AVEC
Paremman avioliiton lehti 1/2022
Unelmaseppä Laura Siltala: Miten unelmoida yhdessä puolison kanssa? Kosketuksen merkitys parisuhteen hyvinvoinnille
Ruuhkavuodet
Eeva ja Kalle Vanhatalo tapaavat illalla sohvalla
Julkaisija Parempi avioliitto ry Järvenpääntie 640 04400 Järvenpää 29. Vuosikerta Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa Päätoimittaja Hanna Ranssi-Matikainen P. 050 4621 543 Toimitussihteeri Essi Lehtinen p. 040 546 7747 Avustajat Elina Holappa Maria Ihonen Jukka Ketoja Taina Kinnunen Markus Korri Ulla-Maija Lammi-Ketoja Jani Laukkanen Susanna Lönnrot Suvi Solanto Laura Vesa Sarjakuva Heikki Ranssi ja Jarkko Vehniäinen Visuaalinen ilme Koska / Antti Karvanen Taitto HannaHau / Hanna Hauta-aho Kannen kuva: Laura Vesa Paino Lehtisepät Oy 2022 Painos 6 000 kpl
PEFC/02-31-170
4041 0089
parempiavioliitto @parempiavioliitto @parempiavio toimisto@parempiavioliitto
4 5
10
6 7 8 13
14
Kevään ja kesän tapahtumat Unelma paremmasta kannattelee vaikeuksissa. Pääkirjoitus Liity jäseneksi Parisuhdepuhelimeen koulutettiin lisää päivystäjiä Unelmaseppä Laura Siltala: Miten unelmoida yhdessä puolison kanssa
10
Ruuhkavuodet. Eeva ja Kalle Vanhatalo tapaavat illalla sohvalla
13 14
Kolumni Markus Korri: Mies Jumalan koulussa
16 18 19
Kirja-arviot: Koeajettuja parisuhdeoppaita
Kosketuksen merkitys parisuhteen hyvinvoinnille. Taina Kinnunen
Tue työtämme Sarjakuva Jarkko Vehniäinen
Jos innostuit lehden sisällöstä, tilaa lehtiä jaettavaksi omassa yhteisössäsi! Kerro, paljonko ja mihin lähetämme: toimisto@parempiavioliitto.fi
tapahtum at
LeviCross -parisuhde- ja perheleiri, 23.–30.7.2022, Kittilä Toivon valossa. Naisten viikonloppu, Lapua, 8.–10.4.2022
Pieksämäen parisuhde- ja perheleiri, 2.–8.7.2022
Naisten oma viikonloppu kutsuu kokoontumaan yhteen, toivon valossa. Elämäntilanteesta riippumatta olemme yhdessä enemmän. Lahjoita itsellesi miniloma, jonka aikana saat levätä ja kohdata muita sekä valita itsellesi mieluisimmat sisällöt ohjelmasta. Lapuan opiston kaunis miljöö tarjoaa oivat puitteet ansaittuun keidas hetkeen arjen keskellä. Irtautumalla arjesta saattaa löytää itsestään aivan uusia voimavaroja. Viikonlopun sisältö on luotu vastaamaan juuri nykyhetken toiveisiin, toivon heräämiseen ja valon voittamiseen. Teemoja syvennetään pienryhmissä ja erilaisissa työpajoissa. Puhujavieraana Lapuan oma, kristillisen kentän monitoiminainen ja Sana-lehden päätoimittaja Heli Karhumäki.
Käytännönläheistä parisuhdeopetusta luennoilla ja ohjatuissa pienryhmissä aamu- ja iltapäivisin. Pienryhmissä on 2–3 osallistujaparia ja tehtävään koulutettu ryhmänohjaajapari. Vertaisryhmät muodostetaan samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kesken. Kaikenikäisille lapsille on aikuisten luentojen ja ryhmien aikana mielenkiintoista ohjelmaa King’s Kids -ohjelmassa ja bändi- ja urheiluleirillä. Pajoissa tarjolla on kädentaitoja ja seikkailua. Vauvoille varataan henkilökohtainen hoitaja. Ilmoittautuminen päättyy 19.6.22. Leiri järjestetään nyt noin 500 osallistujalle. Pieksämäen kaunis järvimaisema ja kaupungin monipuoliset palvelut tarjoavat virkistystä ja virikkeitä vapaa-aikaan!
Levi Cross parisuhde- ja perheleirillä Lapin lumoava luonto avarine tuntureineen on olennainen osa leirikokemusta. Ohjelma perustuu yhdeksään Parisuhteen palikat -teemaan: Sitoutuminen, Sanat, Tunteet, Teot, Riidat, Seksuaalisuus, Anteeksianto, Luottamus ja Rakkaus. Leiri järjestetään Hullun Poron tiloissa Levillä Kittilässä. Lapsille on tarjolla Live Love Levi -lastenleiri. Lastenleirillä on tarjolla Lapin elämyksiä ja laadukasta ohjelmaa iän mukaan. Vauvoille varataan henkilökohtainen hoitaja. Lastenleirin aikataulu noudattaa aikuisten päiväohjelmaa. Ilmoittautuminen päättyy 9.7.22. Tapahtumaan mahtuu 90 ensimmäiseksi ilmoittautunutta paria. Live Love Levi -lastenleirille voidaan ottaa 70 lasta.
Lempeä lakeudella -parisuhdekurssi, 26.–28.8.2022, Lapua Olet tärkein ruuhkavuosissa -parisuhdekurssi, 11.–12.6.2022 verkossa Kun elämässä on lapsia ja työpaineita, suhde omaan puolisoon voi olla ”hyllyllä”. Vanhempien välit ovat kuitenkin dynamo, josta perhe saa voimaa. Kurssi verkossa ei syyllistä siitä, että parisuhdeaikaa on vähän, vaan tukee ja ymmärtää ruuhkassa rämpiviä. Se on hyvä hetki kuulla toisten kokemuksia ja miettiä itsestäänselvyyksiä, joiden mukaan ehkä suoritatte elämää. Puhetta on myös somesta ja nettipelaamisesta.
Tarkista kurssien toteutuminen, lue lisää ja ilmoittaudu www.parempiavioliitto.fi *Seurakuntaopisto on jatkossa STEP-koulutus.
4 ∞ AVEC
Viikonlopun tavoite on viettää aikaa puolison kanssa ja syventyä oman parisuhteen hoitamiseen. Kurssilla käsitellään vuorovaikutus- ja tunnetaitoja, anteeksipyytämistä ja -antamista, oman taustan vaikutusta parisuhteeseen sekä sitä, mitä puolisot suhteessa tarvitsevat. Tarjolla on käytännönläheistä opetusta luennoilla ja ohjatuissa pienryhmissä sekä rentouttavaa vapaa-ajan ohjelmaa. Lauantai-iltana lempeä voi kokea oman rakkaan kanssa esimerkiksi meloen tai lakeuden luontoon ja paikallisiin nähtävyyksiin tutustuen. Tapahtuma on suunnattu eri elämänvaiheissa eläville pareille ja perheille. Kurssipaikka sijaitsee luonnonkauniilla ja rauhallisella alueella Nurmonjoen rannalla, kävelymatkan päässä Lapuan keskustasta.
Pä ä kir j oitus
Unelma paremmasta kannattelee vaikeuksissa kuva Jani Laukkanen
K Hanna Ranssi-Matikainen toiminnanjohtaja hanna.ranssi-matikainen@parempiavioliitto.fi
uka olisi osannut ennalta aavistaa, millaisiin oloihin suomalaisen on 2020-luvulla taipuminen. Juuri kun olimme pääsemässä pandemian rajaamasta arjesta, Euroopan itälaidalle alkoi kasautua mustimpia pilviä sitten toisen maailmansodan. Suurvaltasota on työntynyt mantereellemme. Resilienssistä, muutosjoustavuus taidoista, on puhuttu lähes väsyksiin saakka. Yksilön ja perheen toivotaan poikkeusaikoina voivan hyödyntää kykyjään valmistautua, reagoida ja sopeutua äkillisiin kriiseihin niin, että yhteisö pysyy toimintakykyisenä. Tällaista joustavuutta tarvitaan juuri nyt. Parempi avioliitto ry on vuosikymmenestä toiseen tarjonnut parisuhteen kriiseihin taitoja, jotka auttavat niiden ratkaisemisessa. Nyt samoille taidoille on toisenlaista käyttöä. Myrskyissä vahvistunut parisuhde ja perhe antavat ihmiselle kaivattua suojaa maailman myllertäessä ympärillä. Muutosjoustavuus ei ole pysyvä ominaisuus, vaan kykyä on mahdollista
vahvistaa läpi elämän. Resilienssi syntyy ihmisen taidoista hyödyntää hänelle annettuja sisäisiä ja ulkoisia voimavaroja. Ja tätä me järjestönä toivomme: että voisimme olla se paikka, jonka ympäröimänä parit ja perheet voivat hitsautua entistä kestävämmiksi tiimeiksi. Unelmoinnille on vaikeissakin hetkissä sijansa. Se joka osaa haaveilla paremmasta, kulkee vakaasti tavoitettaan kohti ja säilyttää päämääränsä kirkkaana. Jeesus lupasi antaa meille tulevaisuuden ja toivon. Tähän saamme myös vallitsevissa oloissa luottaa. Monessa perheessä katse on suunnattu jo kohti tulevaa kesää. Olette sydämellisesti tervetulleita kokemaan ainut laatuista leiritunnelmaa Pieksämäelle, Leville ja Lapualle. Parisuhdetapahtumat on tarkoitettu eri elämänvaiheissa eläville perheille. Elämänmakuisista tarinoista on mahdollista saada virikkeitä keskusteluihin oman puolison kanssa. Vertaisryh missä jaetut kokemukset näyttävät suuntaa eteenpäin, myös näinä poikkeuksellisina aikoina.
1/2022 ∞ 5
Tule vaikuttamaan, liity jäseneksi! Panoksesi työn kannattajana ja tukijana on erittäin tärkeä. Yhdistyksen jäsenenä vahvistat ääntä, jolla yhdistys puhuu ja osoitat vahvan tuen toiminnallemme pariskuntien ja perheiden hyväksi. Yhdistys on yhtä vahva kuin jäsenistönsä.
Lähetä jäsenhakemuksesi verkkokaupan kautta. Tarkemmat tiedot löydät parempiavioliitto.fi/ liity-jaseneksi. Verkkokaupassa voit kätevästi hallinnoida myös yhteystietojasi, ilmoittautua tapahtumiimme ja ostaa lahjakortteja. Parempi avioliitto ry on vuonna 2013 perustettu kristillistä avioliitto- ja perhetyötä tekevä järjestö. Edistämme perheiden hyvinvointia puolisoiden välistä suhdetta ja yksilöllistä kasvua tukemalla. Tarjoamme taitoja ja työkaluja parisuhteensa kehittämisestä kiinnostuneille.
Liity VARSINAISEKSI JÄSENEKSI tai KANNATTAJAJÄSENEKSI. Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Vuosittainen jäsenmaksu on 50 euroa / henkilö. parempiavioliitto.fi/liity-jaseneksi
6 ∞ AV EC
Parempi yhteys -parisuhdepuhelimeen koulutettiin lisää päivystäjiä teksti Elina Holappa
P
arisuhdepuhelimen soitot ovat lisääntyneet koronapandemian myötä. Kesäkuussa 2021 puhelimeen koulutettiin neljä uutta päivystäjää ja helmikuun 2022 alussa seitsemän. Kaikki päivystäjät ovat yhdistyksen kokeneita, pitkäaikaisia vapaaehtoisia. Tukiparikoordinaattorit Elina Holappa ja Tanja Kallio ovat innoissaan päivystystoiminnan laajenemisesta. Vapaaehtoisia oli molemmilla kerroilla kouluttamassa työnohjaaja, kouluttaja, kirjailija Riitta Mykkänen-Hänninen. Hän toiminut Pääkaupunkiseudun puhelin auttajien puheenjohtajana ja kirjoittanut useita julkaisuja mm. aiheesta vertaistuki eroauttamisessa.
Kun parisuhteessa on solmu tai kriisi
Hae tukiparia! • • • • •
Tukipari on tehtävään koulutettu vertaispari Tukiparin saa nopeasti, noin viikossa Toiminta on valtakunnallista Tukiparia voi tavata etänä tai lähitapaamisin Hae tukiparia: parempiavioliitto.fi/tukiparityo
Parisuhdepuhelin Parempi yhteys p. 050 3122 325, tiistai–perjantai klo 10–16 Voit soittaa parisuhdepuhelimeen, kun kaipaat keskustelukumppania parisuhdeasioissa. Keskustelussa keskitytään niihin asioihin, jotka itse tahdot ottaa esille. Voit soittaa nimettömänä, keskustelu on luottamuksellinen. Puheluihin vastaavat kokeneet ja koulutetut päivystäjät.
Riitta Mykkänen-Hänninen: – Vapaaehtoinen puhelinauttaminen on yhteiskunnallisesti merkittävä ja helposti tarjolla oleva palvelu ammattiavun ja lähiverkoston tarjoaman tuen välissä. Kuulluksi tuleminen ja empaattinen kohtaaminen auttavat soittajaa jäsentämään omaa tilannetta vuorovaikutuksessa päivystäjän kanssa. Päivystystehtävä edellyttää vapaa ehtoiselta läsnäoloa, hyviä vuorovaikutustaitoja, arvostavaa asennetta, kykyä kohdata erilaisuutta ja tunnistaa omia ajatusmalleja. Koulutus ja työnohjaus tukevat päivystäjää jaksamaan ja kehittymään tehtävässä.
HALUATKO AUTTAA?
Ryhdy tukipariksi • Jos olet toiminut Parempi avioliitto ry:ssä vapaaehtoisena ryhmänohjaajana voit ryhtyä puolisosi kanssa tukipariksi • Tukiparien etäkahvit neljä kertaa vuodessa • Tukiparien oma virtuaalinen kohtaamispaikka Tukiparien maja • Työnohjausta ryhmässä tai puolison kanssa • Lisätiedot tukiparikoordinaattoreilta: Elina, 045 6694 694 ja Tanja, 040 562 7981
1/2022 ∞ 7
Miten unelmoida yhdessä puolison kanssa? Unelmoinnille on vaikeissakin hetkissä sijansa. Unelmaseppä Laura Siltala sanoo, että unelmat ovat kytköksissä ihmisen arvoihin. Haaveilemme jostain sellaisesta, mikä toisi elämäämme arvostamiamme asioita. Miten unelmoida sopuisasti yhdessä?
teksti Suvi Solanto laura siltalan kuvat Janne Ylitalo
8 ∞ AV EC
Kuka olet ja miten päädyit Unelmasepäksi? – Olen Laura Siltala, entinen luokanopettaja ja englannin opettaja, freelance-toimittaja ja juontaja, nykyinen ratkaisukeskeinen työyhteisövalmentaja eli Unelmaseppä. Ihmiset ovat aina olleet intohimoni. Oli aivan mahtavaa tehdä Ilta Lauran kanssa -talk show’ta ja saada haastatella monia erilaisia ihmisiä. Kaikella on kuitenkin aikansa, ja kun se rupeama tuli 10 vuoden jälkeen päätökseen, jouduin jälleen kerran miettimään, että mitä minusta tulisi isona. Jossain mielen sopukoissa oli jo jonkin aikaa ollut ratkaisukeskeisyys, valmentaminen ja Helsingin Lyhytterapiainstituutti. Päätin hypätä tähän unelmaan. Valmistumisen loppumetreillä perustin oman yrityksen ja näin minusta tuli Unelmaseppä. Tällä tiellä olen edelleen ja maisemat ovat olleet kyllä hienoja!
Kerro lukijoille joku oma unelmasi, joka on toteutunut ja yksi, joka ei ole toteutunut. – En enää edes muista, mistä sain vuosia sitten päähäni, että haluaisin nukkua joskus yön hotelli Waldorf Astoriassa. Viitisen vuotta sitten olimme New Yorkissa yhdessä mieheni kanssa, ja reissun viimeinen yö nukuttiin Waldorf Astoria -hotellissa Sen sijaan en saanut Ilta Lauran kanssa -talk show’hun koskaan vieraakseni Antti Tuiskua enkä Cheekiä. Antin kanssahan olemme nykyään lähes kollegoja, kun hän on näyttänyt kouluttautuneen ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi. Ei tiedä, vaikka haastattelisin häntä joskus jossain muussa merkeissä!
Onko unelmointi sinun kokemuksesi mukaan suomalaisille helppoa? – Kyllä se minun mielestäni on helppoa suomalaisille. Myös haaveilu on unelmointia, samoin visiointi ja tavoitteiden asettaminen. Kaikissa on
kyse myönteisen tulevaisuuskuvan asettamisesta. Ei kannata jäädä kiinni ”unelmointi”-sanan höttöiseen mielikuvaan.
Mitä keinoja on saada tasaveroisesti selville molempien puolisoiden unelmat? – Niin kuin parisuhteessa muutoinkin, kukaan ei osaa lukea toisen ajatuksia. Puhuminen siis kannattaa aina. Jos toinen on kovempi puhumaan, asioita voi myös kirjoittaa ja jatkaa keskusteluja niiden pohjalta.
Miten voi aloittaa, jos ei ole tottunut unelmoimaan? – Jos elää paljon menneisyydessä tai keskittyy vain negatiivisiin asioihin ja ongelmiin elämässä, voi unelmointi olla vaikeaa. Silloin kannattaa kysyä itseltään, minkä muutoksen haluaisi nähdä jossain mielessäni olevassa ongelmassa. Siinä on jo ensimmäinen unelma silloin valmis.
Miten unelmasta voisi tulla tavoite? – Motivaatiosta on sanottu, että se on sitä, että unelmien ylle vedetään työhaalarit. Tätä voisi soveltaa hyvin myös siihen, miten unelmasta voisi tulla tavoite.
Onko kaikilla unelmia? Miten saa omista unelmista kiinni? – Niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Unelmat ja toivo liittyvät hyvin läheisesti toisiinsa. Unelmat pitävät meidät elossa. Omista unelmistaan voi saada kiinni esimerkiksi siten, että miettii ja kirjaa ylös itselle tärkeitä asioita ja arvoja. Mitkä asiat ovat omassa elämässä kaikesta huolimatta hyvin? Miten voisi varmistaa, että hyvät asiat pysyvät hyvinä, ehkä jopa lisääntyvät? Ratkaisukeskeisenä unelmaseppänä puhun aina hyvin käytännönläheisestä tavasta tarkastella maailmaa. Siksi Unelmaseppä onkin seppä, ei mikään taivaanrannanmaalari.
Mitä erityispiirteitä on pariskuntien yhteisessä unelmoinnissa verrattuna yhden ihmisen unelmiin? – Unelmat ovat aina kytköksissä arvoihin. Unelmalla on jonkinlaista lisäarvoa sen unelmoijalle. Pariskunnilla saattaa olla erilaisia arvoja ja silloin yhteinen unelmointi voi haastaa, koska ensin pitää löytää yhteiset arvot. Niistä pitäisi olla tarvittaessa valmis myös joustamaan. Toisaalta yhdessä unelmoiminen voi myös laajentua, kun molemmat osapuolet tuovat yhteiseen unelmointiin oman näkökulmansa. Ehdottomasti mahdollisuus!
Miten toimia, kun unelma ei toteudu? – Tämä on monelle varmasti tuttu tilanne elämän varrelta. Asiat eivät useinkaan toteudu juuri niin kuin olemme ne itse suunnitelleet ja toivoneet. Eteenpäin täytyy kuitenkin mennä. Tällaisessa tilanteessa voi pysähtyä miettimään, onko syytä muokata unelmaa tai onko mahdollista tehdä jotain toisin. Myös omaa näkökulmaa koko asiaan voi yrittää muuttaa. Moni on kertonut, että vaikka unelma ei toteutunut sellaisenaan, toteutui jotain muuta, jotain, mitä ei olisi voinut kuvitellakaan. Toisaalta unelmasta voi olla iloinen myös vain unelmana. ∞
MITEN TAKOA YHTEISTÄ UNELMAA? Unelmaseppä Laura Siltala:
Kumpikin osapuoli voi miettiä, missä kohtaa unelman toteutumista on tällä hetkellä menossa. Asteikko voi olla mikä vain, itse käytän yleisimmin asteikkoa 1–10. Tämän jälkeen mietitään yhdessä, mitä sellaista on jo olemassa, mikä on vienyt kohti unelmaa. Yleensä löytyy yllättävän paljonkin näitä asioita, mikä on hyvin voimaannuttavaa. Entä mistä kumpikin antaisi toisilleen kiitosta? Jos ollaan vielä kovin kaukana tavoitteesta, kannattaa miettiä, mikä olisi kummallekin merkki siitä, että asteikolla on edetty yhden askelen verran.
1/2022 ∞ 9
Eeva ja Kalle tapaavat illalla sohvalla Nyt saa irvistää! Koko perhe mahtuu hyvin sohvalle. Vasemmalta Leo, Kalle, Iida, Eino, Eeva ja Vilho.
Eeva ja Kalle Vanhatalo halusivat antaa lapsilleen peltojen ja metsien sielunmaiseman, jossa itse ovat kasvaneet. Perhe muutti viime syksynä kerrostalosta Helsingistä omakotitaloon Nokialle. Kun lapset illalla nukahtavat, Eeva ja Kalle lämmittävät saunan ja huokaisevat ja puhuvat ─ ainakin välillä ─ ”meistä”.
teksti Essi Lehtinen kuvat Laura Vesa
10 ∞ AV EC
V
ilho, 7, Eino, 5, ja Leo, 2, Vanhatalo rakentavat yläkerrassa ansoja. Portaista kuuluu putoavien pahvilaatikoiden kolinaa. Vanhatalon perheen uudessa kodissa on perjantai, työviikko on isä Kallella melkein ohi ja yhteinen aika on alkamassa. Eeva ja Kalle muuttivat kolmen pojan kanssa Helsingistä lähemmäs PohjoisSatakunnan mummoloita viime kesän lopussa. Uuden kodin paikkaa oli mietitty
pitkään. Lopulta aikataulu piti täydellisesti, sillä vanhemmat olivat ajatelleet, että muuttaa pitäisi ennen kuin esikoinen aloittaa koulun. Ensimmäinen aamu Nokialla oli samalla Vilhon ensimmäinen kouluaamu.
Onko kiire? Nyt pintaremontti on melkein valmis ja tyttövauva Iida syntynyt joukon jatkoksi. Eeva ja Kalle istuvat sohvalle. Iida heräilee päiväunilta. Eeva kuvaa päiviä lasten kanssa junaksi, joka etenee vauhdilla, eikä pysähtele. − Onko meillä kiireen tuntua. Noh, meillä on paljon lapsia, Eeva ja Kalle nauravat.
Nyt on tilaa leikkiä.
Tietotyöläinen Kalle tekee suurimman osan viikosta etätyötä kotitoimistossa. Työsopimuksessa on määritelty tavoitteet, ei työtunteja. Se tuo vapautta, mutta myös vastuun arvioida itse, mikä riittää. – Työn imu voi olla joskus aika kova. Huomaan vastaavani työviesteihin illallakin, kun ne näkyvät puhelimessa. – Välillä kiireen tuntu tihkuu sinusta, vaikka minusta siedät painetta hyvin, kuvaa Eeva. Eevan ja lasten aikataulua muutto helpotti. Aamut ovat rauhallisempia, kun lapsilla on tilaa leikkiä. – Täällä jos olen väsyneempi ja jumitan juomassa kahvia, se on ihan mahdollista, sanoo Eeva. Keskustelua Eevalle ja Kallelle aiheut tavat hetket, jolloin Kalle pitää töistä tauon, mutta siirtymä työajatuksista perheen arkeen tuntuu haastavalta. Ehtiikö vartin lounastauolla pitää vauvaa sylissä vai pitäisikö keskittyä vain rauhassa syömiseen?
Se peruskysymys Illalla Eeva ja Kalle kohtaavat pikkulasten vanhempien ”peruskysymyksen”, kuten Kalle sitä kutsuu. Mitä tehdä arvokkailla rauhallisilla tunneilla, kun lapset on saatu nukkumaan. Pitäisi malttaa mennä ajoissa nukkumaan, mutta ilta on monesti ainoa mahdollisuus huokaista ja kohdata toinen. Onnistuuko kohtaaminen? – Kyllä ja ei, sanoo Kalle ja jatkaa, että helposti he saavat aikaan jutustelua. Ilta voi hyvin täyttyä remonttipuuhista tai sen sopimisesta, miten lasten asioita hoidetaan. ”Maailman helpointa” on Eevan mukaan lipsahtaa yhdessä miettimään vaikkapa kalusteita, joita vielä tarvitaan, tai ihastelemaan lasten päivän aikana puuhaamia juttuja. Siirtyminen puhumaan meistä kahdesta ja siitä, mikä ehkä jää arjessa harmittamaan, vaatii jaksamista ja osaamista, jota Eeva ja Kalle sanovat harjoitelleensa paljon, mutta jossa ovat edelleen
keskeneräisiä. He lähtivät avioliittoleirille, kun esikoinen Vilho oli vuoden vanha. Silloin ajankäyttö ja roolien jakaminen vauvan kanssa aiheutti hankausta. Leirillä he tulivat paremmin tietoisiksi itsestään ja avioliitostaan ja havahtuivat siihen, että parisuhdetta voi hoitaa. Ensimmäisen leirin jälkeen he ovat käyneet Pieksämäellä leirillä useamman kerran ja kuvaavat niitä antoisiksi, mutta myös tuskallisiksi, kun leirit ovat auttaneet oivaltamaan kipeitäkin asioita.
Tunneyhteyden saavuttaminen – Joidenkin asioiden kanssa painitaan joka tapauksessa, olipa lapsia ja kiirettä tai ei. Kiire vain saattaa tuoda asioita enemmän esiin, miettii Kalle. Yksi keskeinen asia on puolison paikka ihmissuhteiden joukossa. Eevalle ja Kallelle on selvää, että puolison pitäisi olla ensimmäisellä sijalla. Sen toteuttaminen käytännössä vain helposti unohtuu tai jää muiden asioiden jalkoihin. 1/2022 ∞ 11
Ohitetuksi tulemisen Kalle tunnistaa silloin, kun Eeva syventyy puhelimeensa, vaikka vaihtaakseen kuulumisia kaukana asuvien kavereiden kanssa. Kallelle valinta tulee konkreettisesti eteen, jos kaverit pyytävät mukaan urheilemaan ja vaihtoehtona on olla Eevan kanssa kotona. – Minä haluaisin, että sinä olisit ensimmäisenä listalla. Ja sinä olet sanonut, että toivoisit, että minä spontaanisti näyttäisin, että sinä olet ensimmäinen, kuvaa Kalle. Eeva taas toivoisi, että hänellä olisi aito halu suoda Kallelle esimerkiksi vapaa futisilta. Ihan niin ei kuitenkaan ole. – Tästä on sata kertaa puhuttu, mutta sitten tulee aina ”mutta kun…”, sanoo Kalle. Kun kallisarvoinen iltahetki sitten omistetaan heille kahdelle, Eeva ja Kalle sanovat sen tuntuvan hyvältä. Iida-vauvan syntymän tuomat mullistukset on juuri käsitelty ja se tuotti iloa ja yhteyden tunnetta. – Vauvan syntymä on aina niin iso asia, vaikka olisi jo ennestään monta lasta. Siinä tulee helposti väärinymmärryksiä ja puoliso ei pysy ajan tasalla, että missä mennään, kun puhuminen jää. Tuntuu hienolta taas muistaa ja tajuta, että toinen on kiva tyyppi ja sillä on hyviä ajatuksia ja että hän tykkää musta paljon ja haluaa minulle hyvää, sanoo Eeva. Vaikka tunneyhteys sitten jäisi taas arjen jalkoihin, se on käynyt muistuttamassa itsestään. Eteisessä hiipii pieni ninja. Leo on pukenut viitan ja naamarin ja hipsii eteisestä kohti keittiötä. ∞
Kahdenkeskisen ajan saaminen edellyttää hoitajan saamista lapsille, edes osalle. Korona, muutto ja vauva eivät ole helpottaneet yhtälöä.
OLET TÄRKEIN RUUHKAVUOSISSA -PARISUHDEKURSSI VERKOSSA 11.–12.6.2022 Kun elämässä on lapsia ja työpaineita, suhde omaan puolisoon voi olla ”hyllyllä”. Vanhempien välit ovat kuitenkin dynamo, josta perhe saa voimaa. Kurssi verkossa ei syyllistä siitä, että parisuhdeaikaa on vähän, vaan tukee ja ymmärtää ruuhkassa rämpiviä. Se on hyvä hetki kuulla toisten kokemuksia ja miettiä itsestäänselvyyksiä, joiden mukaan ehkä suoritatte elämää. Puhetta on myös somesta ja nettipelaamisesta. Lue lisää ja ilmoittaudu www.parempiavioliitto.fi/tapahtumat
12 ∞ AV EC
k o lumn i
Mies Jumalan koulussa teksti Markus Korri
Miehenä oleminen on kiusallista. Lähtökohdat miehuuteen naisen rinnalla ovat vastuuttomuus, häpeä ja niistä nouseva naisen syyllistäminen. Vaikka mies oli Jumalalta saanut kaipaamansa vastakappaleen ja kumppanin rinnalleen, pian mies jo syytti Jumalaa naisen luomisesta: nainen oli saanut aikaan miehen omat väärät valinnat. Tällaisen kuvan Raamattu piirtää meille ihmisen luomisesta ja hänen lankeemuksestaan. (1. Moos. 2:15–3:12) Onko mies siis tuomittu vastuuttomuuteen ja häpeään? Siten, ettei hän muuta voikaan, kun nyt suunta on sinetöity? En usko. Mieshän tuli tuomituksi siksi, ettei kantanut vastuuta teoistaan. Jumalan koulu alkaa omien virheiden ja puutteiden tunnustamisesta. Luterilaisuuden kyllästämässä perinteessämme olemme tottuneet ajattelemaan, että siinä on kaikki – me tunnustamme ja Jumala armahtaa. Jumalan anteeksiannon ehdottomuus on toki välttämätöntä. Siinä välirikko ihmisen ja Jumalan välillä raukeaa. Jumalan koulussa armo on kuitenkin siinä, että Jumala on itse sitoutunut siihen muutokseen, johon hän meitä kutsuu. Naisen rinnalta katsottaessa, mikään ei ole hänelle vastenmielisempää, kuin vastuuton, luihu mies, joka jättää naisen oman onnensa nojaan (empiirisesti tarkistettu väite). Siispä tunnustamisen lisäksi vastuun ottamiseen liittyvät kiinteästi myös teot. Jumala tuntee luotunsa. Hän tietää luonteemme, historiamme, haavamme ja vajavuutemme. Jumalan koulussa opettajamme tietää, mitkä asiat opimme vasta kantapään kautta, mitä emme silloinkaan – joskus tarvitaan enemmän kuin kaksi kantapäätä. Jumala on kuitenkin kärsivällinen opettaja, joka ei toimi kiirehtien tai pakottaen. Kipeimpiä oppitunteja Jumalan kouluun astuneelle ovat ne tunnit, joissa hän avaa oppilaalleen pimeitä sopukoita, joita oppilas on sisäänsä kätkenyt. Kun salassa pitämämme asiat saavat tulla Jumalan valaisemiksi, hän voikin alkaa täyttää pimeyttämme rauhoittavalla valollaan – pimeytemme korvautuu jumalallisella rakkaudella. Tämän takia Jumalan koulussa muutos on mahdollinen. Rakkaus pitää sisällään uskon, toivon ja luottamuksen. Näin jumalasuhteen syveneminen tarkoittaa meissä valmiutta antautua hänen hyvälle tahdolleen.
Jumalan koulussa on vuosi vuodelta aina vain parempi olla.
1/2022 ∞ 13
Parisuhde ja ko ske t u s
Kosketuksen merkitykset parisuhteessa Puolisoiden tapa koskettaa toisiaan elää parisuhteen mukana. Kosketus kantaa mukanaan historiaa, mutta sitä on mahdollista myös muuttaa, sanoo tutkija, kulttuuriantropologi Taina Kinnunen. teksti Taina Kinnunen
Tavat periytyvät Turvallisuuden ja rakkauden tunne on fysiologisesti ja psykologisesti yhteydessä juuri kosketusaistiin. Etsimme parisuhteesta jatkoa lapsuuden sylikokemukselle, ja toistamme usein tiedostamattamme varhaista kiintymystyyliämme. Lapsuudessa hoivaajiinsa turvallisesti kiintynyt ihminen kykenee aikuisuudessa turvalliseen parisuhteeseen. Kosketus on hänelle luonteva myönteinen voimavara. Turvattomasti kiintyneelle rakkaan koskettaminen voi ajoittain tuntua jopa taakalta. Kosketuksessa kannamme mukanamme paitsi henkilöhistoriaamme myös kulttuuriamme. Kaikissa kulttuureissa säädellään sitä, kuka voi koskettaa ketä, miten, missä ja miksi. Tavat siirtyvät sukupolvelta toiselle, nekin osin tiedostamatta.
Hyväksyn sinut
Vaivihkaisemmin kuin elvyttävät ruokalajit toisen kädet saavat minut uudistumaan; toinen lähestyy minua kämmenillään minua läpäisemättä ja antaa niillä minulle takaisin ruumiini rajat kutsuen minua muistamaan kaikkein syvimmän sisäisyyden. (Luce Irigaray, 1996)
R
anskalainen filosofi Luce Irigaray tavoittaa oleellisen rakastavaisten välisen kosketuksen merkityksestä. Kosketus sinetöi rakkauden. Samalla se piirtää osapuolten erilliset minät. Molempia tarvitaan onnelliseen parisuhteeseen. Parisuhteen alkuhuuma on symbioottisen kosketuksen aikaa. Ajan kuluessa arkisen kosketuksen merkitys voi kuitenkin unohtua.
14 ∞ AV EC
Koskettamisen tapoja on kuitenkin mahdollista muuttaa. On tärkeää pohtia, mistä omat ja toisen kosketustavat juontuvat ja millaisiin tunteisiin ne kietoutuvat. Sitten voidaan edetä toisin tekemiseen. Kosketukseen pätee sääntö, että teko synnyttää tunteita ja tunne tekoja. Intiimissä suhteessa tavoitteeksi voi asettaa myönteisen kierteen. Lempeä kosketus luo onnellisuutta ja se taas lempeitä kosketuksia. Kosketus on vakuuttavin tapa kertoa: hyväksyn sinut sellaisena kuin olet ja olen tässä sinua varten. Kosketuksen merkitykset ulottuvat sanojen tuolle puolen.
Kulttuuriantropologi ja kouluttaja ja Taina Kinnunen on kosketuksen tutkimisen uranuurtaja Suomessa. Kinnunen on julkaissut muun muassa tutkimukset Vahvat yksin, heikot sylityksin, Otteita suomalaisesta kosketuskulttuurista ja Ammatillinen kosketus – Kuinka tunnetyötä tehdään.
Monista Parempi avioliitto ry:n tapahtumista tutut Ulla-Maija LammiKetoja ja Jukka Ketoja, jotka nähdään usein kylki kyljessä lähellä toisiaan, kommentoivat koskettamista näin:
Millaisesta kosketuksesta sinä pidät? Kysyimme Facebookissa ja Instagramissa, millaisesta kosketuksesta Parempi avioliitto ry:n seuraajat pitävät. Valittavana oli viisi vaihtoehtoa, joista vastaajat valitsivat itselle lähinnä sopivan. Vaihtoehdot olivat: 1) Rakastan koskettelua, ihokontakti on parasta. 2) Korona-aikana on tullut kosketuspula, janoan halauksia. 3) Hali silloin tällöin on kiva. 4) Kosketus on mukavaa vain oman perheen kanssa. 5) Ahdistun jos joku tulee reviirilleni.
3% 10 % 15 % 65 % 7%
■ 1 ■2 ■3 ■4 ■5
Vastaajista kaksi kolmesta rakastaa koskettelua, ihokontakti on heistä ihan parasta. Selvästi pienemmän osan mielestä hali silloin tällöin on kiva. Joka kymmenennen mielestä kosketus on mukavaa vain oman perheen kanssa. Kolmelle on korona-aikana tullut kosketuspula ja he janoavat halauksia. Vastaajista 2 oli ensisijaisesti sitä mieltä, että he ahdistuvat, jos joku tulee heidän reviirilleen.
Umma: Kun suhteemme on läheinen, on luonnollista käpertyä samaan sohvannurkkaan. Siksi pidän välillämme olevan pienenkin ”sakan” putsaamista tarpeellisena. En itse asiassa rakasta koskettelua, vaan häntä, joka koskettaa. Hellät hipaisut, lennosta annettavat suukot ja kantapäitten koskettelu on kutkuttavaa. Yli 41-vuotisen avioliiton aikana olemme koko ajan nukkuneet 120 sentin levyisessä sängyssä: päivän juhlahetki on käpertyä illalla toisen iholle. Etätöitten aikana saman katon alla voi koskettelu laimentua. Ei ole töihin lähtöjä tai sieltä paluita. Siksi näinä päivänä luovuus nousee arvoonsa. Koen myös katsekontaktin kosketuksena. Jukan silmien tavoittaminen arjen aherruksessa tai suuressa ihmisjoukossa on kuin lämmin hipaisu: me kuulumme yhteen. Sydämen katse niin Jumalaan kuin puolisoon pitää suhteen ja suunnan suorana. Jukka: Koskettamista ei voi irrottaa muusta todellisuudesta. Se, miltä kosketus tuntuu ja mitä se vaikuttaa, riippuu siitä, mitkä ovat sisimmät ajatukseni ja millainen yhteys välillämme on. Jotkut Umman kosketukset ovat painuneet syvälle muistiini, kun tilanne on tehnyt niistä erityisiä. Seurustelun alussa pidimme usein toisiamme kädestä, ja edelleen kävelyllä tämä nostaa samoja tunteita häntä kohtaan. Riidan jälkeen vilpitön hipaisu sulattaa sydämeni. Kun hän tulee ovelle vastaan ja halaa, koen että hän arvostaa minua. Koskettaminen vaatii luottamusta ja avoimuutta, mikä kai tekee siitä niin merkittävää. Olemme kyllä hyvin erilaisiakin. En itse erityisesti nauti hipsuttelusta, mutta kutittelen välillä pitkäänkin Umman jalkapohjia, koska hän nauttii siitä. Välillä kanavoin jopa oman turhautumisenikin tähän rakentavaan hipsutteluun. Eniten rentoudun, kun makailemme sohvalla sylikkäin. Välillä rukoilemme niin yhdessä, ja uskon, että taivas kuuntelee tarkasti.
teksti Umma ja Jukka Ketoja kuva Ketojien kotialbumi
1/2022 ∞ 15
Ki rja-arv iot teksti Maria Ihonen
Raisa Mattila & Julia Thurén: Lapsiperheen parisuhdekirja. Otava 2019. 240 s.
Elisabeth Falck & Paula Ruotsalainen: Uusi suhde - Rakkaus kypsässä iässä. Viisas elämä 2022. 219 s.
Mikael Saarinen & Kari Kanala: Parisuhdekorjaamo. Kaikkien suhdemallien huoltoon ja tuunaamiseen. Otava 2021. 127 s.
Käytännön vinkkejä vauvamullistukseen
Rohkaisukirja kypsän iän uuspareille
Katsastus, korjaus vai kilometrit täynnä?
Kolmekymppiset uranaiset saivat ensimmäisen lapsensa ja pelkäsivät, että ihana parisuhde muuttuu pelkäksi selviytymistaisteluksi. Vertaistuen hengessä Raisa Mattila ja Julia Thurén kokosivat oppaan haasteisiin, joissa vauvan tulo näyttäytyy välillä rankemmalta kuin alienin käsittely. Kirjoittajat tarjoavat toimittajamaisella otteella relevanttia tietoa ajankohtaisista lähteistä. Myös pätkät haastateltujen parien vanhemmuustarinoista ovat antoisia. Muuten puoliso ja parisuhde ovat harvoin keskiössä pohdinnan keskittyessä tasa-arvoon ja yhteiskuntaan. Lapsiperheen parisuhdekirjan suurin puute on se, etteivät kirjoittajat tunnista muita parisuhteen kriisejä kuin sen, että lapsi saapuu rajoittamaan varsin hyväosaisen parin vapautta.
Tämänkin kaksikon kirja kumpuaa omasta elämänmuutoksesta, mutta nyt paneudutaan kypsän iän suhteeseen. Pariterapeutit Elisabeth Falck ja Paula Ruotsalainen uskalsivat heittäytyä uuteen rakkauteen, toinen eron ja toinen puolison kuoleman jälkeen. Tekijät uskovat, että viidenkympin iästä lähtien ihminen ymmärtää elämänsä rajallisuuden, hyväksyy keskeneräisyytensä ja tulee suhteeseen itsenäisenä ja haavoittuvaisuutensa tunnustavana. Oppaana kirja on parhaimmillaan käsitellessään aikuisen rakkauden vastoinkäymisiä. Sekä lapsuuden että edellisen parisuhteen haamuja ohjataan käsittelemään. Kirjan harjoitukset ylipäänsä ovat erinomaisia.
Parisuhdetta pitäisi huoltaa siinä missä autoakin. Tähän tunnettuun rinnastukseen psykoterapeutti Mikael Saarinen ja kirkkoherra Kari Kanala lisäävät muutakin autoalan sanastoa kirkastamaan parisuhteen ongelmakohtia. Näin houkutellaan miehiä ymmärtämään aiheen tärkeys. Rouhean jutustelun ohessa nämä asiantuntijat ovat valinneet tehokkaita apuvälineitä kolareiden ja pienempien vammojen uhreille. Kaksikon mielestä parisuhteen rungon muodostavat kolme sanaa: yhteys, tuki ja tärkeys. Nämä suhdetarpeet toimivat myös kirjan runkona paremmin kuin autovertaukset, jotka helposti alkavat piiputtaa. Joka tapauksessa näiden remonttimiesten kokoama kompakti opas tarjoaa oivallisen lähtökohdan parisuhteen parantamiselle.
16 ∞ AV EC
Tervetuloa kesän parisuhde- ja perheleireille! PIEKSÄMÄKI 2.–8.7.2022 Käytännönläheistä parisuhdeopetusta luennoilla ja ohjatuissa pienryhmissä aamuja iltapäivisin. Pienryhmissä on 2–3 osallistujaparia ja tehtävään koulutettu ryhmän ohjaajapari. Vertaisryhmät muodostetaan samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kesken. Kaikenikäisille lapsille on aikuisten luentojen ja ryhmien aikana mielenkiintoista ohjelmaa King’s Kids -ohjelmassa ja bändi- ja urheiluleirillä. Pajoissa tarjolla on kädentaitoja ja seikkailua. Vauvoille varataan henkilökohtainen hoitaja. Ilmoittautuminen päättyy 19.6.22. Leiri järjestetään nyt noin 500 osallistujalle; ilmoittaudu hyvissä ajoin, jotta pääsette mukaan! Pieksämäen kaunis järvimaisema ja kaupungin monipuoliset palvelut tarjoavat virkistystä ja virikkeitä Katso lisää: vapaa-aikaan! www.parempiavioliitto.fi/ tapahtumat
LEVICROSS, KITTILÄ 23.–30.7.2022 Levi Cross parisuhde- ja perheleirillä Lapin lumoava luonto avarine tuntureineen on olennainen osa leirikokemusta. Ohjelma perustuu yhdeksään Parisuhteen palikat -teemaan: Sitoutuminen, Sanat, Tunteet, Teot, Riidat, Seksuaalisuus, Anteeksianto, Luottamus ja Rakkaus. Leiri järjestetään Hullun Poron tiloissa Levillä Kittilässä. Lapsille on tarjolla Live Love Levi -lastenleiri. Lastenleirillä on tarjolla Lapin elämyksiä ja laadukasta ohjelmaa iän mukaan. Vauvoille varataan henkilökohtainen hoitaja. Lastenleirin aikataulu noudattaa aikuisten päiväohjelmaa. Ilmoittautuminen päättyy 9.7.22. Tapahtumaan mahtuu 90 ensimmäiseksi ilmoittautunutta paria. Live Love Levi -lastenleirille voidaan ottaa 70 lasta. Ilmoittaudu hyvissä ajoin, jotta pääsette mukaan! Sydämellisesti tervetuloa!
1/2022 ∞ 17
Tue työtämme Avioliittotyö ei olisi mahdollista ilman lahjoituksia. Lähes viidennes toiminnasta katetaan lahjoituksilla ja jäsenmaksuilla. Kymmenet tuhannet suomalaiset ovat löytäneet uuden suunnan elämäänsä avioliittoleirien kautta.
Ryhdy työmme tukijaksi Taloudellisissa vaikeuksissa olevien vähävaraisten perheiden avustaminen osallistumismaksuissa on tärkeä kohde. Kerättyjä varoja käytetään myös avioliittotapahtumien järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiiin, kuten tarvikehankintoihin ja kurssimateriaaliin sekä verkkotapahtumien järjestämiseen. Myös tapahtumien markkinointiin sekä ryhmänohjaajien ja luennoitsijoiden kouluttamiseen tarvitsemme tukeanne. Viikonlopputapahtumien ja leirien hinnat halutaan tulevaisuudessakin pitää kohtuullisina. Suomessa ei saa käydä niin, että ainoastaan hyväosaisilla on varaa parisuhteeseen panostamiseen. Ryhdy työmme tukijaksi! Pienikin lahja auttaa.
Liity jäseneksi! Työtämme voit tukea liittymällä Parempi avioliitto ry:n jäseneksi osoitteessa parempiavioliitto.fi/liity-jaseneksi/
KANNATUSTILI IBAN FI17 1237 3000 1354 15 Muista käyttää viitettä 5555.
JÄRJESTÄ KERÄYS FACEBOOKIN KAUTTA MOBILEPAY-SOVELLUKSELLA Asenna sovellus ja näppäile 88258.
Facebookin kautta voit kerätä varoja avioliittotyön tukemiseen esimerkiksi syntymäpäivänäsi. Keräyksesi avulla voidaan mahdollistaa perheiden osallistuminen tapahtumiimme.
1. Mene Parempi avioliitto ry:n Facebook-sivulle. 2. Valitse Facebook-sivulta välilehti varainkeruukampanjat.
TEKSTIVIESTILLÄ LAHJOITA 10€. Lähetä tekstiviesti 10 PARAVI numeroon 16588. LAHJOITA 20€. Lähetä tekstiviesti 20 PARAVI numeroon 16588. LAHJOITA 30€. Lähetä tekstiviesti 30 PARAVI numeroon 16588. LAHJOITA 40€. Lähetä tekstiviesti 40 PARAVI numeroon 16588.
18 ∞ AV EC
3. Valitse “kerää varoja”. 4. Pääset muokkaamaan keräyksen tietoja sekä valitsemaan kuvan keräykseen. Valitse myös keräyksesi tavoitesumma ja keräysaika.
Rahankeräyslupa RA/2021/1708, voimassa 1.1.2022 alkaen koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Käsikirjoitus Heikki Ranssi, kuvitus Jarkko Vehniäinen
1/2022 ∞ 19
. BF G1
OTA JATKOSTEPPI! Kuulutko mahdollisesti joukkoon, joka innostuu parisuhdetapahtumassa suhteen huollon tärkeydestä ja löytää muutoksen avaimia, joilla yhteinen elämä olisi vieläkin ihanampaa, mutta... jonka arjessa oivat aikeet hautautuvat kiireeseen. Toivotko, että tärkeistä asioista voisi jatkaa keskustelua oman puolison kanssa pitkäkestoisesti ja syvällisesti, lempeästi ohjatulla valmiilla polulla. Jatkostepit vastaavat tähän toiveeseen. Jatkostepit ovat: • • • • • • • • •
8 viikon mittainen syväsukellus parisuhdetaitoihin 1 teema viikossa sopivasti teoriaa monipuolisia tehtäviä, kyselyitä, animaatioita maksuton oman aikataulun mukaisesti itsekseen sekä yhdessä puolison kanssa tietokoneella tai mobiilina helppokäyttöinen.
Osallistumalla vuonna 2022 mille tahansa parisuhdeverkkokurssille tai lähitapahtumaan, saat automaattisesti käyttöösi Jatkostepit-materiaalit. Innostus ja oppi ei jää vain tapahtumiin, vaan muodostuu yhteiseksi rutiiniksi arjessa.
Jatkakaa matkaa vakaasti, yhdessä, Jatkosteppien tahtiin!
