Jenni ja Mikko Rusama täydentävät toisiaan ryhmänohjaajina
Tiiu Raid-Ala ja Lauri Ala: Parisuhdetaidot auttoivat selviytymään kriisin keskellä
Anu ja Ilkka Kujala: Molempien on kannettava vastuuta suhteen hyvinvoinnista
Julkaisija
Parempi avioliitto ry
Järvenpääntie 640 04400 Järvenpää
32. Vuosikerta
Ilmestyy kerran vuodessa
Päätoimittaja
Hanna Ranssi-Matikainen P. 050 4621 543
Toimitussihteeri
Heini Röyskö p. 044 973 9758
Avustajat
Elina Holappa
Maria Ihonen
Tanja Kallio
Sarjakuva
Jarkko Vehniäinen / Maria Ihonen
Visuaalinen ilme
Koska / Antti
Taitto
HannaHau / Hanna Hauta-aho
Kannen kuva: Sakari Röyskö
Paino
Punamusta Oy 2025
ISSN 2984-1054 (painettu)
ISSN 2984-1062 (verkkojulkaisu)
parempiavioliitto
@parempiavioliitto
www.parempiavioliitto.fi
4 Liity jäseneksi
5 Pääkirjoitus
6
Jos innostuit lehden sisällöstä, tilaa lehtiä jaettavaksi omassa yhteisössäsi! Kerro, paljonko ja mihin lähetämme: toimisto@parempiavioliitto.fi 14 24 16
8
Elli Meklin: Pelkoja pystytään selättämään yhdessä
Anu ja Ilkka Kujala: Vastuu suhteen hyvinvoinnista on molemmilla puolisoilla
12 Parisuhdekurssit
14
Jenni ja Mikko Rusama: Vertaisryhmän ohjaamisessa puolison erilaisuus on voimavara
16
Tiiu Raid-Ala ja Lauri Ala – Kun yhteiselle unelmalle on sanottava hyvästit
Panoksesi työn kannattajana ja tukijana on erittäin tärkeä.
Yhdistyksen jäsenenä vahvistat ääntä, jolla yhdistys puhuu ja osoitat vahvan tuen toiminnallemme pariskuntien ja perheiden hyväksi. Yhdistys on yhtä vahva kuin jäsenistönsä.
Voit lähettää jäsenhakemuksesi verkkokauppamme kautta. Verkkokaupassa voit kätevästi hallinnoida myös yhteystietojasi, ilmoittautua tapahtumiimme ja ostaa lahjakortteja.
Parempi avioliitto ry on vuonna 2013 perustettu kristillistä avioliitto ja perhetyötä tekevä järjestö. Tarjoamme taitoja ja työkaluja parisuhteensa kehittämisestä kiinnostuneille. Edistämme perheiden hyvinvointia puolisoiden välistä suhdetta ja yksilöllistä kasvua tukemalla. Järjestämme parisuhdetapahtumia sekä tarjoamme tukipareja kriisissä oleville pareille. Toimintamme perustuu vertaistukeen. Koulutamme vertaisryhmien ohjaajia, tukipareja ja luennoitsijoita valtakunnalliseen parisuhdetyöhön. Kurssit ovat vapaan sivistystyön koulutusta, jota järjestetään yhteistyössä kansanopistojen kanssa.
Liity
VARSINAISEKSI JÄSENEKSI tai KANNATTAJAJÄSENEKSI.
Jäsenenä saat alennuksen yhdistyksen koulutuskursseista. Varsinaisella jäsenellä on myös äänioikeus yhdistyksen kokouksissa.
Vuosittainen jäsenmaksu on 50 euroa / henkilö. parempiavioliitto.fi/liity-jaseneksi
Vahvista olemassa olevaa hyvää
Hanna Ranssi-Matikainen toiminnanjohtaja, Parempi avioliitto ry hanna.ranssi-matikainen@parempiavioliitto.fi
Elämme globaalisti suurten murrosten keskellä. Muutos on aina luonteeltaan arvaamatonta, mikä synnyttää monissa epävarmuutta ja pelkoa. Samalla vanhan ravisteleminen tarjoaa mahdollisuuden kasvuun ja hyvien asioiden voimistamiseen.
Niitä kannattaa vahvistaa nyt enemmän kuin koskaan. Parisuhteen kriisinkestävyyttä rakennetaan hyvinä aikoina. Pahin uhka odottamattoman yllättäessä on se, että puolisot ajautuvat toisistaan erilleen ja asettuvat toisiaan vastaan. Hyvinvoiva parisuhde kestää kriisejä paremmin kuin valmiiksi huonosti voiva liitto.
Kaikki parisuhdetta vahvistavat teot lisäävät puolisoiden kykyä sietää ulkoista painetta. Myös perheen ympärillä olevien ihmisten tuki kerryttää parisuhteen kykyä kestää kriisejä paremmin. Jaetut kokemukset ja arvot luovat yhteenkuuluvuutta ja auttavat käsittelemään muutoksia. Henkilökohtaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen on kuin rahan laittamista yhteiselle rakkauden talletustilille.
Seurakunnissa ja yhteisöissä kannetaan huolta siitä, että pysyvänikin pidetyt parisuhteet kariutuvat. Rakkauden ja arvostuksen vaaliminen
hiipuu, ja anteeksiantamisen kynnys nousee ylittämättömän korkeaksi. Elämän kiihkeän rytmin taltuttaminen ja kasautuvat vaikeudet tuntuvat mahdottomilta yhdessä läpi elettäviksi. Miten pitää kerran löydetty rakkaus elävänä ja kukoistavana läpi elämän?
Tähän tarpeeseen me järjestönä pyrimme jälleen tänä vuonna vastaamaan: järjestämään sellaista parisuhteen hyvinvointia lisäävää toimintaa, joka auttaa kestämään myös hankalampia ajanjaksoja yhdessä. Uudenlaiseen aikaan astuminen vaatii sopeutumiskykyä ja avoimuutta. Tarvitsemme sitä myös järjestönä: viisautta ymmärtää ja kehittää sellaisia toiminnan muotoja, jotka tavoittavat eri ikäisiä pariskuntia ja perheitä juuri tässä ajassa.
Tuoreessa AVEClehdessä kerromme vuoden 2025 kurssikattauksesta. Lehden sivuilta löytyy selviytymistarinoita, asiantuntijatietoa sekä kertomuksia vapaaehtoisista toiminnan mahdollistajina.
Toivottavasti löydät tarjonnasta itsellesi juuri oikeanlaisen tapahtuman.
Olet sydämellisesti tervetullut osallistumaan ja vahvistamaan parisuhteessasi olevaa hyvää!
kuva Sakari Röyskö
Terapeutti Elli Meklin:
Pelkoja pystytään selättämään
Muutosten jyllätessä elämässä puolisoiden pelot voivat nousta pinnalle. Kysyimme terapeutti ja kirjailija Elli Mekliniltä, miten turvallisuuden tunnetta voi vahvistaa parisuhteessa.
Meklin korostaa, että pelot ovat yleisiä parisuhteessa.
– Yleisimmät terapiassa vastaan tulevat pelot ovat hylätyksi tulemisen pelko, kommunikaatioon liittyvät pelot, torjutuksi tulemisen pelko, arvostelluksi joutumisen pelko sekä oman itsensä, kuten oman ajan ja mieltymysten, menettämisen pelko.
Meklinin mukaan moni häpeää ja piilottelee pelkojaan parisuhteessa, jolloin ne luonnollisesti tiukentavat otettaan. Pelot näyttäytyvät ikävinä reaktioina, kuten vihana tai vaikenemisena, joita tulkitaan toistuvasti väärin, ja näin parisuhde alkaa tulehtua.
Meklin toteaa, että pelolla on pitkä muisti. Se tarkoittaa sitä, että monien parisuhteessa ilmenevien pelkojen takana ja juurisyynä ovat menneisyyden vaikeat kokemukset, erityisesti kasvuvuosina.
– On tärkeää tietää pääasiat pelkojen kohtaamisesta, jotta niitä ei vahvisteta. Esimerkiksi hylätyksi tulemisen pelko on yleensä oma haava menneisyydestä, ei niinkään puolison aiheuttama, vaikka se nostaakin päätään nimenomaan parisuhteessa. Tällöin tilanne korjautuu oman historian läpikäymisellä ja toipumisella, ei puolison vahtimisella tai kontrollilla.
teksti Hanna Ranssi-Matikainen & Heini Röyskö kuva Sakari Röyskö
yhdessä
”Me menemme rikki suhteissa, mutta myös paranemme turvallisissa suhteissa.”
Puhetta turvallisessa ilmapiirissä
Meklin painottaa, että parisuhde on otollinen paikka pelkojen taltuttamiseen. Pelkoja pystytään selättämään yhdessä, kunhan luodaan turvaa ja tilaa niistä puhumiseen.
– Me menemme rikki suhteissa, mutta myös paranemme turvallisissa suhteissa, Meklin kiteyttää.
Avoin, kunnioittava ja kuunteleva kommunikaatio on Meklinin mukaan turvallisuuden tunteen kulmakivi.
Samoin se, että aivan kaikesta on lupa puhua, ja kaikkia tunteita ja tarpeita on lupa ilmaista rakentavasti. Kaikkea saa kysyä. Meklin muistuttaa, että kommunikaatioon liittyvät pelot taas voidaan selättää opettelemalla kommunikoimaan avoimesti ja rakentavasti.
– Pariskunnat voivat löytää näihin asioihin hyviä välineitä pariterapiasta ja koulutuksista sekä yhteisistä harjoitteista.
Mutta millä aivan konkreettisilla keinoilla pariskunnat voivat lisätä turvallisuuden tunnetta suhteessaan?
– Ensimmäinen asia on tiedostaminen. Se, että pelot ja tarve turvan tunteeseen tehdään näkyviksi. Toinen turvaa konkreettisesti lisäävä tekijä on kummankin päätös olla luotettava ihminen toiselle. Itseltään voi kysyä: Lisääkö vai vähentääkö tämä tapani puhua ja toimia luottamusta meidän välillämme?
Meklin huomauttaa, että ilman luottamusta ei ole turvaa. Mikäli luottamus syystä tai toisesta rakoilee, se täytyy pyrkiä palauttamaan. Joskus luottamus jossakin asiassa on rakennettava kokonaan uudelleen. Mikäli luottamuksen puute ja siitä kumpuava pelko on menneisyyden haava, se täytyy hoitaa.
Kolmas turvaa ylläpitävä ja vahvistava tekijä taas on turvallinen läheisyys ja hellyys, sillä se rauhoittaa kummankin hermostoa tehokkaasti.
– Neljänneksi nostaisin yhteisten vastuiden jakamisen kotiin ja lapsiin liittyen sekä avoimuuden vaalimisen talouden hoidossa.
Epävarmuutta sietämässä
Meklin tähdentää, että turvallisuudentunne parisuhteessa on luottamusta siihen, että kumpikin on puolisonsa rinnalla turvassa fyysisesti, psyykkisesti ja hengellisesti.
– Turvalliseen parisuhteeseen ei tarvita täydellisyyttä, vaan inhimillisyyden, haavoittuvuuden ja rakkauden vaalimista. Se vahvistaa turvan kokemusta ja peloista toipumista.
Meklin neuvoo, että yhdessä kannattaa myös harjoitella sietämään kaikkea elämään kuuluvaa epävarmuutta, koska peloista kärsivillä on madaltunut epävarmuuden sietokyky. Toisaalta voidaan miettiä ja keskustella siitä, mitkä asiat
kullakin vahvistavat turvan tunnetta, kunhan ne eivät liity pelkojen karttamiseen.
– Pelkäävillä ihmisillä on yleensä vilkas mielikuvitus, mikä voi johtaa katastrofiajatteluun eli pahimman tulevaisuuden skenaarion pelkäämiseen. Pelot vähenevät, kun harjoitellaan pariskuntana elämään läsnä olevasti jokaista päivää ja tietoisesti rajoittamaan pelko ja huolipuheita.
Rakkauden vaaliminen vähentää pelkoja
Meklin painottaa, että kristityille pariskunnille turvaa tuovat myös yhteinen usko, rukous ja yhteys seurakuntaan. Rakkaus ja pelko ovat vastakkaisia motivaatiotekijöitä, mikä tarkoittaa sitä, että rakkauden harjoittaminen ja vaaliminen vähentää pelkoja.
– Itseltään voi kysyä eri tilanteissa, olenko nyt toimimassa rakkaudesta vai peloista käsin. Tämän kysymyksen avulla löytää usein sellaisiakin pelkoja, joista ei ole tietoinen. Arkea ja elämää haittaavissa peloissa tarvitaan ammattiapua.
Meklinin mukaan on hyvä muistaa, että onni tai turva ei ole ensisijaisesti edes puolison taskussa, vaan tärkeintä on olla yhtä lailla hyvä itselleen kuin kumppanilleen ja lapsilleen. Myös oman hengellisen elämän vaaliminen vahvistaa turvallisuuden tunnetta merkittävällä tavalla. ∞
Anu
ja Ilkka Kujala:
”Vastuu suhteen hyvinvoinnista
on molemmilla
puolisoilla”
hyvinvoinnista puolisoilla”
Anu ja Ilkka Kujala kohtasivat hyvin nuorina, mutta yhteinen elämä alkoi vasta paljon myöhemmin. Tänään pariskunta elää intensiivistä pikkulapsiarkea. Kuinka pitää parisuhde tuoreena, kun elämä on kiivastahtista ja muutokset seuraavat toisiaan?
teksti Heini Röyskö, kuvat Sakari Röyskö
Koti PohjoisHelsingissä on täynnä elämää. Perheen lapset, Alva ja Leevi pitävät vanhempiaan kiireisinä. Harmonisen perhearjen takana on tarina, jossa on monia sävyjä.
Kohtaaminen Kalliossa
Anun ja Ilkan yhteinen tarina alkoi jo teiniiässä. Ensikohtaaminen tapahtui seurakuntakoululeirillä.
– Ilkka oli ryhmäni ohjaaja. Pidin häntä älykkäänä, mutta emme varsinaisesti tutustuneet. Asuimme eri paikkakunnalla, ja Ilkalla oli silloin tyttöystävä, Anu kuvaa.
Syksyllä 2015 pari kohtasi uudelleen Helsingin Kalliossa. Anu tuli tervehtimään Ilkkaa, joka oli saapunut seurakuntaan pidemmän tauon jälkeen:
– Olin avioerosta vereslihalla. Anu tuli iloisesti kyselemään, miten menee. Anu ei vielä tuolloin tiennyt, että olin eronnut. Kohtaaminen oli kuitenkin merkityksellinen, Ilkka kertoo.
Sattumoisin sekä Anu että Ilkka toivat ulkomaalaiset ystävänsä samalle Alfakurssille.
Osallistujia oli neljä. Anun ja Ilkan huomio eksyi ryhmän kokoontumisissa nopeasti hengellisestä keskustelusta aivan muihin asioihin.
– Keväällä 2016 Ilkka laittoi minulle viestin, jossa hän tunnusti haluavansa tutustua minuun. Ilkka painotti, ettei ole mitään kiirettä, sillä hän ei ole katselemassa ketään muuta. Viestistä tuli hyvä, turvallinen mieli, sillä olen aika hidas lämpenemään uusille asioille, Anu kertoo.
“Olin avioerosta vereslihalla. Anu tuli iloisesti kyselemään, miten menee.”
Seurustelun alkaessa kesällä 2016 Anu koki tutustumisen luontevaksi.
– Ilkka vaikutti todella kypsältä. Vaikka puhuimme myös todella henkilökohtaisista ja kipeistä asioista, tuntui, että Ilkka otti vastuun omista asioistaan. Minun ei tarvinnut olla hänelle terapeuttina, Anu summaa.
Tutustuminen johti lopulta hääjuhlaan vuoden 2017 kesäkuussa.
– Taajuudet osuivat yhteen monella tavalla, vaikka Anu onkin meistä se varauksellisempi. Ihastuin Anun sydämen hyvyyteen. Tein Anulle häihin laulun ”Sun kauneutes valaisee huoneen”. Aina kun Anu on paikalla, koko huone tuntuu valoisammalta, Ilkka kehuu puolisoaan.
Ennakkoluulot murtuvat
Anua arvelutti tulla parisuhdekurssille. Hän pelkäsi, että kursseilla paneudutaan vain suhteen ongelmien etsimiseen.
– Eihän siinä niin käynyt. ParAvin parisuhdekursseilla keskitytään paljon juuri suhteessa olevaan hyvään, eikä etsimällä etsitä ongelmia tai osoiteta toista sormella. Vertaisryhmässä keskusteleminen tuo turvaa, kun ei olla vain kahdestaan luentoaiheiden kanssa, Anu sanoo. ▶
“Arjessa hienoimpia hetkiä on yhteinen iltarukous lasten kanssa.”
Anu luonnehtii, että kurssit ovat antaneet uutta kipinää parisuhdearkeen, koska ne ovat tarjonneet taitoja huomioida puolisoa entistä paremmin. Ilkka puolestaan hehkuttaa kurssien ennaltaehkäisevää merkitystä:
– Se on vähän sama juttu kuin tämä meidän remontti. Voidaan joko odottaa, että putket hajoavat tai ne voidaan huoltaa ajoissa. Kurssit toimivat kaikissa elämäntilanteissa, oli kriisiä tai ei. Vertaisuutta syntyy, kun ryhmät muodostetaan suurin piirtein samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kesken, Ilkka summaa.
Kujalat ovat käyneet useilla ParAvin parisuhdekursseilla ja leireillä. Molemmat painottavat kommunikaation tärkeyttä, sillä lapsiperhearjessa etäisyyttä syntyy helposti puolisoiden välille juuri puhumattomuudesta. Koska lastenhoito ottaa paljon aikaa, syville keskusteluille
pitää yhä tietoisemmin järjestää mahdollisuuksia. Pariskunta korostaa, että vastuu suhteen hyvinvoinnista ja ajankäytöstä on molemmilla puolisoilla.
– Aina ei edes tiedetä, mistä jää on syntynyt välillemme. Pitää lähteä keskustelemaan ja purkamaan tilannetta kerros kerrokselta. Vuorovaikutustaidot ja työkalut auttavat tässä, Ilkka tiivistää.
Puheen sävyillä on väliä Neljä viime vuotta Kujalan perheessä on ollut täynnä muutoksia. Onneksi jo ensimmäinen Pieksämäen parisuhde ja perheleiri antoi eväitä sukkuloida juuri tulevien käänteiden suhteen ja elämään niiden kanssa.
– Kuormitustekijöitä on niin monenlaisia. Samalla kun perheenjäsenten määrä on kasvanut kahdella, on hankittu omistusasunto, remontoitu taloa ja
vedetty kaikilla sektoreilla mittarit äärimmilleen. Vaikka peruspalikat suhteessa ovat hyvin, aina välillä on todettava, että olemme kuitenkin vain ihmisiä, Ilkka kuvaa.
Anu korostaa keskustelemisen ja puhetavan merkitystä kiireen puristuksessa:
– Kun uskaltaa alkaa puhua, jo se lähentää. Keskustelussa toisen kunnioittaminen on tärkeää. Olemme molemmat aika herkkiä, joten sillä on väliä, miten puhumme arjessa toinen toisellemme. Muutokset tuovat elämään myös väriä ja liikettä. Anu kokee elämän mielenkiintoisena juuri nyt:
– Olemme uskaltaneet ottaa yhteisiä askeleita elämässä eteenpäin paikallaan polkemisen sijasta. Lähdimme molemmat opiskelemaan avioliittomme alussa, ja opiskelujen aikana olimme ulkomailla
vaihdossa. Emme myöskään ole halunneet jäädä kotiin lasten synnyttyä, vaan olemme olleet aktiivisesti mukana erilaisilla leireillä ja tapahtumissa eri puolella Suomea. Pidän siitä, että Ilkka uskaltaa ehdottaa uusia asioita. Arvostan Ilkan ahkeruutta ja lempeyttä. Hänen sydämensä on pysynyt pehmeänä, eikä elämä ole saanut sitä kovettaa.
Ilkkaa Anun lisääntynyt avoimuus muutoksille vähän kauhistuttaakin: – Anu jarruttaa ideoitani nykyään vähemmän. Se kyllä vähän hirvittää, koska minullahan panokset vaan kovenevat, Ilkka nauraa.
Paristo-ryhmästä voimaa arkeen
Kujalat ovat mukana Paristopienryhmässä, jossa on kaikkiaan kuusi pariskuntaa. Vertaisryhmää yhdistää paitsi ikä myös vanhemmuus, muillakin on pieniä lapsia. Ryhmä perustettiin syyskuussa 2024. Paristoryhmässä käytetään ParAvin maksuttomia, helppokäyttöisiä parisuhdeaineistoja.
– Tapaamiset antavat impulssin aiheeseen, joka jää usein muhimaan vielä seuraaviksi päiviksi. Se on kuin arjen vitamiinipakkaus parisuhdearkeen. Parisuhdeleirillä vedetään sitten isompi satsi, Ilkka kertoo.
Erityisesti ansaitun ja ansaitsemattoman itsetunnon käsitteet ovat puhutelleet Ilkkaa:
– Avioero on elämäni isoin kipupiste. Siitä puhuminenkin kirpaisee aina. Minun on ollut vaikeaa ottaa paitsi ansaitsematonta Jumalan rakkautta, myös puolison rakkautta vastaan. Anu ei ole käyttänyt eroani lyömäaseena, ja olen siitä todella kiitollinen. Haluaisin oppia paremmin olemaan rakastettu juuri sellaisena kuin olen.
“ParAvin parisuhdekursseilla keskitytään paljon juuri suhteessa olevaan hyvään, eikä etsimällä etsitä ongelmia tai osoiteta toista sormella.”
Arvoja siirtämässä
Sunnuntaisin Kujalat käyvät seurakunnassa, tai niin kuin tytär Alva sanoo: ”Mennään Jeesusta katsomaan”. Ilkka ja Anu vetävät yhdessä pyhäkoulua.
– Arjessa hienoimpia hetkiä on yhteinen iltarukous lasten kanssa, sunnuntaina taas ehtoolliselle meneminen koko perheenä. Usko Jeesukseen antaa selkänojan sekä avioliittoon että vanhemmuuteen, Ilkka sanoo.
Anu kokee voimakkaasti, että uskon ydin on terävöitynyt ruuhkavuosien keskellä: ollaan lähellä Jumalaa ja rakastetaan lähimmäisiä.
– Rakastan Anua kaiken muun ohella nyt äitinä. Tuntuu merkitykselliseltä, että voimme jakaa vanhemmuutta yhdessä, ja olemme saaneet lasten kautta elämään ja suhteeseen uutta syvyyttä. Vaikka keskeneräisyyttäkin nousee esiin, tässä perheessä ei ristiinnaulita virheistä myöskään vanhempana, Ilkka toteaa. ∞
TERVETULOA VUODEN 2025 PARISUHDEKURSSEILLE
TURVASSA SUHTEESSA
Kevään parisuhdekurssi
8.–9.3.2025 Järvenpäässä
Kevään parisuhdekurssin teemana on Turvassa. Kurssin luennoilla ja vertaisryhmissä pyritään vahvistamaan turvan kokemusta parisuhteessa. Kurssi on suunnattu eri elämänvaiheissa eläville pareille ja perheille. Vertaisluennoitsijoiden ohella mukana Kevään parisuhdekurssilla ovat perheneuvonnan johtaja, pari- ja perheterapeutti Pekka Puukko sekä terapeutti ja kirjailija Elli Meklin. Kurssilla on lastenhoito.
Viimeinen ilmoittautumispäivä on 28.2.2025.
TUNNESOLMUT AUKI
Tunnekeskeinen parisuhdekurssi
29.–30.3.2025 Lapualla
Kurssi sopii kaikille pareille, jotka haluavat rakentaa suhteeseensa turvallisempaa ja vahvempaa tunneyhteyttä. Kurssin kouluttajana toimii paripsykoterapeutti ja psykologi Hanna Pinomaa, joka vastaa Tunnekeskeisen pariterapian ammattilaisille suunnatuista koulutuksista Suomessa. Kurssi sisältää luentoja ja puolison kanssa tehtäviä hyvin toimivia harjoituksia, jotka ohjataan tiiviisti ja turvallisesti. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 23.3.2025.
KOKO VIIKONLOPPU SEKSISTÄ
Aviopolis
12.–13.4.2025 Järvenpäässä
Seksiin keskittyvä viikonloppu tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden syventyä läheisyyden ja seksuaalisuuden teemoihin, jotta yhteys puolisosi kanssa vahvistuisi. Kurssi sisältää neljä luentoa ja puolison kanssa tehtäviä harjoituksia. Vertaisluennoitsijoiden lisäksi viikonlopussa luennoi pappi, seksuaaliterapeutti ja tietokirjailija Pia Rendic
Viimeinen ilmoittautumispäivä on 6.4.2025.
Ilmoittaudu kursseille: parempiavioliitto.fi
VUODEN HUIPENNUS
Pieksämäen parisuhde- ja perheleiri
27.6.–4.7.2025
Parisuhdeleiri Pieksämäellä on mahdollisuus muuttaa parisuhteenne suunta. Luentojen parisuhdeopetusta rikastuttavat parien omakohtaiset esimerkit. Aiheiden käsittelyä jatketaan vertaisryhmissä, joihin kuuluu 2–3 osallistujaparia sekä tehtävään koulutettu ryhmänohjaajapari. Vertaisryhmät muodostetaan samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kesken. Lapset ovat tervetulleita lastenhoitoon ja omaan, ikäryhmänsä mukaiseen leirihauskaan!
Kurssin tavoitteena on viettää aikaa puolison kanssa ja syventyä parisuhteen hoitamiseen. Tarjolla on käytännönläheistä parisuhdeopetusta luennoilla ja ohjatuissa pienryhmissä. Kurssi on suunnattu eri elämänvaiheissa eläville pareille. Lauantai-iltana voi valita itselleen mielekkäintä tekemistä monipuolisesta ohjelmakattauksesta. Kurssilla on lastenhoito.
Syksyn parisuhdekurssin luennoilla ja vertaisryhmissä keskitytään luottamuksen kasvattamiseen parisuhteessa ja perheessä. Kurssille on mahdollista osallistua yhdessä Pieksämäen leirin vertaisryhmän kanssa, mutta tästä tulee sopia ryhmäläisten kesken ja kertoa tieto ilmoittautumisen yhteydessä. Kurssilla on lastenhoito.
Viimeinen ilmoittautumispäivä on 19.9.2025.
OPI RYHMÄN OHJAAMISEN PERUSTEET Ryhmänohjaajakoulutus 1.–2.11.2025 Järvenpäässä
Viikonlopun mittaisessa koulutuksessa opitte avioparipienryhmän ohjaamisen perusteet ja pääsette myös harjoittelemaan ohjaamista. Suosittelemme lämpimästi koulutusta sekä uusille ryhmänohjaajille että konkareille. Koulutusta edellytetään Parempi avioliitto ry:n ryhmänohjaajina toimivilta.
Viimeinen ilmoittautumispäivä on 26.10.2025.
KURSSI ENGLANNINKIELISILLE PAREILLE – COURSE FOR COUPLES
Married life to the full 15.–16.11.2025 in Järvenpää
A new kind of relationship event in English, offering lessons on basic relationship issues: communication, feelings and needs, resolving conflicts and understanding priorities in life. The weekend will include lectures and peer group discussions led by trained small group leaders. The event is especially aimed for those of you speaking English with your spouse, even if it is only one or neither of your mother tongues. The deadline for registration is 7.11.2025.
OPI LUENNOIMAAN PUOLISON KANSSA Esiintymiskoulutus luennoitsijoille 1.–2.11.2025 Järvenpäässä
Koulutus on tarkoitettu sekä yhdessä parin kanssa luennoinnista haaveileville että konkariluennoitsijoille taitojen hiomiseen. Koulutus sisältää luentoja, konsultoivia kommentteja, pienryhmäpohdintoja tehtävänantojen pohjalta, intensiivistä harjoittelua ja ennen kaikkea tekemällä oppimista.
Viimeinen ilmoittautumispäivä on 26.10.2025.
POHJOISIN PARISUHDEKURSSI
Kalajoen parisuhdekurssi
30.10.–2.11.2025
Viikonlopun aikana kuullaan omakohtaisia kokemuksia parisuhteesta vertaisluennoitsijoiden suulla. Luentojen jälkeen keskustellaan luottamuksellisesti vertaisryhmissä juuri kuullun pohjalta. Kurssi toteutetaan yhdessä Kalajoen Kristillisen Opiston kanssa. Kurssilla on lastenhoito. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 24.10.2025.
SYVENNÄ TUNNEYHTEYTTÄ
Tunnekeskeinen parisuhdekurssi, jatkokoulutus
15.–16.11.2025 Järvenpäässä
Kurssilla syvennetään oivalluksia ja kokemuksia, joita Tunnekeskeisellä parisuhdekurssilla tehtiin. Tutkitaan, miten keho reagoi katkoksen hetkissä ja miten äänen, katseen ja kosketuksen avulla syvennetään tunneyhteyttä. Kurssilla käsitellään myös seksuaalisuutta osana parisuhdetta. Kurssi sisältää luentoja ja puolison kanssa tehtäviä harjoituksia.
Viimeinen ilmoittautumispäivä on 9.11.2025.
Jenni ja Mikko Rusama:
”Vertaisryhmän
ohjaamisessa puolison erilaisuus on voimavara”
Espoolaiset Jenni ja Mikko Rusama ovat toimineet ryhmänohjaajina vuodesta 2010 asti. Vertaisryhmien ohjaaminen on lisännyt itsetuntemusta, tuonut elämään uusia ystäviä ja tarjonnut taitoja työelämään.
teksti Heini Röyskö, kuva Sakari Röyskö
Kun Jenni ja Mikko Rusama osallistuivat ensimmäistä kertaa Pieksämäen avioliittoleirille vuonna 2006, parisuhdetta hiersivät useat asiat.
– Olin aika katkera. Koin, että Mikko puhui minulle rumasti ja viihtyi omissa menoissaan. Kaipasin avioliitolta enemmän kuin puolison osallistumista lasten ruokahuoltoon ja kuljettamiseen, Jenni kuvaa.
Mikko tulkitsi parisuhteen tilannetta toisin:
– Dynamiikka oli sellainen, että minä tein asioita ja Jenni murjotti, enkä tiennyt, miksi Jenni murjotti. Kun meidän piti avioliittoleirillä kuvata toisiamme yhdellä sanalla, Jenni sanoi, että minä olen saavuttamaton. Minä taas koin, että en kelpaa Jennille sellaisena kuin olen.
Vertaisryhmässä suhteen solmukohdat alkoivat hiljalleen purkautua.
– Ymmärsin, että oma haavoittuneisuuteni ja pyrkimys riippumattomuuteen on huono strategia parisuhteessa. Tulkitsin myös Jennin toimintaa hyvin negatiivisti, rikkinäisten silmälasien läpi. Jenni taas oppi ymmärtämään, miten haavoittunut olin aikoinaan koulukiusaamiskokemuksista, Mikko kertoo.
Rusamat painottavat, että parisuhdekursseilla oppii ennen kaikkea itsestään, ja sitä kautta voi oppia toimimaan paremmin parisuhteessa. Ensin pitää tunnistaa omat tarpeensa ja seuraavaksi on opeteltava viestimään ne rakentavalla tavalla puolisolle.
Samalla puolella
Neljän Pieksämäen leirin jälkeen pariskunta päätti lähteä ryhmänohjaajiksi.
– Itseäni kosketti se, kuinka monet ihmiset olivat antaneet omaa aikaansa meidän auttamiseemme. Kun on itse saanut paljon, haluaa myös antaa hyvää eteenpäin, Jenni sanoo.
Rusamat olivat oppineet paljon hyviä käytänteitä omilta ryhmänvetäjiltään. Pariskunta koki myös ryhmänohjaajille tarkoitetut iltakoulutukset Pieksämäen leirillä erittäin tärkeinä.
– Koulutukset auttavat, mutta ryhmää oppii lopulta ohjaamaan ennen kaikkea vetämällä ryhmää, Mikko summaa.
Pariskunta muistuttaa, että on tärkeää, että puolisot ovat henkisesti samalla puolella vetäessään vertaisryhmää. Silti juuri erilaisuus on ryhmänohjaamisessa voimavara.
”Olen saanut oppia, miten kuunnellaan ihmisiä ja miten otetaan vaikeitakin asioita turvallisesti esille.”
– Olen huomannut, miten tärkeää on se, että olemme Mikon kanssa niin erilaisia. Molempien vahvuudet voivat siinä tulla yhteiseksi hyödyksi, Jenni toteaa.
Mikko arvostaa erityisesti sitä, että Jenni pystyy tuomaan uusia näköaloja keskusteluun.
– Vertaisryhmässä yllättää aina se, miten eri asiat koskettavat eri ihmisiä, Mikko sanoo.
Jenni taas arvostaa sitä, että Mikko vie keskusteluja suorilla kysymyksillä rohkeasti asian ytimeen. Toisinaan ryhmässä ei kuitenkaan kaivata edes sanoja:
– Hiljaisuus on äärimmäisen tehokas työkalu. Joskus on möllötetty hiljaa minuuttitolkulla. Olen ihmetellyt itsekin, kuinka olen pystynyt pitämään suuni kiinni, Mikko nauraa.
VERTAISTUKI
kokemuksista toisten avuksi
Vertaistuen perustana on halu hyödyntää omaa kokemusta, selviytymistä ja elämäntaitoja toisten auttamisessa. Siinä pyritään tietoisesti hyödyn tämään tukijan ja tuettavan samankaltaista elämänkokemusta. Tuki on tasavertaista tai vastavuoroista.
Uskottavuutta vertaisauttajan sanoihin tuo hänen selviytymistarinansa. Hänellä on omakohtaista kokemusta, mutta myös etäisyyttä tarkastella tilannetta vaihtoehtoisista näkökulmista. Tukea vastaanottavalla puoles taan on mahdollisuus verrata ja peilata omaa elämänvaihettaan tukijan kokemuksiin ja saada palautetta omasta tilanteestaan.
Parempi avioliitto ry:n kursseilla vertaisryhmät koostuvat 2–3 osallistuja parista sekä tehtävään koulutetusta vapaaehtoisesta ryhmänohjaajaparista. Ryhmät pyritään muodostamaan mahdollisimman samankaltaisessa elä mäntilanteessa olevien kesken. Muilta ryhmän jäseniltä voi saada omaan tilanteeseen uusia näkökulmia. Parhaimmillaan keskustelut ryhmässä luovat toivoa ja kokemuksen siitä, ettei ole ongelmiensa kanssa yksin. teksti
PALAUTTEITA:
”Pienryhmätoiminta osoitti taas toimivuutensa. Saimme ryhmässä kokea, tuntea, olla rikki ja olla turvassa. Vertaistuella on uskomaton voima.”
”Hyvin koottu ryhmä, jossa samanlaisia ongelmia, joten sai hyvin vertaistukea. Ohjaajat osasivat hyvin antaa kaikille puheenvuoron ja tarjosivat työkaluja keskusteluihin.”
Ainutlaatuisia hetkiä
Vertaisryhmän ohjaaminen on tuonut Rusamien elämään paljon hyvää. Ryhmäläisistä on muodostunut myös läheisiä ystäviä, muutamista on tullut jopa pariskunnan lasten kummeja.
Mikko korostaa luottamuksellisten keskusteluiden merkitystä.
– On etuoikeutettu olo, kun ryhmäläiset jakavat meille asioita, joita he eivät ole välttämättä kertoneet edes omalle puolisolleen tai parhaalle ystävälleen. Jos pystyy tarjoamaan toisille toivon näköaloja, sen kyllä kokee merkityksellisenä, Mikko kertoo.
Ryhmänohjaajana toimiminen on opettanut myös sellaisia ihmissuhdetaitoja, joista on hyötyä työelämässä.
– Olen saanut oppia, miten kuunnellaan ihmisiä ja miten otetaan
vaikeitakin asioita turvallisesti esille. Tunnetaidot ovat kasvaneet. Ryhmänohjaamisessa itsetuntemus kehittyy, mikä on mielestäni yksi elämän tärkeimmistä taidoista, Jenni summaa.
Omat eväät käyttöön
Rusamat kannustavat osallistumaan Ryhmänohjaajakoulutukseen ensi syksynä. Mikko viittaa Raamatun kertomukseen, jossa pienen pojan eväistä − viidestä leivästä ja kahdesta kalasta − riitti isolle joukolle, kun Jeesus oli ne siunannut. Ryhmänohjaamisessa on Mikon mukaan kyse jostain samankaltaisesta:
– Tuot sen, mitä sinulla on, ja loput jätetään Jumalalle. Tärkeää on vilpitön halu auttaa sekä aitous. Et voi antaa yhtään enempää kuin sinulla on
teksti Heini Röyskö
kuvat Sakari Röyskö / Alojen kotialbumi
Kun yhteiselle unelmalle on sanottava hyvästit
Tiiu Raid-Ala ja Lauri Ala ostivat kodin, joka täytti kaikki perheen toiveet. Pian unelmien talosta paljastui kuitenkin asioita, jotka veivät parisuhteen äärirajoille.
Tiiu Raid-Ala ja Lauri Ala tapasivat toisensa opintojen merkeissä Mikkelissä tammikuussa 2001. Tiiu oli saapunut Virosta vaihtooppilaaksi Suomeen puoleksi vuodeksi ja piti opiskelijaasunnossaan tupaantuliaiset.
– Unohdin Tiiun luokse lapasen, ja samana iltana aloimme seurustella, Lauri kertoo.
Pari seurusteli koko kevään ja kesän. Laurin osaaminen kehitysvammaisten lastenleirillä teki Tiiuun erityisen vaikutuksen:
– Kesällä ajattelin ensimmäistä kertaa, että meillä voisi olla yhteinen tulevaisuus.
Opiskelu päättyi, ja Tiiun oli aika lähteä maasta pois. Virolaiset tarvitsivat vielä tuolloin Suomessa oleskeluluvan, joten tuli ratkaisujen aika.
– Oli kaksi vaihtoehtoa: joko se, että tämä oli tässä, tai sitten ollaan yhdessä koko loppuelämä, Lauri summaa.
Lauri kosi. Tiiu vastasi myöntävästi, ja elokuussa 2001 pariskunta kihlautui. Saman vuoden marraskuussa vietettiin häitä. Suunnitteilla oli isot häät, mutta ensimmäinen lapsi oli tuloillaan ja ilmassa oli keskenmenon vaara.
– Se oli ensimmäinen iso kriisimme. Kutsut oli lähetty, ja jouduimme perumaan suuret häät. Soitimme kaikille vieraille, että häät on peruttu, Lauri toteaa. ▶
“Kutsut oli lähetty, ja jouduimme perumaan suuret häät.”
Pariskunta avioitui maistraatissa vain muutaman todistajan läsnä ollessa. Kaspar syntyi toukokuussa 2002, ja samana vuonna pariskunta meni perhekotiin lomittamaan. Kokemus synnytti halun perustaa oma perhekoti. Tiiu ja Lauri aloittivat perhekotitoiminnan ensin Mäntyharjulla, mutta tahto toimia yhä itsenäisemmin vahvistui, ja siihen tarvittaisiin iso talo.
Unelmien kyläkoulu
Perhekotitoimintaan soveltuvaa kotia etsittiin kaikkialta ItäSuomesta. Lopulta kriteerit täyttävä rakennus löytyi Pieksämäeltä. Pariskunta ihastui Väisälän kyläkouluun ensinäkemältä.
– Se oli aivan mahtava paikka. Talo oli jo muutettu yksityiskäyttöön, ja sen ympärillä oli kaunis puutarha, Lauri kuvaa.
Rakennuksessa oli paljon mahdollisuuksia. Muun muassa isompia tiloja saattoi muuttaa useiksi huoneiksi. Kuntotutkimukset suoritettiin ja rakennus todettiin terveeksi. Kaupat tehtiin kesällä 2006, mutta ongelmat 400 neliön talossa alkoivat heti.
– Koko lattia olikin laho. Kyseessä oli piilevä ongelma. Asuminen talossa alkoi niin, että purimme 160 neliötä lattiaa, Lauri kertoo.
Remontit seurasivat toisiaan, uudistettiin kattoa ja sitten ilmanvaihtoa.
”Viulu on aivan homeessa” Lapset alkoivat reagoida pian muuton jälkeen. Oli migreeniä, astma ja halvausoireita. Tiiu ja Lauri epäilivät lasten koulua, ehkä siellä oli huono sisäilma. Omassa kodissa ei haissut mikään. Kukaan vierailijakaan ei sanonut, että talossa tuoksuisi oudolta.
– Vein yhden lapsen viulun korjattavaksi. Se tuli bumerangina takaisin. Jousisoitinkorjaaja sanoi, ettei viulua voi korjata, koska se on aivan homeessa, Tiiu kuvaa.
Taloon kutsuttiin homekoirat, jotka merkkasivat 70 neliötä. Nuo alueet remontoitiin pohjia myöten. Taloon asennetiin myös maalämpöjärjestelmä. Perhe asui talossa erilaisten remonttien aikana.
“Kriisissä saimme soveltaa kaikkea parisuhdekursseilla oppimaamme käytäntöön.”
Kun palasimme Leviltä, koko perheen oireet palasivat.
– Aloin reagoida remontin keskellä voimakkaasti. Sain sydämen rytmihäiriöitä, leposykkeeni oli 120 ja päätä särki. Oli jatkuvasti oksettava, paha olo. Kävelystäkin tuli kivuliasta, Tiiu toteaa.
Laurilla taas oli astmaoireita ja rinnassa tuntui jatkuva raskas olo.
Tiiu ja Lauri vetivät kesällä 2017
ParAvin Levin avioliittotapahtuman lastenleiriä. Siellä kaikki vanhempien ja lasten oudot oireet yllättäen katosivat.
– Kun palasimme Leviltä, koko perheen oireet palasivat. Silloin tajusimme, ettemme voi enää asua tässä talossa. Kotiin oli juuri valmistunut uusi keittiö. Emme voineet muuta kuin rukoilla, mitä voisimme tehdä. Meillä oli vastuu kaikista meille annetuista lapsista, emmekä voineet lupienkaan vuoksi muuttaa millaiseen taloon tahansa, Tiiu sanoo.
Rukouksesta seuraavana aamuna Tiiu soitti tutulle, joka omisti ison talon Pieksämäellä, ja tämä antoi kuin antoikin sen perheelle vuokralle. Uuteen kotiin muutettiin Ikean kautta, sillä hometalosta ei voinut ottaa mitään mukaan, ei yhtään vaatetta eikä lelua. Ainoastaan kännykät matkasivat uuteen kotiin Minigrippusseissa, sillä uusia ei ollut varaa heti ostaa.
Parisuhde prässissä
Tiiu ja Lauri korostavat, että hometalokriisistä selviämiseen pariskuntana auttoi se, että he olivat menneet jo vuonna 2006 HNMKY:n parisuhdeleirille.
– Olemme aina ajatelleet, että parisuhde on lastemme koti ja meidän tulee tulla toimeen keskenämme. Olemme olleet vastaanottavaisia uuden oppimiselle. Kriisissä saimme soveltaa kaikkea parisuhdekursseilla oppimaamme käytäntöön, Tiiu toteaa. ▶
“Ymmärsin, etten voi ratkaista Tiiun pahaa oloa ja surua, mutta voin tukea ja lohduttaa.”
Aikaisempiin parisuhdekriiseihin saatu apu kantoi yhteisen taloudellisen ja terveydellisen katastrofin keskellä. Ymmärtämispalautteen käyttö ja kunnioittava asenne auttoivat.
– Minulle tärkeintä oli koko ajan ymmärtää, että olen sitoutunut tähän parisuhteeseen. Tämä ei ole meidän välinen kriisi vaan ulkopuolelta tuleva kriisi, jonka kohtaamme yhdessä. Minun tehtäväni on ollut olla Tiiun rinnalla, eikä kyseessä ole vain oma taisteluni, Lauri sanoo.
Lauri koki tärkeänä myös sen, että Tiiu rohkaisi puolisoa kertomaan tunteistaan:
– Muuten se olisi voinut jäädä minun puoleltani vain selviytymiseksi. Muistan niitä hetkiä, kun olemme yhdessä surreet sitä, mitä meille tapahtui. Kriisissä on aina vaarana se, että vetäydytään puolisoina omiin juttuihin ja suljetaan toinen ulkopuolelle.
Kriisi voi nostaa asioita myös omasta traumataustasta esille. Hometalon myötä Tiiulla nousi pinnalle voimakas pärjäämisen tarve lapsuudesta. Pariskunta korostaa kriisissä myös tilan antamisen tärkeyttä ja selkeää tehtävänjakoa käytännön asioissa.
– Ymmärsin, etten voi ratkaista Tiiun pahaa oloa ja surua, mutta voin tukea ja lohduttaa. Liika symbioottisuuskaan ei ole hyvästä, vaan toiselle on myös annettava omaa tilaa. Sovimme selkeästä tehtävänjaosta. Minä esimerkiksi hävitin tavaroita hometalosta, koska se oli Tiiulle henkisesti liian rankkaa, Lauri tiivistää.
Syyllisyys epäonnistuneesta talohankkeesta tuntui molemmista välillä musertavalta. Kriisin keskellä auttoi kuitenkin se, että päätökset oli tehty yhdessä ja sen hetkisellä parhaalla tiedolla ja ymmärryksellä. Toisen syyttämiselle ei ollut sijaa. Arjessa kantoi myös se, että pariskunta oli jo ennen kriisiä tehnyt päätöksen, etteivät he ota enää alkoholia.
– Se valtava henkinen ja taloudellinen paine olisi voinut houkutella tissuttelemaan, Tiiu sanoo.
Hautajaiset pihamaalla
Tiiu painottaa sitä, että oli hyvä, että myös Lauri sai hometalossa oireita: – Tiedän todella paljon pariskuntia, joista vain toinen on altistunut. Tällainen puoliso jää helposti yksin oireiden ja tuntemustensa kanssa. Olemme saaneet tukea parisuhdetyössä myös sisäilmasta sairastuneita pariskuntia. Meille oli siunaus, että molemmat ymmärsimme, ettemme voi enää asua homeisessa kyläkoulussa tai ottaa sieltä mitään mukaamme.
Toivo eli vielä hetken muuton jälkeen, kunnes talosta otettiin lisää näytteitä ja ne paljastivat ruman totuuden talon rakenteista: hometta oli kaikkialla. Perhe vietti unelmatalolleen hautajaiset, jossa talon edustalle sytytettiin kynttilät.
“Ihmiset ympärillä ajattelivat, että olemme aivan hulluja, kun laitamme kaiken hometalosta roskiin.”
– Koti näytti siltä kuin sieltä olisi lähdetty sotaajan evakkoon, leikit olivat jääneet kesken. Kun lähdimme talosta, emme tienneet, että kotia ei voida enää korjata, Tiiu sanoo.
Hometalossa tuhoutuivat myös Laurin taideteokset. Maalaaminen ei ole jäänyt, vaan se on jatkunut uudessa kodissa.
– Ihmiset ympärillä ajattelivat, että olemme aivan hulluja, kun laitamme kaiken hometalosta roskiin. Uudessa talossa koko perheen terveys alkoi kuitenkin nopeasti palautua, mikä oli yksi iso osa kriisistä selviämistä, Tiiu toteaa.
Kriisissä pariskuntaa auttoi se, että heillä oli yhteinen tehtävä ja vastuu lapsista. Perhe sai ihmeellisesti hankittua vuokraamansa talon itselleen. Hometaloonhan ei enää ollut paluuta. ▶
“Meille oli aiemmin hankalaa .
sanoa monille asioille ei. Tämä kokemus .
on pakottanut rajaamaan . asioita niin .
parisuhteen kuin perheenkin kannalta." ”
Voiko pahasta seurata hyvää?
Sisäilmasta sairastuminen rajasi monia asioita terveempään suuntaan.
– Meille oli aiemmin hankalaa sanoa monille asioille ei. Tämä kokemus on pakottanut rajaamaan asioita niin parisuhteen kuin perheenkin kannalta, Lauri sanoo. Tiiu ja Lauri painottavat, että elämässä kaiken aineellisen ja jopa oman terveyden voi menettää. Kuitenkin kaikkea sitä pääomaa, jonka he olivat satsanneet parisuhdetaitoihin ja suhteen hyvinvointiin, ei kukaan voi ottaa pois. Pariskunnalla on vahva kokemus siitä, että hometalokriisi lujitti parisuhdetta ja teki avunantajista sen vastaanottajia.
– Myös ParAvista tutut tulivat avuksi. Olimme aivan ihmeissämme, kun saimme heiltä konkreettista apua ja tukea. On ollut koskettavaa nähdä, että olemme ParAvissa yhtä perhettä. On hyvä olla välillä avunsaajan osassa, Tiiu toteaa. ∞
PARISKUNTANA RESILIENSSIN POLULLA – MITÄ TUTKIMUS KERTOO KRIISEISTÄ SELVIYTYMISESTÄ?
Tiiun ja Laurin haastattelussa ovat näkyvillä samat selviytymiskeinot, jotka parisuhteen resilienssiä koskeva tutkimus on löytänyt. Peilaan heitä tässä ennen kaikkea teokseen Couple Resilience (2015).
Resilienssillä tarkoitetaan kykyä selviytyä vastoinkäymisistä positiivisella tavalla. Resilienssitutkimus on varsin yksimielinen siitä, ettei resilienssiä kehity vaikeuksista huolimatta vaan juuri niiden ansiosta.
Parisuhteen resilienssi ei synny kuitenkaan yhtäkkiä kriisin tullen, vaan merkittävä tekijä sen syntymisessä on suhteen laatu ennen kriisiä. Tiiu kertookin parisuhdekursseille osallistumisen olleen se voimavara, josta he saattoivat ammentaa vaikeuksien keskellä.
Tutkimusten löytämiä osatekijöitä, jotka selittävät parin selviytymistä kriisistä, ovat myötätunto, haavoittuvuuden jakaminen, kunnioitus sekä tietoisuus suhteesta ja kummankin asemasta siinä. Tiiun ja Laurin puheista kuuluu voimakas sitoutuminen ja kunnioitus: ”Minun tehtäväni on ollut olla Tiiun rinnalla, eikä kyseessä ole vain oma taisteluni.”
Keskeinen selviytymiskeino on me-ilmiö (we-ness). Pari ei selviä kriisistä yksilöllisten kykyjensä ansiosta, vaan heille muodostuu yliyksilöllinen ”selviytymislihas”. Keskeistä on muun muassa yhteinen merkityksenanto kriisille. Tiiu ja Lauri kokivat tilanteen samoin ja tekivät päätökset yhdessä.
Lauri puhuu myös yhdessä suremisesta ja siitä, että Tiiu rohkaisi tunteiden käsittelyyn. Resilienssin ydin parisuhteessa onkin kyky tunnistaa ja huomioida puolison sisäistä tilaa. Ennen kaikkea haavoittuvuuden näyttäminen yhdistää.
Kriiseistä selviytyminen yhdessä luo yleensä myös uutta suuntaa. Tiiu ja Lauri kertovat oppineensa rajaamaan asioita ja olemaan autettavia. Toisaalta heistä tuli myös toisten homekriisin kokeneiden ymmärtäjiä. Kaikesta kuulee, että he ovat saavuttaneet myös tämän resilienssitekijän: yhteisistä elämän kokemuksista kootun viisauden.
Maria Ihonen
LÄHTEET:
Parkkinen, Niina: Parisuhteen tarinatyypit ja niissä ilmenevät parisuhderesilienssin tekijät Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto 2024.
K. Skerrett & K. Fergus 2015 Couple Resilience: Emerging perspectives. Springer
Pari ei selviä kriisistä yksilöllisten kykyjensä ansiosta, vaan heille muodostuu yliyksilöllinen selviytymislihas.
Avioliittotyön juhlaa
Avioliittotyön 50vuotista taivalta juhlistettiin perustajapolven ja pitkän linjan vapaaehtoisten kanssa 18.1.2025 Tampereen Raatihuoneella. Juhlassa muisteltiin työn alkutaivalta, kuultiin vastuuta kantaneiden puheenvuoroja sekä nähtiin videokoosteen muodossa välähdyksiä työmuodon eri vuosikymmeniltä. Tärkeintä juhlassa olivat kuitenkin kohtaamiset. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös Tampereen pormestari Kalervo Kummola
kuvat Sakari Röyskö
Apua on tarjolla nopeasti
HAE TUKIPARIA
Tukipari tarjoaa vertaistukea parisuhdekriisissä tai haastavassa tilanteessa olevalle parille nopeasti. Tukipari on koulutettu vapaaehtoinen pariskunta, vierellä kulkija, jonka tärkeimpiä tehtäviä ovat kuunteleminen, rohkaiseminen ja toivon herättäminen. Toiselta parilta saa usein uusia näkökulmia oman parisuhteen ongelmiin. Työmme piirissä on yli sata tukiparia ympäri Suomen. Tapaamiset sovitaan yhdessä tukiparin kanssa. Toiminnan kohderyhmä on eri sukupuolta olevat parit. Toiminta on maksutonta ja tukiparin saa noin viikossa.
Lue lisää: parempiavioliitto.fi
LAHJOITA
Saitko apua Parempi avioliitto ry:n tapahtumista? Anna hyvän kiertää ja tue työtämme, jotta parisuhteet ja perheet voisivat Suomessa paremmin! Parempi avioliitto ry myöntää avustuksia taloushaasteiden kanssa kamppaileville pariskunnille, perheille ja yksityishenkilöille yhdistyksen järjestämien kurssikustannusten kattamiseen. Lahjoitusvarat mahdollistavat muun muassa kaiken tiedottamisen toiminnastamme.
SOITA PARISUHDEPUHELIMEEN
Parisuhdepuhelin on palvelu, johon voit soittaa, kun kaipaat keskustelukumppania parisuhdeasioissa. Keskustelussa keskitytään niihin asioihin, joita itse tahdot nostaa esille. Puhelimeen on mahdollista soittaa nimettömänä Puheluihin vastaavat kokeneet ja koulutetut päivystäjät. Keskustelu on luottamuksellista.
Soitto parisuhdepuhelimeen maksaa soittajan puhelinoperaattorin määrittelemän hinnan.
Parempi yhteys -parisuhdepuhelin 050 3122 325 tiistai–perjantai klo 10–16
MOBILEPAYSOVELLUKSELLA
Asenna sovellus ja näppäile 88258
KANNATUSTILI
FI17 1237 3000 1354 15 Muista käyttää viitettä 5555.
KÄYTTÖTILI
FI39 1237 3000 1354 07
Jos olet yhdistyksen jäsen, kohdista mahdollinen tukesi ystävällisesti yhdistyksen käyttötilille. Muista käyttää viitettä 5555.
Rahankeräyslupa RA/2021/1708, voimassa 1.1.2022 alkaen koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
teksti
Thomas Curran: Täydellisyyden ansa. Miten vapautua perfektionismista maailmassa, jossa vain paras kelpaa.
Atena 2024. 298 s.
Nyt eroon perfektionismista!
Psykologi, maailman johtavaksi perfektionismin asiantuntijaksi tituleerattu Thomas Curran toivoo, että hänen kirjansa olisi lohtukirja perfektionistilta toiselle. Hän kuvaa perfektionismin harhaksi, jossa itsensä täydellistäminen johtuu tarpeesta peitellä virheitämme ja puutteitamme muilta. Kilpailuyhteiskunta saa meidät kokemaan, ettei mikään suorituksemme riitä. Mutta perfektionismi ei ole tehokkuuden ja menestyksen tae, kertovat Curranin tekemät metaanalyysit. Perfektionistin ongelmana on usein yliyrittäminen ja loputon hiominen. Luottamus siihen, että vähempikin kelpaa, voisi viedä tuskattomammin kohti uusia haasteita.
Toivo on siinä, että ”ymmärrät, että itsellesi asettamat vaatimukset ovat pelkkiä kulttuurisesti ehdollistuneita, talouskasvua ruokkivia ideoita”. Yhteiskuntamme vääristyneisyyden Curran korjaisi malleilla, joiden toteutumiseen on vaikea uskoa. Saarnaava ja jankkaava tyyli käy paikoin rasittavaksi.
Curran paneutuu myös siihen, miten sosiaalinen media ruokkii perfektionismia. Teos on parhaimmillaan laittaessaan lukijan pohtimaan niitä haittoja, joita omasta täydellisyyden tavoittelusta on elämän varrella ollut.
Parisuhdeterapeutti Eira Eklund-Mikolan tuore parisuhdeopas tulee toivottavasti kulumaan jokaisen parempaa avioliittoa haluavan käsissä. Tässä on vihdoinkin jokaisen ymmärrettävä perusteos tunnekeskeisen menetelmän periaatteisiin. Niin tärkeitä kuin alan pioneerin Susan Johnsonin (1947–2024) teokset ovatkin, ne ovat hieman sekavia luettavia.
Kirjan nimi viittaa siihen, että kiintymyssuhdeteoria pystyy selittämään, miksi toisiaan rakastavat ihmiset joutuvat jumiin tunneyhteydessään. Teorian avulla kummankin osapuolen tunteet, ajattelu ja toiminta tulevat ymmärrettäviksi. Käytäntöön päästään käsiksi harjoituksilla, jotka ovat samantapaisia kuin suosituilla Tunnekeskeisillä parisuhdekursseilla.
Kuten EklundMikola rohkaisevasti kertoo, tunnekeskeisessä pariterapiassa ei haeta syyllisiä eikä paneuduta muuttamaan kumpaankaan. Se perustuu parin turvallisuuden vahvistamiseen, jotta he voivat todella kohdata tunnetasolla. Kun hyväntahtoisuus ja luottamus saavat tilaa, pintatasonkin hankaluudet ovat ratkaistavilla rakentavalla yhteistyöllä. Erinomaisen sisällön luettavuutta olisi helpottanut jopa sivun pituisten kappaleiden jakaminen lyhyempiin.
Maria Ihonen
kasikirjoitus Maria Ihonen, kuvitus Jarkko Vehniäinen
Pieksämäen parisuhde- ja perheleiri
27.6.–4.7.2025
Parisuhdeleiri Pieksämäellä on mahdollisuus muuttaa parisuhteenne suunta. Luennoilla parisuhdeopetusta rikastuttavat parien omakohtaiset esimerkit. Aiheiden käsittelyä jatketaan vertaisryhmissä, joihin kuuluu 2–3 osallistujaparia sekä tehtävään koulutettu ryhmänohjaajapari. Vertaisryhmät muodostetaan samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kesken. Lapset ovat tervetulleita lastenhoitoon ja omaan, ikäryhmänsä mukaiseen leirihauskaan!
Lämpimästi tervetuloa! Ilmoittautuminen päättyy 20.6.2025 klo 12.
Syksyn parisuhdekurssin luennoilla ja vertaisryhmissä keskitytään luottamuksen kasvattamiseen parisuhteessa ja perheessä. Kurssille on mahdollista osallistua yhdessä Pieksämäen leirin vertaisryhmän kanssa, mutta tästä tulee sopia ryhmäläisten kesken ja kertoa tieto ilmoittautumisen yhteydessä. Kurssilla on lastenhoito.
