Pikkukaupunki Talvi Vinter 2025-2026

SAANKO LUVAN?

NUORI HUIMAPÄÄ

l injan ky ydissä

Leppoisa loviisalainen fiilis on tehty kivoista ihmisistä, kauniista ympäristöstä, kaupungista ja maaseudusta sekä tietysti merestä. Täällä on tilaa olla ja elää hyvin. Tule, tutustu ja ihastu.

Ingredienserna till den lugna stämningen i Lovisa består av vänliga människor, den vackra miljön, staden och landsbygden och givetvis av havet. Här finns plats att leva väl. Kom, bekanta dig och bli förtjust.

Minkälaista

Loviisassa on asua?

Tutustu meihin loviisalaisiin ja kokemuksiimme niin kaupungin keskustassa kuin maaseudun rauhassa. Asu paremmin, muuta Loviisaan.

Tutustu loviisalaisiin:

loviisa.fi/asuparemmin

Hur är det att bo och leva i Lovisa?

Bekanta dig med oss Lovisabor och läs hur vi har det – både i stadskärnan och i lugnet på landsbygden. Bo bättre, flytta till Lovisa.

Bekanta dig med Lovisabor:

loviisa.fi/sv/bobattre

TONTTEJA KYLILLÄ JA KESKUSTASSA

Tutustu kaupungin tonttialueisiin:

loviisa.fi/asuntotontit

Bekanta dig med stadens tomtområden:

loviisa.fi/sv/bostadstomter

AAMUKAHVILLA Julius

Lommi

Jo ennen kuin valmistuin teologian maisteriksi ja minut vihittiin papiksi, minulla oli selkeä suunta mielessä –halusin töihin pikkukaupunkiin, sillä tiesin että pienessä seurakunnassa yhteisöllisyys rakentuu luontevasti. Se, että sain viran Loviisasta, tuntui unelmien täyttymykseltä.

Olen jostakin kuullut, että ekstrovertin ja introvertin ero ei ole siinä, kumpi on puheliaampi, vaan siinä mistä saa voimaa. Minä saan ehdottomasti energiaa kohtaamisista.

En koe ihmisten kanssa juttelua tai tutustumista osaksi työtäni – se tapahtuu luonnostaan, ja on tavallaan osa minua. Ehkä juuri siksi papin virka tuntuu niin omalta.

Seurakuntapastorina rohkaisen nuoria löytämään omat vahvuutensa. Nuoret aistivat kyllä, oletko aito itsesi vai et. Kun uskaltaa tuoda oman persoonansa esiin, vaikka ei olisi täydellinen, syntyy ilmapiiri, jossa erilaisuus hyväksytään.

Viime kesänä meillä oli noin seitsemänkymmentä rippikoululaista, joista reilu kolmasosa haki isoskoulutukseen – melkoinen määrä!

On hienoa nähdä, miten nuorista kasvaa välittäviä ja rohkeita yhteisönrakentajia.

Pidän aina mielessäni vanhan viisauden ”papilla on yksi suu ja kaksi korvaa”.

Kun nuori rohkaistuu puhumaan ja ilmaisemaan näkemyksiään, on oltava valmis kuuntelemaan. Vasta silloin voimme rakentaa toimintaa, joka todella puhuttelee nuorta.

Pikkukaupunki

Pohjolan appelsini

Seijan luona, s. 77

Jalalla koreasti, s.14

Tulevaisuuden energia. Älykäs huominen. Fortum on mukana paikallisessa elämässä – nyt ja huomenna

Fortum, Loviisan voimalaitos fortum.fi/loviisa

PÄÄKIRJOITUS

Saan joka päivä kokea – kaupungilla kulkiessani, uimahallilla, työssäni, millainen voimavara eri-ikäiset ja eri asemassa olevat ihmiset ovatkaan Loviisalle. Miten yhteisöllisyys vaikuttaa positiivisesti elämäämme ja kaupungin ilmapiiriin.

Merkityksellisyys on yksi onnellisuuden syvimmistä rakennusosista. Se tuo motivaatiota arkeen, antaa toivoa vaikeissa tilanteissa ja lisää kykyä selvitä vastoinkäymisistä.

Merkityksellisyyttä löytyy ihmissuhteista, työstä tai vapaaehtoistoiminnasta, oppimisesta, luovuudesta ja ihan arjen pienistä hyvistä teoista.

Meillä pikkukaupungissa ei ole tapana jättää kaveria pulaan. Tiedämme, miten läheisyys ja luonteva vuorovaikutus auttavat selviämään ja ymmärtämään toisiamme. Se rakentaa yhteisöllisyyttä ja kannattelee Loviisaa. Siitä voimavarasta kannattaa pitää hyvää huolta. facebook.com/ pikkukaupunki Tilaa Pikkukaupunki loviisa.fi/pikkukaupunki Instagram pikkukaupunki_loviisa pikkukaupunki.fi

Päivi Ahvonen

Päätoimittaja | Chefredaktör

JULKAISIJA

Creative Peak

Kuningattarenkatu 13, 07900 Loviisa

www.creativepeak.fi toimitus@pikkukaupunki.fi

PÄÄTOIMITTAJA

Päivi Ahvonen

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Seppo Iisalo

AD Sanna Nylén

TÄMÄN LEHDEN

KIRJOITTAJAT

Päivi Ahvonen, Lida Haddas, Seppo Iisalo, Laura Järviluoma, Reija Kokkola, Tua Lindholm-Blomfelt, Thomas Rosenberg, Outi Neuvonen

KANNEN KUVA Arto Wiikari

KANNEN MALLI Susanna Abaijon-Karvinen

SVENSK TEXT Lida Haddas

VALOKUVAAJA Arto Wiikari

TÄMÄN LEHDEN MUUT

KUVAAJAT JA KUVITTAJAT

Päivi Ahvonen, Milla Kaukiainen

Virpi Lehtinen , Sanna Nylén, Magi Pernthaler

ILMOITUSMYYNTI

Sini Meinola, 044 373 7865 sini.meinola@creativepeak.fi

PAINO

PRINTALL AS

ISSN 1796-4466

Lumi Silk 200 g, UPM Star Silk 75 g

Aikakauslehtien

Liiton jäsenlehti

sOma Joulu -myyjäiset Forumissa

Lauantaina 13.12. klo 10–16 ja sunnuntaina 14.12. klo 10–15 torin laidalla Forumissa Brandensteininkatu 13, 2. kerros.

Oma Joulu -myyjäisistä löydät monenlaisia lahjatuotteita, muun muassa villasukkia, keramiikkaa, saippuaa, hunajaa, joululeipää, sinappia, hilloja ja muita jouluherkkuja.

Kahvilassa on tarjolla joulupuuroa, kuumaa glögiä sekä suolaisia ja makeita herkkuja.

Pika-arpajaisissa jokainen arpa voittaa!

Martat myyvät itse tekemäänsä piparkakkutaikinaa ennakkotilausten perusteella (5 e/500 g). Taikinatilaukset 7.12. mennessä pikkukaupunginmartat@gmail.com ja nouto sOma Joulun kahvilasta Forumista.

Onnea Anni, Mauke ja Ylppö!

Avoinna–Öppetin

ensi vuoden teema: HYÖNTEISHOTELLIT

Tänä vuonna Fortum ja Avoinna–Öppet-työpajat juhlivat kymmenvuotista yhteistyötä.

Juhlavuosi päättää koululaisten roskataidetyöpajat, sillä vuonna 2026 uutena teemana ovat hyönteishotellit. Tarkoituksena on innostaa lapsia tarkastelemaan omaa lähiympäristöään ja sen pienimpiäkin asukkaita. Työpajatoiminta tuo luovaa tekemistä suoraan kouluihin ja tarjoaa mahdollisuuden oppia asioita käsillä, kokeillen ja yhdessä tehden.

– Työpajojen hyönteishotelliteema istuu erinomaisesti Fortumin strategiaan, luonnon monimuotoisuuden viitekehykseen. Haluamme olla mukana tukemassa paikallista yhteisöä, myös sen lapsia ja nuoria, kertoo Corporate Relations Manager Mia Willberg Fortumilta.

Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike on palkinnut Anni ja Mauritz Möllerin Kultaisella Pensselillä ansiokkaasta työstään rakennusperinnön vaalimiseksi. Pariskunta on entisöinyt pieteetillä 1700-luvulla rakennetun entisen kruununleipomon ja saunan kodikseen.

Useimmat loviisalaiset tuntevat Möllerit kuitenkin vielä paremmin vanhalla meijerillä sijaitsevasta pienestä sekatavarapuodista, Krintistä.

Krinti on yleisölle avoin aarreaitta, josta löytää huolella valikoitua uutta ja vanhaa tavaraa – pienen ja vähän isomman rahan uniikkeja löytöjä. Kiitosta saavat erityisesti vanhojen huonekalujen maltilliset hinnat.

– Emme haali tavaroita varastoon seisomaan, vaan niiden pitää liikkua – ja kauppa todella käy. Siitä tiedämme, että hinnoittelumme on kohdillaan, kertoo huonekaluentisöijä ja kauppias Mauke (Mauritz) Möller.

Sisustusta, kenkiä ja karkkia

Mutta mistä Mauke haalii saaliinsa, vai onko se ammattisalaisuus?

– No, eeiii oikeastaan. Kuljemme silmät auki missä ikinä liikumme, ja aina tavaroita jostakin löytyy. Olemme Annin kanssa vä-

hän samanlaisia. Nähdessämme kiinnostavan esineen, innostumme sen estetiikasta. Joskus se tarkoittaa kategoriaa ”törkee” – se on niin villi, että kiikutamme sen meille kotiin. Klassisen kauniin muotoilun esine taas päätyy myyntiin puotiimme.

Mauke on Pohjanmaalta kotoisin. Hän on intohimoinen löytöretkeilijä–keräilijä–dyykkari, mutta yhtäkään kuolinpesää hän ei ole tyhjentänyt.

– Se ei ole meidän konseptimme, sen hoitavat muut, hän perustelee.

Möllerit ovat tarkkoja paitsi myytävistä tuotteista myös niiden esteettisestä esillepanosta.

Anni on lisäksi sisustussuunnittelija, joten senkin sortin apua on tarjolla.

Krintissä kuljeskellessa tuntuu kuin olisi taidenäyttelyssä. Kannattaa käydä kurkistamassa!

Chiewitzinkatu 13, Loviisa Krinti

LÖYTÖRETKI ELÄMYSTEN MYYMÄLÄÄN

Uudenlaisessa Herttanen X Ihmetila -myymälässä yhdistyvät kodikkuus, tyyli ja yllätyksellisyys.

Halusimme luoda paikan, jossa asiakas voi löytää jotain erityistä – olipa kyseessä kaunis kattaus, pehmeä huivi tai vain hetki inspiraatiota kiireen keskellä, kertoo Herttasen sielu Anne Karkkonen

Herttanen on tunnettu lämpimästä estetiikastaan ja laadukkaasta valikoimastaan, jonka perustan muodostavat ruotsalaiset ja tanskalaiset sisustusbrändit.

Uuden liikkeen valikoimiin kuuluu lisäksi vaihtuvia vintage-löytöjä, tyylikkäitä asusteita ja vaatteita, lahjatavaroita sekä herkkutuotteita, jotka viimeistelevät juhlakauden tunnelman.

Kaikki on harkittua – mutta ei liian vakavaa!

Uusi kivijalkamyymälä sijaitsee Loviisan keskustassa Aleksanterinkatu 4:ssä. Ihmetilan tyylistä vastaa sisustussuunnittelija Piia Ståhle

Avoinna ke–pe 11–17, la–su 10–16

Valoa ikkunoissa

Loviisan jouluikkunareitti kuljettaa sinut hiljaiseen hetkeen.

Joulukuussa vanhat talot avaavat koristellut ikkunansa – katsottavaksi ulkoa, omassa tahdissa.Ei karttaa, ei kiirettä. Vain valo, ja vähän tarinaa.

Ljuset i fönster

Lovisas julfönsterrutt bjuder in till en stilla stund.

I december öppnar gamla hus sina dekorerade fönster – för att ses utifrån, i egen takt. Ingen karta, ingen brådska. Bara ljus. Och kanske en berättelse.

Tiesitko, että ….

Mariankatu / Mariegatan 2, 5, 7, 9, 15B, 2C (Poikkikujan ikkuna, Tuhannen tuskan kahvila) Puutarhakatu / Trädgårdsgatan 34 AB

Kuningattarenkatu/ Drottninggatan 4b Loviisan kirjasto, Kuningattarenkatu / Drottninggatan 3

Porvoolaisen Café Cabriolen klassikkokakut valmistetaan Loviisassa? Aivan kuten kuuluisa Porvoon lakritsakin. Kiva kuriositeetti.

Sadun lumoa ja jännittäviä käänteitä

E. T. A. Hoffmanin kirjoittama satu pähkinänsärkijän ja hiirikuninkaan jouluyön seikkailusta herää henkiin Loviisan kirkossa 4.12. Umo Helsinki Jazz Orchestran säestyksellä.

UMO Helsinki Jazz Orchestra soittaa Duke Ellingtonin ja Billy Strayhornin jazzsovituksen Tšaikovskin Pähkinänsärkijä-jouluklassikosta.

E. T. A. Hoffmanin kirjoittama seikkailu muodostuu kimaltelevista talvisista metsistä, lumotusta marsipaanilinnasta ja leluista, jotka heräävät eloon.

Jazzsovituksesta on viime vuosina muodostunut UMOn jouluperinne, jota nyt maustetaan sadunkerronnalla. Kertojana on Loviisaan muuttanut kokkolalaislähtöinen palkittu näyttelijä Anna Airola. Kahtena viime vuonna loppuunmyydyt salit ihastuttanut Pähkinänsärkijä tulee nyt Loviisaan.

Torstaina 4.12. klo 18

Loviisan kirkko

Ovet avataan klo 17.30, kesto noin 70 minuuttia, ei väliaikaa

TAIDETEHTAAN TANSSIKOULU

LAPSET | BARN 0–7 V. | ÅR

• TAAPEROTANSSI | SMÅBARNDSDANS

• LASTENTANSSI | BARNDANS

• TANSSIAKRO | DANSAKRO

• ESIBALETTI | FÖRBALET

LAPSET JA NUORET | BARN OCH UNGDOMAR 8–18 V. | ÅR AIKUISET | VUXNA

• TANSSIAKRO | DANSAKRO

• TANSSISTARTTI | DANSSTART

• DANCEBEAT

• BALETTI | BALETT

• NYKYTANSSI | NUTIDSDANS

• BALETTI | BALETT

• NYKYTANSSI | NUTIDSDANS

• BROADWAY

• COMMERCIAL DANCE

MEIJERI Chiewitzinkatu 13 TYÖVÄENTALO Pernajankatu 4 LOVIISA MA TI KE TO PE LA

15.15-16.30 PRODUKTIO ryhmä yli 13v. BB

16.30-17.15 LASTENTANSSI 5-6v. JK

15.30-16.30 COMMERCIAL DANCE yli 13v. AB

16.30-17.30 SHOW 9-11v. AB

17.30-18.45 BROADWAY 3-4 yli 14v- BB

17.15-18.15 TANSSISTARTTI 1. 7-9v. JK

17.30-18.30 ESIBALETTI 6-7v. AB

18.30-19.30 NYKYTANSSI 2. 11-13v. AB

19.30-20.30 NYKYTANSSI JATKO 3. yli 14v. ja aikuiset AB

11.00-11.45 TANSSIAKRO 6-9v. SK

15.30-17.00 BALETTI 5-6 AK 11.45-12.45 DANCEBEAT 1. 8-10v. SK

17.00-18.00 BALETTI 8-11v. AK

12.45-13.45 COMMERCIAL DANCE yli 13v. ja aikuiset SK

1–7 -vuotiaat | -åringar 7–12 -vuotiaat | -åringar nuoret ja aikuiset | ungdomar och vuxna

• COMMERCIAL DANCE # taidetehtaantanssikoulu

17.00-17.30 TAAPEROTANSSI 1-3v. Lapsi & vanhempi JK

17.30-18.15 LASTENTANSSI 1-2. 4-5v. JK

Tanssia lapsille, nuorille ja aikuisille.

HUIPPU MEININKI, LIITY JOUKKOON! Tutustu toimintaamme: lukkari, hinnasto ym. kotisivuillamme! ILMOITTAUTUMISET netissä www.taidetehtaantanssikoulu.fi

Pukin mukissa

Kun kolme paikallista

yrittäjää heittää luovat ideansa kattilaan, lopputuloksena on Lovisa Sparklig Glögi – kolmella eri maulla.

LOVISA SPARKLING GLÖGI

Irene Kalk, Mika Välimäki ja Janine Bergström muodostavat kolmikon, jolta ideat eivät lopu kesken.

Mika paahtaa kahvia Lovisa Kafferosterissa, Janine muovaa savea Lovisavin työpajassa ja Irene pyörittää Favoritin kahvilaa.

Viime talvena lanseerattu Lovisa-glögi myytiin loppuun ennen aikojaan, ja kesällä ajatus glögistä palasi kolmikon mieleen. Yhteistyökumppaniksi löytyi Splend Oy:n Drink Wizard.

Eikä aikaakaan, kun tuloksena oli kolme makua: perinteikäs, lumoava puolukka-kuusenkerkkä ja potkuinen Chili-inkivääri.

Makuja kehitettiin yhteispelillä. Irene keitteli pohjia Favoritin keittiössä. Mika kävi maistelemassa Splend Oy:lla, ja Janine suunnitteli etiketit ja markkinoinnin.

Ja etiketit painetaan tietenkin paikallisessa Tarra-Tacissa.

Tuotteissa käytetään paikallisia raaka-aineita, joten glögeissä maistuvat Loviisassa tuotettu omenamehu ja aronia sekä osittain myös paikalliset kuusenkerkät

ja puolukat.

– Tiimityöskentely virkistää arkea mukavasti, Mika Välimäki sanoo.

Brändin tarina juontuu Loviisan asuntomessukesään, kun Mika ja Irene kehittivät omenaisen Sparkling Joy -juoman, joka oli puolikuivan siiderin ja kuohuvan fuusio. Logon tyyli taas nojaa kuningatar Lovisa Ulrikan nimikirjoitukseen.

– Brändi on vahva ja projekti hauska, Irene Kalk kiteyttää.

Glögitiivistettä myydään Favoritissa, Lovisa Kafferosterissa ja Lovisavin pajamyymälässä. Sitä on tarjolla myös joulumarkkinoilla ja eri tapahtumissa.

Favorit Café and Teashop: Aleksanterinkatu 6

Lovisa Kafferosteri: Aleksanterinkatu 8

LoviSavi: Aleksanterinkatu 8

Perinteikäs

Mehukas ja huolella hiottu glögiklassikko, jossa maistuvat mustaja punaviinimarja. Viime vuoden glögistä tuttu, mutta entistä parempi. Nam!

Puolukka-kuusenkerkkä

Ajattele raikasta puolukkametsää – nyt se on tuotu mukaan hurmaavana makuelämyksenä. Mehukas puolukka ja raikas kuusenkerkkä muodostavat yhdistelmän, jota on vaikea vastustaa.

Lämmittävä chili-inkivääri

Nimi saattaa kuulostaa villiltä, mutta glögiksi tämä on helposti tunnistettavissa. Inkiväärin ja chilin tuoma lempeä potku tekee kupista vielä lämpimämmän – eivätkä mausteet ota liikaa valtaa.

kun seikkaillaan

Juha-Pekka

Palasmaa järjestää seikkailukasvatusta nuorille. Siinä nuoret saavat onnistumisen kokemuksia vaativissakin olosuhteissa.

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA ARTO WIIKARI

Jalkaan sattuu! No, ei ihme, kun jalassa on kaksi saman jalan monoa hiihtolenkillä. Kännykkä unohtuu huoltoasemalle.

Edessä on siis monen päivän leiri ilman puhelinta.

Eväät jäävät matkasta melontaleirille lähdettäessä. Tai yö teltassa johtaa siihen, että ”kipeäksi” tulleet tytöt soittavat vaarin hakemaan. Tosin vaari on kaukana ja teltta kilometrien päässä lähimmästä mantereesta.

Puurokattila on jäässä. Olisiko pitänyt tiskata se heti syönnin jälkeen?

Loviisan kaupungin erityisnuorisotyöntekijä Juha-Pekka ”Jussi” Palasmaa tietää, mitä kaikkea nuorten kanssa voi tapahtua kun lähdetään luontoon retkille ja leireille. Kommellukset kuuluvat kuvioihin, mutta aina eräretkistä ja luontoleireistä jää nuorille ja ohjaajille hyvä mieli ja hauskat muistot.

– On hienoa nähdä, kun nuori löytää itsestään ihan uusia voimavaroja ja pärjää ryhmän mukana. Jälkeen päin jotkut tulevat kyselemään, vieläkö pääsisi mukaan retkille, Palasmaa kertoo.

Jos elämässä on ollut epäonnistumisia tai jatkuvia vastoinkäymisiä, eikä koulukaan motivoi, saattaa itsetunto olla totaalisen hukassa. Silloin pienikin onnistuminen voi olla huikea kannustin eteenpäin.

– Minä osasin ja pärjäsin! Autoin myös muita.

Luontoretkillä ja -leireillä pitää selvitä vaikeistakin tilanteista, toki turvallisen aikuisen läsnä ollessa. Se tuo onnistumisen kokemuksia. Yhtä tärkeää on olla osa ryhmää, kun autat kaveria vaikka rantautumaan, pakkaamaan tavaroita ja pystyttämään teltan.

Rajojen kokeilua

Vaikka muistot lepäävät usein juuri näissä mieleenpainuvissa reissuissa ja seikkailuissa, ne ovat vain osa Loviisan kouluissa järjestettävää seikkailukasvatusta. Niitä ennen on harjoiteltu monenlai-

sia asioita, joita sitten toteutetaan luonnossa leireillä.

Esimerkiksi melontaleireille ei tietenkään lähdetä kylmiltään.

– Emme järjestä melonnan peruskurssia, mutta toki melomista harjoitellaan. Nuorista on ollut palkitsevaa kokea, kuinka alkuun neljä kilometriä tuntuu pitkältä, mutta pian jo 15 kilometriä menee heittämällä. Itsestään epävarma nuori huomaa mennä porskuttavansa tyrskyissä.

Seikkailukasvatus on yksi Jopo-luokan (joustava perusopetus) opetusmenetelmistä. Oppilaat tietävät jo lukukauden alussa, että asioita harjoitellaan tulevaa leirikokemusta varten.

– Ryhmäytymisen harjoitteleminen on tärkeää ennakkovalmistautumista. Parannetaan ryhmädynamiikkaa ja tutustutaan toisiimme. Tässä myös opettajat näkevät oppilaissa ihan uusia puolia. Ennen varsinaista retkeä tai leiriä harjoittelemme melomista, patikoimme, hiihdämme, opettelemme teltan pystyttämistä ja trangian kokoamista.

Samalla Palasmaa painottaa, että seikkailukasvatusleirit eivät ole mitään lepolomia, vaan niissä pääsee ihan oikeasti kokeilemaan rajojaan. Monta päivää luonnossa muiden kanssa on tavallaan maailma mikrokoossa. Liikkuessa tulee huono olo, jos et muista syödä ja juoda riittävästi. Ja se puurokattila kannattaa tiskata heti. Kaverin kanssa kannattaa tulla toimeen.

Juha-Pekka Palasmaa

Syntynyt Keravalla

Asuu Loviisan Garnisonissa

Perhe: Vaimo Anna, lapset Liia ja Niilo, kolme kania

Ammatti ja tehtävät: Erityisnuorisotyöntekijä

Loviisan kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa.

Pääluottamushenkilö Loviisan seudun Jyty ry:ssä sekä työsuojeluvaltuutettu.

Harrastukset:

Lumi- ja vesilajit

Parasta Loviisassa: Meri

– Jotkut nuoristamme ovat vaikean elämäntilanteen takia perheensä kannattelijoita. On tärkeää, että he pääsevät tekemään omaa juttuaan luonnollisella ja terveellä tavalla. He voivat nauttia omasta selviytymiskokemuksestaan.

Nudisteja saunomassa!

Jussi Palasmaalla on pitkä ura takanaan nuorisotyössä. Seikkailukasvatusta hän on harjoittanut yli 15 vuotta osana työ -

Monta päivää luonnossa muiden kanssa on tavallaan maailma mikrokoossa.

tään. Hän on nähnyt, kuinka nuorten ratkaisukyvyt, oma-aloitteisuus ja tunnetilojen hallinta ovat kehittyneet seikkailukasvatuksen ansiosta.

Niin, ne tunnetilat!

Ohjaajilla täytyy olla lehmän hermot. On kuitenkin hienoa olla mukana näkemässä, kuinka nuoret puhuvat avoimesti keskenään ja meille aikuisille iltanuotiolla istuttaessa.

Harjoiteltuaan tarpeeksi ryhmät lähtevät leireille eri puolille Suomea, aina Lappiin asti. Talvella hiihdetään ja vedetään ahkioita Lapissa sekä yövytään teltoissa. Jos pienessä autiotuvassa haluaa majoittua, täytyy varautua tiiviiseen yhdessäoloon.

Palasmaa huomauttaa, että nuoret ovat itse mukana suunnittelemassa leirejä. Minne mennään, missä yövytään ja kuinka pitkään missäkin majoitutaan.

Hän ottaa esiin myös perheiden sitoutumisen.

– On tärkeää, että huoltajat ovat valmiit sitoutumaan tähän toimintaan varustamalla ja kannustamalla nuoriaan. Aina tämä ei valitettavasti toteudu. On myös vanhempia, jotka ovat kovin huolissaan siitä, että pärjääkö lapsi. Kyllä he pärjäävät!

Mutta miten kävi niille ”sairastuneille” tytöille, joiden vaari käännytettiin hakureissulta? Seuraavaan päivään suunniteltu saunominen saaressa kuulosti kivalta, joten tytöt jatkoivat melontaleirillä.

– Kun lähestyimme saarta, siellä olikin joukko saksalaisia miehiä saunomassa ja uimassa. Tytöt hieman kauhistelivat, että täällähän on nudistejakin. Kaikista tilanteista selvitään huumorilla ja hyvällä yhteishengellä, Jussi Palasmaa kuittaa.

Saanko luvan?

Helmat heiluvat ja tanssikengät kopisevat Ruotsinpyhtään historiallisella työväentalolla, kun Ruukin Lavalla vietetään tanssi-iltaa.

Cha, cha, cha! Yy…kaa…yy...kaa…koo! Ruotsinpyhtään työväentalon sali on tupaten täynnä tanssijoita, kun Ruukin Lavan ensimmäinen tanssi-ilta alkaa. Naisvoittoinen tanssiporukka on vanhempaa sorttia, mutta on joukossa nuoria ja lapsiakin.

Ilta on jo pimentynyt ja tähdet syttyneet taivaalle, vaikka kello on vasta kuusi illalla.

Ruukin raitilla ei näy ristin sielua, joten tuntuu jännältä katsoa työväentalon ovesta sisään lappavaa joukkoa. Tanssimaan voi tulla farkuissa ja tennareissa, mutta monilla on lajiin kuuluvat varusteet.

Kauniisti pukeutuneen rouvan hiuksissa on iso ruusuke, ja ruusuteema kulkee pönkkähameen kautta aina tossunkärkiin saakka.

Lava vetää paloturvallisesti noin 450

henkilöä, joten ulkona myytäviä makkaroitakin on varattu satoja.

Tämähän on helppoa!

Ruotsinpyhtääläisen Ruukin Lava -toiminnan aloittaneen Jenni Ferchenin unelma tanssi-illoista on käynyt toteen. Ensimmäinen lavailta on menestys.

– Uskomattoman paljon väkeä, Ferchen myhäilee lippuja myydessään.

Tanssi-iltoihin kuuluu yhteensä neljä settiä tanssimusiikkia. Ennen varsinaista keikkaa lavalla annetaan myös tanssiope-

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT ARTO WIIKARI

Tämähän

on helppoa!

Paitsi sitten ei enää olekaan, kun aletaan kieppua ja pyörähdellä parin kanssa.

”Kiva tulla tänne”

Jo ensimmäisen setin lopussa monella on paita läpimärkä hiestä. Lähistöltä tanssimaan tullut nuoripari on ulkona vilvoittelemassa.

– Olemme käyneet tanssikursseilla, mutta harrastus on jäänyt muun elämän alle. Kiva tulla tänne, koska tuvan lattialla ei tule treenatuksi, he juttelevat.

Monet tanssijat näyttävät hallitsevan lavatanssit loistavasti. On selvästi kierretty muutakin kuin tahkoa. Ohi viilettää mies, jonka paidassa lukee Turkian lava. On siis tultu Haminan takaa Loviisaan asti.

tusta. Tänään cha cha chata opettaa Janne

Outinen, joka joutuu välillä pyytämään aulassa pulisevia ihmisiä olemaan vähän hiljempaa.

Vanhoja tuttuja on niin kiva tavata, että Outisen kohteliaat pyynnöt eivät oikein tehoa, tai niitä ei kuulla. Hän käy läpi cha cha chan askelkuvioita, ja porukka heiluu mukana.

Tämähän on helppoa! Paitsi sitten ei enää olekaan, kun aletaan kieppua ja pyörähdellä parin kanssa.

Outinen nappaa tanssijoista opetuspa-

rikseen Sonja Välkepinnan, joka on käynyt Outisen tunneilla aiemminkin. Kun on tunnin verran opeteltu, bändi alkaa soittaa. Tänään solistina on loviisalainen Markus Lampela , joka nousee lavalle kahden Lemonade-orkesterin soittaman setin jälkeen.

Outinen käy juttelemassa Ferchenin kanssa lippuluukulla.

– Täällä on ihan supermahtavaa porukkaa, hän kehuu Ruukin Lavalle saapunutta tanssiväkeä.

Haminasta on lähtenyt myös Tuula Marttinen. Hän saapui Ruukin Lavalle yhdessä joensuulaisen ystävänsä Minna Heinosen kanssa. Molemmat harrastavat tanssia, ja sitä on käyty harjoittelemassa Turkissa asti.

– Meillä ei ole mukana partnereita, joten toivomme, että täällä olisi tanssittavia miehiä, Tuula ja Minna sanovat ennen varsinaisen setin alkua.

Juttukavereita riittää, mutta riittääkö miehiä?

Tanssisalin lisäksi työväentalon aula on täyttynyt ihmisistä, ja kahvilan puolella on muutama pöydällinen kahvittelijoita. Esa Hämäläinen on tullut lavalle Valkosta. Hänellä on hyviä muisto-

Lemonade tahdissa tanssia lyö.

KAUPPAKESKUS • KÖPCENTER

Optikkoliike

Urheiluvälineet

Lääkäripalvelut

Wok & Sushi buffet

Kello & Kulta Kodinelektroniikka

ja niiltä ajoilta, kun työväentalolla 1960- ja 70-luvuilla järjestettiin tansseja. Silloin oli esiintymässä kovia nimiä. Oli Reiska Taipaletta ja Eino Gröniä .

– Armeija-aikana pääsin sisään maksutta, vaikka oli siviilit päällä, Hämäläinen muistelee.

Hän kertoo tanssineensa aikoinaan häävalssinsa Sylvian joululaulun tahtiin. Sittemmin tanssi on jäänyt laskettelun jalkoihin, mutta kiva on katsella tanssivia pareja ja muistella menneitä.

Juttukavereitakin Hämäläisellä on tänään täällä paljon.

– On valtavan hienoa, että täällä taas tanssitaan. Tanssi on loistava liikuntamuoto. Siinä yhdistyvät liikunta, musiikki ja yhdessä oleminen. Harmi vain, että ikäihmisten on usein vaikeaa lähteä liikkeelle, Hämäläinen pohtii.

Tanssilavalla tunnelma on korkealla ilman alkoholia. Sitähän ei tarjoilla, ja autoilla tänne on tultukin. Vaikka on kylmä ja syksyinen ilta, soittolavan koivumaisema kuljettaa mieltä kesää kohti. Parin setin jälkeen Hämäläinenkin on käynyt ”hiihtelemässä” kolmesti. Tullessaan hän arveli, ettei käy lainkaan pyörähtämässä ”jos ne naiset osaakin tanssia, ja minä en”.

– Kahdesti minua haettiin, ja itse hain kerran, Hämäläinen kertoo.

Mutta miten kävi Minnan ja Tuulan? Ihan tyytyväisiltä naiset vaikuttavat, mutta riittikö miehiä tanssittamaan.

Nyt kuulolla kaikki miehet!

– Enemmän olisi saanut olla miehiä, Minna ja Tuula sanovat.

Keskiyön lähestyessä autoletka lähtee jättäen taakseen hiljentyneen työväentalon. Tervetuloa taas uudestaan!

Tanssissa yhdistyvät liikunta, musiikki ja yhdessä oleminen.

TAIDETTA PÄIVÄKOTIIN

”lapsilla on oikeus kasvaa ympäristössä, jossa taide on luontevasti läsnä”

Päiväkoti Helmen lapset saavat pian ilokseen kaksi mittavaa taideteosta. Toinen teoksista rakentuu päiväkodin ulkoseinään ja toinen sisätilan porrasaulaan.

Julkinen taide tulee lähelle tavallista elämää sen sijaan, että ihmisten pitäisi varta vasten mennä näyttelytilaan sitä katsomaan, toteaa kuvataiteilija Hanna Ryynänen

Päiväkodin julkisivuun sijoittuva Taikalähde on Ryynäsen toinen iso julkinen taideteos.

– Lapset kohderyhmänä vetoavat minuun. Tätä projektia varten olen tutkinut satujen taikahelmen tematiikkaa, jossa helmi usein symboloi hyviä tai tavoiteltavia ominaisuuksia, joita se tuo kantajalleen. Lisäksi teoksesta voi löytää konkreettisen helmen muodon.

Ulkoteoksen materiaalina käytetään ruostumatonta terästä. Metallin ikiaikaisuus ja kiertokulku viehättävät taiteilijaa.

– Metalli on minulle tuttu materiaali korutaiteen puolelta ja on hauskaa päästä työstämään sitä ihan eri mittakaavassa.

Taikalähde rakentuu 12 levystä, jotka kiinnitty-

vät teräsrunkoon. Teoksen suunnittelussa taiteilija on yhdistänyt käsin piirtämistä sekä digitaalisia tekniikoita. Kuviot laserleikataan levyihin, jotka viimeistellään maalaamalla.

Päiväkodin sisälle syntyy kuvanveistäjä Jan Lütjohannin teos ooooooooo / pearls for Helmi. Lütjohann käyttää veistoksessa loviisalaista puuta, joka olisi muuten päätynyt hakkeeksi. Taitelija on pitänyt osallistavia työpajoja yhdessä päiväkodin lasten ja työntekijöiden kanssa. Osaa puuveistoksesta saa myös koskea.

Monialainen raati valitsi taideteosten tekijät portfolioiden perusteella 157 hakemuksen joukosta.

– Pikkukaupunginkin lapsilla on oikeus kasvaa ympäristössä, jossa taide on luontevasti läsnä. Hienoa, että Loviisassa panostettiin tähän hankintaan, iloitsee raadin taideasiantuntijana toiminut kuvataiteiija Kati Rapia

Loviisan kaupunki sai taidehankintaan valtionavustusta Taiteen edistämiskeskukselta.

TEKSTI LAURA JÄRVILUOMA KUVAT KATI RAPIA

TANSSIEN KOHTI

autenttista itseä

Tanssi on Loviisan kansalaisopistossa Mindful Movement -kurssia vetävälle

Sally Armbrechtille keino opettaa kuuntelemaan omaa kehoaan.

Kurssin opetus pohjautuu Movement Medicine -metodiin, mutta Sally Armbrecht halusi antaa sille helpommin lähestyttävän Mindful Movement -nimen.

– Opetan nyt neljättä vuotta kansalaisopistossa ja järjestän myös omia kursseja. Niiden tavoitteena on ystävystyä oman kehon kanssa ja oppia kuuntelemaan sen viestejä. Osallistumiskynnys on matala, mitään ennakko-osaamista ei tarvita.

Armbrecht kertoo huomanneensa, että moni luulee että tanssin pitää aina olla esittävää. Hän itse ajattelee lähes päinvastoin.

– Pyrin siihen, että kurssin osallistujat pääsevät pois esittämisen ja esiintymisen vaateesta kohti omaa autenttista ilmaisua.

Sally on kotoisin Yhdysvalloista, jossa hän loi uraa kasvatustieteen ja luonto-ohjauksen parissa. Osallistuminen tietoisen tanssin kurssille muutti elämän suuntaa. Hän valmistui menetelmän opettajaksi pari vuotta sitten englantilaisesta School of Movement Medicinesta.

Sally on tällä hetkellä lajin ainoa opettaja Suomessa.

”Tunnin jälkeen on kiitollinen olo”

Sallyn tunneille osallistunut Kati Nevala-Kawasumi kertoo löytäneensä vapaan liikkeen ilon.

– Välillä tanssini on meditatiivista syvyyksissä liikkumista ja toisinaan villiä ja pirskahtelevaa. Tunti menee aina hurahtaen, ja sen jälkeen on kiitollinen olo, hän kertoo.

sallydance.fi

MIELETÖNTÄ!

Ensi kesänä Pikkukaupunki tekee suomalaista lehdistöhistoriaa. Täytämme nimittäin 20 vuotta. Paikalliselle aikakauslehdelle se on ainutlaatuinen saavutus – vieläpä aikana, jolloin monet sanoma- ja aikakauslehdet kamppailevat olemassaolostaan ja siirtävät sisältöjään digitaaliseen verkkoon.

Mutta Pikkukaupunki elää ja voi hyvin sekä printtinä että netissä.

Kiitos siitä kuuluu paitsi uskollisille lukijoillemme myös lukuisille ilmoittajillemme, jotka ovat oivaltaneet paikallisen aikakauslehden merkityksen yhteisön rakentajana ja liiketoimintansa tukijana.

jestyksessään jo 46. numero, on entistä tuhdimpi ja kiinnostavampi paketti lukijoillemme, tilaajillemme, kesäasukkaille, matkailijoille ja yrittäjille – kaikille niille, joita elävä elämä ja pikkukaupungin ihmiset kiinnostavat.

Kesän juhlanumerossa kerromme myös Pikkukaupungin menestystarinan. Mikä on tehnyt mahdolliseksi lehden ilmestymisen ja suosion 20 vuoden aikana. Miten lehti on edistänyt ja edistää jatkossakin paikallista yhteisöllisyyttä. Miten aiomme vastata tekoälyn ja digitaalisuuden haasteeseen nyt ja tulevaisuudessa.

Juhlanumero ilmestyy kesän 2026 alussa. Sitä kannattaa odot

Soitto menneisyyteen

Muistojen puhelinkoppi sulki ovensa, mutta muistojen keruu jatkuu kirjastoissa.

Yksi pieni koppi, satoja tarinoita. Loviisan keskustassa. Taiteiden yönä avautunut Muistojen puhelinkoppi toi takaisin kadonneen katukuvan hahmon: puhelinkioskin, joka oli aikanaan niin tärkeä ihmisten arjessa. Vanha puhelinkoppi ei yhdistänyt linjoja, vaan muistoja. Se kutsui ohikulkijoita astumaan sisään, pysähtymään ja kokemaan uudelleen, miltä viestintä tuntui ennen älypuhelinten aikakautta. – Sain idean, kun mietin miten paljon ihmiset nykyään käyttävät aikaa matkapuhelimessa. Puhelinkopissa kukaan ei olisi voinut kuvitellakaan istuvansa monta tuntia putkeen, konseptin kehittänyt Päivi Ahvonen vertaa.

Äänimaisemia ja kohtaamisten historiaa

Projektin ytimessä oli fyysinen puhelinkioski, joka ei ainoastaan näyttänyt vanhalta vaan myös kuulosti siltä. Sisällä vanha yleisöpuhelin johdatti soittajan nauhoitettujen äänien maailmaan. Yhdeksän ääniviestiä, suomeksi ja ruotsiksi, veivät kuulijan Loviisan eri kaupunginosiin, paikallismurteiden ja persoonallisten tarinoiden maailmaan. Puhelinkoppiin saattoi myös kirjata omat muistonsa: vanhaan puhelinluetteloon koottiin kävijöiden kokemuksia puhelinkioskeista, niiden merkityksestä ja muistoista, jotka muuten voisivat unohtua.

– Puhelinkopit eivät olleet vain soittamista varten. Niissä myös pussailtiin, kepposteltiin, odotettiin sadetta – ja joskus vain oleskeltiin. Se oli kaikille yhteinen paikallinen tila.

Nyt kun puhelinkoppi on palautunut omistajalleen, muistojen keruu jatkuu Loviisan pääkirjastossa.

Kunnianosoitus yhteisöllisyydelle

Muistojen puhelinkoppi viestitti samalla kulttuuriperinnöstämme. Historiallisesti puhelinyhtiöt olivat paikallisia toimijoita, jotka rakensivat infrastruktuuria yhdessä.

– Projektin taustalla olikin ajatus, että menneisyyden osuustoiminta voisi muistuttaa meitä siitä, miten yhteisöt rakentuvat: yhteistyöllä ja jaetuilla arvoilla.

Puhelinluetteloa muistuttanut tarinakirja lahjoitettiin Loviisan kaupunginkirjastolle, jotta muistot säilyvät osana yhteistä historiaamme

– Tulkaa ihmeessä kirjastoon kirjaamaan puhelinkioskimuistojanne. Ne ovat meille kaikille arvokkaita, projektityöryhmän Jaana Laaksonen kehottaa.

Muistojen puhelinkoppi toteutettiin Creative Peakin, Päivi Ahvosen, Lotta Elon ja Jaana Laaksosen yhteistyönä. Mahdollistajina toimivat mm. Svenska kulturfonden, Fruntimmersföreningen, Fortum, Ihana Loviisa, Loviisan kaupunki sekä Nygéns stiftelse. Kiitos myös Elisan puhelinmuseolle, josta puhelin saatiin lainaksi.

Underbara Sagobutiken!

Har du besökt Sagobutiken?

Om inte, så är det dags. Söndagen den 13.12 ordnas ett ordkonstevenemang med Sonja Moresi i Lovisa huvudbibliotek.

Under hösten har flera liknande evenemang ordnats, och från februari till maj planeras ett evenemang per månad. Dessutom är evenemang i Liljendal, Tessjö och Pernå på kommande. – I Pernå samarbetar jag med Agricolahuset. I Liljendal, Tessjö och Pernå är evenemangen riktade till skolklasserna, berättar Sonja Moresi.

Lör 13.12 kl.12.00 Lovisa huvudbibliotek

KARUSELLIN KYYDISSÄ

JOULUA

IHANA JA ISO KETJUKARUSELLI

on Loviisan Wanhojen Talojen Joulun aikana torilla 13.–14.12. klo 10–18.

Ilmaisen kyydin sinulle tarjoavat Ihana Loviisa, Fortum, Loval ja Kymenlaakson Sähkö.

Tervetuloa virittäytymään joulumieleen!

EN UNDERBAR OCH STOR

KEDJEKARUSELL

finns på torget i Lovisa under evenemanget Jul i Lovisa historiska hus den 13–14.12 kl. 10–18.

En gratis åktur bjuds av Ihana Loviisa, Fortum, Loval och Kymmenedalens El.

Välkommen att komma i julstämning!

Anna HYVÄN kiertää ”

TEKSTI PÄIVI AHVONEN KUVA ARTO WIIKARI

Ravintola Fyllan ja Hotelli Unisen yrittäjät Mirva Moisio ja Matti Rahkonen olivat jo pidempään halunneet järjestää jotain yhteistä hyvää, mutta vielä piti keksiä miten. Kun Matti Rahkonen jutteli Kai Niemelän eli ” Kaitsun” kanssa, ratkaisu löytyi tuota pikaa.

Syntyi projekti Hyvän mielen joululou-

nas. Kaitsu kyseli ja kuunteli, ja hänelle sai ilmiantaa nimiä, arjen sankareita, jotka vapaaehtoisesti auttavat apua tarvitsevia ihmisiä – kuljettavat kauppaan tai vievät kävelylle.

Omalla paalupaikallaan K-Marketin tuulikaapissa Kaitsu näkee työssään valtavasti ihmisiä, sekä auttajia että autettavia. Siitä se lähti.

– Anna hyvän kiertää -joululounas oli hieno idea, jonka toteuttamisesta moni saa hyvän mielen. Meillä lapsetkin ovat mukana auttamassa, Mirva Moisio kertoo.

Kipinä auttamiseen syttyi jo lapsena

Kaitsu Niemelällä on kehitysvammainen serkkupoika. Hän on itsekin viettänyt aikaa kehitysvammaisten kesäleireillä ja oppinut auttamaan. Hyväntekeväisyyskonsertit ja -tempaukset ovat saattaneet häntä halki elämän.

– Tähän projektiin oli helppo saada ihmiset mukaan. Hardomin leipä, Wotkin´s, Leijonat, Printmill, Kaitsun Sinappi, K-Supermarket ja Fylla ovat kaikki mukana jakamassa hyvää mieltä. Fyllassa pistetään pöytä koreaksi ja katetaan perinteinen joululounas kalapöytineen ja jälkiruokineen.

Kaitsun kanssa syntyi heti yhteinen sävel.

– Tekeminen on ollut helppoa ja saumatonta. Kaitsu tuntee ja näkee niin paljon ihmisiä, että hänen kauttaan kutsut kulkeutuvat luontevasti oikeille ihmisille, Mirva Moisio kiittelee.

Hyvän mielen joululounasta pääsee nauttimaan 50 arjen sankaria. He voivat kutsua mukaansa autettavan tai kaverin, joten Fyllan saliin saapuu satakunta suuta ruokittavaksi.

Hieno homma! Kollektiivinen kiitos Mirvalle, Matille ja Kaitsulle!

Jag är en helt annan person hemma i Vietnam än här i Finland. Ländernas areal är nära på den samma men befolkningsmängden är hundra gånger större i Vietnam! Det är enklare att vara extrovert där, berättar en leende Tieu Xuan.

UPPSKATTA SKÖNHETEN I

Det är en mogen och oerhört tuff tonårstjej jag träffar hemma hos Ann-Christine Kosonen. Kosonen är Tieu Xuans mentor och de träffas två gånger i veckan. I hopp om nya upplevelser kom Tieu Xuan till Finland hösten 2024 via en organisation som erbjöd språkkurs i Esbo. Organisationens målsättning är att lära ut ett språk så bra att eleven klarar av gymnasiestudier i landet. Tillvaron var dock isolerad och Tieu Xuan tillhandahölls inte viktig information så som behovet av att ta d-vitamintillskott i mörka Norden. Hon var endast 15 år, ensam och pressad att lära sig svenska tillräckligt bra under den utsatta tiden, fyra månader.

Mörkret lättar

Tieu Xuan, som i Finland kallas Spring, kontaktade alla finlandssvenska gymnasier och rektor Anders Nordström var en av de få som svarade. I våras var hon på intervju. – Jag ville till en skola där jag faktiskt skulle lära mig svenska. En skola som inte hade internationella utbyteselever som jag lätt kunde börja tala annat än svenska med. Jag gillade Lovisa direkt - vattnet, staden och den fina gymnasiebyggnaden, minns hon.

– I höst flyttade jag till eget men innan bodde jag hos Minna och Thord Vaenerberg. De tog mig med överallt vilket lett till att de flesta av mina vänner är över 50, berättar Tieu Xuan med ett glatt skratt.

Det är bra nu

– I höst började jag i gymnasiet och har också fått jämnåriga vänner. Jag satt med på lektioner redan i våras men då var jag tillsammans med äldre elever och jag var osäker på min svenska. Nu talar jag enbart

”Att vara mentor ger mig massor, eftersom Spring är så ljuvlig. Vi kan göra vad som helst tillsammans – jag är ju inte hennes lärare direkt, men jag rättar nog svenskan. Hon kallar mig sin finska mormor.”

svenska med mina vänner. Jag skrev mitt första essäsvar under första provveckan och är nöjd över hur det gick.

Tieu Xuan valde Finland eftersom hon hört att utbildningen här är bland den bästa i världen och för att hon inte trivdes att vara

Jag ville till en skola där jag faktiskt skulle lära mig svenska.

En skola som inte hade internationella utbyteselever som jag lätt kunde börja tala annat än svenska med.

en del av Vietnams.

– Valfriheten i studierna är på en annan nivå här i Finland. Dessutom så talas det om dina vitsord inför hela klassen i Viet-

nam. Det gör man inte här. Det är mycket bättre för elevernas mentala hälsa.

Efter gymnasiet vill Tieu Xuan studera konst och på fritiden besöker hon konstutställningar, ritar eller målar. Andra saker som är viktiga för henne är samtalen hem till sin familj eller sina nära vänner som också studerar i andra länder. En brist har tillvaron dock.

– Jag skulle gärna tillreda vietnamesisk mat. Jag saknar smaker! Men det är svårt att hitta ingredienser här i Finland. En del växter skulle helt enkelt inte heller klara av frakten hit.

Nya traditioner

Tieu Xuan skulle vilja se hur finländska familjer firar jul. Hon fick i våras fira påsk tillsammans med Vaenerbergs på deras stuga på Åland.

– Det är något jag aldrig glömmer! Vi var mitt i skogen - ingen ström, inget vatten. Det var helande att vara ett med naturen. Det var dessutom stunden jag upplever att jag på riktigt blev en del av familjen, berättar Tieu Xuan tacksamt.

Palvelulinjan kyydissä juttu luistaa. On kiva päästä asioille kotiovelta tutun kuljettajan kyydissä.

Kätevästi kyliltä keskustaan ja takaisin

Huomenta, god morgon! Loviisan Taxi Spetssonin linjataksin kuljettaja Gustav Fredriksson tervehtii aamutuimaan kyytiin nousevaa Mary Gustafssonia . Gustafsson asettuu tilavan ja modernin auton takapenkille, kuten hänellä on tapana. – Yleensä asiakkailla on vakiopaikka, jolle muut eivät asetu, Fredriksson kertoo.

Sitten haetaan kerrostalon pihassa odottava 85-vuotias Heimo Silvennoinen kyytiin. Kohtelias herra nostaa hattua tervehtiessään. Hän kiittää kyytiä lämpimin sanoin. – Miten muuten pääsisin kauppaan? Ja jos jotain unohtuu, ostan sitten seuraavalla kerralla. Käyn S-marketissa tällä kyydillä tiistaisin ja perjantaisin.

K-Supermarkettiin matkaava Gustafsson on myös palvelulinjan vakioasiakas tiistaisin ja perjantaisin. Hänkin kiittää taksikyytiä.

– Hyvää on palvelu. Pärjään koko viikon näillä kauppareissuilla.

Kun taksi kaartaa Anne Sorsan ovelle, se avautuu heti. Sorsakin on selvästi ollut valmiina odottamassa. Hän tervehtii iloisesti ja kävelee suoraan tutulle istuimelle.

Viikon piristys

Tänä aamuna asiakkaita on tavallista vähemmän. Pirkko Fredriksson katsoo viereistä penkkiä, ja toteaa, että siitä puuttuu vaki-istuja. Kun auto on täynnä asiakkaita, on puheensorina melkoinen.

– Minulle nämä kauppareissut ovat tärkeitä sosiaalisia tapahtumia. Toivotaan, että me vanhemmat ihmiset pärjäisimme kotona mahdollisimman pitkään. Tämä palvelulinja on ihan uskomattoman hieno juttu, Anne Sorsa kiittää.

Kuljettaja Fredriksson on hyvin perillä siitä, miksi hänellä on tänään vähemmän kyyditettäviä. Vakioasiakkaat nimittäin soittavat, jos he eivät pääse kyytiin. Flunssa on kaatanut monet petiin, joku on käymässä terveyskeskuksessa, yhdelle on tullut sukulaisapua Ruotsista.

– Tänään jää väliin asiakas Määrlahdessa, sillä hänelle on tulossa huoltomies vaihtamaan kiukaan. Yksi kuljetettavista on nyt koiravahtina, ja toinen halusi nukkua vähän pitempään, sillä hänellä on jalkasärkyä, Fredriksson kertoo.

Vaikka tänään on vähemmän porukkaa, tunnelma on iloinen ja lämmin. Kauppa- tai apteekkireissu voi olla viikon piristys.

– On hauska kuunnella, kun vanhat työkaverit kohtaavat kyydissä, Fredriksson hymyilee.

Kuljettaja on ihana!

Autossa on tila ja ramppi myös pyörätuolia varten. Fredriksson näyttää, miten kätevästi ramppi asetetaan tarvittaessa. Hän on ajanut iäkkäiden palvelulinjaa elokuusta lähtien, ja on tosiaan mies paikallaan.

– Olen tehnyt pitkän uran hoitoalalla vanhustyössä. Ikäihmiset ovat mukavia asiakkai-

ta, hän kiittelee auttaessaan Silvennoista ja Fredrikssonia laskeutumaan autosta käsivarresta tukien.

Loviisa haluaa profiloitua kylien kaupunkina. Taxi Spetsson on osaltaan vastaus tähän. Palvelulinja kulkee pitkin viikkoa kaukaisiltakin kyliltä keskustaan ja takaisin asiakkaiden toiveiden mukaan. Kierroksel-

laan Fredriksson katsoo kellosta, että paikalla ollaan minuutilleen.

Kun asiat on eri kaupoissa tai muissa kohteissa hoidettu, Fredriksson nostaa kyytiläisten kassit autoon ja kiinnittää ne seinustalle ”mustekaloihin”. Kotiovilla hän auttaa ruokakassit portaille tai sisälle asti.

Lisätietoja: loviisa.fi/ asuminen-ja-ymparisto/ liikenne/ joukkoliikenne

– Jääkaappiin en kuitenkaan ostoksia laita, hän naurahtaa.

Heipat sanotaan, ja vielä kuuluu kiitos. Kuljettaja on ihana! rouvat sanovat yhdestä suusta.

– Onhan tämä uskomatonta. Että päästään ovelta ovelle, eikä tarvitse kannella kasseja kylillä, Silvennoinen lisää.

Tulossa Tervetuloa!joogaan?

TIISTAISIN KLO 18.00–19

Drop-in

Pilates & Flow = Yogilates Soveltuu jompaa kumpaa tai molempia lajeja aikaisemmin harrastaneelle. klo 18–19, 15€

TORSTAISIN KLO 17.30–19

Drop-in Heartful Yoga

Torstaisin klo 17.30. Soveltuu kaikille. 20€

SU 21.12. KLO 17-19

Yin & Äänimaljarentoutus 25€, ilmoittaudu ennakkoon: jaana@yogaloviisa.fi

YIN & RENTOUTUS

2 x 90 min, maanantaisin

Ma 8.12. klo 17.30–19.30

Ma 15.12. klo 17.30–19.30 Soveltuu kaikille. 20€

Yiniin pitää ilmoittautua ennakkoon: jaana@yogaloviisa.fi

Meiltä voit kysellä myös tyhy-tunteja, yksityistunteja tai vaikka tunteja työporukalle!

Erikokoisia tilauskyytejä 16–64 henkilön linja-autoilla. Mukavasti ja varmasti perille!

Beställningstrafik med 16–64 personers bussar. Res bekvämt och säkert! www.tidstrand.fi

Lucia kommer med hopp och ljus i den mörka

vintern. Traditionen står för medmänsklighet, mod och musik. Emma har deltagit i Finlands

Lucia två vintrar i rad.

Emma spred ljus med Finlands Lucia

Pernåfödda Emma Boberg, 24, har alltid haft en dragning till musik, sång och uppträdande. Hon började spela violin i musikinstitutet redan före skolåldern, senare kontrabas, piano och sång. På somrarna har LWT-besökare kunnat möta Emma med sin violin, i gammaldags kläder vid Saltbodtorget.

Efter att hon i våras avlagt sin kandidatexamen inom pedagogik flyttade hon från Helsingfors tillbaka till Pernå kyrkoby. Nu hyr hon tillsammans med sin sambo hennes barndomshem. Det känns bra att ha gott om plats runt sig igen.

– Nu har jag ett eget musikrum med min piano och violin, och jag kan inte störa grannarna, berättar Emma glatt.

En tradition som förenar

Luciatåget är en nordisk jultradition med rötter långt tillbaka i kristendomens historia. År 1930 ordnades det första luciatåget i Helsingfors, och 1949 startade Folkhälsan luciainsamlingen. Senare anslöt sig Hufvudstadsbladet och Yle, och traditionen blev ett riksfenomen. Kröningen sker årligen i Helsingfors domkyrka den 13 december och sänds direkt på tv.

Emma deltog redan som barn i skolans luciatåg, både som tärna och musikant.

– Julsånger har alltid haft en speciell plats i mitt hjärta, och i Lucia väcks de till liv på ett magiskt sätt, förklarar Emma.

Hon sökte till Finlands Lucia första gången 2020 och blev uttagen till reservkören under coronaåret. Två år senare tog låtskrivaren Jannike Sandström kontakt och

En klient

på boendet hade inte talat på flera år, men började sakta sjunga med låten.

frågade om Emma ville vara med. Hon erkänner att om hon i förväg vetat hur mycket tid och krafter turnén krävde, skulle hon kanske tvekat.

– Förra året var med på 49 uppträdanden under cirka fyra veckor.

För Emma, som spelar fotboll i FC Lovisas damlag, har gruppandan alltid varit viktig. I kören är den på en helt egen nivå.

– Vi kämpar tillsammans och skrattar till allt det härliga vi får uppleva.

TEXT LIDA HADDAS BILD ARTO WIIKARI

Ossi Luoma on tyytyväinen siihen, että hän voi nyt asioida itse apteekissa. Luoma asuu kaupungin keskustassa ja tarvitsee rollaattoria liikkumiseen. ”Suuri helpotus minulle, ja hienoa kun saa asiantuntevaa ja ystävällistä palvelua”, hän iloitsee.

Nyt Kruunu-Apteekki on esteetön

Kruunu-Apteekki – yksi maamme vanhimmista apteekeista – ehti toimia loviisalaisille tutuissa tiloissa yli 40 vuotta. Torin laidalla se sijaitsee muuton jälkeenkin, nyt entisissä Aktia-pankin tiloissa torin toisella puolella. Ja mikä tärkeintä, saavutettavissa tiloissa.

Tuttu vaaleanpunainen apteekin vanha tila odottaa nyt uutta elämää. Se on monien mahdollisuuksien tila, mutta ei ollut apteekiksi erityisen käytännöllinen.

– Suurin ongelma oli esteettömyys: raskas ovi ja ahdas sisääntulo. Nyt uusiin tiloihin pääsee lastenvaunujen, pyörätuolin ja rollaattorin kanssa ilman kynnyksiä. Onhan se monille asiakkaille iso helpotus, apteekkari

Rita Heinonen toteaa.

Kruunu-Apteekin uudet tilat ovat apteekkitoiminnan kan-

nalta käytännölliset ja asiakkaiden yksityisyyden kannalta paremmat kuin aikaisemmin.

– Meillä on myös erillinen asiointipiste, jos on tarvetta asioida vielä yksityisemmin, ja samalla voimme antaa erityisneuvontaa. Se on merkittävä parannus entisiin tiloihin verrattuna. Yksityisyyden suoja toteutuu nyt hyvin.

Apteekissa työskentelee monenlaisia ammattilaisia: teknisiä työntekijöitä, farmaseutteja, proviisori – ja tietysti apteekkari, joka on myös proviisori.

Kruunu-Apteekilla on myös koneellinen annosjakelu yksityisasiakkaille. Samassa paikassa hoidetaan hyvinvointialueen hoitotarvikejakelu, esimerkiksi insuliinineulojen jakelu. – Lääkeneuvonta ja -jakelu ovat keskeisiä tehtäviämme. Tuntuu hyvältä, kun nyt voimme palvella kaikkia tasavertaisesti. Myös sivutoimipisteemme Vanhakylän ABC:n yhteydessä on esteetön, apteekkari Rita Heinonen kiittelee.

Finlands lucia 2024 med sin ljusfyllda kör.

Förutom kören på 20–30 tärnor finns även flera frivilliga bakom turnén.

Bakom glansen finns ett större uppdrag

Lucia samlar in medel för att stöda utsatta barnfamiljer. En del används för Folkhälsans FamiljeKraft-läger, där familjer får kamratstöd och avbrott från vardagspusslet. Pengainsamlingen är viktig, men Emma vill belysa även välgörenheten i att sprida julkänsla. Kören kan bjudas in av vem som helst, vart som helst. – Sångerna tar oss tillbaka till barndomsminnen och kan väcka känslor av trygghet och gemenskap.

Emma minns särskilt en stund på ett äldreboende när kören sjöng låten Stilla natt. En klient på boendet hade inte talat på flera år, men började sakta sjunga med låten.

– Personalen kunde inte hålla tårarna - och inte vi heller.

Besöken är betydelsefulla men också krävande. Under sjukhusbesöken uppträder kören ofta på flera avdelningar samma dag. Att se människor ha det tungt gör det ibland svårt att hålla ihop.

Det handlar i slutändan om att dela ljus och musik med andra, oavsett bakgrund, språk eller livssituation.

– Vetskapen om att vi kunde ge dem något annat att tänka på, hjälpte mig att klara de stunderna.

Förra vintern fick turnén mer mediauppmärksamhet än någonsin, då den nyvalda Lucian Daniela Owusu utsattes för hundratals rasistiska påhopp. Det skapade en speciell stämning i gruppen.

– Vi alla blev chockade och besvikna av att detta hände i vårt hemland.

Händelsen väckte en bred diskussion och motreaktionen till rasism ledde till ett rekordår: insamlingen drog in cirka 650 000 euro – en halv miljon mer än året innan.

– Insamlingen fick ett ytterligare budskap, och ett mycket viktigt sådant, konstaterar Emma.

Ett ljus att föra vidare

På grund av flytten till Pernå tror Emma inte att hon själv deltar i Finlands Lucia igen – pendlandet skulle helt enkelt bli för tungt. Men luciatraditionen finns fortfarande nära hjärtat.

Hon hoppas att Lovisa snart får se ett eget luciatåg igen, efter några års paus.

– Det skulle vara fint om traditionen fick leva vidare också här, säger hon.

Traditionen är som starkast i Svenskfinland, men enligt Emma är den inte bara till för svenskspråkiga.

– Jag har uppträtt lucialåtar även på finska och engelska, och det fungerar minst lika bra.

När Emma ser tillbaka på sina luciavintrar är det inte de stora konserterna hon minns tydligast, utan de små ögonblicken – blickarna, leendena och känslorna.

– Det handlar i slutändan om att dela ljus och musik med andra, oavsett bakgrund, språk eller livssituation, konstaterar hon.

Ihanat vauvanpeitot ihastuttavat

Artesaani Virpi

Lehtinen on todellinen moniosaaja, jonka ihanat Loviisa Baby -nutut sekä Pillow Case -aamutakit, peitot ja tyynyt ovat jo käsite.

Nyt Pikkukaupunki-lehden toimituksesta on mahdollisuus hankkia hänen virkkaamiaan, toinen toistaan suloisempia ja herkullisemman värisiä vauvanpeittoja.

Peitot on tehty kierrätyslangoista, käsin ja paikallisesti. Ne ovat pehmeitä, lämpimiä ja niin kauniita, että ne voisi melkein syödä – kuin pieniä karamelleja.

Eivätkä ihastujia ole pelkästään vauvat: myös palelevat pikkukoirat ovat ottaneet Virpin peitot riemulla omakseen.

Tule katsomaan ja ihastumaan! Toimitus sijaitsee Loviisan torin laidalla vanhan postin tiloissa osoitteessa Kuningattarenkatu 13. Toimisto on yleensä auki kello 9–15, mutta voit sopia käynnistä myös muuhun aikaan sähköpostilla. Maksu käteisellä tai MobilePaylla.

”Nyt tykkään lukemisesta aika paljon. Lukuhaaste oli rentouttava, ja nyt osaan paremmin lukeakin.”

Skoleleverna i Lovisa har deltagit i en läsutmaning 10 minuter varje dag, under två veckors tid i oktober.

Vad tyckte

eleverna i Generalshagens skola om läsutmaningen?

Läsutmaningen ordnades av Lovisa språkstig i samarbete med Lovisa kulturtjänster och financierades av Utbildningsstyrelsen. Utmaningen gick ut på att elever i årskurs 1–9 tillsammans med deras familjer uppmanades att läsa minst tio minuter varje dag. Skolan som samlade mest minuter skulle få pizza som pris.

Vi gick till Generalshagens skola, som kom på tredje plats i utmaningen och pratade med elever i klass 5A. De elever som deltog i intervjun var Frida Aalto, Isabella Frejborg, Anton Eriksson, Ella Ratia och Casper Udd

Åsikter om läsutmaningen

Hela klassen tyckte om läsutmaningen och Anton berättade att det var en rolig omväx-

ling att läsa i stället för att spela på kvällarna. Enligt Frida var det roligt att läsa mera än hon brukar, och att hon läste flera gånger om dagen.

– Det var ett bra sätt att få sådana elever att läsa som inte gör det så ofta, eftersom priset var bra, säger Casper.

Populära böcker under läsutmaningen var bland annat LasseMajas detektivbyrå och Luna och superkraften böckerna.

Pizzapris bra eller inte?

Alla tyckte att priset var bra, och den motiverade barnen att kämpa i utmaningen. Men det var ändå viktigt för eleverna att veta hurdan pizza det skulle vara.

– Skulle det vara pizza med tjockt eller tunt botten? Och jag skulle inte vilja ha pizza med fetaost på.

”Opettaja pelkäsi, että häviäisimme ja toi varmuuden

vuoksi meille lohdutuspalkinnon.”

Till Casper var utmaningen trevlig, eftersom han tycker redan färdigt om att läsa och han tycker också om pizza. Men oavsett att dom inte visste hurdan pizza det var, var det en bra motivationskälla att kämpa för vinsten.

Klassens bidrag till utmaningen

Isabella och Frida tycker att hela klassen kämpade flitigt och de var nöjda med hela klassens bidrag i utmaningen.

– De flesta i klassen läste flitigt, men det var några i klassen som inte var lika motiverade, berättar Anton.

Kompisarna säger att den som läste mest i klassen var Casper. Han tippar på att han läste cirka 45 timmar under utmaningen.

– Jag tycker om att läsa och jag gjorde det mycket redan före utmaningen, säger Casper.

Alla elever har fortsatt läsa ännu efter utmaningen och de skulle gärna delta I en liknande utmaning på nytt.

”Minä luin joka päivä

illalla ja aamulla,

kun äiti ja iskä kannustivat.”

Carina Thomasson, klasslärare för 5A

Kommentarer till utmaningen

Carina Thomasson är klasslärare för

klassen 5A ser starka fördelar i läsutmaningen.

Trots att utmaningen handlade om tio minuter läsning om dagen, så ville de flesta elever läsa mycket mer. Detta gläder Thomasson, då hon ser flera fördelar i att ha läsningen som en del av rutinerna hemma.

– Bland annat utvecklas barnets ordförråd, vilket är till stor hjälp under skolgången där nya ord introduceras hela tiden.

Utmaningen var ett fiffigt sätt att engagera också elever som inte känner sig ivriga på att läsa. Det är sällan att själva läsandet är det tuffaste – mera tanken av att påbörja det.

– Tio minuter är perfekt, då tiden inte känns jobbig, men det är en tillräcklig för att fästa intresset i det man läser, förklarar Thomasson.

Klassen 5A har fortsatt läsa dagligen även efter utmaningen avslutats. Eleverna har egna pulpetböcker som tas fram då det är passligt för en lugn lässtund – eller efter att man blivit klar i förtid med en uppgift.

– I skolan får eleven läsa en hel del, men det skulle vara viktigt att det hörde även till hemmet, säger Thomasson.

Tetissä

Valitsin hakea Creative Peakille TET-työharjoitteluun, koska halusin nähdä ja tutustua työelämään tällä alalla. Minua kiinnosti päästä seuraamaan, miltä eri työvaiheet projekteissa näyttävät ja miten eri töitä luodaan.

TET-jaksollani pääsin tutustumaan ja tekemään monia erilaisia työtehtäviä. Sain esimerkiksi auttaa ja seurata Pikkukaupunki-lehden tekemisessä, kirjoittaa artikkeleita ja olla mukana haastattelemassa. Opin paljon eri asioita työelämästä, mitä ei koulussa opeteta. Opin kirjoittamaan artikkeleita, tekemään haastatteluita ja paljon muita hyödyllisiä taitoja koulua ja tulevaisuutta varten.

Työpaikalla on mukava ilmapiiri ja yhteishenki. Kaikki ovat todella avuliaita ja ys-

”Minä luin tosi hyvän kirjan. Sen nimi oli Liisi kaipaa kotia.”

Kympin päivä!

TEKSTI PÄIVI AHVONEN

Loviisan kielipolku -hanke

vahvistaa lukemisen kulttuuria kodeissa. Lokakuussa järjestetty Kympin päivä -lukuhaaste innosti lapset lukemaan.

Yhteensä Loviisassa luettiin Kympin päivän lukuhaasteen aikana ennätykselliset 75 249 minuuttia, kun 1.–9.-luokkalaisia ja heidän perheitään innostettiin lukemaan yhdessä vähintään kymmenen minuuttia päivässä.

– Kympin päivä oli hieno muistutus siitä, miten pienikin hetki voi vaikuttaa lasten lukutaitoon ja lukuiloon, hankesuunnittelija Jaana Laaksonen kertoi.

Luokanopettaja Anna Mäkinen Tesjoen ala-asteelta oli oppilaistaan ilmisel-

”Minusta lukuhaaste oli kiva. Löysin uusia kiinnostavia kirjoja sen aikana.”

västi ylpeä. Syystäkin! Kaikki lapset kehuivat kilvan, että lukeminen on kivaa –ja monia haaste tsemppasi siinä.

– Tällainen pieni kisailu innosti lapsia tosissaan lukemaan, etenkin kun seurasimme tilastopylväitä. Meillä syntyi oikein lukutsemppi.

Myös Ruukin kyläkoulun oppilaat pärjäsivät hyvin lukuhaasteessa ja tykkäsivät, että lukeminen on kivaa.

Lukuinnostus näkyi myös kirjastossa. – Erityisesti lasten osastolla lainattiin tavallista enemmän, lasten- ja nuortenkirjastonhoitaja Jasmin Lustig kertoi.

”Lukeminen oli kivaa mutta välillä raskasta. Luin yökoulukirjoja ennen kuin menin nukkumaan.”

tävällisiä. Myös toimistokoirat Pele ja Valo tuovat joka päivä iloa toimistolle. Toimistolla tehdään usein ruokaa ja syödään yhdessä, joka tuo mielestäni toimistolle kotoisan ja ystävällisen tunnelman.

Sain viettää työjaksoni oppien ja kokeillen uusia asioita joka päivä viikon ajan. TET-jaksoni oli kaikin puolin opettavainen ja kiinnostava kokemus.

På Prao

Jag valde att söka till Creative Peak som min Prao-plats för att jag var intresserad av att få följa med och bekanta mig med arbetslivet inom den här branschen. Jag var intresserad av att få se hur olika skeden i arbeten ser ut och hur olika arbeten skapas. Under min Prao-period fick jag bekanta mig med och göra många olika slags arbetsuppgifter. Jag fick till exempel följa med och hjälpa till med skapandet av Pik-

kukaupunki-tidningen, skriva artiklar och vara med och intervjua. Jag fick lära många olika saker om arbetslivet som man inte lär sig i skolan. Jag lärde mig att skriva artiklar, göra intervjuer och många andra nyttiga kunskaper som jag kan använda mig av både i skolan och i framtiden.

På kontoret är det en trevlig atmosfär och en bra gemenskap. Alla är vänliga och hjälper till om det behövs. Även hundarna Pele och Valo, som är ofta på kontoret hjälper skapa glädje till vardagen. På kontoret lagar man ofta tillsammans mat och äter tillsammans, som hjälper också att skapa en trivsam stämning på arbetsplatsen.

Jag fick tillbringa min Prao period genom att lära mig och prova nya saker varje dag under en veckas tid. Praon var en väldigt lärorik och intressant upplevelse.

Ilse Lehtinen, 9.lk

Hopea ei ole häpeä

Ruukin koulu sijoittui lukuhaasteessa hienosti toiseksi. Innostusta löytyi kaikilta luokilta.

Haaste oli tosi kiva ja luimme paljon, kakkosluokkalainen Hilla Haapala kertoi.

Kukaan oppilaista ei kokenut kilpailua ikäväksi – päinvastoin.

– Palkinto boostasi lukemista, iloitsi nelosluokkalainen Ava Häggblom.

Kaikki oppilaat eivät innostuneet lukemisesta ihan yhtä paljon, mutta haasteen idea sai silti kiitosta.

– Urheilu- tai liikkumisai-

heinen haaste olisi myös kiva, ehdotti viidesluokkalainen Leo Urpalainen.

Mika Isojärvi kertoi viihtyvänsä kirjojen parissa muutenkin. Hän luki haasteen aikana jopa kaksi tuntia päivässä.

– Aku Ankka -sarjakuvalehdet ovat suosikkejani, hän kertoi.

Ruukin koulun oppilaat olivat kaiken kaikkiaan ylpeitä kakkossijastaan.

– Me pärjättiin tosi hyvin, vaikka koulumme on pieni.

Joka toinen keskiviikko koululla vieraileva kirjastoauto lisää lukemisen innostusta.

Kuvassa Mika (5. lk), Leo (5. lk), Polina (5. lk), Ava (4. lk), Nomi (3. lk) ja Hilla (2. lk).

IVERUKSEN ARVOITUKSIA

MUSEOHIIRIÄ

Jos et keksi mitä tehdä, lähde perheen tai kaveriporukan kanssa museoon ratkaisemaan Iveruksen arvoituksia!

Loviisan kaupungin museon ensimmäinen intendentti, omaperäinen Tri Jedvard D:sson Iverus on piilottanut museoon arvoituksia. Pulmien ratkaisemisessa kysytään yhteistyötaitoja sekä havainnointi- ja päättelykykyä. Peli sopii 2–6 hengen porukoille noin 12-vuotiaasta ylöspäin, ja jos on aikuisia mukana myös nuoremmille.

Museolla asustaa myös pieni joukko museohiiriä, jotka tykkäävät tehdä jekkuja. Hiiret pitäisi löytää, mutta ne ovat päässeet piiloutumaan esineiden joukkoon. Hiirien löytämiseen tarvitaan hyviä hoksottimia ja tarkkaa silmää. Kumpaakin peliä voi vapaasti pelata museon ollessa auki.

Loviisan kaupunginmuseo, Puistokatu 2

Tarina idealismista todellisuudestaja

Sinisilmäinen vallankumouksellinen Armeniassa – muistiinpanoja vuosilta 2007–2020 – on loviisalaisen Ilkka Ronkaisen tarina miehestä, joka uskoi, että maailmaa voi muuttaa hyvällä tahdolla ja suomalaisella rehellisyydellä ja joka lähti todistamaan sen Armeniaan.

Kirja on yhtä aikaa muistelma, matkakertomus ja peili, jossa suomalainen ja armenialainen todellisuus heijastuvat toisiinsa, joskus traagisesti, joskus humoristisesti, mutta aina inhimillisesti.

Kirjan on kustantanut BoD ja se on saatavana sekä paperi- että e-kirjana.

IHANAT NAISET FYLLASSA

Loviisa on myös kirjailijoiden kaupunki.

Oletko jo tutustunut näihin opuksiin?

(JA MIEHET!)

Fylla tarjoilee joulun alla sekoituksen hyvää ruokaa, juomaa ja livemusiikkia – juuri sitä, mitä pimeään tarvitaan.

Fyllassa vietetään joulukuussa live-musiikin iltoja, joista ei tunnelmaa puutu.

Lauantaina 12.12. lavalle nousee Jukka & Palmu, monipuolinen coverbändi, joka vie kuulijat sujuvasti suomalaisista klassikoista kansainvälisiin hitteihin. Laulussa loistaa hurmaava Jenni Grönroos Lauantaina 20.12. pistetään jalalla koreasti, kun vuorossa on Hans Murobacka & Ratsupoliisit. Solisteina säteilevät upeat Tiina Jokipii ja Sarita Pihtsalmi, ja luvassa on tanssittavaa humppaa, iskelmää ja ajattomia suosikkeja. Paikalle siis!

3x

Kirjavinkit

talveen

Heräsin taas unesta

Kai Nieminen

Basam Books Oy

Suden lapset / Vargens Unge

Johanna Holmström (suom. Maija Kauhanen)

Otava

Suden Lapset on vahvatunnelmainen jännitysromaani armottomasta pahuudesta, joka vaanii Kainuun metsissä. Johanna Holmström on palkittu suomenruotsalainen kirjailija, joka on asunut viime vuodet Pernajassa. Hänen teoksensa Selkounien käsikirja oli Runeberg-ehdokkaana 2022, ja romaanista Sielujen saari tehtiin suosittu näytelmäsovitus. Suden lapset käynnistää uuden, kiehtovan jännityssarjan. En spänningsroman som utspelar sig i en vildmark lika vidunderligt vacker som skrämmande, bland människor som flytt civilisationen och bär på mörka hemligheter. Johanna Holmström är en prisbelönt finlandssvensk författare, född i Sibbo men bosatt de senaste åren i Pernå. Vargens unge är första delen i en ny, fascinerande spänningsserie.

Heräsin taas unesta sisältää runoja lopullisesta erosta, kaipauksesta ja onnesta, joka jatkuu unissa, ja surusta jonka kohtaa aina uudelleen. Pernajassa asuva runoilija ja suomentaja Kai Nieminen on julkaissut parikymmentä runoteosta ja kääntänyt erityisesti japanilaista runoutta. Hänen runonsa liikkuvat rakkauden, kaipauksen ja elämän rajallisuuden teemoissa – välillä kevyen humoristisesti, välillä syvästi koskettavasti.

Ihmisten yö

Janne Ora

Enostone

Valkossa asuvan Janne Oran viides romaani Ihmisten yö kuvaa petoksia, elämän rajallisuutta, haurautta, kuolemaa sekä merkityksellisen elämän etsintää. Teos rakentuu kolmesta toisiinsa kietoutuvasta tarinasta, joita yhdistää onnettomuus – hetki, joka muuttaa mukana olleiden elämän suunnan.

är din röst i Östnyland

Har du märkt att Borgåbladet är närmare än någonsin? Vi vill vara din lokala följeslagare – varje dag, året runt – med nyheter och berättelser som berör just dig och din vardag i Borgå och Östnyland.

Hos oss får du det senaste om vad som händer i din närmiljö, engagerad samhällsbevakning och inspirerande reportage om människor, kultur och evenemang. Vi lyfter fram det som är viktigt för dig som bor här – från lokala beslut till stora frågor som påverkar hela regionen.

Digitalt finns vi alltid nära till hands, med snabba uppdateringar och fördjupande artiklar. Vår papperstidning ger dig en lugn stund med välskrivna texter och bilder från trakten.

Vi hoppas att du vill vara med oss och göra din vardag lite mer intressant, aktuell och lokal. Trevliga lässtunder!

Maria Björkqvist

Chefredaktör

Prenumerera nu!

BBL Digitalt

3 månader för 10 € (norm. 29,70 € /3 mån)

BBL Print

3 månader för 40 € (norm. 74,7 € /3 mån)

I väntan på Godot

Så heter en av teaterhistoriens kändaste pjäser, av Samuel Beckett, minimalismens mästare. Två personer, Vladimir och Estragon, ensamma på scen, i vän tan på Godot – som aldrig kommer. Det händer ingenting, bara ständigt tjafs mel lan de två, och det är just det som är poäng en, att väntan är förgäves.

Just så absurt har det känts också i väntan på det nya biblioteket; ingenting händer, bara tomt prat. Åren kommer och går, likaså bibliotekschefer och förtroendevalda. Men ingenting händer. Nya årsklasser växer upp och går igenom skolan utan att ha sett ett riktigt bibliotek. Inte att undra på att utlåningskurvorna i Lovisa stadsbibliotek pekar neråt.

Och så har det varit länge. Man har faktiskt väntat i decennier. Efter en anspråkslös början 1862 flyttade biblioteket 1890 in i den ena av officerskasernerna. Till utrymmen som redan då var opraktiska och trånga. Och det fortsatte i drygt 100 år, tills man flyttade in i nyrenoverade Socis 1998. Delvis mot personalens vilja eftersom det också nu skedde till alltför trånga och opraktiska utrymmen. Ett olyckligt förhållande som 20 år senare slutade i skilsmässa på grund av problem med inneluften. Personalen flyttade ut och den väldiga boksamlingen förstördes, det senare en tragedi många fortfarande har svårt att smälta.

Provisoriet i den gamla färghandeln har snart varat i åtta år. I utrymmen så små att bokhyllorna varit överfulla redan länge, och man måste rensa bort för varje ny bok som tas in. För att inte tala om att detta substitut till bibliotek inte ens fyller bibliotekslagens krav. Ändå har många i fullmäktige ansett att också detta är tillräckligt och vi inte alls behöver ett nytt bibliotek. För att inte tala om en modern kulturscen i anslutning till det, en idé som fått många att gå i taket. Till all lycka har nya vindar börjat blåsa, och alltfler inser att ett bibliotek i dag är så mycket mer än bara böcker och andaktsfull tystnad. Att de bibliotek man bygger i dag har utrymmen också för konst och kultur, och platser att vistas på, för både unga och pensionärer, småbarnsföräldrar och invandrare.

Kanske Godot trots allt är på väg? Ett hus planerat inte bara för böcker utan också för stadsborna, och alla de kreativa krafter som i glädjande stort antal har flyttat till vår stad. Och då uttryckligen på tomten invid Socis, vilket tillsammans med det gamla Societetshuset skulle ge oss ett levande och dynamiskt kulturkvarter mitt i stan. Också det en gammal dröm.

I Becketts pjäs dyker Godot aldrig upp, men fullt så absurda kan beslutsfattarna i Lovisa väl ändå inte vara!

Thomas Rosenberg

Kiitollisuus oli ensimmäinen tunne, kun Loviisan teatterista

pyydettiin minua harkitsemaan Päällystakkinäytelmän ohjaamista.

Kyytipoikana runsaasti

MUSTAA huumoria

Näytelmän käsikirjoitus on yhteiskunnallisen teatterin konkareiden Esa Leskisen ja Sami KeskiVähälän uudelleentulkinta Nikolai Gogolin klassikkonovellista Päällysviitta. Alkuperäisteksti on räjäytetty tähän päivään.

Pikkuvirkailijat pitävät novellissa ja näytelmässä yhteiskuntajärjestelmää pystyssä. Huipulle pääsevät ahneet ja itsekkäät. Näytelmässä keskiluokkaa edustavat pankkivir-

KUVAT ARTO WIIKARI

kailijat eivät joko osaa, uskalla tai halua kyseenalaistaa todistamaansa julmuutta ja heikompien hyväksikäyttöä. Saatikka että kukaan heistä jaksaisi ajatella talouspolitiikan vaikutuksia yhteiskuntaan. He pitävät vain rattaat pyörimässä.

Porukka on teatteria tehdessä kaikkein tärkein. Päällystakkia varten järjestimme keväällä open call -tilaisuuden, joka oli menestys. Työryhmässä on nyt 17 ihmistä. Mukana on sekä ensimmäistä kertaa lavalla olevia että vanhoja kehäkettuja. Onneksi olemme kaikki kivoja tyyppejä!

”Komedia toimii, kun suhtautuu vakaviin asioihin kevyesti ja kevyisiin vakavasti.”

Treeneissä pitää olla hyvä ja turvallinen ilmapiiri, jotta luovuus ja ilmaisu pääsevät kukoistamaan. Taide itsessään ei ole itsetarkoituksellisesti turvallista ja juuri siksi pedagogisen tilan ja ryhmän on sitä oltava. Tylsiä treenejä ei kannata järjestää ja aikatauluissa yritän olla jämpti.

Huumori on Päällystakissa pikimustaa ja häpeilemätöntä, sellaista Monty Python -tyyppistä irvailua, jossa mikään ei ole pyhää. Komedia toimii, kun suhtautuu vakaviin asioihin kevyesti ja kevyisiin vakavasti. Päällystakin aiheet ovat niin vakavia, ettei kukaan jaksaisi katsoa näytelmää, jos ne esitettäisiin paasaten. Parempi lyödä kunnolla lekkeriksi ja saada ihmiset nauramaan kipeillekin arjen asioille. Kylmäävinä aikoina, jolloin ministerimme toteaa ettei empatia kuulu politiikkaan, teatteri ja huumori voivat toimia lääkkeenä toivottomuuteen.

”Senkin köyhä p*ska”, sihisee yksi näytelmän kahjoista pankinjohtajista. Hän etsii syyllisiä omaan ja Suomen talouden romahdukseen – ja syyllisiä ovat tietenkin köyhät. Päällystakki marssittaa näyttämölle toinen toistaan hullumpia ”talousneroja”, mutta tämä hahmo on yksi hirveimmistä. Kohtauk-

Päällystakki

Ensi-ilta: 21.3.2026 klo 19

Kino Marilynissa

Ohjaus: Laura Järviluoma

Musiikki: Kalle Katz

Puvustus: Leena Saul

Lavalla: Oskari Orenius, Eila Diekmann, Thomas Henriksson, Kimmo

Heikkinen, Mirkka Ek, Heini Reynolds, Päivi

Pollari, Sari AdolfsenPaavilainen, Sanni

Verkasalo, Dunja Katz, Christina Mickos, Lasse Candé, Kalle Katz, Sonja Ordén, Alexandra Kullström

sen teksti on hauska, mutta yhtymäkohta aikaamme on raadollinen. Hallitus on leikkauspolitiikallaan sysännyt kymmeniä tuhansia ihmisiä köyhyyteen – suuri osa heistä lapsia. Se ei mitenkään mahdu omaan käsitykseeni sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

Minulla rakkaus teatteriin syttyi, kun osallistuin 9-vuotiaana lasten teatterikurssille. Kurssilla naurettiin ja hassuteltiin, ja oli hauska nähdä aikuinen ohjaaja heittäytymässä pöhköihin rooleihin. Olenkin oppinut teatterin parissa sen, ettei itseensä kannata suhtautua liian vakavasti. Sittemmin teatterista tuli iso osa elämääni, ammattikin. Toimin muun muassa pitkään tamperelaisen Legioonateatterin johtajana.

Rakkaus on myös toisella tavalla läsnä tässä proggiksessa, sillä puolisoni

Kalle Katz säveltää näytelmän musiikin, soittaa ja näyttelee. Tämä on ensimmäinen yhteinen esittävän taiteen juttumme, toivottavasti ei viimeinen!

Laura Järviluoma

Ohjaaja

Huumori on Päällystakissa häpeilemätöntä.

Punctum. Sana tulee latinan kielestä ja tarkoittaa kirjaimellisesti pistettä tai pistoa. Valokuvateoriassa sen merkityksen teki tunnetuksi Roland Barthes kirjassaan Camera Lucida (1980), ja noin neljäkymmentä vuotta myöhemmin minä valokuvaajana ymmärsin, mistä on kyse.

Punctum on valokuvassa se hetki, joka häiritsee. Hieman oudosti vääntynyt jalka. Auki jäänyt suu tai tukka silmillä.

Valokuvaajana olen kiinnostunut näistä hetkistä, arjen punctumeista, joissa ihminen unohtaa esittää itseään.

Siksi olen kuvannut tämän syksyn nukkuvia ihmisiä. Se on ollut jännittävää ja poikkeuksellista työtä sillä nukkuva ihminen ei hallitse kuvaansa, eikä siten itseään. Ihminen viettää keskimäärin kolmasosan elämästään unessa, mutta jälkeenpäin ei muista siitä mitään. Se on mielestäni kiehtova paradoksi.

Henkilökuvauksessa kohtaan jatkuvasti sen, miten tietoisia ihmiset ovat omasta roolistaan kameran edessä. Kamera saa meidät helposti esittämään itseämme – tai unelmaa siitä, millaisia haluaisimme olla. Erityisesti omakuvamme on hiottu viimeistä piirtoa myöten, ja sosiaalisen median alustat ovat muodostuneet areenoiksi, joilla esitämme tätä huolellisesti rakennettua itseämme.

Mutta nukkuva ihminen ei halua mitään. Tehokkuuden maailmassa uni on se paikka, jossa saamme olla rauhassa – ilman roolia, ilman hallintaa, kauniisti poissa mutta omalla tavallaan enemmän läsnä kuin todennäköisesti koskaan valveilla ollessa. Se on kaunista ja harvinaista herkkua dokumentaariselle valokuvaajalle, joka etsii pinnan alta punctumia – sitä pientä pistosta, joka tekee valokuvasta totta.

Outi Neuvonen

Outi Neuvonen on helsinkiläinen dokumentaristinen valokuvaaja, jonka kakkoskoti sijaitsee Loviisassa. Siellä hän viettää lähes enemmän aikaa kuin ykköskodissaan.

Palvelemme | Vi har öppet: ma-pe | mån-fre

8.30–19.00

la | lör

9.00–17.00

su | sön

10.00–14.00

Arkkitehdintie | Arkitektvägen 5, 07900 Loviisa | Lovisa

Asioi nopeasti ja kätevästi

LOVIISAN UUSI APTEEKKI palvelee sinua S-marketin yhteydessä. Esteetön kulku avariin tiloihimme.

Apteekkari Mikko Tainio miehistöineen toivottaa sinut tervetulleeksi!

Handla snabbt och bekvämt

NYA APOTEKET I LOVISA betjänar dig i S-markets lokaliteter.

Tillgänglig passage till vårt rymliga apotek.

Apotekare Mikko Tainio med besättning önskar dig hjärtligt välkommen!

Neuvomme molemmilla kotimaisilla kielilla!

Vi ger rad pa bada inhemska spraken!

ammatin vaihtajat

Onni löytyi

Janine Bergström jätti varhaiskasvatuksen uran taakseen ja opiskeli keramiikan artesaaniksi.

Jälkeenpäin ajateltuna ammatinvaihdon taustalla taisi olla kolmenkympin kriisi, 34-vuotias

Janine Bergström naurahtaa.

Kriisi tai ei, lopputulos on paras mahdollinen.

Saveen Janine tarttui viisi vuotta sitten työskenneltyään sitä ennen varhaiskasvattajana ja graafikkona, kunnes huomasi kaipaavansa ihmisiä ja käsillä tekemistä.

–En halunnut viettää koko työelämääni koneen äärellä, hän kertoo.

Janine oli suorittanut lähihoitajan tutkinnon ja työskennellyt lastentarhoissa Loviisassa, Porvoossa ja Helsingissä. Työ oli sosiaalista ja luovaa – mutta jotain hän oli jäänyt kaipaamaan.

– Pystyin käyttämään luovuuttani, mutta en luomaan mitään itseäni varten.

Savi oli jäänyt Janinen mieleen lapsuuden äiti–tytär-kurssilta. Muistot pyörivät ajatuksissa, kun hän alkoi pohtia mitä lähtisi opiskelemaan.

– Minulle syntyi tunne, että savi voisi olla se minun juttuni.

Janine haki Axxellin keramiikka-artesaanin monimuotokoulutukseen Espooseen, ja heti ensimmäisellä viikolla hän huomasi tehneensä hyvän valinnan.

– Olin ensimmäistä kertaa tyytyväinen töihini. Se oli merkki siitä, että olen oikealla tiellä.

Aika uskaltaa

Muutos merkitsi samalla siirtymistä palkkatyöstä yrittäjäksi. Se tuntui rohkealta askeleelta Janinelle, joka sairastaa kroonista suolistosairautta.

– Kun tulee sairaspäiviä, miten pärjään, hän kysyi itseltään.

Pitkän pohdinnan jälkeen hän päätti, että sairaus ei saa määrittää koko elämää.

– Ei voi tietää, jos ei kokeile – ja tämä tuntui kokeilemisen arvoiselta.

Päätös kannatti. Nyt hän voi niin fyysisesti kuin henkisesti paremmin kuin aikaisemmin. Myös migreeni on helpottanut.

– Pidän lapsista, mutta jatkuva melu taisi laukaista kohtauksia, hän pohtii.

Yhdessä liikekumppaninsa Pian kanssa järjestetyt keramiikkakurssit muodostavat

Sarjassammeloviisalaisistakerromme Oletkoammatinvaihtajista. sinä vaihtanut ammattia ja haluaisit kertoa kokemuksistasi? Ole yhteydessä toimitus@pikkukaupunki.fi

Lovisavin toiminnan ytimen.

– Kursseilla voin myös hyödyntää pedagogisia taitojani.

Janine vetää pajapäiviä myös lapsiryhmille tarhoissa ja kouluissa.

– Silloin saan taas olla kiva tarhatäti, mutta kurssin päätyttyä voin vilkuttaa heipat ja jatkaa omia juttujani, hän naurahtaa.

Näin sen piti mennä

Kun Janine työskentelee omien töidensä parissa, hänet löytää dreijan ääreltä Aleksanterinpihan sydämessä sijaitsevasta valoisasta liiketilasta. Taustalla soi True Crime -podcast.

– Olen luonut ammatin, joka tuntuu niin omalta. Se on tehnyt minusta samalla aikaisempaa itsevarmemman.

TEKSTI LIDA HADDAS KUVA ARTO WIIKARI

Loviisan päivätoimintakeskuksen aulaan kantautuu tuttuja säveliä. Olisiko J.

Karjalaisen tuotantoa? Mä olen mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään…

Musiikki tulee päiväkeskuksen ruokalasta, johon on kokoontunut erityisryhmän musiikkipiiri. Päiväkeskuksen asiakas Seija se siellä soittaa pianoa keskittyneen oloisena.

Loviisan kansalaisopiston musiikkiryhmä päivätoiminnan asiakkaille kokoontuu torstaisin puoleksitoista tunniksi laulamaan ja soittamaan opettajansa Sanni Verkasalon johdolla.

– Meitä on kymmenkunta, mutta joskus tulee enemmänkin väkeä hengailemaan.

Jokainen oppii ja kehittyy omaa tahtiaan

Sanni Verkasalo on musiikkiopetuksen ammattilainen, joka saa ryhmän innostumaan ja osallistumaan.

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT ARTO WIIKARI

Hän ottaa huomioon eritystarpeet ja -toiveet. Saa lähteä lenkille kesken kaiken, jos siltä tuntuu, ja saa esittää toivebiisejä. Tietenkin musiikista voi nauttia vain kuuntelemalla, mutta onhan se ihan toista soittaa ja laulaa itse! Jokainen oppii ja kehittyy omaa tahtiaan.

– Opettaminen on kivaa ja palkitsevaa. Tässä ryhmässä lähdetään nollatasosta, mutta jokainen osallistuu ja nauttii musiikista. Olen iloinen siitä, että erityisryhmien opetus on kehittynyt aiempaan verrattuna. Pelkän yhteislaulun sijasta on soittimetkin

mukana, Sanni Verkasalo iloitsee. Hän käyttää erityisryhmien opetuksessa kuvionuotteja. Se on tärkeä työkalu myös Resonaarin musiikkiopistossa, jossa hän opettaa. Tässä opetusmetodissa nuotti-informaatio osoitetaan konkreettisesti värein ja kuvioin.

– Kuvionuottien avulla voi soittaa tuntematta nuotteja, hän kuvailee.

Musiikki tuo tunteet pintaan

Sitten on aika rokata. Leevi nappaa vaaleanpunaisen kitaran ja Seija on pianon ääres-

sä. Muut lyövät rummuilla tahtia. Sanni neuvoo soittajia rummuttamaan ja löytämään oikean rytmin.

We will, we will… rock you! Tuttu biisi saa ryhmän eläytymään. Guy kokeilee varovasti kädellään kitaran kieliä. Hän hymyilee iloisesti, muttei vielä tartu soittimeen.

– Haluaako joku muu soittaa kitaraa? Peppi? Sari? No, ensi kerralla sitten, Sanni kannustaa.

Sarin asettuessa soittamaan pianoa puolet ryhmästä naputtaa rytmiä bongorummuilla, ja loput heiluttavat rytmikkäästi marakasseja. Niitä tässä ryhmässä sanotaan kilkattimiksi. Se saa Sarin nauramaan makeasti. Häntä naurattaa vielä enemmän, kun Sanni penkoo nuottivihkoaan.

– Taasko sä oot hävittänyt nuotit!

Kaikki ryhmän jäsenet saavat soittimen käsiinsä, ja Juho-Mikko asettuu vuorostaan pianistiksi. Ohjaaja auttaa Cessin käteen marakassin ja muutenkin apua on lähellä. Sitten vedetään yhdessä jo muutaman kerran harjoiteltu kappale. Musiikki ja tunteet kuuluvat yhteen. Täällä saa nauraa, haukotella tai vaikka itkeä, jos niikseen tulee.

– Ohjaajat ovat tärkeä apu, Sanni kiittää. Lopuksi Seija kysyy, onko Arja Korisevan lauluja. Palataan kuitenkin J. Karjalaiseen ja Sankarit-kappaleeseen, joka sujuu jo rutiinilla.

Kulturbärarna

Vårens komedi i regi av humormästaren Adde Malmberg med Dennis Nylund i alla bärande roller.

Förgät mig

En sann historia som inspirerat Milja Sarkola att skriva sin nyaste pjäs. 3.12–28.3 PÅ AMOS-SCENEN

Ronja Rövardotter

Astrid Lindgrens storslagna äventyr med en gnistrande Antonia Atarah i huvudrollen. SISTA CHANSEN 24.4 PÅ STORA SCENEN

reställningen textastillsvenska

”Patrick Henriksen briljerar som Amos” VÄSTRA NYLAND

En nyskriven pjäs om Amos Andersons osannolika och färgstarka liv. SPELAR FRAM TILL 13.5 PÅ STORA SCENEN Esitystekstitetäänsuomek

Amos A

Kaikki näytökset tekstitetään suomeksi – Ronja Rövardotter ja Förgät mig myös englanniksi! Näyttämökielemme on ruotsi, mutta älä anna sen estää sinua. Tekstitys mahdollistaa pääsyn suurempaan ja jännittävämpään teatteritarjontaan Helsingissä. Lisää tekstityksestä svenskateatern.fi/fi/tekstitys

Lovisa Operaförening bjuder in publiken att fira årsskiftet med sin efterlängtade New Year’s Show, som i år har temat filmmusik.

En oförglömlig kväll fylld av glitter, energi och känsla – den perfekta starten på det nya året. En stjärnspäckad ensemble av sångare, dansare och musiker tar publiken med på en resa genom filmhistorien och dess mest älskade melodier. I centrum står dansarna Amandine Doat och Ruu Heikkinen, som för publiken genom olika filmvärldar fyllda av dramatik, rytm och fest. Medverkar gör också kvartetten Loviset-

FILMISK MAGI OCH NYÅRSGLANS I LOVISA!

te samt sångarna Jenny Forsman, Giséla Gren-Nordström, Maria Linde, Tua Lindholm-Blomfelt och Mika Vuojärvi, tillsammans med unga dansare från regionen. Musiken framförs av ett svängigt band lett av Tomas Takolander

Koreografen Beniamino Borghi beskriver New Year’s Show som en älskad tradition som varje år bjuder på nya överraskningar. Det filmiska temat kombinerar hans passion för dans, musik och berättande.

Kostymdesignern Maija Virtanen återvänder för andra året och skapar fantasifulla helheter trots stram budget – något hon ser som en möjlighet att tänka kreativt. Hon lyfter fram teamets starka samarbete som en av showens stora styrkor.

Bakom produktionen står ett erfaret kreativt team med tydlig vision. Ljusdesignen av Aleksi Hakala och Taavi Paananen samt ljudtekniken av Marcus Johansson förstärker stämningen i den charmiga 1950-talsbion Kino Marilyn, en perfekt ram för årets filmtema.

New Year’s Show 2026 bjuder på glädje, musik och scenmagi och gör årets sista kväll till något alldeles extra.

Föreställningar:

30–31.12.2025 kl.17.30 & 20.00 (K18)

Biljetter: 38€ + 2,50€ / 16€ + 1,50€

Biljettförsäljning:kinomarilyn.fi/ tapahtumat/erikoistapahtumat

Mer info: lovisaoperaforening.fi / @lovisaoperaforening

Seurahuoneella tavoitteena on yhteisöllisyys, ei pelkkä kilpa.

Helmikuussa 2026 Loviisassa tapahtuu jotain uutta ja odotettua: kaupungin ensimmäinen 24 tunnin LAN-tapahtuma valtaa Seurahuoneen.

Lovisa LAN 2026 kokoaa yhteen pelaajat, perheet ja pelikulttuurista kiinnostuneet 7.–8.2. klo 16.00 alkaen. Tapahtuma on osa laajempaa Coastlan-projektia, joka yhdistää rannikkoseutujen pelaajat samaan verkkoon – kirjaimellisesti.

– Lovisa LAN on paljon muutakin kuin vain turnauksia. Se on yhteisöllinen kohtaamispaikka, jossa pelaaminen yhdistää ihmisiä yli ikä- ja kuntarajojen, kertoo Loviisan kaupungin kulttuurituottaja Jahkob Tjäder, joka on yksi tapahtuman pääjärjestäjistä.

Tapahtumassa pelataan tuttuja suosikkipelejä kuten CS2, Rocket League, Clash Royale, Minecraft, League of Legends ja Fortnite. Osa turnauksista järjestetään samanaikaisesti muiden rannikkokaupunkien LANien kanssa, ja voittajille on tarjolla palkintoja ja mainetta.

– Totta kai pelataan – ja tosissaan! Mutta tärkeintä on hyvä fiilis ja reilu peli. Haluamme, että jokainen voi tulla mukaan omalla tasollaan, Tjäder painottaa.

Konepaikka vai fiilistely yleisössä?

Oman konepaikan ostamalla osallistuja saa käyttöönsä paikan LAN-salista, jossa voi pelata läpi yön. Lipunmyynti konepaikoille alkaa joulukuun alussa, ja paikkoja on rajoitetusti.

– Mutta mukaan voi tulla ilman lippuakin! Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy yleisölle, ja tarjolla on avoimia pelihuoneita, kuten Switch- ja PS-pelialueet. Myös oheisaktiviteetteja on luvassa, Tjäder kertoo.

Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös vanhemmille suunnattu seminaari, jossa pureudutaan pelaamisen ilmiöihin, mahdollisuuksiin ja huoliin asiantuntevien puhujien johdolla.

Kahvila auki koko yön – ja turvallinen tunnelma

på Socis är gemenskap i fokus – inte bara tävling.

Ifebruari 2026 händer något nytt och efterlängtat i Lovisa: stadens allra första 24-timmars LAN-evenemang tar över Socis. Lovisa LAN 2026 samlar spelare, familjer och alla som är intresserade av spelkultur den 7–8 februari med start kl. 16.00. Evenemanget är en del av det större Coastlan-projektet, som kopplar samman spelare längs Finlands kust – bokstavligen.

– Lovisa LAN är så mycket mer än bara turneringar. Det är en gemensam mötesplats där spelande förenar människor över ålders- och kommungränser,” säger Jahkob Tjäder, kulturproducent i Lovisa stad och en av huvudarrangörerna.

Loviisan ensimmäinen Lovisas första 24 h

LAN

7.–8.2.2026 klo / kl. 16–16

Loviisan Seurahuone / Socis

Konepaikkaliput myynnissä 1.12.2025 alkaen / Biljetter till datorplatser till salu från 1.12.2025

Ilmainen sisäänpääsy yleisölle/ Gratis inträde för publik

Kahvila auki / Café öppet 24 h

Avoimet pelihuoneet ja oheisohjelmaa/ Öppna spelrum och sidoevenemanG

Tapahtumassa toimii kahvila, joka palvelee osallistujia ja vierailijoita vuorokauden ympäri. Lovisa LAN on päihteetön ja turvallinen tapahtuma, ja paikalla on nuorisotyöntekijöitä ja henkilökuntaa koko ajan.

Ikärajaa ei ole, mutta alle 13-vuotiaille suositellaan osallistumista huoltajan kanssa.

Turneringar ordnas i flera populära spel som CS2, Rocket League, Clash Royale, Minecraft, League of Legends och Fortnite. Vissa av tävlingarna spelas samtidigt som i andra kuststäder, och vinnarna får ära och fina priser.

– Självklart spelar vi – och på allvar! Men viktigast är den goda stämningen och fair play. Vi vill att alla ska kunna delta på sin egen nivå, poängterar Tjäder.

Egen datorplats eller med som publik?

Den som köper en egen datorplats får en reserverad plats i LAN-salen och kan spela hela natten. Biljettförsäljningen för datorplatser börjar i början av december, och antalet platser är begränsat.

– Men man kan absolut komma utan biljett också! Det är gratis inträde för publiken, och det finns öppna spelrum som Switch- och PS-områden. Dessutom ordnas olika sidoaktiviteter, säger Tjäder.

I samband med evenemanget hålls även ett seminarium riktat till föräldrar, där sakkunniga talare diskuterar spelandets möjligheter, fenomen och utmaningar.

Nattöppen café och trygg stämning

Under hela evenemanget håller ett café öppet dygnet runt, och Lovisa LAN är ett drogfritt och tryggt evenemang. Ungdomsarbetare och personal finns på plats under hela tiden.

Det finns ingen åldersgräns, men för barn under 13 år rekommenderas deltagande i sällskap av en vårdnadshavare.

TEKSTI LPÄIVI AHVINEN

25.4.2025–8.3.2026

Näyttely Plastic Fantastic käsittelee muovin historiaa, suomalaista muotoilua ja Loviisan seudun roolia uuden materiaalin hyödyntämisessä.

25.4.2025–8.3.2026

Utställningen Plastic Fantastic handlar om plastens historia, finsk plastdesign och hur Lovisanejden tog sig an detta nya material. Loviisan kaupunginmuseo Komendantintalo

Puistokatu 2, 07900 Loviisa

Tänä talvena leikin maailma herää eloon Loviisan kaupunginmuseolla.

I vinter väcks lekens värld till liv på Lovisa stadsmuseum.

Avoinna: ti–su klo 12–16 Lovisa stadsmuseum Kommendantshuset Parkgatan 2, 07900 Lovisa Öppet: tis–sön kl. 12–16

Tullaan tutuiksi!

Kaunis ja koirille turvallinen ympäristö

Uuden loviisalaisen Päivi Someron tunnistaa kahdesta suloisesta pikkukoirasta, joita hän ulkoiluttaa monta kertaa päivässä.

Loviisanlahti kimaltelee talviauringossa tuhansina timantteina, kun Päivi Somero katsoo olohuoneensa ikkunasta ulos. Ikkuna on olohuoneen seinän kokoinen, joten näkymä Kuningattarenrannassa on häkellyttävän kaunis. Edessä näkyy aallonmurtaja ja kaukaisuudessa häämöttävät Valkon siilot.

Tänään talvi näyttää parastaan, kun aurinko valaisee Someron kodin jo aamusta. Vasta illalla aurinko sitten putoaa jonnekin harjun taakse.

Somero muutti Loviisan Kuningattarenrantaan viime vuoden lokakuussa Helsingin ydinkeskustasta Kampista. –– Täällä saan sentään ihailla merimaisemaa. Se oli minulle tärkeintä, kun päätin ostaa Loviisasta tämän asunnon. Meri on joka päivä vähän erilainen.

Talvipakkasilla on kuitenkin mukavaa haaveilla tulevasta keväästä omalla te-

rassilla ja kävelystä kelluvaa Kruununsiltaa pitkin Laivasillan kahviloihin.

Mukana ovat tietenkin pikkuiset chihuahuat Fanni ja Helmi.

– Talvella niillä on talviasut, pukuja on vaikka vuoden joka päivälle.

Kampissa asuessaan Somero oli tottunut viemään Fannia ja Helmiä ulos liikenteen keskelle, kun ei muutakaan vaihtoehtoa ollut. Häntä ahdisti, että pikkuisten nenät olivat ihan autojen pakoputkien tasalla. Eikä ollut luontoakaan, jossa kulkea.

– Usein kannoin Fannin ja Helmin sylissä puistokaistaleelle. Ympärillä oli autoja ja ratikkakiskot kirskuivat.

Itse hän ei kaipaa pääkaupungin huvituksia.

– Onhan Loviisassakin vaikka kuinka paljon kulttuuria!

Äkkimuutto Loviisaan

Somero on tehnyt parikymmentä vuotta uraa finanssialalla. Aiemmin hän on toiminut myös yrittäjänä ja kiinteistönvälittäjänä. Sitten tulivat muutosneuvottelut, ja Somero sekä monet hänen työkavereistaan saivat lopputilin.

– Se oli minulle sokki. Olin ollut todella pitkään finanssialalla, enkä koskaan aiemmin ollut työttömänä. Silloin ajattelin, että yhtä

aluksi tuntui ihan merkilliseltä, että kaupassakin ihmiset tervehtivät.

hyvin voin muuttaa pois Helsingin ydinkeskustasta.

Hän teki sen kuuluisan harppitempun, jossa maksimietäisyydeksi asetetaan 100 kilometriä. Someron ensikäynti Loviisassa johti heti kauppoihin. Merinäkymä lumosi hänet, samoin kirkko ja puistot. Työssään hän oli tottunut tekemään pitkiä ja harkittuja analyysejä ja päätöksiä. Nyt päätös syntyi spontaanisti, mikä vähän yllätti hänet itsensäkin.

– Luotin kuitenkin siihen, että asuntoni Kampin arvotalossa menisi nopeasti kaupaksi. Niin kävikin, ja pääsin muuttamaan Loviisaan. Ystävät sanoivat, että kahdessa kuukaudessa olisin jo tullut takaisin Helsinkiin, olinhan asunut siellä koko ikäni.

Ei, hän ei aio muuttaa pois Loviisasta. Kaunis ja koirille turvallinen ympäristö, sekä rauhallinen äänimaailma sopivat hänelle hyvin.

– Kaiken lisäksi täällä on todella ystävällisiä ihmisiä. Aluksi tuntui ihan merkilliseltä, että kaupassakin ihmiset tervehtivät. Ei sellaista ollut Kampissa.

On kuitenkin jotain, mitä hän toivoisi vielä elämältä Loviisassa.

– Haluaisin tehdä töitä – mitä tahansa, sillä vielä on jonkin verran vuosia eläkeikään.

• Maalit

• Tapetit

• Lattiat

• Listat, paneelit ja levyt

• Laatat

Ditt team av experter är alltid redo att hjälpa till!

• Kiinnitysaineet ja liimat

• Kylpyhuone- ja keittiökalusteet

• Työvälineet ja sähkötyökalut Loviisa

Aukioloajat

Ark. 8–17, la 9–14 | 019 531 487 Porvoonkatu 1, 07900 Loviisa varisilmaloviisa.fi |

Timo

Jonas Ina

Martti

Anneli

Frida

Joulun toivotut lahjat & koristeet

Fnug Neule lampaanvillaa 119,- (149,-)

Tyynynpäälliset 39,90

Pitkät villasukat 25,-

Eli kynttelikkö punainen 89,-

Kurkista valikoima myös verkkokaupasta

Joulusukka 30,-

Porvoon myymälä – Mannerheiminkatu 1

Avoinna: ma-pe 11-18, la 11-16

Puh. 044 7764721

Kuusenkoristeet alk. 6,90

Cimmie Neule merinovillaa 99,- (139,-)

Loviisan myymälä – Aleksanterinkatu 3

Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-14 Puh. 044 7022245

Mallows makeiset 2,-

S-posti: info@lsoykoti.fi Somessa: @lsoykoti www.lsoykoti.fi

Voihan

RÄÄTIKÄS!

Käsi ylös, jos innostut kuullessasi sanan lanttu. Jokunen käsi varmasti nousee, mutta yhtä moni jäänee alas.

Htyy sujuvasti lanttulaati kon ohi suoraan kinkkuun tai kalkkunaan. Joka ta pauksessa joulun on se aika, jolloin lant tu rynnii kauppoihin eri muodoissa.

Kovapäinen lanttu lait taa veitset koetukselle. Jos valitsee sosepötkylän, välttää hankalan kuorimi sen ja pilkkomisen. Lanttua voi tosin pehmittää keittämäl lä kokonaisena tai mikrossa ku vun alla.

Vaikka lanttua on viljelty Pohjolassa vuosisatoja, suomalainen syö sitä enää vain kilon vuodessa. Enemmän kannattaisi syödä, sillä sen terveellisyyttä ei voi vähätellä. Lanttua on kutsuttu jopa Pohjolan appelsiiniksi, koska siinä on C-vitamiinia lähes yhtä paljon kuin appelsiinissa. Lisäksi lantussa on muun muassa karotenoideja ja folaattia sekä kivennäisaineista kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia.

siis keittoihin, laatikoihin, tarjoa raasteena ja sipseinä. Saat kuituja kaupan päälliseksi.

Leikkaako lanttu? Oletko vähän tyhmä?

Mitä lanttu-parka on tehnyt saadakseen tällaisen maineen?

Lanttu sopii moniin ruokiin, ja sen maku makeutuu kypsennettäessä. Laita lanttua

Alun perin lanttu-sana tulee ruotsin kielen tainta tarkoittavasta sanasta planta. Suomen kielessä tämä on kääntynyt vähättelevään planttu-sanaan.

Hyvin säilyvät, sokeri- ja C-vitamiinipitoiset lantut pelastivat ihmishenkiä ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa, kuten myös pula-ajan Suomessa. Ehkä näiden kokemusten jälkeen ihmiset ovat mieluusti valinneet ruokapöytäänsä muuta kuin lanttua, mikä on tietenkin sinänsä harmi.

Ota siis sinäkin lanttu kauniiseen käteen, ja nauti sen mittavista terveysvaikutuksista. Lanttu sopii myös laihduttajille, sillä 100 grammaa sisältää vain 25 kilokaloria. Nostetaan lanttu sen ansaitsemaan kunniaan!

Mitä tuokin maisterinplanttu oikein yrittää? Pojan-plantut siinä tohottavat. Keltanokka, märkäkorva, noviisi eli planttu. Mitä lanttu-parka on tehnyt saadakseen tällaisen

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA ARTO WIIKARI

TEKNIIKKA , ROHKEUS JA PAINOVOIMA KOHTAAVAT

Isabella Norra muutti perheineen

Lapinjärveltä Loviisan Rantatielle viisi vuotta sitten. Lumilautailun hän oppi jo leikki-iässä äitinsä opastuksella. Kymmenvuotiaana hän seurasi vierestä, kun pikkuserkut harjoittelivat Helsingin Lumilautailijoiden seurassa.

– Se näytti siistiltä, ja minä halusin mukaan, hän muistelee.

Äiti Heidi Norra ei heti lämmennyt Isabellan tavoitteellisen harjoittelun aloittamiselle, pitkien välimatkojen takia. Muutos tapahtui pari vuotta sitten, kun hän näki Isabellan laudan päällä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.

– Hän lautaili kuin olisi tehnyt sitä koko ikänsä. Se avasi silmäni, äiti kuvailee.

Neljätoistavuotias

Isabella Norra kilpailee lumilautailussa, jossa yhdistyvät tekniikka, rohkeus ja luova ilmaisu. Temput tehdään hyppyreissä ja parkkielementeissä, ja suorituksia arvioidaan puhtauden ja kokonaisilmeen perusteella.

”Parasta on se, kun saa tehdä jotain joka on näin siistiä.”

Muutama puhelinsoitto riitti, ja niin Isabella otettiin mukaan seuran treeneihin.

Harrastajasta kilpaurheilijaksi

Viime keväänä kova työ alkoi kantaa hedelmää, kun Isabella nousi ensimmäistä kertaa lumilautailun Suomi Cupin palkintopallille. Hän voitti oman ikäluokkansa Big Airissa ja sijoittui kolmanneksi Slopestylessä.

– Ensimmäinen voitto tuntui tosi hyvältä, hän iloitsee.

Tämän kauden alkaessa Isabella siirtyi kilparyhmästä kokonaan uuteen, tavoitteellisesti harjoittelevien lautailijoiden valmennusryhmään.

Fysiikkaharjoittelu kuuluu lumilautailijan arkeen ympäri vuoden, ja jo syyskuussa Isabella harjoitteli hyppyjä landing bag -treeneissä Ruotsin Kläppenissä. Kun etelään on saatu lunta, treenit pidetään Talmassa kolmesta neljään kertaa viikossa.

Lumilautailijan parhaat hetket ovat ilmassa – kun tekniikka, rohkeus ja painovoima kohtaavat. Kilpailutilanteet ovat kuitenkin jännittäviä, sillä arvostelulaji ei anna virheistä armoa.

– Yksi pieni kaatuminen voi pilata muuten onnistuneen laskun. Myös sää voi vaikuttaa paljon, Isabella tietää.

Äiti myöntää, että hyppyjä on joskus vaikea katsoa. Isabella ei itse kuitenkaan mieti loukkaantumisia.

– Tietty pelottomuus taitaa olla edellytys tämän lajin kilpailijalle.

Yhdessä enemmän

Helsingin Lumilautailijoiden seuran lämmin ja kannustava ilmapiiri on tehnyt vaikutuksen Isabellaan. Hän on ystävystynyt kanssakilpailijoidensa kanssa, ja niin treeneissä kuin kisoissa iloitaan toisten onnistumisista.

– Epäonnistuminen ei tunnu niin pahalta, kun pystyy iloitsemaan kavereiden menestyksestä, hän sanoo.

Päävalmentajana toimii olympiamitalisti Peetu Piironen, ja muutkin valmentajat ovat lajin huippuedustajia. Suuri osaa kaudesta kuluu niin seuran kuin liiton leireillä pohjoisessa. Lisäksi ovat olympiakomitean yläkoululeirit.

– Leirit ovat intensiivisiä, mutta juuri niistä minulla on parhaat muistot, Isabella sanoo. Perhe on tyytyväinen Generalshagenin ja Lovisavikenin koulujen tarjoamaan joustavuuteen.

– Koulut ovat tulleet hyvin vastaan ja tukeneet Isaa, äiti Heidi kertoo.

Isabellan tämän talven päätavoite on World Rookie Tourin karsinta Iso-Syötteellä, josta kolme parasta saa paikan finaaliin Itävaltaan. Lisäksi kauteen kuuluu Ruotsissa järjestettäviä kansainvälisesti pisteytettäviä kilpailuja.

Kasvavat matkakulut tuovat tarpeen uusille sponsoreille. Isabella on käynyt itse esittäytymässä yrityksille, ja mukana ovat jo Syke Liikuntakeskukset, Teampac ja EV Assistance.

– Toivoisin vielä muutamia loviisalaisia sponsoreita. Teen mielelläni yhteistyötä kotiseutuni yritysten kanssa, hän kertoo. Vastineeksi Isabella tarjoaa näkyvyyttä kilpailuissa ja sosiaalisessa mediassa, missä hän jakaa arkea ja tuo lajia esiin nuorille.

Koripallohokin syksyllä alkanut 40. pelikausi on päässyt hyvään vauhtiin, ja koripallon ystävien iloksi myös miesten korissarja jatkuu Loviisassa.

40 v. KORIPALLOHOKKI

Lähes neljä vuotta koronaepidemian takia taukoa viettänyt aikuisten koristoiminta jatkuu V-divisioonassa. Joukkueen ikäpresidentti on pelaaja–valmentaja Arto Myötyri, 63 v. Joukkueen kapteenina toimii Roni Koho, 32 v. Nuorimmat palaajat ovat Gregor Laanemägi, 17 v., ja Toivo Keinänen, 16 v. Muita pelaajia ovat Olli Ilves, Hargo Laanemägi, Tim Lundqvist, Antti Polojärvi, Markku Reinivuo ja Mauri Stenberg

Hokki Basket edustusjoukkue 2025, V-divisioona. Kuvassa vasemmalta Gregor Laanemägi, Mauri Stenberg, Tim Lundqvist, Antti Polojärvi, Toivo Keinänen, Roni Koho, pelaaja–valmentaja Arto Myötyri, Hargo Laanemägi ja Juho Kokko. Kuvasta puuttuvat Olli Ilves, Markku Reinivuo.

TEKSTI SEPPO IISALO

15-vuotiaiden poikien joukkueessa pelaavat Johannes Fournistakis (takana vasemmalla), Leo Somersuo, Rasmus Nylund, Reidar Skräddars, Lucas Weckman, valmentaja Arto Myötyri, Oliver Volanen, Mikael Laakso, Akseli Leppänen. Edessä Melvin Salminen ja Leo Bojers. Kuvasta puuttuu Figaro Kutchinski.

Ruotsinpyhtäältä se alkoi

Loviisan seudulla koristoiminta alkoi 65 vuotta sitten, kun Ruotsinpyhtään Hokki perustettiin vuonna 1960. Se teki koripallon pioneerityötä Loviisan seudulla noin 25 vuoden ajan.

Koripallohokki perustettiin jatkamaan Ruotsinpyhtään Hokin koristoimintaa vuonna 1985. Sen joukkueet ovat pelanneet Kymenlaakson piirin ja Kaakkoisen alueen sarjoissa, ja sittemmin myös eteläisen alueen sarjoissa.

Alkaneelle 40. kaudelle mies-

ten joukkueen sarjatasoksi valikoitui V-divisioona.

Kotiottelut pelataan perjantaisin 20.15 Loviisan liikuntahallilla.

Sarja on hyvätasoinen, ja mukana on monta Helsingin seudun aktiivista korisseuraa. Myös Hokki on koonnut joukkueen, jossa on sekä kokemusta että nuoria seuran junioreita.

Nuorten joukkueiden sarjoissa pelaavat 15 v. pojat ja 13 v. tytöt. Lisäksi toimintaa on mikro- ja naperoikäisille. Mukaan mahtuvat kaikenikäiset pelaajat!

www.hokkibasket.fi

040 841 7110, matti.koskinen@hokkibasket.fi

Hokin 13-vuotiaat tytöt vasemmalta: Valmentaja Ninni Nissinen, Ella Fabritius, Matilda Nygård, Helmi Bojers, Pinja Abrahamsson, Ina Henriksson ja Valmentaja/joukkueenjohtaja Susanne Salminen. Edessä vasemmalta Eva Lindberg, Vera Salminen, Elin Henriksson, Isla Helling, Ronya Kauhanen. Kuvasta puuttuu Noomi Nordström.

JIPPII, VIHDOIN!

Nyt avantouimareiden kelpaa, kun tuuli ei pureudu ihon läpi eivätkä varpaat jäädy, kun Plagenin uimarannan laiturille on talven ajaksi asennettu uimakoppi ja uudet lämmitetyt portaat.

Kiitos kuuluu Loviisan kaupungille ja Rakennuspalvelu Bombergille, joka on vastannut töistä. Hienoa sekin, että laiturin uimakoppi on mukailtu Plagenin uimarannan muiden koppien hengessä.

Tesjoen koulu

120 vuotta

Tesjoen koulu täytti 120 vuotta syyskuussa. Merkkipäivän kunniaksi vanhempainyhdistys kutsuu entiset oppilaat tapaamaan toisiaan helmikuun alussa.

Järjestämme päiväiltamat vanhempainyhdistyksen voimin, ja mukana on myös kyläyhdistys sekä entisiä oppilaita ja työntekijöitä. Samalla keräämme varoja lasten hyväksi, kertoo kyläkoulujen puolesta liputtava Erja Noroviita

Noroviita työskenteli koulussa lähes 20 vuoden ajan. – Sieluni sykkii kyläkouluille. Näen ne todella tärkeinä, sillä ne luovat vahvan pohjan identiteetille ja yhteisöllisyydelle sekä kylän elinvoimalle ja tulevaisuudelle.

Päiväiltamat pidetään lauantaina 7. helmikuuta. Tapahtumassa muistellaan menneitä ja tavataan vanhoja koulukavereita. Järjestäjät toivovat, että Tesjoen kyläkoulun kasvatit kokoaisivat vanhat luokkatoverit sankoin joukoin yhteen ja saapuisivat mukaan karkeloihin.

Ideoita? Haluatko osallistua?

Ota yhteyttä: erja.noroviita@gmail.com

13.12. klo 10–17 14.12. klo 10–15

Astu tunnelmalliseen tupaan ja anna joulun tuoksujen, valojen ja musiikin täyttää aistisi. Loviisan joulukodeissa vietetään tänä vuonna juhlaa, sillä peräti 19 kotia avaa ovensa ja jakaa joulumielen kävijöilleen.

Stig in i en stämningsfull stuga och låt julens dofter, ljus och musik fylla dina sinnen. I år firas det i Lovisa julhem, då hela 19 hem öppnar sina dörrar och delar julglädjen med sina besökare.

10. Vanha makkaratehdas

Pohjoinen Tullitie 23

Vanhan makkaratehtaan puitteet toimivat upeana taustana ja edesauttavat luomaan ainutlaatuisen joulutunnelman taiteellisessa kodissa.

Miljön i den gamla korvfabriken fungerar som en underbar scenografi och bidrar till att skapa en unik julstämning i ett konstnärligt hem.

lwt.fi/wanhojen-talojen-joulu

Liput 10 €:

1. Sjövalla

Varvintie 14, 07900 Loviisa

Köpbackassa, Loviisanlahden rannalla sijaitseva Sjövalla on vanha luotsiperheen talo, joka on jouluksi somistettu koristein ja kukkasin. Musiikki kuuluu vahvasti perheen jouluun ja saatat jopa saada tilaisuuden nauttia elävästä musiikista vierailusi aikana.

Vid Lovisaviken i Köpbacka ligger Sjövalla – ett gammalt lotshem som till jul dekoreras med juldekorationer och blommor. Musik är en viktig del av familjens jul och ni kan till och med få chansen att njuta av levande musik under ert besök.

3. Pitkänpöydäntalo

Mariankatu 7

Pitkänpöydäntalo avaa jälleen ovensa. Kaisa Korpelan keramiikkatyöt ja paperisavilyhdyt ihastuttavat kävijöitä vuodesta toiseen. Pitkänpöydäntalon nostalginen joulutunnelma koostuu tarkoin harkituista yksityiskohdista ja glögin tuoksu kruunaa elämyksen.

Pitkänpöydäntalo öppnar sina dörrar igen. Kaisa Korpelas unika keramikverk och populära lyktor i papperslera förtjusar besökarna varje år. Den nostalgiska julstämningen i Pitkänpöydäntalo skapas av en mångfald av noga utvägda detaljer och doften av glögg.

2. Vackerbacka

Puutarhakatu 34 AB

Vackerbackassa joulu on sekoitus suomalaista perinnettä ja eteläistä eleganssia. Kuusi kimmeltää Eiffeltorni-koristeissa ja pastellisissa macarons-leivoksissa, ja pöydällä tuoksuu appelsiinikakku ja perinteinen glögi. Tunnelma on lämmin, kodikas ja lempeästi eurooppalainen.

På Vackerbacka är julen en blandning av finsk tradition och söderns elegans. Granen glittrar av Eiffeltornsdekorationer och pastellfärgade macarons, på bordet doftar apelsinkaka och traditionell glögg. Atmosfären är varm, mysig och mild europeisk.

4. Auringon puolella

Mariankatu 2B

Mariankadulla alakaupungin sydämessä sijaitsee koti, jonka ovesta sisään astuessa on aika rauhan. Inga Peunan ja Risto Rannan koti huokuu tarinallisuutta, lämpöä ja vanhan talon tuntua. Jouluinen keittiö ja tilpehöörit kammarissa. Tervetuloa kurkistamaan!

På Mariegatan mitt i hjärtat av nedre stan finns ett hem som när man kliver in känns fridfullt. Inga Peunas och Risto Rantas hem utstrålar historia, värme och känslan av ett gammalt hus. Ett julkök och juldekorationer i kammaren. Välkommen att ta en titt!

6. Villa Degerby

Degerbynkatu 6

Keltainen talo Degerbynkadun varrella on koristeltu monin valoin. Yläkerran kauniiseen hormistoon asetellut kynttilät ja kranssit luovat erityisen ja rauhaisan joulutunnelman. Puutarhasta löytyvä elämyksellinen Tonttupolku salaisuuksineen kutsuu!

Det gula huset vid Degerbygatan är dekorerat med många ljus. Ljusen och kransarna, som arrangerats i den vackra murstocken på övervåningen, skapar en alldeles speciell och fridfull julstämning. Den upplevelserika Tomtestigen i trädgården, med sina hemligheter, bjuder in!

5. Villa Aaltonen

Pitkäkuja 12

Villa Aaltonen aukaisee jälleen ovensa joulukotina pitkän tauon jälkeen. Täällä joulutunnelmaa luodaan tuoksujen, musiikin, kynttilöiden ja kukkien avulla. Pihapiirissä on avoinna myös maineikas glögikellari.

Villa Aaltonen öppnar återigen sina dörrar som julhem efter ett långt uppehåll. Här skapas julstämning med hjälp av dofter, musik, ljus och blommor. Den berömda glöggkällaren är också öppen på gården.

7. Kuninkaanlampi

Kuhlefeltinkatu 8

Jo 20 vuoden ajan Kuninkaanlampi on avannut ovensa vieraille jouluna. Vierailijoita odottaa todellinen satumaailma. Juhlavasti koristeltu luminen puutarha, taianomainen kauppa, joka on täynnä joululahjoja ja lämmin talo, joka on täynnä kahvin, glögin ja mausteisten joululeivonnaisten tuoksuja. Tervetuloa

Kuninkaanlammen jouluun!

I20 års tid har Kuninkaanlampi öppnat sina dörrar för gäster under julen. En riktig sagovärld väntar besökarna. En festligt dekorerad snötäckt trädgård, en magisk butik full av julklappar och ett varmt hus fyllt med dofter av kaffe, glögg och kryddiga julbakverk. Välkommen till Kuninkaanlampis jul!

9. Lilla Ljuva

Oltermanninkatu 8

Lilla Ljuva avaa ovensa jouluvieraille monen vuoden tauon jälkeen. Pienessä punaisessa talossa sinua odottaa runsas, värikäs, perinteinen ja lämmin joulutunnelma. Täällä asustaa aito jouluttaja!

Lilla Ljuva öppnar sina dörrar för julgäster efter många års uppehåll. En rik, färgglad, traditionell och varm julstämning väntar dig i det lilla röda huset. Här bor en äkta julentusiast!

8. Kotisatama

Jokikatu 4

Kotisataman joulu on kahden maan perinteistä koostuva iloinen sekamelska. Englannista tuodut herkut sekä paukkukarkit koristavat joulupöydän perin suomalaisessa 1700-luvun hirsitalossa. Kotisataman joulukuusi, takkatuli ja lämmin tunnelma toivottavat vierailijat sydämellisesti tervetulleeksi.

Julen på Kotisatama är en glädjefylld blandning av traditioner från två länder. Delikatesser och smällkarameller importerade från England dekorerar julbordet i ett traditionellt finskt timmerhus från 1700-talet. Kotisatamas julgran, den öppna spisen samt varma stämning välkomnar besökarna.

11. Villa Armas

Kaivokatu 9

Villa Armaksen joulu alkaa jo portilta, jota koristavat itsetehdyt havukranssit. Tunnelmaa tuovat runsas koristelu ja jouluvalot. Valoketjut ja himmelit valaisevat pihaa. Kuusi koristellaan perinteisin vanhoin koristein.

Julen på Villa Armas börjar redan vid grinden, som är dekorerad med hemgjorda tallkransar. Stämningen skapas av rikliga dekorationer och julbelysning. Ljusslingor och himmelen lyser upp gården. Granen är dekorerad med traditionella, gamla dekorationer.

13. Kauppiaantalo

Paavalinkyläntie 671, 07870 Loviisa

Kauppiaantalossa joulu hiipii sisään jo marraskuun alkupuolella kuin se ei malttaisi odottaa. Järviset ovat jouluihmisiä henkeen ja vereen. Vintage on pariskunnan sydäntä lähellä ja kodissa mennyt ja nykyinen sulautuvat yhteen lämpimäksi joulutunnelmaksi.

Iköpmanshuset smyger julen sig in redan i början av november som om den inte kunde bärga sig. Paret Järvinen är julmänniskor ut i fingerspetsarna. Vintage ligger paret varmt om hjärtat och i hemmet smälter det förflutna och nuet samman till en varm julstämning.

12. Villa Elma

Pernajankatu 8

Sisätilan kymmenmetrinen kaide on koristeltu ja kaksi kaakeliuunia luovat lämpöä taloon. Esillä on vanhoista kirjoista tehtyjä joulukoristeita, ja enkeleitä voit päästä lauantaina askartelemaan Tiina-tontun johdolla. Joululaulajakin voit osua kuulemaan!

Ett 10 meter dekorerat räcke och två värmande kakelugnar välkomnar besökare till Villa Elma. I huset finns juldekorationer gjorda av gamla böcker och man får även pyssla änglar själv, under ledning av tomten Tiina. Ibland spelas även julsånger live.

14. Villa Voima-Vahtila

Malmgård 75, 07720 Loviisa

Malmgårdissa joulu levittäytyy Millan & Markun kodista, vanhasta siirretystä luhtiaitasta, ympäri satumaista pihamaata. Rakenteilla olevassa päätalossa joulua pääsee juhlistamaan taivaskattoisessa lumituvassa joulukuusen ympärillä tanssien tai luistellen – riippuen siitä, mitä kodin luovat tontut milloinkin ovat keksineet.

I Malmgård sprider sig julen från Millas & Markkus hem, från ett gammalt spannmålsmagasin, runt en sagolik innergård. I huvudhuset, som är under uppbyggnad, kan man fira jul i en snöhydda med himmelstak, dansa eller åka skridskor runt julgranen – beroende på vad tomtarna har hittat på.

16. Villa Grundvik

Lappomjärventie 317, Loviisa

110-vuotias talo lahden poukamassa kätkee sisäänsä jos jonkinlaista joulukoristetta. Kynttilänvalossa ja tulen loimutessa takassa on ihana rauhoittua joulun viettoon.

D et 110 år gamla huset invid viken är rikligt smyckat inför jul. I skenet av de levande ljusen och elden från en sprakande brasa är det skönt att njuta av den lugna julstämningen.

15. Skoltomten

Fredriksbergintie 17, 07740 Vanhakylä

Skoltomtenin kodissa, joka rakennettiin vuonna 1914 kyläkouluksi, vietetään perinteistä vanhanajan joulua perheen ja lemmikkien ympäröimänä. Joulun kohokohtiin kuuluu joulusauna puulämmitteisessä pihasaunassa sekä perinteisten jouluherkkujen nauttiminen. Kodin lämmin ja historiallinen tunnelma luo yhdessäolon ja ilon juhlan kaikille.

I hemmet Skoltomten, byggt 1914 som en byskola, firas en traditionell gammaldags jul med familj och husdjur. Höjdpunkter under högtiden är julbastu i den vedeldade gårdsbastun samt att njuta av traditionella juldelikatesser. Hemmets varma och historiska stämning skapar en fest av gemenskap och glädje för alla.

17. Söderstrandin tila

Markkinamäentie 436, 07960 Ahvenkoski

Joulukuu tuo kirkkaine tähtitaivaineen hetkeksi valon keskelle meren rannan talvista hämärää. Luonnon rauha ja lempeä jouluinen tunnelma on koettavissa Ahvenkosken Söderstrandin tilalla kaikin aistein: tuoksuja, makuja, kauniita valoja ja koristeita.

December bjuder på en stund av ljus mitt i vintermörkret vid havet, en klar stjärnhimmel och naturens frid. Den milda julstämningen kan upplevas med alla sinnen: dofter, smaker, vackra ljus och dekorationer.

19. Rautaparta

Myllärintie 3, 07970 Ruotsinpyhtää

Joen rannalla ruukkimaiseman syleilyssä seisoo jyhkeä hirsitalo Rautaparta. Siellä sinut toivottaa tervetulleeksi jouluherkkujen ja glögin tuoksu. Rautaparrassa vaalitaan perinteistä joulua, jossa kiireettömyys ja aito tunnelma ovat pääosassa.

På åstranden, i brukslandskapets famn, står det bastanta timmerhuset Rautaparta. Där välkomnas du av doften från juldelikatesser och glögg. I Rautaparta värnar man om den traditionella julen, där lugn och ro samt en genuin stämning spelar huvudrollen.

18. Torppa Puutarhassa

Elimäentie 74, 07960 Ahvenkoski

V uonna 1880 rakennettu pieni torppa uinuu kauniin, jo talvilevolle asettuneen puutarhan sylissä. Tunnelma torpassa on rauhallinen ja lämmin.

D et lilla torpet som byggdes år 1880 vaggas sakta i famnen av den vackra trädgården i vinterskrud. Stämningen i torpet är rofylld och varm.

SEURANTALOT Kylien sykkivät sydämet

Seurantaloissa on tanssittu, kokoustettu, katsottu näytelmiä ja keitetty puuroa jo yli sadan vuoden ajan. Loviisan seudulla seurantaloja on poikkeuksellisen paljon –lukuisten pienten kylien ja vahvan ruotsinkielisen yhdistystoiminnan ansiosta.

Seurantaloja rakennettiin erityisesti 1900-luvun alkupuolella, kun kansansivistys, nuorisoseura-, raittius- ja kotiseutu- ja työväenyhdistykset alkoivat järjestäytyä.

Vaikka perinteinen kylätoiminta on muuttunut, monissa kylätaloissa jär-

Bygdegården

Vuonna 1933 rakennettu Bygdegården, sijaitsee vartin ajomatkan päässä Loviisan keskustasta. Hommansby Undomsförening -seuran omistama talo erottuu maisemasta majesteettisella ulkomuodollaan ja perinteisellä vaaleankeltaisella värillään.

Rakennuksesta löytyy kaikki, mitä kunnon kylätalolta voi odottaa: juhlasali, näyttämö, kokoushuone ja keittiö. Juhlasaliin mahtuu yli kaksisataa vierasta.

Täällä järjestetään kansalaisopiston kursseja, liikuntaryhmien toimintaa, juhlia ja lastentapahtumia. Yhdistyksen jäsenet voivat käyttää tiloja vapaasti silloin, kun muita varauksia ei ole.

jestetään edelleen juhlia ja muuta toimintaa. Tilat on varusteltu keittiöillä ja juhlasaleilla, joten ne sopivat hyvin syntymäpäiväjuhliin, häihin ja kokouksiin sekä kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin.

Loviisan seudulla monien talojen omistava seura kuuluu Östra Nylands Ungdomsförbund -kattojärjestöön, joka yhdistää alueen nuorisoseuroja.

Ja mikä parasta, Bygdegården pysyy lämmitettynä koko talven.

– Lämmitys nostaa kustannuksia, mutta se takaa ympärivuotisen toiminnan jäsenillemme, seuran puheenjohtaja Mia Wigren kertoo.

Seura tekee yhteistyötä Bygdegårdens Hopp -liikuntaseuran kanssa, joka omistaa talon yhteydessä sijaitsevan urheilukentän ja kaukalon. Metsästysseura puolestaan tarjoaa tarvittaessa käyttöön lisätiloja ja kylmävarastoja.

Wigren toivoo, että yhä useampi huomaisi talon tarjoamat mahdollisuudet.

– Täällä voi järjestää monenlaista toimintaa, enemmän kuin moni tietääkään, hän sanoo.

– Kannattaa rohkeasti kysyä!

TEKSTI LIDA HADDAS KUVAT SANNA NYLÉN

Byahemmet

Gammelbyssä 170-tien varrella sijaitsee Byahemmet, jonka Hembydens Vänner i Nordvästra Pernå rakensi vuonna 1932. Yhdistys perustettiin jo 1898.

Talo sai valtiolta suurimman seurantaloille tarkoitetun yksittäisen avustuksen vuonna 2022. Sillä uusittiin peltikattoa sekä maalattiin ja korjautettiin julkisivua.

– Haimme avustusta juuri oikeaan aikaan, ennen leikkauksia, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Jeanette Ek-Gustavsson

Talon hirsiseinät ovat hyvässä kunnossa. Ne luovat juhlasaliin ainutlaatuisen tunnelman.

– Hirsiseinät ovat talon sydän. Moni valitsee tilan juhlapaikaksi niiden takia. Hyväkuntoinen lava mahdollistaa niin konsertit kuin näytökset, ja salissa on hyvä akustiikka.

Löydä oma juhlapaikka

Loviisan seurantalot

Bygdegården

Paavalinkyläntie 679

07870 Skinnarby

Furuborg

Lapinjärventie 492

07945 Kuggom

Liljendalgården

Herrgårdsvägen 16

07880 Liljendal

Loviisan

Työväentalo

Pernajankatu 4

07900 Loviisa

Pilvilinna

Tapiolantie 27 07890

Mickelspiltom

Ljungåsa

Kabbölentie 838 07750 Isnäs

Solbacka

Edöntie 138 07750 Isnäs

TESJOKIRUOTSINPYHTÄÄ

Ringborg

Ringborg on vuonna 1929 valmistunut kaunis rakennus Granholmsfjärdenin rannassa. Se on Skärgårdens Vänner i Strömfors -seuran omistama ja ylläpitämä.

Tämä merenrannalla sijaitseva helmi on erityisen tunnettu saaristohenkisistä kesätoreista.

Ringborgissa vietetään kesäisin myös häitä, muita juhlia ja lakkiaisia. Laituriin mahtuu jopa kahdeksan venettä, ja se on samalla upea kuvauspaikka.

Talo lämmitetään talvisin, joten täällä voi järjestää myös pikkujoulu- ja puurojuhlia. Hyvät puitteet juhliin kuin juhliin, merimaisemalla!

Sandudd

Sandö

PERNAJAKOSKENKYLÄ

Brinkåsa

Brinkåsantie 3

07720 Malmgård

Byahemmet

Byahemintie 16

07740 Pernajan

Vanhakylä

Höganås

Höganåsintie 25

07930 Pernaja

Svenskborg

Sarvilahdentie 161, 07900 Loviisa

ISNÄS

Gillehemmet

Kabbölentie 1172

07750 Isnäs

Ljungars

Sarvisalontie 1164

07780 Härkäpää

Enegård

Enegårdinkuja 9 07980 Kuninkaankylä

Ringborg

Strömfors

Ringborgintie 26 07900 Loviisa

Ruotsinkylän

Maamiesseurantalo

Elimäentie 1520 07990 Ruotsinkylä

Strömforsin

Työväentalo Forsellesintie 2 07970 Ruotsinpyhtää

Tessjö-Åsgård-Kulla ungdomsförening

Kullantie 380 07955 Tesjoki

Viiri-talo

Elimäentie 1284 07980 Kuninkaankylä

PRO BONO C

Sosiaalisen muotoilun projekteja yhdistää saavutettavuus.

Saavutettavuus voi koskea tuotteita tai palveluita. Sen vaikutukset voivat olla aluksi hyvin paikallisia, mutta vähitellen ne voivat laajentua isoksikin.

reative Peak, joka julkaisee tätä lehteä on myös monen projektin takana. Olemme panneet alulle useita sosiaalisen muotoilun projekteja paikallisesti, koska olemme halunneet vaikuttaa myönteisellä tavalla elinympäristöömme. Osa on ollut tilaustöitä, osa omia töitämme. Mutta olemme tehneet myös ihan Pro Bono -yhteishyödyllisiä projekteja.

Avoinna öppet on projekti, joka on tarjonnut osallistavaa toimintaa käsityöpajoista taidenäyttelyihin. Pajoja on pidetty vuodesta 2012 lähtien aina vuodenvaihteen aikoihin.

Alussa toimimme kaupungin tyhjissä liikehuoneistoissa, mutta sittemmin jalkautimme muotoilutyöpajat kouluihin, jotta yhä useampi lapsi ja nuori pääsi osallistumaan taidetoimintaan. Jokaiselle vuodelle olemme onnistuneet hankkimaan rahoittajan.

Meribottles-juomapulloista

tuli aikanaan hitti, ympäristöystävällinen vaihtoehto muovipulloille. Niiden tuotosta menee aina yksi euro vesistöjen suojeluun. Kestopullojen kuosit olivat kuitenkin mielestämme vähän tylsiä, vaikka itse tuote on erinomainen. Niinpä suunnittelimme Meribottlesille ilmaiseksi Happy-kuosin, joka on edelleen valikoimassa.

Pecha Kucha -illat levisivät maailmalla vuonna 2003, ja huhu niistä kantau-

tui myös meidän korviimme. Ei muuta kuin postia Tokioon ja kättä päälle sopimus! Tuolloin vasta alle 200 kaupunkia eri puolilla maailmaa oli mukana, Loviisa yhtenä ensimmäisistä. Nyt määrä on noussut jo yli 1300:een.

Viimeisin järjestämämme Pecha Kucha -tilaisuus pidettiin vuonna 2020, ja se veti Marilynin elokuvateatterin salin täyteen. Olimme järjestäneet sitä ennen lukuisia Pecha Kucha -iltoja, ja kaikki olivat onnistuneet erinomaisesti. Tilaisuudet olivat ilmaisia. Kiitos myös yhteistyökumppanillemme Kino Marilynille.

Eräänä vuonna huomasimme, että Kuningattarenkadulla oli luvattoman paljon tyhjiä liikehuoneistoja. Niinpä kuratoimme Galleria Katu -näyttelyn. Maamme yksitoista eturivin nykytaiteilijaa – ja kas, he asuvat kaikki Loviisassa – ripustivat työnsä esille näyteikkunoihin.

Katu oli täynnä taidetta kuukauden ajan, ja ohikulkijat altistuivat melkein huomaamatta taiteelle.

Piparkakkupaja oli lapsille suunnattu iloinen taidetapahtuma, jossa taiteilijat koristelivat lasten kanssa mitä mielikuvituksellisimpia piparkakkuja. Muotteja oli kaikenlaisia perinteisestä joulutähdestä tiikeriin ja palmuun – ja lopputulos oli aina huikea. Piparkakkupajoja järjestimme kolmena peräkkäisenä vuotena, kunnes kapula siirtyi kansalaisopistolle.

Yhteistyössä Loviisa kaupungin kanssa toteutimme Loviisa Baby -projektia 15 vuotta. Siinä kaikki uudet loviisalaisvauvat saivat uniikin, kierrätetyistä pussilakanoista valmistetun nutun, jonka paikallinen artesaani Virpi Lehtinen suunnitteli ja ompeli.

Kankaat olivat asukkaiden lahjoittamia ja nutut jaettiin vauvoille neuvoloiden kautta. Tanssivat possut ilahduttivat Loviisan Joulun vierailijoita torilla ja kodeissa tanssien. Heidänkin puvuistaan vastasi Virpi Lehtinen. Sympaattiset possut esiintyivät myös messuilla, ja levisivät somessa hyvän mielen possuina.

Huomasitko tämän vuoden syyskuussa Muistojen puhelinkopin Kauppakeskus Gallerian edessä? Puhelinkopissa kuka tahansa saattoi kirjoittaa puhelinkoppimuistonsa vanhanmalliseen puhelinluetteloon ja soittaa vanhalla kolikkopuhelimella. Yhdeksän loviisalaista antoi äänensä nauhoille, joita ihmiset saattoivat puhelimesta kuunnella. Sittemmin luettelot ovat kiertäneet loviisalaiskirjastoissa kunnes päätyivät pääkirjastoon. Näin saimme talteen loviisalaisten unohtumattomia puhelinkoppimuistoja.

Meribottles

Piparkakkupaja

Avoinna öppet

Pecha Kucha -illat

Loviisa Baby

Galleria Katu -näyttely

Tanssivat possut

Muistojen puhelinkoppi

NYT KANNATTAA LIITTYÄ

KAUKOLÄMPÖÖN

Omakoti- ja paritaloihin voi vielä saada ELY-keskuksen 4 000 tai 2 500 euron avustuksen öljy- tai maakaasulämmityksestä luopumiseen.

Summalla katat jopa puolet liittymiskustannuksista! Tuki on voimassa määrärahojen puitteissa kevääseen 2026 saakka. Varmista siis, että olet keväällä ensimmäisten joukossa ja toimi heti!

Paikallisempaa

lämpöä et löydä mistään

Huolehdimme vastuullisesti lämmön toimittamisesta ja seuraamme lämmönkulutusta.

Lämmitys pysyy tasaisena ja hinta on maltillinen.

Toimitusvarmuus on ykkösluokkaa.

Ympäristöystävällinen lämmitysmuoto

Energiatehokas ratkaisu

Ekologinen ja vastuullinen vaihtoehto

Loviisan Lämpö Oy

Urakoitsijantie 2

07900 Loviisa

Asiakaspalvelu

0400 320 923

aspa@loviisanlampo.fi www.loviisanlampo.fi

OTA YHTEYTTÄ

Vaivaton: ei juurikaan huoltoa tai ylläpitoa

Ota yhteyttä meihin sähköpostitse tai puhelimitse ja selvitämme kaukolämmön saatavuuden kiinteistöösi. Mikäli kiinteistössäsi on jo liittymä, kartoitamme siihen tarvittavat muutokset.

TÄÄLLÄ ON helppo hengittää

Millaisessa tilassa itse haluaisin tulla kohdatuksi? Siitä koko Salvian ilme lähti kehittymään.

Jo nimi viittaa uskomuksiin parantavuudesta: salvia kiedottiin kauniisti heleän keltaiseen pohjaan ja käteen, joka hoitaa. Kun katson tuulessa hiljaa heiluvaa mainoskylttiä, hymyilen. Se on juuri sellainen kuin pitää.

Myymälässä tuoksuu tänään piparminttu – se tuntuu raikkaalta ja kutsuu viihtymään. Hetken pidän silmiäni kiinni ja hengitän syvään. Ajattelen, että tästä tulee varmasti hyvä päivä.

On ihanan kotoisaa. Värejä on paljon, mutta ne ovat harmoniassa. Katson taulua, jossa nainen makaa selällään kirja kädessä; hän näyttää niin rentoutuneelta. Taulun alla on hiustenpesupiste, joka sijaitsee katseiden ulottumattomissa. Tässä on hyvä rentoutua – turvassa ja omana itsenään.

Työhuoneella Seija Saastamoinen

Kaapissa on kauniita esineitä. Minulle ne eivät ole vain esineitä, vaan ne kertovat elettyä tarinaa. Tänään katson tätini sorvaamaa kynttilänjalkaa ja teepannuja. Kaikki on ihanan kodikasta. Valaisimet hehkuvat lämmintä oranssia valoa. Olen halunnut luoda tilan, jossa on helppo hengittää – avoimen ja turvallisen ilmapiirin, jossa niin ilot kuin surut ovat sallittuja. Pitkät työpäivät eivät paina, kun fiilis on hyvä ja tila tuntuu omalta. Täällä minun on helppo olla oma itseni ja kohdata jokainen asiakas lämmöllä ja täydellä läsnäololla.

TEKSTI LIDA HADDAS KUVA ARTO WIIKARI

Lääkärikeskus Mehiläinen on laajentanut toimintaansa Loviisassa

Lääkärikeskus ja työterveysasema Mehiläinen Loviisa on vuodesta 2023 ottanut vastaan myös yksityispotilaita. Asiakkaiden palvelutarjonta on laajentunut huomattavasti. Muutos on otettu ilolla vastaan Loviisassa.

Keskityimme aiemmin Loviisassa työelämäpalvelujen tarjoamiseen, mutta nyt myös yksityisasiakkaat saavat meiltä kattavat lääkärikeskuksen palvelut, asiakkuuspäällikkö Sara Mountassir kertoo.

Laboratorio on auki maanantaista perjantaihin, ja uusinta uutta ovat monipuoliset kuvantamistutkimukset. Röntgen on avoinna tiistaisin ajanvarauksella.

Jos leikkaukseen on tarvetta, Mehiläisen Porvoon sairaalasta löytyy leikkaustoimintaa.

Nopeasti lääkärille

Lääkäripalvelut ovat nyt Loviisassa nopeasti kaikkien saatavilla, vauvasta vaariin.

– Vanhemmat toivovat lapsilleen nopeaa pääsyä lääkäriin, ja meidän yleislääkärimme hoitavat esimerkiksi korvatulehdukset ja infektiot viivytyksettä. On hienoa, että voimme tarjota tätä palvelua paikallisesti Loviisassa, Mountassir toteaa.

Jos kyse on usein toistuvista sairauksista, lapsi ohjataan eteenpäin Porvooseen lastenlääkärille. Mehiläisen Loviisan toimipisteessä ei vielä ole lastenlääkärin vastaanottoa, mutta sekin on tulevaisuuden suunnitelmissa. – Tällä hetkellä meillä työskentelee työterveyshoitajien lisäksi työterveyslääkäreitä, yleislääkäreitä, gynekologeja, fysioterapeutteja, psykote -

Tällä hetkellä meillä työskentelee työterveyshoitajien lisäksi työterveyslääkäreitä, yleislääkäreitä, gynekologeja, fysioterapeutteja, psykoterapeutti ja psykologeja.

rapeutti ja psykologeja. Lisäksi meillä on laboratorio- sekä kuvantamispalvelut, eli röntgen.

– Kehitämme palveluitamme jatkuvasti. Ja tietysti asiakkaiden kannalta on kätevää, kun alakerrassa toimii apteekki.

Ajanvaraus analogisesti tai digitaalisesti

Sara Mountassir on työssään huomannut, että loviisalaisilla on omanlaisensa ihmisläheinen tapa toimia.

Ihmiset tuntevat pikkukaupungissa toisensa ja vuorovaikutus on luontevaa.

– Monet vanhemmat asiakkaat haluavat edelleen varata vastaanottoajan kasvokkain. Se sopii hyvin meille. Nuoremmat taas tilaavat ajan verkkoselaimen tai digisovelluksen kautta.

– Digisovellus on siitä hyvä, että lääkäri kulkee aina mukana taskussa.

Terveys ja hyvinvointi –yhteinen asiamme

Sara Mountassir on työskennellyt työterveyshoitajana ennen siirtymistään asiakkuuspäälliköksi. Työn painopiste ei ole enää potilastyössä, vaan työterveysasiakkuuksissa ja niiden kokonaisvaltaisessa hoidossa.

Asiakkuuspäällikön työssään Mountassir on huomannut, että työelämän hyvinvointi on murroksessa. Erityisesti nuorten työntekijöiden mielenterveyden tukeminen on noussut keskiöön.

– Näemme, että proaktiivisella otteella ja esihenkilötyötä tukemalla voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia. Kun panostetaan hyvään vuorovaikutukseen ja yksilöllisyyden huomioimiseen, vahvistetaan samalla koko organisaation hyvinvointia ja sitoutuneisuutta. Tämä näkyy suoraan myös työtyytyväisyyden kasvuna ja sairauspoissaolojen vähenemisenä. Mountassir korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä.

– Meidän tehtävämme on antaa työnantajille ja työntekijöille parhaat mahdolliset välineet hyvinvoinnin edistämiseen. Emme ole täällä vain hoitamassa sairauksia, vaan ennen kaikkea rakentamassa terveempää ja kestävämpää työelämää yhdessä asiakkaidemme kanssa. Terveys ja hyvinvointi ovat yhteinen asiamme.

Juhla-areena teollisuusalueella

Liikuntasaleja, juhlatiloja, konferenssihuoneita, hoitohuone ... Ken ja Dani Ryynänen ovat laittaneet hihat heilumaan entisissä Amiston tiloissa.

Johtajantie 12 on monille tuttu entisestä ammattikoulusta ja ravintola Holmarista (aiemmin Fellmanni). Uuden teollisuusalueen yksi toimijoista, Hilding Business Park tarjoaa runsaasti tilamahdollisuuksia, ja niiden täyttämiseen Ken ja Dani Ryynäseltä löytyy kaikenlaisia ideoita - kokouksia, juhlia, hyvinvointia, liikuntaa ja toimistohotellihuoneita.

Yksi Hildingin uusista satsauksista on 330 neliön juhlatila, johon mahtuu parhaimmillaan kaksisataa henkilöä. Tila muuntuu luontevasti yritysten, yhdistysten tai yksityishenkilöiden juhlatarpeisiin.

Hilding Areena sai alkunsa Dani ja Ken Ryynäsen sekä lounasravintola Holmarin yrittäjän Annika Holmin ideasta luoda tila, jossa juhlatilat ja catering-palvelu olisivat tarjolla avaimet käteen -periaatteella.

Juhlasalilla on anniskeluoikeudet, ja tilaan on rakennettu pieni baari, josta ravintolahenkilökunta voi tarjoilla juhlajuomat.

Yrittäjät etsivät vielä paikallisia yhteistyökumppaneita esittävän taiteen puolelta.

–Loviisalaiset dj:t, koomikot, bändit, laulajat ja muut esiintyjät – ottakaa rohkeasti yhteyttä, Ken Ryynänen kannustaa.

Uutuus on myös palautumiseen pyhitetty tila. Idea syntyi Kenin polvivaivasta, jonka hän toivoi kuntoutuvan mahdollisimman nopeasti. Kuntoutuskei-

nojen etsintä johti kylmähoitoihin – ja pian myös ylihappihoitiin sekä punavaloon. Onnistunut kokeilu innosti, ja niin syntyi Limitless Recovery Center palautumiskeskus. Sen voi varata esimerkiksi tyhy-päivään, urheiluporukalle tai miksei kelle tahansa ryhmäliikunnan jälkeen.

Yhdessä yrittämistä ja liikkumista Yrityspuiston yhteistyökumppaneina on liikuntaseuroja ja urheilualan yrityksiä. Johtajantie 1:stä löytyy Padel Loviisa by 3 Amigos, Taekwondo-seuran vuokraamat harjoittelutilat sekä kuntosali Loviisan Syke. Se tarjoaa kutakuinkin kaiken mitä saliharrastaja tarvitsee, modernilla ja sporttisella tunnelmalla. Toimintaa vetää Jeanette Broman. Yksi uusista suosikeista on Mamma-Syke, joka tarjoaa lempeän tavan palata treenien pariin synnytyksen jälkeen – vauva kainalossa. Lapsiperheitä ilahduttaa myös Sykkeen eteisaulasta löytyvä lapsiparkki, jossa perheen pienimmät voivat leikkiä valvotusti vanhemman treenin ajan.

– Kannustamme hyvinvointiin tarjoamalla matalan kynnyksen treenejä ja ymmärrystä arjen haasteisiin, Jeanette Broman kuvailee.

Jähmety huippukylmässä

Uskallatko kokeilla, miltä tuntuu kaksi ja puoli minuuttia simuloidussa –150 °C:ssa? Jos pidät avantouinnin jälkeisestä euforiasta, kannattaa testata myös huippukylmä. Cryo-hoitoa saa paikallisesti pienemmän laitteen avulla.

Ylipainehappihoito

Rentouttava, soluja hellivä – ja jos ei muuta, ainakin ainutlaatuinen kokemus.

TEKSTI LIDA HADDAS KUVAT ARTO WIIKARI

Viimeistele punavalolla

Fotobiomodulaatioksi kutsuttu hoito hyödyntää punaisen ja lähi-infrapunavalon aallonpituuksia. Käy vartiksi lepäämään ”valoakkuun” ja kuuntele lempimusiikkiasi!

Pyöreän pöydän huone sopii niin luottamuksellisiin neuvotteluihin kuin podcast-nauhoituksiinkin –äänieristys on huippua. Pöytä on löytö Lappeenrannasta. Moni Hildingin huonekaluista ja tekniikasta on saanut täällä uuden elämän.

Lovmin UUDET KURSSIT NYA KURSER i Lovmi

Ruotsin alkeiden kertaus: Vi ses!

Opi ruotsia laulaen

Suomessa suomeksi

Keskiaikaista ruokaa Yrttiluento

Chat GPT:n arjen peruskäyttö (1 op)

Adobe Lightroom Classic tutuksi

Laulun taikaa - kevät

Tutustu bändisoittoonviikonloppukurssi 55+ Kulttuuritalon kuoro, Pyhtää

LOVMI, Loviisan kansalaisopisto Lovisa medborgarinstitut

Punotaan rottinkikori, Pyhtää

Punotaan rottinkikori, Koskenkylä

Punotaan rottinkikori, Loviisa

Neulekahvila, Pyhtää

Maanantaikeramiikka I Måndagskeramik

Keramiikan intensiivikurssi

Pääsiäismunien koristelu perinteisillä vahatekniikoilla

Taideateljee I Konstateljé

Baletin alkeet

Baletin alkeisjatko & perustaso

Lisätiedot ja ilmoittautuminen Mer info och anmälning

lovmi_loviisa

Brandensteininkatu 11 | Loviisa puh. 040 8382 717 www.sakuracatering.com

KIRSI HUSU

TYÖNOHJAAJA (STOry), psykoterapeutti 044 307 3605 www.kirsihusu.net

PORVOO

Kuningattarenkatu 5 Loviisa p. 040 58 99 239 www.kauneustaina.fi

Tervetuloa ratsastamaan!

Ammattitaitoista opetusta Loviisassa jo 25 vuotta

Esman Ratsastuskeskus

www esmantalli fi

Tarjoamme hyvää asumiskokemusta • Vi bjuder på bra boende-erfarenhet

www.pwrk.fi

Asentajantie 8 | Porvoo puh. 040 707 4753

PILATES JATKO

Kevään jatkotason tunnille on vielä tilaa tiistaisin 17.30-18.20. Kysy lisää paivi@yogaloviisa.fi

Asianajotoimisto NINA ANTAS

Advokatbyrå

MAALAUS

Maalaukset Laatoitukset ym. Rakennusalan työt

Pitkäniemenkaari 5, Valko 040 5577457

LOVIISA

Joulurauhaa

Su 7.12. klo 10-15 | 80€

LYHYTKURSSI

Unelmia | La 10.1., 17.1. ja 31.1. | klo 10-12.30 | 125€

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: jaana@yogaloviisa.fi

Drottningatan / Kuningattarenkatu 17 Välkommen! / Tervetuloa!

puh. | tel. 045 270 7001 nina.antas@lexantas.fi

teiras.fi HOLISTISK, EKOLOGISK HÅRVÅRD KOKONAISVALTAISTA, EKOLOGISTA HIUSTENHOITOA JA NYT MYÖS ZAO MAKE-UP www.monature.fi 045 773 16799

Kuningattarenkatu 32 B 17

Drottninggatan 32 B 17 Loviisa | Lovisa

Keramiikkakursseja puutarhassa!

Vietä ihana päivä Loviisassa rentoutuen keramiikan tekemisen parissa –yhdessä ystävien kanssa.

Olen kuvataideopettaja ja keramiikan artesaani ja pidän yksityiskursseja pienryhmille omalla pajallani.

Pajastani Loviisan keskustassa on suora käynti

pihapiiriin ja puutarhaan.

Täällä voi fiilistellä syksyn värejä ja ja haistaa meren, jonka äärellä olemme.

Max 3–5 henkilöä.

Lämpimästi tervetuloa!

Keramiikan artesaani, kuvataideopettaja Kaisa Korpela

Ilmoittautumiset ja tiedustelut kaisa61.korpela@gmail.com, kaisakorpela.com

Loval Oy on toimittanut räätälöityjä lämmitysratkaisuja lämpöpumppuihin, kahvilaitteisiin ja teollisuuden tarpeisiin jo vuodesta 1960. Yritys on osa kansainvälistä NIBE-konsernia.

Me cursorilaiset palvelemme monipuolisesti yrittäjiä ja yrityksiä ensiaskeleista liiketoiminnan kehittämiseen sekä mm. kotimaisia ja kansainvälisiä investoijia.

Kiivetäänkö yhdessä kohti unelmia?

Ota yhteyttä → cursor.fi!

Kotkan-Haminan seudun ja Loviisan kehittämisyhtiö Cursor

Viimeisimmät investoinnit tukevat Lovalin kasvua ja kestävää kehitystä:

Tuotantorakennuksen laajennus 8000 m² sekä modernit toimisto- ja sosiaalitilat

Uusi puristinlinja mahdollistaa levylämmönsiirrintuotannon kaksinkertaistamisen

Aurinkovoimala käyttöön kesäkuussa 2025

www.loval.com

Lähipalveluna mm.:

Paukkuliivien ja putoamissuojainten tarkastukset

Turvallisuuskoulutukset

Pelastussuunnitelmat

Työsukellukset

Valtuutettu FirePro -sammutusjärjestelmien asennus- ja huoltoliike

Vattutie 4 , 07910 Valko | p. 010 299 8260

toimisto@loviisansammutinhuolto.fi www.loviisansammutinhuolto.fi

ILTATEELLÄ

suski Abaijón-Karvinen

Elämäni on hyvin sosiaalista, kun esiinnyn tai ohjaan erilaisia ryhmiä. Taiteilijaelämä sopii minulle juuri siksi, että se on innostavaa ja monipuolista.

Tanssin ja näyttelen, vedän joogaa ja teen projekteja myös lasten parissa. Yksi niistä on ollut SKAPA-hanke, jossa olen ollut mukana. Siellä olen luonut lapsille metsään erilaisia taide-elämyksiä taidekasvattajan roolissa.

Illat ovat sellaisia kuin ne lapsiperheessä ovat, tavallista arkea. Iltapalaa yhdessä, ja sitten nukkumaan.

Lapsen kanssa on ihana nukahtaa, joten menen itsekin talvi-iltoina ajoissa nukkumaan. Ihania ovat myös talviset sunnuntai-illat, jolloin katsomme yhdessä elokuvia ja syömme herkkuja.

Vaikka talvi Loviisassa onkin tunnelmallista aikaa, se on silti pitkä. Siksi suuntaamme tänäkin vuonna keskitalvella vähän valoisampiin maisemiin Välimerelle lähemmäs ukkia ja aurinkoa. Siellä työstän tulevia projektejani lumen kolaamisen sijasta.”

TAHDOTKO

ENEMMÄN TUOTTOA TALLETUKSELLESI?

Ota yhteyttä paikallisiin asiantuntijoihin ja kysy ajankohtainen talletustarjouksemme!

Lue lisää ja jätä yhteydenottopyyntö: saastopankki.fi/someronsp/talletustarjous

Kerromme mielellämme myös muista säästämisen ja sijoittamisen ratkaisuista.

VILL DU HAR MER AVKASTNING PÅ DIN DEPOSITION?

Kontakta våra lokala experter och fråga om vårt nuvarande depositionserbjudande! Läs mer och lämna en kontaktbegäran på sparbanken.fi/somerosb/depositionserbjudandet

Vi berättar gärna om även andra lösningar för sparande och placerande.

Sari Silvennoinen sijoitusasiantuntija placeringsexpert 050 4611 286

Minna Härkönen sijoitusneuvoja placeringsrådgivare 040 5568 146

saastopankki.fi/someronsp

Kuningattarenkatu 18, 07900 LOVIISA

029 041 2300 ma - pe klo 8 - 20, la klo 10 - 14

Laura Törnblom yksityispankkiiri privatbankir 050 5346 220

sparbanken.fi/somerosb Drottninggatan 18, 07900 LOVISA

029 041 2300 mån - fre 8 - 18

OP Salpa on täällä meitä varten

Op Salpa finns här för oss

Asiantuntevaa palvelua elämäsi pankista!

Loviisan konttorillamme Kuningattarenkadulla sinua palvelevat asiantuntevat ammattilaisemme kaikissa pankki- ja vakuutusasioissa. Olemme avoinna jokaisena arkipäivänä. Lämpimästi tervetuloa!

Lakipalvelut | Päivittäispalvelut | Rahoitus

Säästämisen ja sijoittamisen palvelut Vakuutus | Yrityspalvelut

Sakkunnig service från ditt livs bank!

I vårt kontor på Drottninggatan i Lovisa betjänas du av våra sakkunniga experter i alla bank- och försäkringsärenden. Vi har öppet alla vardagar. Hjärtligt välkommen!

Dagliga banktjänster | Finansiering Företagstjänster | Försäkringar | Juridiska tjänster

Spara- och placeringstjänster

Kuningattarenkatu 15 B, 07900 LOVIISA | ma–pe klo 10–16.30 | kassapalvelut klo 10–12

Drottninggatan 15 B, 07900 LOVISA | mån–fre kl. 10–16.30 | kassatjänster kl. 10–12

OP Salpa | Artjärvi - Elimäki - Koria - Lapinjärvi - Lemi - Loviisa - Luumäki - Miehikkälä - Savitaipale