Riistakosteikko luontopääomana
Metsästyksen pelisäännöt puntarissa
Teemana
RIISTATALOUS
Jahtioikeuksien markkinat lämpenevät
Yhteinen vesialue – mahdollisuuksia ja karikoita
VIERASKYNÄ HEIDI KRÜGER
Maanomistajain Liiton jäsenlehti 3 | 2025
Tässä numerossa
Pääkirjoitus: Metsästys – yhteinen asia 3
Ajankohtaista:
Hirvikolarien riskit, Majavien vahingot, Metsästäjien määrät nousussa, Hirvitorneja tuhottu, Parannus yksityisteiden tietojen saatavuuteen, Lunastuskorvauksiin korotus 4–5
Riistatalous: Vierailimme pirkanmaalaisella riistakosteikolla 6–7
Riistatalous: Jahtioikeuksien markkinat lämpenevät ............................... 8–9
Vieraskynä: Heidi Krügerin kolumni ............... 9
Vesialueiden osakaskuntien yhdistäminen puhuttaa .......................... 10–11
Petolintujen pesäpuut ................................... 12
Kimmo Collanderin kolumni: Tunne on fakta 13
Edunvalvonta: liitto vaatii parannuksia ...... 14
Uusi metsäasiantuntija ja järjestösihteeri esittäytyvät 15
Oikeustapauksia & Hyvä tietää ................... 16
Maanomistajain liiton 80-vuotisjuhlakokous lähestyy 17
Maanomistajain liiton infosivu 18
Liity jäseneksi .................................................. 19
Lehden tekijät
JULKAISIJA: Maanomistajain Liitto r.y. www.maanomistajainliitto.fi
PÄÄTOIMITTAJA: Kimmo Collander
TOIMITUS JA ULKOASU: Creative Peak www.creativepeak.fi
AD: Milla Kaukiainen
Kannen kuva: Gustav Rehnberg
PAINO: Grano Oy | Paperi: MAXI offset 120g ISSN 0355-0478 | Verkkojulkaisun ISSN 2490-1873
Metsästys – yhteinen asia, yhteiset pelisäännöt
Metsästys koskettaa maanomistajia monin tavoin. Joillekin se on rakas harrastus, jolle varataan aikaa ja voimavaroja. Toisille se on syksyinen velvoite, jota perinteet ohjaavat. Monille se taas on etäinen asia, josta keskustellaan satunnaisesti metsästysoikeuden vuokraajan kanssa. Yksi asia kuitenkin yhdistää kaikkia: metsästysoikeus ja sen mukana tuleva mahdollisuus vaikuttaa.
Vaikuttamisen voima riippuu pitkälti siitä, miten hyvin metsästysoikeuden haltijat ja metsästysseurat ovat järjestäytyneet ja miten ne kommunikoivat keskenään. Siksi kannattaa panostaa selkeisiin sääntöihin ja avoimeen vuorovaikutukseen – myös silloin, kun kaikki on hyvin. Hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja löytyy esimerkiksi Hyvinvointia Riistasta -hankkeesta, jossa on käsitelty seuratoiminnan haasteita ja mahdollisuuksia.
Maanomistajalla on aina oikeus osallistua itse metsästykseen, mutta vielä tärkeämpää on osallistua sen tavoitteiden ja periaatteiden määrittelyyn. Lopulta kyse ei ole siitä, kuka metsästää vaan siitä, millä tavoitteilla ja millä eettisillä periaatteilla metsästys toteutetaan.
Kutsun kaikkia maanomistajia ja metsästysseuroja tarkastelemaan avoimesti nykyisiä käytäntöjä ja kehittämään niitä yhdessä. Toimiva metsästys ja seuratoiminta on kaikkien etu – niitä ei tarvitse keksiä tyhjästä, sillä hyviä malleja on jo olemassa. Tarvitaan vain uudistushalukkuutta, kärsivällisyyttä ja kuuntelutaitoa, jotta kaikkien osapuolten näkemykset saadaan kuuluviin.
Tavoitteena tulisi olla oikeudenmukainen, turvallinen ja kannanhoidollinen metsästys, joka tarjoaa elämyksiä ja pitää riistakannat tasapainossa.
Maanomistaja voi hyötyä metsästyksestä monin tavoin: taloudellisesti, riistalihan kautta, elämyksinä tai sosiaalisena pääomana. Valitse sinulle sopivin tapa ja pidä metsästys ja riista osana kiinteistösi arvoa!
Sebastian Sohlberg Puheenjohtaja
Jakt – gemensam sak, gemensamma regler
Jakt berör jordägare på flera olika vis. För en del är jakt en kär hobby, som man gärna lägger ner tid och resurser på. För andra är den en höstlig plikt, styrd av traditioner. För många är jakt en avlägsen fråga, som sporadiskt diskuteras i samband med jaktarrende. Det finns en sak som förenar de olika ståndpunkterna: jakträttens påverkningsmöjligheter.
Möjligheterna att påverka och påverkningskraften beror på hur välorganiserade jakträttens ägare och jaktföreningarna är och hur kommunikationen dem emellan fungerar. Det lönar sig därför att satsa på tydliga regler och öppen växelverkan – även så länge allt går väl.
Projektet Välmående av vilt ger förslag på god praxis och fungerande lösningar. Projektet har kartlagt möjligheter och utmaningar inom föreningsverksamheten.
Jordägare har alltid rätt att själva delta i jakten, men ännu viktigare är deltagandet i diskussionen om definitionerna av jaktens målsättningar och principer. I slutändan handlar det inte om vem som jagar, utan om jaktens målsättningar och etiska principer.
Jag inbjuder alla jordägare och jaktföreningar till en öppen granskning av nuvarande praxis och att tillsammans utveckla principerna. Fungerande jakt och föreningsverksamhet är vår allas gemensamma fördel – det är inte nödvändigt att starta från noll, goda modeller finns redan. Det som behövs är förnyelsevilja, tålamod och förmåga att lyssna, så att alla parters ståndpunkter blir hörda.
Målsättningen borde vara en rättvis, trygg och stamvårdande jakt, som erbjuder upplevelser och håller viltbestånden i balans.
Jordägare kan dra nytta av jakten på flera olika vis: jakten kan vara ekonomiskt lönsam, erbjuda upplevelser, bidra med vilt eller socialt kapital. Välj det som passar dig bäst och bevara villebrådet och jakten som en del av fastighetsvärdet!
Sebastian Sohlberg
Ordförande
LEDARE
AJANKOHTAISTA
Koonnut Seppo Iisalo
PARANNUS YKSITYISTEIDEN
TIETOJEN SAATAVUUTEEN
Kuka tahansa voi nyt katsella omatoimisesti yksityisteiden tietoja Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa.
Tiekunnat voivat hyödyntää tietoja esimerkiksi avustuksia varten.
Aiemmin yksityisteiden tiedot sai vain ottamalla yhteyttä Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun. Nyt tiedot saa selville omatoimisesti kirjautumalla henkilöasiakkaan pankkitunnuksilla sisään Maanmittauslaitoksen sähköiseen asiointipalveluun. Siellä voi tehdä tiedonhakujen lisäksi useita muitakin kiinteistöihin liittyviä asioita, kuten lähettää hakemuksia ja ostaa karttoja tai pyytää otteita ja todistuksia.
METRIN
Kansainvälinen metrisopimus, johon myös Suomi on sitoutunut, täyttää tänä vuonna 150 vuotta.
Metrisopimus loi pohjan kansainväliselle mittayksikköjärjestelmälle eli SI-järjestelmälle, joka sisältää pituuden lisäksi myös mittayksiköt massalle, ajalle, lämpötilalle, sähkövirralle, ainemäärälle ja valovoimalle.
Mittayksiköiden yhdenmukaisuutta tarvitaan kaikkialla, jotta mitat ovat luotettavia. Arkielämässä mittayksiköiden tarkkuus näkyy esimerkiksi siinä, että aika ja etäisyydet täsmäävät, lääkeannokset lasketaan oikein ja kansainvälisessä kaupassa kilo kahvia on saman verran kaikkialla.
Maanmittauslaitoksen tutkimuspäällikkö Jyri Näränen suorittaa painovoimamittauksia absoluuttigravimetrillä.
NÄIN VÄHENNÄT HIRVIKOLARIN RISKIÄ
Syksyn saapuessa hirvieläinten liikehdintä lisääntyy. Suurin kolaririski on tunti ennen auringonnousua ja tunti auringonlaskun jälkeen.
Kaukovalojen tehokas käyttö parantaa hirvien havaitsemista. Lisäksi on tärkeää hidastaa vauhtia ja pitää riittävä turvaväli edellä ajavaan autoon.
Jos auto osuu hirvieläimeen, ilmoita onnettomuudesta välittömästi hätäkeskukseen numeroon 112 – myös silloin, jos törmäys näyttää lievältä. Pienikin osuma voi aiheuttaa eläimelle vakavia vammoja.
Tarvittaessa auta onnettomuuden uhreja ja varoita muuta liikennettä hätävilkuilla ja varoituskolmiolla.
Hirvitorneja tuhottu
Helsingin Sanomat kertoi elokuussa, että kevään ja kesän aikana on tuhottu hirvitorneja ainakin Sipoossa, Porvoossa, Elimäellä Kouvolassa sekä VarsinaisSuomen alueella.
Lisäksi riistakameroita on rikottu ja varastettu.
Myöhemmin aktivistiryhmä Eläinten vapautusrintama (EVR) ilmoittautui Etelä-Suomessa tehtyjen hirvitornituhojen tekijäksi.
Ryhmän mukaan se on viime kuukausien aikana kohdistanut laajamittaista sabotaasia Etelä-Suomessa metsästäjien hirvitorneihin, kyttäyskoppeihin, riistakameroihin, ruokintapaikkoihin ja loukkuihin.
Hirvitornien rikkomisesta on tehty poliisille lukuisia rikosilmoituksia.
Helsingin Sanomien uutinen 13.8.2025
Hirvivaaramerkkiä ei ole asetettu turhaan.
Majavien aiheuttamat tuhot
MIKÄ AVUKSI
Majavat muokkaavat elinympäristöjä rakentamalla patoja, mikä luo elinympäristöjä vesilinnuille ja muille kosteikkolajeille. Toisaalta majavien toiminta voi aiheuttaa haittaa maaja metsätaloudelle tulvimalla peltoalueita, metsäteitä ja ojitusalueita.
Majavien aiheuttamia vahinkoja voidaan ennaltaehkäistä suunnitelmallisella metsästyksellä ja patojen purkamisella. Majavan metsästyskausi alkoi 20. elokuuta ja jatkuu aina huhtikuun loppuun saakka.
Majavien rakentamien patojen purkamisesta tulee aina sopia maanomistajan kanssa, jotta veden nostamisen hyödyt ja haitat voidaan arvioida.
Majavan pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina:
• Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat: 30.9. mennessä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, KeskiSuomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat: 15.10. mennessä
• Muu Suomi: 31.10. mennessä Muina aikoina patojen purkaminen edellyttää Suomen riistakeskuksen myöntämää poikkeuslupaa.
LUNASTUSKORVAUKSIIN neljäsosan korotus
Maanomistajat saavat elokuun alusta voimaan tulleen lain muutoksen myötä neljäsosan suuremman korvauksen, jos heidän metsäänsä tai maataan lunastetaan yhteiskunnan kehittämiseksi.
Lakia sovelletaan jo käynnissä oleviin noin 800 lunastustoimitukseen. Lunastustoimikunta määrää korvaukset lunastustoimituksen loppukokouksessa.
Lunastajia ovat usein valtio, kunnat sekä sähkö- ja maakaasuverkkoyhtiöt. Ne lunastavat alueita tai alueiden käyttöoikeuksia luonnonsuojelualuetta, maantietä, talojen rakentamista tai voimalinjaa varten. Valtioneuvosto myöntää lunastuslupia valtakunnalliseen infrastruktuuriin tai laajoihin yleisiin tarpeisiin.
Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinöörin vetämä lunastustoimikunta vastaa lunastuskorvausten määräämisestä.
PELLAVAÖLJY
Museovirasto on julkaissut korjauskortin pellavaöljymaaleista. Se korvaa aiemman öljymaaleista kertovan kortin, jonka tiedot olivat van -
hentuneet ja kaipasivat täsmennystä ja täydennystä.
Uusittu korjauskortti keskittyy pellavaöljymaalien raaka-aineisiin, ominaisuuksiin ja käyttötapoihin sekä antaa reseptivinkkejä oman maalin valmistamiseen. Pellavaöljymaalien korjauskortti on maksutta saatavilla korjaustaito.fi -sivustolla.
Pellavaöljymaalin voi tehdä myös itse pellavaöljyvernissasta ja väriaineesta. Uusi korjauskortti sisältää hyviksi havaittuja maalireseptejä.
Kuva Suvi Höyden/ Museovirasto
Kuva Hannu Huttu
Kuva Julia Hautojärvi
PIRKANMAALAINEN MEGAKOSTEIKKO kasvaa luontopääomaa
Salinin tilan 700-päisestä karjasta satakunta hiehoa kuljeskelee loppukesän tihkusateessa. Olemme Pirkanmaan ja Pohjanmaa vedenjakajalla. Paikka löytyy kartasta Räntäsalon ja Hietasalon nimillä.
Teksti Kimmo Collander Kuvat Kimmo Collander ja Lauri Laitila
Alueella näkyy vettä, laidunmaata, puustoa ja öljysorapäällysteisiä teitä.
Täällä, missä Vapo nosti turvetta vielä 2000-luvun alkupuolella, Juha Salin kasvattaa nyt luontopääomaa. – Noin 300 hehtaarin alueesta meillä on nyt kosteikkona satakunta hehtaaria. Salin hankki alueen useassa erässä. – Vuonna 2009 tehtiin ensimmäinen kauppa. Maita on ostettu Vapon lisäksi Metsähallitukselta. Virtain kaupungilta on pieni ala vuokrattuna. Ruokohelpipeltoja oli noin 130 hehtaaria. Loppuosa jakautuu tasan jouto- ja metsämaan kesken.
Yhteistyössä viranomaisten kanssa Kosteikkohanke lähti liikkeelle 2023, jolloin Salin lähetti hakemukset ELY-keskukselle. Sitä ennen kosteikkoajatusta oli ke-
hitelty riistakeskuksen kanssa.
– En edes muista kuka kosteikkoidean keksi, mutta kyllä siitä asiasta keskusteltiin puolin ja toisin. Todettiin vaan, että tässä on paikka mihin olisi hyvä tehdä isompi kosteikkoalue.
Edellisenä vuotena alueeseen tutustuttiin riistakeskuksen kanssa ja tehtiin ensimmäiset maastokatsastukset.
– Korkokartoituksia tehtiin dronella. Riistakeskuksen tekemä suunnittelutyö meni Sotka-hankkeen kautta ja oli meille maksutonta, Salin kertoo.
Metsähanhi oli prosessissa iso tekijä.
– Räntä- ja Hietasalo ovat perinteisesti olleet merkittävää metsähanhialuetta koko Länsi-Suomen mittapuussa.
Salinin mukaan rahoituksella on suuri merkitys hankkeen toteutumiseen.
– Ensin tarvittiin investointituki ja sen
lisäksi teimme hoitosopimuksen viideksi vuodeksi. Tukitaso on jonkin verran yli 500 euroa hehtaarilta.
Riistakeskuksen kanssa tehty yhteistyö saa Salinilta kiitosta.
– Palvelu on ollut hyvää hankkeen alusta asti ja se jatkuu edelleen. Luulen, että tämä on heillekin innostava hanke.
– Maa alkoi liikkua, kun huhtikuussa tuli ELYn rahoituspäätös. Töihin ei voinut ruveta ennen sitä. Kosteikot on saatu syntymään pääosin patoamalla ja jonkin verran pengertämällä.
Karja on lintujen kaveri
Kosteikon erityispiirteenä on karjan merkittävä rooli. Kosteikot voidaan laskea tyhjäksi ja päästää karja laiduntamaan niillä.
– Laiduntaminen lisää pieneliöille tärkeää kasvillisuutta, joka on vesilinnuille
Hoitosopimuksessa laiduntaminen riittää, eikä mahdollisen niiton jälkiä tarvitse kerätä pois.
Altaat täyttyvät keväällä tulvavesistä, jolloin avovettä on enemmän käytössä.
– Soidinajalle tämä on tärkeää. Kesällä pinta laskee, jolloin poikueet saavat suojaa heiniköstä ja ravinnonsaanti paranee. Voimme säädellä kosteikon pinnantasoa patolaitteilla.
Reunapenkereillä laiduntaminen pitää vesakon kurissa, eikä petolinnuille jää kyttäyspuita. Pienpetojen pyynti kuuluu hoitosopimukseen, Salin kertoo.
– Loukutamme täällä pienpetoja. Minkki on erityisen tärkeä kohde.
Tämän kesän laskennoissa saatiin tulokseksi hurjat 70 metsähanhen poikasta.
– Hoitosopimuksessa on määritelty maltillinen poikastuotantoon perustuva kiintiö vesilintujen metsästämiselle. En ole lähtenyt niitä vuokraamaan. Paikallisella metsästysseuralla on hirven ja suurpetojen metsästysoikeus.
• Osakeyhtiö, omistajina Juha Salin ja työtapaturmassa edesmenneen veljen lapset
• Luomu lypsykarjatila, kotipaikka Virrat
• Työllistää noin 10 henkilöä ja eri alojen urakoitsijoita
• 800 hehtaaria viljelyssä, josta omaa 350 ha
• 700 nautaa
• 70 hehtaaria perinnebiotooppilaitumia
• Ennen sukupolvenvaihdosta 2000-luvun alussa tilalla oli 16 lypsävää ja 40 lihasonnia. Viljelyssä oli noin 50 ha SALININ TILA tärkeintä ravintoa. Tyhjäksi päästäminen tiivistää lisäksi pohjaa, jolloin ruoppaustarve vähenee.
Kosteikko Suomen riista keskuksen avulla
Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi riistakeskuksesta kannustaa maanomistajia kosteikkojen rakentamiseen.
– Liikkeelle pääsee ilmoittautumalla kosteikko.fi -nettisivuilta. Haemme Sotka-hankkeisiin erityisesti suuria, patoamalla luotavia, reheväpohjaisia alueita. Käytöstä poistetut turvetuotantoalueet ovat kiinnostavia kohteita. Nurmen mukaan on tärkeää, että pohja ei ole liian hapan, jotta saadaan poikastuotannolle tärkeää pohjakasvillisuutta. Riistakeskuksella on parasta asiantuntemusta riistakosteikkojen tekoon.
– Tähtäämme käytännönläheisiin ja toteuttamiskelpoisiin
suunnitelmiin. Teemme suunnitelmat maksutta avaimet käteen -periaatteella ja autamme rahoituksen hankkimisessa.
Eurooppalaiset riista-alan toimijat tukevat Sotkaa Nurmi kertoo yllättävän tiedon: – Olemme saaneet Britannian ja Italian metsästäjäliitoilta, irlantilaiselta elinympäristösäätiöltä ja asiantuntijaryhmä Waterfowlers Networkilta yhteensä 80 000 euroa suomalaisten kosteikkojen ennallistamiseen. He ovat nähneet, että työmme poikastuotannon lisäämiseksi hyödyttää heitä niin, että sitä kannattaa tukea.
Suuret maanomistajat myyvät metsästysoikeuksia eri kanavien kautta. Metsästysmatkailu on vielä varsin hajanaista, mutta potentiaalia on paljon.
JAHTIOIKEUKSIEN markkinat lämpenevät
Suuret maanomistajat myyvät metsästysoikeuksia eri kanavien kautta.
– Vuokraamme osan maistamme suoraan paikallisille metsästysseuroille. Kanalintulupia myymme varuste.netissä ja hirviluvat huutokaupataan Eräverkon kautta, Markus Laatikainen Posion yhteismetsästä listaa.
Yhteismetsä myy metsästysoikeuksia vuosittain 50–60 000 eurolla.
– Kanalintujen päiväluvat maksavat syyskuussa 40 euroa ja lokakuun alusta 25 euroa. Myymme hirvenmetsästysoikeuksia pääasiassa yhden vasan ja aikuisen hirven kaatopaketteina huutokaupalla. Hinnat päätyvät 4 500–6 000 euron paikkeille, Laatikainen kertoo, että pakettien hinnat vaihtelevat tarjonnan eli lupien mukaan, joten vuosittainen kokonaismyynti pysyy melko vakiona.
Eräverkko ja Huga maanomistajien markkinapaikkoina
Eräverkon mukaan potentiaalinen vuokralainen toivoo huutokaupan aikana mah-
dollisimman paljon tietoa kohteesta ennen kuin lähtee siitä tarjoamaan. Kohteeseen tulisikin olla mahdollisuus tutustua vapaasti huutokaupan aikana.
Huutokaupan jälkeen vuokranantajalla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä huuto, ja usein vuokralainen haluaa keskustella vuokralaisen kanssa ennen hyväksyntää.
Laatikainen on ollut tyytyväinen vuokralaisiinsa.
– Olemme olleet markkinoilla 90-luvulta lähtien, eikä isompia ongelmia ole ollut.
Alan pioneeri Suomessa, Eräverkko, on perustettu vuonna 2014. Yhtiö on kasvanut koko historiansa ajan, ja tehnee jälleen uudet ennätykset.
Huga on yrityksenä alkumetreillä, ja sen verkkosivu on ollut muutaman kuukauden toiminnassa.
– Maanomistaja voi viedä alustallemme omat kiinteistönsä. Kiinteistöstä tehdään tuote, jonka maanomistaja hinnoittelee ja tulee sitten kauppapaikalle näkyviin. Asiakas voi sitten varata alueen metsästyspaikaksi sovitun mittaiseksi ajaksi, Hugan toimitusjohtaja Juho Pentinpuro kertoo.
Maanomistusta on mahdollista hyödyntää nykyistä monipuolisemmin, Juho Pentinpuro sanoo.
Teksti Kimmo Collander Kuva Shutterstock
Eräverkossa metsästysalueita ovat tarjonneet vuokralle sekä yksityiset että yritykset.
Kysyntä kasvaa tulevaisuudessa
Huga etsii aktiivisesti maanomistajia, jotka lisäisivät alustalle kiinteistöjään.
– Kysyntää riittää kyllä ja toiveita sopivan metsästyspaikan löytymisestä tulee päivittäin. Pelkästään Suomessa metsästyskortin maksaneita on yli 300 000. Lisäksi luontomatkailu ja lähiruoka ovat kasvavia trendejä. Metsästysmatkailu on vielä varsin hajanaista ja potentiaalia on paljon, Pentinpuro arvioi.
Erityisen paljon kysyntää on suurten kaupunkien lähettyvillä. Varsinkin metsästäjät, jotka eivät maata omista tai joiden maaomaisuus on kaukana, ovat kiinnostuneita.
– Kotimaan lisäksi kysyntää voi olla myös ulkomailla.
Pentinpuro uskoo, että kun maaomistusta on mahdollista hyödyntää laajemmin, maakuntien elinvoima kasvaa ja monien tiukille joutuneiden tilallisten elämä helpottuu.
– Tällainen vuokraustoiminta voi samalla vähentää tarvetta hakata metsää väärässä vaiheessa kasvua taloudellisten syiden vuoksi, Pentinpuro toivoo.
Hugan toimintaa on tarkoitus laajentaa myös muihin maan käytön hyödyntämismahdollisuuksiin kuin metsästysmaan vuokraamiseen.
– Maalle on hyvin moninaisia käyttötarpeita, eikä kaikkia mahdollisia käyttötapoja vielä tiedetäkään.
Riistakolmio
– kovempi kesälenkki tieteen hyväksi
Hiki kirvelee naamassa ja hirvikärpäset mönkivät lippiksen alle, mutta tahti on tiukka ja suunta suora. Luulin että talvikolmion kävely paksussa hangessa on rankkaa, mutta helle vie voiton. Mitäpä sitä ei tutkijakoulun käynyt tieteen nimissä tekisi, mutta kuinka vakuuttaa kaverit riistanseurannan tärkeydestä, kun usko tutkimukseen rapautuu?
Suomessa on 300 000 metsästyskortin vuosittain maksavaa henkilöä, eniten koko Euroopassa väkilukuun suhteutettuna. Tämä joukko tekee vuosittain huikean työn riistakantojen kartoitukselle osallistumalla erilaisiin laskentoihin ja tallentamalla havaintoja. Näiden perusteella arvioidaan paitsi eläinten määrää, myös säädellään metsästystä. Huippuun viritetty koneisto muuttaa vapaaehtoisten laskemat kesäriistakolmiotiedot metsäkanalintujen metsästysaika-asetukseksi muutamassa viikossa. Laskentatiedoilla arvioidaan metsäkanalintujen vuotuinen tila, jonka perusteella metsästystä säädellään jopa kunnittain.
Taannoin pyy listattiin uhanalaiseksi lajiksi ns. punaiseen kirjaan pääasiassa siksi, että kannanarvio tehtiin silloin kun syklisesti vaihteleva kanta oli alhainen. Sittemmin pyyn kanta on taas noussut ja metsästys on voitu sallia tuoreiden kolmiolaskentojen perusteella. Mutta uhanlaisuusarvioita ei tehdä vuosittain, ja kritiikkiä uhanalaisen lajin metsästystä ja metsätaloutta vastaan on riittänyt.
Uhanalaisuuden määrittely muodostuu monesta tekijästä. Suurpetojen kohdalla varsinkin keskustelu on todella repivää. EU:n direktiivit ja prosessit tuntuvat käsittämättömiltä, ja kyse onkin enemmän politiikasta kuin varsinaisesta lajisuojelusta.
Tuore suden DNA-keräys onnistui hienosti huolimatta suurpetopoliittisista hankauksista. Talven aikana kerätyistä näytteistä 70 prosenttia oli vapaaehtoisten keräämiä. Tuhannesta näytteestä erotettiin 397 susiyksilöä ja 12 koirasutta. Nyt jännätään kuinka tulos vaikuttaa tulevaan kanta-arvioon.
Tiede on itseään korjaava prosessi, jossa tutkijalla on oikeus olla väärässä. Tämä unohtuu monesti, kun mukaan sotketaan politiikka ja mutunäkemykset. Toisaalta myös kenttää tulee kuunnella. Nöyrä tutkija tarkastelee kriittisesti omia tuloksiaan ennen kuin tyrmää 60 vuotta samoja metsiä kolunneen näkemyksen. Mallit kyllä tarkentuvat ajan kanssa ja menetelmien kehittyessä.
• Metsästysoikeus on maanomistuksen omaisuuserä, jonka pystyy halutessaan aktivoimaan tuottavaksi.
• Suoramyynnin lisäksi markkinarakoa tilkitsemään on syntynyt markkinapaikkoja.
• Alueen suositeltu koko on yli 15 ha, jotta se olisi mielekäs metsästyskäytössä.
Suomi on edelläkävijä vapaaehtoisten tekemissä riistakannanseurannoissa. Me tuotamme huikean määrän tietoa, joka vuosikymmenten saatossa tutkijoiden analysoimana antaa meille varmuuden luonnonvaran kestävästä käytöstä.
Tiedän että välillä on vaikea motivoitua seurantoihin ja havaintojen kirjaamiseen, mutta ollaan nöyriä puolin ja toisin ja tehdään osamme. Vielä ei tekniikka eivätkä mallit ole sillä tasolla, että kanta-arvioita voitaisiin tehdä ilman vapaaehtoisten kenttätyötä. Joten jaksaa, jaksaa!
Heidi Krüger Kirjoittaja on Luonnon- ja riistanhoitosäätiön toimitusjohtaja, agronomi ja riistaeläintieteestä väitellyt MMT sekä luonnonystävä ja innokas metsästäjä
MAASTA ON MONEKSI
Kuva Pekka Rousi
VESIALUEIDEN OSAKASKUNTIEN yhdistämisen etuja ja epäkohtia
Kalatalousalan toimijat ovat viime vuosina olleet aktiivisia osakaskuntien yhdistämiseksi. Tavoitteena on ollut lisätä vapaa-ajankalastajien ja kaupallisten kalastajien kalastusmahdollisuuksia omistusyksiköitä yhdistämällä. Kolikolla on kuitenkin toinenkin puoli.
Osakaskuntien yhdistämisen eduiksi mainitaan muun muassa aktiivisten toimijoiden helpompi löytyminen suuremmasta määrästä osakkaita, hallinnollisten kulujen pieneneminen, kalastuslupamaksutulojen kasvaminen, omistajakorvausten lisääntyminen, kalastonhoidon (vesistökunnostukset, istutukset ja valvonta) helpottuminen sekä osakkaiden kalastusoikeuden laajeneminen koko yhdistettävälle alueelle.
Monelle osakkaalle tulee uuden osakaskunnan perustamiskokouksessa yllätyksenä, että osakaskunnalle on jo laadittu säännöt, jotka on tarkoitus hyväksyä tässä kokouksessa. Yhtä suuri yllätys voi olla se, että kaikkien yhdistettävien osakaskun-
tien omaisuus siirtyvät perustettavalle uudelle osakaskunnalle.
Kun pienistä osakaskunnista muodostetaan jopa yli 10 000 hehtaarin osakaskuntia, niin päätöksenteko siirtyy kauemmaksi osakkaista. Osakaskunnan kokouksia ei enää järjestetä omalla kylällä ja perustetun uuden osakaskunnan hoitokunnassa ei ole välttämättä enää yhtään ”oman kylän miestä”.
Epäkohtia…
Kaikki 118 kalatalousaluetta ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi.
OSAKASKUNNAT VOIVAT LAATIA KESKINÄISIÄ YHTEISTOIMINTA TAI VUOKRASOPIMUKSIA.
Yksi suurimmista epäkohdista on osakaskunnan vaikutusvallan pieneneminen kalatalousalueen kokouksessa.
Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat (mm. osakaskunnat) sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt. Kalatalousalueen päätösvaltaa käyttää kalatalousalueen yleiskokous. Vesialueiden omistajien äänimäärä on sidottu vesialueen pinta-alaan: alle 500 ha on 1 ääni, alle 1 000 ha on 2 ään-
Kuvat Shutterstock
tä ja yli 1 000 ha on 3 ääntä. Valtakunnallisilla kalastusalan järjestöillä (5 kpl) on käytössään yhteensä 6 ääntä.
Kun kolme pinta-alaltaan yli 1 000 hehtaarin osakaskuntaa osallistuu kalatalousalueen yleiskokoukseen, heillä on kullakin käytössään 3 ääntä, yhteensä 9 ääntä. Kun nämä kolme osakaskuntaa yhdistyvät, niin uudella osakaskunnalla on käytettävissään kalatalousalueen yleiskokouksessa vain 3 ääntä, vähennystä 6 ääntä eli sama määrä kuin valtakunnallisilla kalastusalan järjestöillä on enintään käytettävissä.
Maanmittauslaitoksen hinnaston mukaisesti yhteisten alueiden yhdistämisen kustannukset nousevat nopeasti yli 10 000 euron. Ilman ulkopuolista taloudellista tukea osakaskunnilla ei ole mitään halua yhdistyä.
…ja vaihtoehtoja
Jos osakaskunnan toiminta on syystä tai toisesta hiipumassa, niin ainoa vaihtoehto ei ole luopua omasta olemassaolostaan liittymällä kokonaan uuteen, perustettavaan osakaskuntaan. Osakaskuntien toimintaa voidaan ylläpitää ja kehittää myös muilla keinoilla kuin yhdistämistoimituksilla.
Osakaskunnat voivat laatia keskinäisiä yhteistoimintasopimuksia tai vuokrasopimuksia, jossa esimerkiksi osakaskunta A vuokraa vesialueidensa käyttö- ja hallintaoikeuden osakaskunnalle B. On myös mahdollista, että osakaskunnat perustavat yhdistyksen hoitamaan osakaskuntien asioita.
Kalastuslaki tuntee myös mahdollisuuden siirtää osakaskunnan tehtäviä kalatalousalueen hoidettavaksi.
Omakohtainen kokemus
Tulin konkreettisesti tietoiseksi Puumalan kuntakeskuksen eteläpuolisten vesialueiden osakaskuntien yhdistämishankkeista saatuani kutsun Maanmittauslaitoksen maanmittaustoimituksen loppukokoukseen koskien noin 1 300 hehtaarin osakaskuntani yhdistäminen perustettavaan uuteen osakaskuntaan.
Loppukokous oli lähinnä muodollisuus, jossa toimitusinsinööri esitteli tekemänsä työn ja lopputuloksena oli uusi osakaskunta. Maanmittaustoimituksen jälkeen pidettiin uuden osakaskunnan perustamiskokous, jossa uudelle osakaskunnalle hyväksyttiin muun muassa etukäteen il-
man kommentointimahdollisuutta laaditut säännöt ja valittiin luottamushenkilöt. Mielestäni osakaskuntien yhdistämistoimituksessa vesialueen omistajan omistajuus jäi täysin huomiotta.
Kalastusoikeuteni lisääntyminen 5 000 hehtaarilla ei vaikuta millään tavalla kiinteistöni myyntiarvoon. Täplärapu on osakaskunnan vesialueella kaupallisen kalastuksen kohteena mutta pyynti on ilmaista ja rajoittamatonta kenelle tahansa. Vaikka olen vesialueen osaomistaja, niin pyydysyksikön hinta on sama sekä omistajille että ulkopuolisille. Voin lunastaa saman määrän, enintään 10 pyydysyksikköä, kuin kuka tahansa. Osakkaat, joiden omistusosuus oikeuttaa yli 10 pyydysyksikköön, voivat lunastaa hoito-
kunnalta osuuttansa vastaavan määrän pyydysyksiköitä. Koska perustettu osakaskunta on saimaannorpan levinneisyysaluetta, verkkokalastusta on rajoitettu merkittävästi saimaannorpan suojelemiseksi.
Ainoa konkreettinen henkilökohtainen etu osakkuudesta on osakkaille kuuluva ilmainen vesilintujen metsästysoikeus osakaskunnan vesialueella. Toivottavasti valkoposkihanhi saadaan pikaisesti säädellyn metsästyksen kohteeksi ja sen saisi myös syödä!
Juha-Pekka Ripatti
Toiminnanjohtaja
Vesialueomistajain liitto VEALO ry www.vesialueomistajat.fi
YHTEINEN VESIALUE
Suomessa on yli 20 000 osakaskuntaa, joiden vesialueiden yhteispinta-ala on noin 3,9 miljoonaa hehtaaria. Osakaskunnan osakkaalla eli kiinteistöllä voi olla useita omistajia, joten osakaskuntien vesialueiden omistajien määrän arvioidaan olevan noin 1,5 miljoonaa henkilöä.
Yhteisen vesialueen osakkaita ovat kiinteistöjen omistajat, jotka muodostavat osakaskunnan. Osakaskunta ei ole yhdistyslain mukainen yhdistys vaan osakaskunnista säädetään yhteisaluelaissa.
Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous, jossa kullakin osakkaalla on osuuttaan vastaava äänioikeus. Oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu pääsääntöisesti vesialueen omistajalle.
Vesialueomistajain liitto VEALO ry on vesialueita omistavien kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten sekä kalastusoikeuden haltijoiden valtakunnallinen edunvalvontajärjestö. Liitto toimii muun muassa yksityisomistuksen edunvalvojana ja perustuslaillisen omaisuudensuojan puolustajana.
Aiemmin artikkeleita on julkaistu Maanomistajalehdissä 2/2019, 1/2023 ja 2/2024.
PETOLINTUJEN PESÄPUUT hankaloittavat metsänhoitoa
– yhteiselo on mahdollista
Luonnonsuojelulaki suojelee suurten petolintujen pesäpuita ja pesimärauhaa. Sääksen, meri- ja maakotkan pesäpuut jumittavat metsänhoidon puoleksi vuodeksi.
ELY-keskuksen soveltavat ohjeet ovat tiukat. Maakotkien helmikuulta kesäkuun loppuun ulottuvana pesimäaikana tulee välttää kaikkea häiriötä vähintään 1 000 metrin säteellä asutusta pesästä.
Tämän häiriövyöhykkeen lisäksi vähintään 50 metrin säteellä olevalla suojavyöhykkeellä ei saa lainkaan tehdä metsänkäsittelytoimenpiteitä.
Suojavyöhykkeen 0,8 hehtaarilta tai häiriövyöhykkeen 314 hehtaarilta ei makseta korvauksia. Jos pesäpuun välittömässä läheisyydessä sijaitsee metsälain 10 §:n tarkoittama elinympäristö, voi olla mahdollisuus määräaikaiseen ympäristötukisopimukseen.
Kalasääskellä ja merikotkalla suojavyö-
hyke on sama, mutta häiriövyöhykkeen säde on 500 metriä. Sääksen pesintäaika on määritelty huhtikuun alusta syyskuulle ja merikotkalla helmikuusta elokuulle. Hannu Lehtoranta, joka on eläköitynyt Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija ja lintuharrastaja, pitää ELYn sääksitulkinnan 500 metrin vaatimusta liian kovana. – Vaatimus on tehnyt hallaa. Rajoituksissa pitäisi käyttää järkeä ja antaa metsässä operoijan arvioida tarve. Suoja-aika on turhan pitkä ja sen huomioinnissa pitäisi keskittyä pesinnän herkkään alkupuoleen.
Metsänomistajalle tieto tulee jälkijunassa
Maakotkan ja sääksen pesäpaikat ovat salassa pidettävää viranomaistietoa. Niitä
ei anneta edes metsänomistajille tiedoksi ennen metsänkäyttöilmoitusta.
Kun tiedossa oleva maakotkan pesä on alle 1 000 metrin etäisyydellä, lähettää Metsäkeskus ohjeet maanomistajalle, ilmoituksen laatijalle ja hakkuuoikeuden haltijalle.
Kun pesä on alle 50 metrin etäisyydellä ilmoituksen alueesta, lähetetään tiedot myös ELY-keskukselle.
Laji.fi -tietokannassa näkyvät tiedossa olevat maakotkan pesät, jotka ovat olleet käytössä vuoden 1970 jälkeen. Maakotkaparilla on 2–3 pesää, joita kotkat toisinaan vaihtavat. Pudonneet pesät poistetaan rekisteristä aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua, kun tieto putoamisesta on saatu.
Teksti Kimmo Collander Kuva Petri Hakosalo
Kalasääski pesällään Merikarvialla.
POHJOISKARJALASSA
TULOKSIA NEUVONNALLA
Hannu Lehtoranta kertoo, että vuosina 2002–2015 Pohjois-Karjalassa tehtiin petolintujen 1 200 pesäpaikalle yhdessä maanomistajan kanssa suunnitelmat pesän turvaamisesta.
– Kuviotasolle tehtiin kirjallinen suositus, joka sisälsi ohjeita mahdollisesta pysyvästä suojelusta, huomioinnista kuvion rajauksella, hakkuun viivyttämisestä ja metsällisten toimien ajoittamisesta pesintäajan ulkopuolella.
Jos pesän säästäminen ei ollut mahdollista, reviirin huomiointi voitiin tehdä rakentamalla tekopesä helpommin huomioitavaan paikkaan.
– Petolinnuilla on yleensä reviirillä varapesiä, Lehtoranta kertoo.
Hankkeen aikana maanomistajille tiedotettiin pesistä.
Lehtorannan mukaan on joitakin lintuharrastajia, jotka eivät halua aina kertoa pesän sijaintia:
– Minä näen asian päinvastoin. Vain maanomistajan tiedossa oleva pesä on mahdollista säästää. Tiedon avulla pesän huomiointi voidaan suunnitella ennakkoon.
Petolinnut kuuluvat luontoon Maanomistajia Lehtoranta neuvoo kertomaan avoimesti puuta myydessä ostajalle tiedossa olevista pesäpuista niin, että metsätyöt saadaan suunniteltua järkevästi myös haukkojen ja pöllöjen pesintä huomioiden.
– Kuviorajauksilla, hakkuujärjestelyillä ja uusien tekopesien avulla suojelu onnistuu.
Lehtoranta tähdentää, että petolinnut kuuluvat luonnon tasapainoon.
– Metsätalouden kannalta ne ovat hyödyllisiä, etenkin hiirihaukka syö taimia vahingoittavia myyriä.
TUNNE ON FAKTA
Otsikon lause tulee usein mieleen seuratessani keskustelua metsästyksestä yleensä ja erityisesti suurpetojen kohdalla.
Kokonaisuudessaan Eleanor Rooseveltin sitaatti kuuluu: Tunteetkin ovat faktoja. Inhimillinen kokemus on tosiasia. Ajatuksella on konkreettinen vaikutus poliittisessa päätöksenteossa. Demokratioissa äänestäjien tahto on kaiken perusta. Äänestäjä tekee päätöksensä tunteiden ja tosiasioiden ristipaineessa. Jos tilanne on tasan, tunne voittaa. Excelit eivät auta isojen, surullisten silmien katsoessa kohti tai taitavan poliitikon johdatellessa kuulijaa sopivaan loppupäätelmään.
Olen suurpetojen suhteen suvaitsevainen. Tai ainakin olin. Ajattelin, että kyllä tässä maassa on tilaa monenlaiselle hännänheiluttajalle. Käännekohta oli, kun nostelin raadeltua karitsaa ojanpohjalta ja huomasin vereni kuohahtavan. Tunne oli vahva, vaikka kyseessä oli ”vain tuotantoeläin”. Ymmärrykseni koiranomistajien huolta ja susivihaa kohtaan kasvoi. Aloin käsittää, miltä tuntuu, kun löytää eräkaverin ja sohvalla tuhisseen karvaturrin tapettuna ja puoliksi syötynä.
Pitäisikö minun ymmärtää metsästykseen täysin kielteisesti tai vihamielisesti suhtautuvia? Metsästäjänä ja maanomistajana on vaikea vastata myöntävästi. Ymmärtäminen ja hyväksyminen ovat kuitenkin eri asioita. Hyväksyä minun ei tarvitse, mutta keskustelemaan minun pitää pystyä ja yrittää ymmärtää.
Ymmärrän, että joillekin kaikki elämä on pyhää, ja kunnioitan heitä siitä. Ymmärrän, että joidenkin mielestä joidenkin lajien metsästystä pitäisi vähentää tai lopettaa se kokonaan. Hyväksynkin, jos tosiasiat kannan koosta tukevat näkemystä.
Yhtä lailla edellytän, että ihmisten huoli lastensa, omansa ja eläintensä turvallisuudesta ymmärretään ja otetaan vakavasti. Tunne on fakta myös pelon ja huolen suhteen.
Odotan, että kaikki osapuolet käyttäytyvät asiallisesti ja sitoutuvat demokraattisen järjestelmämme toimintamalleihin. Lain ulkopuolella toimiville ymmärrystäni ei heru. Hirvitornien sabotoinnilla tehdään yhtä hyvää työtä metsästystä vastaan kuin salametsästys tekee metsästyksen puolesta.
Tunteen lisäksi myös fakta on fakta. Faktojen pitäisi olla aina tiedossa ja mieluimmin omien havaintojen kanssa yhdensuuntaisia. Kuka ne tuottaa, ja onko niihin luottamista? Luonnonvarakeskus on tärkein virallisen tiedon tuottaja. Viime aikoina Luke on joutunut luupin alle sekä metsien hiilinielulaskelmien että susien määräarvioiden luotettavuuden suhteen. Odotan mielenkiinnolla syyskuussa ilmestyvää suden kantaraporttia, jossa on nyt ensimmäistä kertaa käytössä kansalaisten kokoamat DNA-näytteet.
Kansalaisina meillä on oikeus odottaa ja vaatia laadukasta tietoa päätöksentekoa ja kansalaiskeskustelua varten. Mitä vahvemmat faktat, sitä paremmin tunteet sopeutuvat niiden kylkeen.
Kimmo Collander Kirjoittaja on Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja ja Leppijärven Erämiesten puheenjohtaja
KOLUMNI
SELKEYTTÄ UUSIIN
METSÄNHOIDON TUKIMALLEIHIN
Maanomistajain liitto kannattaa uusia tukimalleja luonnonhoidon ja monimuotoisuuden turvaamiseksi ja erilaisten vaihtoehtojen kokeiluja.
Tulosperusteiset tukimuodot nähdään askeleena kohti luonnonarvomarkkinoiden kehittämistä. Liiton mukaan kokeilumallien tulisi kuitenkin olla yksinkertaisia ja kannustavia ilman tarpeetonta hallinnollista taakkaa.
Huolta herättää se, että esitetyt kokeilut painottuvat eteläiseen Suomeen. Lehtipuiden lisäämiseen liittyvä pilotti ei sovellu Pohjois-Suomeen, eikä sinne tule suojavyöhykkeiden kokeilualueita. Suuri osa maan pohjoisista metsänomistajista – mukaan lukien yhteismetsät – jää pilotoinnin ulkopuolelle, vaikka heillä olisi kapasiteettia ja kiinnostusta osallistua.
Osalla suurista metsänomistajista vähämerkityksisten tukien enimmäismäärä 300 000 täyttyy jo ennen kokeiluhankkeiden vähämerkityksisiä tukia. Tämä saattaa rajoittaa isojen metsänomistajien halua osallistua kokeiluun.
Erityisen ongelmallinen on taimikon ja nuoren metsän hoitoa koskeva tuki. Pohjoisessa lehtipuiden luonnollinen kasvu on rajallista, eikä esitetty lisätuki 20 euroa motivoi metsänomistajia, kun otetaan huomioon lehtipuiden lisäyksen aiheuttamat tulonmenetykset.
Metsätalouden kannalta tuki ei ole motivoiva. Luonnonvarakeskus on arvioinut tulonmenetysten olevan nettonykyarvojen suhteen suurimmillaan noin 1 200 euroa ja pienimmilläänkin noin 40 euroa.
Suojavyöhykkeiden osalta Maanomistajain Liitto korostaa, että kokeilumaakuntien joukkoon tulisi lisätä pohjoisen Suomen edustaja, jotta saataisiin mukaan myös raakkuvesistöjä.
Suon ennallistamisen tukemisen liitto näkee periaatteessa kannatettavana, mutta käytännössä ongelmallisena. Tuen myöntämisen edellytykseksi esitetään, että ennallistettavalla suoalueella on ennallistamisasetuksen liitteessä 1 mainittu luontotyyppi, joka ei ole hyvässä tilassa. Maanomistaja ei tällä hetkellä tiedä, onko hänen maillaan kyseistä luontotyyppiä, koska paikkatietoja ei ole saatavilla.
UUSI ALUEIDENKÄYTTÖLAKI
Liitto vaatii parannuksia alueidenkäyttölakiin
Hallituksen esitysluonnoksessa uudeksi alueidenkäyttölaiksi on useita kohtia, jotka ovat herättäneet kritiikkiä maanomistajien ja muiden eturyhmien parissa. Liiton lausunnossa puututtiin ongelmiin.
Tuulivoiman sääntely loukkaa kuntien ja maanomistajien oikeuksia
Esitetty tuulivoimalan ja asutuksen välisen vähimmäisetäisyys (kahdeksan kertaa tuulivoimalan korkeus) rajoittaa maanomistajan oikeutta hyödyntää omaa maataan. Tuulivoima- ja aurinkoenergiahankkeet ovat monille maanomistajille elinkeinotoimintaa, ja tuulivoimaloiden maksama kiinteistövero on kunnille tärkeä tulonlähde.
Lailla säädetyt suojavyöhykkeet siirtäisivät päätäntävaltaa kunnilta valtiolle. Tämä on ristiriidassa kuntien itsehallinnon ja lähidemokratian periaatteiden kanssa. Kunnilla on paras ymmärrys paikallisten asukkaiden, maanomistajien ja ympäristön tarpeista.
Aurinkovoimaloilla yliampuvat kaavavelvoitteet
Esitys rajoittaa aurinkoenergian kehitystä vaatimalla kaavoituksen yli 10 ha hankkeilta. Raja on liian alhainen ja hidastaa uusiutuvan energian edistämistä. Oikeampi raja olisi 100 ha.
Maatalous- ja energiantuotannon yhdistelmissä kaavaa ei tulisi vaatia. Metsäkadon huoli on liioiteltu, ja kulttuurimaisemissa aurinkopuistot voivat edistää niitä ylläpitävää alueiden elinvoimaa.
Ranta-alueiden kaavoituksen kustannusten jakaminen kohtuutonta
Rantojen kohdalla muutosehdotus on maanomistajille kohtuuton. Jos rantoja käsittelevä yleiskaava laaditaan pääasiallisesti lomaasutuksen järjestämiseksi, kunta voisi periä yleiskaavan laatimiskustannukset maanomistajilta heidän kaavasta saamansa hyödyn suhteessa. Vastaavaa hyötyyn perustuvaa jakomallia ei muissa tilanteissa esitetä.
Kaavamerkinnät pitää standardoida Esitysluonnoksessa ei huomioida ongelmaa kaavamerkintöjen ja -määräysten puuttuvasta standardoinnista. Kunnat ja maakunnat voivat kehittää omia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä, mikä johtaa kaavojen suureen tulkinnanvaraisuuteen ja toistuviin ristiriitatilanteisiin eri hallintotasojen välillä.
Ongelma korostuu erityisesti metsien käytössä, jossa erilaiset rajoitteet vaikuttavat metsätalouden harjoittamiseen ja uusiutuvan energian tuotantoon.
Kaavamerkintöjen ja määräysten standardointi parantaisi selkeyttä, oikeusvarmuutta ja läpinäkyvyyttä, liitto toteaa.
Liitolle uusi metsäasiantuntija
Alkujaan Savonlinnasta kotoisin oleva
25-vuotias Arttu Mäkelä aloitti syyskuun alussa
Maanomistajain liitossa metsäasiain asiantuntijana.
Joensuun kautta tieni on kulkenut Helsinkiin, jossa asun nyt. Valmistelen parhaillaan gradua metsien käytön kestävyysmurroksesta. Hiljattain päättyi työjaksoni maa- ja metsätalousministeriössä metsästrategian kehitystyön parissa.
Minulla on laaja-alainen tausta metsäalalta – kannolta tehtaalle – erityisesti puukaupan ja metsäteollisuuden parista. Olen ollut mukana monenlaisissa metsäaiheisissa tehtävissä niin työn kuin harrastustenkin kautta.
Ajattelussani korostuvat oikeudenmukaisuus sekä päätösten reaalisten ja taloudellisten kokonaisvaikutusten
huomiointi. Metsäalan tulee perustua kestävyyteen, ja siksi tarvitsemme järjestelmän, joka tukee vastuullista metsänhoitoa. Metsät ovat yhteiskuntamme tärkeä tukipilari – nyt on aika tehdä viisaita ratkaisuja tulevaisuuden turvaamiseksi.
Vapaa-ajalla harrastan kilpasalibandya ja olen aktiivinen erämies. Suhtaudun innolla uuteen tehtävääni – metsäalan kehitys ei ole suinkaan valmis, ja siksi uusiin ratkaisuihin on suhtauduttava avoimesti mutta kriittisesti.
Arttu Mäkelä arttu.makela@maanomistajainliitto.fi
Aurinkoista ja
viipyilevää syksyä kaikille!
Olen Anu Laukkanen ja aloittanut järjestösihteerinä Metsänomistajain Liitossa Viivin äitiysloman sijaisena.
Taustaltani olen kaupallisen alan osaaja ja toiminut viimeiset kaksikymmentä vuotta viinien maahantuonnin parissa. Maanviljelyä sekin!
Vaikka Atlantti on nuorempana yli -
tetty purjehtimalla, nykyiset harrastukset ovat ruoka- ja viinipainotteisia. Tykkään avantouinnista ja harrastan myös puutarhanhoitoa, ”cityviljelyä”. Upeaa olla täällä toimistolla apunanne! Minut tavoittaa niin paikan päältä kuin puhelimitse, sähköpostitse tai vaikka WhatsApilla. Jos olet Helsingissä, tervetuloa juomaan kahvit täällä toimistolla!
Anu Laukkanen puh. 045 117 0903 anu.laukkanen@maanomistajainliitto.fi
Maanomistajain Liitto ry SYYSKOKOUS
pidetään perjantaina 5.12.2025 klo 15 Kotkaniemessä, Kotkaniementie 100, Vihti. Tervetuloa!
Jordägarnas Förbund rf HÖSTMÖTET
hålls fredag 5.12.2025 klockan 15 på Kotkaniemi, Kotkaniementie 100, Vichtis. Välkommen!
KUTSU
INBJUDAN
HYVÄ TIETÄÄ
MITEN PIENRUOPPAUS TULEE TOTEUTTAA
Miten saada pienruoppausten ympäristövaikutukset hallintaan ja toteuttaa ruoppaus käytännössä vaiheittain?
Ruoppaus kannattaa suunnitella tarkasti, jotta vältytään ongelmilta myöhemmässä vaiheessa. Ruopattava alue pidetään mahdollisimman pienenä eli ruoppaus toteutetaan ainoastaan siellä, missä sille on tarvetta.
Maanomistajaseminaari
Torstaina 25.9.2025
Klo 17.00-18.30
Käsittelemme seminaarissa ajankohtaisia aiheita liittyen maanomistamiseen ja metsätalouden harjoittamiseen PwC:n asiantuntijoiden ja vierailevien puhujien johdolla.
Tilaisuus järjestetään Helsingissä, mutta voit osallistua myös etänä. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.pwc.fi/maanomistajaseminaari
Jos ruopattava alue on ruovikkoa, on parempi ruopata käytäviä ja altaita kuin poistaa koko ruovikko.
Mereen läjittämistä ei suositella siitä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vuoksi.
Ruoppaaminen on pääsääntöisesti sallittua 1.9.–30.4. välisenä aikana ellei kyseessä ole esimerkiksi suojelu- tai Natura 2000 -alue tai muu linnustolle tärkeä alue, jolloin sallittu aikaväli on yleensä 1.10.–31.3.
Kaikki pienruoppaukseen tarvittava olennainen tieto löytyy Varsinais-Suomen ELY-
KESÄHAKKUUT
EU TUOMIOISTUIMEN TÄHTÄIMESSÄ
EU-tuomioistuin antoi elokuussa ratkaisun (Voore Mets ja Lemeks Põlva) Virossa tehtyjä kesähakkuita koskevassa kiistassa.
Päätöksen mukaan metsähakkuut ovat lintudirektiivin vastaisia, jos ne tuhoavat lintujen pesiä. Pesien tuhoaminen on kiellettyä silloinkin, kun se ei ole tarkoituksellista, jos tuhoutumisen riski on hakkaajan tiedossa.
Tuomioistuin ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen velvoittaako lintudirektiivi kieltämään hakkuut lintujen pesintäaikana, mutta se vahvisti, että lintudirektiivin kieltojen edellytykse -
keskuksen julkaisemasta oppaasta, joka on suunnattu erityisesti rantojen asukkaille ja mökin omistajille.
Ruoppauksen yleisin tavoite on pitää vesialue avoimena ja syventää rantaa.
Siiri Nyrhilä, Varsinais-Suomen ELY-keskus
nä olevaa tahallisuutta tulee tulkita yhdenmukaisesti luontodirektiivin kanssa.
Tuomioistuin otti kantaa siihen, että lintuyksilöiden tahallisen tappamisen, pesien ja munien vahingoittamisen kieltoa tulee soveltaa hakkuisiin riippumatta lintulajista ja sen tilasta.
Tuomioistuin katsoi, että direktiivi velvoittaa soveltamaan häirintää koskevaa kieltoa hakkuisiin vain, kun häirintä kohdistuu lajeihin, joiden kannan tila ei ole direktiivin tarkoittamalla tavalla tyydyttävällä tasolla.
Maa- ja metsätalousministeriössä ratkaisua pidetään epäselvänä ja koskevan ennakkoratkaisukysymystä. Asiaa selvitellään, mutta virkamieslähteen mukaan ratkaisulla on väistämättä vaikutusta Suomen metsätalouteen.
Maanomistajain liitto kävi tapaamassa EUvaikuttajia aiheenaan luonnonarvokaupan kehittäminen.
Kuvassa vasemmalta Gösta Serlachius, Paulina Dejmek Hack (ympäristökomissaarin kabinettipäällikkö), Kimmo Collander, Delphine Dupeux (ELO), Martti Malmivirta, Beatrice Croce (ELO) ja Axel Hellman (kabinetin jäsen).
Kuva
Merkitse kalenteriisi
torstai 13.11.2025!
Tuolloin juhlistamme Maanomistajain Liiton kunniakasta 80-vuotista taivalta yhdessä jäsentemme, yhteistyökumppaneidemme ja kutsuvieraidemme kanssa. Paikkana on Helsingin upea Kansallissali, jonka historialliset puitteet luovat arvoisensa kehyksen tälle juhlalle.
Juhlapäivä käynnistyy seminaarilla, jossa maanomistajuuden merkitystä tarkastellaan eri näkökulmista.
Metsä-, energia- ja maataloussektorien ajankohtaiset puheenvuorot
• Maisema- ja ympäristövaikuttajan inspiroiva esitys
• Terveiset kaupunki- ja kuntasektorilta sekä puolustusvoimilta
Kun päivä kääntyy iltaan, kohotamme maljan 80-vuotisjuhlan kunniaksi.
Juhlavalla päivällisellä nautimme kauden parhaista antimista ja niihin täydellisesti sovitetuista viineistä.
Illan ohjelma jatkuu hyvässä seurassa, musiikin ja iloisen tunnelman siivittämänä – unohtamatta yllätyksiä, jotka tekevät juhlasta ikimuistoisen.
Ilmoittaudu nyt kotisivuillamme, ota ystäväsi mukaan ja varmista paikkasi vuoden arvokkaimmassa juhlassa!
Pinkka kuntoon.
Kilpailutamme puukaupan puolestasi, jotta saat parhaat hakkuutulot.
Tiesitkö, että vastuullinen ja planetaarinen metsänhoito voi tuoda metsänomistajalle tuloja myös hiilensidonnasta?
Tutustu palveluihimme: innofor.fi
Vuosien laaja-alainen kokemus yksityisten ja yritysten oikeudellisten asioiden hoidosta Perhe- ja perintöoikeus Kiinteistö- ja muut riita-asiat Naapuruus- ja tieasiat Kaupat ja sopimukset Sukupolvenvaihdokset
Hämeenlinna, Kaivokatu 1 avoinna ma-pe 9-16 Forssa, Kartanonkatu 4 avoinna ma 9-16 ja sopimuksen mukaan
Riihimäki Hämeenaukio 1 avoinna ke 9-16 ja sopimuksen mukaan
toimisto@annia.fi 040 672 2255 www.annia.fi
Maanomistajain Liitto Jordägarnas Förbund
MAANOMISTAJAIN LIITTO
–
JORDÄGARNAS FÖRBUND R.Y.
Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö. Maanomistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landowners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945.
LIITON TEHTÄVÄT
Maanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jäsenten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen taloudellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.
LIITON TAVOITTEET
Maan yksityisomistuksen säilyminen ja sen vahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsäädännön on oltava avointa, tasaarvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä.
• Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsätalouden kanssa.
Edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä.
• Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä.
www.europeanlandowners.org
TOIMISTO
Annankatu 12, 00120 Helsinki 045 221 5151 toimisto@maanomistajainliitto.fi www.maanomistajainliitto.fi
Jordägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996.
FÖRBUNDETS UPPGIFTER
Till Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderätten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet.
FÖRBUNDETS MÅLSÄTTNING
Att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent.
• Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket.
• Förbundet verkar för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd. Förbundet verkar för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.
www.europeanhistorichouses.eu
TOIMINNANJOHTAJA
Kimmo Collander puh 045 221 5151 kimmo.collander@ maanomistajainliitto.fi
MAANOMISTAJAIN LIITON HALLITUS 2025
PUHEENJOHTAJA
Sebastian Sohlberg agrologi, mv, yrittäjä, Siuntio puh 040 5114 306 sebastian.sohlberg @malmgardsjundea.fi
VARAPUHEENJOHTAJA
Jari Leppä maatalousyrittäjä Pertunmaa
JÄSENET
Arvi Snäll talouspäällikkö Helsinki
Kari Räihä asianajaja, maa-ja metsätalousyrittäjä Petäjävesi
Juha Mäkinen vaikuttajaviestinnän johtaja
Linda Langh toimitusjohtaja, VT Piikkiö
Tapio Sinkkilä asiamies, Suomen yhteismetsät, Salla
VARAJÄSENET
Fredrik Pressler, Ellen Rydbeck, Mikael Jensen, Aarne Schildt, Tomas Landers Tommi Lunttila, Ville Laakkonen
LIITY JÄSENEKSI!
BLI MEDLEM!
Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller jordanvändning både på
Liity netissä maanomistajainliitto.fi/jasenyys
MAANOMISTAJAIN LIITON JÄSENEKSI voi liittyä jokainen maanomistaja!
Liitto auttaa jäseniään maanomistukseen liittyvissä kysymyksissä ja jäsenemme saavat erilaisia jäsenetuja. Jäsenmaksuun sisältyy kahdesti vuodessa ilmestyvä Maanomistajalehti sekä sähköinen jäsenviesti.
OTM, LL, Helsinki (per 1978) Rahakamarinportti 3 B, 00240 Helsinki gsm 040-5110880 toimisto 09-2722400 kai.a.o.laurila@gmail.com alv/epr nro FI 1544957-2
asiantuntijasi
metsässä
Paras aika metsätilan myyntiin ei ole nyt. Voit hyötyä paremmin metsästäsi rohkeasti puuta myymällä. Metsäsuunnitelman avulla saat selville taloustilanteeseesi sopivimmat hakkuumahdollisuudet ja varmistut, että puusta saa parhaan hinnan.
Metsäsuunnitelma tehdään aina maastotyönä. Luottaminen pelkästään saatavilla olevaan ilmaiseen tietoon voi tulla kalliiksi. Ilman maastossa arvioitua puuston elinvoimaisuutta ei voida hakkuutapaa valita oikein. Huonolla valinnalla menettää tuloja heti ja varsinkin tulevaisuudessa. Taimikoiden hoitotöiden oikea ajankohta ja turhien toimenpiteiden välttäminen säästävät kuluja. Maastossa selvitetään kaikki hakkuumahdollisuudet - isommalla puukaupalla saa paremman yksikköhinnan Jos pääoman tuotto on tärkeä, asiantuntijamme osaavat arvioida maastossa oikean hakkuajankohdan ja -tavan sekä taloudellisen uudistamistavan
Hyvin tehty metsäsuunnitelma on paras sijoitus omaan metsään ja maksaa itsensä takaisin jopa muutamassa kuukaudessa.
Kysy tarjous ja toimitusaikataulu!
Yhteystiedot P. 0440 664000, silvat.fi
Vakuutusmeklari maatilalle
Autamme maatiloja vakuutus- ja vahinkoasioiden hoidossa ympäri Suomen. Ota yhteyttä!
Kouluyhteistyötä jo 30 vuotta: yli 20 000 koululaista astelee vuosittain metsäretkille metsäsäätiömaksujen turvin. Kiitos lahjoituksestasi nyt tai tulevaisuudessa!
metsasaatio.fi
Perusta oma rahasto
Tue itsellesi tärkeää metsäasiaa. Rahaston varat käytetään vain ja ainoastaan valitsemaasi kohteeseen.
Lue lisää: www.mmsaatio.fi/rahasto
SIJOITA
ja kasvata metsäsi arvoa hiilensidontamarkkinoilla
Maanvaalija Oy on Itikka osuuskunnan ja Lihakunnan perustama yhtiö. Kehitämme ratkaisuja, joiden avulla maan- ja metsänomistajat voivat osallistua hiilensidontamarkkinoille Suomessa ja kansainvälisesti. Nyt on oikea hetki ilmaista kiinnostuksesi ja olla mukana markkinoiden avautuessa.
Pidä huolta metsäsi kasvukunnosta, jotta hiilensidontaa on mahdollista lisätä lannoituksin.
Lisää tuottoa kiertoajanpidennyksillä niihin soveltuvissa kohteissa.
Tarjoa luontokohteita osaksi luontoarvokauppaa. Lauri Jyllilä | projektipäällikkö lauri.jyllila@atria.com | puh. 050 592 5724
Lue lisää Maanvaalija Oy:n verkkosivuilta › Ota yhteyttä!