevaisuuden osaajia, kouluttajia ja vastuunkantajia.

Neljäntenä, meidän on vahvistettava aktiivista yhteydenpitoa alueellisiin jäsenjärjestöihin.

Yhdessä olemme enemmän.

LOPUKSI HALUAN ESITTÄÄ vilpittömän ja syvän kiitoksen kaikille, jotka ovat tänäkin vuonna kantaneet kortensa kekoon MPK:n toiminnassa.

MPK:n tunnuslause kuuluu: Maanpuolustuskoulutus – Turvallisuutta yhdessä. Ei ole parempaa tapaa tiivistää sitä, mitä tänään juhlimme.

56

POHJANPOIKA 2 / 2025

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin toiminta 2026 vko 1 - 20 Tapahtuma

Paikka

Aika

Mittauksen peruskurssi, etäopetus ja verkkokurssi Mittauksen peruskurssi, verkkokurssi Sitoutuneiden täydennyskoulutus Tarkka-ammunnan jatkokurssi: Talvitoiminta 2 SERE-peruskurssi 1 (Arktinen koulutus, 1.jakso) Asekäsittely ja sisäampumasimulaattoriharjoittelu, pist.

Asekäsittely ja sisäampumasimulaattoriharjoittelu, kiv.

Kouluttajakurssi (MPK K1) Olosuhde peruskurssi - Arktinen, 1. jakso Harjoituksenjohtajan erikoiskurssi (MPK K3) Kuntomarssi tammikuu Asekäsittely ja sisäampumasimulaattoriharjoittelu, kiv.

Arjen turvallisuus seniori-ikäisille Kivääriammunnan aloittelijakurssi RK 0-2 Sotilaspoliisi peruskurssi 1 – Aluepartiointi jalan Jääkäriryhmän taistelu (talvi) Esikuntatyöskentelyn jatkokurssi, suunnittelukeskus Kouluttajakurssi (MPK K1) Pistooliammunta aloittelijoille (PIST 0-2) Sovellettu reserviläisammunta (SRA) teoriakurssi Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -käytännön koe Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -harjoittelu Perustamisen jatkokurssi, Suojauskomppania Perustamisen jatkokurssi, Liikekannallepano-osasto Perustamisen jatkokurssi, Kuljetusvälineiden ottoelin Kivääri perusammunta (RK 0-4) Kivääriammunnan aloittelijakurssi RK 0-2 Tarkka-ammunnan jatkokurssi: Talvitoiminta 2 Intti tutuksi nuorille SERE-peruskurssi 2 (Arktinen koulutus, 2.jakso) Kouluttajakurssi (MPK K1) naisille Pistooliammunta aloittelijoille (PIST 0-2) Kivääriammunnan peruskurssi RK 1-3 Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -harjoittelu Naisten itsepuolustuskurssi Kenttäpappi peruskurssi Ammunnanjohtajan ensiapukoulutus Tiedusteluryhmän ja -partion toiminta (TIED P2) Arjen välineet peruskurssi (AV PK) B-ajo-oikeuskurssi

Verkko-opinnot Verkko-opinnot Kajaani Verkko-opinnot Rovaniemi Kajaani Kajaani Kajaani Oulu Oulu Oulu Kajaani Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Oulu Oulu Oulu Kajaani Oulu Rovaniemi Kajaani Rovaniemi Oulu Kajaani Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Oulu Oulu Oulu Kajaani

01.01.-30.06.

01.01.-30.06.

03.01.

07.01.

09.-11.01.

10.01.

11.01.

16.01.-18.01.

16.01.-18.01.

16.01.-18.01.

17.01.

17.01.

17.01.

17.01.

23.-25.01.

23.-25.01.

23.-25.01.

24.-25.01.

24.01.

24.01.

25.01.

29.01.

31.01.-01.02.

31.01.-01.02.

31.01.-01.02.

31.01.

31.01.

06.-08.02.

06.-08.02.

06.-08.02.

07.-08.02.

07.02.

07.02.

12.02.

13.02.

13.-15.02.

13.-15.02.

13.-15.02.

14.02.

14.-15.02.

Ammunnanjohtajan ensiapukoulutus Oulu Tiedusteluryhmän ja -partion toiminta (TIED P2) Oulu Arjen välineet peruskurssi (AV PK) Oulu B-ajo-oikeuskurssi Kajaani Maatilojen varautuminen Kajaani Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -harjoittelu Kajaani Kurssinjohtajakurssi (MPK K2) Kajaani Tarkka-ammunta 1 MPK aseet Oulu Pistooliammunta 0-1 aloittelijoille, naiset Rovaniemi Kivääri perusammunta (RK 0-4) Kajaani Pistooliammunta 0-1 aloittelijoille Rovaniemi Kivääriammunta 0-1 aloittelijoille Rovaniemi Ammuntapäivä naisille (pistooliammunta 0-2) Oulu Kuntotestaajakurssi Oulu Kivääriammunnan peruskurssi RK 1-3 Oulu Reserviläisten kuntotesti Oulu Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -harjoittelu Kajaani RSOM-peruskurssi Oulu Pistooliammunta aloittelijoille (PIST 0-2) Kajaani Sotilaspoliisi peruskurssi 2 – Aluepartiointi ajoneuvolla Oulu Radioamatööriksi - Teams verkkokurssi XI:n ja lähijakso Oulu Kouluttajakurssi (MPK K1) Oulu Kivääri perusammunta (RK 0-4) Kajaani Pistooliammunnan jatkokurssi PIST 3-4 Oulu Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -harjoittelu Kajaani Jääkärimarssi 1/2026 (Jaeger March 1/2026 Ski) Sodankylä Kivääriammunta 0-2 aloittelijoille Rovaniemi Radioamatööriksi - Teams verkkokurssi XI sekä lähijakso Rovaniemi Pistooliammunta 0-2 aloittelijoille Rovaniemi Kivääriammunnan jatkokurssi RK 4-5 Oulu Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -harjoittelu Kajaani Pistooliammunnan peruskurssi PIST 1-2 Oulu Komppanian- ja tulenjohtopäällikkö kurssi Oulu Kivääriammunnan peruskurssi 2-4 Rovaniemi Sisäampumasimulaattoriharjoittelu (SAS) naisille Kajaani Pistooliammunnan peruskurssi 2-3 Rovaniemi Pistooliammunnan aloittelijakurssi PIST 7 Oulu Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -harjoittelu Kajaani Taistelijan peruskurssi Oulu Sovellettu reserviläisammunta (SRA) teoriakurssi Kajaani Sovellettu reserviläisammunta (SRA) -käytännön koe Kajaani Pistooliammunnan peruskurssi 4-5 Rovaniemi Kivääriammunnan peruskurssi 4-5 Rovaniemi Pistooliammunnan jatkokurssi 6-7 Rovaniemi Kivääriammunnan jatkokurssi 6-7 Rovaniemi Pistooliammunta 0-3 aloittelijoille Kemijärvi

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri - PL 119, 90101 OULU / puh. 040 589 2266 / pohjois-suomi@mpk.fi Käyntiosoite: Hiukanreitti 225, 90670 OULU

- Turvallisuutta yhdessä -

13.-15.02.

13.-15.02.

14.02.

14.-15.02.

17.-18.02.

26.02.

27.02.-01.03.

27.02.-01.03.

28.02.

28.02.

01.03.

01.03.

07.03.

07.-08.03.

08.03.

08.03.

12.03.

13.-15.03.

14.03.

20.-22.03.

20.-22.03.

21.-22.03.

21.03.

21.03.

26.03.

27.-29.03.

28.03.

28.-29.03.

29.03.

31.03.

02.04.

09.04.

10.-12.04.

11.04.

11.04.

12.04.

16.04.

16.04.

17.-19.04.

18.04.

19.04.

25.04.

26.04.

09.05.

10.05.

16.05.