Verkkovalmentaja 1-2023

Verkkovalmentaja 1/ 2023

Sisältö

Valmentajakyselyn antia... 4 Psyykkisen valmennuksen työkalu...

6

Lasten ja nuorten fyysinen valmennus jalkapallossa... 8 HUIPPU22 koulutusprosessin nostoja...

10

Jokainen kohtaaminen jättää jäljen...

13

kkaa n! r e M terii n kale KOULUTTUSTAPAHTUMIA 2023 - Nais- ja tyttöjoukkueiden valmentajille suunnattu yksipäiväinen tapahtuma järjestetään pe 26.5.2023 Eerikkilän Urheiluopistolla UEFA:n U16-turnauksen yhteydessä - Kaksipäiväiset Valmentajapäivät pidetään pe-la 17.-18.11.2023 pääkaupunkiseudulla EM-karsintaottelun Suomi – Pohjois-Irlanti yhteydessä

Julkaisija: Suomen Jalkapallovalmentajat ry Taitto: Sirpa Vakkila Kannen kuva: Sanna Vara 2

Verkkovalmentaja 1/2023

Päätoimittajan palsta Mitä on valmentajuus? Kuinka me itse koemme oman valmentajana olemisemme? Kuinka se heijastuu meistä ulospäin? Mistä kumpuaa käyttäytymismalli valmentajan rooliimme? Muun muassa näihin lajiriippumattomiin kysymyksiin olen saanut tutustua uudessa monipuolisessa huippuurheilun toimintaympäristössäni Suomen Urheiluopistolla, jääkiekon ja monen muunkin lajin kehityskeskuksessa.

Kokeneilla, vaikkapa kymmenen sarjakautta läpi puskeneilla, valmentajilla tulee enää harvoin eteen täysin uusia tilanteita oman lajin ”kuplassa”. Monta yllättävää asiaa ja käännettä on jo nähty. Kun pääsee kurkistamaan toisen, täysin vieraan lajin verhon taakse, saattaa oma näkökulma valmentajuudesta laajentua. Itselleni kävi näin helmikuussa Urhealla Helsingissä, kun sain työni puolesta havainnoida kolmena päivänä eri voimistelulajien maajoukkuetason toimintaa.

Pitkän viikonlopun viimeinen ohjelmaosio oli oma puolen tunnin yhteenvetoni jakson annista.

No, aikataulusyistä se piti tiivistää kymmeneen minuuttiin. Ei hätää, meidät valmentajathan on koulittu improvisoimaan ja tiivistämään sanomaamme. Jätin hienon powerpointin käyttämättä. Kirjoitin perinteiselle fläppitaululle isolla tussilla VOP. Siinä vaiheessa voimisteluvalmentajien tarkkaavaisuus valpastui. Mitähän se voisi tarkoittaa?

Verkkovalmentaja 1/2023

Valmentajuuden äärellä, ”VOP”

V=vuorovaikutus. Kaikki toimintamme valmentajana tapahtuu vuorovaikutuksessa johonkin; valmennusstaffiin, pelaajiin, seurajohtoon, kannattajiin, mediaan… Se ratkaisee käytännössä valmentajan onnistumisen. Tärkeää on mitä, vielä tärkeämpää on miten? Keskinkertainen ottelusuunnitelma pelaajille loistavasti esitettynä on usein parempi kuin täydellisyyttä hipova taktiikka epäselvästi kuvattuna. Entä kuinka päävalmentajan vuorovaikutus sujuu puheenjohtajan kanssa viiden tappion jälkeen, kun kauden tavoitteet ovat loittonemassa?

O=osallistaminen. Autonomian lisääminen niin pelaajilla kuin valmennusryhmän jäsenillä kohottaa sisäistä motivaatiota. Joukkuelajeissa urheilijan osallistamisessa on tietenkin tiukemmat raamit kuin yksilölajeissa. Jääkiekossa ja koripallossa pelaajien työstämät taktiset suunnitelmat ovat jo yleisempiä.

Mutta jalkapallossakin on mahdollisuuksia. Esimerkiksi FC Haka antoi viime kaudella pelaajille valtaa

ja vastuuta heikosti onnistuneiden erikoistilanteiden suunnittelussa, käänne parempaan tapahtui.

P=palautteenanto. Sisältyy vuorovaikutukseen. Kannattaako meidän kommentoida jokaista yksittäistä suoritusta? Varsinkaan sitä epäonnistunutta? Voimistelussa käytetään viiden suorituksen ”sääntöä”. Arvioidaan viisi suoritusta, jotta toistuva tai oleellinen korjattava asia voidaan löytää. Kohdistuuko jalkapallossa palaute joukkueeseen eli kollektiiviin vai yksilöön? Voiko joukkue oppia vai oppiiko yksilö? Palautteeannossa monesti vähemmän on enemmän, ”less is more”. Sen voi tarkistaa pelaajilta; minkä palautteen he muistavat harjoituksesta?

VOP. Siihen tiivistyy mielestäni hyvän valmentajuuden peruspalikat. Aiheeseen liittyvä lukusuositus: Carlo Ancelotti, Quiet Leadership.

Ilkka Mäkelä

3

Valmentajakyselyn antia Teimme kyselyn, jossa kartoitimme valmennuksen haasteita sekä valmentajien vahvuuksia.

Lisäksi halusimme saada ideoita Valmentajalehden sisältöihin sekä koulutuksien aiheisiin.

Kyselyyn vastanneet alueittain

Aikuisjoukkueiden valmentajia on 31,5 %, 20,5 % toimii 12-15 – vuotiaiden parissa, lähes 18 % on alle 12 vuotiaiden ja reilut 12 % 16-18 -vuotiaiden valmentajia.

Valmentajien haasteissa esiin nousi selkeästi kaksi asiaa: ajankäyttö sekä eritasoiset ja eri motivaatiolla varustetut pelaajat. Ajankäytössä nousi esiin erityisesti esiin oman työn/ opiskelun ja valmennuksen sovittaminen sekä ajankäyttö itse harjoitustapahtumissa, eli valmentajia on liian vähän suhteessa pelaajamäärään. Ajankäytön vuoksi toiminta ei ole tasalaatuista. Vastauksia, joissa riittämättömyyden tunne syystä tai toisesta nousi esiin, oli useita.

Toinen selkeä kokonaisuus liittyi motivaatioon ja eritasoisiin pelaajiin. Sieltä nousi pelaajien motivointi yleisellä tasolla, ryhmäjakojen toimivuus ja siihen liittyvät motivaatiohaasteet sekä eri tasoiset ja eri motivaatiotasolla olevat pelaajat.

Tähän liittyy myös pelaajien heikko 4

ilmoittautuminen treeneihin tai se, ettei tulla vaikka ilmoittaudutaan.

Treenit elävät aina siitä, mitä on suunniteltu. Lisäksi kyselyssä nousi esiin myös arjen todellisuus, missä usein valmentajia on liian vähän.

Valmentajat kaipaisivat lisää tukea ja sparrausta sekä parempaa kommunikaatiota seuran kanssa. Myös vanhempien rooli ja heidän kanssa tehtävä työ koetaan haasteelliseksi.

Valmentajien osaamisessa esiin nousi paljon erilaisia vahvuuksia.

Useammissa vastauksissa tuotiin esiin kokonaisuuden hallinta. Myös yksilöiden kohtaaminen, motivointi ja innostaminen sekä vuorovaikutustaidot erottuivat vastauksista.

On hienoa huomata, että Palloliiton koulutuksen kehittyminen näkyy

nyt myös kentällä ja teidän vastauksissa.

Koulutustoiveista useimmat toiveet jakautuivat seuraavien kokonaisuuksien alle: taktiset asiat, psyykkinen valmennus, fyysinen valmennus sekä valmennustiimi ja joukkueen rakentaminen. Myös videoanalyysien ja data-analyysien hyödyntäminen kiinnostavat. Moni kaipaa tietoa kansainvälisen jalkapallon kehityssuunnista sekä mitä ominaisuuksia pelaajilta pitäisi löytyä pelejä ajatellen 8v8 maailmassa ja siitä eteenpäin. Myös ajatuksia suomalaisesta pelitavasta kaivataan.

Lisäksi saimme paljon hyviä vinkkejä tietoiskujen ja koulutusten aiheisiin näiden lisäksi.

Verkkovalmentaja 1/2023

Osaltaan pääsimme jo vastaamaan teidän toiveisiin viime vuoden valmentajapäivillä, kun keskityimme pelitapaan ja sen johtamiseen sekä vaadittaviin fyysisiin kykyihin. Kansainvälisiin jalkapallon kehityssuuntiin päästiin Jarmo Matikaisen toi-

mesta naisten EM 2022 analyysin merkeissä. Samalla myös pääsimme kuulemaan pelitavan trendejä. Myös valmentajan strategisen ajattelun ja pelitavan oppimista edistävää johtamista käsiteltiin.

Teidän vastausten pohjalta olemme jo pohtineet koulutustarjontaa ja sen rakentamista vastaamaan teidän toiveita. Lisäksi olemme keskustelleen keinoista vaikuttaa teidän työssä jaksamiseen valmentajana.

Tätä me emme voi tehdä yksin vaan tarvitsemme seurat mukaan, mutta omalta osaltamme tulemme viestimään asiasta seuroihin ja pyrimme miettimään keinoja yhdessä heidän kanssaan.

Lämmin kiitos teille kaikille vastanneille! Saimme tästä paljon ideoita ja ajatuksia lehden sisältöä ajatellen ja koulutuksien suunnittelun tueksi.

Verkkovalmentaja 1/2023

Kysely sisälsi toiveita lehtijuttujen aiheisiin. Vahvimpana toiveena erottui harjoitusvinkit. Sen jälkeen hyvin tasaisena rintamana tulevat henkisen ja fyysisen valmennuksen vinkit yhdessä analyysien kanssa.

Monet kannattavat monipuolisuutta ja erilaista sisältöä.

Teksti: Sanna Vara, SJV ry

5

PSYYKKISEN VALMENNUKSEN TYÖKALU -ASENNE

Mitä psyykkinen valmennus on? ”Psyykkinen, henkinen, mentaalinen, psykologinen… rakkaalla lapsella on monta nimeä. Onko kyse kuitenkin rakkaasta lapsesta monine lempinimineen, vai kenties urheilun osa-alueesta, joka on edelleen hieman epäselvä”, näin kirjoittivat Leena Matikka ja Martina Roos-Salmela kirjassa Urheilupsykologian Perusteet.

Vaikka Matikka ja Roos-Salmela puhuvat urheilusta, niin kuvaus sopii myös erittäin hyvin kaikkeen psyykkiseen valmennukseen.

Samasta aiheesta puhutaan monilla eri nimillä, mutta selkeää ja yhteistä käsitystä, mitä se sisältää on vaikeampi löytää. Usein psyykkisessä valmennuksessa käytettyjä työkaluja ovat: tavoitteen asettelu, mielikuvaharjoittelu, ajatusten käsittely, rentoutumis- ja keskittymisharjoittelu, sisäinen puhe sekä erilaiset itsearviointimenetelmät.

Oma näkemyksemme psyykkisestä valmennuksesta kuitenkin lähtee aina ihmisen näkemisenä kokonaisuutena. Ihmisen hyvinvointi ja suoritustaso koostuvat monista tekijöistä ja psyykkinen osa-alue on yksi osa kokonaisuutta.

6

Psyykkisestä valmennuksesta puhuttaessa on tärkeää ymmärtää se, että kyse ei ole siitä, että olisi ongelmia, vaan siitä, että jokapäiväiset asiat tehtäisiin entistä paremmalla tasolla. Kyse on siis oman toiminnan kehittämisestä, sillä ihan samalla tavalla kuin muutkin taidot, niin myös psyykkiset taidot vaativat harjoitusta.

Psyykkisen valmennuksen talomalli Psyykkisen valmennuksen talomallin tarkoituksena on auttaa yksilö pääsemään kohti omaa huippuaan ja menestymään.

Mitä menestymisellä tarkoitetaan? Menestyminen on oman itsensä näköisen elämän elämistä, jossa ihminen toteuttaa itselle tärkeitä asioita, kokee henkilökohtaista kasvua ja saavuttaa tavoitteitaan. Menestymistä ei mitata pelkästään rahalla, statuksella tai ulkoisilla mittareilla, vaan kulkemalla kohti itselle merkityksellistä elämää.

Psyykkisen valmennuksen talomalli auttaa sinua menestymään sinulle tärkeissä asioissa ja rakentamaan matkaa kohti omaa huippuasi. Ihminen on talomalli pienoiskoossa. Niin ihminen, kuin talokin tarvitsee vahvan perustan.

On mahdotonta rakentaa mitään ilman kestävää ja tasapainoista perustaa. Perustan päälle ihminen rakentaa omaa elämäänsä niillä taidoilla ja työkaluilla, joita hänellä on sillä hetkellä käytössään. Talomallissa perusta kuvastaa ihmisen itsetuntemusta. Tämän päälle rakentuvat psyykkiset taidot. Paremmat taidot ja työkalut tekevät niin ihmisen, kuin talonkin rakentamisesta toimivampaa.

Niin talon katto, kuin tuloksetkaan eivät rakennu yhdessä yössä. Katsoessamme välimatkan päästä ihmistä tai taloa, näemme usein vain huipun, emme sen mahdollistanutta tehtyä työtä. Mitä korkeamman huipun haluat, sitä vahvempi perusta ja toimivammat taidot ja työkalut sinulla tulee olla. Matkalla huipulle ei ole oikotietä, mutta sinne on rakennettu portaat, joita kavutessasi pääset perille.

Verkkovalmentaja 1/2023

MITEN KEHITTÄÄ OMAA TAI MUIDEN ASENNETTA?

Asennetta voi määritellä taipumuksena suhtautua myönteisesti tai kielteisesti johonkin kohteeseen, kuten ihmiseen tai tapahtumaan. Urheilija voi esimerkiksi asennoitua tulevaa kauden avausta kohtaan joko myönteisesti (”odotan, että pääsen näyttämään taitoni”) tai kielteisesti (”ensi ovat aina vaikeita”). Se, miten ihminen näkee itsensä ja eri tilanteet, vaikuttaa merkittävästi siihen, miten hän toimii ja elää.

Miten asennetta voi kehittää? Yksi Suomen tunnetuimmista jääkiekkovalmentajista Erkka Westerlund on yhteistyössä Manu Tuppuraisen kanssa kirjoittanut kirjan Elämän peliä (2019), jossa avataan, miten Westerlund on valmentanut pelaajiensa asennetta.

Asenteen valmentaminen koostuu kolmesta eri vaiheesta. Ne ovat asenteen tiedostaminen, positiivisten mielikuvien luominen sekä kova ja laadukas harjoittelu. Kehittäessä asennettasi sinun on siis aluksi tärkeä tiedostaa, minkälainen oma asenteesi on. Miten näet maailmaa? Näetkö enemmän uhkia vai mahdollisuuksia? Miten näet itsesi ja muut ihmiset? Keskitytkö enemmän hyviin vai huonoihin puoliin?

Positiivinen psykologia on noussut 2000-luvulla suureen suosioon ja elämässä positiivisuuteen keskittyminen ja positiivinen ajattelu ovatkin yleisesti suositeltavaa ja johtaakin usein hyviin tuloksiin niin hyvinvoinnissa kuin suoritustasossa. Positiivisessa ajattelussa on kuitenkin tärkeä muistaa, että kyseessä ei ole tosiasioiden peittely tai ongelmien lakaiseminen maton alle. Kyse on myönteisestä suhtautumisesta elämään, haasteisiin ja onnistumisiin. Entinen Suomen presidentti Mauno Koivisto onkin sanonut osuvasti: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Asenteen valmentamisen kolmas vaihe Westerlundilla koski harjoittelua. Halutessasi menestyä työssäsi, vanhempana, ystävänä, puolisona tai ylipäätään missään, harjoittelu on asia, jota ei pääse pakoon. Oman asenteen työstäminen vaatii itseen tutustumista, itsensä seuraamista, uuden suunnan asettamista, toistoja, reflektiota ja lisää toistoja. Itseensä tutustuminen on koko loppuelämän matka, ja kuten kiinalainen sananlasku menee: ”Paras aika oli aloittaa kolmekymmentä

Verkkovalmentaja 1/2023

vuotta sitten, toiseksi paras aika on nyt.”

HARJOITUS: ASENNE Tee alla oleva harjoitus itsellesi tai valmennettavillesi.

1. Kirjoita ylös yhdellä lauseella minkälainen valmentaja tai urheilija haluan olla? Esimerkiksi haluan olla ahkera ja sinnikäs pelaaja.

2. Mieti miten oma asenteesi vaikuttaa sinuun ja miten voisit parantaa omaa asennettasi, jotta voisit toimia arjessa sellaisena ihmisenä kuin haluat olla?

Esimerkiksi ajattelen tiettyjen asioiden olevan tylsiä ja en jaksa panostaa niihin > Pyrin jatkossa suhtautumaan innostuneemmin myös tylsiltä tuntuviin asioihin.

3. Seuraavalla kerralla haastavana hetkenä pysähdy hetkeksi ja muistele minkälainen valmentaja tai pelaaja haluat olla ja pyri tietoisesti toimimaan sen mukaisesti tilanteesta riippumatta.

4. Itsetuntemus on tärkeä osa myös asennetta. Jatka vielä seuraavia lauseita vapaamuotoisesti.

Asennoidun asioihin yleensä…

Yleensä reagoin haastaviin tilanteisiin…

Jaksan jatkaa vaikeina hetkinä, kun…

Olen erityisen hyvä…

Voin vaikuttaa omaan asenteeseeni, kun…

Reflektoi: Mitä ajatuksia harjoitus sinussa aiheutti?

Lähteet: Ajzen, I. (2005). Attitudes, personality, and behavior. McGrawHill Education (UK).

Mukaillen Tossavainen, A., & Peltonen, A. (2020). Psyykkinen valmennus. Helsinki: Fitra.

Westerlund, E. & Tuppurainen, M. (2019). Erkka – Elämän peliä.

Fitra.

Peltonen Performance https://www.peltonenperformancekauppa.com/ 7

Lasten ja nuorten fyysinen valmennus jalkapallossa

Jalkapallo on fyysisesti vaativa ja monipuolinen laji. Lajianalyysin perusteella aikuiset pelaajat suorittavat ottelun aikana noin 1300 erilaista liikettä. Muutos liikkumisintensiteetin välillä vaihtuu 4–5 sekunnin välein. Lapsilla ja nuorilla määrät ovat vähäisempiä jo lyhyemmän peliajan vuoksi, mutta myös heillä erilaisten liikkeiden lukumäärä on myös erittäin suuri. Tutkimustuloksissa korostuu kyky liikkua korkealla intensiteetillä. Korkean intensiteetin liikkeet ja maksimaaliset suoritukset ovat avainasemassa ottelun lopputuloksen kannalta. (lajianalyysi, Lehto, Vänttinen 2009) Pelaajien tuleekin omata riittävät ominaisuudet, jotta he voivat vastata otteluiden asettamiin vaatimuksiin. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen on jalkapallossa ehkä se” helpoimmin” kuntoon laitettava osa-alue. Miten voimme edes kuvitella pärjäävämme, jos emme jaksa, ehdi tai emme pysty kamppailemaan erilaisissa alati muuttuvissa tilanteissa?

Jalkapallon fyysinen harjoittelu ei ole erillinen osa-alue tai saareke itse jalkapallon harjoittelusta. Fyysinen harjoittelu on integroitava lajiharjoitteluun ja ymmärrettävä jalkapallon kokonaisvaltaiseen harjoitteluun ja valmentautumiseen kuuluvana osana.

Jalkapalloilijan tärkein ominaisuus 8

on pelinomainen taito ja kyky ratkaista pelin ”synnyttämät” tilanteet oman joukkueen hyödyksi tai eduksi. Se voi olla kova syöttö, tempokuljetus, harhautus ja rytminvaihto, kierteinen laukaus, laukauksen blokkaaminen tai torjunta yläkulmasta.

Kaikkiin näihin pelaajat tarvitsevat taitoa ja fyysistä suorituskykyä. Jalkapalloilijan fyysisen harjoittelun ensisijainen päämäärä on kehittää pelaajien fyysisiä ominaisuuksia, joita he voivat hyödyntää harjoittelussa ja peleissä taitojaan pelinomaisten tilanteiden ratkaisemiseksi nopeammin, voimakkaammin, kestävämmin, kimmoisammin, liikkuvammin ja taloudellisemmin.

Toinen keskeinen tehtävä fyysisellä harjoittelulla on loukkaantumisten ennaltaehkäisy. Jalkapallo on vauhdikas kontaktilaji, jossa sattuu akuutteja harjoituksen ja pelin aikana tulleita loukkaantumisia. Kasvuikäisillä pelaajilla myös erilaiset rasitusvammat ovat yleisiä. Hyvin suunnitelluilla alku- ja loppuverryttelyillä on tutkitusti merkittävä vaikutus loukkaantumisten vähenemiseen ja ennaltaehkäisyyn. (Terve futari 2022).

Alku- ja loppuverryttelyt 15 min ennen ja jälkeen lajiharjoituksen ovat erittäin otollista ja arvokasta aikaa juuri monipuolisten fyysisten ominaisuuksien kehittämiseksi.

Nämä viisitoista minuuttiset ovat urheilijaksi kehittymisen kannalta säännöllisesti ja suunnitelmallisesti tehtynä erittäin tärkeitä urheilijaksi kasvamisen polun varrella.

Iän ja biologisen kehityksen mukaisesti suunniteltu ja oikein metodein toteutettu fyysinen harjoittelu edistää lajinomaisten taitojen oppimista ja kehittää kokonaisvaltaista terveyttä. Hyvä fyysinen suorituskyky tekee jalkapallossa vaadittavista suorituksista taloudellisempia, liikelaajuudeltaan suurempia, nopeampia ja voimakkaampia. Hyvä fyysinen suoJorge Braz rituskyky vapauttaa aikaa ja energiaa havainnointiin, analysointiin, päätöksen tekoon ja itse suorituksen toteuttamiseen. Heikko fyysinen suorituskyky näkyy etenkin otteluiden loppupuolella: väärinä ratkaisuina tai valintoina, heikkoina teknisinä suorituksina, yleisenä väsymisenä ja keskittymiskyvyn puutteena. Heikko fyysinen suorituskyky altistaa pelaajat herkemmin loukkaantumisille ja hidastavat niistä toipumista.

Viereisellä sivulla oleva kuva esittää yleisellä tasolla mitä eri fyysisiä ominaisuuksia tulisi painottaa eri ikäisenä. Tytöillä vastaavat ominaisuudet tulisi aloittaa noin 1,5 vuotta aiemmin kuin pojilla fyysisen kehityksen takia.

Verkkovalmentaja 1/2023

Jalkapallo on luonteeltaan erittäin monipuolinen laji. Se vaatii useita eri fyysisen suorituskyvyn ominaisuuksia. Sen vuoksi myös harjoittelun tulee olla monipuolista. Eri fyysisten ominaisuuksien kehittämiseksi harjoittelun tulee sisältää lajinomaisesti toteutettavia harjoitteita. Eri pelaajamäärillä ja eri kokoisilla kentillä voidaan kehittää pelinomaisesti kestävyyden eri osaalueita iän mukaan. Nopeutta ja kimmoisuutta saadaan parannettua mm. maalinteko ja syöttöharjoituksilla. Koordinaatio kehittyy pallon kanssa tehtävillä pallon käsittelyharjoitteilla, erilaisilla radoilla, pienpeleillä. Ala- ja keskivartalon voimaa, suunnanmuutoskykyä, pelinopeutta saadaan parannettua rondo-tyyppisillä pienpeleillä. Monipuolisuudesta huolimatta tietyt ylä- ja keskivartalon hallintaliikkeet vaativat oman huomionsa ja eriytetyn harjoittelun alku- ja loppuverryttelyiden aikana. Erilaiset veto- ja työntöliikkeet

Verkkovalmentaja 1/2023

yksin tai pareittain pallon kanssa mahdollistavat tämän. Keskivartalon hallintaharjoitteet onnistuvat niin alku- ja loppurutiinien aikana.

Lapsilla ja nuorilla monipuoliset oman kehon ja pallon avulla tehtävät liikemallit ja niiden hallinta ovat erittäin tärkeitä. Kuperkeikka, kärrynpyörä käsillä seisonta, hyppynarulla hyppiminen, ponnistaminen yhdellä ja kahdella jalalla, kyykkyvariaatiot, loikkiminen, kiinniottaminen (kopittelu), heittäminen ja moni muu liikkumisen perustaito tulisi löytyä valmentajien harjoitusmateriaalipankista. Nämä ovat myös taitoja, joita pelaajat voivat opetella ja harjoitella omalla ajallaan.

Kasvun ja kehittymisen myötä tulee harjoittelussa olla progressiota eli nousujohteisuutta. Harjoittelun progressiolla tarkoitetaan esimerkiksi harjoitusmäärän lisäämistä, harjoitusintensiteetin nostamista, liikemallien tai harjoitteiden vaikeuttamista, harjoitteiden varioin-

tia, vastuksen (kilojen / toistojen) lisäämistä, tehdäänkö liikkeet yhdellä tai kahdella jalalla vai lyhennetäänkö palautusaikoja. Urheilijan elimistön sopeutuessa aikaisempaan harjoituksen tasoon, vaatii se uusia vaativampia ärsykkeitä kehittyäkseen korkeammalle tasolle kuin aiemmin.

Fyysinen harjoittelu on tärkeä osa jalkapallovalmennusta. Se on osa kokonaisvaltaista valmennusprosessia, jolla pyritään parantamaan pelaajien ominaisuuksia ja samalla pitämään huolta heidän terveydestään. Fyysisen harjoittelun tulee perustua pelaajien iän mukaiseen ja biologiseen kehitykseen, aikaisempiin opittuihin taitoihin, saavutettuihin fyysisiin tasoihin ja ominaisuuksiin.

Teksti: Petteri Jaatinen, SJV ry

9

HUIPPU22 KOULUTUSPROSESSIN NOSTOJA Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä on käynnissä noin vuoden mittainen täydennyskoulutusprosessi HUIPPU22 huippuvaiheen osaajille. Mukana on 21 osallistujaa kahdeksasta eri lajista, kaksi osallistujaa myös jalkapallosta. Koulutuksessa keskitytään paljon johtamiseen ja psykologisiin teemoihin. Tässä jutussa muutamia nostoja psykologisen turvallisuuden teemasta jalkapallovalmentajille hyödynnettäväksi.

Psykologinen turvallisuus Nordic Business Forumissa 2022 esiintyi amerikkalainen Amy Edmondson, johtajuuden, tiimityön ja organisaatio-oppimisen tutkija. Hän on tällä hetkellä johtajuuden professori Harvard Business Schoolissa.

Edmondson on kirjoittanut seitsemän kirjaa ja yli 75 artikkelia ja tapaustutkimusta.

Psykologisen turvallisuuden teeman taustalla on Amyn tutkimus lääketieteellisessä yhteisössä, jossa hän tutki eri sairaalatiimejä ja niiden psykologista turvallisuutta. Fakta on se, että virheitä tapahtuu, mutta perustavanlaatuisia eroja oli siinä, miten niistä äänenpuhumiseen suhtaudutaan eri tiimeissä (samassa sairaalassa). Sairaalaympäristössä virheillä tai niistä äänen puhumisessa on suuri merkitys. Amy on jatkanut tämän ilmiön tutkimista eri aloilla.

”Anyone’s voice can be mission critical”

Pystytäänkö virheistä puhumaan?

– Jokaisen ääni voi olla tehtävälle kriittinen

Tunnistettuja riskitekijöitä: - Ihmisillä on taipumus olla samaa mieltä pomon kanssa, etenkin jos tämä on ensimmäisenä sanonut oman mielipiteensä - Haluamme mieluummin olla samaa mieltä, olla pidettyjä yms.

- Liian homogeenin ympäristö

Onko pelkoa asioista puhumiselle?

Alla joitakin tunnistettuja vuorovaikutuksen haasteita psykologisen turvallisuuden teemassa: - Ei halua näyttää oppimistarpeita => Ei kysytä edes kysymyksiä.

- Ei halua näyttää pätemättömyyttä 10

Verkkovalmentaja 1/2023

=> Ei myönnetä heikkouksia tai virheitä.

- Ei haluta olla tunkeilevia => Ei tarjota ideoita.

- Ei haluta olla negativiisia => Ei tarkastella kriittisesti sen hetkistä tilaa.

Yksi melko varma resepti ja riski epäonnistumiseen on pelko siitä, voiko pomolle/päävalmentajalle puhua! Jotkut johtajat saattavat uskoa olevansa avoimia (ovet auki/korvat auki), mutta tosiasiassa he saattavat kuulla/tietää viimeisinä mitä tapahtuu.

Erilaiset virheet ja ajatusmallit virheisiin liittyen matkalla kohti erinomaisuutta - Ennaltaehkäise määrätietoisesti perustason helpot virheet, jotka tavallaan ovat jo tiedossa tai aiemmin koettuja.

- Ennakoi ja lievennä eri tavoin vaikeampiin haasteisiin liittyviä virheitä. Innovaatiot vaativat myös epäonnistumisia.

- Tue ja juhlista ns. ”älykkäitä virheitä”, joista opitaan tietoisesti paljon ja jotka liittyvät mm. uuden innovointiin ja kokeiluihin.

PSYKOLOGINEN TURVALLISUUS EI TARKOITA sitä, että - on vain mukava kaikille - paikka ryhmässä/joukkueessa on täysin turvattu - jokainen idea toteutetaan - on lupa valittaa - on vapaana konflikteista - voi hiljentää tahtia Psykologisen turvallisuuden voi siis ymmärtää myös väärin!

“Fail often to succeed sooner” David Kelley

Minkälaiset tiimit menestyvät parhaiten?

Usein parhaiten suoriutuvia ryhmiä ovat riittävän heterogeenisen ja moniosaamista sisältävät tiimit yhdistettynä korkeaan psykologiseen turvallisuuteen.

Verkkovalmentaja 1/2023

11

Mitä johtajalta vaaditaan luodakseen edellytykset psykologiselle turvallisuudelle?

- Hierarkia itsessään ei ole pahasta, olennaista on miten hierarkiassa korkeammalla olevat kohtelevat toisia.

- Ymmärrys siitä, että psykologinen turvallisuus linkittyy joukkue-/tiimisuoritukseen on keskeistä. Johtajan/valmentajan sosiaalinen älykkyys ja taidot korostuvat korkean tason valmennusprosesseissa entistäkin enemmän.

- Aktivoi osallistumaan. o Kerro myös omista virheistä (madalla kynnystä osallistua) ja näytä esimerkkiä. o Kysy hyviä kysymyksiä. Kenellä on kysyttävää? Mitä meiltä vielä puuttuu? Mihin tarvitsemme lisää tietoa?

- Tavoitteena ei ole aina yksimielisyys – usein riittää se, että suostutaan / myönnytään yhdessä edistämään tai kokeilemaan sovittua asiaa.

Löydetään tavalla sopu.

Onnistumisen kannalta on tärkeää lisätä uteliaisuutta ja tervettä debattia asioista. Tukemalla toimintakulttuuria, jossa ei syytellä tai pelätä epäonnistua (jopa juhlitaan virheitä kehityksen apuna) ja rohkaistaan pyytämään apua, voidaan rakentaa menestyviä tiimejä.

12

Arvosta ihmisiä ja panosta koko valmennus- ja tukitiimin toimintaan!

PIKAINEN TESTI: Kysy itseltäsi kysymyksiä: • Kuulenko enemmän HYVIÄ VAI HUONOJA UUTISIA? • Kuulenko enemmän EDISTYSTÄ VAI ONGELMIA? • Kuulenko enemmän TOTEAMUKSIA VAI KYSYMYKSIÄ?

• Kuulenko enemmän YKSIMIELISYYTTÄ VAI TOISINAJATTELUA? • Kuulenko enemmän ”KAIKKI HYVIN” VAI ”AVUNPYYNTÖÄ”? ” If the work involves uncertainty, and everything you hear is positive, it is probably a BAD sign… “

Tähän lopuksi korostaisin vielä koko valmennustiimin ja muun tukijoukon, lasten ja nuorten tasolla myös vanhempien kanssa yhteisen sävelen voimaan. Yksittäisen ihmisen arvostaminen ja koko tiimin voimavarojen ja toimintakulttuurin kehittäminen lisäävät onnistumisen mahdollisuuksia.

Jos yksilöt kokevat turvaa ja varmuutta, he pystyvät ottamaan riskejä, kysymään kysymyksiä eivätkä pelkää epäonnistua. Näin saadaan vahvempaa sitoutumista, korkeampaa motivaatiota ja tuloksellisempaa tekemistä. => Lisää tietoa teemasta, jossa kuvaillaan top 5 tiimejä ja psykologisen turvallisuuden merkitystä.

Lisää hyvinvoinnin ja menestyksen johtamisesta HUIPPU23 -seminaarissa 28.3.2023.

Kehitystä buustaavin terveisin, Marko Viitanen ja Vierumäen urheilun osaamisyhteisö

Verkkovalmentaja 1/2023

Jokainen kohtaaminen jättää jäljen

Vierumäellä järjestettiin Kasva22 -seminaari. Seminaari toi yhteen varhaiskasvatuksen, koulun sekä seuratoiminnan väkeä. Iso kokonaisuus seminaarissa oli lapsen ja nuoren positiivisen itsetunnon vahvistaminen liikunnan avulla.

Pohjustukset ja pienryhmäkeskustelut nostivat hyvin vahvasti esiin turvallisen ja positiivisen ilmapiirin merkityksen oppimiseen sekä lajiin kiinnittymisessä.

Haastankin jokaisen pohtimaan omaa toimintaa ilmapiirin rakentajana. Millä tavalla otan pelaajan vastaan? Kuinka tervehdin sanallisesti ja ennen kaikkea millainen on nonverbaalinen viestintä siinä rinnalla?

Miten tasapuolisesti valmennan?

Kuinka tuen oppimista puuttuen virheisiin pelaajaa kunnioittavasti?

Muistanko antaa jokaiselle palautetta treeneissä edes viikoittain?

Jokainen meistä tietää, kuinka riittämättömäksi usein itsemme harjoitustapahtumissa tunnemme.

Jokainen meistä voi kuitenkin kohdata treeneihin tulevan pelaajan yksilöllisesti nimellä tervehtien kysyen samalla kuulumisia. Tähän kun liitämme positiivisen nonverbaalisen viestinnän, olemme luoneet positiivisen lähtökohdan turvalliseen harjoitustapahtumaan. Tärkeää on, että itse harjoitustapahtuma on rakennettu ja mietitty eriyttäen siten, että jokainen saa sopivasti haastetta, mutta myös onnistumisia. Merkityksellisintä kuitenkin on se, millaisen lähtökohdan luomme harjoituksiin kohtaamisilla. Muista, että jokainen kohtaaminen jättää jäljen.

KUVA: Mira Lönnqvist

Teksti: Sanna Vara, SJV ry

Verkkovalmentaja 1/2023

13