P‰‰kirjoitus - Annika Jaatinen

P‰‰kirjoitus

Tervehdys!

Vuosi on vaihtunut, ja niin on myˆs Pienen Puukellon p‰‰toimittaja. T‰n‰ vuonna Puukellon toimituksessa tahtipuikkoa heiluttelen min‰ eli Annika Jaatinen. Monet ovat jo minut tavanneetkin, mutta sanon silti muutaman asian itsest‰ni. Olen t‰m‰n lukuvuoden fuksi osakunnassa ja opiskelen ensimm‰ist‰ vuotta suomen kielt‰ Helsingin yliopistossa. Olen kotoisin Ilomantsista, jossa olen el‰nyt koko 20-vuotisen el‰m‰ni ennen muuttoani t‰nne Helsinkiin. Helsinkiin minut toi halu p‰‰st‰ isompiin ympyrˆihin ja korkeatasoiseen yliopistoon. Karjalaiseen osakuntaan liittyminen oli luonnollinen valinta, p‰‰sinh‰n sent‰‰n asumaan osakunnan yksiˆˆn Vallilaan. Kun minua sitten syksyll‰ pyydettiin Puukellon p‰‰toimittajaksi, p‰‰tin tarttua tilaisuuteen. Haaveissani on nimitt‰in toimittajan ammatti sitten joskus tulevaisuudessa.

Nyt pitemmitt‰ puheitta asiaan. T‰m‰n lehden teemana on raja. Sana raja tuo meille Karjalaisen osakunnan j‰senille varmaan ensimm‰isen‰ mieleen ajassa ja paikassa sijaitsevan valtionrajan. Pohjois-Karjalan sijainti Ven‰j‰n rajalla on vaikuttanut kautta aikojen sen kulttuuriin. Neuvostoliiton aikana raja oli ehk‰ jopa hieman pelottava naapuri, mutta nyky‰‰n se on jo neutraalimpi. Yhteistyˆ ja kaupank‰ynti rajan yli on lis‰‰ntynyt ja sen myˆt‰ asenteet ven‰l‰isi‰ kohtaan muuttuneet. Rajaa on kuitenkin valvottava myˆs nykyisin, ja sen tekee Rajavartiolaitos.

Rajoja on myˆs muualla kuin vain maamme reunamilla. Kulttuurienkin v‰lill‰ on rajoja (joskaan ne eiv‰t ole niin fyysisi‰ kuin valtiorajat). Esimerkiksi ulkomaalainen voi tˆrm‰t‰ tuollaiseen kulttuurirajaan tullessaan Suomeen. H‰n ei v‰ltt‰m‰tt‰ ymm‰rr‰ suomalaisten k‰ytˆst‰, koska yritt‰‰ peilata sit‰ oman kulttuurinsa normaaliin k‰ytˆkseen. Kulttuurien v‰lisiin rajoihin liittyv‰t osiltaan myˆs kielirajat. Eri puhekieli erottaa monesti v‰estˆryhm‰n toisesta. Jo kielensis‰iset murrerajat viittaavat erityyliseen el‰m‰‰n; murrekohtaiset sanastot, jotka kieliv‰t puhujiensa kulttuurista, vaihtelevat eri murreryhmitt‰in.

Meill‰ on myˆs ihmisin‰ omat rajamme. Fyysisesti raja voi tulla vastaan vaikkapa kiivetess‰ portaita pitkin 15. kerrokseen taikka juostessa maratonia. Psykologisestikin meill‰ on tiettyyn rajaan asti sietokyky‰. Nykyajan kiire ja stressi voi vied‰ helposti sietokyvyn rajoille ja sen yli.

Meid‰n kaikkien on hyv‰ lˆyt‰‰ ja oppia ymm‰rt‰m‰‰n sek‰ omia ett‰ ymp‰ristˆss‰mme olevia rajoja. Rajoja vastaan voi kapinoida ja taistella, mutta harvoin ne mihink‰‰n muuttuvat. On vain elett‰v‰ rajojensa kanssa.

Mukavia talvip‰ivi‰ sek‰ onnittelut 99-vuotiaalle osakunnalle!

Annika